2. 1. Palautekyselyn tavoitteet ja kohderyhmä
2. Yliopiston harjoittelutuki
3. Harjoittelupaikka ja sen hakeminen
4. Harjoittelun pituus ja maksettu korvaus
5. Työtehtävät ja harjoittelijan taidot
6. Harjoittelun onnistuminen
7. Yliopisto-opinnot ja työelämätaidot
Yhteenveto palautteesta
Rekryn palvelut
Sisällys
4. Työnantajat
• Harjoittelupaikan Turun
yliopiston opiskelijalle vuonna
2019 tarjonneet työnantajat
• 237 vastaanottajaa eri
työnantajasektoreilta
• Vastauksia 92 kpl
• Vastausprosentti 39%
Opiskelijat
• Harjoittelutuen saaneet
opiskelijat sekä tiedekunnan
harjoittelusitoumuksen
täyttäneet opiskelijat
• Kotimaan harjoittelut +
suurlähetystöt
• 494 vastaanottajaa
• Vastauksia 142 kpl
• Vastausprosentti 30%
Kyselyiden vastaajamäärissä on kysymyskohtaisia eroja ja määrät on ilmoitettu erikseen jokaisen sivun alareunassa
Kysely toteutettiin 12.11.–1.12.2019
5. Opiskelijan tiedekunta Opintojen aloitusvuosi
Kyselyyn osallistuneet opiskelijat
42%
9%
20%
1%
3%
8%
17%
Humanistinen Kasvatustieteiden
Luonnontieteiden ja tekniikan Lääketieteellinen
Oikeustieteellinen Turun kauppakorkeakoulu
Yhteiskuntatieteellinen
4%
6%
14%
28%
27%
13%
4%
2018 2017 2016
2015 2014 2013
2012 Aiemmin
6. Työnantajasektori Organisaation koko (hlö)
Kyselyyn vastanneet työnantajat
19 %
32 %
27 %
5 %
13 %
4 %
Yksityinen Valtio
Kuntasektori Yliopisto
Järjestö, seurakunta, säätiö Muu
11%
25%
25%
39%
Alle 10 11–49 50–249 250 tai enemmän
8. • Yliopiston harjoittelutuella tarkoitetaan tiedekuntien ja Rekry – Turun
yliopiston työelämäpalveluiden myöntämiä harjoittelutukiseteleitä
• Opiskelijan on mahdollista hakea harjoittelutukiseteliä tiedekunnalta eli
työnantajalle voidaan myöntää rahoitusta harjoittelijan palkkaamiseen
• Tuen suuruus koko harjoittelun ajalta on pääsääntöisesti 1300 euroa,
tosin jotkin tiedekunnat maksavat valtiotyönantajalle 1800 euroa
• Keskimääräinen harjoitteluaika on 3 kk eli käytännössä tukisetelillä on
mahdollista rahoittaa yksi harjoittelukuukausi työnantajan rahoittaessa 2 kk
• Rahoitustuen saamiseksi työnantajan on mm. maksettava harjoittelijalle
vähintään Kelan työssäoloehdon täyttävää minimipalkkaa, joka oli
1211 €/kk vuonna 2019 (1236 €/kk vuonna 2020)
Harjoittelutukiseteli Turun yliopistossa
9. • 77% harjoittelutuen saaneista vastaajista hyödynsi tukisetelinsä
• 10% harjoittelutuen saaneista vastaajista oli harjoittelussa,
mutta jätti tukisetelinsä käyttämättä. Syitä olivat:
• Harjoittelutukea ei vaadittu harjoittelupaikassa
• Työnantajana oli Turun yliopisto
• Harjoittelu oli palkaton / työnantaja ei ollut valmis maksamaan ehtona ollutta palkkaa*
• 12% tuen saaneista ei ollut harjoittelussa eikä siksi käyttänyt tukiseteliänsä
• Yksi vastaajista ilmoitti jättäneensä tuen käyttämättä, koska ei saanut harjoittelupaikkaa
• Muut vastanneista eivät ilmoittaneet syytä, miksi ei ollut harjoittelussa
Harjoittelutuki ja opiskelijat
*) Kelan työssäoloehdon täyttävä minimipalkka, 1211 €/kk vuonna 2019
10. • 74% vastaajista piti tukijärjestelmää toimivana
• Opiskelijat kuitenkin kehittäisivät harjoittelutukijärjestelmää mm.
• Lisäämällä tuen hakuaikoja kahteen kertaan vuodessa
• Pidentämällä harjoittelutuen voimassaoloaikaa
• Aikaistamalla tukipäätöksiä
• Mahdollistamalla tuen saamisen jo kandivaiheessa
• Myöntämällä tukea useammalle hakijalle ja korottamalla tukisetelin arvoa
• Myöntämällä tukea hakijan motivaation ja tarpeen perusteella
nopeusjärjestyksen tai arvontajärjestelmän sijaan
• Tasapuolistamalla järjestelmää tiedekuntien kesken
Harjoittelutukijärjestelmä ja opiskelijat
11. • Lisäksi yksittäiset opiskelijat toivoivat, että:
• Harjoittelutukea ei edellytettäisi tai pidettäisi etuna yliopiston sisäisissä
harjoittelupaikoissa
• Harjoittelutuesta, hakuajoista ja -prosessista tiedotettaisiin enemmän
• Tiedekunnat suhtautuisivat avoimesti generalistialojen erilaisiin
harjoittelupaikkoihin, eikä harjoittelua rajattaisi koskemaan vain
tietynlaisia harjoittelupaikkoja
• Nettiopsussa voisi näkyä opiskelijalle itselleen, onko hän käyttänyt
harjoittelutuen vai ei
Harjoittelutukijärjestelmä ja opiskelijat
12. • 89% vastanneista työnantajista piti tukijärjestelmää toimivana
• Sujuva yhteistyö Turun yliopiston kanssa harjoitteluasioihin liittyen
sai työnantajilta kiitosta
• Harjoittelutuen koettiin helpottavan harjoittelijan palkkaamista tai
olevan edellytys sille
• Muutamat työnantajat toivoivat yliopistolta aiempaa enemmän
tiedotusta harjoittelutuesta sekä tuen jakamista useammalle
opiskelijalle ja tukisumman korottamista
Harjoittelutukijärjestelmä työnantajien
näkökulmasta
14. • Rekryn nettisivut (Aarresaari.net) ja
opiskelijan oma yhteydenotto
työnantajaan olivat yleisimmät
keinot harjoittelupaikan löytämiseen
• Kukaan vastanneista ei löytänyt
harjoittelupaikkaa LinkedInistä
• 61% vastanneista koki
harjoittelupaikan hankinnan
vähintään jokseenkin helpoksi
Miten opiskelijat löysivät
harjoittelupaikkansa?
Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=124–132
43%
27%
10%
9%
8%
3%Työnhakusivustolta
(esim. Duunitori.fi)
Työnantajan nettisivuilta
Yliopiston sähköpostilistalta
Joku muu (esim. tuttavien
kautta tai oppiaineesta)
Otin itse yhteyttä
työnantajaan
Rekryn nettisivuilta
(Aarresaari.net)
15. • Opiskelijoiden aktiivisuus oli
avainasemassa harjoittelijan
palkkaamisessa
• 34% työnantajista sai tietoa
harjoittelusta yliopiston eri kanavilta
• Osa työnantajista kiitteli erikseen
Turun yliopistolle harjoitteluun
liittyvästä tiedottamisesta ja
ohjeistuksesta
Miten työnantajat saivat tietoa
harjoittelijan palkkaamisesta?
Työnantajien harjoittelupalaute 2019, N=89
52%
17%
14%
10%
7%
Turun yliopiston
työelämäpalveluista (Rekry)
Turun yliopiston tiedekunnasta
tai oppiaineesta
Joku muu (esim. organisaation
oma rekry ja vakiintuneet
käytännöt)
Aarresaari-nettisivulta
Opiskelija otti itse yhteyttä
16. • Opiskelijat suorittivat harjoitteluita
laajasti eri työnantajasektoreilla
• 65% vastaajista suoritti
harjoittelunsa julkisen sektorin
organisaatiossa
Opiskelijoiden harjoittelupaikat
sektoreittain
Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=124
30%
20%
19%
15%
15%
1%Joku muu
Kuntasektori
Järjestö, säätiö,
seurakunta
Yksityinen
Yliopisto
Valtio
17. Esimerkkejä opiskelijoiden
harjoittelupaikoista
Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=119
Opetushallitus
Lounais-Suomen
maistraatti
Turun kaupunki,
hyvinvointitoimiala
Verohallinto Oikeusministeriö
Auria Biopankki
Aboa Vetus &
Ars Nova
Varsinais-Suomen
ELY-keskus
Siirtolaisinstituutti
Turun
museokeskus
Ulkoministeriö Verohallinto Turun yliopisto Tilastokeskus
Turun
kesäyliopisto
18. • Puolet vastanneista suoritti harjoittelunsa
Turussa tai Turun seudulla
• Ulkomaille, pääasiassa suurlähetystöihin,
lähdettiin harjoitteluun humanistisesta ja
yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta
sekä Turun kauppakorkeakoulusta
Opiskelijoiden harjoittelupaikan sijainti
Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=124
52%
24%
13%
11%
Ulkomaa
Joku muu
Helsinki / Muu
pääkaupunkiseutu
Turku / Turun seutu
20. • 3 kk on yleisin tiedekuntien
edellyttämä minimipituus rahallisesti
tuetuille harjoitteluille
• Harjoitteluiden pituus pysyi samana
verrattuna vuosien 2017 ja 2018
kyselyiden tuloksiin
Kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden
harjoittelun pituus
Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=125
1%
10%
69%
8%
6%
6%6 kk tai enemmän
5 kk
4 kk
3 kk
2 kk
1 kk
21. • 80% vastaajista sai harjoittelusta
vähintään 5 opintopistettä
• Harjoittelu sijoittui valtaosalle
opiskelijoista viimeisille
opiskeluvuosille: vastaajista 76%
arvioi valmistuvansa vuoden sisällä
ja 22% 1–2 vuoden sisällä kyselyyn
vastaamisesta
Harjoittelusta saadut opintopisteet ja
opintojen vaihe
Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=124–141
15%
5%
39%
16%
25%7 op tai
enemmän
6 op
5 op
4 op
En saanut
opintopisteitä
22. Harjoittelusta opiskelijoille
kuukaudessa maksettu bruttopalkka
• Valtaosalle (96%) maksettiin vähintään
Kelan työssäoloehdon täyttämää
minimipalkkaa (1211 €/kk vuonna 2019)
• Lähes 60% sai harjoittelusta
1211–1300 €/kk
Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=125
* Kelan työssäoloehdon minimipalkka vuonna 2019
2%
2%
32%
24%
18%
13%
7%
2%Yli 2200 €
1901–2200 €
1601–1900 €
1301–1600 €
1212–1300 €
1211 € *
Alle 1211 €
Palkaton
harjoittelu
24. • Yleisimmät kategoriat
(suunnittelu-, kehitys- tai
hallintotehtävät sekä tutkimus)
pysyivät samoina verrattuna
edellisvuosien tuloksiin
Harjoittelijan työnkuva
Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=124
24%
22%
18%
14%
10%
6%
4%
1%
1%Rahoituksen ja
taloushallinnon tehtävät
Konsultointi tai koulutus
Opetus tai kasvatus
Lainopillinen työ
Asiakastyö / potilastyö
Viestintä- ja mediatyö
Joku muu (esim. museotyö,
kulttuuri)
Suunnittelu-, kehitys- tai
hallintotehtävät
Tutkimus
25. Tärkeimmät opiskelijoiden
harjoittelussa oppimat taidot
Vastauksissa nousivat esille
erityisesti:
• Itseluottamuksen kasvu omiin
kykyihin ja taitoihin
• Taito suunnitella ja
organisoida omaa työtä
• Vuorovaikutustaitojen ja
tiimityötaitojen kehittyminen
Esimerkkejä opiskelijoiden mainitsemista tärkeimmistä harjoittelussa
opituista taidoista, Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=102
Viestintätaidot
Oman työn
suunnittelu ja
organisointi
Ajanhallinta Tiedonhakutaidot
Editointitaidot
Vuorovaikutus-
taidot
Itseluottamus ja
-varmuus omista
kyvyistä ja
taidoista
Tiimityötaidot
Museotyö
Raporttien ja
lausuntojen
kirjoittaminen
Sidosryhmätyö
Tapahtuma-
tuotanto
Asiakastyö Projektinhallinta
Paineensieto-
kyvyn
kehittyminen
Tietotekniset
taidot
26. Opiskelijoiden kommentteja
harjoittelussa opituista taidoista
Esimerkkejä opiskelijoiden tärkeimmistä oppimista taidoista,
Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=102
Harjoittelu vaikutti positiivisesti
sosiaalisiin taitoihini ja opin lisää
mm. ryhmässä työskentelemisessä,
myös taito suunnitella omaa työtä ja
aikatauluja ja toteuttaa ne
suunnitelman mukaan
Opin yhä paremmin seulomaan
olennaiset asiat tietomassasta ja
esittämään ne ymmärrettävästi.
Työn melko itsenäisen luonteen
ansiosta opin myös luottamaan
paremmin omaan arvostelukykyyni
ja priorisoimaan asioita
Sain paljon uutta tietotaitoa
valtionhallinnon ja erityisesti
ulkoministeriön toiminnasta
ja näiden toimijoiden
viestinnästä
Sain tietää paljon
korkeakoulumaailmasta,
korkeakouluihin
liittyvistä järjestelmistä
sekä tietotekniset taidot
kehittyivät
27. • Harjoittelijan oma-aloitteisuus ja
itseohjautuvuus korostuivat
selvästi työnantajien vastauksissa
• Muita tärkeitä tekijöitä olivat mm.
opiskelijan motivaatio, aktiivisuus
ja reipas asenne sekä halu ja
kyky oppia uutta
Mitä ominaisuuksia työnantajat
arvostavat harjoittelijassa?
Esimerkkejä työnantajien vastauksista,
Työnantajien harjoittelukysely 2019, N=90
Positiivinen ja
reipas asenne
Joustavuus Aktiivisuus Huolellisuus
Kysy soveltaa
teoriaa
käytäntöön
Luotettavuus Oma-aloitteisuus Ahkeruus
Ongelman-
ratkaisutaidot
Vuorovaikutus-
taidot
Halu kehittää ja
kehittyä
Yhteistyökyky
Motivaatio
Tiedonhankinta-
kyky
Kielitaito
Kirjallinen ja
suullinen
ilmaisutaito
28. Vastauksissa nousivat esille mm.
• Kirjallinen ilmaisu, kielenhuolto ja raportointi
• Itsevarmuus sekä rohkeus ilmaista ajatuksiaan ja mielipiteitään
• Parempi käytännön tietojen, taitojen ja toimintatapojen
osaaminen, joiden nähtiin kuitenkin kehittyvän vasta kokemuksen
karttuessa
Mihin opiskelijoiden taitoihin
työnantajat toivoivat kehitystä?
Esimerkkejä työnantajien kirjoittamista vastauksista,
Työnantajien harjoittelukysely 2019, N=72
30. Harjoittelun merkitys opiskelijalle
Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=124–132
91% vastanneista opiskelijoista koki
harjoittelujakson onnistuneeksi
74% opiskelijoista työskenteli
ensimmäistä kertaa oman alan tehtävissä
89% vastanneista oli täysin tai osittain
tyytyväinen saamaansa työhön perehdytykseen
94% piti harjoittelun työtehtäviä
mielekkäinä ja sopivan haastavina
89% vastanneista koki opintonsa vähintään
jokseenkin hyödyllisiksi työtehtävien kannalta
86% vastanneista koki harjoittelun
lisänneen opiskelumotivaatiota
89% opiskelijoista suosittelisi
harjoittelupaikkaansa myös toisille opiskelijoille
90% koki harjoittelun selkeyttäneen
urasuunnitelmia
31. Mitä harjoittelussa oli opiskelijoista
erityisen hyvää?
Monipuoliset
tehtävät
Oman alan
työkokemuksen
karttuminen
Vastuun
saaminen ja
”oikeat” työt
Työyhteisö Itsenäinen työ
Tutustuminen
ko. alalla
työskentelyyn
Mielekkäät ja
kiinnostavat
tehtävät
Ohjaus
Sopivan
haastavat tehtävät
Verkostoituminen
Opinnoissa opitun
soveltaminen
käytännössä
Uuden oppiminen
Työnkuvaan
pystyi
vaikuttamaan
Ohjaajalta ja
työyhteisöltä
saatu tuki
tarvittaessa
Alan käytänteiden
ymmärtäminen
Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=113
32. Opiskelijoiden kommentteja
harjoittelusta
Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=113
Koen että olen päässyt harjoittelussa
perehtymään erilaisiin
työmahdollisuuksiin valmistumisen
jälkeen, minkä takia suunnitelmat lopuille
opinnoille on vahvistunut ja motivaatio
valmistua kasvanut. Olen saanut tehdä
hyvin vaihtelevia työtehtäviä ja olla
osana työporukkaan, en vain
harjoittelijana.
Sain kokeilla monipuolisesti oman
alan työtehtäviä. Sain paljon
vastuuta ja myös vapauksia
työntekoon. Työtehtäviäni
ohjattiin, mutta sain myös tehdä
niitä itsenäisesti.
Näki konkreettisesti mitä omalla
tutkinnolla voi tehdä. Pääsi
mukaan työympäristöön, jossa
kohdeltiin täysivaltaisena
jäsenenä. Sain paljon uutta
tietoa ja ideoita tulevaisuuteen.
33. Mikä harjoittelussa oli opiskelijoista
huonoa?
Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=87
Harjoittelun huonoina puolina mainittiin mm.
• Ohjauksen vähäisyys (11 mainintaa)
• Epäselvyydet esim. työajassa, -tehtävissä tai ohjeistuksessa (7 mainintaa)
• Liian itsenäinen työ (6 mainintaa)
• Työtehtävien vähyys (4 mainintaa)
• Puutteellinen perehdytys (4 mainintaa)
34. Tärkeimpiä syitä
harjoittelujaksojen
onnistumiseen olivat harjoittelijoiden:
• Motivaatio ja innostuneisuus
• Oma-aloitteisuus ja itsenäinen työote
• Työyhteisöön sopeutuminen
• Onnistunut perehdytys ja ohjaus
Harjoittelun merkitys työnantajalle
Työnantajien harjoittelukysely 2019, N=88–92
97% työnantajista piti harjoittelujaksoa
onnistuneena
71% vastanneista aikoo palkata
harjoittelijan myös vuonna 2020
23% työskentelyjaksoista johti
työsuhteeseen harjoitteluorganisaatiossa
Harjoittelijat ovat tärkeä
”tuoreustakuu” eli heidän
avullaan pyrimme
pysymään ajan
hengessä mukana
35. Tärkeimpiä syitä harjoittelijan palkkaamiseen olivat mm.
• Tarve lisäresursseille
• Tarjota mahdollisuus tutustua alan käytännön työhön ja organisaatioon
• Saada opiskelijalta uusia ajatuksia ja näkökulmia organisaation toimintaan
• Tutustuminen alan tulevaisuuden tekijöihin tulevia rekrytointeja ajatellen
• Halu tarjota opiskelijalle arvokasta työkokemusta
• Halu auttaa harjoittelijapaikan tarvitsevaa opiskelijaa
• Hyvät aiemmat kokemukset harjoittelijoista
Harjoittelun merkitys työnantajalle
Työnantajien harjoittelukysely 2019, N=92
36. Työnantajien kommentteja
harjoittelujakson onnistumisesta
Työnantajien harjoittelukysely 2019, N=87
Alussa käytin runsaasti aikaa
perehdyttämiseen ja projektien briiffeihin.
Koin, että harjoittelija sai tätä kautta hyvän
ymmärryksen toiminnasta ja työtehtävistä.
Hyvän perehdytyksen ansiosta hän toimi
pian jo erittäin oma-aloitteisesti ja sai
nopeasti hyvin vastuullisiakin tehtäviä.
Onnistumiseen vaikutti myös harjoittelijan
oma-aloitteisuus, osaaminen ja innostus
kehittää taitojaan.Harjoittelija oppi tehtävänsä
nopeasti ja myös hänen
asenteensa oli erittäin hyvä.
Harjoittelun jälkeen
yhteistyötä jatkettiin
työsuhteen muodossa :)
Harjoittelijan oma kiinnostus ja
motivaatio ovat avaintekijöitä
harjoittelun onnistumisen
näkökulmasta. Harjoittelijalla oli
myös opintojensa ja kielitaitonsa
ansioista erinomaiset valmiudet
uuden oppimiseen ja
työtehtävien hoitamiseen.
38. Miten opiskelijat kehittäisivät yliopisto-
opintojen soveltuvuutta työelämään?
Esimerkkejä kehityskohteista,
Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=87
Enemmän
käytännönläheisempiä
kursseja, tehtäviä ja
opetusta
Soveltavia kursseja
lisää
Pakollinen
harjoittelujakso
opintoihin
Enemmän yhteistyötä
organisaatioiden
kanssa
Yleisimpien
ohjelmistojen
opetusta
Lisää valinnaisuutta
opintoihin, esim.
loppuvaiheeseen
Ryhmätöitä ja
esiintymistaitojen
kehittämistä
Enemmän
projektikursseja
Enemmän alumnien
vierailuja
Lyhyempiä
harjoittelujaksoja jo
opintojen
alkuvaiheessa
Lisää työelämään
orientoivia kursseja
Enemmän
opintopisteitä
harjoittelusta
39. Esimerkkejä kehityskohteista,
Opiskelijoiden harjoittelupalaute 2019, N=87
Miten opiskelijat kehittäisivät yliopisto-
opintojen soveltuvuutta työelämään?
• Opintoihin toivottiin selvästi lisää työelämälähtöisyyttä ja yhteistyötä
organisaatioiden kanssa sekä käytännönläheisempää opetusta
• Opiskelijat esittivät esimerkiksi:
• Yritysvierailuja
• Työelämälähtöisempiä kursseja tai työelämänäkökulman lisäämistä kursseille
• Tietoa alan toimijoista, mahdollisuuksista ja haasteista
• Työelämävalmennusta ja esim. sparraamista oman asiantuntijuuden markkinointiin
• Organisaatioiden kanssa yhteistyössä tehtäviä kursseja, projekteja tai koulutuksia
• Käytännön harjoituksia, jotka käsittelevät todellisia tutkimuksia ja tilanteita
40. Opiskelijoiden työelämävalmiudet
työnantajien näkökulmasta
Työnantajien harjoittelukysely 2019, N=72
Mielestäni harjoittelijan ei tarvitse
osata alaa, koska kyseessä on
harjoittelu, jossa perehdytään
tehtäviin. Tärkeämpää on oikea
asenne työhön ja halu oppia. Yleisesti
ottaen opiskelijoiden
työelämävalmiudet ovat ehkä hiukan
heikentyneet vuosien varrella,
esimerkiksi työaikojen noudattamista
pitää nykyään korostaa.
Yleinen taso on ollut todella hyvä.
Vastuuntuntoa ja motivaatiota on
löytynyt kaikilta. Joillakin on ollut
haasteita tekstin tuottamisessa
(oikeakielisyys/sujuvuus) ja joillakin
ehkä oman työn organisoinnissa.
Muutaman kanssa ollut ehkä
haasteita kommunikaatiossa, mutta
ei erityisen häiritsevästi.
Useimmilta harjoittelijoilta puuttuu
ymmärrystä siitä, että työ on
prosessi, eikä yhden ihminen
yksilöllinen suoritus. Moni yllättyy
ja vähän ahdistuukin siihen, kun
omaan työhön puuttuu joku toinen,
esimerkiksi antaa mielipiteensä tai
kertoo vinkkejä ja
parannusehdotuksia.
Yleisesti ottaen osaaminen
vaihtelee henkilöstä riippuen ja
yliopistosta riippuen. Osan tausta
on hyvin akateemista ja
teoreettista, ja käytännön
viestintäosaaminen on jäänyt
vähemmälle. Tätä sitten yhdessä
opetellaan täällä.
42. • Selvä enemmistö opiskelijoista piti harjoittelujaksoa onnistuneena,
kehittävänä ja urasuunnitelmia selkeyttävänä kokemuksena
• Rekryn nettisivut (Aarresaari.net) ja opiskelijan oma yhteydenotto
työnantajaan olivat yleisimmät keinot harjoittelupaikan löytämiseen
• Opiskelijat suorittivat harjoitteluita laajasti eri työnantajasektoreilla,
useimmiten kuitenkin julkisella sektorilla (65 %)
• Harjoittelupaikat sijaitsivat useimmiten Turussa tai Turun seudulla (52 %)
• Tyypillisen harjoittelun kesto oli 3 kk, palkka 1211–1300 € ja harjoittelusta
sai 5 opintopistettä tai enemmän
Yhteenveto harjoittelusta - Opiskelijat
43. • Harjoittelussa oli erityisen hyvää monipuoliset ja mielekkäät työtehtävät,
työyhteisö sekä oman alan työkokemus ja oikeat vastuulliset työt
• Tärkeimpiä harjoittelussa opittuja asioita olivat itseluottamus omiin
kykyihin ja taitoihin, taito suunnitella ja organisoida omaa työtä sekä
vuorovaikutustaitojen ja tiimityötaitojen kehittyminen
• Harjoittelun huonoina puolina mainittiin mm. ohjauksen vähäisyys,
epäselvyydet esim. työajassa, -tehtävissä tai ohjeistuksessa sekä liian
itsenäinen työ
• Opintoihin toivottiin lisää työelämään orientoitumista ja yhteistyötä
organisaatioiden kanssa sekä käytännönläheisempää opetusta
Yhteenveto harjoittelusta - Opiskelijat
44. • Vastanneet työnantajat olivat lähes poikkeuksetta tyytyväisiä opiskelijan
harjoittelujaksoon (97 %)
• Tärkeimpiä syitä harjoittelujaksojen onnistumiseen olivat harjoittelijoiden
motivaatio ja innostuneisuus, oma-aloitteisuus ja itsenäinen työote,
työyhteisöön sopeutuminen sekä onnistunut perehdytys ja ohjaus
• Kehitystä toivottiin mm. opiskelijoiden kirjalliseen ilmaisuun,
kielenhuoltoon ja raportointiin, itsevarmuuteen ja rohkeuteen ilmaista
ajatuksiaan ja mielipiteitään sekä käytännön tietojen, taitojen ja
toimintatapojen osaamiseen
Yhteenveto harjoittelusta - Työnantajat
45. • Harjoittelijat toivat tarpeellisia lisäresursseja organisaatioon, mutta
myös uusia ajatuksia ja näkemyksiä organisaation toimintaan sekä
mahdollisuuden tutustua alan tulevaisuuden tekijöihin tulevia
rekrytointeja ajatellen
• Runsas viidesosa harjoittelujaksoista johti
työsuhteeseen harjoitteluorganisaatiossa
• 71 % vastanneista kertoi palkkaavansa
harjoittelijan myös vuonna 2020
Yhteenveto harjoittelusta - Työnantajat
Harjoittelijat ovat
poikkeuksetta osoittautuneet
erinomaiseksi voimavaraksi
ml. uusien ideoiden esittäjiksi.
Sellaisista on aina pula.
47. • Rekry seuraa kotimaan harjoittelua keräämällä vuosittain
palautetta sekä opiskelijoilta että työnantajilta
• Rekry tiedottaa ja neuvoo työnantajia harjoitteluasioissa
Harjoittelijan palkkaaminen
• Opiskelijoille Rekry järjestää työnhakuun valmentavia
kursseja ja tilaisuuksia Tapahtumat
• Rekry välittää työ- ja harjoittelupaikkoja Aarresaari.net
Rekryn palvelut harjoitteluasioissa
48. Rekry on tukena työnhaussa.
CV-klinikat, uraohjaus, työnhaun tietoiskut, harjoitteluasiat,
tietoa valmistuneiden työllistymisestä ja paljon muuta!
rekry@utu.fi @uturekry