Opiskelijoiden ja työnantajien palaute kotimaan harjoittelusta 2019

1. Opiskelijoiden ja työnantajien palaute kotimaan harjoittelusta 2019 Rekry ̶ Turun yliopiston työelämäpalvelut Fanny Kurppa 11.5.2020

2. 1. Palautekyselyn tavoitteet ja kohderyhmä 2. Yliopiston harjoittelutuki 3. Harjoittelupaikka ja sen hakeminen 4. Harjoittelun pituus ja maksettu korvaus 5. Työtehtävät ja harjoittelijan taidot 6. Harjoittelun onnistuminen 7. Yliopisto-opinnot ja työelämätaidot Yhteenveto palautteesta Rekryn palvelut Sisällys

3. 1. Palautekyselyn tavoitteet ja kohderyhmä

4. Työnantajat • Harjoittelupaikan Turun yliopiston opiskelijalle vuonna 2019 tarjonneet työnantajat • 237 vastaanottajaa eri työnantajasektoreilta • Vastauksia 92 kpl • Vastausprosentti 39% Opiskelijat • Harjoittelutuen saaneet opiskelijat sekä tiedekunnan harjoittelusitoumuksen täyttäneet opiskelijat • Kotimaan harjoittelut + suurlähetystöt • 494 vastaanottajaa • Vastauksia 142 kpl • Vastausprosentti 30% Kyselyiden vastaajamäärissä on kysymyskohtaisia eroja ja määrät on ilmoitettu erikseen jokaisen sivun alareunassa Kysely toteutettiin 12.11.–1.12.2019

5. Opiskelijan tiedekunta Opintojen aloitusvuosi Kyselyyn osallistuneet opiskelijat 42% 9% 20% 1% 3% 8% 17% Humanistinen Kasvatustieteiden Luonnontieteiden ja tekniikan Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Turun kauppakorkeakoulu Yhteiskuntatieteellinen 4% 6% 14% 28% 27% 13% 4% 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 Aiemmin

6. Työnantajasektori Organisaation koko (hlö) Kyselyyn vastanneet työnantajat 19 % 32 % 27 % 5 % 13 % 4 % Yksityinen Valtio Kuntasektori Yliopisto Järjestö, seurakunta, säätiö Muu 11% 25% 25% 39% Alle 10 11–49 50–249 250 tai enemmän

7. 2. Yliopiston harjoittelutuki

8. • Yliopiston harjoittelutuella tarkoitetaan tiedekuntien ja Rekry – Turun yliopiston työelämäpalveluiden myöntämiä harjoittelutukiseteleitä • Opiskelijan on mahdollista hakea harjoittelutukiseteliä tiedekunnalta eli työnantajalle voidaan myöntää rahoitusta harjoittelijan palkkaamiseen • Tuen suuruus koko harjoittelun ajalta on pääsääntöisesti 1300 euroa, tosin jotkin tiedekunnat maksavat valtiotyönantajalle 1800 euroa • Keskimääräinen harjoitteluaika on 3 kk eli käytännössä tukisetelillä on mahdollista rahoittaa yksi harjoittelukuukausi työnantajan rahoittaessa 2 kk • Rahoitustuen saamiseksi työnantajan on mm. maksettava harjoittelijalle vähintään Kelan työssäoloehdon täyttävää minimipalkkaa, joka oli 1211 €/kk vuonna 2019 (1236 €/kk vuonna 2020) Harjoittelutukiseteli Turun yliopistossa

9. • 77% harjoittelutuen saaneista vastaajista hyödynsi tukisetelinsä • 10% harjoittelutuen saaneista vastaajista oli harjoittelussa, mutta jätti tukisetelinsä käyttämättä. Syitä olivat: • Harjoittelutukea ei vaadittu harjoittelupaikassa • Työnantajana oli Turun yliopisto • Harjoittelu oli palkaton / työnantaja ei ollut valmis maksamaan ehtona ollutta palkkaa* • 12% tuen saaneista ei ollut harjoittelussa eikä siksi käyttänyt tukiseteliänsä • Yksi vastaajista ilmoitti jättäneensä tuen käyttämättä, koska ei saanut harjoittelupaikkaa • Muut vastanneista eivät ilmoittaneet syytä, miksi ei ollut harjoittelussa Harjoittelutuki ja opiskelijat *) Kelan työssäoloehdon täyttävä minimipalkka, 1211 €/kk vuonna 2019

10. • 74% vastaajista piti tukijärjestelmää toimivana • Opiskelijat kuitenkin kehittäisivät harjoittelutukijärjestelmää mm. • Lisäämällä tuen hakuaikoja kahteen kertaan vuodessa • Pidentämällä harjoittelutuen voimassaoloaikaa • Aikaistamalla tukipäätöksiä • Mahdollistamalla tuen saamisen jo kandivaiheessa • Myöntämällä tukea useammalle hakijalle ja korottamalla tukisetelin arvoa • Myöntämällä tukea hakijan motivaation ja tarpeen perusteella nopeusjärjestyksen tai arvontajärjestelmän sijaan • Tasapuolistamalla järjestelmää tiedekuntien kesken Harjoittelutukijärjestelmä ja opiskelijat

11. • Lisäksi yksittäiset opiskelijat toivoivat, että: • Harjoittelutukea ei edellytettäisi tai pidettäisi etuna yliopiston sisäisissä harjoittelupaikoissa • Harjoittelutuesta, hakuajoista ja -prosessista tiedotettaisiin enemmän • Tiedekunnat suhtautuisivat avoimesti generalistialojen erilaisiin harjoittelupaikkoihin, eikä harjoittelua rajattaisi koskemaan vain tietynlaisia harjoittelupaikkoja • Nettiopsussa voisi näkyä opiskelijalle itselleen, onko hän käyttänyt harjoittelutuen vai ei Harjoittelutukijärjestelmä ja opiskelijat

12. • 89% vastanneista työnantajista piti tukijärjestelmää toimivana • Sujuva yhteistyö Turun yliopiston kanssa harjoitteluasioihin liittyen sai työnantajilta kiitosta • Harjoittelutuen koettiin helpottavan harjoittelijan palkkaamista tai olevan edellytys sille • Muutamat työnantajat toivoivat yliopistolta aiempaa enemmän tiedotusta harjoittelutuesta sekä tuen jakamista useammalle opiskelijalle ja tukisumman korottamista Harjoittelutukijärjestelmä työnantajien näkökulmasta

13. 3. Harjoittelupaikka ja sen hakeminen

14. • Rekryn nettisivut (Aarresaari.net) ja opiskelijan oma yhteydenotto työnantajaan olivat yleisimmät keinot harjoittelupaikan löytämiseen • Kukaan vastanneista ei löytänyt harjoittelupaikkaa LinkedInistä • 61% vastanneista koki harjoittelupaikan hankinnan vähintään jokseenkin helpoksi Miten opiskelijat löysivät harjoittelupaikkansa? Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=124–132 43% 27% 10% 9% 8% 3%Työnhakusivustolta (esim. Duunitori.fi) Työnantajan nettisivuilta Yliopiston sähköpostilistalta Joku muu (esim. tuttavien kautta tai oppiaineesta) Otin itse yhteyttä työnantajaan Rekryn nettisivuilta (Aarresaari.net)

15. • Opiskelijoiden aktiivisuus oli avainasemassa harjoittelijan palkkaamisessa • 34% työnantajista sai tietoa harjoittelusta yliopiston eri kanavilta • Osa työnantajista kiitteli erikseen Turun yliopistolle harjoitteluun liittyvästä tiedottamisesta ja ohjeistuksesta Miten työnantajat saivat tietoa harjoittelijan palkkaamisesta? Työnantajien harjoittelupalaute 2019, N=89 52% 17% 14% 10% 7% Turun yliopiston työelämäpalveluista (Rekry) Turun yliopiston tiedekunnasta tai oppiaineesta Joku muu (esim. organisaation oma rekry ja vakiintuneet käytännöt) Aarresaari-nettisivulta Opiskelija otti itse yhteyttä

16. • Opiskelijat suorittivat harjoitteluita laajasti eri työnantajasektoreilla • 65% vastaajista suoritti harjoittelunsa julkisen sektorin organisaatiossa Opiskelijoiden harjoittelupaikat sektoreittain Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=124 30% 20% 19% 15% 15% 1%Joku muu Kuntasektori Järjestö, säätiö, seurakunta Yksityinen Yliopisto Valtio

17. Esimerkkejä opiskelijoiden harjoittelupaikoista Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=119 Opetushallitus Lounais-Suomen maistraatti Turun kaupunki, hyvinvointitoimiala Verohallinto Oikeusministeriö Auria Biopankki Aboa Vetus & Ars Nova Varsinais-Suomen ELY-keskus Siirtolaisinstituutti Turun museokeskus Ulkoministeriö Verohallinto Turun yliopisto Tilastokeskus Turun kesäyliopisto

18. • Puolet vastanneista suoritti harjoittelunsa Turussa tai Turun seudulla • Ulkomaille, pääasiassa suurlähetystöihin, lähdettiin harjoitteluun humanistisesta ja yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta sekä Turun kauppakorkeakoulusta Opiskelijoiden harjoittelupaikan sijainti Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=124 52% 24% 13% 11% Ulkomaa Joku muu Helsinki / Muu pääkaupunkiseutu Turku / Turun seutu

19. 4. Harjoittelun pituus ja maksettu korvaus

20. • 3 kk on yleisin tiedekuntien edellyttämä minimipituus rahallisesti tuetuille harjoitteluille • Harjoitteluiden pituus pysyi samana verrattuna vuosien 2017 ja 2018 kyselyiden tuloksiin Kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden harjoittelun pituus Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=125 1% 10% 69% 8% 6% 6%6 kk tai enemmän 5 kk 4 kk 3 kk 2 kk 1 kk

21. • 80% vastaajista sai harjoittelusta vähintään 5 opintopistettä • Harjoittelu sijoittui valtaosalle opiskelijoista viimeisille opiskeluvuosille: vastaajista 76% arvioi valmistuvansa vuoden sisällä ja 22% 1–2 vuoden sisällä kyselyyn vastaamisesta Harjoittelusta saadut opintopisteet ja opintojen vaihe Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=124–141 15% 5% 39% 16% 25%7 op tai enemmän 6 op 5 op 4 op En saanut opintopisteitä

22. Harjoittelusta opiskelijoille kuukaudessa maksettu bruttopalkka • Valtaosalle (96%) maksettiin vähintään Kelan työssäoloehdon täyttämää minimipalkkaa (1211 €/kk vuonna 2019) • Lähes 60% sai harjoittelusta 1211–1300 €/kk Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=125 * Kelan työssäoloehdon minimipalkka vuonna 2019 2% 2% 32% 24% 18% 13% 7% 2%Yli 2200 € 1901–2200 € 1601–1900 € 1301–1600 € 1212–1300 € 1211 € * Alle 1211 € Palkaton harjoittelu

23. 5. Työtehtävät ja harjoittelijan taidot

24. • Yleisimmät kategoriat (suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät sekä tutkimus) pysyivät samoina verrattuna edellisvuosien tuloksiin Harjoittelijan työnkuva Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=124 24% 22% 18% 14% 10% 6% 4% 1% 1%Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät Konsultointi tai koulutus Opetus tai kasvatus Lainopillinen työ Asiakastyö / potilastyö Viestintä- ja mediatyö Joku muu (esim. museotyö, kulttuuri) Suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät Tutkimus

25. Tärkeimmät opiskelijoiden harjoittelussa oppimat taidot Vastauksissa nousivat esille erityisesti: • Itseluottamuksen kasvu omiin kykyihin ja taitoihin • Taito suunnitella ja organisoida omaa työtä • Vuorovaikutustaitojen ja tiimityötaitojen kehittyminen Esimerkkejä opiskelijoiden mainitsemista tärkeimmistä harjoittelussa opituista taidoista, Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=102 Viestintätaidot Oman työn suunnittelu ja organisointi Ajanhallinta Tiedonhakutaidot Editointitaidot Vuorovaikutus- taidot Itseluottamus ja -varmuus omista kyvyistä ja taidoista Tiimityötaidot Museotyö Raporttien ja lausuntojen kirjoittaminen Sidosryhmätyö Tapahtuma- tuotanto Asiakastyö Projektinhallinta Paineensieto- kyvyn kehittyminen Tietotekniset taidot

26. Opiskelijoiden kommentteja harjoittelussa opituista taidoista Esimerkkejä opiskelijoiden tärkeimmistä oppimista taidoista, Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=102 Harjoittelu vaikutti positiivisesti sosiaalisiin taitoihini ja opin lisää mm. ryhmässä työskentelemisessä, myös taito suunnitella omaa työtä ja aikatauluja ja toteuttaa ne suunnitelman mukaan Opin yhä paremmin seulomaan olennaiset asiat tietomassasta ja esittämään ne ymmärrettävästi. Työn melko itsenäisen luonteen ansiosta opin myös luottamaan paremmin omaan arvostelukykyyni ja priorisoimaan asioita Sain paljon uutta tietotaitoa valtionhallinnon ja erityisesti ulkoministeriön toiminnasta ja näiden toimijoiden viestinnästä Sain tietää paljon korkeakoulumaailmasta, korkeakouluihin liittyvistä järjestelmistä sekä tietotekniset taidot kehittyivät

27. • Harjoittelijan oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus korostuivat selvästi työnantajien vastauksissa • Muita tärkeitä tekijöitä olivat mm. opiskelijan motivaatio, aktiivisuus ja reipas asenne sekä halu ja kyky oppia uutta Mitä ominaisuuksia työnantajat arvostavat harjoittelijassa? Esimerkkejä työnantajien vastauksista, Työnantajien harjoittelukysely 2019, N=90 Positiivinen ja reipas asenne Joustavuus Aktiivisuus Huolellisuus Kysy soveltaa teoriaa käytäntöön Luotettavuus Oma-aloitteisuus Ahkeruus Ongelman- ratkaisutaidot Vuorovaikutus- taidot Halu kehittää ja kehittyä Yhteistyökyky Motivaatio Tiedonhankinta- kyky Kielitaito Kirjallinen ja suullinen ilmaisutaito

28. Vastauksissa nousivat esille mm. • Kirjallinen ilmaisu, kielenhuolto ja raportointi • Itsevarmuus sekä rohkeus ilmaista ajatuksiaan ja mielipiteitään • Parempi käytännön tietojen, taitojen ja toimintatapojen osaaminen, joiden nähtiin kuitenkin kehittyvän vasta kokemuksen karttuessa Mihin opiskelijoiden taitoihin työnantajat toivoivat kehitystä? Esimerkkejä työnantajien kirjoittamista vastauksista, Työnantajien harjoittelukysely 2019, N=72

29. 6. Harjoittelun onnistuminen

30. Harjoittelun merkitys opiskelijalle Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=124–132 91% vastanneista opiskelijoista koki harjoittelujakson onnistuneeksi 74% opiskelijoista työskenteli ensimmäistä kertaa oman alan tehtävissä 89% vastanneista oli täysin tai osittain tyytyväinen saamaansa työhön perehdytykseen 94% piti harjoittelun työtehtäviä mielekkäinä ja sopivan haastavina 89% vastanneista koki opintonsa vähintään jokseenkin hyödyllisiksi työtehtävien kannalta 86% vastanneista koki harjoittelun lisänneen opiskelumotivaatiota 89% opiskelijoista suosittelisi harjoittelupaikkaansa myös toisille opiskelijoille 90% koki harjoittelun selkeyttäneen urasuunnitelmia

31. Mitä harjoittelussa oli opiskelijoista erityisen hyvää? Monipuoliset tehtävät Oman alan työkokemuksen karttuminen Vastuun saaminen ja ”oikeat” työt Työyhteisö Itsenäinen työ Tutustuminen ko. alalla työskentelyyn Mielekkäät ja kiinnostavat tehtävät Ohjaus Sopivan haastavat tehtävät Verkostoituminen Opinnoissa opitun soveltaminen käytännössä Uuden oppiminen Työnkuvaan pystyi vaikuttamaan Ohjaajalta ja työyhteisöltä saatu tuki tarvittaessa Alan käytänteiden ymmärtäminen Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=113

32. Opiskelijoiden kommentteja harjoittelusta Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=113 Koen että olen päässyt harjoittelussa perehtymään erilaisiin työmahdollisuuksiin valmistumisen jälkeen, minkä takia suunnitelmat lopuille opinnoille on vahvistunut ja motivaatio valmistua kasvanut. Olen saanut tehdä hyvin vaihtelevia työtehtäviä ja olla osana työporukkaan, en vain harjoittelijana. Sain kokeilla monipuolisesti oman alan työtehtäviä. Sain paljon vastuuta ja myös vapauksia työntekoon. Työtehtäviäni ohjattiin, mutta sain myös tehdä niitä itsenäisesti. Näki konkreettisesti mitä omalla tutkinnolla voi tehdä. Pääsi mukaan työympäristöön, jossa kohdeltiin täysivaltaisena jäsenenä. Sain paljon uutta tietoa ja ideoita tulevaisuuteen.

33. Mikä harjoittelussa oli opiskelijoista huonoa? Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=87 Harjoittelun huonoina puolina mainittiin mm. • Ohjauksen vähäisyys (11 mainintaa) • Epäselvyydet esim. työajassa, -tehtävissä tai ohjeistuksessa (7 mainintaa) • Liian itsenäinen työ (6 mainintaa) • Työtehtävien vähyys (4 mainintaa) • Puutteellinen perehdytys (4 mainintaa)

34. Tärkeimpiä syitä harjoittelujaksojen onnistumiseen olivat harjoittelijoiden: • Motivaatio ja innostuneisuus • Oma-aloitteisuus ja itsenäinen työote • Työyhteisöön sopeutuminen • Onnistunut perehdytys ja ohjaus Harjoittelun merkitys työnantajalle Työnantajien harjoittelukysely 2019, N=88–92 97% työnantajista piti harjoittelujaksoa onnistuneena 71% vastanneista aikoo palkata harjoittelijan myös vuonna 2020 23% työskentelyjaksoista johti työsuhteeseen harjoitteluorganisaatiossa Harjoittelijat ovat tärkeä ”tuoreustakuu” eli heidän avullaan pyrimme pysymään ajan hengessä mukana

35. Tärkeimpiä syitä harjoittelijan palkkaamiseen olivat mm. • Tarve lisäresursseille • Tarjota mahdollisuus tutustua alan käytännön työhön ja organisaatioon • Saada opiskelijalta uusia ajatuksia ja näkökulmia organisaation toimintaan • Tutustuminen alan tulevaisuuden tekijöihin tulevia rekrytointeja ajatellen • Halu tarjota opiskelijalle arvokasta työkokemusta • Halu auttaa harjoittelijapaikan tarvitsevaa opiskelijaa • Hyvät aiemmat kokemukset harjoittelijoista Harjoittelun merkitys työnantajalle Työnantajien harjoittelukysely 2019, N=92

36. Työnantajien kommentteja harjoittelujakson onnistumisesta Työnantajien harjoittelukysely 2019, N=87 Alussa käytin runsaasti aikaa perehdyttämiseen ja projektien briiffeihin. Koin, että harjoittelija sai tätä kautta hyvän ymmärryksen toiminnasta ja työtehtävistä. Hyvän perehdytyksen ansiosta hän toimi pian jo erittäin oma-aloitteisesti ja sai nopeasti hyvin vastuullisiakin tehtäviä. Onnistumiseen vaikutti myös harjoittelijan oma-aloitteisuus, osaaminen ja innostus kehittää taitojaan.Harjoittelija oppi tehtävänsä nopeasti ja myös hänen asenteensa oli erittäin hyvä. Harjoittelun jälkeen yhteistyötä jatkettiin työsuhteen muodossa :) Harjoittelijan oma kiinnostus ja motivaatio ovat avaintekijöitä harjoittelun onnistumisen näkökulmasta. Harjoittelijalla oli myös opintojensa ja kielitaitonsa ansioista erinomaiset valmiudet uuden oppimiseen ja työtehtävien hoitamiseen.

37. 7. Yliopisto-opinnot ja työelämätaidot

38. Miten opiskelijat kehittäisivät yliopisto- opintojen soveltuvuutta työelämään? Esimerkkejä kehityskohteista, Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=87 Enemmän käytännönläheisempiä kursseja, tehtäviä ja opetusta Soveltavia kursseja lisää Pakollinen harjoittelujakso opintoihin Enemmän yhteistyötä organisaatioiden kanssa Yleisimpien ohjelmistojen opetusta Lisää valinnaisuutta opintoihin, esim. loppuvaiheeseen Ryhmätöitä ja esiintymistaitojen kehittämistä Enemmän projektikursseja Enemmän alumnien vierailuja Lyhyempiä harjoittelujaksoja jo opintojen alkuvaiheessa Lisää työelämään orientoivia kursseja Enemmän opintopisteitä harjoittelusta

39. Esimerkkejä kehityskohteista, Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=87 Miten opiskelijat kehittäisivät yliopisto- opintojen soveltuvuutta työelämään? • Opintoihin toivottiin selvästi lisää työelämälähtöisyyttä ja yhteistyötä organisaatioiden kanssa sekä käytännönläheisempää opetusta • Opiskelijat esittivät esimerkiksi: • Yritysvierailuja • Työelämälähtöisempiä kursseja tai työelämänäkökulman lisäämistä kursseille • Tietoa alan toimijoista, mahdollisuuksista ja haasteista • Työelämävalmennusta ja esim. sparraamista oman asiantuntijuuden markkinointiin • Organisaatioiden kanssa yhteistyössä tehtäviä kursseja, projekteja tai koulutuksia • Käytännön harjoituksia, jotka käsittelevät todellisia tutkimuksia ja tilanteita

40. Opiskelijoiden työelämävalmiudet työnantajien näkökulmasta Työnantajien harjoittelukysely 2019, N=72 Mielestäni harjoittelijan ei tarvitse osata alaa, koska kyseessä on harjoittelu, jossa perehdytään tehtäviin. Tärkeämpää on oikea asenne työhön ja halu oppia. Yleisesti ottaen opiskelijoiden työelämävalmiudet ovat ehkä hiukan heikentyneet vuosien varrella, esimerkiksi työaikojen noudattamista pitää nykyään korostaa. Yleinen taso on ollut todella hyvä. Vastuuntuntoa ja motivaatiota on löytynyt kaikilta. Joillakin on ollut haasteita tekstin tuottamisessa (oikeakielisyys/sujuvuus) ja joillakin ehkä oman työn organisoinnissa. Muutaman kanssa ollut ehkä haasteita kommunikaatiossa, mutta ei erityisen häiritsevästi. Useimmilta harjoittelijoilta puuttuu ymmärrystä siitä, että työ on prosessi, eikä yhden ihminen yksilöllinen suoritus. Moni yllättyy ja vähän ahdistuukin siihen, kun omaan työhön puuttuu joku toinen, esimerkiksi antaa mielipiteensä tai kertoo vinkkejä ja parannusehdotuksia. Yleisesti ottaen osaaminen vaihtelee henkilöstä riippuen ja yliopistosta riippuen. Osan tausta on hyvin akateemista ja teoreettista, ja käytännön viestintäosaaminen on jäänyt vähemmälle. Tätä sitten yhdessä opetellaan täällä.

41. Yhteenveto palautteesta

42. • Selvä enemmistö opiskelijoista piti harjoittelujaksoa onnistuneena, kehittävänä ja urasuunnitelmia selkeyttävänä kokemuksena • Rekryn nettisivut (Aarresaari.net) ja opiskelijan oma yhteydenotto työnantajaan olivat yleisimmät keinot harjoittelupaikan löytämiseen • Opiskelijat suorittivat harjoitteluita laajasti eri työnantajasektoreilla, useimmiten kuitenkin julkisella sektorilla (65 %) • Harjoittelupaikat sijaitsivat useimmiten Turussa tai Turun seudulla (52 %) • Tyypillisen harjoittelun kesto oli 3 kk, palkka 1211–1300 € ja harjoittelusta sai 5 opintopistettä tai enemmän Yhteenveto harjoittelusta - Opiskelijat

43. • Harjoittelussa oli erityisen hyvää monipuoliset ja mielekkäät työtehtävät, työyhteisö sekä oman alan työkokemus ja oikeat vastuulliset työt • Tärkeimpiä harjoittelussa opittuja asioita olivat itseluottamus omiin kykyihin ja taitoihin, taito suunnitella ja organisoida omaa työtä sekä vuorovaikutustaitojen ja tiimityötaitojen kehittyminen • Harjoittelun huonoina puolina mainittiin mm. ohjauksen vähäisyys, epäselvyydet esim. työajassa, -tehtävissä tai ohjeistuksessa sekä liian itsenäinen työ • Opintoihin toivottiin lisää työelämään orientoitumista ja yhteistyötä organisaatioiden kanssa sekä käytännönläheisempää opetusta Yhteenveto harjoittelusta - Opiskelijat

44. • Vastanneet työnantajat olivat lähes poikkeuksetta tyytyväisiä opiskelijan harjoittelujaksoon (97 %) • Tärkeimpiä syitä harjoittelujaksojen onnistumiseen olivat harjoittelijoiden motivaatio ja innostuneisuus, oma-aloitteisuus ja itsenäinen työote, työyhteisöön sopeutuminen sekä onnistunut perehdytys ja ohjaus • Kehitystä toivottiin mm. opiskelijoiden kirjalliseen ilmaisuun, kielenhuoltoon ja raportointiin, itsevarmuuteen ja rohkeuteen ilmaista ajatuksiaan ja mielipiteitään sekä käytännön tietojen, taitojen ja toimintatapojen osaamiseen Yhteenveto harjoittelusta - Työnantajat

45. • Harjoittelijat toivat tarpeellisia lisäresursseja organisaatioon, mutta myös uusia ajatuksia ja näkemyksiä organisaation toimintaan sekä mahdollisuuden tutustua alan tulevaisuuden tekijöihin tulevia rekrytointeja ajatellen • Runsas viidesosa harjoittelujaksoista johti työsuhteeseen harjoitteluorganisaatiossa • 71 % vastanneista kertoi palkkaavansa harjoittelijan myös vuonna 2020 Yhteenveto harjoittelusta - Työnantajat Harjoittelijat ovat poikkeuksetta osoittautuneet erinomaiseksi voimavaraksi ml. uusien ideoiden esittäjiksi. Sellaisista on aina pula.

46. Rekryn palvelut

47. • Rekry seuraa kotimaan harjoittelua keräämällä vuosittain palautetta sekä opiskelijoilta että työnantajilta • Rekry tiedottaa ja neuvoo työnantajia harjoitteluasioissa  Harjoittelijan palkkaaminen • Opiskelijoille Rekry järjestää työnhakuun valmentavia kursseja ja tilaisuuksia  Tapahtumat • Rekry välittää työ- ja harjoittelupaikkoja  Aarresaari.net Rekryn palvelut harjoitteluasioissa

48. Rekry on tukena työnhaussa. CV-klinikat, uraohjaus, työnhaun tietoiskut, harjoitteluasiat, tietoa valmistuneiden työllistymisestä ja paljon muuta! rekry@utu.fi @uturekry

49. rekry@utu.fi Seuraa Rekryä myös Instagramissa! @uturekry

Opiskelijoiden ja työnantajien palaute kotimaan harjoittelusta 2019

Opiskelijoiden ja työnantajien palaute kotimaan harjoittelusta 2019

Recommended

More Related Content

Similar to Opiskelijoiden ja työnantajien palaute kotimaan harjoittelusta 2019

Similar to Opiskelijoiden ja työnantajien palaute kotimaan harjoittelusta 2019(20)

More from Rekry - Turun yliopiston työelämäpalvelut

More from Rekry - Turun yliopiston työelämäpalvelut(12)

Opiskelijoiden ja työnantajien palaute kotimaan harjoittelusta 2019