Talous ja hyvinvointi -teemaseminaari 23.2.2015, Tilastokeskus

1. Sosiaaliset suhteet järjestäytyvät uudelleen
Talous ja hyvinvointi
23.2.2015
Riitta Hanifi

2. Sosiaalinen pääoma
 Sosiaaliselle pääomalle ei ole olemassa yhtenäistä
määritelmää
 sosiaaliset verkostot
 vastavuoroisuuden normit
 luottamus
 Keskeisiä sosiaalisen pääoman tutkimuksen
pioneereja Pierre Bourdieu, James Coleman ja
Robert D. Putnam

3. Sosiaalisen pääoman ulottuvuudet:
Robert D. Putnam (2000)
 Silloittava (bridging)
 Heikoille siteille ominainen sosiaalinen pääoma
 Koskee yli ryhmärajojen ulottuvia sosiaalisen
toiminnan mahdollisuuksia ja lisää yhteiskuntatason
sosiaalista koheesiota
 Sitova (bonding)
 Toimii kytköksenä keskenään samankaltaisten
ihmisten, kuten sukulaisten ja ystävien välillä
 Sosiaalisen tuen lähde
24.2.2015Riitta Hanifi

4. Sitova sosiaalinen pääoma (bonding)
 Sitovan sosiaalisen pääoman avulla saatava
sosiaalinen tuki:
 Tietoa työpaikoista ja muista mahdollisuuksista
 Henkistä tukea kriiseissä
 Taloudellinen tuki
 Itseisarvoisesti tärkeä jäsenyyden, hyväksynnän ja
arvostuksen antaja
 Sitova sosiaalinen pääoma luonteeltaan kasautuvaa:
osa ihmisistä yksinäistyy sosiaalisten suhteiden
ulkopuolelle
24.2.2015Riitta Hanifi

5. Onko sosiaalinen pääoma heikentynyt?
 Robert D. Putnam on todennut sosiaalisen pääoman
heikentyneen Yhdysvalloissa:
 Silloittava sosiaalinen pääoma: yhdistystoiminnan,
vapaaehtoistyön ja äänestysaktiivisuuden
väheneminen
 Sitova sosiaalinen pääoma: kyläilyn väheneminen
 Heikentää mahdollisuutta saada sosiaalista
tukea
 Miten Suomessa? Yhdessäoloon käytettyä aikaa on
selvitetty Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen
avulla
24.2.2015Riitta Hanifi

6. Mikä on ajankäyttötutkimus?
 Ajankäyttötutkimus on päiväkirjamenetelmään
perustuva tutkimusala, jolla tutkitaan ihmisten
kaikkia toimintoja tietyn ajan, yleensä vuorokauden,
aikana.
 Aikaa käytetään mittarina, jolla saadaan tarkkaa ja
monipuolista tietoa ihmisten käyttäytymisestä.
 Tutkimus ei kohdistu vain joihinkin tiettyihin
toimintoihin, vaan kaikkiin aktiviteetteihin
vuorokauden ajalta.

7. 7
Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukset
1. Syksy 1979
 10–64-vuotiaat
 6 000 henkeä, 12 000 tutkimuspäivää
2. Huhtikuu 1987 – maaliskuu 1988: koko vuoden ajankäyttö
 10+ vuotiaat, ei yläikärajaa => myös eläkeläiset
 7 700 henkeä, 15 300 tutkimuspäivää
3. Maaliskuu 1999 – helmikuu 2000
 10+ vuotiaat kotitalouden jäsenet => perheiden ajankäyttö
 5 300 henkeä, 10 500 tutkimuspäivää
 EU-harmonisoitu

8. 8
Ajankäyttötutkimus 2009–2010
 Huhtikuu 2009–toukokuu 2010
 10+ vuotiaat kotitalouden jäsenet
 3 800 henkeä, 7 480 tutkimuspäivää
 42 % käynti- ja 58 % puhelinhaastatteluina:
jokaiselle vastaajalle tehdään henkilöhaastattelu,
yhdelle kotitalouden jäsenelle myös kotitaloutta
käsittelevä haastattelu
 Kaksi päiväkirjanpitopäivää: arkipäivä ja viikonlopun
päivä
 Lisäksi työssä käyville ansiotyötä koskeva
”viikkopäiväkirja”

10. Naisten yksinolo iän mukaan,
10 vuotta täyttäneet, minuuttia/vuorokausi
24.2.2015Riitta Hanifi

11. Miesten yksinolo iän mukaan,
10 vuotta täyttäneet, minuuttia/vuorokausi
24.2.2015Riitta Hanifi

12. Vähintään kahden hengen kotitaloudessa asuvien naisten
yhdessäoloaika perheenjäsenen kanssa iän mukaan,
10 vuotta täyttäneet
24.2.2015Riitta Hanifi

13. Vähintään kahden hengen kotitaloudessa asuvien miesten
yhdessäoloaika perheenjäsenen kanssa iän mukaan,
10 vuotta täyttäneet
24.2.2015Riitta Hanifi

14. Yhdessäolo valveillaoloaikana kotitalouden koon ja sukupuolen
mukaan 2009-2010, minuuttia/vuorokausi
24.2.2015Riitta Hanifi

15. Vanhempien yhdessäolo alle 10-vuotiaiden lastensa kanssa
sukupuolen mukaan arki- ja viikonlopun päivinä 1999-2000 ja
2009-2010, minuuttia/vuorokausi
24.2.2015Riitta Hanifi

16. Työssäkäyvien vanhempien yhdessäolo alle 10-vuotiaiden lastensa
kanssa sukupuolen mukaan työ- ja vapaapäivinä 1999-2000 ja
2009-2010, minuuttia/vuorokausi
24.2.2015Riitta Hanifi

17. Naisten yhdessäoloaika muualla asuvien sukulaisten, ystävien ja
tuttavien kanssa valveillaoloaikana iän mukaan 1999-2000 ja 2009-
2010, minuuttia/vuorokausi
24.2.2015Riitta Hanifi

18. Miesten yhdessäoloaika muualla asuvien sukulaisten, ystävien ja
tuttavien kanssa valveillaoloaikana iän mukaan 1999-2000 ja 2009-
2010, minuuttia/vuorokausi
24.2.2015Riitta Hanifi

19. Miksi yksinolo on lisääntynyt?
 Yksin asuminen on lisääntynyt
 Ansiotyöhön käytetty aika on vähentynyt
 Työelämässä rakentuu merkittävästi sosiaalista
pääomaa
 Työttömät osallistuvat kansalaisyhteiskuntaan kuten
vapaaehtoistyöhön työllisiä vähemmän
 Yli 65-vuotiaat naiset viettävät eniten aikaa yksin
 Naisten elinikä keskimäärin korkeampi kuin miesten
 Yli 75-vuotiaista naisista leskiä lähes 60 %,
miehistä noin 20 %
 Tietokoneen käyttö lisääntynyt runsaasti
24.2.2015Riitta Hanifi

20. Onko sosiaalinen pääoma vähentynyt Suomessa?
 Internet mahdollistaa uusia sosiaalisuuden tapoja
 Verkkoyhteisöpalvelun seuraaminen liittyy
useimmiten sukulaisuus-, ystävyys- tai
tuttavuussuhteisiin
 Tällöin voidaan sanoa sosiaalisten suhteiden
järjestäytyvän uudelleen
 Koko väestön tasolla sosiaalinen pääoma ei näytä
olevan alenemassa
 Yksinolon lisääntyminen saattaa altistaa jotkut
väestöryhmät yksinäisyydelle ja sosiaalisen tuen
puutteelle
24.2.2015Riitta Hanifi

21. Yksinäisyydelle altistavia tekijöitä (Saari 2009)
 Sekä nuoret että vanhat kokevat yksinäisyyttä
enemmän kuin työikäiset
 Yksin asuminen altistaa yksinäisyydelle
 Asuinpaikka: suurissa kaupungeissa ja haja-
asutusalueella eniten yksinäisyyttä
 Etniset ryhmät ja maahanmuuttajat kokevat
yksinäisyyttä enemmän kuin valtaväestö
 Miten sosiaaliset suhteet muokkautuvat
tulevaisuudessa?
24.2.2015Riitta Hanifi

22. Kiitos
24.2.2015Riitta Hanifi