3. Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
• tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
terveysteknologia
• liikevaihto (2015): 14,6 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 40 600
Kone- ja metallituoteteollisuus
• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
• liikevaihto (2015): 28 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 124 600
Tietotekniikka-ala
• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
• liikevaihto (2015): 11 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 59 300
Metallien jalostus
• terästuotteet, värimetallit, valut,
metallimalmikaivokset
• liikevaihto (2015): 9,1 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 15 800
Suunnittelu ja konsultointi
• teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
• liikevaihto (2015): 5,5 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 48 200
18.8.2016
4. 50 % Suomen koko viennistä
Alan yritykset investoivat Suomessa
vuosittain noin 5,5 miljardia euroa
75 % Suomen koko elinkeinoelämän
t&k-investoinneista
Alan yritykset työllistävät suoraan lähes
290 000 ihmistä, välillinen
työllistämisvaikutus mukaan lukien
700 000 henkilöä eli 30 % Suomen
koko työvoimasta.
Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin
jäsenliitto – 1 600 jäsenyritystä.
2.8.2016
Teknologiateollisuus – Suomen merkittävin
elinkeino
5. Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat 80 %
Suomen vientituloista
Tavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus Suomen viennistä 2015
Teknologiateollisuus
38 mrd.€
50%
Metsäteollisuus
12.21 mrd.€
16%
Kemianteollisuus
10.94 mrd.€
14%
Muut toimialat
15.43 mrd.€
20%
Lähde: Tulli, Tilastokeskus: kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa
18.8.2016
6. 0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
2011 2012 2013 2014 2015
Teknologia-, metsä- ja
kemianteollisuuden
palveluvienti Suomesta
(ml. peliteollisuus)
Muiden toimialojen
palveluvienti Suomesta
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat noin
60 % Suomen palveluviennin tuloista
Peliteollisuus on kompensoinut elektroniikkateollisuuden palveluviennin vähenemisen
Lähde: Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito, Palvelujen ulkomaankauppa
Miljardia euroa, käyvin hinnoin
18.8.2016
7. Palvelut täydentävät Suomen vientipalettia, viennin
ongelmana on tuotantokapasiteetti ja kasvun puute
Tavara- ja palveluviennin suurimmat tuoteryhmät vuonna 2015, miljardia euroa
Koneet ja laitteet, 7.3
Paperi, kartonki, pahvi, 7.0
Elektroniikkateollisuuden palvelut,
5.0
Kemikaalit ja kemialliset
tuotteet, 4.4
Terästuotteet, 3.9
Sähkökoneet ja -laitteet, 3.7
Pelit ja ohjelmistot, 3.5
Dieselpolttoaineet, 3.4Tietoliikennelaitteet, 2.8Värimetallit, 2.6
Sahatavara, 2.5
Autot, 2.2
Selluloosa, 1.8
Kumi- ja muovituotteet, 1.4
Laivat, veneet ja muut
ajoneuvot, 1.4
Koneteollisuuden palvelut, 1.4
Metallituotteet, 1.3
Lääkkeet, 0.9
Lääkintäkojeet ja laitteet, 0.9
Metallien jalostuksen palvelut, 0.9
Kemianteollisuuden
palvelut, 0.8
Metsäteollisuuden palvelut,
0.4
Suunnittelu- ja
konsultointipalvelut, 0.3
Muut tavaratuotteet, 6.6
Matkailutulot ym.
palvelut, 10.2
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus: kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa
18.8.2016
8. Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta
alueittain 2015
Tavaravienti yhteensä 26,7 mrd. euroa*
Pohjois-Amerikka
2,6 mrd. €
9,6 %
Länsi-Eurooppa
14,4 mrd. €
53,7 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,7 mrd. €
2,5 %
Aasia
3,8 mrd. €
14,4 %
Afrikka
0,5 mrd. €
1,9 %
Etelä- ja Väli-Amerikka
0,9 mrd. €
3,3 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
3,8 mrd. €
14,6 %
*) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 11 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
18.8.2016
12. Bruttokansantuotteen kasvu Euroalueella on
jatkunut myös kesä-heinäkuussa, mutta hidastunut
Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto heinäkuu 2016.
Lähde: Markit
18.8.2016
16. Suomessa kuluttajien luottamus on parantunut tänä
vuonna
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus (kuluttajien luottamusindeksi)
18.8.2016
17. Kiinassa kasvu hidastuu, Intiassa jatkuu vahvana
Venäjä ja erityisesti Brasilia ovat taantumassa
Kiinan, Brasilian ja Venäjän osuus maailmantaloudesta on ostovoimakorjattuna 23 %
Lähde: Macrobond
18.8.2016
18. Kiinan teollisuudessa tuotanto on ennallaan
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto heinäkuu 2016.
Lähde: Markit
18.8.2016
19. Erityisesti palvelut kannattelevat Kiinan talouskasvua
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto heinäkuu 2016.
Lähde: Markit
18.8.2016
20. Venäjän teollisuudessa tuotanto vähenee hieman
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto heinäkuu 2016.
Lähde: Markit
18.8.2016
21. Brasilian teollisuudessa tuotanto vähenee
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto heinäkuu 2016.
Lähde: Markit
18.8.2016
25. Tuonti Kiinaan on vähentynyt useista maista
Lähde: Macrobond
18.8.2016
26. Tuonti Kiinaan on vähentynyt useista maista
- Tämä kertoo yritysten investointien vaimeudesta
Lähde: Macrobond
18.8.2016
27. Rakentamisen kasvu Kiinassa on hidastunut selvästi
Kiinan osuus Aasian bkt:sta on ostovoimakorjattuna 42 %
Lähde: Macrobond
18.8.2016
28. Kiinteät investoinnit vähenevät Venäjällä ja Brasiliassa
Venäjän osuus Euroopan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 13 %
Brasilian osuus Keski- ja Etelä-Amerikan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 35 %
Lähde: Macrobond
18.8.2016
32. Kehittyvien maiden valuutat heittelehtivät
Euron kurssimuutos suhteessa muihin valuuttoihin
Lähde: Macrobond
18.8.2016
33. Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti
Bkt:n kehitys 2016 / 2015, %
Pohjois-Amerikka: +1,8 %
USA +1,9 %
Kanada +1,3 %
Länsi-Eurooppa: +1,6 %
Saksa +1,6 %
Iso-Britannia +1,6 %
Ranska +1,5 %
Italia +0,9 %
Espanja +2,8 %
Alankomaat +1,6 %
Sveitsi +1,0 %
Ruotsi +3,5 %
Belgia +1,3 %
Norja +0,8 %
Itävalta +1,4 %
Tanska +1,2 %
Kreikka -1,0 %
Suomi +1,2 %
Portugali +1,1 %
Irlanti +4,7 %
Lähi- ja Keski-Itä
Saudi Arabia +0,7 %
Israel +2,6 %
Aasia: +4,4 %
Kiina +6,5 %
Japani +0,5 %
Intia +7,6 %
Australia +2,9 %
Etelä-Korea +2,5 %
Indonesia +5,0 %
Taiwan +1,1 %
Thaimaa +2,9 %
Malesia +4,1 %
Singapore +1,6 %
Uusi Seelanti+2,8 %
Filippiinit +6,1 %
Vietnam +6,3 %
Afrikka
Etelä-Afrikka +0,4 %
Nigeria +1,5 %
Egypti +3,5 %
Etelä- ja Väli-Amerikka: -0,5 %
Brasilia -3,3 %
Meksiko +2,3 %
Argentiina -1,3 %
Venezuela -9,5 %
Kolumbia +2,4 %
Chile +1,7 %
Peru +3,7 %
Keski- ja
Itä-Eurooppa: +1,3 %
Venäjä -0,9 %
Turkki +3,5 %
Puola +3,4 %
Tšekki +2,5 %
Romania +4,1 %
Ukraina +1,1 %
Unkari +2,0 %
Slovakia +3,2 %
Slovenia +2,1 %
Liettua +2,8 %
Latvia +2,4 %
Viro +1,9 %
Lähde: Consensus Forecasts, July 2016
Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu heinäkuussa 2016.
18.8.2016
34. Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,1 %
vuonna 2016
Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %
Lähde: IMF (July 2016)
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-
Amerikka
Länsi-Eurooppa
Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2015, %.
Kasvu keskimäärin:
+3,2 %
18.8.2016
35. Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa
2,0 % vuonna 2016
Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %
Lähde: IMF (July 2016), Tullihallitus
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-
Amerikka
Länsi-Eurooppa
Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
MeksikoMuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2015, %.
Kasvu keskimäärin:
+2,0 %
18.8.2016
36. Pitkän ajan konsensus-ennusteet lupaavat
Euroalueelle heikkoa kasvua
Bkt:n vuosimuutos, %
Lähde: Consensus Forecasts, October 2015
-4.5 -3.5 -2.5 -1.5 -0.5 0.5 1.5 2.5 3.5 4.5 5.5 6.5 7.5 8.5
2015e
2016e
2017e
2018e
2019e
2020e
2021-2025e
Intia Kiina Brasilia USA Venäjä Saksa Euroalue
18.8.2016
38. Teknologiateollisuuden liikevaihto* Suomessa oli
viime vuonna hieman suurempi kuin vuonna 2014
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
*) Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa oli noin 68 miljardia euroa vuonna 2015 ja 86 miljardia
euroa vuonna 2008.
18.8.2016
39. 18.8.2016
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa* on
vähentynyt kolme prosenttia viimevuotisesta
*) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja.
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
40. 18.8.2016
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa* on
vähentynyt useilla toimialoilla
Osuudet liikevaihdosta 2015: kone- ja metallituoteteollisuus 40 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 21 %,
tietotekniikka-ala 16 %, metallien jalostus 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %.
*) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja.
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
41. 2.8.201641
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset eivät
ennakoi liikevaihdon kasvua Suomessa
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2016.
*) Pl. metallien
jalostus ja pelialan
yritykset.
Muutos: II,2016 / II,2015 II,2016 / I,2016
Vientiin: -27 % -2 %
Kotimaahan: -17 % -6 %
Yhteensä: -24 % -3 %
Milj. euroa, käyvin hinnoin
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
42. 2.8.201642
Myös teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa
on supistunut jonkin verran
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
20,000
22,000
24,000
26,000
Vientiin
Kotimaahan
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto 30.6.2016.
*) Pl. metallien
jalostus ja
pelialan
yritykset.
Muutos: 30.6.2016 / 30.6.2015 30.6.2016 / 31.3.2016
Vientiin: +5 % -6 %
Kotimaahan: -1 % -4 %
Yhteensä: +4 % -6 %
Yhteensä
Milj. euroa, käyvin hinnoin
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
43. 2.8.201643
Tarjouspyynnöt* ovat edelleen kasvussa, mutta
kilpailukyky ratkaisee niiden muuttumisen uusiksi
tilauksiksi
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu,
viimeisin kyselyajankohta heinäkuu 2016.
”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan
tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa
tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
Saldoluku
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
52. 2.8.201652
Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa väheni
prosentin eli vajaalla 3 000:lla tammi-kesäkuussa
verrattuna vuoden 2015 keskiarvoon
150,000
170,000
190,000
210,000
230,000
250,000
270,000
290,000
310,000
330,000
350,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
(30.6)
Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Henkilöstöstä noin 16 000
lomautusjärjestelyjen
piirissä 30.6.2016
53. -6,000
-4,000
-2,000
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
2014 Q3 2014 Q4 2015 Q1 2015 Q2 2015 Q3 2015 Q4 2016 Q1 2016 Q2
Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä
2.8.201653
Suomen henkilöstön vähenemisestä huolimatta
teknologiateollisuus rekrytoi* 14 000 uutta osaajaa
tammi-kesäkuussa, kaksi kolmasosaa pk-yrityksissä
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
*) Rekrytoinneilla tarkoitetaan henkilöstön lisäämistä sekä eläkkeelle siirtyvien ja työpaikkaa vaihtavien korvaamista
54. Liikevaihto Suomessa kasvoi hieman vuonna 2015. Tammi-huhtikuussa liikevaihto oli
kolme prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan.
Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 24
prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2015 ja kolme prosenttia
vähemmän kuin tammi-maaliskuussa. Viime vuoden vertailujaksolle ajoittui merkittävä
laivatilaus.
Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa neljä prosenttia suurempi kuin samaan aikaan
vuonna 2015, mutta kuusi prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa.
Teknologiateollisuuden liikevaihto on syksyllä 2016 samalla tai hieman alemmalla tasolla
kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Teknologiateollisuuden henkilöstön kokonaisvahvuus Suomessa väheni tammi-
kesäkuussa noin prosentin eli 3 000:lla verrattuna vuoden 2015 keskiarvoon.
Henkilöstöä oli 286 000 kesäkuun lopussa. Tämän lisäksi kesätyöntekijöitä on ollut
14 000. Lomautusjärjestelyjen piirissä oli 16 000 henkilöä kesäkuun lopussa.
Alan yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä tammi-kesäkuussa runsaat 14 000.
Henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikan vaihtaneita.
Rekrytoinneista kaksi kolmasosaa toteutui pk-yrityksissä.
18.8.201654
Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta
Suomessa ja syksyn 2016 näkymistä
55. 23.75
4.35
4.89
1.28
11.13
2.10
17.20
1.14
1.22
5.56
5.86
3.42
0.00 5.00 10.00 15.00 20.00 25.00 30.00
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa
Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa
noin kolmannes on alihankintaa
Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja
palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
(=25 % alan liikevaihdosta Suomessa)
(39 %)
(7 %)
(62 %)
(82 %)
(31 %)
Miljardia euroa
18.8.2016
56. 150,900
39,200
34,200
4,500
68,800
4,200
0 50,000 100,000 150,000 200,000
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa
puolet suuntautuu alihankintaan
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja
palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
(=28 % alan kaikista työpaikoista Suomessa)
(53 %)
(9 %)
(63 %)
(80 %)
(51%)
18.8.2016
58. Rakenneuudistukset välttämättömiä
julkisen talouden tasapainottamiseksi.
– Kuitenkin tarvitaan panostuksia kasvuun,
osaamiseen ja uudistumiseen.
– Koulutuksen tulee vastata paremmin
yritysten tarpeisiin.
– T&k-investoinnit saatava uudelleen
kasvuun.
– Liikennekaari.
Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-
tason tai kansallisen tason
lisärasitetta, jolla heikennetään
kilpailukykyä.
Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen
sektorin palveluita sujuvoittaa.
Tuottavuusloikkaa digitalisaation
avulla tarvitaan.
Yritysverojärjestelmä on
ajanmukaistettava.
Työmarkkinaratkaisuilla on
palautettava kustannuskilpailukyky.
– Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä
remontoitava vastaamaan
kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta
lisättävä oleellisesti.
Elinkeinoelämän usko Suomeen on palautettava
18.8.2016
59. Suomen vienti on romahtanut, vientituloja puuttuu
noin 30 miljardia euroa vuodessa
Teollisuus tuo 80 % Suomen vientituloista
Lähde: Macrobond, Eurostat
18.8.2016
60. Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden
kehityksestä
Lähde: Macrobond, Eurostat
18.8.2016
61. Viennin suhde bkt:hen on pudonnut merkittävästi
Suomessa 2008 jälkeen
Lähde: Macrobond, Eurostat
18.8.2016
62. Palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin
pudotusta
Lähde: Macrobond, Eurostat
18.8.2016
63. Vienti ei kasva, koska suurimman vientisektorin
tuotantokapasiteetti on supistunut jopa 20 %
Investoinnit ovat elinehto tuotannon ja viennin palautumiselle
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
Teollisuuden
tuotantokyky
(tuotanto, jos
kapasiteetti
täyskäytössä), vas.
ast.
Teollisuuden
tuotanto
(2008=100), vas.
ast.
Teollisuuden
kapasiteetin
käyttöaste, %, oik.
ast.-21 %
Lähde: Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
-22 %
18.8.2016
64. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on
Suomessa historiallisen matalalla tasolla
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat
*) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto.
Lähde: Tilastokeskus
18.8.2016
65. Teollisuus tuo 80 prosenttia Suomen viennistä,
mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista
sektoria
300000
350000
400000
450000
500000
550000
600000
650000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Teollisuus Julkinen sektori
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
Työpaikkojen määrä Suomessa
18.8.2016
66. 5200
5400
5600
5800
6000
6200
6400
6600
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Teollisuuden yritysten lukumäärä Suomessa on
vähentynyt merkittävästi vuoden 2007 jälkeen
Vähintään viiden henkilön yritykset
Lähde: Tilastokeskus
18.8.2016
67. 95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
155
160
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
2000 = 100
Teollisuus
Teknologiateollisuus
Kansantalous
Nyt on panostettava tuottavuuteen kaikin keinoin
Vientisektorilla tuottavuus on 10 % ja koko kansantaloudessa 3 % alemmalla tasolla
kuin vuosina 2007-2008
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä
nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
2.8.2016
68. 70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
200
210
220
230
240
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
2000 = 100
Metallien jalostus
Tietotekniikka-ala
Elektroniikka- ja
sähköteollisuus
Kone- ja
metallituoteteollisuus
Suunnittelu ja konsultointi
Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä
nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
6.6.2016
69. 85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
155
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e 2016e 2017e
Yritysten kiinteät investoinnit, indeksi 2005=100
Ruotsi
Alankomaat
USA
Saksa
Sveitsi
Suomi
Yritysten investoinnit Suomessa on saatava vahvaan
kasvuun, nykytilanne on täysin riittämätön
Lähde: OECD, Economic Outlook 2016
2.8.2016
70. Yritysten investoinnit ovat pudonneet reaalisesti 7
miljardia euroa alemmalle tasolle kuin vuonna 2008
Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
Kiintein hinnoin, indeksi 2005=100
18.8.2016
71. Yritysten tuotannolliset investoinnit ovat pudonneet
reaalisesti 4,5 sekä T&K-investoinnit 2,5 miljardia
euroa alemmalle tasolle kuin vuonna 2008
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Tuotannolliset investoinnit T&K-investoinnit
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
Kiintein hinnoin, indeksi 2005=100
18.8.2016
72. Elinkeinoelämän investoinnit Suomessa ovat
alittaneet pääomien kulumisen (poistot) jo kolmen
vuoden ajan
16
18
20
22
24
26
28
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Tuotannolliset ja T&K -investoinnit Kiinteän pääoman kuluminen
Miljardia euroa, käyvin hinnoin
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
18.8.2016
73. Teollisuuden ja teknologiateollisuuden investoinnit
Suomessa ennakoivat vaisua talouskehitystä
Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehitysinvestoinnit Suomessa
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e
Teollisuus Teknologiateollisuus, ml. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi
Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2016)
Miljoonaa euroa, kiintein hinnoin
18.8.2016
74. 5.4
9.5
3.6
15.1
2.6
3.7
2.7
4
1.2
2
1.1
3.4 3.3
2.8 2.7 2.3 2.2 2.1
1.4 1.4 1 0.9
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
Suorat sijoitukset sisään, vuosivirta keskimäärin 2003-2012, % bkt:sta
Ulkomaisomisteisten tytäryhtiöiden vuosittaiset investoinnit aineelliseen kiinteään pääomaan keskimäärin 2003-2012, %
bkt:sta
Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia
investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)
Lähde: Leino Topias: Ulkomaisten yritysten investoinnit Suomessa; viimeaikainen
kehitys ja sen tulkintoja, Suomen Pankki (2015)
% bkt:sta
18.8.2016
75. 11%
17%
19%
24%
28% 29% 30%
35% 36% 37%
48%
8% 8%
16%
21%
14%
29%
17%
23%
21%
14%
23%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
Teollisuus Kauppa
Suomessa on vähän ulkomaisia yrityksiä ja
pääkonttoreita
Ulkomaisten yritysten osuus henkilöstöstä teollisuudessa ja kaupan alalla Suomessa
Lähde: Eurostat (tiedot vuodelta 2011)
18.8.2016
76. Yritysten investointimahdollisuuksia jarruttaa
kannattavuuden putoaminen
Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos* Suomessa verotuksen jälkeen
-2%
0%
2%
4%
6%
8%
10%
12%
14%
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kaikki yritykset
Teknologiateollisuus
*) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta rahoitustuottojen ja –kulujen, satunnaisten
erien sekä verotuksen jälkeen.
Lähde: Tilastokeskus
18.8.2016
77. Julkiset menot, julkinen velka ja veroaste ovat
kasvaneet hallitsemattomasti
Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava
Lähde: Macrobond, Eurostat
18.8.2016
78. Suomen kokonaisveroaste jatkaa nousuaan
Verotuksen kiristyminen on yksi este talouskasvulle
Lähde: Macrobond, OECD, VM (ennuste 18.12.2015)
18.8.2016
79. 18.8.2016
Julkisen sektorin bkt-suhteen palauttaminen vaatii
10-15 miljardin euron menoleikkauksia
Verojen kiristäminen on ollut väärä ratkaisu tähän ongelmaan
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e 2017e
Suomi Tanska Ruotsi Saksa
Lähde: OECD, Economic Outlook 2016
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %
80. Suomen vaihtotase on jäänyt kilpailijamaista
Tuontihintojen aleneminen kaunistaa nyt Suomenkin vaihtotasetta
Lähde: Macrobond, Eurostat
18.8.2016
81. Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2013
4
13
3 6
11 14
5
20
7
15
6
23
7
6
8
10
9
8
9
10
15
11
19
17
14
9
20
20 16 14
22
15
24
24 29
33
75 72 69 65 64 64 63
55 54 50 46
28
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Saksa USA Suomi Puola Ruotsi Iso-
Britannia
Tšekki Ranska Tanska Itävalta Italia Viro
250+
50-249
10-49
0-9
Henkilöstöä
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %
*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
18.8.2016
82. 0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suuri yritys
Keskisuuri yritys
Pieni yritys
Mikroyritys
Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa
vientiään ulkomaille
Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, %
*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:
-Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa
-Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa
-Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa
-Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain
18.8.2016
83. 0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee paljon
teknologiateollisuudessa Suomessa
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2014, %
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 7.8.2015
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Viennin osuus
liikevaihdosta:
• mediaani 14 %
• 22 %:lla ei
lainkaan omaa
vientiä
• 35 %:lla omaa
vientiä 0-5 %
liikevaihdosta
18.8.2016
84. Cleantech
– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat
– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat
teknologiat
Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet
Ohjelmistot ja pelit
Lääketieteellinen teknologia ja palvelut
Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)
Teollisuutta palveleva suunnittelutyö
Autoteollisuuden murros
Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus,
valvonta...)
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
18.8.2016
86. Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut
noin 100 000 vuoden 2008 jälkeen
Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista
Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito
18.8.2016
89. 90
95
100
105
110
115
120
Suhteessa Belgiaan Suhteessa Saksaan Suhteessa Espanjaan
Suhteessa Italiaan Suhteessa Alankomaihin Suhteessa Itävaltaan
Suhteessa Suomeen
*) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi
lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten
kehityksellä.
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2016, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
2005,I =100
Suomen hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
paranee
Suomen kustannuskilpailukyky ei parane toivotusti
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan
toteutuneet valuuttakurssit
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
18.8.2016
90. 90
95
100
105
110
115
120
125
Suomi suhteessa euromaihin, toteutunut kehitys
KIKY + tulevien vuosien palkkamaltti
Hallitusohjelman tavoite kustannuskilpailukyvyn parantamiselle
*) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi
lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2016, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen
hinta- ja
kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
2005,I =100
Suomen
hinta- ja
kustannus-
kilpailukyky
paranee
18.8.2016
Kilpailukykysopimus oli välttämätön aikaansaannos
Koko kansantalouden yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml.
kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
91. 75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin) Teollisuuden tuottavuus Teollisuuden työn hinta
Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava myös
teollisuuden kustannuskilpailukyky
Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2016.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index
2005=100
18.8.2016
92. 95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
Suomi suhteessa Saksaan Suomi suhteessa Ruotsiin
Yksikkötyökustannusten ongelma koskee yhtälailla
teollisuutta
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2016.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index
2005,I=100
Suomen
teollisuuden
kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Suomen
teollisuuden
kustannus-
kilpailukyky
paranee
18.8.2016
95. -6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Suomi Saksa
TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten
muutos Suomessa ja Saksassa
Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä
Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt ja Medlingsinstitutet
13 %-yks.
TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2014, %-yksikköä.
18.8.2016
96. Teknologiateollisuudessa* työvoimakustannukset
ovat nousseet eniten Suomessa 2008-2012
18.5
17.7 17.6
14.8
13.4
12.7
11.9 11.8 11.6
10.1 9.9
8.9
7.1
1.1
-0.7 -3.2
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
Muutos 2008-2012, %
*) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
18.8.2016
97. Työvoimakustannukset ovat korkealla tasolla
teknologiateollisuudessa* Suomessa 2012
42.5
41.5
40.6
38.5
37 36.3 35.6
33.2
31.9
30.9
27.5 27.3
23.4 22.9
14.7 14.6
12.4 11.8
10.2
9.3 9.1 8.7 7.9 7.4
6.5 6.3
4.5
3.3
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Euroa/tunti
*) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
18.8.2016
98. Työn hinnalla mitaten Suomen pahimmat kilpailijat
ovat itäisessä Euroopassa
Teollisuuden työn hinta eri maissa
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65
Norja
Sveitsi*
Belgia
Tanska
Ruotsi
Saksa
Ranska
Suomi
Australia*
Alankomaat
Itävalta
Irlanti
Luxemburg
Italia
USA *
Kanada*
Espanja
Iso-Britannia
Japani*
Uusi Seelanti*
Singapore*
Israel*
Etelä-Korea*
Slovenia
Kreikka
Argentiina*
Cypros
Malta
Portugali
Slovakia
Viro
Tšekin tasavalta
Puola
Brasilia*
Unkari
Taiwan*
Liettua
Latvia
Meksiko*
Romania
Bulgaria
Filippiinit*
Euroa/tunti
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus
euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim.
Ruotsi ja Norja)
*) Tieto vuodelta 2013, muuten vuodelta 2014
Lähde: Eurostat, The Conference Board
18.8.2016
99. 36
37
38
39
40
41
42
Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyin
Kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika Q1/2015*
*) Kokoaikatyötä tekevien osuus palkansaajista oli Suomessa 85 %.
Lähde: Eurostat
Tuntia
18.8.2016
100. 0 €
10,000 €
20,000 €
30,000 €
40,000 €
50,000 €
60,000 €
70,000 €
80,000 €
90,000 €
100,000 €
110,000 €
120,000 €
130,000 €
140,000 €
150,000 €
Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta
myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä 2014
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 25 %:ssa yrityksistä vuonna 2014.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 7.8.2015
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
(pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
18.8.2016
101. 0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
120
Työvoimakustannuksilla on erityisen suuri merkitys
alihankkijayrityksissä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2014
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 25 %:ssa yrityksistä vuonna 2014.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 7.8.2015
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = yrityksen työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
%
18.8.2016
Teollisuuden yritykset tuovat tällä hetkellä noin 80 prosenttia Suomen vientituloista. Tämän keskeisen vientisektorin tuotantokapasiteetti Suomessa on vähentynyt noin 20 prosenttia vuoden 2008 jälkeen. Vaikka teollisuuden tuotteiden kysyntä kasvaisi merkittävästikin, nykyinen tuotantokapasiteetti ei riitä sellaiseen tuotantoon ja vientiin, mikä Suomella oli vuonna 2008. Tuotannosta on hävinnyt paljon suurta volyymituotantoa. Investointien avulla tätä menetettyä liiketoimintaa on mahdollista palauttaa ja saada Suomi uuteen nousuun.