Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Toivoa-verkkokurssi Osio 3 Informaatiota omaisten tuen tarpeista eri vaiheissa (pptx)
Similar to Toivoa-verkkokurssi Osio 3 Informaatiota omaisten tuen tarpeista eri vaiheissa (pptx) (20)
Toivoa-verkkokurssi Osio 3 Informaatiota omaisten tuen tarpeista eri vaiheissa (pptx)
- 1. Osio 3
- 2. Polku Tässä osiossa avaamme sitä, millaisen prosessin omainen käy läpi läheisen sairastuessa
- 3. Läheisen sairastuminen käynnistää omaisella kriisiin verrattavan sopeutumisprosessin.
- 4. Sopeutumisprosessi on yksilöllinen eikä se etene suoraviivaisesti Läheisen sairastuessa jokainen omainen käy läpi sopeutumisprosessin omassa tahdissaan. Sopeutumisprosessi voi olla hyvin eripituinen kestoltaan ja samoja vaiheita saatetaan käydä läpi useampia kertoja esimerkiksi sairastuneen läheisen tilanteen muuttuessa.
- 5. Sopeutumisprosessi on yksilöllinen eikä se etene suoraviivaisesti Perheen sisällä perheenjäsenet saattavat reagoida eri tahtisesti ja etenevät omassa prosessissaan eri tahdissa. Tuen tarve voi siis ilmetä erilaisena ja eri aikaan perheen sisälläkin. Voidaan puhua myös perheen sopeutumisprosessista, miten perhe yhdessä kokee, käsittelee, selviytyy ja muodostaa uusia toimintatapoja perheen sisällä. Ei pidä myöskään unohtaa muuta lähipiiriä ja heidän sopeutumistaan ydinperheen lisäksi.
- 6. Oikeanlaista tukea oikeaan aikaan Omaisten tuen tarve vaihtelee prosessin eri vaiheissa. Kaikki tukimuodot eivät ole käyttökelpoisia kaikkien omaisten kohdalla ja eikä kaikissa tilanteissa. Jotta pystytään tarjoamaan oikeanlaista tukea oikeaan aikaan, tarvitaan tietoa siitä, minkälaista prosessia ihminen alkaa käydä läpi, kun hänelle läheinen ihminen sairastuu.
- 7. Oikeanlaista tukea oikeaan aikaan Tuen tarpeeseen vaikuttaa myös läheisen sairauden aaltoilu, toipumis- ja uudelleensairastumisvaiheet, jolloin omaiset saattavat vuoroin kokea toivoa ja romahduksia sairastuneen läheisen rinnalla.
- 8. Puolisoni sairastuessa olisin kaivannut myös neuvoja siihen, miten puhua pienille lapsille äidin sairaudesta. Koin, että toisinaan sinnittelin vedenpinnan päällä, kun taas läheisen voinnin romahtaessa itsekin syväsukelsin mukana. Koin olevani läheiseni pelastusrengas, jota hän tarvitsikin. Olisin kuitenkin itsekin tarvinnut pelastusrengasta, johon turvautua.
- 9. Olin hukassa ja yritimme perheenä opetella elämään psyykkisen sairauden kanssa. Mielessä oli jatkuva pelko ja huoli, mitä seuraavaksi tapahtuu. Sairauden alkuvaiheessa sairaus oli iso mörkö, jota meistä kukaan ei kyennyt päihittämään. Kaikkien meistä täytyi myöntää sairauden olemassaolo ja oppia elämään sen kanssa. Äitinä ajattelin aluksi, etten voi olla koskaan iloinen ja huoleton, kun lapsella on vaikeaa. Ymmärsin kuitenkin, ettei minun voimattomuuteni ja ilottomuuteni suinkaan auta häntä, vaan päinvastoin. Minun hyvä oloni auttaa häntä.
- 10. Sopeutumisprosessin vaiheet Omaisen sopeutumisprosessi seuraa kriisin vaiheita, joita voidaan kuvata termeillä: shokki-, tilanteen realisoitumis-, selviytymis- ja edunvalvontavaihe. Shokkivaihe ja tilanteen realisoitumisvaihe ovat kriisin kohtaamista, surutyötä, luopumista, hyväksymistä sekä tilan luomista uudelleen suuntautumiselle. Selviytymis- ja edunvalvontavaiheessa, käsitellään tapahtunutta, opetellaan elämään muuttuneessa arjessa.
- 11. Sopeutumisprosessi ei etene suoraviivaisesti vaiheesta toiseen. Se on ennemmin mutkitteleva polku ylä- ja alamäkineen. Mitä tapahtuu? Mistä on kyse? Voiko tämä olla totta? Voiko kukaan auttaa? Mitä tämä merkitsee? Olenko tehnyt jotain väärin? Olemmeko ainoita? Voinko puhua kenellekään? Miksi näin tapahtui? Mitä voin tehdä? Saanko olla itse onnellinen? Voisiko kokemusten jakaminen helpottaa? Mistä voisin saada apua? Voiko tästä sittenkin selviytyä? Vertaistukea, tietoa, tukea, toivoa. Mitä minä haluan? Mitä tarvitsen? Oikeus nauttia elämästäni? Voisiko kokemukseni auttaa muita? Omannäköinen elämä läheisen sairaudesta huolimatta.
- 12. Mitä sopeutumisprosessin vaiheita olet tunnistanut asiakkaassasi tai psyykkisesti sairastuneen omaisissa? Mistä olet vaiheet tunnistanut?
- 13. Epätietoisuus, epävarmuus – läheisen muuttunut käytös huolestuttaa Omaisen sopeutuminen alkaa jo ennen läheisen virallista diagnoosia. Läheisen muuttunut käytös alkaa näkyä arjessa, vuorovaikutuksessa ja jaksamisessa. Erilaiset oireet saatetaan selittää esimerkiksi stressillä, vielä ei tiedetä mistä on kysymys. Omainen saattaa olla hämmentynyt, neuvoton ja huolissaan. Omaisen saattaa olla vaikeaa ottaa huoli puheeksi, koska pelkää ylireagoivansa.
- 14. Huoli, epäusko, järkytys, suru ja hämmennys – kriisi tapahtuu ja vyöryy päälle Sairauden paheneminen ja siitä syntyvä kriisitilanne, tekee omaisen huolista ja peloista totta. Tässä vaiheessa sairastunut yleensä saa diagnoosin. Toisaalta diagnoosi voi olla helpotus, antaa selityksiä ja auttaa käsittelemään tilannetta. Tässä shokkivaiheessa omainen yleensä uppoutuu sairastuneen läheisen asioiden hoitamiseen ja auttamiseen. Omainen yleensä sivuuttaa omat tarpeensa ja hyvinvointinsa kokonaan.
- 15. Etsimme tietoa sairaudesta. Mistä löytyy viisain ihminen, joka asiasta tietää? Riitelin mieheni kanssa, olimme epätoivoisia, kukaan ei auttanut. Hetkeäkään emme ajatelleet, että meillä avioparina voisi olla ongelmia asian kohtaamisessa. Emme osanneet puhua sairaudesta tai ahdistavasta tunteesta. Olisimme tarvinneet apua, mutta hätä tyttäremme sairaudesta täytti kaikki ajatuksemme. Itselläni ei ollut aikaa miettiä, miten minä jaksaisin tai edes sitä, että minullakin olisi oikeus hakea apua. Keskipisteenä oli läheinen ja hänen auttaminen.
- 16. Aluksi se oli kauhea shokki. Oli valtava huoli siitä, että oma läheinen on sairastunut sairauteen, josta ei tiennyt, mitä se loppujen lopuksi on, miten sitä hoidetaan ja kauanko se kestää. Kun ei tiennyt, mistä kaikki johtui, epätietoisuus ahdisti ja oli vaikea hengittää. Sitä näki viiltelyn, lääkkeiden syömättä jättämisen ja tästä maailmasta pois luisuvan läheisen ihmisen. Eikä osannut tehdä mitään.
- 17. Syyllisyys, syiden ja luotettavan tiedon etsintä – matkalla kohti hyväksyntää Omaisen mielen täyttävät kysymykset, kuten • miksi näin kävi • mistä tämä johtuu • teinkö itse jotain väärin • kuka tai mikä tämän aiheutti Syyllisyyden, surun, katkeruuden, häpeän, vihan ja luopumisen tunteet ovat yleisiä.
- 18. Syyllisyys, syiden ja luotettavan tiedon etsintä – matkalla kohti hyväksyntää Tilanteen realisoitumisvaiheessa koetaan surua läheisen sairastumisesta ja joudutaan luopumaan vanhoista toiveista elämälle. Samalla alkaa tilanteen ja sairauden hyväksyminen osaksi elämää. Omainen haluaa konkreettista tietoa sairaudesta, hoidosta, kuntoutumisesta ja siitä, miten läheistään voi auttaa. Tärkeää on, että myös omainen ja hänen kokemuksensa tulevat kuulluiksi, jotta hän pystyy ottamaan tietoa vastaan ja alkaa sopeutumaan tilanteeseen.
- 19. Aluksi olin todella tiedonjanoinen. Heti kun pahin shokki meni ohi, aloin hakemaan paljon tietoa sairaudesta. Halusin ymmärtää mitä tapahtui. Halusin tietää, mikä selittäisi sairastumiseen tai parantaisi läheisen. Etsin syitä ja ratkaisuja. Jossain vaiheessa ymmärsin kuitenkin, että kaikkea minun ei tarvitse tietää. Olen läheinen, en ammattilainen. Koin itse tärkeimmäksi tiedoksi lopulta sen, miten sairaus vaikuttaa arkeen ja toimintakykyyn sekä sen, missä asioissa läheinen tarvitsee tukeani.
- 20. Hyväksyntä, omat tarpeet ja hyvinvointi – tila käsitellä myös omia tunteita ja jaksamista Selviytymisvaiheessa tilannetta ja perheen tarpeita arvioidaan uudesta näkökulmasta, ryhdytään tekemään suunnitelmia ja toimimaan tavoitteellisesti oman ja perheen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tässä vaiheessa omainen pystyy näkemään muitakin asioita elämässä, kun läheisen tilanne on tasoittunut. Läheisen sairaus asettuu osaksi arkea, eikä huolenpitotilanne vie kaikkea huomiota.
- 21. Hyväksyntä, omat tarpeet ja hyvinvointi – tila käsitellä myös omia tunteita ja jaksamista Omaisella on myös tilaa käsitellä omia tunteitaan ja kokemuksiaan läheisen sairastumisesta. Tähän ei välttämättä aiemmin ole ollut jaksamista tai mahdollisuutta. Omainen pystyy paremmin vastaanottamaan ja käsittelemään saamaansa tietoa.
- 22. Jännitys oli valtava, kun ensimmäistä kertaa tapasin vertaisen. Tunne oli epäusko. Tuntui, että puhuimme samaa kieltä. Hän ymmärsi jo puolesta sanasta, mitä tarkoitin. Vertaisen kanssa tunteiden käsittelylle oli tilaa ja ymmärrystä. Minua kuunneltiin, sain tukea ja tietoa. Tiedon saaminen ja asioiden ymmärtäminen auttoivat minua hyväksymään omia kokemuksiani ja tunteitani. Olin lohduton, kun ajattelin tyttären tulevaisuutta. Vähitellen ymmärsin, että tulevaisuus on aina tuntematon, on sairautta tai ei, eikä sairaus estä elämästä hyvää elämää.
- 23. Hyväksyntä, toivo, arvot ja asenteet – omannäköinen elämä Tässä vaiheessa läheisen sairaus on hyväksytty osaksi elämää ja koetaan, että elämään mahtuu muutakin. Omaisen minäkuva, arvomaailma ja asenteet ovat saattaneet muuttua. Hyvän elämän määritelmä on voinut muuttua ja sopeudutaan uudenlaiseen arkeen. Edunvalvontavaiheessa usein sisäistetään uusia toimintamalleja. Omaisen ja koko perheen asiantuntijuus lujittuu. Opitaan pitämään omia puolia ja usko omiin ja perheen mahdollisuuksiin palaa.
- 24. Hyväksyntä, toivo, arvot ja asenteet – omannäköinen elämä Tässä vaiheessa myös vaikuttamisen mahdollisuudet voivat alkaa kiinnostaa omaisia: • Miten kokemustemme kautta voimme auttaa toisia ja vaikuttaa palveluihin? • Miten tätä vaikeaa kokemusta voisi käyttää johonkin hyvään?
- 25. Lapseni ollessa osastojaksolla kävin kuntoutusosaston omaisten illoissa ja eräänä iltana oli paikalla omainen, joka kertoi juuri sairastuneesta lapsestaan. Näin hänen tuskansa ja ajattelin, että hän oli vasta vaikean matkansa alussa. Tuon vaiheen minä olin jo kauan sitten ohittanut. Syntyi ajatus: ”Minulla olisi ehkä jotakin annettavaa tuolle perheelle.” Nyt ajattelen, että minun toipumiseni alkoi noista omaisten illoista ja kokemusasiantuntijakoulutuksesta.
- 26. Omista kokemuksista on hyötyä myös ensihoitajan työssä. – Kun töissä tulee vastaan mielenterveystehtävä, kehotan mielenterveyspotilaan omaista pitämään itsestään huolta ja vinkkaan heille FinFamin nettisivuista. Apua saa, kun sitä rohkaistuu pyytämään.
- 27. Sopeutumisesta toipumiseen ja omaan elämään Sopeutumisprosessin aikana myös omaisen toipuminen voi alkaa. Omaisen toipumisen kannalta on tärkeää käydä läpi läheisen sairastumisen herättämät tunteet, ajatukset ja kokemukset. Yhtä tärkeää toipumiselle on se, että omaista autetaan eteenpäin toipumisen polulla, siinä tahdissa, joka on hänelle itselleen sopiva. Tulevissa osioissa kuvaamme omaisen omaa toipumisprosessia sekä sitä, miten voit tukea omaisia entistä paremmin.
- 28. Olemme nyt käsitelleet teoria- ja kokemustietoa, joka kuvaa omaisen tuen tarpeita eri vaiheissa.
- 29. Miten tunnistat eri sopeutumisprosessin vaiheissa olevat omaiset ja perheet? Miten voit huomioida omassa työssäsi perheen sopeutumisprosessin?
- 30. Työkaluja ja keinoja • Omaisneuvonnan käsikirja: antaa tietoa, opastusta ja näkökulmia omaisille suunnatun keskustelutuen antamiseen. • Omaisen opas: antaa omaiselle perustietoa tilanteessa, kun läheinen on sairastunut psyykkisesti. • Kysy nuorelta –opas: antaa tietoa ja keinoja tunnistaa ja kohdata nuori, jonka läheinen sairastaa psyykkisesti tai käyttää päihteitä väärin.
- 31. Omaisen polku -työkalu Työkalu omaiselle oman tilanteen selkiyttämiseen ja näkyväksi tekemiseen kun läheinen sairastuu psyykkisesti. Työkalu on kokonaisuudessaan ladattavissa oppaat-sivustolta.
- 32. Omaisen tuen tarve vaihtelee sopeutumisprosessin eri vaiheissa.
- 33. Miten voit soveltaa ja hyödyntää tässä osiossa oppimiasi asioita omassa työssäsi?
- 34. Hyödyllisiä linkkejä Artikkelit Rakkaus ei koskaan katoa – sisaruksen kokemus elämästä veljen rinnalla. https://finfami.fi/ajankohtaista/rakkaus- ei-katoa/ Pasin kokemus lapsuudesta isän päihdeongelman varjossa ja miten on aikuisenakin asiaa käsitellyt. https://finfami.fi/ajankohtaista/imin-pahaa-oloa-itseeni- kuin-pesusieni/ Äidin kokemuksia palvelujärjestelmästä ja lapsen sairastumisesta. https://finfami.fi/ajankohtaista/kirjailija- loysi-vertaistukea-ja-toivonpilkahduksia/
- 35. Tässä osiossa olet saanut tietoa omaisen sopeutumisprosessista. Seuraavassa osiossa saat tietoa omaisen toipumisesta ja opit tunnistamaan sitä edistäviä tekijöitä sekä hyödyntämään niitä.