2. Keskeiset sote maakuntaneuvotteluiden kokemukset
• Yhteinen tilannekuva tärkeä yhteisten tavoitteiden luomiselle
• THL arviointiraportti maakunnittain testauksessa
• Osa totesi, että ensimmäistä kertaa maakunta saa kokonaiskuvan
sosiaalihuollosta, perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta
• Valmistelu on pääsääntöisesti maakunnissa järjestäytynyt ja käynnissä vaikka
valmiusaste vielä vaihtelee
• Maakunnallinen sote saadaan järjestymään
• Maakunnat, joissa on jo kuntayhtymäpohjainen sote-malli
• Vain muutamista maakunnista jäi neuvotteluissa huoli etenemisestä
• Tietopohjalla on onnistuttu tunnistamaan maakuntien erilaisuutta. Maakunnat ovat
hyvin erilaisia
• Maakunnat tuntuivat olevan perillä omasta kustannustasostaan, palvelutarpeestaan
ja muista syistä jotka johtavat poikkeavaan kustannustasoon
• Muutokseen sisältyviä huolia tuotiin esiin
2
3. Valtion sote-ohjauksen kehitys
-1940
1940-
1960
1960-
1980
1980-
1993
1993-
2000
2000-
2008
2008-
Lähteet: Heinämäki, Oulasvirta, Soikkeli
Normiohjaus Resurssiohjaus Informaatio-ohjaus Hybridi-ohjaus
Tavoite Sote-palvelujen
lisääminen
(määrä&laatu)
Sote-palvelujen
yhdenvertaisuus
ja laatu
Sote-palvelujen tehostaminen
ja perusoikeudet
Aika-
kausi
Sote-palvelu-
järjestelmän
luominen
Oikeusvaltion luominen ja
sota-ajan ongelmista
selviäminen
Välineet Valtionosuus,
virkasääntely,
hankerahoitus
Vertailutiedot,
suositukset, oppaat,
ohjelmat
Rakenteelliset muutokset,
keskittäminen, sopimukset,
kannusteet
Laki, asetus,
valvonta, sitova
suunnittelu
Sisältö Detaljit:
virat, toimet,
investoinnit
Palvelujen laadulliset
piirteet, laajat
tavoitteet
Järjestämisrakenteet,
mitattavat vaikuttavuus-
tavoitteet, oikeudet
Detaljit:
palvelumäärät,
toimintayksiköt
Haasteet Jäykkyys,
tarvelähtöi-
syyden puute
Hajanainen ja väljä,
heikko vaikuttavuus ja
valvontaperusta
Kokonaisuuden
hahmotushaaste,
tietojärjestelmävaateet
Pirstaleisuus,
vaihtelevuus,
seurantahaaste
4. -
Hierarkiasta kohti verkosto-ohjausta
Lähde: Leskelä, Soikkeli, Oulasvirta, Uusikylä
Ohjaava taho
Ohjattava
taho
Saavutettu
tulos
Ohjausväline
Ohjattavan
käytös
Valvonta,
seuranta
ja arviointi
HIERARKINEN OHJAUS
• Verkosto perustuu toimijoiden väliseen luottamukseen, tasa-
arvoon ja vapaaehtoiseen vuorovaikutukseen.
• Edut: joustavuus, avoimmuus, monipuolisuus
• Haitat: päällekkäisyys, tehottomuus, tiedonkulkuhaasteet
VERKOSTO-OHJAUS
Verkoston
vaikuttavuuden
seuranta
ja arviointi
Ekosysteemi
5. -
SOTE-HIERARKIA SOTE-EKOSYSTEEMIN VISIO
Kansainvälinen taso
(EU, WHO, Järjestöt)
Kansallinen taso
(Valtio, Virastot)
Alueellinen taso
(Yhteistyöalue,
Maakunta, Kunta)
Yksittäinen tuottaja
(Julkinen, Yksityinen,
Kolmas sektori,
Palvelukeskukset)
Yksilö
(Asukas, asiakas,
ammattilainen)
Millaiselta tuleva ekosysteemi näyttää?
Palvelun-
tuottajat
Yksilö ja yhteisö
asiakkaat, läheiset,
ammattilaiset
TKI-
ympäristö
Kansallinen ja
kansainvälinen
viitekehys ja ohjaus
Maakunnat sekä
yhteistyöalueet ja kunnat
6. Valtion ohjaus
• Järjestämislaki 29 § mukaan STM ja maakunnat neuvottelevat
vuosittain maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluvien sosiaali- ja
terveydenhuollon tehtävien ja palvelujen toteuttamisesta
• Tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa
palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja
maakunnan välistä yhteistyötä
• Maakuntalain 13 § mukaan VM käy vuosittaiset neuvottelut
maakuntien kanssa julkisen talouden suunnitelman tekemiseksi
• STM:n tuottaa oman ohjausprosessinsa osana raportin VM:lle
palveluiden saatavuuden toteutumisesta ja rahoituksen riittävyydestä
11.5.20186
7. Yhteistyöalueiden ohjaus
• Viisi yhteistyöaluetta, yhteistyösopimus
• sovittaa yhteen maakuntien sote-palvelut
• investointisuunnitelma valtioneuvostolle, vain sen mukaisia
investointeja voidaan toteuttaa
• lisäksi mm. uusien menetelmien käyttöönoton periaatteet,
kehittäminen, koulutus, tutkimus
• Kaikkien maakuntien hyväksymä yhteistyösopimus STM:lle,
joka seuraa ja arvio
• Valtioneuvosto voi päättää yhteistyösopimuksesta, jos
sopimusta ei synny tai se ei ole sisällöllisesti lain mukainen
11.5.20187