Petri Vasara_Pöyry_Lähienergia_03112011

831 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
831
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
8
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Petri Vasara_Pöyry_Lähienergia_03112011

  1. 1. ESIMERKKEJÄ MAAILMALTA: MITEN MUUT OVAT ONNISTUNEET UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖÖNOTOSSA JA ENERGIANSÄÄSTÖSSÄ? 3.11.2011 LÄHIENERGIAINVESTOINTIEN PALVELU- JA RAHOITUSMALLIT -MINISEMINAARI JA TYÖPAJA Pöyry Management Consulting, Petri Vasara
  2. 2. SISÄLTÖ 1 Johdanto 2 Esimerkkejä maailmalta - Kolmannen osapuolen rahoitus - Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimus - Hallituksen ohjelmat 3 Yhteenveto ja johtopäätökset
  3. 3. JOHDANTO
  4. 4. JOHDANTO <ul><li>Pöyry kartoitti Sitran toimeksiantona maailmalla esiintyviä rahoitus- ja liiketoimintamalleja, jotka ovat tukeneet uusiutuvan energian käyttöönottoa. </li></ul><ul><ul><li>Kiinnostuksen kohteena oli nimenomaan uusiutuvan energian käyttöönotto (ei laitetoimittajien tutkimus- ja kehitysrahoitus tms.) </li></ul></ul><ul><li>Keskityimme erityisesti pieniin ja keskisuuriin loppukäyttäjiin, kuten kotitalouksiin, pk-yrityksiin sekä julkisiin rakennuksiin kuten kouluihin, urheiluhalleihin tms. </li></ul><ul><li>Näissä hankkeissa erityisiksi haasteiksi on tunnistettu </li></ul><ul><ul><li>loppukäyttäjän rahoituksen järjestäminen </li></ul></ul><ul><ul><li>rahoittajan saaminen mukaan projekteihin, joissa vaihtelevat takaisinmaksuajat ja tuotto-odotukset. </li></ul></ul>
  5. 5. LIIKETOIMINTAMALLIT - RYHMITTELY <ul><li>Erilaiset liiketoimintamallit </li></ul><ul><li>Osamaksu : Loppukäyttäjä maksaa investoinnin myyjälle erissä esim. kuukausittain </li></ul><ul><li>Pankkilaina : Kaupallinen pankki myöntää lainan, jonka loppukäyttäjä takaa itse </li></ul><ul><li>Julkinen rahoitus: Julkisen rahoittajan tukema projekti (loppukäyttäjä on julkinen sektori) </li></ul><ul><li>Kolmannen osapuolen rahoitus: esim. leasing, vuokraus tai huolto- / palvelusopimus </li></ul><ul><li>Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimus (Public private partnership, PPP): esim. palvelusopimukset julkisen ja yksityisen sektorin välillä </li></ul><ul><li>Julkishallinnon tuet : esim. korkotuet tai lainan takaukset </li></ul>Keskitymme näihin malleihin Julkis- hallinnon tuet PPPs Kolmannen osapuolen rahoitus Julkinen rahoitus Pankkilaina Osamaksu Loppu- käyttäjä
  6. 6. Tarvittavia ominaisuuksia menestykseen <ul><li>PITKÄJÄNTEISYYS rahoittajan taholta </li></ul><ul><li>INTO pk-yrityksen/kuluttajan taholta </li></ul><ul><li>KANNUSTAVUUS sähkönsäästöön </li></ul><ul><li>RISKITTÖMYYS pk-yrityksen/kuluttajan pääoman suhteen </li></ul><ul><li>TUKI verotuksen/rahoituksen muodossa </li></ul><ul><li>TAKUU lainoille </li></ul><ul><li>ALOITTEELLISUUS valtion/kunnan taholta </li></ul><ul><li>HOUKUTTELEVUUS ulkoiselle sijoittajalle </li></ul><ul><li>Siis sekä JÄRKEÄ että TUNNETTA. </li></ul>
  7. 7. KOLMANNEN OSAPUOLEN TARJOAMA RAHOITUS
  8. 8. KOLMANNEN OSAPUOLEN TARJOAMA RAHOITUS Maksu palvelusta <ul><li>Amerikkalainen Rec Solar myy asiakkailleen 15-20 vuoden aurinkosähkösopimuksia. Sopimuskauden aikana asiakas ostaa energiaa ja palveluja sähköntuottajalta. Asiakkaat voivat olla yksityisiä yrityksiä, kotitalouksia tai julkisia toimijoita. </li></ul><ul><li>Aurinkosähkösopimusten toiminta on mahdollistettu valtion uusiutuvan energian investointituella. Investointituki houkuttelee mukaan sijoituspartnereita, jotka pystyvät hyödyntämään valtion tarjoaman investointituen. Myös tuulivoimasopimuksia on olemassa, mutta ne eivät ole kovin yleisiä. </li></ul><ul><li>Tyypillisesti sijoittaja ja aurinkosähkön palvelutuottaja muodostavat tätä tarkoitusta varten oman yhtiön, joka omistaa aurinkosähkölaitteiston. Yhtiö rahoittaa, suunnittelee ja asentaa laitteiston sekä ylläpitää projektia. Toimintamallin ansiosta aurinkosähköön siirtyminen ei vaadi loppukäyttäjältä suurta alkupääomaa investointiin, vaan hän maksaa vain siitä sähköstä jonka asennettu laitteisto tuottaa. </li></ul>
  9. 9. LIIKETOIMINTAMALLI – SÄHKÖSOPIMUS Kuluttaja Palvelun tuottaja Aurinkosähkö Korvaus sähköstä Valtio Investointiin liittyvä verotuki ja arvonlisävähennys edut Sijoittaja Investointi Laitteiston tuottaja Tuote Investointiin liittyvä verotuki ja arvonlisävähennys edut Rahaa
  10. 10. KOLMANNEN OSAPUOLEN TARJOAMA RAHOITUS Leasing eli liisaus <ul><li>Liisaus on yleinen tapa rahoittaa sijoituksia, jotka vaativat kohtuullisen suurta alkupääomaa. Yhdysvalloissa toimiva yritys SolarCity tarjoaa palveluita, joissa yksityinen kuluttaja voi solmia energiasopimuksen laitteiston omistajan kanssa ja maksaa laitteistosta ja kulutetusta energiasta kuukausimaksua. Laitteiston tuottaman ylimääräsähkön kuluttaja voi myydä paikalliseen verkkoon. Uusiutuvasta energiasta maksettavat tuet kuuluvat kuitenkin laitteiston omistajalle. </li></ul><ul><li>SolarCity tarjoaa erilaisia liisaussopimuksia, myös sellaisia jotka eivät vaadi alkupääomaa. Kuukausittainen liisausmaksu sisältää laitteiston lisäksi seurannan, huollon ja korjaukset. </li></ul><ul><li>USA:ssa sähkösopimuksista on tietyillä alueilla mahdollista saada sekä säästöjä yksityisille sähkölaskuun että kohtuullinen tuotto sijoittajille. Tämä on mahdollistettu valtion investointituilla. </li></ul><ul><li>Liisaussopimuksen päätyttyä sopimus voidaan uudistaa, yksityinen kuluttaja voi ostaa laitteiston markkinahintaan tai laitteisto voidaan poistaa. </li></ul>SOLAR LEASE NEW ELECTRICITY BILL SAVINGS OLD ELECTRICITY BILL WITHOUT SOLAR
  11. 11. LIIKETOIMINTAMALLI – LAITTEISTON LIISAUS Kuluttaja Liisaaja Laitteisto, huolto ja ylläpito Kuukausivuokra Ylimäärä sähkö syötetään takaisin verkkoon Valtio Investointiin liittyvä verotuki ja arvonlisävähennys edut Sähköverkko Sijoittaja Sijoitus Tuet Tuet Investointiin liittyvä verotuki ja arvonlisävähennys edut
  12. 12. KOLMANNEN OSAPUOLEN TARJOAMA RAHOITUS Tilan liisaus <ul><li>Toinen esimerkki uusiutuvan energian tuotantoon liittyvästä liisauksesta löytyy Knoxvillen kaupungista, jossa kaupunki vuokraa tilaa yksityiselle aurinkosähkön tuottajalle. </li></ul><ul><li>Yksityinen sähköntuottaja maksaa vuokraa tilasta johon asentaa omistamansa laitteet, myy sähkön sekä kerää uusiutuvasta energiasta maksettavat valtiontuet. Sen lisäksi sähköntuottaja hoitaa ulkopuolisen tarvittavan rahoituksen hankkimisen. </li></ul><ul><li>Saadakseen ulkopuolisia investointeja mukaan, Knoxvillen kaupunki sijoitti $250,000 aurinkosähkölaitteistoon, joka sijoitettiin Knoxvillen omistaman kiinteistön katolle. Tämän alkuinvestoinnin turvin yksityinen sähköntuottaja pystyy maksamaan kaupungille vuokraa käyttämästään tilasta, houkuttelemaan tarvittavat yksityiset investoinnit sekä myymään laitteiston kaupungille seitsemän vuoden jälkeen. </li></ul><ul><li>Tällä tavalla Knoxville pystyi maksimoimaan sähköntuotantolaitoksen koon samalla minimoiden kustannukset. </li></ul>
  13. 13. LIIKETOIMINTAMALLI – TILAN LIISAUS Liisaaja Laitteisto, huolto, operointi Alkuinvestointi Valtio Sijoittaja Investointi Investointiin liittyvä verotuki ja arvonlisävähennys edut Kuukausivuokra tilasta Kaupunki Kuukausittaiset energiakustannukset Kuluttaja Sähkö Vuokra Sähköverkko Uusiutuvan energian tuet Sähkö Rahaa
  14. 14. KOLMANNEN OSAPUOLEN TARJOAMA RAHOITUS ESCO- palvelu <ul><li>ESCO-palvelu on palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. ESCO-palvelun tarjoajana voi toimia erillinen ESCO-yritys, ESCO-toimintaa harjoittava urakoitsija, energiayhtiö ja energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys. </li></ul><ul><li>ESCO-yritys on vastuussa projektin kannattavuudesta, suunnittelusta, laitteiston ostosta, huollosta ja operoinnista. Alkupääoma voi tulla ESCO-yrityksen omasta pääomasta tai sitten ulkoiselta sijoittajalta. </li></ul><ul><li>ESCO-palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. </li></ul><ul><li>ESCO-palvelun etu on asiakkaan mahdollisuus rahoittaa tarvittavia energia-uudistuksia sähkökulujen säästöillä pienellä riskillä. Tekniset ja taloudelliset riskit siirtyvät kokonaisuudessaan ESCO-yritykselle. </li></ul><ul><li>ESCO- palveluja on toteutettu ympäri Eurooppaa, myös Suomessa. </li></ul>
  15. 15. KOLMANNEN OSAPUOLEN TARJOAMA RAHOITUS ESCO- palvelu <ul><li>Saksassa ESCO-palvelua on käytetty parantamaan kaupungin omistamien rakennusten energiatehokkuutta ja siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Berliinin kaupunki on muodostanut 1300 rakennuksesta yhteensä 19 eri ESCO-projektia. Kaikki projektit sisältävät sekä hyvin kannattavia että vähemmän kannattavia kohteita niin että myös vähemmän kannattavat kohteet saadaan toteutettua. </li></ul><ul><li>ESCO-työn tuloksena projekteja on toteutettu yli 40 M€ arvosta, energiasäästöjä on muodostunut 9,5M€ arvosta ja vuosittain säästetään 58,000 tonnin CO 2 -päästöt. </li></ul><ul><li>Kaupunki omistaa kaikki rakennukset, mukaan lukien kaikki uudet investoinnit. Kaupunki maksaa ESCO-yrityksien investoinnit takaisin energiansäästöistä syntyneillä tuloilla. </li></ul>
  16. 16. LIIKETOIMINTAMALLI ESCO- palvelu tai tai Kuluttaja ESCO Laitteiston hankinta, asennus, huolto ja operointi Säästetyt energiakulut Sijoittaja Investointi Sijoituksen tuotto Julkinen toimija Yritys
  17. 17. KOLMANNEN OSAPUOLEN TARJOAMA RAHOITUS “Pay as you save” <ul><li>Pay As You Save (PAYS) on UK:ssa toteutettu malli, jossa kotitalouksien energiantuotantoinvestointikustannukset jaetaan niin pitkälle aikavälille niin pieniksi summiksi että kustannukset jäävät pienemmiksi kuin uudesta laitteistosta tulevat energiakustannussäästöt. Malli ei myöskään vaadi alkupääomaa kotitalouksilta. </li></ul><ul><li>Laina taataan kiinteistöllä johon se asennetaan, samalla tavalla kuin asuntolaina. Lainan takaisinmaksuaika on 20-25 vuotta, mutta laina on sidottu asuntoon, joten asuntoa myytäessä laina siirtyy uudelle omistajalle. </li></ul><ul><li>Pilottivaiheessa UK:ssa lainan myöntää valtio, mutta suuret energiayhtiöt sekä mm. Sainsbury's, B&Q, Co-op Bank ja HSBC ovat osoittaneet kiinnostusta mallia kohtaan. Lainojen koot vaihtelevat £10,000 ja £15,000 välillä. </li></ul>
  18. 18. LIIKETOIMINTAMALLI – “Pay as you save” Kuluttaja Laitteiston tuottaja Laitteisto Laitteiston hinta Ylijäämä energia palautetaan verkkoon Kansallinen verkko Maksu verkkoon syötetystä energiasta Sijoittaja Sijoitus Rahaa
  19. 19. JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN YHTEISTYÖSOPIMUKSET (PPPs)
  20. 20. JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN YHTEISTYÖSOPIMUKSET (PPPs) <ul><li>Yksityiset rahoitusvaihtoehdot </li></ul><ul><li>DBOF-sopimukset (Design, Build, Operate and Finance) </li></ul><ul><ul><li>Yksityinen sektori hoitaa sekä suunnittelun, rakennuttamisen, huollon ja operoinnin sekä rahoituksen. DBOF-sopimuksessa yksityinen sektori rahoittaa toiminnan julkisen sektorin säännöllisillä maksuilla. Concession-järjestelyt muistuttavat DBOF-järjestelyjä. Erona on, että yksityinen sektori saa peitettyä kulunsa joko suorilla käyttäjämaksuilla tai niiden ja julkisten tukien yhdistelmällä. </li></ul></ul><ul><li>Joint Ventures </li></ul><ul><ul><li>Julkiset toimijat voivat tehdä yhteistyösopimuksia yksityisen yrityksen tai yritysten kanssa edistääkseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. </li></ul></ul><ul><li>Ranskassa FOGIME-mallilla rahoitetaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä investointeja. FOGIME on muodostettu yhteistyössä Ranskan kehityspankin sekä ADEME:n (Ranskan ympäristö- ja energiavirasto) kanssa. </li></ul><ul><li>FOGIME tukee pk-yrityksiä niiden energiainvestoinneissa takaamalla lainoja 70 % asti (lainan maksimi 750 000 €). 40-50% lainan takuusta saadaan OSEO-BDPME:ltä (pk-yrityksiä tukeva pankki) </li></ul><ul><li>Toiminnassa ovat mukana myös L’Électricité de France (EDF) and Charbonnages de France </li></ul>
  21. 21. LIIKETOIMINTAMALLI – FOGIME PK-yritys Laitteisto Laina Sijoittaja 70% lainan takaus Sijoittaja Sijoitus energiatehokkuuteen tai uusiutuvaan energiaan Laitteiston myyjä Valtio Tuki
  22. 22. JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN YHTEISTYÖSOPIMUKSET (PPPs) <ul><li>Ranskassa Banque Populaire markkinoi kuluttajille Codevair-säästötuotetta, joka takaa 2% vuotuisen tuoton. Saaduilla talletuksilla pankki rahoittaa PreVAIR lainoja, jotka tukevat energian säästöön ja uusiutuvan energian tuotantoon tähtääviä projekteja. </li></ul><ul><li>PreVAIR lainojen korot ovat tuettuja (3-1,75 %) ja osittain ne rahoittaa valtio ja Banque Populaire. Pankki vastaa lainoihin liittyvistä riskeistä. Lainat ovat maksimissaan 25 000 € ja suunnattu yksityisille henkilöille sekä PK-yrityksille. </li></ul>
  23. 23. LIIKETOIMINTAMALLI–PreVAIR PK-yritys/ Kuluttaja Laitteisto Edullinen laina Sijoittaja Sijoitus Sijoitus energiatehokkuuteen tai uusiutuvaan energiaan Laitteiston tuottaja Valtio Tuki Kuluttaja Säästötuote
  24. 24. JULKISHALLINNON TUET
  25. 25. JULKISHALLINNON TUET <ul><li>Julkishallinnon tuet sisältävät tyypillisesti korkotukia tai lainatakauksia </li></ul><ul><li>Syöttötariffit ovat suunniteltu edistämään uusiutuvan energian tuotantoa, tehden energian tuotannon houkuttelevaksi kiinteistön omistajille, yhteisöille ja yrityksille. </li></ul><ul><li>Kanadassa FCM Green Municipal Fund (Vihreä Kuntien Rahasto) tarjoaa taloudellista tukea kanadalaisille kunnille erilaisiin ympäristönparannus- ja kasvihuonekaasujen vähennysprojekteihin. Rahaston alkupääoma on saatu lahjoituksena Kanadan valtiolta. </li></ul><ul><li>FCM tarjoaa markkinalainoja edullisempia lainoja sekä suoria avustuksia. Rahoitusta tarjotaan 80% asti projektin kustannuksista. Suurin lainasumma on 10 M$ ja avustuksia myönnetään enintään 20% 1M$ lainasta. Tarjotut lainat ovat 1,5% markkinalainoja edullisempia. </li></ul><ul><li>Lainojen suuri kysyntä on aiheuttanut tilanteen, jossa FCM on joutunut rajoittamaan myönnettyjen lainojen määrää. </li></ul>
  26. 26. JOHTOPÄÄTÖKSET
  27. 27. MALLIEN VERTAILU <ul><li>Vertailimme esiteltyjä malleja toisiinsa käyttäen seuraavia kriteerejä </li></ul><ul><li>R elevanssi: Pystyykö malli ratkaisemaan uusiutuvan energian rahoitusongelmia? </li></ul><ul><li>S elkeys: Kuinka helposti käyttäjät ymmärtävät ja omaksuvat mallin? </li></ul><ul><li>Joustavuus: Kuinka helposti mallia voidaan muokata sen perustamisen jälkeen? </li></ul><ul><li>V aikuttavuus: Positiiviset muutokset, joita malli tuo mukanaan suorasti tai epäsuorasti </li></ul><ul><li>K estävyys: Ovatko mallilla saavutetut edut pysyviä ja jatkuvia? </li></ul>
  28. 28. YHTEENVETO MALLEISTA R S J V K Kommentteja Omistus osamaksulla tai lainoituksella - + - + + + Laitteisto nostaa kiinteistön arvoa + Mahdollisuus hyötyä itse verovähennyksistä, uusiutuvan energian tuista tms. + Avaimet käteen palveluja on saatavilla - Alkupääoma tarvitaan - Luoton antaminen ei ole yleensä laitetoimittajan ydinliiketoimintaa ja sitoo heidän käyttöpääomaansa - Asiakasriski nostaa pankkien perimiä rahoituskuluja Liisaus, tai muu kolmannen osapuolen rahoitus + - + + - + Vähäiset aloituskustannukset ja alhainen riski kuluttajalle + Prosessin helppous + Mahdollisuus koota mukaan runsaasti pääomaa - Istuuko ”omistamattomuus” suomalaiseen kulttuuriin? - Toimii vain yrityksille, joilla rahoituksen saatavuus ei ole ongelma - Liisaus on velkavastuu PPPs ja valtion ohjelmat 0 + - + + + Luovat kysyntää + ”Pehmennetyt” kustannukset loppukäyttäjälle + Asianmukaisia markkinoilla, joissa pankkisektorin aktiivisuus on vähäistä - Markkinavääristymien riski - Haavoittuvainen poliittisille muutoksille, jotka voivat keskeyttää tukipolitiikan tai -instrumenttien käytön
  29. 29. “ LIIKETOIMINTAMALLIT JA HYVEET” TARVITTAVAT OMINAISUUDET
  30. 30. Katsoimme miten esimerkkimallit järjestyivät seuraavilla kriteereillä <ul><li>Valtio/kunta/sijoittaja/palveluntarjoaja toimijana </li></ul><ul><li>Pitkäjänteinen rahoitus </li></ul><ul><li>Lainan takaus </li></ul><ul><li>Valtion verotuki/rahoitus </li></ul><ul><li>Ulkoisen sijoittajan läsnäolo </li></ul><ul><li>Kunnallinen mukanaolo </li></ul><ul><li>Integraattori palveluntarjoajana </li></ul><ul><li>Investoinnin kohde </li></ul><ul><li>Laitteisto kohteena </li></ul><ul><li>Kiinteistö kohteena </li></ul><ul><li>Kannustin </li></ul><ul><li>Alkupääoman vähäinen tarve kuluttajalle/pk-yritykselle </li></ul><ul><li>Voimakas energiansäästökannuste </li></ul><ul><li>Success fee-elementti </li></ul><ul><li>Pk-yrityksen/kuluttajan into(himo) </li></ul>
  31. 31. SYNTYVÄ LIIKETOIMINTAMALLIPUU
  32. 32. RISKITTÖMYYS ja INTO KÄRSIVÄLLISYYS ja INTO KANNUSTAVUUS ja INTO ALOITTEELLISUUS ja HOUKUTTELEVUUS HOUKUTTELEVUUS ja TUKI Liiketoimintamallit ja ydinasiat
  33. 33. JOHTOPÄÄTÖKSET <ul><li>Pitkällä aikavälillä uusiutuvaan energiaan sijoittaminen on kannattavaa, mutta erilaisilla rahoitusmalleja tarvitaan että alkupääomaan liittyvistä haasteista päästään ylitse. </li></ul><ul><li>Yksittäisten sijoituksien pieni koko tekee transaktiokustannuksista suhteettoman suuria. Pienten investointien yhdistäminen ja erilaisten rahoitusmallien monistettavuus on yksi ratkaisu ongelmaan. </li></ul><ul><li>Niin pitkään kuin fossiilisten polttoaineiden hinta ei sisällä niiden ympäristö ja sosiaalihaittoja, uusiutuva energia kärsii kilpailuhaitasta ja on riippuvainen tukitoimista ja poliittisista päätöksistä. </li></ul>

×