Kotimaiset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan. Perusteluja avoimelle julkaisemiselle. Ohjausryhmän pj:n esitelmä 29.5.2018

1. Kotilava - rahoitusmalli
Emilia Palonen, ohjausryhmän pj.
valtio-opin yliopistonlehtori (ma.), Valtiotieteellisen yhdistyksen pj.
emilia.palonen@helsinki.fi, @epalonen
Perustuu
Jyrki Ilvan ja
Riitta Koikkalaisen
powerpointteihin

2. OA tulee,
oletko
valmis?
Avoin
julkaiseminen
ei ole
tiedelehdille tai
tutkijoille
enää valinta, vaan
välttämättömyys
01
Taustalla
poliittiset
valinnat,
eettis-moraalisten
käsitysten muutos
tieto-
yhteiskunnassa
02

3. Tiedelehdet Suomessa
Miten vuosikymmenten
saatossa rakennettu
infrastruktuuri säilyy ja
uudistuu uuden vuosisadan
tarpeisiin?
Ei suuria kaupallisia
kustantajia:
Suomalaiset tiedelehdet
edelleen tutkijayhteisön
omassa hallinnassa
Noin sadasta lehdestä
suurinta osaa julkaisevat
pienet tieteelliset seurat:
• useimmat hyvin pienillä resursseilla
• tekniset valmiudet usein rajallisia
Noin 1/3 lehdistä jo
siirtynyt avoimeen
julkaisemiseen
Pienen kentän voimavara
kansallisen ja
kansainvälisenkin
tiedeyhteisön areena
Kotilava tuo pienet yhteen:
yhteistyö yli lehtien rajojen

4. Seuraukset
Lehtien
tulonlähteet
vaarassa
Keppiä ja
porkkanaa lehdille
JuFo + valtionapu
Lehdet nettiin,
embargoista
eroon

5. Lehtien pääasiallisia tulonlähteita
(Seuran/oma rahoitus)
tilaukset ja
jäsenmaksut
Kutistunee
usean lehden
tapauksessa,
vaikka muitakin syitä
kuulua seuraan
Tuki emo-
organisaatiolta
(esim. tutkimuslaitos)
Vähentynyt leikkausten
ym. vuoksi.
Paluu?
Profilointi?
Organisaatiille uusia
julkaisufoorumeita?
Valtionapu
(TSV jakaa) lehdille
vuosittain noin 600.000
euroa osaan menoista
edellyttää muita tuloja:
valtionapuun
siirtyminen ei ratkaisu
Tieteellisten kirjastojen
maksamat
tilaus/lisenssimaksut
(ELEKTRA)
Poistuvat OA:n
myötä

6. Raha
Valtionapua saavien lehtien (n.
90 kpl) yhteenlasketut tulot
• n. 2 milj. euroa vuodessa
• noin 5-10 % tästä tullut
kirjastoilta)

7. Ajattelutavan muutos ja OA
OA on hyvä juttu
(vielä pureskeltavaa?)
Joku aina maksaa! Platina OA = avoin tiede
Avoin
verkkojulkaiseminen
haasteet: löydyttävä,
tilaajayleisöstä laaja
yleisö, formaatin
muutokset vievät työtä
mahdollisuuksia:
ristiinlinkittäminen,
kuratoidut kokonaisuudet
kuten virtuaalinumerot,
saatavuus ym.

8. Mikä OA:n muoto?
Green open
access
ilmainen rinnakkaistalletus
repositoriossa: artikkeli irti
kontekstistaan (lehti, numero)
heikkolaatuisena
Yliopistojen
+kaupalliset
tietokannat
Gold open
access
kirjoittajat maksavat siitä, että juttu
saadaan heti tai embargolla avoimeksi
(muuten tilattavassa hybridi-OA-lehdessä?)
Tilaus-
journaalit
Platinum
open access
“ilmainen” julkaiseminen, kirjoittaja ei maksa
ja lopputuotos avoimesti saatavilla Kotilava

9. Tausta: selvitys kotimaisten lehtien
rahoituksesta
TTA-hankkeen Tiedon saatavuus -työryhmä (2013, pj. Annikki Roos): Kotimaisen julkaisemisen rahoitus
OA-julkaisemiseen liittyen ratkaistava. Julkaisupalvelun kehittäminen kotimaisille tiedelehdille (TSV);
Kestävän rahoitusmallin luominen välittömään avoimuuteen siirtyville lehdille (Kansalliskirjasto)
Selvitys kotimaisten OA-julkaisukanavien (lehtien) mahdollisista rahoitusmalleista
(Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto & Johanna Lilja, TSV)
Kartoitettiin OA-kustantajien tai OA- julkaisemista suunnittelevien kustantajien näkemyksiä
Kotimaisten tieteellisten lehtien muodostama infrastruktuuri säilytetään elinvoimaisina.
Lehtien käyttämä tekninen infrastruktuuri kehitetään ajanmukaiseksi.
Avoimuuteen siirtyvien lehtien tueksi kehitetään laajana kansallisena yhteistyönä uusi
konsortiopohjainen rahoitusmalli. Esitys: esim. kirjoittajamaksujen sijaan konsortiomalli
Raportti luovutettiin OKM:lle huhtikuussa 2014, verkossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5995-09-1

10. Konsortio on
hyvä
vaihtoehto
artikkelimaksuille
Yksittäisten lehti- ja artikkelikohtaisten maksujen
hallinnointi olisi työlästä ja kallista
sekä lehdille että organisaatioille
Artikkelimaksut asettaisivat
tutkijat eriarvoiseen asemaan
sen mukaan voivatko he käyttää julkaisemiseen rahaa
Monet kotimaiset lehdet toimivat tieteenaloilla,
joilla rahoitukset pieniä ja tutkimusta tehdään myös
ilman rahoitusta
Kotilava-ohjausryhmässä käsitelty perusteluja:
tieteellisen kentän prekaarius ja liikkuvuus Suomessa,
työrauha tutkijoille ja lehdille, pitkäjänteinen rahoitus,
ei yksittäisen yliopiston maksuja yksittäiselle lehdelle!

11. Rahoitusmalli
• Yksinkertainen ja läpinäkyvä malli
• Ei kannata rakentaa lehtien aiempien
kustannusten pohjalle
• Peruste: vertaisarvioitujen artikkelien
määrien kolmen vuoden keskiarvoja
• 800 euroa / artikkeli?
• Vaikka artikkelimääriä käytetään laskennassa,
kyseessä ei varsinainen artikkelimaksu
• Rahoitus korvaisi tilausmaksutulojen
poistumisen ja jäsenmaksutulojen
vähentymisen: tuki seuroilta ja valtionapu
olisivat edelleen noin 2/3 lehtien tuloista
(keskimäärin noin 1/3)

12. Tasapuolisuuden logiikka
Kotimaisten lehtien merkitys vaihtelee organisaatioittain (ei siis esim. FTE-lukuja!): pääosa rahoituksesta
perustuu julkaisujen määrään ja kohdistuu niille lehdille, joissa kunkin organisaation tutkijat julkaisevat
Artikkelimääriin pohjautuvan maksuosuuden rinnalla perusmaksu, joka saman suuruinen kaikille
konsortion jäsenille
Myös organisaatiot, joilla on vähän omaa julkaisutoimintaa, tukevat tätä kautta lehtiä ja konsortion
toimintaa
Konsortion rahoituspohjan laajentaminen: tutkimuslaitoksia ja -rahoittajia
Tutkimusrahoittajat subventoisivat osuudella artikkelikohtaisia korvauksia?
Konsortion oman toiminnan resursointi pitää varmistaa

13. Konsortio
• Konsortion toimintaa koskevat
päätökset tehdään
ohjausryhmässä, jossa eri
intressiryhmien edustus
• Rahoitusmallin vastuuorganisaatio
(Kansalliskirjasto alkuun) huolehtii
koordinoinnista ja konsortion
käytännön toiminnasta

14. Kotilava-
konsortion
juju
Kuplan sisällä oleva keskustelu avoimesti saataville
Tiede automaattisesti verkkoon
Artikkeli avoimesti verkossa, voidaan levittää
Ristiinviittaukset ja aineistot
Pitkäaikaissäilytys automaattisesti (Kansalliskirjasto)
Mikä ambitiotaso: Kotilava + journal.fi ja muut sovellukset
mahdollistavat loputtoman kehittämisen ja yhteistyön?
Podcastit, videoabstraktit ym. artikkelien oheen nostavat
tieteellistä sisältöä esille ja uusille yleisöille

15. Yliopistot
hyötyvät
lehdistä
rahallisesti
Valtionapua saavissa n. 90 lehdessä ilmestyneet
artikkelit tuottavat yliopistoille vuosittain n. 5
miljoonaa euroa
Jufo-tason 1 lehdessä ilmestynyt artikkeli tuottaa
yliopistolle yli 4.000 euroa,
Jufo 2-tasolla (20 kotimaista lehteä) 12.000 euroa
13 % yliopistojen rahoituksesta jaetaan julkaisujen
perusteella

16. Rahat ja hyöty laajemmin
Rahan kulkukaavio avattava: ei ole FUNin vastuulla
Säästöt: Avoin opetus ja aineistojen saatavuus AMK ja yliopistot.
Erityisesti verkkototeutukset, joista ristiinopetus. Lisensoidut aineistot eivät ole riittävästi saatavilla.
Avoin yritysyhteistyö ja yhteiskunnallinen yhteistyö työelämätahojen kanssa
Keskeinen infra yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa
Julkishallinto, poliitikot, media, asiantuntijat saavat tiedon heti käsiinsä
Laaja koulutus, kasvatus ja kansalaisuuden kenttä kansa, koulut, oppilaitokset ym.

17. ”Nettijulkaiseminen on pelkkää säästöä!?”
Avoin verkko-
julkaiseminen: uusia
kustannuksia
Painokulut jäävät
pois tai lukijoiden
/yhdistys-jäsenten
print on demand
Hyperlinkit, doit ja
muut sähköisen
formaatin
mahdollistajat
Xhtml-muoto, joka
takaisi verkkokäytön,
löydettävyyden ja
saavutettavuuden
Kyse ei ole pelkästä
Gutenberg 2.0 –
versiosta
Tiede-kustantaminen
osa tiedettä

18. Journal.fi-
alusta
• TSV:n tarjoama tieteellisten
lehtien julkaisualusta
uudistettiin
• Perustuu avoimen
lähdekoodin Open Journal
Systems- ohjelmistoon
• Tukee mm. DOI- ja ORCID-
tunnisteiden käyttöönottoa
ja viitetietojen haravointia
muihin järjestelmiin
• Tällä hetkellä mukana yli 50
lehteä (suurin osa avoimia),
määrä kasvussa
• TSV ja OKM sopineet
toiminnan resursoinnista
• Konsortion puitteissa
toteutuvat yhteiset
pelisäännöt tukevat
lehtien muodostaman
yhtenäisen
infrastruktuurin
kehittämistä
• Lehdet sitoutuvat
yhteisiin pelisääntöihin
mm. avoimuuden,
lisenssien, tunnisteiden
ja vertaisarvioinnin
suhteen

19. Kehittyvät standardit
Journal.fi
 Vaaditaan välitöntä tai viiveellistä (max
12 kk embargo) avoimuutta
 Vaaditaan metadatan CC0- lisensointia
 DOI:n ja ORCID:in käyttöä suositellaan
 CC-lisenssien käyttöä suositellaan
 Rekisteröitymistä DOAJ:hin suositellaan
 SHERPA/RoMEO politiikkaa suositellaan
Kotilava-rahoitusmalli
 Vaaditaan välitöntä avoimuutta
 Vaaditaan metadatan CC0- lisensointia
 Vaaditaan DOI:t ja mahdollisuus
ORCID:in käyttöön
 Vaaditaan CC-lisenssien (tai vastaavien)
käyttöä
 Rekisteröityminen DOAJ:hin vaaditaan
 SHERPA/RoMEO-politiikka vaaditaan

20. Tekninen laatu (hyötyjä)
Julkaisujen CC0-lisensoidut metatiedot ovat
vapaasti saatavilla, ja niitä voi rajapintojen
salliessa hyödyntää
tutkimustietojärjestelmissä,
julkaisuarkistoissa ja tiedonhakupalveluissa
DOI- ja ORCID-tunnisteiden käyttö tukee
yhteyksiä tieteellisen julkaisemisen ja
tutkimuksen arvioinnin kv.
infrastruktuureihin
Julkaisujen CC-lisensiointi mahdollistaa
kustantajan version välittömän
rinnakkaistallennuksen ja tukee myös tiedon
louhintaa
Tutkijoilla on käytettävissä
laadukkaita, välittömän
avoimuuden periaatteella toimivia
kotimaisia julkaisukanavia
Rahoittajaorganisaatiot pääsevät
vaikuttamaan lehtien muodostaman
infrastruktuurin kehittämiseen
Konsortioon liittyvä rahaliikenne on
helposti ennakoitavaa; se hoidetaan
keskitetysti ja kustannustehokkaasti

21. Gutenbergistä
ja internetistä
uuteen ajatteluun
ja tieteen hahmottamiseen
• Kotilava-lehti ei ole
pelkkä painettu lehti
netissä – vaan tuo
uusia tieteellisen
kerronnan ja
keskustelun muotoja
• Edellyttää
• Panostusta tekniseen
toteutukseen
• Yhteisiä resursseja

22. avoin ja saavutettava
• Kun ajatukset löytyvät päästään pidemmälle tieteessä
• Innovaatiot
• Data
Avoin ja vaikuttava tiedelehti on suuren yleisön ja vertaistyötä tekevän tiedeyhteisön saavutettavissa
• Saatavuus: yhteiset alustat, joista luotettavasti ladattavissa ja säilytettävissä
• Vertaisarvioidut, luotettavat ja luettavat (toimitetut) artikkelit
• Laatu tarkoittaa 2020-luvulla jotain muuta kuin pelkkä pdf
• Big-datana käyttäminen edellyttää kehittyneitä formaatteja
• Verkostoidut ja kommentoidut käytetyt ja uudelleen kuratoidut tiedon muodot
• Saavutettavuutta voidaan kehittää verkossa
Avoimuus ja vaikuttavuus edellyttää saatavuutta ja laatua

23. Politiikka
ja
kustannusmallin
muutos
Tiede siirtyy verkkoon
Maailma, jossa tieteellistä tietoa kyseenalaistetaan
maallikkokonstein ja populismilla, tarvitsee
tietoinfrastruktuureita, joihin voi luottaa.
Avoin saatavuus on poliittinen prioriteetti (EU ja
Suomi)
ja eettisen tieteen tulevaisuus
• Julkaisujen painamisen rahoittaminen suljetut ympäristöt
menneisyyttä
• Painettua lehteä ovat rahoittaneet tilaajat
lisäksi niihin on saatu TSV:n jakamana valtiontukia erilaisia summia
• On kehitettävä uusia tapoja tuottaa tieto saataville
• Yhteinen konsortio artikkelimaksujen sijaan