SlideShare a Scribd company logo

Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa

•
•
S
Sampsa Wulff
1 of 56
Download to read offline
KAUPPA KANNATTAVAKSI, PALVELUT PAREMMIKSI! OPAS ONNISTUNEESEEN YRITYSTOIMINTAAN POHJOIS-KARJALASSA Loppuraportti | Kauppa ja palvelut elinvoimaisiksi Pohjois-Karjalassa -hanke | Huhtikuu 2014
SAATTEEKSI 1. Projektin taustaa 2. Pohjois-Karjalan yrityskanta 2.1 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2.2 Kaupan alan ja palvelualojen suhteelliset osuudet yrityskannasta 3. Yrityshaastattelut 3.1 Haastattelulomake ja –otanta 3.2 haastatteluiden toteutus 4. Tulokset 4.1 yritystoiminnan aloitus 4.2 pohjois-karjala liiketoiminta-alueena 4.3 tulevaisuus – mihin olemme matkalla? 5. Kehittämisehdotukset 5.1 yritystoiminnan alkuvaiheen tavoitteet ja jalkautuminen yrityksiin 5.2 yritysten välinen yhteistyö ja sen kehit- täminen 5.3 Muun alueellisen yhteistyön kehittämi- nen ja alueen resurssien parempi hyödyn- täminen 6. Loppusanat LÄHTEET LIITTEET SISÄLLYS- LUETTELO 3 4 8 9 11 15 15 16 18 18 23 37 43 44 46 49 51 53 55
3 SAATTEEKSI Tämä käsikirja on tuotettu osana “Kauppa ja pal- velut elinvoimaisiksi Pohjois-Karjalassa” –hanketta. Hanketta ovat rahoittaneet Euroopan Unionin Sosi- aalirahastosta Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja kunta- rahoittajana Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JO- SEK Oy. Hankkeen toteutti ja hallinnoi Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Hankkeen lähtökohtana on ollut Pohjois-Karjalan alueella esitetty huoli siitä, että varsinkin kaupan alan ja palvelualojen yritysten aloittamisaste on huomat- tavan matala verrattuna yrityskannan kasvuun kan- sallisella tasolla. Tämän lisäksi, varsinkin taajamissa Joensuun ulkopuolella on havaittavissa kaupan alan ja palvelualojen yritysten haasteiden lisääntyminen. Ympäryskunnista on lopetettu huomattavan paljon em. alojen yrityksiä eikä uusia ole syntynyt tilalle. Tämän lisäksi myös olemassa olevilla yrityksillä on haasteita toimia kannattavasti. Tämä koskee erityi- sesi alkavia yrityksiä. Pienissä taajamissa toimivien, alkavien yritysten selviytymisedellytykset voivat olla huomattavan erilaiset verrattuna suurempiin kes- kuksiin. Näiden ominaispiirteiden huomioiminen on aiheellista, sillä kaupan alan ja palvelualojen yri- tyksillä on suuri merkitys alueen elinvoimaisuuteen, houkuttelevuuteen sekä monipuoliseen tarjontaan. Näistä lähtökohdista käsin aloitettiin toukokuussa 2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen rahoittamana kertakorvaushanke (lump sum), jonka avulla pyrittiin alueelliset ja yritysten erityispiirteet huomioiden luo- maan ratkaisumalleja toimintansa aloittaneiden (0-3 vuotta toimineet) yritysten kohtaamien haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi. Työ aloitettiin tutustumal- la Pohjois-Karjalan yritysrakenteeseen tarkemmin ja pyrkimällä tunnistamaan sekä nousevia että laskevia toimialoja kaupan ja palveluiden aloilta. Varsinai- nen selvitystyö tapahtui tämän jälkeen jalkautumalla kentälle haastattelemaan yrityksiä ja yrittäjiä yritys- toiminnan aloitusta, aluetta sekä nykyhetkeä ja tule- vaisuutta koskevien teemojen ympäriltä. Yrityshaas- tatteluja toteutettiin kaupan alan ja palvelualojen yrityksille yhteensä 35 eri puolilla Pohjois-Karjalan maakuntaa, pääpainon ollessa kuitenkin pienem- missä taajamissa. Yrittäjät suhtautuivat haastattelui- hin sekä projektiin erinomaisen positiivisesti, sekä näkivät tällaisen selvityksen tarpeellisena. Yrityshaastatteluiden tulokset sekä niiden pohjalta luonnostellut erilaiset ratkaisumallit on esitelty täs- sä raportissa. Tulokset jakaantuvat kolmeen osaan koskien yritystoiminnan aloitukseen, alueeseen (maakunta/kunta) sekä nykyhetkeen ja tulevaisuu- teen liittyviä teemoja. Raportissa on lisäksi kuvattu Pohjois-Karjalan yritysrakennetta sekä maakunnan kilpailukykyä ja väestönkehitystä – kummankin vai- kuttaessa oleellisesti yritysten elinvoimaisuuteen. Tätä projektia ei olisi voitu toteuttaa ilman Poh- jois-Karjalan ELY-keskuksen ja Joensuun Seudun Ke- hittämisyhtiö JOSEK Oy:n taloudellista tukea. Kum- mallekin taholle kuuluu siis iso kiitos uskomisesta ja luottamisesta projektiin. Suurin kiitos projektin onnis- tuneesta läpiviennistä kuuluu kuitenkin pohjoiskar- jalaisille yrittäjille, jotka kiireidensä keskellä ottivat haastattelijan vastaan henkilökohtaisesti tai löysivät aikaa puhelinhaastatteluun. Kiitos, ilman teitä tätä projektia ei olisi ollut mahdollista toteuttaa. Joensuussa, 8.4.2014 Sampsa Wulff
4 1 PROJEKTIN TAUSTAA Tämän projektin lähtökohtana on ollut huoli yrityskannan supistumisesta Pohjois-Karjalassa. Yritysten väheneminen on nähtävissä etenkin pienemmillä paikkakunnilla kuten Outokumpu, Polvijärvi ja Tohmajärvi. Kuitenkin, myös pie- nemmät paikkakunnat tarvitsevat yrityksiä ja niiden muka- naan tuomaa elinvoimaisuutta. Elinvoimaiset yritykset ja aktiivinen yritystoiminta vaikut- tavat alueiden kilpailukykyyn merkittävästi. Yritykset li- säävät hyvinvointia muun muassa luomalla työpaikkoja ja houkuttelemalla alueille matkailijoita. Nämä seikat ko- rostuvat varsinkin kaupan toimialoilla sekä palvelualoilla. Vallitsevan taloustilanteen aikana, kun yritykset supistavat toimintojaan ja irtisanovat henkilökuntaansa, on yrittäjyy- den edellytysten parantaminen välttämätöntä alueellisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Varsinkin toimintansa vasta aloittaneiden yritysten kohdalla tämä on tärkeää, sillä merkittävä osa lopettaa yritystoiminnan ensimmäisten elinvuosien aikana. Uusien yritysten lopettaminen hävit- tää paljon innovaatiopotentiaalia. Lopettaminen johtuu usein siitä, että uudet yritykset kohtaavat alkuvaiheen toi- minnassaan monia sellaisia haasteita, jotka pidempään
5 toimineet yritykset ovat jo onnistuneet selättämään. Yritysten tukeminen ja selviytymisen edistäminen on tarpeellista monesta muustakin syystä. Ensinnäkin, yritykset luovat työpaikkoja ainakin yrittäjän työ- panoksen verran, monesti jopa enemmän. Etenkin pk-yritysten, ja vielä tarkemmin mikroyritysten rooli työllistäjinä on Suomessa todella suuri. Tilastokes- kuksen (2013) mukaan henkilöstömäärällä mitattu kasvu on ollut nopeinta nimenomaan mikroyrityksis- sä, ja hitainta puolestaan suuryrityksissä. Esimerkiksi vuonna 2013 jopa yli 40 prosenttia kaikista uusista työpaikoista syntyi alle kymmenen henkeä työllistä- viin mikroyrityksiin, ja näiden rooli työllistäjänä tulee tulevaisuudessa kasvamaan entisestään. Työpai- koilla taas on suora vaikutus yleiseen hyvinvointiin. Lisäksi, yrityksillä ja yritysaktiivisuudella on monesti yhteys alueelliseen vaurauteen. Ne alueet, joilla on paljon menestyviä yrityksiä, ovat yleensä vau- raampia myös muilla mittareilla. Yrityksillä on myös merkitystä aleuiden yleiseen houkuttelevuuteen. Peruspalveluiden (esim. sosiaali- ja terveydenhuol- lon palvelut) lisäksi ihmiset tahtovat lähelleen erilai- sia kaupan alan toimijoita sekä muita palveluiden tuottajia. Vahvalla erikoiskaupan ja palvelualojen tarjonnalla alueiden on helpompi pitää kiinni vä- henevästä väestöpohjastaan, sekä tämän lisäksi houkutella uusia asukkaita esim. pa- luumuuttajien muodossa. Ongelmana on kuitenkin vähenevän väestöpohjan vaikutus yrityksiin, kuinka saada yri- tykset toimimaan kannattavasti samal- la kun asiakaspohja vähenee? Tämä on ollut yksi tätä projektia ohjaava teema. Tässä projektissa haluttiin selvittää ni- menomaan perinteisten yritysten, so. kaupan alan toimijoiden ja palveluyri- tysten kohtaamia alkuvaiheen haas- teita sekä sitä, miten näihin haasteisiin tulisi vastata. Nykypäivänä kohdenne- taan runsaasti resursseja mm. korkean teknologian yrityksiin sekä ns. ”born global” –yrityksiin. Samaan aikaan saatetaan kui- tenkin unohtaa, tai ainakin jättää vähemmälle huo- miolle, perinteiset toimijat. Kuitenkin juuri nämä perinteisiä toimialoja edustavat, perinteiset yrittäjät ovat etenkin maaseutualueiden tuki ja selkäranka. Pienempien paikkakuntien yritykset jäävät monesti suurempien keskusten high tech –yritysten ja omalla alueellaan toimivien maaseutuyritysten varjoon. Täs- sä projektissa puheenvuoro annettiin näille yrittäjille haastattelemalla heitä heidän kokemistaan alkuvai- heen ongelmista ja niihin vastaamisesta, yrityksen perustamistilanteesta, toiminta-alueeseen liittyvistä tekijöistä sekä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Projektissa haastatellut yritykset ovat pääosin pie- niä ja paikallisilla markkinoilla toimivia mikroyrityk- siä. Niiden alueellinen merkitys on kuitenkin suuri. Nämä yritykset ovat alueiden kivijalkoja. Ne työl- listävät aina vähintään yrittäjän itsensä, ja monella olisi potentiaalia työllistää lisää työntekijöitä. Nämä pienet yritykset vaikuttavat myös alueiden vetovoi- maisuuteen merkittävällä panoksella. Tämä korostuu etenkin nykyaikana, kun ihmiset arvostavat entistä enemmän paikallisesti tuotettuja palveluita ja pai- kallisia tuotteita. Kuvio 1. Selvityshankkeen viitekehys.
6 Oheisessa kuviossa 1 on esitetty tämän selvityspro- jektin viitekehys. Viitekehyksen keskiössä on yritysten elinvoimaisuus ja ulkoreunoilla elinvoimaisuuteen oleellisesti liittyvät tekijät. Yritysten tulevaan menes- tymiseen ja elinvoimaisuuteen vaikuttavat niin pe- rustamistilanne ja siinä tehdyt valinnat ja investoinnit kuin alueelliset toimijat kuten yritysneuvontakin. Li- säksi jokaisella yrityksellä on kotipaikka. Nämä ko- tipaikan seudulliset erityispiirteet määrittävät myös osaltaan yrityksen tulevaisuutta. Viimeisenä vaikut- tavana tekijänä tässä mallissa ovat liiketoiminnassa koetut haasteet sekä nykyinen kilpailukyky. Liiketoi- minnan haasteet voivat liittyä sekä perustamistilan- teessa tehtyihin (vääriin) valintoihin, yritysneuvon- nan osittaiseen epäonnistumiseen sekä tietenkin itse liiketoiminta-alueeseen. Yritysten elinvoimaisuuden lisääminen on yritysten laadullista kehittämistä. Yritysten kehittämisessä voidaan nähdä kaksi eri suuntaa, kokonaan uu- sien yritysten syntymisen edistäminen eli määrälli- nen kehitys, ja jo mainittu laadullinen kehittäminen. Laadullisella kehittämisellä tähdätään siihen, että yritykset kykenisivät selviytymään kriittisten alkuvuo- sien yli samalla toimintaansa kehittäen. Puhutaan uuden liiketoiminnan synty- ja kasvuedellytysten pa- rantamisesta, jolloin kehittämistoimenpiteitä voidaan suunnata esimerkiksi tuotekehityshankkeiden edistä- miseen tai markkina-alueen laajentamiseen. Yrityksiä kehitettäessä ja niiden toimintaedellytyksiä ja tätä kautta elinvoimaisuutta parantaessa, tahtoi- simme uskoa siihen, että kehitys olisi riippuvaista alueen omista toimijoista ja näiden toimenpiteistä ei- vätkä alueen ulkopuolelta määräytyvistä kehityksen ehtotekijöistä. Tällöin puhutaan endogeenisesta, eli sisäsyntyisestä kasvusta. Endogeenisen kasvumallin mukaan tulevaisuus on vahvasti alueen omien toimi- joiden hallinnassa. Omaehtoinen kehitys vastustaa keskusten ja periferioiden syntymistä ja pitää tavoit- teenaan vähintäänkin mosaiikkimaisen alueraken- teen kehitystä. Huomioitavaa on, että tällaisessa kehitysmallissa alueen keskusasema ei ole edellytys, eikä myöskään tae, alueen menestymiselle. Tässä mallissa kysymys on nimenomaan alhaalta ylös- päin tapahtuvasta kehittämisestä. Alhaalta ylöspäin tapahtuvan kehityksen strategiat ovat perustarveo- rientoituneita, työvoimaintensiivisiä, pienessä mitta- kaavassa toimivia paikallisiin resursseihin perustu- via ja usein maaseutukeskeisiä. Lisäksi ne puoltavat Kuvio 2. Endogeenisen kasvun malli (mukaillen Niittykangas 2003).
7 mieluummin sopivan kuin korkean teknologian hyö- dyntämistä. Alueellista toimintaympäristöä voidaan kehittää omaehtoisesti ja endogeenisesti siten, että se tukee entistä paremmin uusien yritysten ja työ- paikkojen syntymistä sekä alueen jo olemassa ole- vien yritysten uudistumista, innovaatiotoimintaa ja kehittymistä. Paikallisen, endogeenisen kehitysprosessin luon- teenomaisia piirteitä on kuvattu kuviossa 2. TIEDON JA INHIMILLISEN ULKOISVAIKUTUSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA EDISTÄMINEN Ulkoisvaikutusten olemassaolo kulminoituu yritys- ten väliseen vuorovaikutukseen. Yritykset hyötyvät sekä toisistaan että toistensa kehittämistoimenpi- teistä ja investoinneista. Tämä kuitenkin vaatii sen, että yrityksillä on keskenään sekä formaalia että epävirallisempaa yhteistoimintaa eri muodoissaan. Lisäksi yritysten ja esimerkiksi alueen oppilaitosten välillä tulisi olla tiivistä yhteistoimintaa. Näin endo- geeninen alueellinen kehitys voidaankin itse asiassa nähdä endogeenisen oppimisprosessin tuloksena. Pienyritysvaltainen toimintaympäristö, kuten tässä projektissa tarkastellut seutukunnat, ja riittävä yri- tysvaranto mahdollistavat ulkoisvaikutusten synnyn, koska pienet yritykset ovat suuria yrityksiä vahvem- min riippuvaisia toisten yritysten ja eri tukiorganisaa- tioiden (esim. seudulliset kehittämisyhtiöt) toiminnas- ta. Ulkoisvaikutusten syntyminen vaatii lisäksi myös paikallista yrittäjyyttä ja sellaisia yrityksiä, jotka ovat vahvasti sidoksissa alueeseen. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että sosiaalisilla verkostoilla ja hen- kilötason vuorovaikutussuhteilla on tärkeä merkitys tiedon siirtymisessä yritysten välillä. PAIKALLISTEN TOIMIJOIDEN JA INSTITUUTIOI- DEN AKTIIVINEN TOIMINTA Tällä tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että alueen kehittyminen edellyttää paitsi yrittäjien, myös mui- den paikallisten toimijoiden ja instituutioiden aktiivis- ta roolia kehittämisen alkuunpanijoina ja paikallisten kilpailuetujen luojina. Kaikkea ei voi jättää vain yrit- täjien hoidettavaksi, vaan päämäärätietoista toimin- taa pitää esiintyä kaikilla tasoilla ja tahoilla. ALUEELLISEN IDENTITEETIN VAHVUUS Osaltaan endogeeninen kehitys perustuu myös vah- vaan alueelliseen identiteettiin eli vuorovaikutussuh- teiden maailmaan, jonka kannustamana ja vuoksi toimenpiteisiin ryhdytään. Pitääkseen tiivisti yhteyttä toisiinsa ja oppiakseen toisiltaan, toimijat eivät voi sijaita liian kaukana toisistaan. Paikallinen toimin- taympäristö muodostuu lähinnä sosiaalisista verkos- toista, mikä suosii tilannetta jossa toimijoilla on sa- manlainen kulttuurinen tausta. Tällöin alueidentiteetti voi olla se tekijä, mikä yhdistää toimijoita. Alueiden- titeetti voidaan ymmärtää sekä alueiden kulttuurin omaleimaisuutena että sillä voidaan tarkoittaa tie- tyllä alueella asuvien ihmisten yhteenkuuluvuuden ja aluetietoisuuden tunnetta. VAHVA ”KEHITYSETHOS” Sitä liikkeellepanevaa voimaa, joka saa aikaan alu- eellisen kehityksen ennen kaikkea alueen yrityksissä mutta myös muiden alueellisten toimijoiden keskuu- dessa, kuvaa vahva kehittämisen tahto. Tämä edel- lyttää kuitenkin kehittämisen painopisteiden tunnista- mista, tavoitteiden määrittämistä ja kykyä resursoida niiden toteuttamiseen tähtäävää toimintaa. Onnis- tumiseen vaikuttavat lisäksi toimijoiden tavoitteiden samansuuntaisuus sekä olemassa oleva institutio- naalinen rakenne ja sen joustavuus. Loppuosa tästä raportista rakentuu siten, että kap- paleessa 2 on kuvattu Pohjois-Karjalan yrityskantaa sekä aloittaneita ja lopettaneita yrityksiä. Kappa- leessa 3 esitellään haastattelututkimuksen tausta, haastatteluotanta sekä perusteet metodin valinnalle. Kappale 4 on tuloskappale jossa esitellään projektin aikana toteutettujen yrityshaastatteluiden varsinaiset tulokset. Kappaleessa 5 esitellään haastattelutu- losten pohjalta kehittämisehdotuksia siihen, miten pohjoiskarjalaisten kaupan alan ja palvelualojen yritysten elinvoimaisuutta voitaisiin parantaa ja sel- viytymisen mahdollisuuksia lisätä. Kappale 6 on yh- teenvetokappale.
8 2 POHJOIS- KARJALAN YRITYSKANTA Seuraavassa tarkastellaan Pohjois-Karjalan kaupan alan ja palvelualan yrityskantaa sekä aloittaneita ja lopetta- neita yrityksiä. Tarkasteluun on otettu vuodet 2009–2011, koska vuoden 2012 tietoja ei ollut vielä saatavissa. Läh- teinä on käytetty Tilastokeskuksen tilastoja sekä Toimiala Online -tietokantaa. Kaupan alan ja palvelualan osalta on käytetty seuraavia Tilastokeskuksen Toimialaluokitus 2008 -pääluokkia. Kaupan ala: G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajo- neuvojen ja moottoripyörien korjaus (45–47). Palveluala: H Kuljetus ja varastointi (49–53), I Majoitus- ja ravitsemistoiminta (55–56), J Informaatio ja viestintä (58–63), L Kiinteistöalan toiminta (68), M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (69–75), N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (77–82), R Taiteet, viihde ja virkistys (90–93), S Muu palvelutoiminta (94–96). On syytä huomioida, että kerätyt ja käytetyt tilastotiedot eivät ole välttämättä aivan tarkkoja tai vertailukelpoisia, johtuen mm. eri tilastojen hieman erilaisista koonti- ja sisäl-
9 lyttämisperusteista sekä niiden koostamisessa käyte- tyistä tietolähteistä. Tilastotietoja voidaan kuitenkin pitää suhteellisen luotettavana tausta-aineistona tarkasteltaessa kaupan alan ja palvelualan yrityksiä Pohjois-Karjalassa. Tilastotietojen mahdollisimman luotettavan vertailukelpoisuuden varmistamiseksi tilastotietoja vertaillaan suoraan ainoastaan silloin kun vertailtavat tiedot on poimittu samasta tilastosta, jolloin tietojen koonti- ja sisällyttämisperusteet sekä käytetyt tietolähteet ovat yhdenmukaisia. Kaikki toimialat Yrityskanta Aloitetut Lopetetut 2009 330 721 31 281 25 981 2010 337 954 33 215 21 440 2011 348 976 32 463 24388,0 Kaupan ala Yrityskanta Aloitetut Lopetetut 2009 59 321 5 563 5 315 2010 59 702 5 748 4 408 2011 60 685 5 390 4691,0 Palveluala Yrityskanta Aloitetut Lopetetut 2009 162 609 16 207 12 160 2010 167 612 17 143 10 380 2011 174 279 17 064 11844,0 PAGE 8 Taulukko 1. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Suomessa 2009-2011. Kuvio 3. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Suomessa vuosina 2009-2011. 2.1 Aloittaneet ja lopettaneet yri- tykset Yrityskanta sekä aloittaneet ja lopettaneet yritykset Suomessa vuosina 2009–2011 kaikilta toimialoilta sekä kaupan alalta ja palvelualalta ovat koottuina taulukkoon 1 ja kuvioon 3. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että koko maan yrityskanta on kasvanut melko tasaisesti niin kaikilla toimialoilla, kuin myös kaupan alalla ja palvelualalla. Aloittaneiden ja lo- pettaneiden yritysten määrät ovat pysyneet melko vakaina. Vuonna 2010 aloittaneita yrityksiä on ollut
10 hieman enemmän ja lopettaneita yrityksiä hieman vähemmän sekä kaikilla toimialoilla että kaupan alalla ja palvelualalla, mikä näkyy myös niiden vuo- den 2011 yrityskannoissa. Pohjois-Karjalan yrityskanta sekä aloittaneet ja lo- pettaneet yritykset vuosina 2009–2011 kaikilta toi- mialoilta sekä kaupan alalta ja palvelualalta ovat koottuina taulukkoon 2 sekä kuvioon 2. Pohjois-Kar- jalan kokonaisyrityskanta on kasvanut vuosina 2009–2011. Vuonna 2011 se oli 8576. Aloittanei- Kaikki toimialat Yrityskanta Aloitetut Lopetetut 2009 8 400 699 636 2010 8 517 744 529 2011 8 576 588 569 Kaupan ala Yrityskanta Aloitetut Lopetetut 2009 1 474 109 117 2010 1 489 133 114 2011 1 483 107 114 Palveluala Yrityskanta Aloitetut Lopetetut 2009 3 811 321 288 2010 3 873 344 234 2011 3 911 272 250 Taulukko 2. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Pohjois-Karjalassa 2009-2011. ta yrityksiä oli eniten (744), ja lopettaneita yrityksiä vähiten (529), vuonna 2010. Vähiten aloittaneita yrityksiä oli vuonna 2011 (588). Eniten lopettaneita yrityksiä oli vuonna 2009 (636). Kaupan alan yri- tyskanta on kasvanut vuosina 2009–2011 ainoas- taan hieman. Vuonna 2009 se oli 1474, sen olles- sa 1483 vuonna 2011. Palvelualan yrityskanta on kasvanut vuosina 2009–2011. Vuonna 2009 se oli 3811, sen ollessa 3911 vuonna 2011. Palvelualalla aloittaneiden yritysten määrä on vaihdellut 300 mo- lemmin puolin, lopettaneiden yritysten määrän vaih- Kuvio 4. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Pohjois-Karjalassa vuosina 2009-2011.
11 2.2 Kaupan alan ja palvelualojen suhteelliset osuudet yrityskannasta Kaupan alan ja palvelualan suhteellista osuutta pys- tyy tarkastelemaan havainnollisemmin prosenttimuo- toisesta taulukosta, jossa edellisten taulukoiden kau- pan alan ja palvelualan luvut on suhteutettu kaikkien toimialojen lukuihin Suomessa ja Pohjois-Karjalassa (Taulukko 3 ja Kuvio 5 seuraavalla sivulla). Kaupan alan yritysten osuus yrityskannasta Poh- jois-Karjalassa on pysynyt noin 17,5 prosentissa, vähentyen hieman. Vastaavasti palvelualan yritys- ten osuus on pysynyt noin 45,5 prosentissa Poh- jois-Karjalan yrityskannasta, lisääntyen hieman. Kaupan alan ja palvelualan yritysten osuus yhteen- sä Pohjois-Karjalan yrityskannasta on pysynyt hyvin tarkasti 62,9 prosentissa sen ollessa 63,0 prosenttia vuonna 2010. Pohjois-Karjalan yrityskannasta siis hieman alle kaksi kolmasosaa, 62,9 prosenttia, on kaupan alan ja palvelualan yrityksiä. Kaupan alan yritysten osuus aloittaneista yrityksistä on noussut 15,6 prosentista 18,2 prosenttiin ja palvelualan Suomi Yrityskanta Aloitetut Lopetetut 2009 Kaupan ala 17,9 17,8 20,5 Palveluala 49,2 51,8 46,8 Yhteensä 67,1 69,6 67,3 2010 Kaupan ala 17,7 17,3 20,6 Palveluala 49,6 51,6 48,4 Yhteensä 67,1 68,9 69,0 2011 Kaupan ala 17,4 16,6 19,2 Palveluala 49,9 52,6 48,6 Yhteensä 67,3 69,2 67,8 Pohjois-Karjala Yrityskanta Aloitetut 2009 Kaupan ala 17,5 15,6 18,4 Palveluala 45,4 45,9 45,3 Yhteensä 62,9 61,5 63,7 2010 Kaupan ala 17,5 17,9 21,6 Palveluala 45,5 46,2 44,2 Yhteensä 63,0 64,1 65,8 2011 Kaupan ala 17,3 18,2 20,0 Palveluala 45,6 46,3 43,9 Yhteensä 62,9 64,5 63,9 Taulukko 3. Kaupan alan ja palvelualojen osuudet (%:a) yrityskannasta 2009-2011. yritysten osuus vastaavasti 45,9 prosentista 46,3 prosenttiin. Kaupan alan ja palvelualan yritysten yhteisosuus aloittaneista yrityksistä on noussut 61,5 prosentista 64,5 prosenttiin. Kaupan alan yritys- ten osuus lopettaneista yrityksistä on vaihdellut 20 prosentin molemmin puolin, sen ollessa tasan 20,0 prosenttia vuonna 2011. Palvelualan yritysten osuus lopettaneista yrityksistä on puolestaan alentunut 45,3 prosentista 43,9 prosenttiin. Kaupan alan ja palvelualan yritysten yhteisosuus lopettaneista yri- tyksistä on vaihdellut 65 prosentin molemmin puolin, sen ollessa 63,9 prosenttia vuonna 2011. Verrattaessa Pohjois-Karjalan prosentuaalisia osuuksia koko Suomen osuuksiin, voidaan huomata, että kaupan alan ja palvelualan osuudet yrityskan- nasta ovat hieman pienempiä kuin Suomessa valta- kunnallisesti. Myös osuudet aloittaneista yrityksistä ovat Pohjois-Karjalassa pääsääntöisesti hieman pie- nempiä kuin valtakunnallisesti, poikkeuksena kuiten- kin kaupan ala vuosina 2010 ja 2011, jolloin aloit- taneiden yritysten osuus on ollut Pohjois-Karjalassa
12 suurempi kuin valtakunnallisesti. Yhtä lailla osuudet lopettaneista yrityksistä ovat Pohjois-Karjalassa pääsääntöisesti hieman pienempiä kuin valtakun- nallisesti, poikkeuksena kuitenkin jälleen kaupan ala vuosina 2010 ja 2011, jolloin lopettaneiden yritysten osuus on ollut Pohjois-Karjalassa suurempi kuin val- takunnallisesti. Joensuun seutukunnassa toimi 73,1 prosenttia Poh- jois-Karjalan kaikista yrityksistä, 74,9 prosenttia kaupan alan yrityksistä ja 75,4 prosenttia palve- lualan yrityksistä vuonna 2011. Keski-Karjalan seu- tukunnassa toimi 14,0 prosenttia Pohjois-Karjalan kaikista yrityksistä, 11,9 prosenttia kaupan alan yrityksistä ja 12,2 prosenttia palvelualan yrityksistä vuonna 2011. Pielisen Karjalan seutukunnassa toimi 12,9 prosenttia Pohjois-Karjalan kaikista yrityksistä, 13,2 prosenttia kaupan alan yrityksistä ja 12,5 pro- senttia palvelualan yrityksistä vuonna 2011. Kaupan alan ja palvelualan suhteellista osuutta tar- kastellaan jälleen prosenttimuotoisesta taulukosta, jossa edellisten taulukoiden kaupan alan ja palve- lualan luvut on suhteutettu kaikkien toimialojen lukui- hin Pohjois-Karjalan seutukunnissa (Taulukko 4). Jo aikaisemmin esitetty Pohjois-Karjalan prosenttimuo- toinen tarkastelu on esitetty myös tässä yhteydessä seutukuntien tarkastelun helpottamiseksi. Joensuun seutukunnan prosentuaaliset osuudet ver- rattuna koko Pohjois-Karjalan osuuksiin ovat pää- sääntöisesti korkeampia niin yrityskannassa kuin myös aloittaneissa ja lopettaneissa yrityksissä. Poik- keuksena tästä on ainoastaan palvelualan lopetta- neet yritykset vuonna 2010 (44,0). Keski-Karjalan seutukunnan prosentuaaliset osuudet verrattuna koko Pohjois-Karjalan osuuksiin ovat pääsääntöisesti Kuvio 5. Kaupan alan ja palvelualojen prosenttiosuudet aloitetuista ja lopeteutuista yrityksistä suhteessa kaikkiin toimialoihin vuosina 2009-2011 koko maassa ja Pohjois-Karjalassa.
13 Pohjois-Karjala Yrityskanta Aloitetut Lopetetut 2009 Kaupan ala 17,5 15,6 18,4 Palveluala 45,4 45,9 45,3 Yhteensä 62,9 61,5 63,7 2010 Kaupan ala 17,5 17,9 21,6 Palveluala 45,5 46,2 44,2 Yhteensä 63,0 64,1 65,8 2011 Kaupan ala 17,3 18,2 20,0 Palveluala 45,6 46,3 43,9 Yhteensä 62,9 64,5 63,9 Joensuun seutukunta Yrityskanta Aloitetut 2009 Kaupan ala 18,1 16,2 19,8 Palveluala 46,6 47,6 46,4 Yhteensä 64,7 63,8 66,2 2010 Kaupan ala 18,0 18,0 23,7 Palveluala 46,6 46,6 44,0 Yhteensä 64,6 64,6 67,7 2011 Kaupan ala 17,7 19,5 21,1 Palveluala 47,0 49,1 44,3 Yhteensä 64,7 68,6 65,4 Keski-Karjalan seutukunta Yrityskanta Aloitetut 2009 Kaupan ala 15,0 8,4 14,3 Palveluala 39,1 38,6 36,4 Yhteensä 54,1 47,0 50,7 2010 Kaupan ala 14,9 15,0 15,7 Palveluala 40,0 47,0 41,2 Yhteensä 54,9 62,0 56,9 2011 Kaupan ala 14,7 13,1 10,5 Palveluala 39,8 38,1 41,9 Yhteensä 54,5 51,2 52,4 Pielisen Karjalan seutukunta Yrityskanta Aloitetut 2009 Kaupan ala 17,1 19,7 13,5 Palveluala 45,1 40,9 47,3 Yhteensä 62,2 60,6 60,8 2010 Kaupan ala 17,5 21,0 13,0 Palveluala 44,7 41,9 47,8 Yhteensä 62,2 62,9 60,8 2011 Kaupan ala 17,7 16,1 26,2 Palveluala 44,1 37,1 44,6 Yhteensä 61,8 53,2 70,8 PAGE 12 Taulukko 4. Kaupan alan ja palvelualojen osuudet (%:a) alueiden yrityskannasta sekä aloittaneista että lopettaneista yrityksistä vuosina 2009-2011.
14 matalampia yrityskannassa sekä aloittaneissa ja lo- pettaneissa yrityksissä. Poikkeuksena kuitenkin pal- velualan aloittaneet yritykset vuonna 2010 (47,0). Pielisen Karjalan seutukunnan prosentuaaliset osuu- det verrattuna koko Pohjois-Karjalan osuuksiin ovat yrityskannassa ja aloittaneissa yrityksissä pääsään- töisesti matalampia. Poikkeuksia yrityskannassa ovat kaupan ala vuosina 2010 (17,5 tarkemmalla desimaalitarkkuudella tarkasteltuna) ja 2011 (17,7). Poikkeukset aloittaneissa yrityksissä ovat kaupan ala vuosina 2009 (19,7) ja 2010 (21,0). Lopettaneissa yrityksissä puolestaan Pielisen Karjalan osuudet ovat hieman enemmässä määrin suurempia kuin koko maakunnan luvut. Poikkeuksia siitä ovat palveluala kaikkina tarkasteltuina vuosina (2009: 47,3; 2010: 47,8; 2011: 44,6) sekä kaupan ala vuonna 2011 (26,2) Kuvio 6. Kaupan alan ja palvelualojen prosenttiosuudet aloitetuista ja lopeteutuista yrityksistä suhteessa kaikkiin toimialoihin vuosina 2009-2011 Pohjois-Karjalan maakunnassa sekä seutukunnissa.
15 3 YRITYS- HAASTATTELUT 3.1 Haastattelulomake ja –otanta Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun teemahaas- tattelun periaatteella. Puolistrukturoitu teemahaastattelu etenee siten, että kaikille haastateltaville esitetään samat tai likimain samat kysymykset samassa järjestyksessä. Puolistrukturoitu haastattelu sopii tilanteeseen, jossa ha- lutaan tietoa juuri tietyistä asioista, eikä haastateltaville näin ollen ole tarpeellista antaa kovin suuria vapauksia haastattelutilanteessa. Tämän projektin tavoitteita silmällä pitäen puolistrukturoitu teemahaastattelu oli paras lähestymistapa. Haastattelulo- make oli jaettu taustatietoihin sekä kolmeen eri teemaan. Teemoiksi valikoitui yrityksen aloitustilannetta luotaava teema, yrityksen toiminta-aluetta käsittelevä teema sekä nykyhetkeen ja tulevaisuuteen keskittyvä teema. Näiden teemojen sisällä oli eri määrä ennalta mietittyjä kysymyk- siä. Kaikkia ennalta mietittyjä kysymyksiä ei välttämättä kysytty jokaiselta haastateltavalta, jos haastattelun ede- tessä tuli ilmi seikkoja jotka puolsivat jonkun/joidenkin kysymysten kysymättä jättämistä. Samoin haastattelija
16 saattoi oman kokemuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella kysyä juuri tiettyyn tilanteeseen sopivia jatkokysymyksiä. Haastattelulomakkeen suunnittelussa hyödynnettiin projektille nimettyä asiantuntijaryhmää josta käytet- tiin nimitystä kehittämisryhmä. Tähän ryhmään kuului henkilöitä kaikista kolmesta seudullisesta kehittämis- yhtiöstä, Joensuun Tiedepuiston yrityshautomosta sekä Outokummun matkailupalvelusta. Kehittämis- ryhmän rooli haastattelulomakkeen laadinnassa oli keskeinen. Ryhmä antoi asiantuntevia kommentteja ja vinkkejä lomakkeen jatkotyöstöön, jonka lisäksi heidän paikallistuntemuksestaan oli suuri apu so- pivia kysymyksiä mietittäessä. Haastattelulomake myös esitestattiin toteuttajaorganisaatiossa sekä muutamilla yrittäjillä ja todettiin toimivaksi. Haastat- telulomake on tämän raportin liitteenä 1. Otannan suunnittelussa kehittämisryhmän rooli oli ilmeinen. Hankkeen tavoitteena oli haastatella noin 40 pohjoiskarjalaista yrittäjää siten, että n. 20 haas- tattelua suoritettaisiin Joensuun seutukunnassa ja n. 10 haastattelua Pielisen Karjalan sekä Keski-Karja- lan seutukunnassa kummassakin. Lisäksi tavoitteena oli, että noin puolet haastatelluista edustaisivat kau- pan alaa ja loput olisivat palvelualojen yrityksiä. Haastatteluotannan suunnittelussa kehittämisryh- män paikallistuntemus nousi todella suureen arvoon. Ryhmäläisiltä pyydettiin, ja myös saatiin, ehdotuksia mielenkiintoisista haastateltavista yrityksistä. Alku- peräinen tavoite oli, että haastateltavat yritykset olisivat iältään 0-3 –vuotiaita, mutta tähän ei aivan päästy. Osa haastatelluista yrityksistä oli pidempään kuin kolme vuotta toimineita. Tähän vaikutti mm. se, että sopivia yrityksiä ei välttämättä löytynyt kyseisel- lä ikärajauksella. Lopulliseksi haastatteluotannaksi muodostui 35 yritystä, jotka jakaantuivat verraten tasaisesti kaupan alan yrityksiin sekä palveluyrityk- siin. Lisähaastatteluja ei nähty tarpeellisiksi, koska toteutetuilla 35 yrityshaastattelulla saavutettiin sa- turaatiopiste, eli haastattelut eivät tuottaneet enää uutta tietoa. Alueellinen edustavuus toteutui myös, joskin Keski-Karjalan seutukunnan voidaan nähdä olleen hieman aliedustettuna. Projektin tuloksiin täl- lä ei kuitenkaan ole vaikutusta, koska kuten tulos- kappaleessa ilmenee, alueellisia eroja seutukuntien välillä ei juuri ollut. Alla olevassa taulukossa 5 on esitelty lopullinen haastatteluotanta. 3.2 Haastatteluiden toteutus Haastattelut toteutettiin syksyn 2013 aikana eri puolilla Pohjois-Karjalaa, pääpainon kuitenkin ol- lessa keskuskaupunki Joensuun sijaan pienemmillä paikkakunnilla. Suurin osa haastatteluista, yhteensä 20, toteutettiin Joensuun seutukunnan alueella. Kes- ki-Karjalassa haastatteluita suoritettiin kuusi kappa- letta ja Pielisen Karjalassa yhdeksän. Toimialoittaisesti haastattelut jakaantuivat myös ver- raten tasaisesti. 15 haastateltua edusti kaupan alaa ja 20 palvelualoja. On kuitenkin hyvä huomioida, että iso osa haastatelluista saattoi edustaa sekä kau- pan alaa että palvelualoja, tällöin luokittelu tapah- tui YTJ-tietopalvelun virallisen toimialaluokituksen mukaan. Haastatteluita aloitettaessa ajatuksena oli, että haastattelut toteutettaisiin puhelimitse. Puhelinhaas- tatteluihin päädyttiin siksi, että kokemus on osoittanut yrittäjien lähtevän helpommin mukaan puhelimitse tapahtuviin haastatteluihin, koska nämä voidaan to- TOIMIALA Joensuun sk Keski-Karjalan sk Pielisen Karjalan sk YHTEENSÄ Kauppa 9 2 4 15 Palvelut 11 4 5 20 YHTEENSÄ 20 6 9 35 Taulukko 5. Yrityshaastattelut toimialoittain ja seutukunnittain.
17 teuttaa miltei ajasta ja paikasta riippumatta. Kuiten- kin, 14 haastattelua 35:stä eli 40 prosenttia haas- tatteluista tehtiin paikan päällä tapaamalla yrittäjä. Paikan päällä toteutettavat haastattelut ovat monesti antoisampia kuin puhelinhaastattelut, mutta niitä on toisaalta vaikeampi järjestää. Etenkin mitä pienem- mästä yrityksestä on kyse, sitä hankalampi on saada sovittua haastatteluaikaa yrittäjien kanssa, koska he ovat niin kiinni ja kiireisiä arkityönsä parissa. Haastatteluiden osalta voidaan pitää positiivisena sitä, että miltei kaikki kontaktoidut yrittäjät suostuivat haastateltaviksi. Puhtaita kieltäytymisiä ei ollut kuin aivan muutama, jonka lisäksi joukossa oli sellaisia yrittäjiä joilla ei yksinkertaisesti ollut aikaa osallis- tuja haastatteluun. Kuitenkin myös he kokivat, että tällaisesta projektista jossa puheenvuoro annetaan yrittäjille, on suurta hyöytä kehittämistoimenpiteitä suunniteltaessa. Suuri kiitos projektin onnistuneesta toteutuksesta kuuluukin yrittäjille, heille jotka osallis- tuivat haastatteluihin, sekä myös heille, jotka eivät kiireidensä vuoksi pystyneet haastattelua antamaan. Tyypillinen haastattelu kesti ajallisesti noin puoli tun- tia, pisimmän ollessa kuitenkin ajaltaan miltei 1,5 tuntia. Jokainen haastattelu nauhoitettiin jotta niihin voitiin palata tulosten analysointivaiheessa. Haas- tateltaville kerrottiin aina nauhoituksesta, ja heille annettiin myös mahdollisuus siitä kieltäytyä. Haas- tattelulomake osoittautui käytännössä toimivaksi, ja sillä saatiin tietoa juuri niihin tutkimusongelmiin joihin tietoa haluttiin saada. Projektin tiedonkeräysmetodiksi valittiin haastattelu, koska selvityksen tavoitteena oli selvittää yrittäjien mielipidettä siitä, mitä heidän toiminta-alueellaan tulisi tehdä että pienet kaupan alan ja palvelualo- jen yritykset olisivat entistä elinvoimaisempia. Lisäksi tavoitteena oli selvittää niin yrityksen aloitusvaihee- seen kuin nykyhetkeen ja tulevaisuuteenkin liittyviä tekijöitä. Haluttaessa aitoa, vastaajasta itsestään nousevaa tietoa, on haastattelu perusteltu valinta tiedonkeruumenetelmäksi. Kuvio 7. Haastatteluprosessi
18 4 TULOKSET Tässä kappaleessa käsitellään projektin varsinaisia tulok- sia. Tuloksia käsitellään haastattelulomakkeen teemojen mukaan omissa alakappaleissaan, mutta eri alateemoja on tarpeen mukaan yhdistetty toisiinsa esityksen selkeyt- tämiseksi. Tuloskappaleesta löytyvien sitaattien perässä JSK tarkoittaa Joensuun seutukuntaa, KSK Keski-Karjalan seutukuntaa ja PSK Pielisen Karjalan seutukuntaa. Lisäksi sitaatit on pyritty kirjoittamaan siten, että yksittäistä yrittä- jää tai yritystä ei niistä voi tunnistaa. Anonymiteetin säilyt- tämiseksi esimerkiksi maininta toimialasta ja kotikunnasta on jätetty pois. 4.1 Yritystoiminnan aloitus MIKSI YRITTÄJÄKSI? Haastateltujen yrittäjien yritystoiminnan aloittamista ku- vaavat hyvin termit ”pakkoyrittäjyys” sekä ”itsensä työllis- täminen”. Pakkoyrittäjyydellä tarkoitetaan sitä, että muita keinoja työllistymiseen ja elannon hankkimiseksi ei ole kuin oman yrityksen perustaminen. Haastatelluista 35 yrit- täjästä kymmenen yrittäjää sanoivat suoraan, että muita
19 vaihtoehtoja toimeentulon hankkimiseksi ei ollut kuin yrittäjäksi lähteminen. Yhteensä 16 yrittäjää taas sa- noi, että suurin motivaattori ja tavoite omalle yrityk- selle oli itsensä työllistäminen. Toki kaikki haastatellut yrittäjät eivät olleet lähteneet yrittäjäksi pakon edessä, joukossa oli myös useam- ”…No, meni siinä työ alta. Entinen työnantaja kun lopetti niin piti keksiä sit jotain muuta. Ja sit sitä päädyttiin tällaiseen yrittäjyyteen…” (Mies, JSK) ”…Koskaan ei oo ollu ehkä selvää että yrittäjätie ois se ainutkertanen juttu…Meiän kohalla on jotenkin sattunut että ei oo ollu meillä töitä…ollaan vähän niinku sitä sukupol- vee joka jäi vähän niinku pätkätöitten varraan… Nämä on tullu vähän vaan, ei oo ollu niinku ihan itestäänselvyys…” (Nainen, JSK) ” ”…Tuntui että on markkinarako joka piti täyttää ja sit tuntu että tämmöselle muutto- tappioalueelle tarvitaan piristystä…oli sopiva elämäntilanne ja siitähän se sitten lähti…” (Nainen, KSK) ”…Noo’o…se oli ollu mielessä jo pitemmän aikaa ja tuota…tuota sitten sattu tämmönen sattumien summa että työpaikka jossa olin töissä tuli myytäväks…sitten ostin sen…” (Mies, PSK) ” pia sellaisia henkilöitä joille yrittäjyys on elämäntapa tai se on ollut pidempiaikainen unelma. Haastatel- luissa oli myös puhtaasti markkinalähtöisiä yrityksiä eli sellaisia, joissa yrittäjä oli havainnut markkina- raon johon tahtoi iskeä kiinni. Olipa osa haastatte- luista yrittäjistä lähtenyt yrittäjäksi ostamalla entisen työnantajansa yrityksenkin. Kuvio 8. Yrittäjien itseilmaisemien motiiviperusteiden laajennettu perusryhmittely (mukaillen Niittykangas 2003). YRITTÄJYYDEN MOTIIVIT EKSPRESSIIVISET ITSE ILMAISTUT PERUSTAMISMOTIIVIT Toimeentulo (turvaaminen ja parantaminen), työttömyys tai työn puute Elämäntehtävä, itsensä toteuttaminen KOKEMUS YRITTÄJYYDESTÄ KOETTU YRITYKSEN MERKITYS Toimeentulo, työ tai ammatti Itsenäisyys ja vapaus, yrittämisen halu, kiinnostus alaan INSTRUMENTAALISET
20 Pakkoyrittäjyydestä puhuttaessa on kuitenkin syytä pitää mielessä, että tilanne ei missään tapauksessa ole staattinen. Usein, vaikka yrittäjäksi on lähdetty enemmän tai vähemmän pakon sanelemana, muut- tuu yrittäjyyden merkitys myöhemmin positiiviseksi kokemukseksi. Toimiessaan yrittäjänä yksilö alkaa hiljalleen havaita myös yrittäjyyden myönteisiä puolia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Toinen näkökulma pakkoyrittäjyyteen on lisäksi se, että pakkoyrittäjyys ei sulje pois innovatiivisuutta ja kas- vua. Esimerkiksi haastavien taloudellisten aikojen vallitessa, kun yritykset vähentävät työntekijöitään, uusien yritysten perustamisen määrä tyypillisesti kas- vaa kun palkansaajat alkavat työllistämään itseään yrittäjinä. Vaikka lähtökohta tälle on ollut sävyltään negatiivinen (työttömyys tai sen uhka), voi mahdol- linen irtisanominen kuitenkin toimia mahdollisuutena toteuttaa itseään ja omaa liikeideaansa. Se voi olla jotain, jota henkilö on miettinyt jo pidempään, muttei ole uskaltanut ottaa riskiä irtisanoutua palkkatyös- tään. Aiemmat tutkimukset ja selvitykset yrittäjien itse ilmai- semista yrittäjyyden motiiveista jakavat perustamis- motiivit karkeasti kahteen luokkaan: ekspressiivisiin (vetotekijä, ”toivottu yrittäjyys”) ja instrumentaalisiin (työntötekijä, ”pakkoyrittäjyys”) motiiveihin. Ensiksi mainitut ovat sävyltään positiivisia ja liittyvät mm. itsensä ilmaisemiseen, vapauteen sekä aitoon ha- luun toimia yrittäjänä. Jälkimmäiset ovat sävyltään negatiivisia, ja liittyvät juurikin työttömyyteen tai työn puutteeseen sekä toimeentulon turvaamiseen tai parantamiseen. Kuviossa 8 on kuvattu yrittäjien itse ilmaisemien perustamismotiiveiden perustyypit- telyä. Kuviosta huomataan, että vaikka lähtötilanne yrittäjyyteen olisi sävyltään negatiivinen, kokemus yrittäjyydestä voi kuitenkin muuttua positiiviseksi yrit- täjänä toimittaessa. YRITYSTOIMINNAN ALKUVAIHEEN TAVOITTEET Aiempi yrittäjyystutkimus on osoittanut, että yritystoi- minnan aloitusvaihe on äärimmäisen kriittinen myö- hemmän onnistumisen kannalta. Pakkoyrittäjyys ei luo parhaita mahdollisia lähtökohtia menestyksek- ”…Tavoitteena on ilman muuta kas- vattaa toimintaa kansalliseksi ket- juksi…haluan tarjota laadukasta ja autenttista kotimaani ruokaa, sellaista ei mielestäni Suomesta saa vaikka muuta väitetään…” (Mies, JSK) ”…No, lähinnä varmaan nostaa firma silleen että alkais tuottaa ja kannattais pittää…Ne oli varmaan tavotteet…” (Nainen, JSK) ”…No oli tavoitteena saada se (myymälä) taas kuntoon ja tuotteet kuntoon…saada ne asiakkaat takasin ja näyttää, että kyllä täältä- kin saa, että säilyttää tämä palvelu paikkakunnalla…” (Nainen, PSK) ”…No kyllä myö tähättiin heti Suomen suurimmaks toimialamme verkkokaupaks… ja tietyllä mit- tarilla se ollaan jo saavutettukkin… että kyllä lähettiin heti sillä ajatukel- la että kasvetaan” (Nainen, JSK) ” käälle yritystoiminnalle, mutta kunnollisella suunnit- telulla ja tavoitteiden asettamisella voidaan tätäkin paikata. Yhtenä haastattelukysymyksenä kysyttiinkin yritystoi- minnalle alkuvaiheessa asetettuja tavoitteita. Kuten yllä on jo todettu, valtaosalla yrittäjistä alkuvaiheen tavoitteet liittyivät itsensä työllistämiseen. Haastatel- tujen joukossa oli kuitenkin myös vahvasti kasvuorie- ntoineita yrittäjiä, joille oli alusta asti tärkeää kas- vattaa yritystään. Muita alkuvaiheen tavoitteita, pl. itsensä työllistäminen ja toimeentulon hankkiminen, olivat mm. tarjota laadukasta palvelua tai laaduk- kaita ja uniikkeja tuotteita, työllistää alueen ihmisiä, laajentaa toimintaa käsittämään useamman toimi- paikan, kasvattaa verkkokauppaa, saada (ostettu) yritys kannavttavaksi jne. Kuten eräskin yrittäjä tote- aa:
21 Haastattelut tukevat osaltaan aiempaa yrittäjyystut- kimusta alkuvaiheen tavoitteiden osalta. Ne yrittäjät, joilla oli alussa selkeät ja riittävän kunnianhimoiset tavoitteet, olivat tyytyväisempiä niin työhönsä kuin yrityksensä tulevaisuuden näkymiinkin. Vaikka yri- tystoiminnan aloittamiseen liittyvät tekijät voivat olla moninaisia sisältäen myös ns. pakkoyrittäjyyden, ei tavoitteiden asettamisesta tulisi tinkiä. Tavoitteita asetettaessa olisikin hyvä pitää mielessä, että kaikki tavoitteet eivät ole vain taloudellisia. Haastatelluil- la yrittäjillä tyypillisin taloudellinen tavoite oli oman toimeentulon turvaaminen, eli taloudelliset tavoitteet olivat luonteeltaan enemmän henkilökohtaisia. Sen sijaan niillä yrittäjillä, joilla tavoitteena oli esimer- kiksi voimakas liikevaihdon kasvu, tavoitteet liittyivät yritykseen, eivät yrittäjään itseensä. Tavoitteiden osalta alkavan yrittäjän ja hänelle neu- vontaa tarjoavien tahojen tulisi huomioida yrityksen taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös esimerkiksi asiakkaisiin, tuotteisiin tai tuotantoon liittyvät tavoit- teet. Asiakas on yrittäjän varsinainen palkanmaksa- ja, ja tämä tulisi aina pitää mielessä. Aito huolenpito asiakkaasta on tärkeää jo siksi, että uusien asiak- kaiden hankkiminen on huomattavasti vaikeampaa kuin vanhojen pitäminen. Monelle alkavalle yrittä- jälle asiakkaisiin liittyvät tavoitteet ja niiden asetta- minen voivat olla vaikeaa, koska asiakaspohjaa ei vielä ole. Tällöin tulisikin miettiä, keitä ovat yrityksen potentiaaliset asiakkaat, ja toisaalta pohtia myös sitä, kuka ei ole asiakas – tämä korostuu varsinkin asiantuntijapalveluyrityksissä. Tuotteisiin ja tuotantoon liittyvien tavoitteiden tulisi ilmaista se, miten yrittäjä aikoo pysyä mukana kil- pailussa. Tuotteet myydään aina kilpailluilla mark- kinoilla markkinoiden ja kilpailijoiden määräämään hintaan. Yritystoiminnan tulos tehdään kuitenkin sillä, kuinka paljon tuotetta tai palvelua ostetaan ja pal- jonko sen tuottaminen yrittäjälle maksaa, eli tuo- tannon tehokkuudella. Tämä on yleispätevä sääntö kaikille toimialoille, myös palvelu on tuottamista ja sen tuottaminen maksaa. Puhuttaessa konkreettisesta tuotteesta, on tuotteella itsellään tietenkin merkittävä vaikutus siitä saatavaan hintaan. Tuotteen tulee olla siis laadukas ja hyvin tehty, sellainen jonka asiakas tahtoo ostaa toistekin, tai jos kyseessä on esimerkiksi kestokulutustavara niin sellainen, mitä asiakas suosit- telisi ystävilleen. Vähittäiskaupan puolella huomiota tulisi kiinnittää tavoitteiden muodossa mm. myymä- lätilan miljööseen sekä tuotteiden esillepanoon, myymäläkalusteiden laatuun, asiakaspalveluun jne. ALKUVAIHEEN ONGELMAT Vaikka yrittäjäksi olisi lähdetty omasta halusta, ja vaikka tavoitteet olisivat olleet selkeät ja riittävän korkealle asetetut, on yrittäjäksi lähteminen aina haasteellinen tilanne eikä ongelmiltakaan aina voi välttyä. Tosin, haastatelluista yrittäjistä seitsemän sanoi, että heillä ei ollut alkuvaiheessa mitään on- gelmia. Koska tyypillisesti alkava yrittäjä kuitenkin kohtaa haasteita ja ongelmia, pyrittiin haastatteluis- sa selvittämään näitä tyypillisimpiä ongelmia, joita pohjoiskarjalaiset yrittäjät ovat yritystoimintaa aloit- taessaan kohdanneet. Tämän lisäksi yrittäjiltä kysyt- tiin miten he ongelmistaan selvisivät. Byrokratian aiheuttamat ongelmat eivät varmasti ole kenellekään yllätys. Miltei puolet haastatteluista yrittäjistä, yhteensä 15 yrittäjää, nostivat byrokrati- an ja erilaiset paperityöt suurimmaksi ongelmakseen yritystoimintaa aloitettaessa. Byrokratian ongelmat liittyivät mm. tukipäätösten viipymiseen, kaava- ja lupa-asioihin sekä yleisiin rahoitukseen liittyviin on- gelmiin kuten starttirahapäätösten viipymiseen sekä pankkien nihkeään suhtautumiseen. Joitain haasta- teltuja arvelutti myös yrittäjien tai yrittäjäksi aikovien tasapuolinen kohtelu mm. starttirahan myöntämisen perusteissa sekä muissa julkisissa tuissa. ”…No oli sen verran tavoitteita että saan kaikki tillaukset tehtyä mitä oli entiseltä yrittäjältä jäänyt, että siinä oli jo tavotetta kerrakseen…että sen puoleen heleppo oli lähtee kun valmiit asiakkaat oli..” (Nainen, KSK) ”
22 ”…Varmaan semmonen ehkä byrokratia, ja semmonen byrokratia että oli hirveesti asioita jota piti selvittää ja sit miettiä mistä lähtee selvittämään…Vähän pelotti että missataanko nyt jotakin, että onko unohettu jostakin nyt pyytää jotakin lupaa joka pitäs olla olemassa… Selvittiin googlettamalla ja kyselemällä ihmisiltä…kehittämisyhtiöltä saatiin myös apua…” (Nainen, KSK) ”…Siis tämmönen paperityö ja sitten…suurimmat ongelmat mulle aiheutu siitä kun mä lähdin Leaderin rahotusta hakemaan…ja anomaan…niin sen Leaderin kanssa asioimi- nenja sinne kaikki maailman laskennalliset systeemit piti olla jo etukäteen tiedossa…niin ne kyllä oli aika vaikeet…” (Nainen, JSK) ”…Emmä oikeesta ongelmista puhusi muuten mutta se alotuksen viivästyminen oli ylleensä näistä tukipäätöksistä ja muuten…se oli niinku se isoin ongelma…että aiemminkin oisin lähteny…” (Mies, PSK) ” Muita haastatelluille ongelmia ja haasteita aiheutta- neita tekijöitä olivat mm. asiakkaisiin ja ennen kaik- kea asiakkaiden hankkimiseen liittyvät tekijät sekä syrjäiseen sijaintiin liittyvät seikat. Muutamalla haas- tatellulla oli ollut myös ongelmia sopivan liiketilan löytämisessä. Toki moni vastaaja mainitsi myös alu- eensa negatiivisen kehityksen ongelmallisena oman liiketoimintansa kannalta, mutta toisaalta moni siihen myös sopeutui joko pakon sanelemana tai muuten. Suomalaiset ovat sisukasta kansaa, ja tämän to- distavat osaltaan myös pohjoiskarjalaiset yrittäjät. Vaikka ongelmia yritystoiminnan aloituksessa on ol- lutkin, niistä on selvitty päättäväisellä työllä sekä pe- riksiantamattomuudella. Toki Suomessa on tarjolla runsaasti erilaisia yrittäjille suunnattuja palveluita, ja näitä palveluita monet haastatellut yrittäjät ovatkin käyttäneet. Julkisten palveluiden tarjoajien rooli ei ”…No joo, tämä on ehkä tämä asiakkaiden löytyminen ollut se suurin haaste ja on edel- leenkin jossakin määrin…Ja sanotaan näin että sitä haastetta vieläkin vähän puntaroi- daan…” (Nainen, JSK) ”…Tietysti niinku isoin ongelma niinku hyvin monella muullakin on se asiakaskunnan löytyminen…Et se minkä takia uskalsin tähän lähteä oli se, että mulla oli noiden entisistä työtehtävistä johtuen, tai niiden ansiosta sanotaan pikemmin näin sillai hyvä kontakti- verkostot että mie tunnen paljon noita tarvittavia henkilöitä tästä maakunnasta ja ne tuntee miut….Sen puolesta uskalsin sit niinku lähtee tähän…” (Nainen, KSK) ”…No totta kai tämä on tämä sijainti…Miun mielestä se ei oo ikinä ollu sellanen ongelma itelleni, mutta joillekin se on…Kun on hiekkatie ja vähän pitempi matka tänne…” (Nainen, KSK) ” kuitenkaan ole mutkaton, kuten tässä luvussa tullaan myöhemmin todistamaan. Kuitenkin, moni yrittäjä koki saaneensa etenkin yritystoiminnan alkuvaihees- sa arvokasta apua alueellisilta toimijoilta kuten esi- merkiksi seudullisilta kehittämisyhtiöiltä. Positiiviseen kokemukseen liittyi monesti hyvät henkilökemiat. Yrittäjät saattoivat kokea, että juuri joku tietty hen- kilö jostain tietystä organisaatiosta oli ollut heille se suurin apu. Tämä korostuu etenkin pienemmillä paik- kakunnilla, jossa ihmiset tyypillisesti tuntevat toinen toisensa suuria kaupunkeja paremmin. Kuviossa 2 kuvatussa endogeenisen kasvun mallis- sa yhtenä kasvuun, menestymiseen ja kilpailuetujen luomiseen liittyvänä tekijänä korostetaan paikallisten toimijoiden ja instituutioiden aktiivista roolia. Tämä korostui myös tämän projektin yrityshaastatteluissa, moni haastateltu yrittäjä nosti esiin mm. paikallisen
23 yritysneuvonnan roolin. Paikallista yritysneuvontaa ja sen roolia ei tule missään nimessä ylenkatsoa. Paikallisilta toimijoilta löytyy tyypillisesti paras pai- kallistuntemus sekä suuremman, alueellisen kuvan hahmottamiskyky. Paikalliset toimijat pystyvät neu- vontatyössään katsomaan yksittäisen yrityksen li- ”…Tuolta yritysneuvonnan kauttahan sitä tehtiin sitten niitä hakemuksia ja paperia…” (Nainen, KSK) ”…Tää paikkakunnan tää PIKES:in yritysneuvoja oli siinä mulle hyvin suurena tukena siinä alussa…että ilman heitä minä en ois kyllä pärjänny…” (Nainen, PSK) ” säksi esimerkiksi seutukuntaa kokonaisuutena ja sitä, mihin aloittava yritys seutukunnan yrityskentässä si- joittuu. Näin he pystyvät myös palvelemaan alkavia (ja toimivia) yrittäjiä paremmin endogeenisen kas- vun näkökulmasta. 4.2 Pohjois-karjala liiketoimin- ta-alueena Tässä alaluvussa paneudutaan yrittäjien mielipitee- seen siitä, millaisia Pohjois-Karjalan maakunta ja heidän oma seutukuntansa ovat liiketoiminta-aluei- na. Kappaleessa luodaan myös katsaus siihen, millaisena yrittäjät kokevat alueellisten toimijoiden kuten seudullisten kehittämisyhtiöiden ja muiden jul- kisten palveluntarjoajien roolit yritystoiminnan kan- nalta. Usein, kun puhutaan Pohjois-Karjalasta alueena, esiin nostetaan heikkenevä kilpailukyky sekä nega- tiivinen väestön kehitys. Tämän lisäksi vallalla on kä- sitys, että Pohjois-Karjalan väestö ikääntyy nopeasti. Ennen kuin annamme puheenvuoron yrittäjille, esi- tetään seuraavaksi tiivis katsaus Pohjois-Karjalan kilpailukyvystä verrattuna muihin maakuntiin poh- jautuen ”Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995– 2012” –analyysiin. POHJOIS-KARJALAN KILPAILUKYKY Puhuttaessa kilpailukyvystä pitää ensiksi selvittää, mitä kilpailukyvyllä oikeastaan tarkoitetaan. Termille kilpailukyky ei ole olemassa yksiselitteistä määritel- mää ja sitä voidaankin tarkastella monesta eri näkö- kulmasta ja käyttämällä useita eri muuttujia. Selvityksessä ”Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995–2012” alueiden kilpailukyvyllä käsitetään maakunnan kykyä ylläpitää ja synnyttää kasvua sekä parantaa alueen houkuttelevuutta ja muuntau- tumiskykyä toimintaympäristön muutoksissa. Analyy- siin valittiin alueiden muutosta ja dynamiikkaa ku- vaavia muuttujia joiden oli täytettävä kolme ehtoa: käytettyjen muuttujien oli kyettävä kuvaamaan aluei- den yleistä muutosta, oli oltava suhteellisia muuttujia sekä oltava vertailukelpoisia pitkällä aikavälillä. Muuttujia olivat mm. alueen BKT euroina asukasta kohdin sekä tämän muutosprosentti eri ajankohtina (1995, 2000, 2008 ja 2012), alueen työllisyys- ja työttömyysaste prosentteina, alueen väestönlisäys (promilleina), alueen muuttovoitto, alueen kunti- en kunnallisverot euroina asukasta kohden, alueen kuntien lainat euroina asukasta kohden, tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuus sekä ylemmän korkea- koulututkinnon tai tutkijan tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuus yli 15-vuotiaista. Analyysissa päädytään tulokseen, että Pohjois-Kar- jala on Suomen 14. kilpailukykyisin maakunta. Selvityksessä on tarkasteltu alueiden kilpailukykyä EU:n puiteohjelmakausien mukaisina vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012. Vaikka Pohjois-Karjalan sijoi- tus on huomattavan matala, on se kuitenkin parempi kuin vuosina 1995 ja 2008. Näinä vuosina Poh- jois-Karjala oli vasta 16. kilpailukykyisin maakunta. Työllisyyden ja työttömyyden osalta Pohjois-Karja- lan tilanne on huolestuttava. Vuonna 2011 sekä työl- lisyys- että työttömyysasteella mitattuna Pohjois-Kar-
24 jala sijoittui heikoiten kaikista maakunnista. Vuonna 2011 maakunnan työllisyysaste oli 62,2 % jossa oli muutosta vuoteen 1995 7,2 prosenttia. Muutoslu- ku oli koko valtakunnan kolmanneksi pienin, taka- na vain Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Vastaavasti vuonna 2012 työttömyysaste oli Pohjois-Karjalassa koko valtakunnan suurin, yhteensä 14,5 %. Vuoteen 1995 verrattuna maakunnan työttömyysaste las- ki yhteensä 5,1 prosentilla, vain Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Uudella- maalla työttömyysaste laski vähemmän. Viranomaistahojen esiin nostama ongelma maa- kunnan väestön vähenemisestä pitää paikkansa myös alueiden kilpailukykyä kuvaavan analyysin mukaan. Vuosien 1995 ja 2012 välillä Pohjois-Kar- jalan väestönmuutos oli -6,5 %, takana vain Kainuu (-15 %), Etelä-Savo (-11,5 %) ja Lappi (-9,2 %). Tarkasteltaessa kunnallisverotuloja huomataan, että Pohjois-Karjalan maakunta sai kaikista maakunnista vähiten kunnallisvero-euroja per asukas mitattuna. Tähän voi osaltaan vaikuttaa alueen negatiivinen väestönkehitys. Vuonna 2012 Pohjois-Karjalan kun- nallisverotulot per asukas olivat 2416 euroa, kun samaan aikaan vastaava luku Uudellamaalla joka sai eniten kunnallisverotuloja per asukas, oli 3638 euroa. Kunnallisverotulot per asukas myös kasvoi- vat Pohjois-Karjalassa vähiten kaikista maakunnista aikavälillä 1995–2012, muutos vuoden 1995 tilan- teeseen oli vain 1013 euroa. Toisaalta, samaan aikaan kun maakunta kamppai- lee hitaasti kasvavien kunnallisverotulojen kanssa, myös kuntalainat asukasta kohden mitattuna ovat Pohjois-Karjalassa matalat. Vuonna 2012 kuntalai- nat per asukas olivat maakunnassa toiseksi mata- limmat kaikista maakunnista velkaa ollen 1511 eu- roa per asukas. Muutos vuoden 1995 tilanteeseen oli maltilliset 725 euroa, vain Satakunnassa kuntien lainat per asukas kasvoivat vähemmän (560 €) per asukas kuin Pohjois-Karjalassa. Väestön koulutuksen osalta Pohjois-Karjalalla me- nee huomattavasti paremmin. Vuonna 2012 yhteen- sä 67,2 % pohjoiskarjalaisista oli suorittanut jonkun tutkinnon, muutoksen vuoden 1995 tilanteeseen ol- lessa 14,2 %. Kaikista maakunnista, tämä luku oli seitsemänneksi suurin. Akateemisten osuudella, eli niiden jotka ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulu- tutkinnon tai tutkijan koulutuksen, mitattuna Poh- jois-Karjala sijoittui vuonna 2011 kymmenenneksi kun yhteensä 5,8 prosentilla maakunnan asukkaista oli ylempi korkeakoulututkinto. Muutosta vuoteen 1995 verrattuna oli 2,6 prosenttia. Analyysissa pisteytettiin kaikki yllä esitellyt muuttujat jokaisen ajanjakson kohdalla pisteiden 1-10 välillä maakunnan sijoituksen perusteella siten, että jokai- sen muuttujan kohdalla parhaimman arvon saa- nut maakunta sai 10 pistettä ja heikoimman arvon saanut maakunta sai yhden pisteen. Maksimiarvo yhden vuoden osalta on siis 100 pistettä (10 muut- tujaa kertaa 10 pistettä parhaimmasta arvosta) ja minimiarvo 10 pistettä. Muuttujien välillä ei ollut pai- notuksia, eli kaikki 10 muuttujaa olivat keskenään samanarvoisia. Vuonna 1995 Pohjois-Karjalan saamat pisteet olivat 33, vuonna 2000 40, vuon- na 2008 pisteet olivat 35,5 ja viimein vuonna 2012 Pohjois-Karjala sai 39,5 pistettä joka oikeutti jo yllä mainitulle 14. sijalle kaikkien maakuntien vertailussa. Kaikkien vuosien yhteenlasketut pisteet Pohjois-Kar- jalan osalta olivat 148 jotka oikeuttivat 16. sijaan, ja keskiarvopisteet per muuttuja olivat 3,7. Tarkas- teluajanjakson aika Pohjois-Karjalan kokonaissijoi- tus muuttui kahdella ylöspäin sijasta 16 sijaan 14. Suurimmat positiiviset muutokset samalla aikavälillä olivat Keski-Pohjanmaalla sekä Satakunnassa, jotka kummatkin paransivat sijoitustaan viidellä pykälällä sijoittuen vuonna 2012 kolmanneksitoista ja kuuden- neksi. Suurin negatiivinen muutos oli voimakkaan rakennemuutoksen Kymenlaaksossa jonka sijoitus tippui kymmenellä sijalla vuoden 1995 sijasta kuusi vuoden 2012 sijaan 16. Analyysia tulkittaessa on hyvä huomioida, että Suo- messa on valtavia alueittaisia eroja alue- ja kunta- taloutta, työllisyyttä, vetovoimaa ja koulutustasoa kuvaavien kilpailukykyä mittavien indikaattoreiden
25 osalta. Koko tarkasteluajanjaksolla, alueiden ase- ma suhteessa toisiinsa eri indikaattoreilla mitattuna on säilynyt pääosin samankaltaisena. Kilpailukyky- analyysissa tämä tiivistetään siten, että vahvat alueet ovat säilyneet vahvoina ja heikot heikkoina. Siinä nostetaan esiin myös polkuriippuvuuden käsite, so. alue joka pärjää hyvin yhdellä mittarilla, pärjää usein hyvin muillakin ja päinvastoin. Alueiden me- nestyminen tai menestymättömyys perustuu siis yh- den yksittäisen muuttujan tai osatekijän sijaan usean osatekijän yhteisvaikutukseen. Lisäksi alueiden ase- maan liittyvät muutokset tapahtuvat yleensä hitaasti eivätkä ole näin ollen heti havaittavissa. Analyysissa esittääkin, että hänen tulosten valossa kilpailuky- vyltään optimaalisella, ns. ”ideaaliseudulla”, olisi Helsingin seudun kaltainen vauraus, Pietarsaaren ja Vaasan kaltainen työllisyystilanne, Tampereen seu- dun vetovoima, Rauman seudun kuntatalous sekä suurten yliopistoseutujen kaltainen koulutusrakenne. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2013 Alueba- rometrin mukaan Pohjois-Karjalan maakunnan ta- lousnäkymät ovat parantuneet. Selvityksen mukaan maakunnan luottamusluku oli nyt -5, kun koko maan osalta vastaava luku oli -12. Talousnäkymien pa- rantumiseen ovat vaikuttaneet mm. muita maakuntia maltillisempi velanotto sekä teollisuuden paremmat investointiodotukset. Myös Aluebarometrin mukaan Pohjois-Karjalan verotuloja kuvaava saldoluku jäi muita maakuntia alhaisemmaksi, aivan kuten yllä olevassa Alueiden kilpailukyky 1995–2012 –selvi- tyksessäkin. POHJOIS-KARJALAN VÄESTÖNKEHITYS Koska jäljempänä esitettävissä yrittäjien mielipiteissä Pohjois-Karjalasta liiketoiminta-alueena esiin nouse- vat vahvasti maakunnan negatiivinen väestönkehitys sekä väestön ikääntyminen, on hyvä silmäillä tilasto- ja ja selvittää, vastaavatko nämä mielipiteet totuutta. Pohjois-Karjalan maakunnassa asui vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan 163 227 henkilöä. Näis- tä 35  832 oli 65-vuotiataita tai vanhempia. Poh- jois-Karjalan väestöstä ikääntyneitä oli siis miltei 22 % väestöstä. Vaikka Tilastokeskus määritteleekin työvoimaan kuuluvaksi kaikki 15-74 –vuotiaat työlli- set tai työttömät henkilöt, on tässä selvityksessä pää- dytty käsittelemään 65-vuotiaita ja sitä vanhempia erillisenä ryhmänään, koska kansaneläkkeen eläke- ikä on määritelty Kelan toimesta 65 vuoteen. Taulukkoon 6 on kerätty Tilastokeskuksen tuottamaa ennustetietoa väestönkehityksestä. Alkuvuotena on päädytty käyttämään projektin toteutusvuotta 2013. Mainittakoon tässä yhteydessä, että vuonna 2000 Pohjois-Karjalan maakunnassa asui 171 609 hen- kilöä ja vuonna 2010 165 754 henkilöä. Vuodes- ta 2000 vuoteen 2013 maakunnan väkiluku on siis laskenut hieman vajaalla viidellä prosentilla. Ennus- teita tarkasteltaessa huomataan, että vain Joensuun seutukunta tulisi kasvattamaan väkilukuaan vuoteen 2040 tultaessa. Sielläkin väestönkasvu on hyvin mal- tillista hieman yli kahden prosentin kasvulla. Muissa seutukunnissa väestö tulee sen sijaan vähenemään ennusteen mukaan miltei viidenneksellä. Joensuun seutukunnan ollessa asukasluvultaan maakunnan suurin seutukunta, ei koko maakunnan väestönke- hitys vuoteen 2040 jää kuitenkaan kuin hieman yli kaksi prosenttia negatiiviseksi. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä huomioida maa- kuntakeskus Joensuun merkitys. Joensuun väkiluku tulee kasvamaan ja ympäryskuntien kuten Outokum- pu ja Polvijärvi laskemaan. Esimerkiksi Outokummun väestö tulee vähenemään noin 14 % vuodesta 2013 vuoteen 2014. Vuonna 2013 Outokummussa oli 7 240 asukasta, ja Tilastokeskuksen ennusteen mu- kaan vuoteen 2040 mennessä väkiluku on tippunut noin tuhannella henkilöllä 6 210 asukkaaseen. Polvi- järvellä väestönkehitys ei ole aivan yhtä negatiivista, mutta sielläkin asukasluku tulee ennusteen mukaan tippumaan noin seitsemällä prosentilla 4 733 asuk- kaasta 4  412 asukkaaseen. Joensuun asukasluku tulee samalla aikavälillä kasvamaan ennusteen mu- kaan reilulla viidellä prosentilla 74 486 asukkaasta 78 513 asukkaaseen. Kokonaisväestönkehityksen kannalta olennaisem- paa on kuitenkin se, että ikääntyneiden osuus vä-
26 estöstä tulee kasvamaan huomattavan paljon. Toki tämä haaste on valtakunnallisesti vielä merkittäväm- pi (ikääntyneiden osuus tulee kasvamaan noin 48 prosentilla), mutta valtakunnan tasolla väestömää- rän kokonaiskehitys on tarkasteluajanjaksolla positii- vista noin kymmenen prosentin kasvulla (5 452 773 => 5  984  898). Pohjois-Karjalassa ikääntyneiden kokonaismäärä tulee kasvamaan noin 37 prosen- tilla vuodesta 2013 vuoteen 2040 mennessä. Toki ikääntyneiden absoluuttinen osuus väestöstä ei kas- va näin radikaalisti. Vuonna 2013 65-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus maakunnan väestöstä oli 21,95 % ja vuonna 2040 se tulee ennusteen mukaan olemaan 30,56 %, kasvua siis vajaa seitsemän pro- senttia kun suhteutetaan ikääntyneiden osuus koko väestöön. Väestön ikääntyminen ei ole vain haaste, vaan se luo myös mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle sekä olemassa olevan liiketoiminnan laajentami- selle. Näitä mahdollisuuksia käsitellään tarkemmin kappaleessa 4.3. ”…Noo…miten mie nyt sanosin, kyllähän myö jonkin verran saahaan myös rajakunnilta asiakkaita…kyllähän myö pärjätään mutta ei voi kehua…kyllä paljon ihmiset mennee Joensuuhuun…sitten on pyritty pitämään valikoima semmosena että ne kellä ei oo autoja niin meiltä saa” (Nainen, JSK) POHJOIS-KARJALA LIIKETOIMINTA-ALUEENA – HEIKKOUDET JA VAHVUUDET YRITTÄJIEN MUKAAN Edellä on esitetty tutkimuksiin ja tilastoihin pohjau- tuvaa faktatietoa Pohjois-Karjalan maakunnasta liiketoiminta-alueena. Seuraavaksi käydään läpi yrittäjien mielipiteitä alueesta ja selvitetään, vastaa- vatko yrittäjien esittämät mielipiteet omasta aluees- taan aiempia tutkimuksia ja selvityksiä. Aivan aluksi yrittäjiltä kysyttiin yksinkertaisesti sitä, mitä he ajat- televat omasta seutukunnastaan / Pohjois-Karjalan maakunnasta liiketoiminta-alueena. Kuten arvata saattaa, suurin osa haastatelluista yrit- täjistä näki toiminta-alueensa hyvin haasteellisena. Yhteensä 20 haastateltua nosti ensimmäisenä esiin sanan ”haasteellisuus” jossain muodossaan. Tyypil- lisimmiksi haasteiksi koettiin jo yllä esitetyt väestön poismuutto, ikääntyminen sekä heikkenevä ostovoi- ma. Myös yrittäjien keskinäinen kateus sekä ihmisten ”uuden pelko” saivat mainontoja kuten syrjäinen si- jaintikin. ”…Hankala…se että jos miettii että täällä on moni yrittäjä sellanen että on tullut muualta… paikalliset on sissäänpäinlämpiäviä…mie on aina sanonut, että pelekällä paikallisella osto- voimalla ei tee leipää…toki iso kiitos heille kuuluu..” (Nainen, JSK) ” Taulukko 6. Pohjois-Karjalan väestöennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus 2014). 2013 2020 2030 2040 2,42% 50,00% -18,75% 25,00% -18,18% 16,66% -2,45% 37,14% Väestö / 65-vuotiaat ja yli Muutos % Joensuun sk 124 294 24 688 126 265 30 609 127 965 36 238 127 728 36 001 Keski-Karjalan sk 16 216 4 431 15 107 5 243 14 180 5 816 13 385 5 383 Pielisen Karjalan sk 22 717 6 713 21 004 7 713 19 386 8 196 18 087 7 268 POHJOIS-KARJALA 163 227 35 832 162 376 43 565 161 531 50 250 159 200 48 652
27 ”…No…suomalaiset ja pohjoiskarjalaiset etenkin on hyvin perinteisiä…tämä aiheuttaa ongelmia etenkin nuorille yrityksille…pitää opettaa asiakkaita…” (Mies, JSK) ”…Kylllähän tää on niin alueena niin tää on niin laaja alue…vähän…asukaslukunen…lajaa alue…ihmisilllä vaikee kulukee…ja sitten tuo työttömyys sitten vaikuttaa siihen…” (Mies, PSK) ”…Sanotaan sillain silleen kun aatellaan ihan alasta riippumatta niin tota…varmaan sil- lain…toki maantiede asettaa omat etunsa ja haittanasa…pikkasenhan myö ollaan kaukana keskuksista...” (Nainen, KSK) ” Vaikka suurimmalle osalle haastatelluista tuli ensim- mäisenä mieleen oman toiminta-alueensa haasteel- lisuus, ei tämä kuitenkaan kerro koko totuutta. Haas- tatellut näkivät kaikkien haasteiden keskellä myös mahdollisuuksia ja hyödyntämätöntä potentiaalia. Tyypillisimmin nämä liittyivät mm. matkailun luomiin mahdollisuuksiin sekä kauniiseen luontoon ja sen esiintuontiin markkinoinnissa. Ystävälliset ihmiset, ns. karjalainen vieraanvaraisuus, nähtiin myös alueen ehdottomana voimavarana. Tämä liittyy sekä asi- akkaisiin että yrittäjiin itseensä, pohjoiskarjalaisten yrittäjien palveluasenne ja –motivaatio on korkea, ja toisaalta asiakkaat ovat verraten uskollisia. Lisäksi useampi haastateltu yrittäjä muistutti sii- tä tosiasiasta, että kaikki muuttoliike ei suuntaudu vaan alueelta poispäin, paljon on myös alueelle takaisinmuuttajia – näistä ei vaan mediassa puhu- ta. Edelleen ihmiset arvostavat nykyään paikallista tekemistä ja paikallisesti tuotettuja palveluita sekä tuotteita enemmän kuin joitain vuosia sitten, ihmiset elämäntavat ja –arvot ovat muuttuneet, ja tämä luo mahdollisuuksia myös pienempien paikkakuntien yrittäjille. Haastatellut näkivät siis oman liiketoiminta-alueensa haasteellisena, mutta uskoivat kuitenkin alueen vah- vuuksiin. Paljon tapetilla ollut ikääntyminen tuli esiin monessa haastattelussa, mutta ei missään tapauk- sessa aina vain negatiivisena asiana. Nykyajan eläkeläisillä on enemmän rahaa käytössään kuin koskaan ennen, ja he sitä myös mielellään itseen- sä käyttävät. Tämä luo aivan uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia, kun poistunutta nuorison kysyntää voidaan korvata juuri ikääntyneille räätälöidyillä palveluilla ja tuotteilla. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2013 2020 2030 2040 Muutos % Joensuun sk 19,86 % 24,24 % 28,32 % 28,19 % 8,32 % Keski-Karjalan sk 27,32 % 34,71 % 41,02 % 40,22 % 12,89 % Pielisen Karjalan sk 29,55 % 36,72 % 42,28 % 40,18 % 10,63 % POHJOIS-KARJALA 21,95 % 26,83 % 31,11 % 30,56 % 8,61 % PAGE 24 Taulukko 7. Ikääntyneiden osuus Pohjois-Karjalan ja seutukuntien väestöstä (Tilastokeskus 2014). ”…No heikkoutena voijjaan sannoo se että meillä on ikäjakauma täällä paikkakunnalla… meillä on eläkeläisiä paljon, toki potentiaalisia asiakkaita hyökin…ja sijainti...” (Nainen, JSK) ”
28 Moni vastaaja pitikin tärkeänä, että vastatakseen ajan haasteisiin, heidän pitää panostaa palvelui- densa tuotteistamiseen ja paketoimiseen. Tässä yrit- täjien välinen yhteistyö on tärkeää. Haastatteluiden pohjalta kuitenkin ilmeni, että pohjoiskarjalaisten yrittäjien keskuudessa on havaittavissa huomatta- vissa määrin keskinäistä kateutta. Yhteistyöstä kyllä puhutaan paljon, mutta tekeminen jää vähemmälle. Yrittäjät saattavat kokeilla yhteistyötä, mutta jos tu- lokset eivät näy välittömästi viivan alla, yhteistyö lo- petetaan. Toisin sanoen yrittäjät eivät jaksa keskittyä ja paneutua yhteistyön rakentamiseen, joka osal- taan aiheuttaa keskinäisiä ristiriitoja ja jopa kateutta ja katkeruutta. ”…Nojaa…omalta kohalta voisin sannoo että aika huonosti…yrittä- jät ei varmaan vaan jotenkin jaksa keskittyä ja panostaa…se kun siinä on niin paljon erilaisia ihmisiä ja keskinäistä tekemistä niin siinä varmaan tulee sit niitä ristiriitoja…” (Nainen, KSK) ” HEIKKOUDET (-) VAHVUUDET (+) Yleinen talous- ja työllisyystilanne Kaunis luonto Väestön ikääntyminen Uskolliset asiakkaat Kuluttajien ostokäyttäytyminen => suositaan edullisia ketjuliikkeitä vaikka toivotaan erikoiskaupan tarjontaa ja odotetaan näiden pitävän suuria varastoja, kuluttajat ovat äärimmäisen hintaorientoituneita Väestön ikääntyminen on haasteen lisäksi myös mahdollisuus => kuluttaminen saattaa vähentyä mutta samalla se erikoistuu, eläkeläisillä on nykyään enemmän raha käytössä ”Tee-se-itse” –mentaliteetti, palveluista ei tahdota maksaa Palveluasenne Osaavan työvoiman saatavuus, etenkin nuoret tekijät muuttavat mieluummin suurempiin keskuksiin Luotettavat ihmiset ja motivoituneet työntekijät, ”jalat maassa” –asenne Työntekijän palkkaamiseen liittyvät riskit, jotka liittyvät osaltaan osaavan työvoiman saatavuuteen Matkailun luomat mahdollisuudet, näiden hyödyntämisessä ollaan vasta alkutekijöissään Pitkät välimatkat, korostuu etenkin iäkkäämpien kuluttajien kohdalla Asumisen edullisuus Yrittäjien keskinäinen kateus Ikääntyvät väestön palveluiden kysyntä kasvaa tasaisesti Kasvun rajat, paikallisesti voidaan kasvaa vain tiettyyn pisteeseen Paikallisuus ja henkilökohtaisen palvelun arvostus Vähenevät tukivarat Takaisinmuutto alueelle Venäjän läheisyys ja sen luomat mahdollisuudet Kuten eräs yrittäjä Pielisen Karjalasta osuvasti tiivis- tää kysyttäessä yrittäjien välisen yhteistyön toimivuu- desta: Taulukko 8. Pohjois-Karjala liiketoiminta-alueena – heikkoudet ja vahvuudet
29 ”…Tehhään (yhteistyötä)…mutta täällä on minunkin mielestä sitä että on kärhämää toisten välillä…var- maan suurin on että mietitään että se on se katteus…toiset ei välttämät- tä neuvo että keltä vois saaha…ei varmaan kaikki mieti sitä että keltä pieneltä yrittäjältä sen sais…” (Nainen, JSK) ” Toinen yrittäjä Joensuun seutukunnasta toteaa yh- teistyöstä seuraavalla tavalla: Vaikka edellä olevat ovat vain yksittäisiä esimerk- kejä, niin kuvatun kaltainen ajattelutapa on erittäin yleistä yrittäjien keskuudessa seutukunnasta riippu- matta. Haastatelluista yrittäjistä yhteensä 19 mainitsi yrittäjien välisessä yhteistyössä olevan ongelmia, näistä 13 nostivat erikseen syyksi keskinäisen ka- teuden. Myös ajanpuute on tekijä, joka vaikeuttaa yhteistyötä. Tekemistä oman yrityksen parissa on jo itsessään niin paljon, että yhteistyökuvioiden mietti- miselle ei tunnu enää jäävän aikaa. Edellä on esitelty yrittäjien näkemyksiä Pohjois-Kar- jalan alueen heikkouksista ja vahvuuksista. Koska me ihmiset olemme erilaisia, näemme me myös asiat eri tavalla. Kuitenkin haasteet ja toisaalta mahdol- lisuudet olivat sellaisia, joita ennen haastattelujen toteuttamista niiden arveltiinkin olevan. Edellisellä sivulla taulukossa 8 on esitetty tiivistetysti yrittäjien mainitsemia Pohjois-Karjalan heikkouksia ja vah- vuuksia. TYYPILLINEN ASIAKAS Kuten yritystoiminnan alkuvaiheen tavoitteita käsitte- levässä osiossa kappaleessa 4.1 todettiin, on yrittä- jälle tärkeää tunnistaa ja tuntea asiakkaansa. Myös yleisemmin liiketoiminnan ja elinkeinojen kehittämi- sen kannalta on tärkeää tietää, millaisia ovat alueen yritysten tyypilliset asiakkaat. Yrityshaastatteluissa yrittäjiä pyydettiin kuvailemaan heidän tyypillisiä asiakkaitaan, so. mistä he tulevat, millaista heidän kulutus-/ostokäyttäytymisensä on, mikä on matkailun ja matkailijoiden merkitys jne. Toi- saalta samalla kysymyksellä pystyttiin hyvin arvioi- maan, miten hyvin yrittäjät tunnistavat potentiaalisia uusia asiakasryhmiä. Haastatteluiden perusteella yrittäjät tietävät ver- raten hyvin keitä heidän asiakkaansa ovat. Vasta- ukset, joita haastatteluissa saatiin, olivat hyvin sel- keitä ja asiakasryhmän olivat hyvin tiedostettuja ja yrittäjät tuntuivat tietävän mistä heidän asiakkaansa tulevat. Ympäripyöreitä vastauksia siitä, että asiak- kaita ovat kaikki ihmiset maan ja taivaan välillä, ei tullut ainuttakaan. Asiakkaita koskevassa haastatte- luosuudessa korostui matkailun merkitys. Matkailijat ja loma-asukkaat olivat merkittävä asiakasryhmä neljälle viidestä vastaajasta. Ohessa on muutamia poimintoja haastatteluista. ”…No tuon toisen puolen asiakkai- ta tulee ympäri Suomen ja ulko- mailta…suurimmat ulkomaalaiset asiakasryhmät ovat tällä hetkellä venäläiset ja britit…toisellakin puolella asiakkaat tulee nykyään yllättävän laajalta, ei oo vaan tästä Pohjois-Karjalasta vaan on myös Pohjois-Savosta ja sit on Etelä-Sa- vosta..sanotaan että tollanen sadan kilometrin ympyrän jos piirtää niin sen sisältä…” (Mies, JSK) ”…Varmaan tyypillinen on metsä- mies tai –nainen…näitä erähenkisiä ihmisiähän täällä on tosi paljon… eli metsästävistä ihmisistä ja niiden koirista...se on se suurin asiakaskan- ta…asiakkaita tulee oman kunnan lisäksi naapurikunnista…niissä kun ei tämmöstä liikettä ole..” (Nainen, PSK) ”…Paljonhan tähän matkailijoita- kin tulee…Loma-aika tuo totta kai oman lisän…se tyypillinen asiakas on se ostava asiakas semmonen kes- ki-ikänen naisihminen…naisiahan nää on 95-prosenttisesti nää miun ”
30 asiakkaat…” (Nainen, JSK) ”…Kyllä se tyypillinen asiakas on sellanen 20-40-vuotias mies… ja keski-ikäisiä naisia kans, se oli vähän yllättävää…” (Mies, JSK) ”…Mulla käy tosi monen ikästä, mutta varmaan se tyypillinen… aika iso ikähaarukka tullee, mut se 30-60-vuotiaat on se…eniten rahhaa käyttävät on ne työssäkäyvät 30-45-vuotiaat täältä omalta alueel- ta…ja loma-aikaan sen huomaa… (venäläiset) matkailijat ja mökkiäli- set käy..” (Nainen, JSK) ”…Kesä on todella vilkasta… matkailun vaikutuksen huomaa… tyypillisesti käy ihan normaaleja perheitä…” (Nainen, KSK) ” YLEISTÄ ALUEESTA Haastatelluilta yrittäjiltä kysyttiin myös muita heidän toiminta-alueeseensa liittyviä kysymyksiä. Näitä oli- vat mm. kysymykset liittyen erilaisten tapahtumien merkitykseen sekä karjalaisuuden korostamiseen liiketoiminnassa. Paikallisuuden korostamisella voi etenkin nykyaikana olla suuri rooli varsinkin vähit- täiskaupan alalla. Kuluttajat hakevat tänä päivänä elämyksiä ja autenttisuutta, massatuotetut tuotteet ja palvelut eivät enää vetoa asiakkaisiin niin kuin aiemmin. Tapahtumilla tarkoitetaan tässä erilaisia ihmisiä liik- keelle saattavia tapahtumia kuten Hämärän kaupan ilta Lieksassa tai Kumpujaiset Outokummussa. Yrittä- jät näkevät tapahtumien järjestämisen pääsääntöi- sesti tarpeellisena. Haastatelluista yrittäjistä yhteen- sä 19 oli sitä mieltä, että tapahtumat ovat tärkeitä alueelle ja liiketoiminnalle. Vain kuusi haastateltua sanoi, että tapahtumia ei tarvita. Lopuilla ei ollut ai- heeseen selkeää mielipidettä. He saattoivat ajatel- la, että tapahtumat ovat ”ihan kivoja”, mutta niillä ei ole vaikutusta liiketoimintaan. Tapahtumien osalta mietintää yrittäjissä aiheutti nii- den järjestäminen, eli kuka ottaa tapahtumista ko- pin. Tässä nähdään selkeä yhtymäpinta edellä esi- tettyyn ongelmaan yrittäjien välisestä yhteistyöstä. Vaikka tapahtumat nähdään tarpeellisena, aiheutuu niiden järjestämisestä vaivaa jota varten yhteistyötä tarvitsisi tiivistää. Tämä taas ei monesti ole mahdol- lista keskinäisen kateuden ja luottamuksen puuteen johdosta. Muutama yrittäjä ehdottikin, että tapahtu- mien järjestäminen tulisi ulkoistaa ammattilaisille eli tapahtumatuottajille. Myös kuntien ja kyläyhdistys- ten rooli nähtiin tärkeänä, yrittäjiä itseään unohta- matta. ”…No ainakin kannattais kokkeilla tämmöstä…Ite oon aina ollu valmis lähtemään mukkaan tämmösiin tempauksiin…mutta siihen pitäs sit- ten saaha aina mukkaan usseempia yrittäjiä tämmösiä tempauksiin… mutta kyllä se olis niinku mahdolli- suus saada aina väkkee liikkeelle…” (Nainen, JSK) ”…Siinäpä vasta kysymys (kenen vastuulla tulisi olla)…yrittäjien ite pitäs olla aktiivinen ja saada sitä rinkiä muodostettua, mutta se vaan tahtoo aina sitten jäähä yhen harteille…yrittäjäyhdistyksenkään tehtävä se ei voi yksistään olla ja resurssit on vähäset…tuo on kyllä vaikee kysymys…” (Nainen, JSK) ”…Minun mielestä se ei oo pelkäs- tään yrittäjien vastuulla…minun mielestä kuntienkin pitäs ymmärtää se että yrittäjät tuo kuitenkin kun- nillekkin rahhaa… pitäs muistaa että se on vähän semmonen ympyrä että kun raha liikkuu niin kaikki hyötyy…minun mielestä sitä vois kaupunki tukkee vaikka muutamall työntekijällä tai pienellä panostuksella…” (Nainen, JSK) ”
31 ”…Jaa’a….heititpäs pahan…toki- han meillä on niitä tapahtumia ollu mutta aina niitä vois olla enem- mänkin… ja kunta on hyvin ottau- tunu… kyllä se niin kans on että jos halluu että jottain tapahtuu niin pittää itekkin olla aktiivinen eikä olettaa että joku muu tekkee sen sun puolesta…” (Nainen, KSK) Moni haastateltu yrittäjä näki karjalaisuuden ja pai- kallisuuden korostamisen hyödyntämisen liiketoimin- taan merkittävänä. Etenkin paikallinen asenne on sellainen, jota yrittäjien mukaan pitäisi tuoda enem- män esiin päivittäisessä toiminnassa. Karjalaiset tunnetaan iloisina ja palvelualttiina ihmisinä, ja tätä ei yrittäjien mukaan tulisi sivuttaa toiminnassa. Eräs naispuolinen yrittäjä tiivistää asian osuvasti: ”Karjalaisuutta voidaan tuoda esille ihan omassa toiminnassa…Ihan silleen että ollaan ilosia ja ulospäin suuntautuneita….ja voitais pukkeu- tua silleen karjalaisittain…ja oliskin suotavaa että joskus uskallettais olla silleen…” (Nainen, JSK) ” Pohjois-Karjalasta ja pohjoiskarjalaisesta liiketoi- minnasta ei voida puhua puhumatta venäläisistä. Asiakkaita koskevassa osiossa tuli jo ilmi venäläis- ten matkailijoiden merkitys yrittäjien liiketoiminnalle. Tässä on kuitenkin vielä kehitettävää. Osa asioista on hyvin triviaaleja liittyen venäjänkielisiin opastei- siin ja esimerkiksi ruokalistoihin ravintoloissa, osa liittyy asenteisiin. Etenkin vanhempien yrittäjien sekä paikallisten asukkaiden keskuudessa esiintyy jossain määrin ennakkoluuloja venäläisiä kohtaan. Osa vastaajista nosti Venäjän matkailun merkityksen esiin myös toiseen suuntaan. Suomalaisia käy paljon Ve- näjällä lomamatkoilla ja esim. kalastamassa, nämä ovat erittäin potentiaalista asiakaskuntaa jos heille pystyttäisiin tuotteita ja palveluita paremmin mark- kinoimaan. Matkailuun liittyen haasteita, ja toisaalta mahdolli- suuksia, luo palveluiden ja tuotteiden parempi pake- tointi. Tässä on kuitenkin yrittäjien keskuudessa sekä osaamis- että aikapuutteita. Yhteistyön merkitys ko- rostuu edelleen, miten saada yrittäjäkunta ymmärtä- mään että kaikkea ei kannata tehdä yksin? Monella palveluntarjoajalla olisi hyvin paketoitavissa olevia palvelutuotteita, jos vain sopiva yhteistyökumppani löytyisi. Myyntiin ja markkinointiin, etenkin verkko- markkinointiin, moni yrittäjä toivoisi enemmän tek- nistä apua. ”…Teknistä…verkkosivujen teke- minen ja nettikaupan tekkoo… pirun paljon vie aikaa kun alkaa päivittämmään….ja sit kun ei ossaa oikein niitä tekstejä tehä” (Nainen, KSK) ”…Venäjän suuntaan vois markki- nointia ja mainoksia tehostaa…siis ihan venäjänkielellä..” (Nainen, KSK) ”…Yhessä pitäs tehä enemmän Venäjän suuntaan… yhteismarkki- nointia ja yhessä suunnitella…ei oo heleppoo…” (Nainen, PSK) ”…Jonkin verran tuntuu että pe- lätään vielä venäläisiä eikä niistä tykätä…asenteet kuntoon…ei jäähä historiaan vaan katotaan etteen- päin…” (Nainen, JSK) ”…Löytää venäläisille uusia tuotteita ja palveluita…jossain määrinhän venäläiset käyttää jo terveydenhoi- topalveluita, mutta siinä ois var- masti sellanen kehittämisenpaika… siinä ois sellanen markkina josta varmasti löytäis uusia asiakkaita…” (Nainen, KSK) ”
32 Venäläisten matkailuun liittyen pohjoiskarjalaisten yritysten ja yrittäjien tulisi siis tiivistää yhteistyötään usealla eri tasolla aina markkinoinnista palvelujen paketoimiseen. Venäläinen matkailija varaa mat- kansa tyypillisesti hyvin lyhyellä, noin kahden viikon, varoitusajalla. Yrityksiltä tulisi löytyä kyvykkyyttä vastata tähän, ja apuna toimisi palvelujen saumaton paketointi ja tuotteistaminen siten, että myös vaati- valle venäläiselle asiakkaalle voidaan tuottaa hä- nen haluamaansa palvelua lyhyellä varoitusajalla. Vaikka Pohjois-Karjalaan suuntautuva venäläismat- kailu onkin luonteeltaan enemmän ostosmatkailua, myös lomamatkailu yöpymisineen on nousussa. Lo- mamatkoillaan venäläiset asiakkaat panostavat voi- makkaasti lapsiin ja luksukseen. Lapsia tahdotaan hemmotella ja matkakohteet valitaan monesti sen mukaan. Venäläiset arvostavat myös korkeaa laa- tua ja luksusta, tässä Suomi ja Pohjois-Karjala ovat jäljessä esimerkiksi Suomen naapurimaita. Valtaosa Pohjois-Karjalaan tulevista venäläisistä matkailijoista tulee Karjalan tasavallasta, mutta myös Pietarin ja Moskovan kaltaisista suurkaupungeista tulee venäläisiä Suomeen matkalle. Pohjois-Karja- lassa näiden lähtökaupunkien rooli on kuitenkin vie- lä rajallinen, mutta mahdollisuuksia ko. kaupungeis- ta tulevien matkailijoiden houkuttelemiseksi alueelle olisi. Vaikka suurkaupungeista tulevat venäläismat- kailijat suosivat useissa tapauksissa sellaista luksusta mm. majoituksen suhteen jota Pohjois-Karjalasta ei löydy, on alueella muita vahvuuksia. Hektisen suur- kaupunkielämän vastapainoksi monet etsivät mat- koiltaan rauhaa ja hiljaisuutta luonnon helmasta ja mökeiltä, ja tämä on jotain mitä Pohjois-Karjalalla on tarjota. Varsinkin taloudellisen laskusuhdanteen aikana, kun ostosmatkailu saattaa vähentyä, olisi venäläisille syytä markkinoida maakunnan mui- ta vaihtoehtoja kuten puhdasta luontoa ja kauniita maisemia. Mökkien varusteluun ja palvelujen kor- keaan laatuun tulisi kuitenkin panostaa, ja etenkin Pietarista tuleville matkailijoille tulisi olla rauhan ja hiljaisuuden lisäksi tarjolla lisäksi erilaisia aktiviteet- teja. Siinä missä moskovalaiset hakevat lomaltaan enemmän luonnonrauhaa ja yksityisyyttä, arvostaa pietarilainen matkailija myös monipuolisia aktivi- teettejä. Nämä eivät missään nimessä ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, yrittäjiltä vaaditaan vaan mielikuvista ja uskallusta ajatella uudella tavalla. Koska etenkin kauempaa tulevat venäläismatkailijat käyttävät matkoja suunnitellessaan erilaisia matkan- järjestäjiä, tulisi yhteistyötä näiden suuntaan kehit- tää. Suomalaiset matkailijat ovat tottuneita omatoi- mimatkailijoita ja meille Interentin käyttö ja sieltä matkan ja aktiviteettien hankkiminen on luontevaa, mutta venäläiset ovat tältä osin erilaisia. Varsinkin mitä kokemattomampi matkailija on kyseessä, sitä enemmän he käyttävät paikallisia matkanjärjestäjiä. Tämä tulisi yrittäjien ottaa huomioon palveluitaan markkinoidessa. Pohjois-Karjalalla alueena on useita vahvuuksia, mutta toisaalta myös heikkouksia suhteessa Venä- jään. Edellä käsiteltiin matkailua, mutta pitää kui- tenkin muistaa että Venäjä tarjoaa muitakin mah- dollisuuksia kuin pelkästään matkailun. Vahvuuksia suhteessa Venäjään ovat Pohjois-Karjalan elin- keinopoliittisen Venäjä-strategia 2015 mukaan mm. venäläiset maahanmuuttajat ja muut osaavat Venä- jä-asiantuntijat, maantieteellisesti strateginen sijainti rajan lähellä, hyvä maine Venäjällä sekä luonto ja turvallisuus. Heikkouksina samainen strategia näkee puolestaan mm. venäjän kielen taitoisten ja venä- läisten maahanmuuttajien osaamisen vähäisen hyö- dyntämisen, Venäjän liiketoimintaosaajien vähäi- sen määrän ja venäläisten kauppatapojen huonon tuntemuksen sekä uskalluksen ja pitkäjänteisyyden puutteen. Kaikesta huolimatta nämäkin heikkoudet voidaan kääntää vahvuuksiksi aidolla halulla ja ny- kyisten vahvuuksien hyväksikäytöllä. ALUEELLISTEN TOIMIJOIDEN ROOLI JA YRITYS- TEN TUKEMINEN Kappaleessa 4.1 käsiteltiin alueellisten toimijoiden kuten seudullisten kehittämisyhtiöiden ja muiden yritysneuvontaa tarjoavien tahojen roolia yrityksen perustamisvaiheessa. Haastatellut kokivat, että alu- eellisilla toimijoilla oli suuri rooli heidän yrittäjäpol- kunsa alkutaipaleella. Toisaalta valitettavan usein
33 haastatteluissa nousi esiin se, että yrittäjät kokivat jääneensä yksin heti yrityksen perustamisen jälkeen. Monella yrittäjällä oli sellainen tuntuma, että heti kun yritystunnus on saatu ja yritystoiminta aloitettu, niin yritysneuvojen ja –kehittäjien mielenkiinto lop- pui. Toisin sanoen yrittäjät kokivat, että alueellisille yrityskehittäjille ja muille toimijoille tuntui olevan tär- keintä saada alueelle uusia yrityksiä – niiden kuulu- miset ja menestyminen eivät sitten enää niin kiinnos- taneetkaan. Haastatellut toivoivat siis vahvasti alueellisten yritys- neuvojien ja yritysten kanssa töitä tekevien tahojen jalkautumista yrityksiin. Haastatelluista yhteensä 23 oli sitä mieltä, että yritysten kanssa töitä tekevät or- ganisaatiot jäävät tällä hetkellä kovin etäisiksi heti yrityksen perustamisen jälkeen. Monet myös ihmet- telivät, että miten voidaan tehdä töitä yritysten paris- sa jos ei tunneta kenttää. Toki aina ongelma ei ole vain yritysneuvojien ja muiden henkilöiden jalkautumisessa, vaan yrittäjät kyllä tiedostavat myös oman roolinsa avunhankin- nassa. Tässä taas moni yrittäjä kokee, että apua ja tietoa olisi varmasti saatavilla jos vaan tietäisi mistä ”…Olisi se kiva jos joskus käytäisiin kysymässä mitä kuuluu…ei aina tarvii olla virallista asiaa…tuntuu että sieltä päästä ootetaan että ollaan ongelmissa, sitten vasta soitetaan…” (Nainen, JSK) ”…No eipä sitä yrityksen perustamisen jälkeen oo kettään näkyny, sie oot varmaan eka… No kunta anto kukkia ku laajennettiin, siinä se…Kiva olis tuntee että meistä piettäis huolta…” (Nainen, JSK) ”…Tuntuu että tämä alan yrittäjjää ei oikein arvosteta…ajateltiin että yritetään liian pienesti…” (Nainen, PSK) ”…No tuota tuota…varmaan toivosin tietyllä tavalla esimerkiks JOSEK:ilta että jos on vaik- ka tietyn ajan yritys toiminut niin otettas vaikka ihan oma-aloitteisesti sieltä päin yhteyttä että hei miten mennee…että ootko kaivannut mittään apua ja tarviitko mittään vinkkejä tai muita…että se jo paljon auttas..kun ei oo välttämättä sitä työyhteisöö jonka kanssa ratkasta…niin paljon helpompi ois jonkun toisen kanssa funtsii…” (Nainen, JSK) ”…Jotenkin tuntuu että näin pientä yrittäjjää ei samalla tavalla arvosteta…ei kysellä mitä kuuluu ja miten mennee sen jäläkeen kun yritys on pystytetty…” (Nainen, JSK) ” etsiä. Monet kokevat, että palvelut on ”piilotettu” liian tehokkaasti, ja että informaatiotulvan keskeltä on vaikeaa poimia itselle tärkeää tietoa. Tässäkin jalkautumisella ja palveluista tiedottamisella voi- si olla merkittävästi suurempi rooli. Toisaalta suurin osa yrittäjistä koki, että kunhan apua vain osasi ha- kea ja pyytää, saatu palvelu oli erittäin laadukasta. Ongelmana vain tuntui olevan se, että palveluista ei tiedetty ja arjen kiireiden keskellä tiedonetsintä on hankalaa jo ajanpuutteenkin takia. ”…No joo, ehkä oon ittekkin vähän huonosti perehtyny, mutta sitä tie- toa on vaan niin paljon…eli mistä sitä lähtis sitten ettimään…” (Nai- nen, JSK) ”…Kyllä sitä varmaan ois joo, aika ei vaan taho riittää selevittelemään..” (Mies, PSK) ”
34 Alueellisiin toimijoihin lasketaan myös erilaiset tut- kimus- ja oppilaitokset. Vaikka haastatellut eivät juurikaan nostaneet esiin yhteistyötä tutkimus- ja op- pilaitosten kanssa, puoltavat aiemmat tutkimukset ja selvityksetyritystenjaoppilaitostenvälisenyhteistyön merkitystä. Siinä missä yritysten välinen yhteistyö sekä yrittäjien ja yrityskehittäjien keskinäinen vuoro- puhelu on tärkeää, myös oppi- ja tutkimuslaitoksilla on suuri rooli. Tämä voi korostua varsinkin korkean teknologina alueilla, mutta myös perinteisemmissä kaupan toiminnoissa ja ennen kaikkea palveluliike- toiminnassa uusina toimintamalleina ja uusina pal- veluinnovaatioina. Kokemus on osoittanut, että jos tietylle alueelle on kerääntynyt inhimillistä pääomaa ja teknologista osaamista, korkeakouluja ja muita oppi- ja tutkimuslaitoksia, luovat nämä informaa- tioverkkoja ja ihmisten välistä vuorovaikutusta siten, että sillä on vaikutusta alueen kilpailukykyyn. Tyypil- lisimmin alueet joilta löytyy em. tekijöitä, ovat muita alueita kilpailukykyisempiä. Pohjois-Karjalasta löytyy sekä korkeatasoisia op- pilaitoksia, että korkeatasoista tutkimusta. Keihään- kärkinä toimivat oppilaitospuolella luonnollisesti Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus sekä Kare- lia-ammattikorkeakoulu. Kummallakin toimijalla olisi tarjota myös kaupan alan ja palvelualojen yrittäjil- le tukea ja palveluita, mutta yrittäjät eivät ole näitä palveluita välttämättä kovin hyvin löytäneet. Tässä tosin on peiliin katsomisen paikka myös oppilaitok- silla itsellään. Jos yrittäjät ”syyttivät” yritysneuvojia ja –kehittäjiä siitä että nämä eivät jalkaudu kentälle, niin tilanne on hyvin samansuuntainen myös oppi- laitosten suhteen. Etenkin yliopisto koetaan etäiseksi ja jollain tapaa ”mystiseksi”. Koetaan, että yliopis- ton palvelut menevät yli pienen yrityksen tarpeiden ja ymmärryksen. Kuitenkaan asia ei näin ole, mutta etenkin yliopiston tulisi kiinnittää enemmän huomiota palveluidensa oikeanlaiseen markkinointiin ja esille- tuontiin. Konkreettisimmin oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö voisi näkyä mm. opinnäytetöiden ja har- joittelijoiden kautta. Moni yrittäjä valittelee aika-, raha- ja osaamispulaa tiettyihin toimintoihin kuten vaikka markkina- ja asiakasselvitysten tai verkko- liiketoiminnan kehittämiseen. Kuitenkin samaan ai- kaan maakunnassa on oppilaitoksia joista löytyy korkeatasoista opetusta ja lahjakkaita opiskelijoita jotka odottavat, että pääsisivät näyttämään kyky- jään aidossa ympäristössä. Kehittämällä yrittäjien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä saavutettaisiin win-win-win –tilanne. Yrittäjät saisivat osaavia ja motivoituneita opiskelijoita viemään läpi erilaisia projekteja, opiskelijat saisivat arvokasta käytännön työelämäkokemusta ja oppilaitokset saisivat tietoa opetuksensa toimivuudesta käytännössä. Miten alkavia (ja jo toimivia) yrityksiä pitäisi sitten yritysten mielestä tukea? Mistä löytää apua yrittä- jille? Suurin osa vastaajista näkee tärkeimpänä tuki- keinona jo yllä esitetyn yritysneuvojien jalkautumisen ja aktivoitumisen yrittäjien asialle myös perustamisen jälkeen. Toki myös rahallista tukea kaivataan, mutta kaikki eivät ajattele näin. Joidenkin mielestä rahal- lista tukea on jopa liikaa saatavilla. Tämä aiheuttaa sen, että yrittäjät tottuvat alussa saamaan asioita ”ilmaiseksi”. Myöhemmin sitten arkirealismi voi is- keä vasten kasvoja. Rahallisen tuen suhteen jotkin vastaajat kokivat lisäksi, että rahaa on kyllä tarjolla, mutta se kohdennetaan väärin. Puhuttiin jopa ”pie- nen piirin pyörimisestä”. ”…Rahaa kyllä on joo, mutta sen kohdentaminen ei aina ole ihan järkevää…ei kait näin pitäisi sanoa, ja ei asia varmaan ihan näin mus- tavalkoinen olekkaan, mutta välillä tuntuu että pitää tuntea oikeat hen- kilöt ja olla heidän suosiossaan että rahaa saisi…” (Mies, JSK) ”…Periaatteessa miun mielestä tääl- lä on tuettu ehkä pikkasen liikaakin [rahallisesti]…koska täällä on ollut tosin paljon EU-rahalla pyöritettyjä projekteja jossa yritykset on saaneet kaiken lähestulkoon ilmaseks… ”
35 täällä on yritykset niinku opetettu siihen että asiat tehhään heijän puolestaan ja vielä ilmaseks…” (Nainen, KSK) ”…Kyllähän se raha ois…että pääsis alkuun…ja työvoima…mulla on pari ollu nyt työkokeilussa…” (Nai- nen, KSK) ” Yritysten rahallisessa tukemisessa ohjaava näkö- kulma voisi olla kasvu. Väheneviä tukivaroja voisi olla viisasta kohdistaa kasvupotentiaalisiin yrityk- siin ja yrittäjiin mieluummin, kuin antaa kaikille jo- tain. Haasteena tässä on se, että miten tunnistetaan kasvumahdollisuudet ja ne yritykset, joilla on aitoa kasvupotentiaalia ja kasvukykyä. Suuri osa alkavis- ta yrittäjistä, etenkin perinteisemmillä toimialoilla, ei ole välttämättä kasvuhakuisia. Silloin keskiöön nou- see kasvukyky. Vaikka ei ole identifioitu mitään sel- keää kaavaa millä tunnistaa kasvukykyiset yritykset, on olemassa muutamia tekijöitä joilla on merkitystä arvioitaessa yrityksen kasvupotentiaalia. Näitä ovat mm. yrityksen perustajan kokemus ja koulutus, toimi- vat markkina- tai tuoteideat, mahdollisuus rakentaa yritykselle selkeä ja toimiva kasvua tukeva liiketoi- mintamalli, yrittäjän tietämys tuotteiden ja/tai pal- veluiden kehittämisestä, yrityksen riittävät resurssit sekä yrittäjän liiketoimintaosaaminen. Toki kaikkien yritysten ei tarvitse olla kasvuyrityksiä, eikä kasvuyrityksiä tulisikaan suosia muiden yritys- ten kustannuksella. Mutta arvioitaessa vähäisiä ra- hallisia resursseja, joudutaan väistämättä tekemään valintoja tuettavien yritysten välillä. Tällöin yrityksen kasvupotentiaali ja –kyky voisi olla toimiva mittari. Tukia arvioitaessa on myös hyvä arvioida sitä, mikä on rahallisen tuen aito vaikutus esimerkiksi yksit- täiseen yritykseen. Eri yrittäjäryhmillä on myöskin erilaiset intressit tuen myöntämisperusteiden suh- teen. Alkavat yrittäjät ovat sitä mieltä, että julkisen vallan tulee tukea heidän pyrkimyksiään. Toimivien pienyrittäjien intresseissä on taas se, että heitä tulisi kohdella suurista yrityksistä poikkeavalla tavalla esi- merkiksi verotuskäytäntöihin liittyen. Makrotalouden näkökulmasta taas kummankin näkemyksen toden- peräisyys on huomattavasti epäselvempi. Kokemuk- seen perustuvat havainnot eri maista osoittavat, että yksittäisiin yrityksiin kohdistuvia tukia on usein etu- käteen yliarvioitu. Yritystuet aiheuttavat myös kustan- nuksia, tämäkään raha ei ole ilmaista, vaan jonkun maksettavaksi se tulee kuitenkin. Tyypillisimmin ve- ronmaksajien. Tämän johdosta tulisikin käyttää hyvin maltillisia arvioita tuen positiivisista vaikutuksista ja toisaalta, verraten pessimistisiä arvioita sen kustan- nuksista. Etenkin, kun empiiriseen kokemukseen pe- rustuen on huomattu, että yrittäjät tekevät esimerkiksi investointeja tuesta huolimatta. Yrityskummitoiminnan käynnistämistä toivoi moni haastateltu yrittäjä. Monet kokevat, että vertaistuki puuttuu ja juuri se voisi olla ratkaisevaa menesty- misen kannalta. Toki tässäkin haasteena on monesti ajan puute. Edelleen työelämässä olevilla yrittäjillä ei yleensä juuri aikaa löydy, ja toisaalta eläköity- neet yrittäjät saattavat kokea että heidän panoksen- sa yhteiskunnalle on jo annettu. Kuitenkin yrittäjän antama vierihoito toiselle yrittäjäl- le on jotain, mitä jokainen yrittäjä tarvitsee – vaikka ei sitä aina tiedostaisi. Yrityskummin tai mentorin tar- joama keskusteluapu voi olla juuri sitä, mitä alkava yrittäjä tarvitsee. Mentorin kanssa voidaan puhua luottamuksellisesti omista ongelmista, kysyä koke- muksista yrittäjyydestä ja kysyä mielipiteitä ja neuvo- ja. Toki yritysneuvoja tai –kehittäjä voi myös täyttää näitä tehtäviä, mutta ei kuitenkaan kokonaan. On eri asia puhua ”yrittäjältä yrittäjälle” yrittäjien ”omista” asioista, joista vain toinen yrittäjä osaa sanoa jotain hyödyllistä ja uskottavaa. Seudullisessa kehittämistoiminnassa tulisikin pyrkiä yleisiin tai toimialakohtaisiin kummiryhmiin joiden jäsenet lupautuisivat pitkäjänteiseen ja luottamuk- selliseen sekä riittävän usein tapahtuvaan yhteistyö- hön 1-3 ei-kilpailevan yrittäjän kanssa. He voisivat neuvonnan ja opastuksen avulla juurruttaa yrityksiin hyviä käytänteitä sekä edistää liiketoimintaa ja ra- kentaa verkostosuhteita, ja näin toimimalla antaa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa
Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa

Recommended

Nuorten reviireillä toiminnan esittely
Nuorten reviireillä toiminnan esittelyNuorten reviireillä toiminnan esittely
Nuorten reviireillä toiminnan esittelyNuorten Palvelu ry
 
Kauppakeskusten nuoret -loppuraportti
Kauppakeskusten nuoret -loppuraporttiKauppakeskusten nuoret -loppuraportti
Kauppakeskusten nuoret -loppuraporttiNuorten Palvelu ry
 
Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015
Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015
Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015Nuorten Palvelu ry
 
Tavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointi
Tavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointiTavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointi
Tavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointiNuorten Palvelu ry
 
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projektin esittely
Nuorten reviireillä -projektin esittelyNuorten reviireillä -projektin esittely
Nuorten reviireillä -projektin esittelyNuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2Nuorten Palvelu ry
 

Recommended

Nuorten reviireillä toiminnan esittely
Nuorten reviireillä toiminnan esittelyNuorten reviireillä toiminnan esittely
Nuorten reviireillä toiminnan esittelyNuorten Palvelu ry
 
Kauppakeskusten nuoret -loppuraportti
Kauppakeskusten nuoret -loppuraporttiKauppakeskusten nuoret -loppuraportti
Kauppakeskusten nuoret -loppuraporttiNuorten Palvelu ry
 
Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015
Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015
Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015Nuorten Palvelu ry
 
Tavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointi
Tavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointiTavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointi
Tavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointiNuorten Palvelu ry
 
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projektin esittely
Nuorten reviireillä -projektin esittelyNuorten reviireillä -projektin esittely
Nuorten reviireillä -projektin esittelyNuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2Nuorten Palvelu ry
 
USIP_Passport5 Elisapeci S. Waqanivala
USIP_Passport5 Elisapeci S. WaqanivalaUSIP_Passport5 Elisapeci S. Waqanivala
USIP_Passport5 Elisapeci S. WaqanivalaElisapeci Waqanivala
 
Manual de atos de registro mercantil - Empresario Individual
Manual de atos de registro mercantil - Empresario IndividualManual de atos de registro mercantil - Empresario Individual
Manual de atos de registro mercantil - Empresario IndividualDeysi Macedo
 
Jovem gonçalves vilela
Jovem gonçalves vilelaJovem gonçalves vilela
Jovem gonçalves vilelaPedro Henrique
 
Jovem gonçalves vilela
Jovem gonçalves vilelaJovem gonçalves vilela
Jovem gonçalves vilelaPedro Henrique
 
Trabalho da Feira
Trabalho da Feira Trabalho da Feira
Trabalho da Feira Pedro Henrique
 
Solucionario Tomo II - Demidovich
Solucionario Tomo II - DemidovichSolucionario Tomo II - Demidovich
Solucionario Tomo II - DemidovichPROD LARD
 
QP- PTW L2 ID No.C8979
QP- PTW L2 ID No.C8979QP- PTW L2 ID No.C8979
QP- PTW L2 ID No.C8979Mohamed Ali
 
Proficy_AA
Proficy_AAProficy_AA
Proficy_AAAlison Budge
 
Massacres em colégios
Massacres em colégiosMassacres em colégios
Massacres em colégiosUnef
 
Apneautic_CMYKw
Apneautic_CMYKwApneautic_CMYKw
Apneautic_CMYKwKatarina Linczenyiova
 
iso totstat037
iso totstat037iso totstat037
iso totstat037Dhanraj b
 
Bitácoras, Gestión de Activos por QR
Bitácoras, Gestión de Activos por QRBitácoras, Gestión de Activos por QR
Bitácoras, Gestión de Activos por QRHugo Palominos
 
Beneficios educativos de las redes sociales!!
Beneficios educativos de las redes sociales!!Beneficios educativos de las redes sociales!!
Beneficios educativos de las redes sociales!!salome sanchez
 
Cuadro de Mando Integral
Cuadro de Mando IntegralCuadro de Mando Integral
Cuadro de Mando Integralstefanym95
 
MSc Certificate
MSc CertificateMSc Certificate
MSc CertificateAmr Adel
 
Semejanzas y diferencias del correo electronico y postal
Semejanzas y diferencias del correo electronico y postal Semejanzas y diferencias del correo electronico y postal
Semejanzas y diferencias del correo electronico y postal Evelyn Benavides
 
20090501 OER Removed PII
20090501 OER Removed PII20090501 OER Removed PII
20090501 OER Removed PIIMichael J. Burns
 
Libro de Calculo - leithold (7ma.ed).
Libro de Calculo - leithold (7ma.ed).Libro de Calculo - leithold (7ma.ed).
Libro de Calculo - leithold (7ma.ed).PROD LARD
 
Verle Waters Endowment Scholarship
Verle Waters Endowment ScholarshipVerle Waters Endowment Scholarship
Verle Waters Endowment ScholarshipMallory Videna
 
PROYECTO PAPER
PROYECTO PAPER PROYECTO PAPER
PROYECTO PAPER Daniel Heredia
 
Turun seudun kuntakierros 2018
Turun seudun kuntakierros 2018 Turun seudun kuntakierros 2018
Turun seudun kuntakierros 2018 Business Turku
 
Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013
Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013
Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013Business Arena Oy
 

More Related Content

Viewers also liked

USIP_Passport5 Elisapeci S. Waqanivala
USIP_Passport5 Elisapeci S. WaqanivalaUSIP_Passport5 Elisapeci S. Waqanivala
USIP_Passport5 Elisapeci S. WaqanivalaElisapeci Waqanivala
 
Manual de atos de registro mercantil - Empresario Individual
Manual de atos de registro mercantil - Empresario IndividualManual de atos de registro mercantil - Empresario Individual
Manual de atos de registro mercantil - Empresario IndividualDeysi Macedo
 
Jovem gonçalves vilela
Jovem gonçalves vilelaJovem gonçalves vilela
Jovem gonçalves vilelaPedro Henrique
 
Jovem gonçalves vilela
Jovem gonçalves vilelaJovem gonçalves vilela
Jovem gonçalves vilelaPedro Henrique
 
Solucionario Tomo II - Demidovich
Solucionario Tomo II - DemidovichSolucionario Tomo II - Demidovich
Solucionario Tomo II - DemidovichPROD LARD
 
QP- PTW L2 ID No.C8979
QP- PTW L2 ID No.C8979QP- PTW L2 ID No.C8979
QP- PTW L2 ID No.C8979Mohamed Ali
 
Massacres em colégios
Massacres em colégiosMassacres em colégios
Massacres em colégiosUnef
 
iso totstat037
iso totstat037iso totstat037
iso totstat037Dhanraj b
 
Bitácoras, Gestión de Activos por QR
Bitácoras, Gestión de Activos por QRBitácoras, Gestión de Activos por QR
Bitácoras, Gestión de Activos por QRHugo Palominos
 
Beneficios educativos de las redes sociales!!
Beneficios educativos de las redes sociales!!Beneficios educativos de las redes sociales!!
Beneficios educativos de las redes sociales!!salome sanchez
 
Cuadro de Mando Integral
Cuadro de Mando IntegralCuadro de Mando Integral
Cuadro de Mando Integralstefanym95
 
MSc Certificate
MSc CertificateMSc Certificate
MSc CertificateAmr Adel
 
Semejanzas y diferencias del correo electronico y postal
Semejanzas y diferencias del correo electronico y postal Semejanzas y diferencias del correo electronico y postal
Semejanzas y diferencias del correo electronico y postal Evelyn Benavides
 
Libro de Calculo - leithold (7ma.ed).
Libro de Calculo - leithold (7ma.ed).Libro de Calculo - leithold (7ma.ed).
Libro de Calculo - leithold (7ma.ed).PROD LARD
 
Verle Waters Endowment Scholarship
Verle Waters Endowment ScholarshipVerle Waters Endowment Scholarship
Verle Waters Endowment ScholarshipMallory Videna
 

Viewers also liked (20)

USIP_Passport5 Elisapeci S. Waqanivala
USIP_Passport5 Elisapeci S. WaqanivalaUSIP_Passport5 Elisapeci S. Waqanivala
USIP_Passport5 Elisapeci S. Waqanivala
 
Manual de atos de registro mercantil - Empresario Individual
Manual de atos de registro mercantil - Empresario IndividualManual de atos de registro mercantil - Empresario Individual
Manual de atos de registro mercantil - Empresario Individual
 
Jovem gonçalves vilela
Jovem gonçalves vilelaJovem gonçalves vilela
Jovem gonçalves vilela
 
Jovem gonçalves vilela
Jovem gonçalves vilelaJovem gonçalves vilela
Jovem gonçalves vilela
 
Trabalho da Feira
Trabalho da Feira Trabalho da Feira
Trabalho da Feira
 
Solucionario Tomo II - Demidovich
Solucionario Tomo II - DemidovichSolucionario Tomo II - Demidovich
Solucionario Tomo II - Demidovich
 
QP- PTW L2 ID No.C8979
QP- PTW L2 ID No.C8979QP- PTW L2 ID No.C8979
QP- PTW L2 ID No.C8979
 
Proficy_AA
Proficy_AAProficy_AA
Proficy_AA
 
Massacres em colégios
Massacres em colégiosMassacres em colégios
Massacres em colégios
 
Apneautic_CMYKw
Apneautic_CMYKwApneautic_CMYKw
Apneautic_CMYKw
 
iso totstat037
iso totstat037iso totstat037
iso totstat037
 
Bitácoras, Gestión de Activos por QR
Bitácoras, Gestión de Activos por QRBitácoras, Gestión de Activos por QR
Bitácoras, Gestión de Activos por QR
 
Beneficios educativos de las redes sociales!!
Beneficios educativos de las redes sociales!!Beneficios educativos de las redes sociales!!
Beneficios educativos de las redes sociales!!
 
Cuadro de Mando Integral
Cuadro de Mando IntegralCuadro de Mando Integral
Cuadro de Mando Integral
 
MSc Certificate
MSc CertificateMSc Certificate
MSc Certificate
 
Semejanzas y diferencias del correo electronico y postal
Semejanzas y diferencias del correo electronico y postal Semejanzas y diferencias del correo electronico y postal
Semejanzas y diferencias del correo electronico y postal
 
20090501 OER Removed PII
20090501 OER Removed PII20090501 OER Removed PII
20090501 OER Removed PII
 
Libro de Calculo - leithold (7ma.ed).
Libro de Calculo - leithold (7ma.ed).Libro de Calculo - leithold (7ma.ed).
Libro de Calculo - leithold (7ma.ed).
 
Verle Waters Endowment Scholarship
Verle Waters Endowment ScholarshipVerle Waters Endowment Scholarship
Verle Waters Endowment Scholarship
 
PROYECTO PAPER
PROYECTO PAPER PROYECTO PAPER
PROYECTO PAPER
 

Similar to Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa

Turun seudun kuntakierros 2018
Turun seudun kuntakierros 2018 Turun seudun kuntakierros 2018
Turun seudun kuntakierros 2018 Business Turku
 
Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013
Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013
Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013Business Arena Oy
 
Bc yrityskehitys 20121014
Bc yrityskehitys 20121014Bc yrityskehitys 20121014
Bc yrityskehitys 20121014Esa Blomberg
 
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessaKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessaTyö- ja elinkeinoministeriö
 
Jorma Saarikedon esitys 19.2.2016
Jorma Saarikedon esitys 19.2.2016 Jorma Saarikedon esitys 19.2.2016
Jorma Saarikedon esitys 19.2.2016 Turun kaupunki
 
Pespektiivipäivät 3.4.2012
Pespektiivipäivät 3.4.2012Pespektiivipäivät 3.4.2012
Pespektiivipäivät 3.4.2012Mikkelin_kaupunki
 
Hedelmallistä yhteistyötä - apuja yritysten välisen yhteistyön rakentamiseen
Hedelmallistä yhteistyötä - apuja yritysten välisen yhteistyön rakentamiseenHedelmallistä yhteistyötä - apuja yritysten välisen yhteistyön rakentamiseen
Hedelmallistä yhteistyötä - apuja yritysten välisen yhteistyön rakentamiseenMirva Jäntti
 
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012TimoAro
 
Startup yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat
Startup yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulatStartup yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat
Startup yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulatKari Mikkelä
 
140519_kehittämisohjelma_työpajan_purku
140519_kehittämisohjelma_työpajan_purku140519_kehittämisohjelma_työpajan_purku
140519_kehittämisohjelma_työpajan_purkuLuovaVeto
 
Kasvuyritysten palvelutarjonan kehittäminen Hämeessä – kopio
Kasvuyritysten palvelutarjonan kehittäminen Hämeessä – kopioKasvuyritysten palvelutarjonan kehittäminen Hämeessä – kopio
Kasvuyritysten palvelutarjonan kehittäminen Hämeessä – kopioTimo Haapaniemi
 
Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen 4H-toimihenkilöpäivä
Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen 4H-toimihenkilöpäiväPirkanmaan ja Kanta-Hämeen 4H-toimihenkilöpäivä
Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen 4H-toimihenkilöpäiväMaria Virtanen
 
Toiminnan johtaminen ja kehittäminen asiakkaan näkökulmasta
Toiminnan johtaminen ja kehittäminen asiakkaan näkökulmastaToiminnan johtaminen ja kehittäminen asiakkaan näkökulmasta
Toiminnan johtaminen ja kehittäminen asiakkaan näkökulmastaPaivi Sutinen
 
Työelämä2020 innovaatiot ja_tuottavuus_20151203_alasoini
Työelämä2020 innovaatiot ja_tuottavuus_20151203_alasoiniTyöelämä2020 innovaatiot ja_tuottavuus_20151203_alasoini
Työelämä2020 innovaatiot ja_tuottavuus_20151203_alasoiniTyoelama2020
 
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
 
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiostaKauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiostaKauppakamari
 
Pekka Karjalainen: Asiantuntijatiedon koonti
Pekka Karjalainen: Asiantuntijatiedon koontiPekka Karjalainen: Asiantuntijatiedon koonti
Pekka Karjalainen: Asiantuntijatiedon koontiTHL
 

Similar to Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa (20)

Turun seudun kuntakierros 2018
Turun seudun kuntakierros 2018 Turun seudun kuntakierros 2018
Turun seudun kuntakierros 2018
 
Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013
Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013
Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013
 
Bc yrityskehitys 20121014
Bc yrityskehitys 20121014Bc yrityskehitys 20121014
Bc yrityskehitys 20121014
 
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessaKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa
 
Jorma Saarikedon esitys 19.2.2016
Jorma Saarikedon esitys 19.2.2016 Jorma Saarikedon esitys 19.2.2016
Jorma Saarikedon esitys 19.2.2016
 
Hiedanrannan talkoot
Hiedanrannan talkootHiedanrannan talkoot
Hiedanrannan talkoot
 
Pespektiivipäivät 3.4.2012
Pespektiivipäivät 3.4.2012Pespektiivipäivät 3.4.2012
Pespektiivipäivät 3.4.2012
 
Hedelmallistä yhteistyötä - apuja yritysten välisen yhteistyön rakentamiseen
Hedelmallistä yhteistyötä - apuja yritysten välisen yhteistyön rakentamiseenHedelmallistä yhteistyötä - apuja yritysten välisen yhteistyön rakentamiseen
Hedelmallistä yhteistyötä - apuja yritysten välisen yhteistyön rakentamiseen
 
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012
 
Startup yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat
Startup yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulatStartup yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat
Startup yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat
 
140519_kehittämisohjelma_työpajan_purku
140519_kehittämisohjelma_työpajan_purku140519_kehittämisohjelma_työpajan_purku
140519_kehittämisohjelma_työpajan_purku
 
Kasvuyritysten palvelutarjonan kehittäminen Hämeessä – kopio
Kasvuyritysten palvelutarjonan kehittäminen Hämeessä – kopioKasvuyritysten palvelutarjonan kehittäminen Hämeessä – kopio
Kasvuyritysten palvelutarjonan kehittäminen Hämeessä – kopio
 
Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen 4H-toimihenkilöpäivä
Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen 4H-toimihenkilöpäiväPirkanmaan ja Kanta-Hämeen 4H-toimihenkilöpäivä
Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen 4H-toimihenkilöpäivä
 
Toiminnan johtaminen ja kehittäminen asiakkaan näkökulmasta
Toiminnan johtaminen ja kehittäminen asiakkaan näkökulmastaToiminnan johtaminen ja kehittäminen asiakkaan näkökulmasta
Toiminnan johtaminen ja kehittäminen asiakkaan näkökulmasta
 
Työelämä2020 innovaatiot ja_tuottavuus_20151203_alasoini
Työelämä2020 innovaatiot ja_tuottavuus_20151203_alasoiniTyöelämä2020 innovaatiot ja_tuottavuus_20151203_alasoini
Työelämä2020 innovaatiot ja_tuottavuus_20151203_alasoini
 
syke-opas_2008
syke-opas_2008syke-opas_2008
syke-opas_2008
 
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat
 
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiostaKauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
 
Pekka Karjalainen: Asiantuntijatiedon koonti
Pekka Karjalainen: Asiantuntijatiedon koontiPekka Karjalainen: Asiantuntijatiedon koonti
Pekka Karjalainen: Asiantuntijatiedon koonti
 
Uusmediatoimiala 2001
Uusmediatoimiala 2001Uusmediatoimiala 2001
Uusmediatoimiala 2001
 

Kauppa kannattavaksi, palvelut paremmiksi! - Opas onnistuneeseen yritystoimintaan Pohjois-Karjalassa

  • 1. KAUPPA KANNATTAVAKSI, PALVELUT PAREMMIKSI! OPAS ONNISTUNEESEEN YRITYSTOIMINTAAN POHJOIS-KARJALASSA Loppuraportti | Kauppa ja palvelut elinvoimaisiksi Pohjois-Karjalassa -hanke | Huhtikuu 2014
  • 2. SAATTEEKSI 1. Projektin taustaa 2. Pohjois-Karjalan yrityskanta 2.1 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2.2 Kaupan alan ja palvelualojen suhteelliset osuudet yrityskannasta 3. Yrityshaastattelut 3.1 Haastattelulomake ja –otanta 3.2 haastatteluiden toteutus 4. Tulokset 4.1 yritystoiminnan aloitus 4.2 pohjois-karjala liiketoiminta-alueena 4.3 tulevaisuus – mihin olemme matkalla? 5. Kehittämisehdotukset 5.1 yritystoiminnan alkuvaiheen tavoitteet ja jalkautuminen yrityksiin 5.2 yritysten välinen yhteistyö ja sen kehit- täminen 5.3 Muun alueellisen yhteistyön kehittämi- nen ja alueen resurssien parempi hyödyn- täminen 6. Loppusanat LÄHTEET LIITTEET SISÄLLYS- LUETTELO 3 4 8 9 11 15 15 16 18 18 23 37 43 44 46 49 51 53 55
  • 3. 3 SAATTEEKSI Tämä käsikirja on tuotettu osana “Kauppa ja pal- velut elinvoimaisiksi Pohjois-Karjalassa” –hanketta. Hanketta ovat rahoittaneet Euroopan Unionin Sosi- aalirahastosta Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja kunta- rahoittajana Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JO- SEK Oy. Hankkeen toteutti ja hallinnoi Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Hankkeen lähtökohtana on ollut Pohjois-Karjalan alueella esitetty huoli siitä, että varsinkin kaupan alan ja palvelualojen yritysten aloittamisaste on huomat- tavan matala verrattuna yrityskannan kasvuun kan- sallisella tasolla. Tämän lisäksi, varsinkin taajamissa Joensuun ulkopuolella on havaittavissa kaupan alan ja palvelualojen yritysten haasteiden lisääntyminen. Ympäryskunnista on lopetettu huomattavan paljon em. alojen yrityksiä eikä uusia ole syntynyt tilalle. Tämän lisäksi myös olemassa olevilla yrityksillä on haasteita toimia kannattavasti. Tämä koskee erityi- sesi alkavia yrityksiä. Pienissä taajamissa toimivien, alkavien yritysten selviytymisedellytykset voivat olla huomattavan erilaiset verrattuna suurempiin kes- kuksiin. Näiden ominaispiirteiden huomioiminen on aiheellista, sillä kaupan alan ja palvelualojen yri- tyksillä on suuri merkitys alueen elinvoimaisuuteen, houkuttelevuuteen sekä monipuoliseen tarjontaan. Näistä lähtökohdista käsin aloitettiin toukokuussa 2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen rahoittamana kertakorvaushanke (lump sum), jonka avulla pyrittiin alueelliset ja yritysten erityispiirteet huomioiden luo- maan ratkaisumalleja toimintansa aloittaneiden (0-3 vuotta toimineet) yritysten kohtaamien haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi. Työ aloitettiin tutustumal- la Pohjois-Karjalan yritysrakenteeseen tarkemmin ja pyrkimällä tunnistamaan sekä nousevia että laskevia toimialoja kaupan ja palveluiden aloilta. Varsinai- nen selvitystyö tapahtui tämän jälkeen jalkautumalla kentälle haastattelemaan yrityksiä ja yrittäjiä yritys- toiminnan aloitusta, aluetta sekä nykyhetkeä ja tule- vaisuutta koskevien teemojen ympäriltä. Yrityshaas- tatteluja toteutettiin kaupan alan ja palvelualojen yrityksille yhteensä 35 eri puolilla Pohjois-Karjalan maakuntaa, pääpainon ollessa kuitenkin pienem- missä taajamissa. Yrittäjät suhtautuivat haastattelui- hin sekä projektiin erinomaisen positiivisesti, sekä näkivät tällaisen selvityksen tarpeellisena. Yrityshaastatteluiden tulokset sekä niiden pohjalta luonnostellut erilaiset ratkaisumallit on esitelty täs- sä raportissa. Tulokset jakaantuvat kolmeen osaan koskien yritystoiminnan aloitukseen, alueeseen (maakunta/kunta) sekä nykyhetkeen ja tulevaisuu- teen liittyviä teemoja. Raportissa on lisäksi kuvattu Pohjois-Karjalan yritysrakennetta sekä maakunnan kilpailukykyä ja väestönkehitystä – kummankin vai- kuttaessa oleellisesti yritysten elinvoimaisuuteen. Tätä projektia ei olisi voitu toteuttaa ilman Poh- jois-Karjalan ELY-keskuksen ja Joensuun Seudun Ke- hittämisyhtiö JOSEK Oy:n taloudellista tukea. Kum- mallekin taholle kuuluu siis iso kiitos uskomisesta ja luottamisesta projektiin. Suurin kiitos projektin onnis- tuneesta läpiviennistä kuuluu kuitenkin pohjoiskar- jalaisille yrittäjille, jotka kiireidensä keskellä ottivat haastattelijan vastaan henkilökohtaisesti tai löysivät aikaa puhelinhaastatteluun. Kiitos, ilman teitä tätä projektia ei olisi ollut mahdollista toteuttaa. Joensuussa, 8.4.2014 Sampsa Wulff
  • 4. 4 1 PROJEKTIN TAUSTAA Tämän projektin lähtökohtana on ollut huoli yrityskannan supistumisesta Pohjois-Karjalassa. Yritysten väheneminen on nähtävissä etenkin pienemmillä paikkakunnilla kuten Outokumpu, Polvijärvi ja Tohmajärvi. Kuitenkin, myös pie- nemmät paikkakunnat tarvitsevat yrityksiä ja niiden muka- naan tuomaa elinvoimaisuutta. Elinvoimaiset yritykset ja aktiivinen yritystoiminta vaikut- tavat alueiden kilpailukykyyn merkittävästi. Yritykset li- säävät hyvinvointia muun muassa luomalla työpaikkoja ja houkuttelemalla alueille matkailijoita. Nämä seikat ko- rostuvat varsinkin kaupan toimialoilla sekä palvelualoilla. Vallitsevan taloustilanteen aikana, kun yritykset supistavat toimintojaan ja irtisanovat henkilökuntaansa, on yrittäjyy- den edellytysten parantaminen välttämätöntä alueellisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Varsinkin toimintansa vasta aloittaneiden yritysten kohdalla tämä on tärkeää, sillä merkittävä osa lopettaa yritystoiminnan ensimmäisten elinvuosien aikana. Uusien yritysten lopettaminen hävit- tää paljon innovaatiopotentiaalia. Lopettaminen johtuu usein siitä, että uudet yritykset kohtaavat alkuvaiheen toi- minnassaan monia sellaisia haasteita, jotka pidempään
  • 5. 5 toimineet yritykset ovat jo onnistuneet selättämään. Yritysten tukeminen ja selviytymisen edistäminen on tarpeellista monesta muustakin syystä. Ensinnäkin, yritykset luovat työpaikkoja ainakin yrittäjän työ- panoksen verran, monesti jopa enemmän. Etenkin pk-yritysten, ja vielä tarkemmin mikroyritysten rooli työllistäjinä on Suomessa todella suuri. Tilastokes- kuksen (2013) mukaan henkilöstömäärällä mitattu kasvu on ollut nopeinta nimenomaan mikroyrityksis- sä, ja hitainta puolestaan suuryrityksissä. Esimerkiksi vuonna 2013 jopa yli 40 prosenttia kaikista uusista työpaikoista syntyi alle kymmenen henkeä työllistä- viin mikroyrityksiin, ja näiden rooli työllistäjänä tulee tulevaisuudessa kasvamaan entisestään. Työpai- koilla taas on suora vaikutus yleiseen hyvinvointiin. Lisäksi, yrityksillä ja yritysaktiivisuudella on monesti yhteys alueelliseen vaurauteen. Ne alueet, joilla on paljon menestyviä yrityksiä, ovat yleensä vau- raampia myös muilla mittareilla. Yrityksillä on myös merkitystä aleuiden yleiseen houkuttelevuuteen. Peruspalveluiden (esim. sosiaali- ja terveydenhuol- lon palvelut) lisäksi ihmiset tahtovat lähelleen erilai- sia kaupan alan toimijoita sekä muita palveluiden tuottajia. Vahvalla erikoiskaupan ja palvelualojen tarjonnalla alueiden on helpompi pitää kiinni vä- henevästä väestöpohjastaan, sekä tämän lisäksi houkutella uusia asukkaita esim. pa- luumuuttajien muodossa. Ongelmana on kuitenkin vähenevän väestöpohjan vaikutus yrityksiin, kuinka saada yri- tykset toimimaan kannattavasti samal- la kun asiakaspohja vähenee? Tämä on ollut yksi tätä projektia ohjaava teema. Tässä projektissa haluttiin selvittää ni- menomaan perinteisten yritysten, so. kaupan alan toimijoiden ja palveluyri- tysten kohtaamia alkuvaiheen haas- teita sekä sitä, miten näihin haasteisiin tulisi vastata. Nykypäivänä kohdenne- taan runsaasti resursseja mm. korkean teknologian yrityksiin sekä ns. ”born global” –yrityksiin. Samaan aikaan saatetaan kui- tenkin unohtaa, tai ainakin jättää vähemmälle huo- miolle, perinteiset toimijat. Kuitenkin juuri nämä perinteisiä toimialoja edustavat, perinteiset yrittäjät ovat etenkin maaseutualueiden tuki ja selkäranka. Pienempien paikkakuntien yritykset jäävät monesti suurempien keskusten high tech –yritysten ja omalla alueellaan toimivien maaseutuyritysten varjoon. Täs- sä projektissa puheenvuoro annettiin näille yrittäjille haastattelemalla heitä heidän kokemistaan alkuvai- heen ongelmista ja niihin vastaamisesta, yrityksen perustamistilanteesta, toiminta-alueeseen liittyvistä tekijöistä sekä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Projektissa haastatellut yritykset ovat pääosin pie- niä ja paikallisilla markkinoilla toimivia mikroyrityk- siä. Niiden alueellinen merkitys on kuitenkin suuri. Nämä yritykset ovat alueiden kivijalkoja. Ne työl- listävät aina vähintään yrittäjän itsensä, ja monella olisi potentiaalia työllistää lisää työntekijöitä. Nämä pienet yritykset vaikuttavat myös alueiden vetovoi- maisuuteen merkittävällä panoksella. Tämä korostuu etenkin nykyaikana, kun ihmiset arvostavat entistä enemmän paikallisesti tuotettuja palveluita ja pai- kallisia tuotteita. Kuvio 1. Selvityshankkeen viitekehys.
  • 6. 6 Oheisessa kuviossa 1 on esitetty tämän selvityspro- jektin viitekehys. Viitekehyksen keskiössä on yritysten elinvoimaisuus ja ulkoreunoilla elinvoimaisuuteen oleellisesti liittyvät tekijät. Yritysten tulevaan menes- tymiseen ja elinvoimaisuuteen vaikuttavat niin pe- rustamistilanne ja siinä tehdyt valinnat ja investoinnit kuin alueelliset toimijat kuten yritysneuvontakin. Li- säksi jokaisella yrityksellä on kotipaikka. Nämä ko- tipaikan seudulliset erityispiirteet määrittävät myös osaltaan yrityksen tulevaisuutta. Viimeisenä vaikut- tavana tekijänä tässä mallissa ovat liiketoiminnassa koetut haasteet sekä nykyinen kilpailukyky. Liiketoi- minnan haasteet voivat liittyä sekä perustamistilan- teessa tehtyihin (vääriin) valintoihin, yritysneuvon- nan osittaiseen epäonnistumiseen sekä tietenkin itse liiketoiminta-alueeseen. Yritysten elinvoimaisuuden lisääminen on yritysten laadullista kehittämistä. Yritysten kehittämisessä voidaan nähdä kaksi eri suuntaa, kokonaan uu- sien yritysten syntymisen edistäminen eli määrälli- nen kehitys, ja jo mainittu laadullinen kehittäminen. Laadullisella kehittämisellä tähdätään siihen, että yritykset kykenisivät selviytymään kriittisten alkuvuo- sien yli samalla toimintaansa kehittäen. Puhutaan uuden liiketoiminnan synty- ja kasvuedellytysten pa- rantamisesta, jolloin kehittämistoimenpiteitä voidaan suunnata esimerkiksi tuotekehityshankkeiden edistä- miseen tai markkina-alueen laajentamiseen. Yrityksiä kehitettäessä ja niiden toimintaedellytyksiä ja tätä kautta elinvoimaisuutta parantaessa, tahtoi- simme uskoa siihen, että kehitys olisi riippuvaista alueen omista toimijoista ja näiden toimenpiteistä ei- vätkä alueen ulkopuolelta määräytyvistä kehityksen ehtotekijöistä. Tällöin puhutaan endogeenisesta, eli sisäsyntyisestä kasvusta. Endogeenisen kasvumallin mukaan tulevaisuus on vahvasti alueen omien toimi- joiden hallinnassa. Omaehtoinen kehitys vastustaa keskusten ja periferioiden syntymistä ja pitää tavoit- teenaan vähintäänkin mosaiikkimaisen alueraken- teen kehitystä. Huomioitavaa on, että tällaisessa kehitysmallissa alueen keskusasema ei ole edellytys, eikä myöskään tae, alueen menestymiselle. Tässä mallissa kysymys on nimenomaan alhaalta ylös- päin tapahtuvasta kehittämisestä. Alhaalta ylöspäin tapahtuvan kehityksen strategiat ovat perustarveo- rientoituneita, työvoimaintensiivisiä, pienessä mitta- kaavassa toimivia paikallisiin resursseihin perustu- via ja usein maaseutukeskeisiä. Lisäksi ne puoltavat Kuvio 2. Endogeenisen kasvun malli (mukaillen Niittykangas 2003).
  • 7. 7 mieluummin sopivan kuin korkean teknologian hyö- dyntämistä. Alueellista toimintaympäristöä voidaan kehittää omaehtoisesti ja endogeenisesti siten, että se tukee entistä paremmin uusien yritysten ja työ- paikkojen syntymistä sekä alueen jo olemassa ole- vien yritysten uudistumista, innovaatiotoimintaa ja kehittymistä. Paikallisen, endogeenisen kehitysprosessin luon- teenomaisia piirteitä on kuvattu kuviossa 2. TIEDON JA INHIMILLISEN ULKOISVAIKUTUSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA EDISTÄMINEN Ulkoisvaikutusten olemassaolo kulminoituu yritys- ten väliseen vuorovaikutukseen. Yritykset hyötyvät sekä toisistaan että toistensa kehittämistoimenpi- teistä ja investoinneista. Tämä kuitenkin vaatii sen, että yrityksillä on keskenään sekä formaalia että epävirallisempaa yhteistoimintaa eri muodoissaan. Lisäksi yritysten ja esimerkiksi alueen oppilaitosten välillä tulisi olla tiivistä yhteistoimintaa. Näin endo- geeninen alueellinen kehitys voidaankin itse asiassa nähdä endogeenisen oppimisprosessin tuloksena. Pienyritysvaltainen toimintaympäristö, kuten tässä projektissa tarkastellut seutukunnat, ja riittävä yri- tysvaranto mahdollistavat ulkoisvaikutusten synnyn, koska pienet yritykset ovat suuria yrityksiä vahvem- min riippuvaisia toisten yritysten ja eri tukiorganisaa- tioiden (esim. seudulliset kehittämisyhtiöt) toiminnas- ta. Ulkoisvaikutusten syntyminen vaatii lisäksi myös paikallista yrittäjyyttä ja sellaisia yrityksiä, jotka ovat vahvasti sidoksissa alueeseen. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että sosiaalisilla verkostoilla ja hen- kilötason vuorovaikutussuhteilla on tärkeä merkitys tiedon siirtymisessä yritysten välillä. PAIKALLISTEN TOIMIJOIDEN JA INSTITUUTIOI- DEN AKTIIVINEN TOIMINTA Tällä tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että alueen kehittyminen edellyttää paitsi yrittäjien, myös mui- den paikallisten toimijoiden ja instituutioiden aktiivis- ta roolia kehittämisen alkuunpanijoina ja paikallisten kilpailuetujen luojina. Kaikkea ei voi jättää vain yrit- täjien hoidettavaksi, vaan päämäärätietoista toimin- taa pitää esiintyä kaikilla tasoilla ja tahoilla. ALUEELLISEN IDENTITEETIN VAHVUUS Osaltaan endogeeninen kehitys perustuu myös vah- vaan alueelliseen identiteettiin eli vuorovaikutussuh- teiden maailmaan, jonka kannustamana ja vuoksi toimenpiteisiin ryhdytään. Pitääkseen tiivisti yhteyttä toisiinsa ja oppiakseen toisiltaan, toimijat eivät voi sijaita liian kaukana toisistaan. Paikallinen toimin- taympäristö muodostuu lähinnä sosiaalisista verkos- toista, mikä suosii tilannetta jossa toimijoilla on sa- manlainen kulttuurinen tausta. Tällöin alueidentiteetti voi olla se tekijä, mikä yhdistää toimijoita. Alueiden- titeetti voidaan ymmärtää sekä alueiden kulttuurin omaleimaisuutena että sillä voidaan tarkoittaa tie- tyllä alueella asuvien ihmisten yhteenkuuluvuuden ja aluetietoisuuden tunnetta. VAHVA ”KEHITYSETHOS” Sitä liikkeellepanevaa voimaa, joka saa aikaan alu- eellisen kehityksen ennen kaikkea alueen yrityksissä mutta myös muiden alueellisten toimijoiden keskuu- dessa, kuvaa vahva kehittämisen tahto. Tämä edel- lyttää kuitenkin kehittämisen painopisteiden tunnista- mista, tavoitteiden määrittämistä ja kykyä resursoida niiden toteuttamiseen tähtäävää toimintaa. Onnis- tumiseen vaikuttavat lisäksi toimijoiden tavoitteiden samansuuntaisuus sekä olemassa oleva institutio- naalinen rakenne ja sen joustavuus. Loppuosa tästä raportista rakentuu siten, että kap- paleessa 2 on kuvattu Pohjois-Karjalan yrityskantaa sekä aloittaneita ja lopettaneita yrityksiä. Kappa- leessa 3 esitellään haastattelututkimuksen tausta, haastatteluotanta sekä perusteet metodin valinnalle. Kappale 4 on tuloskappale jossa esitellään projektin aikana toteutettujen yrityshaastatteluiden varsinaiset tulokset. Kappaleessa 5 esitellään haastattelutu- losten pohjalta kehittämisehdotuksia siihen, miten pohjoiskarjalaisten kaupan alan ja palvelualojen yritysten elinvoimaisuutta voitaisiin parantaa ja sel- viytymisen mahdollisuuksia lisätä. Kappale 6 on yh- teenvetokappale.
  • 8. 8 2 POHJOIS- KARJALAN YRITYSKANTA Seuraavassa tarkastellaan Pohjois-Karjalan kaupan alan ja palvelualan yrityskantaa sekä aloittaneita ja lopetta- neita yrityksiä. Tarkasteluun on otettu vuodet 2009–2011, koska vuoden 2012 tietoja ei ollut vielä saatavissa. Läh- teinä on käytetty Tilastokeskuksen tilastoja sekä Toimiala Online -tietokantaa. Kaupan alan ja palvelualan osalta on käytetty seuraavia Tilastokeskuksen Toimialaluokitus 2008 -pääluokkia. Kaupan ala: G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajo- neuvojen ja moottoripyörien korjaus (45–47). Palveluala: H Kuljetus ja varastointi (49–53), I Majoitus- ja ravitsemistoiminta (55–56), J Informaatio ja viestintä (58–63), L Kiinteistöalan toiminta (68), M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (69–75), N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (77–82), R Taiteet, viihde ja virkistys (90–93), S Muu palvelutoiminta (94–96). On syytä huomioida, että kerätyt ja käytetyt tilastotiedot eivät ole välttämättä aivan tarkkoja tai vertailukelpoisia, johtuen mm. eri tilastojen hieman erilaisista koonti- ja sisäl-
  • 9. 9 lyttämisperusteista sekä niiden koostamisessa käyte- tyistä tietolähteistä. Tilastotietoja voidaan kuitenkin pitää suhteellisen luotettavana tausta-aineistona tarkasteltaessa kaupan alan ja palvelualan yrityksiä Pohjois-Karjalassa. Tilastotietojen mahdollisimman luotettavan vertailukelpoisuuden varmistamiseksi tilastotietoja vertaillaan suoraan ainoastaan silloin kun vertailtavat tiedot on poimittu samasta tilastosta, jolloin tietojen koonti- ja sisällyttämisperusteet sekä käytetyt tietolähteet ovat yhdenmukaisia. Kaikki toimialat Yrityskanta Aloitetut Lopetetut 2009 330 721 31 281 25 981 2010 337 954 33 215 21 440 2011 348 976 32 463 24388,0 Kaupan ala Yrityskanta Aloitetut Lopetetut 2009 59 321 5 563 5 315 2010 59 702 5 748 4 408 2011 60 685 5 390 4691,0 Palveluala Yrityskanta Aloitetut Lopetetut 2009 162 609 16 207 12 160 2010 167 612 17 143 10 380 2011 174 279 17 064 11844,0 PAGE 8 Taulukko 1. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Suomessa 2009-2011. Kuvio 3. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Suomessa vuosina 2009-2011. 2.1 Aloittaneet ja lopettaneet yri- tykset Yrityskanta sekä aloittaneet ja lopettaneet yritykset Suomessa vuosina 2009–2011 kaikilta toimialoilta sekä kaupan alalta ja palvelualalta ovat koottuina taulukkoon 1 ja kuvioon 3. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että koko maan yrityskanta on kasvanut melko tasaisesti niin kaikilla toimialoilla, kuin myös kaupan alalla ja palvelualalla. Aloittaneiden ja lo- pettaneiden yritysten määrät ovat pysyneet melko vakaina. Vuonna 2010 aloittaneita yrityksiä on ollut
  • 10. 10 hieman enemmän ja lopettaneita yrityksiä hieman vähemmän sekä kaikilla toimialoilla että kaupan alalla ja palvelualalla, mikä näkyy myös niiden vuo- den 2011 yrityskannoissa. Pohjois-Karjalan yrityskanta sekä aloittaneet ja lo- pettaneet yritykset vuosina 2009–2011 kaikilta toi- mialoilta sekä kaupan alalta ja palvelualalta ovat koottuina taulukkoon 2 sekä kuvioon 2. Pohjois-Kar- jalan kokonaisyrityskanta on kasvanut vuosina 2009–2011. Vuonna 2011 se oli 8576. Aloittanei- Kaikki toimialat Yrityskanta Aloitetut Lopetetut 2009 8 400 699 636 2010 8 517 744 529 2011 8 576 588 569 Kaupan ala Yrityskanta Aloitetut Lopetetut 2009 1 474 109 117 2010 1 489 133 114 2011 1 483 107 114 Palveluala Yrityskanta Aloitetut Lopetetut 2009 3 811 321 288 2010 3 873 344 234 2011 3 911 272 250 Taulukko 2. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Pohjois-Karjalassa 2009-2011. ta yrityksiä oli eniten (744), ja lopettaneita yrityksiä vähiten (529), vuonna 2010. Vähiten aloittaneita yrityksiä oli vuonna 2011 (588). Eniten lopettaneita yrityksiä oli vuonna 2009 (636). Kaupan alan yri- tyskanta on kasvanut vuosina 2009–2011 ainoas- taan hieman. Vuonna 2009 se oli 1474, sen olles- sa 1483 vuonna 2011. Palvelualan yrityskanta on kasvanut vuosina 2009–2011. Vuonna 2009 se oli 3811, sen ollessa 3911 vuonna 2011. Palvelualalla aloittaneiden yritysten määrä on vaihdellut 300 mo- lemmin puolin, lopettaneiden yritysten määrän vaih- Kuvio 4. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Pohjois-Karjalassa vuosina 2009-2011.
  • 11. 11 2.2 Kaupan alan ja palvelualojen suhteelliset osuudet yrityskannasta Kaupan alan ja palvelualan suhteellista osuutta pys- tyy tarkastelemaan havainnollisemmin prosenttimuo- toisesta taulukosta, jossa edellisten taulukoiden kau- pan alan ja palvelualan luvut on suhteutettu kaikkien toimialojen lukuihin Suomessa ja Pohjois-Karjalassa (Taulukko 3 ja Kuvio 5 seuraavalla sivulla). Kaupan alan yritysten osuus yrityskannasta Poh- jois-Karjalassa on pysynyt noin 17,5 prosentissa, vähentyen hieman. Vastaavasti palvelualan yritys- ten osuus on pysynyt noin 45,5 prosentissa Poh- jois-Karjalan yrityskannasta, lisääntyen hieman. Kaupan alan ja palvelualan yritysten osuus yhteen- sä Pohjois-Karjalan yrityskannasta on pysynyt hyvin tarkasti 62,9 prosentissa sen ollessa 63,0 prosenttia vuonna 2010. Pohjois-Karjalan yrityskannasta siis hieman alle kaksi kolmasosaa, 62,9 prosenttia, on kaupan alan ja palvelualan yrityksiä. Kaupan alan yritysten osuus aloittaneista yrityksistä on noussut 15,6 prosentista 18,2 prosenttiin ja palvelualan Suomi Yrityskanta Aloitetut Lopetetut 2009 Kaupan ala 17,9 17,8 20,5 Palveluala 49,2 51,8 46,8 Yhteensä 67,1 69,6 67,3 2010 Kaupan ala 17,7 17,3 20,6 Palveluala 49,6 51,6 48,4 Yhteensä 67,1 68,9 69,0 2011 Kaupan ala 17,4 16,6 19,2 Palveluala 49,9 52,6 48,6 Yhteensä 67,3 69,2 67,8 Pohjois-Karjala Yrityskanta Aloitetut 2009 Kaupan ala 17,5 15,6 18,4 Palveluala 45,4 45,9 45,3 Yhteensä 62,9 61,5 63,7 2010 Kaupan ala 17,5 17,9 21,6 Palveluala 45,5 46,2 44,2 Yhteensä 63,0 64,1 65,8 2011 Kaupan ala 17,3 18,2 20,0 Palveluala 45,6 46,3 43,9 Yhteensä 62,9 64,5 63,9 Taulukko 3. Kaupan alan ja palvelualojen osuudet (%:a) yrityskannasta 2009-2011. yritysten osuus vastaavasti 45,9 prosentista 46,3 prosenttiin. Kaupan alan ja palvelualan yritysten yhteisosuus aloittaneista yrityksistä on noussut 61,5 prosentista 64,5 prosenttiin. Kaupan alan yritys- ten osuus lopettaneista yrityksistä on vaihdellut 20 prosentin molemmin puolin, sen ollessa tasan 20,0 prosenttia vuonna 2011. Palvelualan yritysten osuus lopettaneista yrityksistä on puolestaan alentunut 45,3 prosentista 43,9 prosenttiin. Kaupan alan ja palvelualan yritysten yhteisosuus lopettaneista yri- tyksistä on vaihdellut 65 prosentin molemmin puolin, sen ollessa 63,9 prosenttia vuonna 2011. Verrattaessa Pohjois-Karjalan prosentuaalisia osuuksia koko Suomen osuuksiin, voidaan huomata, että kaupan alan ja palvelualan osuudet yrityskan- nasta ovat hieman pienempiä kuin Suomessa valta- kunnallisesti. Myös osuudet aloittaneista yrityksistä ovat Pohjois-Karjalassa pääsääntöisesti hieman pie- nempiä kuin valtakunnallisesti, poikkeuksena kuiten- kin kaupan ala vuosina 2010 ja 2011, jolloin aloit- taneiden yritysten osuus on ollut Pohjois-Karjalassa
  • 12. 12 suurempi kuin valtakunnallisesti. Yhtä lailla osuudet lopettaneista yrityksistä ovat Pohjois-Karjalassa pääsääntöisesti hieman pienempiä kuin valtakun- nallisesti, poikkeuksena kuitenkin jälleen kaupan ala vuosina 2010 ja 2011, jolloin lopettaneiden yritysten osuus on ollut Pohjois-Karjalassa suurempi kuin val- takunnallisesti. Joensuun seutukunnassa toimi 73,1 prosenttia Poh- jois-Karjalan kaikista yrityksistä, 74,9 prosenttia kaupan alan yrityksistä ja 75,4 prosenttia palve- lualan yrityksistä vuonna 2011. Keski-Karjalan seu- tukunnassa toimi 14,0 prosenttia Pohjois-Karjalan kaikista yrityksistä, 11,9 prosenttia kaupan alan yrityksistä ja 12,2 prosenttia palvelualan yrityksistä vuonna 2011. Pielisen Karjalan seutukunnassa toimi 12,9 prosenttia Pohjois-Karjalan kaikista yrityksistä, 13,2 prosenttia kaupan alan yrityksistä ja 12,5 pro- senttia palvelualan yrityksistä vuonna 2011. Kaupan alan ja palvelualan suhteellista osuutta tar- kastellaan jälleen prosenttimuotoisesta taulukosta, jossa edellisten taulukoiden kaupan alan ja palve- lualan luvut on suhteutettu kaikkien toimialojen lukui- hin Pohjois-Karjalan seutukunnissa (Taulukko 4). Jo aikaisemmin esitetty Pohjois-Karjalan prosenttimuo- toinen tarkastelu on esitetty myös tässä yhteydessä seutukuntien tarkastelun helpottamiseksi. Joensuun seutukunnan prosentuaaliset osuudet ver- rattuna koko Pohjois-Karjalan osuuksiin ovat pää- sääntöisesti korkeampia niin yrityskannassa kuin myös aloittaneissa ja lopettaneissa yrityksissä. Poik- keuksena tästä on ainoastaan palvelualan lopetta- neet yritykset vuonna 2010 (44,0). Keski-Karjalan seutukunnan prosentuaaliset osuudet verrattuna koko Pohjois-Karjalan osuuksiin ovat pääsääntöisesti Kuvio 5. Kaupan alan ja palvelualojen prosenttiosuudet aloitetuista ja lopeteutuista yrityksistä suhteessa kaikkiin toimialoihin vuosina 2009-2011 koko maassa ja Pohjois-Karjalassa.
  • 13. 13 Pohjois-Karjala Yrityskanta Aloitetut Lopetetut 2009 Kaupan ala 17,5 15,6 18,4 Palveluala 45,4 45,9 45,3 Yhteensä 62,9 61,5 63,7 2010 Kaupan ala 17,5 17,9 21,6 Palveluala 45,5 46,2 44,2 Yhteensä 63,0 64,1 65,8 2011 Kaupan ala 17,3 18,2 20,0 Palveluala 45,6 46,3 43,9 Yhteensä 62,9 64,5 63,9 Joensuun seutukunta Yrityskanta Aloitetut 2009 Kaupan ala 18,1 16,2 19,8 Palveluala 46,6 47,6 46,4 Yhteensä 64,7 63,8 66,2 2010 Kaupan ala 18,0 18,0 23,7 Palveluala 46,6 46,6 44,0 Yhteensä 64,6 64,6 67,7 2011 Kaupan ala 17,7 19,5 21,1 Palveluala 47,0 49,1 44,3 Yhteensä 64,7 68,6 65,4 Keski-Karjalan seutukunta Yrityskanta Aloitetut 2009 Kaupan ala 15,0 8,4 14,3 Palveluala 39,1 38,6 36,4 Yhteensä 54,1 47,0 50,7 2010 Kaupan ala 14,9 15,0 15,7 Palveluala 40,0 47,0 41,2 Yhteensä 54,9 62,0 56,9 2011 Kaupan ala 14,7 13,1 10,5 Palveluala 39,8 38,1 41,9 Yhteensä 54,5 51,2 52,4 Pielisen Karjalan seutukunta Yrityskanta Aloitetut 2009 Kaupan ala 17,1 19,7 13,5 Palveluala 45,1 40,9 47,3 Yhteensä 62,2 60,6 60,8 2010 Kaupan ala 17,5 21,0 13,0 Palveluala 44,7 41,9 47,8 Yhteensä 62,2 62,9 60,8 2011 Kaupan ala 17,7 16,1 26,2 Palveluala 44,1 37,1 44,6 Yhteensä 61,8 53,2 70,8 PAGE 12 Taulukko 4. Kaupan alan ja palvelualojen osuudet (%:a) alueiden yrityskannasta sekä aloittaneista että lopettaneista yrityksistä vuosina 2009-2011.
  • 14. 14 matalampia yrityskannassa sekä aloittaneissa ja lo- pettaneissa yrityksissä. Poikkeuksena kuitenkin pal- velualan aloittaneet yritykset vuonna 2010 (47,0). Pielisen Karjalan seutukunnan prosentuaaliset osuu- det verrattuna koko Pohjois-Karjalan osuuksiin ovat yrityskannassa ja aloittaneissa yrityksissä pääsään- töisesti matalampia. Poikkeuksia yrityskannassa ovat kaupan ala vuosina 2010 (17,5 tarkemmalla desimaalitarkkuudella tarkasteltuna) ja 2011 (17,7). Poikkeukset aloittaneissa yrityksissä ovat kaupan ala vuosina 2009 (19,7) ja 2010 (21,0). Lopettaneissa yrityksissä puolestaan Pielisen Karjalan osuudet ovat hieman enemmässä määrin suurempia kuin koko maakunnan luvut. Poikkeuksia siitä ovat palveluala kaikkina tarkasteltuina vuosina (2009: 47,3; 2010: 47,8; 2011: 44,6) sekä kaupan ala vuonna 2011 (26,2) Kuvio 6. Kaupan alan ja palvelualojen prosenttiosuudet aloitetuista ja lopeteutuista yrityksistä suhteessa kaikkiin toimialoihin vuosina 2009-2011 Pohjois-Karjalan maakunnassa sekä seutukunnissa.
  • 15. 15 3 YRITYS- HAASTATTELUT 3.1 Haastattelulomake ja –otanta Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun teemahaas- tattelun periaatteella. Puolistrukturoitu teemahaastattelu etenee siten, että kaikille haastateltaville esitetään samat tai likimain samat kysymykset samassa järjestyksessä. Puolistrukturoitu haastattelu sopii tilanteeseen, jossa ha- lutaan tietoa juuri tietyistä asioista, eikä haastateltaville näin ollen ole tarpeellista antaa kovin suuria vapauksia haastattelutilanteessa. Tämän projektin tavoitteita silmällä pitäen puolistrukturoitu teemahaastattelu oli paras lähestymistapa. Haastattelulo- make oli jaettu taustatietoihin sekä kolmeen eri teemaan. Teemoiksi valikoitui yrityksen aloitustilannetta luotaava teema, yrityksen toiminta-aluetta käsittelevä teema sekä nykyhetkeen ja tulevaisuuteen keskittyvä teema. Näiden teemojen sisällä oli eri määrä ennalta mietittyjä kysymyk- siä. Kaikkia ennalta mietittyjä kysymyksiä ei välttämättä kysytty jokaiselta haastateltavalta, jos haastattelun ede- tessä tuli ilmi seikkoja jotka puolsivat jonkun/joidenkin kysymysten kysymättä jättämistä. Samoin haastattelija
  • 16. 16 saattoi oman kokemuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella kysyä juuri tiettyyn tilanteeseen sopivia jatkokysymyksiä. Haastattelulomakkeen suunnittelussa hyödynnettiin projektille nimettyä asiantuntijaryhmää josta käytet- tiin nimitystä kehittämisryhmä. Tähän ryhmään kuului henkilöitä kaikista kolmesta seudullisesta kehittämis- yhtiöstä, Joensuun Tiedepuiston yrityshautomosta sekä Outokummun matkailupalvelusta. Kehittämis- ryhmän rooli haastattelulomakkeen laadinnassa oli keskeinen. Ryhmä antoi asiantuntevia kommentteja ja vinkkejä lomakkeen jatkotyöstöön, jonka lisäksi heidän paikallistuntemuksestaan oli suuri apu so- pivia kysymyksiä mietittäessä. Haastattelulomake myös esitestattiin toteuttajaorganisaatiossa sekä muutamilla yrittäjillä ja todettiin toimivaksi. Haastat- telulomake on tämän raportin liitteenä 1. Otannan suunnittelussa kehittämisryhmän rooli oli ilmeinen. Hankkeen tavoitteena oli haastatella noin 40 pohjoiskarjalaista yrittäjää siten, että n. 20 haas- tattelua suoritettaisiin Joensuun seutukunnassa ja n. 10 haastattelua Pielisen Karjalan sekä Keski-Karja- lan seutukunnassa kummassakin. Lisäksi tavoitteena oli, että noin puolet haastatelluista edustaisivat kau- pan alaa ja loput olisivat palvelualojen yrityksiä. Haastatteluotannan suunnittelussa kehittämisryh- män paikallistuntemus nousi todella suureen arvoon. Ryhmäläisiltä pyydettiin, ja myös saatiin, ehdotuksia mielenkiintoisista haastateltavista yrityksistä. Alku- peräinen tavoite oli, että haastateltavat yritykset olisivat iältään 0-3 –vuotiaita, mutta tähän ei aivan päästy. Osa haastatelluista yrityksistä oli pidempään kuin kolme vuotta toimineita. Tähän vaikutti mm. se, että sopivia yrityksiä ei välttämättä löytynyt kyseisel- lä ikärajauksella. Lopulliseksi haastatteluotannaksi muodostui 35 yritystä, jotka jakaantuivat verraten tasaisesti kaupan alan yrityksiin sekä palveluyrityk- siin. Lisähaastatteluja ei nähty tarpeellisiksi, koska toteutetuilla 35 yrityshaastattelulla saavutettiin sa- turaatiopiste, eli haastattelut eivät tuottaneet enää uutta tietoa. Alueellinen edustavuus toteutui myös, joskin Keski-Karjalan seutukunnan voidaan nähdä olleen hieman aliedustettuna. Projektin tuloksiin täl- lä ei kuitenkaan ole vaikutusta, koska kuten tulos- kappaleessa ilmenee, alueellisia eroja seutukuntien välillä ei juuri ollut. Alla olevassa taulukossa 5 on esitelty lopullinen haastatteluotanta. 3.2 Haastatteluiden toteutus Haastattelut toteutettiin syksyn 2013 aikana eri puolilla Pohjois-Karjalaa, pääpainon kuitenkin ol- lessa keskuskaupunki Joensuun sijaan pienemmillä paikkakunnilla. Suurin osa haastatteluista, yhteensä 20, toteutettiin Joensuun seutukunnan alueella. Kes- ki-Karjalassa haastatteluita suoritettiin kuusi kappa- letta ja Pielisen Karjalassa yhdeksän. Toimialoittaisesti haastattelut jakaantuivat myös ver- raten tasaisesti. 15 haastateltua edusti kaupan alaa ja 20 palvelualoja. On kuitenkin hyvä huomioida, että iso osa haastatelluista saattoi edustaa sekä kau- pan alaa että palvelualoja, tällöin luokittelu tapah- tui YTJ-tietopalvelun virallisen toimialaluokituksen mukaan. Haastatteluita aloitettaessa ajatuksena oli, että haastattelut toteutettaisiin puhelimitse. Puhelinhaas- tatteluihin päädyttiin siksi, että kokemus on osoittanut yrittäjien lähtevän helpommin mukaan puhelimitse tapahtuviin haastatteluihin, koska nämä voidaan to- TOIMIALA Joensuun sk Keski-Karjalan sk Pielisen Karjalan sk YHTEENSÄ Kauppa 9 2 4 15 Palvelut 11 4 5 20 YHTEENSÄ 20 6 9 35 Taulukko 5. Yrityshaastattelut toimialoittain ja seutukunnittain.
  • 17. 17 teuttaa miltei ajasta ja paikasta riippumatta. Kuiten- kin, 14 haastattelua 35:stä eli 40 prosenttia haas- tatteluista tehtiin paikan päällä tapaamalla yrittäjä. Paikan päällä toteutettavat haastattelut ovat monesti antoisampia kuin puhelinhaastattelut, mutta niitä on toisaalta vaikeampi järjestää. Etenkin mitä pienem- mästä yrityksestä on kyse, sitä hankalampi on saada sovittua haastatteluaikaa yrittäjien kanssa, koska he ovat niin kiinni ja kiireisiä arkityönsä parissa. Haastatteluiden osalta voidaan pitää positiivisena sitä, että miltei kaikki kontaktoidut yrittäjät suostuivat haastateltaviksi. Puhtaita kieltäytymisiä ei ollut kuin aivan muutama, jonka lisäksi joukossa oli sellaisia yrittäjiä joilla ei yksinkertaisesti ollut aikaa osallis- tuja haastatteluun. Kuitenkin myös he kokivat, että tällaisesta projektista jossa puheenvuoro annetaan yrittäjille, on suurta hyöytä kehittämistoimenpiteitä suunniteltaessa. Suuri kiitos projektin onnistuneesta toteutuksesta kuuluukin yrittäjille, heille jotka osallis- tuivat haastatteluihin, sekä myös heille, jotka eivät kiireidensä vuoksi pystyneet haastattelua antamaan. Tyypillinen haastattelu kesti ajallisesti noin puoli tun- tia, pisimmän ollessa kuitenkin ajaltaan miltei 1,5 tuntia. Jokainen haastattelu nauhoitettiin jotta niihin voitiin palata tulosten analysointivaiheessa. Haas- tateltaville kerrottiin aina nauhoituksesta, ja heille annettiin myös mahdollisuus siitä kieltäytyä. Haas- tattelulomake osoittautui käytännössä toimivaksi, ja sillä saatiin tietoa juuri niihin tutkimusongelmiin joihin tietoa haluttiin saada. Projektin tiedonkeräysmetodiksi valittiin haastattelu, koska selvityksen tavoitteena oli selvittää yrittäjien mielipidettä siitä, mitä heidän toiminta-alueellaan tulisi tehdä että pienet kaupan alan ja palvelualo- jen yritykset olisivat entistä elinvoimaisempia. Lisäksi tavoitteena oli selvittää niin yrityksen aloitusvaihee- seen kuin nykyhetkeen ja tulevaisuuteenkin liittyviä tekijöitä. Haluttaessa aitoa, vastaajasta itsestään nousevaa tietoa, on haastattelu perusteltu valinta tiedonkeruumenetelmäksi. Kuvio 7. Haastatteluprosessi
  • 18. 18 4 TULOKSET Tässä kappaleessa käsitellään projektin varsinaisia tulok- sia. Tuloksia käsitellään haastattelulomakkeen teemojen mukaan omissa alakappaleissaan, mutta eri alateemoja on tarpeen mukaan yhdistetty toisiinsa esityksen selkeyt- tämiseksi. Tuloskappaleesta löytyvien sitaattien perässä JSK tarkoittaa Joensuun seutukuntaa, KSK Keski-Karjalan seutukuntaa ja PSK Pielisen Karjalan seutukuntaa. Lisäksi sitaatit on pyritty kirjoittamaan siten, että yksittäistä yrittä- jää tai yritystä ei niistä voi tunnistaa. Anonymiteetin säilyt- tämiseksi esimerkiksi maininta toimialasta ja kotikunnasta on jätetty pois. 4.1 Yritystoiminnan aloitus MIKSI YRITTÄJÄKSI? Haastateltujen yrittäjien yritystoiminnan aloittamista ku- vaavat hyvin termit ”pakkoyrittäjyys” sekä ”itsensä työllis- täminen”. Pakkoyrittäjyydellä tarkoitetaan sitä, että muita keinoja työllistymiseen ja elannon hankkimiseksi ei ole kuin oman yrityksen perustaminen. Haastatelluista 35 yrit- täjästä kymmenen yrittäjää sanoivat suoraan, että muita
  • 19. 19 vaihtoehtoja toimeentulon hankkimiseksi ei ollut kuin yrittäjäksi lähteminen. Yhteensä 16 yrittäjää taas sa- noi, että suurin motivaattori ja tavoite omalle yrityk- selle oli itsensä työllistäminen. Toki kaikki haastatellut yrittäjät eivät olleet lähteneet yrittäjäksi pakon edessä, joukossa oli myös useam- ”…No, meni siinä työ alta. Entinen työnantaja kun lopetti niin piti keksiä sit jotain muuta. Ja sit sitä päädyttiin tällaiseen yrittäjyyteen…” (Mies, JSK) ”…Koskaan ei oo ollu ehkä selvää että yrittäjätie ois se ainutkertanen juttu…Meiän kohalla on jotenkin sattunut että ei oo ollu meillä töitä…ollaan vähän niinku sitä sukupol- vee joka jäi vähän niinku pätkätöitten varraan… Nämä on tullu vähän vaan, ei oo ollu niinku ihan itestäänselvyys…” (Nainen, JSK) ” ”…Tuntui että on markkinarako joka piti täyttää ja sit tuntu että tämmöselle muutto- tappioalueelle tarvitaan piristystä…oli sopiva elämäntilanne ja siitähän se sitten lähti…” (Nainen, KSK) ”…Noo’o…se oli ollu mielessä jo pitemmän aikaa ja tuota…tuota sitten sattu tämmönen sattumien summa että työpaikka jossa olin töissä tuli myytäväks…sitten ostin sen…” (Mies, PSK) ” pia sellaisia henkilöitä joille yrittäjyys on elämäntapa tai se on ollut pidempiaikainen unelma. Haastatel- luissa oli myös puhtaasti markkinalähtöisiä yrityksiä eli sellaisia, joissa yrittäjä oli havainnut markkina- raon johon tahtoi iskeä kiinni. Olipa osa haastatte- luista yrittäjistä lähtenyt yrittäjäksi ostamalla entisen työnantajansa yrityksenkin. Kuvio 8. Yrittäjien itseilmaisemien motiiviperusteiden laajennettu perusryhmittely (mukaillen Niittykangas 2003). YRITTÄJYYDEN MOTIIVIT EKSPRESSIIVISET ITSE ILMAISTUT PERUSTAMISMOTIIVIT Toimeentulo (turvaaminen ja parantaminen), työttömyys tai työn puute Elämäntehtävä, itsensä toteuttaminen KOKEMUS YRITTÄJYYDESTÄ KOETTU YRITYKSEN MERKITYS Toimeentulo, työ tai ammatti Itsenäisyys ja vapaus, yrittämisen halu, kiinnostus alaan INSTRUMENTAALISET
  • 20. 20 Pakkoyrittäjyydestä puhuttaessa on kuitenkin syytä pitää mielessä, että tilanne ei missään tapauksessa ole staattinen. Usein, vaikka yrittäjäksi on lähdetty enemmän tai vähemmän pakon sanelemana, muut- tuu yrittäjyyden merkitys myöhemmin positiiviseksi kokemukseksi. Toimiessaan yrittäjänä yksilö alkaa hiljalleen havaita myös yrittäjyyden myönteisiä puolia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Toinen näkökulma pakkoyrittäjyyteen on lisäksi se, että pakkoyrittäjyys ei sulje pois innovatiivisuutta ja kas- vua. Esimerkiksi haastavien taloudellisten aikojen vallitessa, kun yritykset vähentävät työntekijöitään, uusien yritysten perustamisen määrä tyypillisesti kas- vaa kun palkansaajat alkavat työllistämään itseään yrittäjinä. Vaikka lähtökohta tälle on ollut sävyltään negatiivinen (työttömyys tai sen uhka), voi mahdol- linen irtisanominen kuitenkin toimia mahdollisuutena toteuttaa itseään ja omaa liikeideaansa. Se voi olla jotain, jota henkilö on miettinyt jo pidempään, muttei ole uskaltanut ottaa riskiä irtisanoutua palkkatyös- tään. Aiemmat tutkimukset ja selvitykset yrittäjien itse ilmai- semista yrittäjyyden motiiveista jakavat perustamis- motiivit karkeasti kahteen luokkaan: ekspressiivisiin (vetotekijä, ”toivottu yrittäjyys”) ja instrumentaalisiin (työntötekijä, ”pakkoyrittäjyys”) motiiveihin. Ensiksi mainitut ovat sävyltään positiivisia ja liittyvät mm. itsensä ilmaisemiseen, vapauteen sekä aitoon ha- luun toimia yrittäjänä. Jälkimmäiset ovat sävyltään negatiivisia, ja liittyvät juurikin työttömyyteen tai työn puutteeseen sekä toimeentulon turvaamiseen tai parantamiseen. Kuviossa 8 on kuvattu yrittäjien itse ilmaisemien perustamismotiiveiden perustyypit- telyä. Kuviosta huomataan, että vaikka lähtötilanne yrittäjyyteen olisi sävyltään negatiivinen, kokemus yrittäjyydestä voi kuitenkin muuttua positiiviseksi yrit- täjänä toimittaessa. YRITYSTOIMINNAN ALKUVAIHEEN TAVOITTEET Aiempi yrittäjyystutkimus on osoittanut, että yritystoi- minnan aloitusvaihe on äärimmäisen kriittinen myö- hemmän onnistumisen kannalta. Pakkoyrittäjyys ei luo parhaita mahdollisia lähtökohtia menestyksek- ”…Tavoitteena on ilman muuta kas- vattaa toimintaa kansalliseksi ket- juksi…haluan tarjota laadukasta ja autenttista kotimaani ruokaa, sellaista ei mielestäni Suomesta saa vaikka muuta väitetään…” (Mies, JSK) ”…No, lähinnä varmaan nostaa firma silleen että alkais tuottaa ja kannattais pittää…Ne oli varmaan tavotteet…” (Nainen, JSK) ”…No oli tavoitteena saada se (myymälä) taas kuntoon ja tuotteet kuntoon…saada ne asiakkaat takasin ja näyttää, että kyllä täältä- kin saa, että säilyttää tämä palvelu paikkakunnalla…” (Nainen, PSK) ”…No kyllä myö tähättiin heti Suomen suurimmaks toimialamme verkkokaupaks… ja tietyllä mit- tarilla se ollaan jo saavutettukkin… että kyllä lähettiin heti sillä ajatukel- la että kasvetaan” (Nainen, JSK) ” käälle yritystoiminnalle, mutta kunnollisella suunnit- telulla ja tavoitteiden asettamisella voidaan tätäkin paikata. Yhtenä haastattelukysymyksenä kysyttiinkin yritystoi- minnalle alkuvaiheessa asetettuja tavoitteita. Kuten yllä on jo todettu, valtaosalla yrittäjistä alkuvaiheen tavoitteet liittyivät itsensä työllistämiseen. Haastatel- tujen joukossa oli kuitenkin myös vahvasti kasvuorie- ntoineita yrittäjiä, joille oli alusta asti tärkeää kas- vattaa yritystään. Muita alkuvaiheen tavoitteita, pl. itsensä työllistäminen ja toimeentulon hankkiminen, olivat mm. tarjota laadukasta palvelua tai laaduk- kaita ja uniikkeja tuotteita, työllistää alueen ihmisiä, laajentaa toimintaa käsittämään useamman toimi- paikan, kasvattaa verkkokauppaa, saada (ostettu) yritys kannavttavaksi jne. Kuten eräskin yrittäjä tote- aa:
  • 21. 21 Haastattelut tukevat osaltaan aiempaa yrittäjyystut- kimusta alkuvaiheen tavoitteiden osalta. Ne yrittäjät, joilla oli alussa selkeät ja riittävän kunnianhimoiset tavoitteet, olivat tyytyväisempiä niin työhönsä kuin yrityksensä tulevaisuuden näkymiinkin. Vaikka yri- tystoiminnan aloittamiseen liittyvät tekijät voivat olla moninaisia sisältäen myös ns. pakkoyrittäjyyden, ei tavoitteiden asettamisesta tulisi tinkiä. Tavoitteita asetettaessa olisikin hyvä pitää mielessä, että kaikki tavoitteet eivät ole vain taloudellisia. Haastatelluil- la yrittäjillä tyypillisin taloudellinen tavoite oli oman toimeentulon turvaaminen, eli taloudelliset tavoitteet olivat luonteeltaan enemmän henkilökohtaisia. Sen sijaan niillä yrittäjillä, joilla tavoitteena oli esimer- kiksi voimakas liikevaihdon kasvu, tavoitteet liittyivät yritykseen, eivät yrittäjään itseensä. Tavoitteiden osalta alkavan yrittäjän ja hänelle neu- vontaa tarjoavien tahojen tulisi huomioida yrityksen taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös esimerkiksi asiakkaisiin, tuotteisiin tai tuotantoon liittyvät tavoit- teet. Asiakas on yrittäjän varsinainen palkanmaksa- ja, ja tämä tulisi aina pitää mielessä. Aito huolenpito asiakkaasta on tärkeää jo siksi, että uusien asiak- kaiden hankkiminen on huomattavasti vaikeampaa kuin vanhojen pitäminen. Monelle alkavalle yrittä- jälle asiakkaisiin liittyvät tavoitteet ja niiden asetta- minen voivat olla vaikeaa, koska asiakaspohjaa ei vielä ole. Tällöin tulisikin miettiä, keitä ovat yrityksen potentiaaliset asiakkaat, ja toisaalta pohtia myös sitä, kuka ei ole asiakas – tämä korostuu varsinkin asiantuntijapalveluyrityksissä. Tuotteisiin ja tuotantoon liittyvien tavoitteiden tulisi ilmaista se, miten yrittäjä aikoo pysyä mukana kil- pailussa. Tuotteet myydään aina kilpailluilla mark- kinoilla markkinoiden ja kilpailijoiden määräämään hintaan. Yritystoiminnan tulos tehdään kuitenkin sillä, kuinka paljon tuotetta tai palvelua ostetaan ja pal- jonko sen tuottaminen yrittäjälle maksaa, eli tuo- tannon tehokkuudella. Tämä on yleispätevä sääntö kaikille toimialoille, myös palvelu on tuottamista ja sen tuottaminen maksaa. Puhuttaessa konkreettisesta tuotteesta, on tuotteella itsellään tietenkin merkittävä vaikutus siitä saatavaan hintaan. Tuotteen tulee olla siis laadukas ja hyvin tehty, sellainen jonka asiakas tahtoo ostaa toistekin, tai jos kyseessä on esimerkiksi kestokulutustavara niin sellainen, mitä asiakas suosit- telisi ystävilleen. Vähittäiskaupan puolella huomiota tulisi kiinnittää tavoitteiden muodossa mm. myymä- lätilan miljööseen sekä tuotteiden esillepanoon, myymäläkalusteiden laatuun, asiakaspalveluun jne. ALKUVAIHEEN ONGELMAT Vaikka yrittäjäksi olisi lähdetty omasta halusta, ja vaikka tavoitteet olisivat olleet selkeät ja riittävän korkealle asetetut, on yrittäjäksi lähteminen aina haasteellinen tilanne eikä ongelmiltakaan aina voi välttyä. Tosin, haastatelluista yrittäjistä seitsemän sanoi, että heillä ei ollut alkuvaiheessa mitään on- gelmia. Koska tyypillisesti alkava yrittäjä kuitenkin kohtaa haasteita ja ongelmia, pyrittiin haastatteluis- sa selvittämään näitä tyypillisimpiä ongelmia, joita pohjoiskarjalaiset yrittäjät ovat yritystoimintaa aloit- taessaan kohdanneet. Tämän lisäksi yrittäjiltä kysyt- tiin miten he ongelmistaan selvisivät. Byrokratian aiheuttamat ongelmat eivät varmasti ole kenellekään yllätys. Miltei puolet haastatteluista yrittäjistä, yhteensä 15 yrittäjää, nostivat byrokrati- an ja erilaiset paperityöt suurimmaksi ongelmakseen yritystoimintaa aloitettaessa. Byrokratian ongelmat liittyivät mm. tukipäätösten viipymiseen, kaava- ja lupa-asioihin sekä yleisiin rahoitukseen liittyviin on- gelmiin kuten starttirahapäätösten viipymiseen sekä pankkien nihkeään suhtautumiseen. Joitain haasta- teltuja arvelutti myös yrittäjien tai yrittäjäksi aikovien tasapuolinen kohtelu mm. starttirahan myöntämisen perusteissa sekä muissa julkisissa tuissa. ”…No oli sen verran tavoitteita että saan kaikki tillaukset tehtyä mitä oli entiseltä yrittäjältä jäänyt, että siinä oli jo tavotetta kerrakseen…että sen puoleen heleppo oli lähtee kun valmiit asiakkaat oli..” (Nainen, KSK) ”
  • 22. 22 ”…Varmaan semmonen ehkä byrokratia, ja semmonen byrokratia että oli hirveesti asioita jota piti selvittää ja sit miettiä mistä lähtee selvittämään…Vähän pelotti että missataanko nyt jotakin, että onko unohettu jostakin nyt pyytää jotakin lupaa joka pitäs olla olemassa… Selvittiin googlettamalla ja kyselemällä ihmisiltä…kehittämisyhtiöltä saatiin myös apua…” (Nainen, KSK) ”…Siis tämmönen paperityö ja sitten…suurimmat ongelmat mulle aiheutu siitä kun mä lähdin Leaderin rahotusta hakemaan…ja anomaan…niin sen Leaderin kanssa asioimi- nenja sinne kaikki maailman laskennalliset systeemit piti olla jo etukäteen tiedossa…niin ne kyllä oli aika vaikeet…” (Nainen, JSK) ”…Emmä oikeesta ongelmista puhusi muuten mutta se alotuksen viivästyminen oli ylleensä näistä tukipäätöksistä ja muuten…se oli niinku se isoin ongelma…että aiemminkin oisin lähteny…” (Mies, PSK) ” Muita haastatelluille ongelmia ja haasteita aiheutta- neita tekijöitä olivat mm. asiakkaisiin ja ennen kaik- kea asiakkaiden hankkimiseen liittyvät tekijät sekä syrjäiseen sijaintiin liittyvät seikat. Muutamalla haas- tatellulla oli ollut myös ongelmia sopivan liiketilan löytämisessä. Toki moni vastaaja mainitsi myös alu- eensa negatiivisen kehityksen ongelmallisena oman liiketoimintansa kannalta, mutta toisaalta moni siihen myös sopeutui joko pakon sanelemana tai muuten. Suomalaiset ovat sisukasta kansaa, ja tämän to- distavat osaltaan myös pohjoiskarjalaiset yrittäjät. Vaikka ongelmia yritystoiminnan aloituksessa on ol- lutkin, niistä on selvitty päättäväisellä työllä sekä pe- riksiantamattomuudella. Toki Suomessa on tarjolla runsaasti erilaisia yrittäjille suunnattuja palveluita, ja näitä palveluita monet haastatellut yrittäjät ovatkin käyttäneet. Julkisten palveluiden tarjoajien rooli ei ”…No joo, tämä on ehkä tämä asiakkaiden löytyminen ollut se suurin haaste ja on edel- leenkin jossakin määrin…Ja sanotaan näin että sitä haastetta vieläkin vähän puntaroi- daan…” (Nainen, JSK) ”…Tietysti niinku isoin ongelma niinku hyvin monella muullakin on se asiakaskunnan löytyminen…Et se minkä takia uskalsin tähän lähteä oli se, että mulla oli noiden entisistä työtehtävistä johtuen, tai niiden ansiosta sanotaan pikemmin näin sillai hyvä kontakti- verkostot että mie tunnen paljon noita tarvittavia henkilöitä tästä maakunnasta ja ne tuntee miut….Sen puolesta uskalsin sit niinku lähtee tähän…” (Nainen, KSK) ”…No totta kai tämä on tämä sijainti…Miun mielestä se ei oo ikinä ollu sellanen ongelma itelleni, mutta joillekin se on…Kun on hiekkatie ja vähän pitempi matka tänne…” (Nainen, KSK) ” kuitenkaan ole mutkaton, kuten tässä luvussa tullaan myöhemmin todistamaan. Kuitenkin, moni yrittäjä koki saaneensa etenkin yritystoiminnan alkuvaihees- sa arvokasta apua alueellisilta toimijoilta kuten esi- merkiksi seudullisilta kehittämisyhtiöiltä. Positiiviseen kokemukseen liittyi monesti hyvät henkilökemiat. Yrittäjät saattoivat kokea, että juuri joku tietty hen- kilö jostain tietystä organisaatiosta oli ollut heille se suurin apu. Tämä korostuu etenkin pienemmillä paik- kakunnilla, jossa ihmiset tyypillisesti tuntevat toinen toisensa suuria kaupunkeja paremmin. Kuviossa 2 kuvatussa endogeenisen kasvun mallis- sa yhtenä kasvuun, menestymiseen ja kilpailuetujen luomiseen liittyvänä tekijänä korostetaan paikallisten toimijoiden ja instituutioiden aktiivista roolia. Tämä korostui myös tämän projektin yrityshaastatteluissa, moni haastateltu yrittäjä nosti esiin mm. paikallisen
  • 23. 23 yritysneuvonnan roolin. Paikallista yritysneuvontaa ja sen roolia ei tule missään nimessä ylenkatsoa. Paikallisilta toimijoilta löytyy tyypillisesti paras pai- kallistuntemus sekä suuremman, alueellisen kuvan hahmottamiskyky. Paikalliset toimijat pystyvät neu- vontatyössään katsomaan yksittäisen yrityksen li- ”…Tuolta yritysneuvonnan kauttahan sitä tehtiin sitten niitä hakemuksia ja paperia…” (Nainen, KSK) ”…Tää paikkakunnan tää PIKES:in yritysneuvoja oli siinä mulle hyvin suurena tukena siinä alussa…että ilman heitä minä en ois kyllä pärjänny…” (Nainen, PSK) ” säksi esimerkiksi seutukuntaa kokonaisuutena ja sitä, mihin aloittava yritys seutukunnan yrityskentässä si- joittuu. Näin he pystyvät myös palvelemaan alkavia (ja toimivia) yrittäjiä paremmin endogeenisen kas- vun näkökulmasta. 4.2 Pohjois-karjala liiketoimin- ta-alueena Tässä alaluvussa paneudutaan yrittäjien mielipitee- seen siitä, millaisia Pohjois-Karjalan maakunta ja heidän oma seutukuntansa ovat liiketoiminta-aluei- na. Kappaleessa luodaan myös katsaus siihen, millaisena yrittäjät kokevat alueellisten toimijoiden kuten seudullisten kehittämisyhtiöiden ja muiden jul- kisten palveluntarjoajien roolit yritystoiminnan kan- nalta. Usein, kun puhutaan Pohjois-Karjalasta alueena, esiin nostetaan heikkenevä kilpailukyky sekä nega- tiivinen väestön kehitys. Tämän lisäksi vallalla on kä- sitys, että Pohjois-Karjalan väestö ikääntyy nopeasti. Ennen kuin annamme puheenvuoron yrittäjille, esi- tetään seuraavaksi tiivis katsaus Pohjois-Karjalan kilpailukyvystä verrattuna muihin maakuntiin poh- jautuen ”Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995– 2012” –analyysiin. POHJOIS-KARJALAN KILPAILUKYKY Puhuttaessa kilpailukyvystä pitää ensiksi selvittää, mitä kilpailukyvyllä oikeastaan tarkoitetaan. Termille kilpailukyky ei ole olemassa yksiselitteistä määritel- mää ja sitä voidaankin tarkastella monesta eri näkö- kulmasta ja käyttämällä useita eri muuttujia. Selvityksessä ”Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995–2012” alueiden kilpailukyvyllä käsitetään maakunnan kykyä ylläpitää ja synnyttää kasvua sekä parantaa alueen houkuttelevuutta ja muuntau- tumiskykyä toimintaympäristön muutoksissa. Analyy- siin valittiin alueiden muutosta ja dynamiikkaa ku- vaavia muuttujia joiden oli täytettävä kolme ehtoa: käytettyjen muuttujien oli kyettävä kuvaamaan aluei- den yleistä muutosta, oli oltava suhteellisia muuttujia sekä oltava vertailukelpoisia pitkällä aikavälillä. Muuttujia olivat mm. alueen BKT euroina asukasta kohdin sekä tämän muutosprosentti eri ajankohtina (1995, 2000, 2008 ja 2012), alueen työllisyys- ja työttömyysaste prosentteina, alueen väestönlisäys (promilleina), alueen muuttovoitto, alueen kunti- en kunnallisverot euroina asukasta kohden, alueen kuntien lainat euroina asukasta kohden, tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuus sekä ylemmän korkea- koulututkinnon tai tutkijan tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuus yli 15-vuotiaista. Analyysissa päädytään tulokseen, että Pohjois-Kar- jala on Suomen 14. kilpailukykyisin maakunta. Selvityksessä on tarkasteltu alueiden kilpailukykyä EU:n puiteohjelmakausien mukaisina vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012. Vaikka Pohjois-Karjalan sijoi- tus on huomattavan matala, on se kuitenkin parempi kuin vuosina 1995 ja 2008. Näinä vuosina Poh- jois-Karjala oli vasta 16. kilpailukykyisin maakunta. Työllisyyden ja työttömyyden osalta Pohjois-Karja- lan tilanne on huolestuttava. Vuonna 2011 sekä työl- lisyys- että työttömyysasteella mitattuna Pohjois-Kar-
  • 24. 24 jala sijoittui heikoiten kaikista maakunnista. Vuonna 2011 maakunnan työllisyysaste oli 62,2 % jossa oli muutosta vuoteen 1995 7,2 prosenttia. Muutoslu- ku oli koko valtakunnan kolmanneksi pienin, taka- na vain Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Vastaavasti vuonna 2012 työttömyysaste oli Pohjois-Karjalassa koko valtakunnan suurin, yhteensä 14,5 %. Vuoteen 1995 verrattuna maakunnan työttömyysaste las- ki yhteensä 5,1 prosentilla, vain Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Uudella- maalla työttömyysaste laski vähemmän. Viranomaistahojen esiin nostama ongelma maa- kunnan väestön vähenemisestä pitää paikkansa myös alueiden kilpailukykyä kuvaavan analyysin mukaan. Vuosien 1995 ja 2012 välillä Pohjois-Kar- jalan väestönmuutos oli -6,5 %, takana vain Kainuu (-15 %), Etelä-Savo (-11,5 %) ja Lappi (-9,2 %). Tarkasteltaessa kunnallisverotuloja huomataan, että Pohjois-Karjalan maakunta sai kaikista maakunnista vähiten kunnallisvero-euroja per asukas mitattuna. Tähän voi osaltaan vaikuttaa alueen negatiivinen väestönkehitys. Vuonna 2012 Pohjois-Karjalan kun- nallisverotulot per asukas olivat 2416 euroa, kun samaan aikaan vastaava luku Uudellamaalla joka sai eniten kunnallisverotuloja per asukas, oli 3638 euroa. Kunnallisverotulot per asukas myös kasvoi- vat Pohjois-Karjalassa vähiten kaikista maakunnista aikavälillä 1995–2012, muutos vuoden 1995 tilan- teeseen oli vain 1013 euroa. Toisaalta, samaan aikaan kun maakunta kamppai- lee hitaasti kasvavien kunnallisverotulojen kanssa, myös kuntalainat asukasta kohden mitattuna ovat Pohjois-Karjalassa matalat. Vuonna 2012 kuntalai- nat per asukas olivat maakunnassa toiseksi mata- limmat kaikista maakunnista velkaa ollen 1511 eu- roa per asukas. Muutos vuoden 1995 tilanteeseen oli maltilliset 725 euroa, vain Satakunnassa kuntien lainat per asukas kasvoivat vähemmän (560 €) per asukas kuin Pohjois-Karjalassa. Väestön koulutuksen osalta Pohjois-Karjalalla me- nee huomattavasti paremmin. Vuonna 2012 yhteen- sä 67,2 % pohjoiskarjalaisista oli suorittanut jonkun tutkinnon, muutoksen vuoden 1995 tilanteeseen ol- lessa 14,2 %. Kaikista maakunnista, tämä luku oli seitsemänneksi suurin. Akateemisten osuudella, eli niiden jotka ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulu- tutkinnon tai tutkijan koulutuksen, mitattuna Poh- jois-Karjala sijoittui vuonna 2011 kymmenenneksi kun yhteensä 5,8 prosentilla maakunnan asukkaista oli ylempi korkeakoulututkinto. Muutosta vuoteen 1995 verrattuna oli 2,6 prosenttia. Analyysissa pisteytettiin kaikki yllä esitellyt muuttujat jokaisen ajanjakson kohdalla pisteiden 1-10 välillä maakunnan sijoituksen perusteella siten, että jokai- sen muuttujan kohdalla parhaimman arvon saa- nut maakunta sai 10 pistettä ja heikoimman arvon saanut maakunta sai yhden pisteen. Maksimiarvo yhden vuoden osalta on siis 100 pistettä (10 muut- tujaa kertaa 10 pistettä parhaimmasta arvosta) ja minimiarvo 10 pistettä. Muuttujien välillä ei ollut pai- notuksia, eli kaikki 10 muuttujaa olivat keskenään samanarvoisia. Vuonna 1995 Pohjois-Karjalan saamat pisteet olivat 33, vuonna 2000 40, vuon- na 2008 pisteet olivat 35,5 ja viimein vuonna 2012 Pohjois-Karjala sai 39,5 pistettä joka oikeutti jo yllä mainitulle 14. sijalle kaikkien maakuntien vertailussa. Kaikkien vuosien yhteenlasketut pisteet Pohjois-Kar- jalan osalta olivat 148 jotka oikeuttivat 16. sijaan, ja keskiarvopisteet per muuttuja olivat 3,7. Tarkas- teluajanjakson aika Pohjois-Karjalan kokonaissijoi- tus muuttui kahdella ylöspäin sijasta 16 sijaan 14. Suurimmat positiiviset muutokset samalla aikavälillä olivat Keski-Pohjanmaalla sekä Satakunnassa, jotka kummatkin paransivat sijoitustaan viidellä pykälällä sijoittuen vuonna 2012 kolmanneksitoista ja kuuden- neksi. Suurin negatiivinen muutos oli voimakkaan rakennemuutoksen Kymenlaaksossa jonka sijoitus tippui kymmenellä sijalla vuoden 1995 sijasta kuusi vuoden 2012 sijaan 16. Analyysia tulkittaessa on hyvä huomioida, että Suo- messa on valtavia alueittaisia eroja alue- ja kunta- taloutta, työllisyyttä, vetovoimaa ja koulutustasoa kuvaavien kilpailukykyä mittavien indikaattoreiden
  • 25. 25 osalta. Koko tarkasteluajanjaksolla, alueiden ase- ma suhteessa toisiinsa eri indikaattoreilla mitattuna on säilynyt pääosin samankaltaisena. Kilpailukyky- analyysissa tämä tiivistetään siten, että vahvat alueet ovat säilyneet vahvoina ja heikot heikkoina. Siinä nostetaan esiin myös polkuriippuvuuden käsite, so. alue joka pärjää hyvin yhdellä mittarilla, pärjää usein hyvin muillakin ja päinvastoin. Alueiden me- nestyminen tai menestymättömyys perustuu siis yh- den yksittäisen muuttujan tai osatekijän sijaan usean osatekijän yhteisvaikutukseen. Lisäksi alueiden ase- maan liittyvät muutokset tapahtuvat yleensä hitaasti eivätkä ole näin ollen heti havaittavissa. Analyysissa esittääkin, että hänen tulosten valossa kilpailuky- vyltään optimaalisella, ns. ”ideaaliseudulla”, olisi Helsingin seudun kaltainen vauraus, Pietarsaaren ja Vaasan kaltainen työllisyystilanne, Tampereen seu- dun vetovoima, Rauman seudun kuntatalous sekä suurten yliopistoseutujen kaltainen koulutusrakenne. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2013 Alueba- rometrin mukaan Pohjois-Karjalan maakunnan ta- lousnäkymät ovat parantuneet. Selvityksen mukaan maakunnan luottamusluku oli nyt -5, kun koko maan osalta vastaava luku oli -12. Talousnäkymien pa- rantumiseen ovat vaikuttaneet mm. muita maakuntia maltillisempi velanotto sekä teollisuuden paremmat investointiodotukset. Myös Aluebarometrin mukaan Pohjois-Karjalan verotuloja kuvaava saldoluku jäi muita maakuntia alhaisemmaksi, aivan kuten yllä olevassa Alueiden kilpailukyky 1995–2012 –selvi- tyksessäkin. POHJOIS-KARJALAN VÄESTÖNKEHITYS Koska jäljempänä esitettävissä yrittäjien mielipiteissä Pohjois-Karjalasta liiketoiminta-alueena esiin nouse- vat vahvasti maakunnan negatiivinen väestönkehitys sekä väestön ikääntyminen, on hyvä silmäillä tilasto- ja ja selvittää, vastaavatko nämä mielipiteet totuutta. Pohjois-Karjalan maakunnassa asui vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan 163 227 henkilöä. Näis- tä 35  832 oli 65-vuotiataita tai vanhempia. Poh- jois-Karjalan väestöstä ikääntyneitä oli siis miltei 22 % väestöstä. Vaikka Tilastokeskus määritteleekin työvoimaan kuuluvaksi kaikki 15-74 –vuotiaat työlli- set tai työttömät henkilöt, on tässä selvityksessä pää- dytty käsittelemään 65-vuotiaita ja sitä vanhempia erillisenä ryhmänään, koska kansaneläkkeen eläke- ikä on määritelty Kelan toimesta 65 vuoteen. Taulukkoon 6 on kerätty Tilastokeskuksen tuottamaa ennustetietoa väestönkehityksestä. Alkuvuotena on päädytty käyttämään projektin toteutusvuotta 2013. Mainittakoon tässä yhteydessä, että vuonna 2000 Pohjois-Karjalan maakunnassa asui 171 609 hen- kilöä ja vuonna 2010 165 754 henkilöä. Vuodes- ta 2000 vuoteen 2013 maakunnan väkiluku on siis laskenut hieman vajaalla viidellä prosentilla. Ennus- teita tarkasteltaessa huomataan, että vain Joensuun seutukunta tulisi kasvattamaan väkilukuaan vuoteen 2040 tultaessa. Sielläkin väestönkasvu on hyvin mal- tillista hieman yli kahden prosentin kasvulla. Muissa seutukunnissa väestö tulee sen sijaan vähenemään ennusteen mukaan miltei viidenneksellä. Joensuun seutukunnan ollessa asukasluvultaan maakunnan suurin seutukunta, ei koko maakunnan väestönke- hitys vuoteen 2040 jää kuitenkaan kuin hieman yli kaksi prosenttia negatiiviseksi. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä huomioida maa- kuntakeskus Joensuun merkitys. Joensuun väkiluku tulee kasvamaan ja ympäryskuntien kuten Outokum- pu ja Polvijärvi laskemaan. Esimerkiksi Outokummun väestö tulee vähenemään noin 14 % vuodesta 2013 vuoteen 2014. Vuonna 2013 Outokummussa oli 7 240 asukasta, ja Tilastokeskuksen ennusteen mu- kaan vuoteen 2040 mennessä väkiluku on tippunut noin tuhannella henkilöllä 6 210 asukkaaseen. Polvi- järvellä väestönkehitys ei ole aivan yhtä negatiivista, mutta sielläkin asukasluku tulee ennusteen mukaan tippumaan noin seitsemällä prosentilla 4 733 asuk- kaasta 4  412 asukkaaseen. Joensuun asukasluku tulee samalla aikavälillä kasvamaan ennusteen mu- kaan reilulla viidellä prosentilla 74 486 asukkaasta 78 513 asukkaaseen. Kokonaisväestönkehityksen kannalta olennaisem- paa on kuitenkin se, että ikääntyneiden osuus vä-
  • 26. 26 estöstä tulee kasvamaan huomattavan paljon. Toki tämä haaste on valtakunnallisesti vielä merkittäväm- pi (ikääntyneiden osuus tulee kasvamaan noin 48 prosentilla), mutta valtakunnan tasolla väestömää- rän kokonaiskehitys on tarkasteluajanjaksolla positii- vista noin kymmenen prosentin kasvulla (5 452 773 => 5  984  898). Pohjois-Karjalassa ikääntyneiden kokonaismäärä tulee kasvamaan noin 37 prosen- tilla vuodesta 2013 vuoteen 2040 mennessä. Toki ikääntyneiden absoluuttinen osuus väestöstä ei kas- va näin radikaalisti. Vuonna 2013 65-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus maakunnan väestöstä oli 21,95 % ja vuonna 2040 se tulee ennusteen mukaan olemaan 30,56 %, kasvua siis vajaa seitsemän pro- senttia kun suhteutetaan ikääntyneiden osuus koko väestöön. Väestön ikääntyminen ei ole vain haaste, vaan se luo myös mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle sekä olemassa olevan liiketoiminnan laajentami- selle. Näitä mahdollisuuksia käsitellään tarkemmin kappaleessa 4.3. ”…Noo…miten mie nyt sanosin, kyllähän myö jonkin verran saahaan myös rajakunnilta asiakkaita…kyllähän myö pärjätään mutta ei voi kehua…kyllä paljon ihmiset mennee Joensuuhuun…sitten on pyritty pitämään valikoima semmosena että ne kellä ei oo autoja niin meiltä saa” (Nainen, JSK) POHJOIS-KARJALA LIIKETOIMINTA-ALUEENA – HEIKKOUDET JA VAHVUUDET YRITTÄJIEN MUKAAN Edellä on esitetty tutkimuksiin ja tilastoihin pohjau- tuvaa faktatietoa Pohjois-Karjalan maakunnasta liiketoiminta-alueena. Seuraavaksi käydään läpi yrittäjien mielipiteitä alueesta ja selvitetään, vastaa- vatko yrittäjien esittämät mielipiteet omasta aluees- taan aiempia tutkimuksia ja selvityksiä. Aivan aluksi yrittäjiltä kysyttiin yksinkertaisesti sitä, mitä he ajat- televat omasta seutukunnastaan / Pohjois-Karjalan maakunnasta liiketoiminta-alueena. Kuten arvata saattaa, suurin osa haastatelluista yrit- täjistä näki toiminta-alueensa hyvin haasteellisena. Yhteensä 20 haastateltua nosti ensimmäisenä esiin sanan ”haasteellisuus” jossain muodossaan. Tyypil- lisimmiksi haasteiksi koettiin jo yllä esitetyt väestön poismuutto, ikääntyminen sekä heikkenevä ostovoi- ma. Myös yrittäjien keskinäinen kateus sekä ihmisten ”uuden pelko” saivat mainontoja kuten syrjäinen si- jaintikin. ”…Hankala…se että jos miettii että täällä on moni yrittäjä sellanen että on tullut muualta… paikalliset on sissäänpäinlämpiäviä…mie on aina sanonut, että pelekällä paikallisella osto- voimalla ei tee leipää…toki iso kiitos heille kuuluu..” (Nainen, JSK) ” Taulukko 6. Pohjois-Karjalan väestöennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus 2014). 2013 2020 2030 2040 2,42% 50,00% -18,75% 25,00% -18,18% 16,66% -2,45% 37,14% Väestö / 65-vuotiaat ja yli Muutos % Joensuun sk 124 294 24 688 126 265 30 609 127 965 36 238 127 728 36 001 Keski-Karjalan sk 16 216 4 431 15 107 5 243 14 180 5 816 13 385 5 383 Pielisen Karjalan sk 22 717 6 713 21 004 7 713 19 386 8 196 18 087 7 268 POHJOIS-KARJALA 163 227 35 832 162 376 43 565 161 531 50 250 159 200 48 652
  • 27. 27 ”…No…suomalaiset ja pohjoiskarjalaiset etenkin on hyvin perinteisiä…tämä aiheuttaa ongelmia etenkin nuorille yrityksille…pitää opettaa asiakkaita…” (Mies, JSK) ”…Kylllähän tää on niin alueena niin tää on niin laaja alue…vähän…asukaslukunen…lajaa alue…ihmisilllä vaikee kulukee…ja sitten tuo työttömyys sitten vaikuttaa siihen…” (Mies, PSK) ”…Sanotaan sillain silleen kun aatellaan ihan alasta riippumatta niin tota…varmaan sil- lain…toki maantiede asettaa omat etunsa ja haittanasa…pikkasenhan myö ollaan kaukana keskuksista...” (Nainen, KSK) ” Vaikka suurimmalle osalle haastatelluista tuli ensim- mäisenä mieleen oman toiminta-alueensa haasteel- lisuus, ei tämä kuitenkaan kerro koko totuutta. Haas- tatellut näkivät kaikkien haasteiden keskellä myös mahdollisuuksia ja hyödyntämätöntä potentiaalia. Tyypillisimmin nämä liittyivät mm. matkailun luomiin mahdollisuuksiin sekä kauniiseen luontoon ja sen esiintuontiin markkinoinnissa. Ystävälliset ihmiset, ns. karjalainen vieraanvaraisuus, nähtiin myös alueen ehdottomana voimavarana. Tämä liittyy sekä asi- akkaisiin että yrittäjiin itseensä, pohjoiskarjalaisten yrittäjien palveluasenne ja –motivaatio on korkea, ja toisaalta asiakkaat ovat verraten uskollisia. Lisäksi useampi haastateltu yrittäjä muistutti sii- tä tosiasiasta, että kaikki muuttoliike ei suuntaudu vaan alueelta poispäin, paljon on myös alueelle takaisinmuuttajia – näistä ei vaan mediassa puhu- ta. Edelleen ihmiset arvostavat nykyään paikallista tekemistä ja paikallisesti tuotettuja palveluita sekä tuotteita enemmän kuin joitain vuosia sitten, ihmiset elämäntavat ja –arvot ovat muuttuneet, ja tämä luo mahdollisuuksia myös pienempien paikkakuntien yrittäjille. Haastatellut näkivät siis oman liiketoiminta-alueensa haasteellisena, mutta uskoivat kuitenkin alueen vah- vuuksiin. Paljon tapetilla ollut ikääntyminen tuli esiin monessa haastattelussa, mutta ei missään tapauk- sessa aina vain negatiivisena asiana. Nykyajan eläkeläisillä on enemmän rahaa käytössään kuin koskaan ennen, ja he sitä myös mielellään itseen- sä käyttävät. Tämä luo aivan uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia, kun poistunutta nuorison kysyntää voidaan korvata juuri ikääntyneille räätälöidyillä palveluilla ja tuotteilla. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2013 2020 2030 2040 Muutos % Joensuun sk 19,86 % 24,24 % 28,32 % 28,19 % 8,32 % Keski-Karjalan sk 27,32 % 34,71 % 41,02 % 40,22 % 12,89 % Pielisen Karjalan sk 29,55 % 36,72 % 42,28 % 40,18 % 10,63 % POHJOIS-KARJALA 21,95 % 26,83 % 31,11 % 30,56 % 8,61 % PAGE 24 Taulukko 7. Ikääntyneiden osuus Pohjois-Karjalan ja seutukuntien väestöstä (Tilastokeskus 2014). ”…No heikkoutena voijjaan sannoo se että meillä on ikäjakauma täällä paikkakunnalla… meillä on eläkeläisiä paljon, toki potentiaalisia asiakkaita hyökin…ja sijainti...” (Nainen, JSK) ”
  • 28. 28 Moni vastaaja pitikin tärkeänä, että vastatakseen ajan haasteisiin, heidän pitää panostaa palvelui- densa tuotteistamiseen ja paketoimiseen. Tässä yrit- täjien välinen yhteistyö on tärkeää. Haastatteluiden pohjalta kuitenkin ilmeni, että pohjoiskarjalaisten yrittäjien keskuudessa on havaittavissa huomatta- vissa määrin keskinäistä kateutta. Yhteistyöstä kyllä puhutaan paljon, mutta tekeminen jää vähemmälle. Yrittäjät saattavat kokeilla yhteistyötä, mutta jos tu- lokset eivät näy välittömästi viivan alla, yhteistyö lo- petetaan. Toisin sanoen yrittäjät eivät jaksa keskittyä ja paneutua yhteistyön rakentamiseen, joka osal- taan aiheuttaa keskinäisiä ristiriitoja ja jopa kateutta ja katkeruutta. ”…Nojaa…omalta kohalta voisin sannoo että aika huonosti…yrittä- jät ei varmaan vaan jotenkin jaksa keskittyä ja panostaa…se kun siinä on niin paljon erilaisia ihmisiä ja keskinäistä tekemistä niin siinä varmaan tulee sit niitä ristiriitoja…” (Nainen, KSK) ” HEIKKOUDET (-) VAHVUUDET (+) Yleinen talous- ja työllisyystilanne Kaunis luonto Väestön ikääntyminen Uskolliset asiakkaat Kuluttajien ostokäyttäytyminen => suositaan edullisia ketjuliikkeitä vaikka toivotaan erikoiskaupan tarjontaa ja odotetaan näiden pitävän suuria varastoja, kuluttajat ovat äärimmäisen hintaorientoituneita Väestön ikääntyminen on haasteen lisäksi myös mahdollisuus => kuluttaminen saattaa vähentyä mutta samalla se erikoistuu, eläkeläisillä on nykyään enemmän raha käytössä ”Tee-se-itse” –mentaliteetti, palveluista ei tahdota maksaa Palveluasenne Osaavan työvoiman saatavuus, etenkin nuoret tekijät muuttavat mieluummin suurempiin keskuksiin Luotettavat ihmiset ja motivoituneet työntekijät, ”jalat maassa” –asenne Työntekijän palkkaamiseen liittyvät riskit, jotka liittyvät osaltaan osaavan työvoiman saatavuuteen Matkailun luomat mahdollisuudet, näiden hyödyntämisessä ollaan vasta alkutekijöissään Pitkät välimatkat, korostuu etenkin iäkkäämpien kuluttajien kohdalla Asumisen edullisuus Yrittäjien keskinäinen kateus Ikääntyvät väestön palveluiden kysyntä kasvaa tasaisesti Kasvun rajat, paikallisesti voidaan kasvaa vain tiettyyn pisteeseen Paikallisuus ja henkilökohtaisen palvelun arvostus Vähenevät tukivarat Takaisinmuutto alueelle Venäjän läheisyys ja sen luomat mahdollisuudet Kuten eräs yrittäjä Pielisen Karjalasta osuvasti tiivis- tää kysyttäessä yrittäjien välisen yhteistyön toimivuu- desta: Taulukko 8. Pohjois-Karjala liiketoiminta-alueena – heikkoudet ja vahvuudet
  • 29. 29 ”…Tehhään (yhteistyötä)…mutta täällä on minunkin mielestä sitä että on kärhämää toisten välillä…var- maan suurin on että mietitään että se on se katteus…toiset ei välttämät- tä neuvo että keltä vois saaha…ei varmaan kaikki mieti sitä että keltä pieneltä yrittäjältä sen sais…” (Nainen, JSK) ” Toinen yrittäjä Joensuun seutukunnasta toteaa yh- teistyöstä seuraavalla tavalla: Vaikka edellä olevat ovat vain yksittäisiä esimerk- kejä, niin kuvatun kaltainen ajattelutapa on erittäin yleistä yrittäjien keskuudessa seutukunnasta riippu- matta. Haastatelluista yrittäjistä yhteensä 19 mainitsi yrittäjien välisessä yhteistyössä olevan ongelmia, näistä 13 nostivat erikseen syyksi keskinäisen ka- teuden. Myös ajanpuute on tekijä, joka vaikeuttaa yhteistyötä. Tekemistä oman yrityksen parissa on jo itsessään niin paljon, että yhteistyökuvioiden mietti- miselle ei tunnu enää jäävän aikaa. Edellä on esitelty yrittäjien näkemyksiä Pohjois-Kar- jalan alueen heikkouksista ja vahvuuksista. Koska me ihmiset olemme erilaisia, näemme me myös asiat eri tavalla. Kuitenkin haasteet ja toisaalta mahdol- lisuudet olivat sellaisia, joita ennen haastattelujen toteuttamista niiden arveltiinkin olevan. Edellisellä sivulla taulukossa 8 on esitetty tiivistetysti yrittäjien mainitsemia Pohjois-Karjalan heikkouksia ja vah- vuuksia. TYYPILLINEN ASIAKAS Kuten yritystoiminnan alkuvaiheen tavoitteita käsitte- levässä osiossa kappaleessa 4.1 todettiin, on yrittä- jälle tärkeää tunnistaa ja tuntea asiakkaansa. Myös yleisemmin liiketoiminnan ja elinkeinojen kehittämi- sen kannalta on tärkeää tietää, millaisia ovat alueen yritysten tyypilliset asiakkaat. Yrityshaastatteluissa yrittäjiä pyydettiin kuvailemaan heidän tyypillisiä asiakkaitaan, so. mistä he tulevat, millaista heidän kulutus-/ostokäyttäytymisensä on, mikä on matkailun ja matkailijoiden merkitys jne. Toi- saalta samalla kysymyksellä pystyttiin hyvin arvioi- maan, miten hyvin yrittäjät tunnistavat potentiaalisia uusia asiakasryhmiä. Haastatteluiden perusteella yrittäjät tietävät ver- raten hyvin keitä heidän asiakkaansa ovat. Vasta- ukset, joita haastatteluissa saatiin, olivat hyvin sel- keitä ja asiakasryhmän olivat hyvin tiedostettuja ja yrittäjät tuntuivat tietävän mistä heidän asiakkaansa tulevat. Ympäripyöreitä vastauksia siitä, että asiak- kaita ovat kaikki ihmiset maan ja taivaan välillä, ei tullut ainuttakaan. Asiakkaita koskevassa haastatte- luosuudessa korostui matkailun merkitys. Matkailijat ja loma-asukkaat olivat merkittävä asiakasryhmä neljälle viidestä vastaajasta. Ohessa on muutamia poimintoja haastatteluista. ”…No tuon toisen puolen asiakkai- ta tulee ympäri Suomen ja ulko- mailta…suurimmat ulkomaalaiset asiakasryhmät ovat tällä hetkellä venäläiset ja britit…toisellakin puolella asiakkaat tulee nykyään yllättävän laajalta, ei oo vaan tästä Pohjois-Karjalasta vaan on myös Pohjois-Savosta ja sit on Etelä-Sa- vosta..sanotaan että tollanen sadan kilometrin ympyrän jos piirtää niin sen sisältä…” (Mies, JSK) ”…Varmaan tyypillinen on metsä- mies tai –nainen…näitä erähenkisiä ihmisiähän täällä on tosi paljon… eli metsästävistä ihmisistä ja niiden koirista...se on se suurin asiakaskan- ta…asiakkaita tulee oman kunnan lisäksi naapurikunnista…niissä kun ei tämmöstä liikettä ole..” (Nainen, PSK) ”…Paljonhan tähän matkailijoita- kin tulee…Loma-aika tuo totta kai oman lisän…se tyypillinen asiakas on se ostava asiakas semmonen kes- ki-ikänen naisihminen…naisiahan nää on 95-prosenttisesti nää miun ”
  • 30. 30 asiakkaat…” (Nainen, JSK) ”…Kyllä se tyypillinen asiakas on sellanen 20-40-vuotias mies… ja keski-ikäisiä naisia kans, se oli vähän yllättävää…” (Mies, JSK) ”…Mulla käy tosi monen ikästä, mutta varmaan se tyypillinen… aika iso ikähaarukka tullee, mut se 30-60-vuotiaat on se…eniten rahhaa käyttävät on ne työssäkäyvät 30-45-vuotiaat täältä omalta alueel- ta…ja loma-aikaan sen huomaa… (venäläiset) matkailijat ja mökkiäli- set käy..” (Nainen, JSK) ”…Kesä on todella vilkasta… matkailun vaikutuksen huomaa… tyypillisesti käy ihan normaaleja perheitä…” (Nainen, KSK) ” YLEISTÄ ALUEESTA Haastatelluilta yrittäjiltä kysyttiin myös muita heidän toiminta-alueeseensa liittyviä kysymyksiä. Näitä oli- vat mm. kysymykset liittyen erilaisten tapahtumien merkitykseen sekä karjalaisuuden korostamiseen liiketoiminnassa. Paikallisuuden korostamisella voi etenkin nykyaikana olla suuri rooli varsinkin vähit- täiskaupan alalla. Kuluttajat hakevat tänä päivänä elämyksiä ja autenttisuutta, massatuotetut tuotteet ja palvelut eivät enää vetoa asiakkaisiin niin kuin aiemmin. Tapahtumilla tarkoitetaan tässä erilaisia ihmisiä liik- keelle saattavia tapahtumia kuten Hämärän kaupan ilta Lieksassa tai Kumpujaiset Outokummussa. Yrittä- jät näkevät tapahtumien järjestämisen pääsääntöi- sesti tarpeellisena. Haastatelluista yrittäjistä yhteen- sä 19 oli sitä mieltä, että tapahtumat ovat tärkeitä alueelle ja liiketoiminnalle. Vain kuusi haastateltua sanoi, että tapahtumia ei tarvita. Lopuilla ei ollut ai- heeseen selkeää mielipidettä. He saattoivat ajatel- la, että tapahtumat ovat ”ihan kivoja”, mutta niillä ei ole vaikutusta liiketoimintaan. Tapahtumien osalta mietintää yrittäjissä aiheutti nii- den järjestäminen, eli kuka ottaa tapahtumista ko- pin. Tässä nähdään selkeä yhtymäpinta edellä esi- tettyyn ongelmaan yrittäjien välisestä yhteistyöstä. Vaikka tapahtumat nähdään tarpeellisena, aiheutuu niiden järjestämisestä vaivaa jota varten yhteistyötä tarvitsisi tiivistää. Tämä taas ei monesti ole mahdol- lista keskinäisen kateuden ja luottamuksen puuteen johdosta. Muutama yrittäjä ehdottikin, että tapahtu- mien järjestäminen tulisi ulkoistaa ammattilaisille eli tapahtumatuottajille. Myös kuntien ja kyläyhdistys- ten rooli nähtiin tärkeänä, yrittäjiä itseään unohta- matta. ”…No ainakin kannattais kokkeilla tämmöstä…Ite oon aina ollu valmis lähtemään mukkaan tämmösiin tempauksiin…mutta siihen pitäs sit- ten saaha aina mukkaan usseempia yrittäjiä tämmösiä tempauksiin… mutta kyllä se olis niinku mahdolli- suus saada aina väkkee liikkeelle…” (Nainen, JSK) ”…Siinäpä vasta kysymys (kenen vastuulla tulisi olla)…yrittäjien ite pitäs olla aktiivinen ja saada sitä rinkiä muodostettua, mutta se vaan tahtoo aina sitten jäähä yhen harteille…yrittäjäyhdistyksenkään tehtävä se ei voi yksistään olla ja resurssit on vähäset…tuo on kyllä vaikee kysymys…” (Nainen, JSK) ”…Minun mielestä se ei oo pelkäs- tään yrittäjien vastuulla…minun mielestä kuntienkin pitäs ymmärtää se että yrittäjät tuo kuitenkin kun- nillekkin rahhaa… pitäs muistaa että se on vähän semmonen ympyrä että kun raha liikkuu niin kaikki hyötyy…minun mielestä sitä vois kaupunki tukkee vaikka muutamall työntekijällä tai pienellä panostuksella…” (Nainen, JSK) ”
  • 31. 31 ”…Jaa’a….heititpäs pahan…toki- han meillä on niitä tapahtumia ollu mutta aina niitä vois olla enem- mänkin… ja kunta on hyvin ottau- tunu… kyllä se niin kans on että jos halluu että jottain tapahtuu niin pittää itekkin olla aktiivinen eikä olettaa että joku muu tekkee sen sun puolesta…” (Nainen, KSK) Moni haastateltu yrittäjä näki karjalaisuuden ja pai- kallisuuden korostamisen hyödyntämisen liiketoimin- taan merkittävänä. Etenkin paikallinen asenne on sellainen, jota yrittäjien mukaan pitäisi tuoda enem- män esiin päivittäisessä toiminnassa. Karjalaiset tunnetaan iloisina ja palvelualttiina ihmisinä, ja tätä ei yrittäjien mukaan tulisi sivuttaa toiminnassa. Eräs naispuolinen yrittäjä tiivistää asian osuvasti: ”Karjalaisuutta voidaan tuoda esille ihan omassa toiminnassa…Ihan silleen että ollaan ilosia ja ulospäin suuntautuneita….ja voitais pukkeu- tua silleen karjalaisittain…ja oliskin suotavaa että joskus uskallettais olla silleen…” (Nainen, JSK) ” Pohjois-Karjalasta ja pohjoiskarjalaisesta liiketoi- minnasta ei voida puhua puhumatta venäläisistä. Asiakkaita koskevassa osiossa tuli jo ilmi venäläis- ten matkailijoiden merkitys yrittäjien liiketoiminnalle. Tässä on kuitenkin vielä kehitettävää. Osa asioista on hyvin triviaaleja liittyen venäjänkielisiin opastei- siin ja esimerkiksi ruokalistoihin ravintoloissa, osa liittyy asenteisiin. Etenkin vanhempien yrittäjien sekä paikallisten asukkaiden keskuudessa esiintyy jossain määrin ennakkoluuloja venäläisiä kohtaan. Osa vastaajista nosti Venäjän matkailun merkityksen esiin myös toiseen suuntaan. Suomalaisia käy paljon Ve- näjällä lomamatkoilla ja esim. kalastamassa, nämä ovat erittäin potentiaalista asiakaskuntaa jos heille pystyttäisiin tuotteita ja palveluita paremmin mark- kinoimaan. Matkailuun liittyen haasteita, ja toisaalta mahdolli- suuksia, luo palveluiden ja tuotteiden parempi pake- tointi. Tässä on kuitenkin yrittäjien keskuudessa sekä osaamis- että aikapuutteita. Yhteistyön merkitys ko- rostuu edelleen, miten saada yrittäjäkunta ymmärtä- mään että kaikkea ei kannata tehdä yksin? Monella palveluntarjoajalla olisi hyvin paketoitavissa olevia palvelutuotteita, jos vain sopiva yhteistyökumppani löytyisi. Myyntiin ja markkinointiin, etenkin verkko- markkinointiin, moni yrittäjä toivoisi enemmän tek- nistä apua. ”…Teknistä…verkkosivujen teke- minen ja nettikaupan tekkoo… pirun paljon vie aikaa kun alkaa päivittämmään….ja sit kun ei ossaa oikein niitä tekstejä tehä” (Nainen, KSK) ”…Venäjän suuntaan vois markki- nointia ja mainoksia tehostaa…siis ihan venäjänkielellä..” (Nainen, KSK) ”…Yhessä pitäs tehä enemmän Venäjän suuntaan… yhteismarkki- nointia ja yhessä suunnitella…ei oo heleppoo…” (Nainen, PSK) ”…Jonkin verran tuntuu että pe- lätään vielä venäläisiä eikä niistä tykätä…asenteet kuntoon…ei jäähä historiaan vaan katotaan etteen- päin…” (Nainen, JSK) ”…Löytää venäläisille uusia tuotteita ja palveluita…jossain määrinhän venäläiset käyttää jo terveydenhoi- topalveluita, mutta siinä ois var- masti sellanen kehittämisenpaika… siinä ois sellanen markkina josta varmasti löytäis uusia asiakkaita…” (Nainen, KSK) ”
  • 32. 32 Venäläisten matkailuun liittyen pohjoiskarjalaisten yritysten ja yrittäjien tulisi siis tiivistää yhteistyötään usealla eri tasolla aina markkinoinnista palvelujen paketoimiseen. Venäläinen matkailija varaa mat- kansa tyypillisesti hyvin lyhyellä, noin kahden viikon, varoitusajalla. Yrityksiltä tulisi löytyä kyvykkyyttä vastata tähän, ja apuna toimisi palvelujen saumaton paketointi ja tuotteistaminen siten, että myös vaati- valle venäläiselle asiakkaalle voidaan tuottaa hä- nen haluamaansa palvelua lyhyellä varoitusajalla. Vaikka Pohjois-Karjalaan suuntautuva venäläismat- kailu onkin luonteeltaan enemmän ostosmatkailua, myös lomamatkailu yöpymisineen on nousussa. Lo- mamatkoillaan venäläiset asiakkaat panostavat voi- makkaasti lapsiin ja luksukseen. Lapsia tahdotaan hemmotella ja matkakohteet valitaan monesti sen mukaan. Venäläiset arvostavat myös korkeaa laa- tua ja luksusta, tässä Suomi ja Pohjois-Karjala ovat jäljessä esimerkiksi Suomen naapurimaita. Valtaosa Pohjois-Karjalaan tulevista venäläisistä matkailijoista tulee Karjalan tasavallasta, mutta myös Pietarin ja Moskovan kaltaisista suurkaupungeista tulee venäläisiä Suomeen matkalle. Pohjois-Karja- lassa näiden lähtökaupunkien rooli on kuitenkin vie- lä rajallinen, mutta mahdollisuuksia ko. kaupungeis- ta tulevien matkailijoiden houkuttelemiseksi alueelle olisi. Vaikka suurkaupungeista tulevat venäläismat- kailijat suosivat useissa tapauksissa sellaista luksusta mm. majoituksen suhteen jota Pohjois-Karjalasta ei löydy, on alueella muita vahvuuksia. Hektisen suur- kaupunkielämän vastapainoksi monet etsivät mat- koiltaan rauhaa ja hiljaisuutta luonnon helmasta ja mökeiltä, ja tämä on jotain mitä Pohjois-Karjalalla on tarjota. Varsinkin taloudellisen laskusuhdanteen aikana, kun ostosmatkailu saattaa vähentyä, olisi venäläisille syytä markkinoida maakunnan mui- ta vaihtoehtoja kuten puhdasta luontoa ja kauniita maisemia. Mökkien varusteluun ja palvelujen kor- keaan laatuun tulisi kuitenkin panostaa, ja etenkin Pietarista tuleville matkailijoille tulisi olla rauhan ja hiljaisuuden lisäksi tarjolla lisäksi erilaisia aktiviteet- teja. Siinä missä moskovalaiset hakevat lomaltaan enemmän luonnonrauhaa ja yksityisyyttä, arvostaa pietarilainen matkailija myös monipuolisia aktivi- teettejä. Nämä eivät missään nimessä ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, yrittäjiltä vaaditaan vaan mielikuvista ja uskallusta ajatella uudella tavalla. Koska etenkin kauempaa tulevat venäläismatkailijat käyttävät matkoja suunnitellessaan erilaisia matkan- järjestäjiä, tulisi yhteistyötä näiden suuntaan kehit- tää. Suomalaiset matkailijat ovat tottuneita omatoi- mimatkailijoita ja meille Interentin käyttö ja sieltä matkan ja aktiviteettien hankkiminen on luontevaa, mutta venäläiset ovat tältä osin erilaisia. Varsinkin mitä kokemattomampi matkailija on kyseessä, sitä enemmän he käyttävät paikallisia matkanjärjestäjiä. Tämä tulisi yrittäjien ottaa huomioon palveluitaan markkinoidessa. Pohjois-Karjalalla alueena on useita vahvuuksia, mutta toisaalta myös heikkouksia suhteessa Venä- jään. Edellä käsiteltiin matkailua, mutta pitää kui- tenkin muistaa että Venäjä tarjoaa muitakin mah- dollisuuksia kuin pelkästään matkailun. Vahvuuksia suhteessa Venäjään ovat Pohjois-Karjalan elin- keinopoliittisen Venäjä-strategia 2015 mukaan mm. venäläiset maahanmuuttajat ja muut osaavat Venä- jä-asiantuntijat, maantieteellisesti strateginen sijainti rajan lähellä, hyvä maine Venäjällä sekä luonto ja turvallisuus. Heikkouksina samainen strategia näkee puolestaan mm. venäjän kielen taitoisten ja venä- läisten maahanmuuttajien osaamisen vähäisen hyö- dyntämisen, Venäjän liiketoimintaosaajien vähäi- sen määrän ja venäläisten kauppatapojen huonon tuntemuksen sekä uskalluksen ja pitkäjänteisyyden puutteen. Kaikesta huolimatta nämäkin heikkoudet voidaan kääntää vahvuuksiksi aidolla halulla ja ny- kyisten vahvuuksien hyväksikäytöllä. ALUEELLISTEN TOIMIJOIDEN ROOLI JA YRITYS- TEN TUKEMINEN Kappaleessa 4.1 käsiteltiin alueellisten toimijoiden kuten seudullisten kehittämisyhtiöiden ja muiden yritysneuvontaa tarjoavien tahojen roolia yrityksen perustamisvaiheessa. Haastatellut kokivat, että alu- eellisilla toimijoilla oli suuri rooli heidän yrittäjäpol- kunsa alkutaipaleella. Toisaalta valitettavan usein
  • 33. 33 haastatteluissa nousi esiin se, että yrittäjät kokivat jääneensä yksin heti yrityksen perustamisen jälkeen. Monella yrittäjällä oli sellainen tuntuma, että heti kun yritystunnus on saatu ja yritystoiminta aloitettu, niin yritysneuvojen ja –kehittäjien mielenkiinto lop- pui. Toisin sanoen yrittäjät kokivat, että alueellisille yrityskehittäjille ja muille toimijoille tuntui olevan tär- keintä saada alueelle uusia yrityksiä – niiden kuulu- miset ja menestyminen eivät sitten enää niin kiinnos- taneetkaan. Haastatellut toivoivat siis vahvasti alueellisten yritys- neuvojien ja yritysten kanssa töitä tekevien tahojen jalkautumista yrityksiin. Haastatelluista yhteensä 23 oli sitä mieltä, että yritysten kanssa töitä tekevät or- ganisaatiot jäävät tällä hetkellä kovin etäisiksi heti yrityksen perustamisen jälkeen. Monet myös ihmet- telivät, että miten voidaan tehdä töitä yritysten paris- sa jos ei tunneta kenttää. Toki aina ongelma ei ole vain yritysneuvojien ja muiden henkilöiden jalkautumisessa, vaan yrittäjät kyllä tiedostavat myös oman roolinsa avunhankin- nassa. Tässä taas moni yrittäjä kokee, että apua ja tietoa olisi varmasti saatavilla jos vaan tietäisi mistä ”…Olisi se kiva jos joskus käytäisiin kysymässä mitä kuuluu…ei aina tarvii olla virallista asiaa…tuntuu että sieltä päästä ootetaan että ollaan ongelmissa, sitten vasta soitetaan…” (Nainen, JSK) ”…No eipä sitä yrityksen perustamisen jälkeen oo kettään näkyny, sie oot varmaan eka… No kunta anto kukkia ku laajennettiin, siinä se…Kiva olis tuntee että meistä piettäis huolta…” (Nainen, JSK) ”…Tuntuu että tämä alan yrittäjjää ei oikein arvosteta…ajateltiin että yritetään liian pienesti…” (Nainen, PSK) ”…No tuota tuota…varmaan toivosin tietyllä tavalla esimerkiks JOSEK:ilta että jos on vaik- ka tietyn ajan yritys toiminut niin otettas vaikka ihan oma-aloitteisesti sieltä päin yhteyttä että hei miten mennee…että ootko kaivannut mittään apua ja tarviitko mittään vinkkejä tai muita…että se jo paljon auttas..kun ei oo välttämättä sitä työyhteisöö jonka kanssa ratkasta…niin paljon helpompi ois jonkun toisen kanssa funtsii…” (Nainen, JSK) ”…Jotenkin tuntuu että näin pientä yrittäjjää ei samalla tavalla arvosteta…ei kysellä mitä kuuluu ja miten mennee sen jäläkeen kun yritys on pystytetty…” (Nainen, JSK) ” etsiä. Monet kokevat, että palvelut on ”piilotettu” liian tehokkaasti, ja että informaatiotulvan keskeltä on vaikeaa poimia itselle tärkeää tietoa. Tässäkin jalkautumisella ja palveluista tiedottamisella voi- si olla merkittävästi suurempi rooli. Toisaalta suurin osa yrittäjistä koki, että kunhan apua vain osasi ha- kea ja pyytää, saatu palvelu oli erittäin laadukasta. Ongelmana vain tuntui olevan se, että palveluista ei tiedetty ja arjen kiireiden keskellä tiedonetsintä on hankalaa jo ajanpuutteenkin takia. ”…No joo, ehkä oon ittekkin vähän huonosti perehtyny, mutta sitä tie- toa on vaan niin paljon…eli mistä sitä lähtis sitten ettimään…” (Nai- nen, JSK) ”…Kyllä sitä varmaan ois joo, aika ei vaan taho riittää selevittelemään..” (Mies, PSK) ”
  • 34. 34 Alueellisiin toimijoihin lasketaan myös erilaiset tut- kimus- ja oppilaitokset. Vaikka haastatellut eivät juurikaan nostaneet esiin yhteistyötä tutkimus- ja op- pilaitosten kanssa, puoltavat aiemmat tutkimukset ja selvityksetyritystenjaoppilaitostenvälisenyhteistyön merkitystä. Siinä missä yritysten välinen yhteistyö sekä yrittäjien ja yrityskehittäjien keskinäinen vuoro- puhelu on tärkeää, myös oppi- ja tutkimuslaitoksilla on suuri rooli. Tämä voi korostua varsinkin korkean teknologina alueilla, mutta myös perinteisemmissä kaupan toiminnoissa ja ennen kaikkea palveluliike- toiminnassa uusina toimintamalleina ja uusina pal- veluinnovaatioina. Kokemus on osoittanut, että jos tietylle alueelle on kerääntynyt inhimillistä pääomaa ja teknologista osaamista, korkeakouluja ja muita oppi- ja tutkimuslaitoksia, luovat nämä informaa- tioverkkoja ja ihmisten välistä vuorovaikutusta siten, että sillä on vaikutusta alueen kilpailukykyyn. Tyypil- lisimmin alueet joilta löytyy em. tekijöitä, ovat muita alueita kilpailukykyisempiä. Pohjois-Karjalasta löytyy sekä korkeatasoisia op- pilaitoksia, että korkeatasoista tutkimusta. Keihään- kärkinä toimivat oppilaitospuolella luonnollisesti Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus sekä Kare- lia-ammattikorkeakoulu. Kummallakin toimijalla olisi tarjota myös kaupan alan ja palvelualojen yrittäjil- le tukea ja palveluita, mutta yrittäjät eivät ole näitä palveluita välttämättä kovin hyvin löytäneet. Tässä tosin on peiliin katsomisen paikka myös oppilaitok- silla itsellään. Jos yrittäjät ”syyttivät” yritysneuvojia ja –kehittäjiä siitä että nämä eivät jalkaudu kentälle, niin tilanne on hyvin samansuuntainen myös oppi- laitosten suhteen. Etenkin yliopisto koetaan etäiseksi ja jollain tapaa ”mystiseksi”. Koetaan, että yliopis- ton palvelut menevät yli pienen yrityksen tarpeiden ja ymmärryksen. Kuitenkaan asia ei näin ole, mutta etenkin yliopiston tulisi kiinnittää enemmän huomiota palveluidensa oikeanlaiseen markkinointiin ja esille- tuontiin. Konkreettisimmin oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö voisi näkyä mm. opinnäytetöiden ja har- joittelijoiden kautta. Moni yrittäjä valittelee aika-, raha- ja osaamispulaa tiettyihin toimintoihin kuten vaikka markkina- ja asiakasselvitysten tai verkko- liiketoiminnan kehittämiseen. Kuitenkin samaan ai- kaan maakunnassa on oppilaitoksia joista löytyy korkeatasoista opetusta ja lahjakkaita opiskelijoita jotka odottavat, että pääsisivät näyttämään kyky- jään aidossa ympäristössä. Kehittämällä yrittäjien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä saavutettaisiin win-win-win –tilanne. Yrittäjät saisivat osaavia ja motivoituneita opiskelijoita viemään läpi erilaisia projekteja, opiskelijat saisivat arvokasta käytännön työelämäkokemusta ja oppilaitokset saisivat tietoa opetuksensa toimivuudesta käytännössä. Miten alkavia (ja jo toimivia) yrityksiä pitäisi sitten yritysten mielestä tukea? Mistä löytää apua yrittä- jille? Suurin osa vastaajista näkee tärkeimpänä tuki- keinona jo yllä esitetyn yritysneuvojien jalkautumisen ja aktivoitumisen yrittäjien asialle myös perustamisen jälkeen. Toki myös rahallista tukea kaivataan, mutta kaikki eivät ajattele näin. Joidenkin mielestä rahal- lista tukea on jopa liikaa saatavilla. Tämä aiheuttaa sen, että yrittäjät tottuvat alussa saamaan asioita ”ilmaiseksi”. Myöhemmin sitten arkirealismi voi is- keä vasten kasvoja. Rahallisen tuen suhteen jotkin vastaajat kokivat lisäksi, että rahaa on kyllä tarjolla, mutta se kohdennetaan väärin. Puhuttiin jopa ”pie- nen piirin pyörimisestä”. ”…Rahaa kyllä on joo, mutta sen kohdentaminen ei aina ole ihan järkevää…ei kait näin pitäisi sanoa, ja ei asia varmaan ihan näin mus- tavalkoinen olekkaan, mutta välillä tuntuu että pitää tuntea oikeat hen- kilöt ja olla heidän suosiossaan että rahaa saisi…” (Mies, JSK) ”…Periaatteessa miun mielestä tääl- lä on tuettu ehkä pikkasen liikaakin [rahallisesti]…koska täällä on ollut tosin paljon EU-rahalla pyöritettyjä projekteja jossa yritykset on saaneet kaiken lähestulkoon ilmaseks… ”
  • 35. 35 täällä on yritykset niinku opetettu siihen että asiat tehhään heijän puolestaan ja vielä ilmaseks…” (Nainen, KSK) ”…Kyllähän se raha ois…että pääsis alkuun…ja työvoima…mulla on pari ollu nyt työkokeilussa…” (Nai- nen, KSK) ” Yritysten rahallisessa tukemisessa ohjaava näkö- kulma voisi olla kasvu. Väheneviä tukivaroja voisi olla viisasta kohdistaa kasvupotentiaalisiin yrityk- siin ja yrittäjiin mieluummin, kuin antaa kaikille jo- tain. Haasteena tässä on se, että miten tunnistetaan kasvumahdollisuudet ja ne yritykset, joilla on aitoa kasvupotentiaalia ja kasvukykyä. Suuri osa alkavis- ta yrittäjistä, etenkin perinteisemmillä toimialoilla, ei ole välttämättä kasvuhakuisia. Silloin keskiöön nou- see kasvukyky. Vaikka ei ole identifioitu mitään sel- keää kaavaa millä tunnistaa kasvukykyiset yritykset, on olemassa muutamia tekijöitä joilla on merkitystä arvioitaessa yrityksen kasvupotentiaalia. Näitä ovat mm. yrityksen perustajan kokemus ja koulutus, toimi- vat markkina- tai tuoteideat, mahdollisuus rakentaa yritykselle selkeä ja toimiva kasvua tukeva liiketoi- mintamalli, yrittäjän tietämys tuotteiden ja/tai pal- veluiden kehittämisestä, yrityksen riittävät resurssit sekä yrittäjän liiketoimintaosaaminen. Toki kaikkien yritysten ei tarvitse olla kasvuyrityksiä, eikä kasvuyrityksiä tulisikaan suosia muiden yritys- ten kustannuksella. Mutta arvioitaessa vähäisiä ra- hallisia resursseja, joudutaan väistämättä tekemään valintoja tuettavien yritysten välillä. Tällöin yrityksen kasvupotentiaali ja –kyky voisi olla toimiva mittari. Tukia arvioitaessa on myös hyvä arvioida sitä, mikä on rahallisen tuen aito vaikutus esimerkiksi yksit- täiseen yritykseen. Eri yrittäjäryhmillä on myöskin erilaiset intressit tuen myöntämisperusteiden suh- teen. Alkavat yrittäjät ovat sitä mieltä, että julkisen vallan tulee tukea heidän pyrkimyksiään. Toimivien pienyrittäjien intresseissä on taas se, että heitä tulisi kohdella suurista yrityksistä poikkeavalla tavalla esi- merkiksi verotuskäytäntöihin liittyen. Makrotalouden näkökulmasta taas kummankin näkemyksen toden- peräisyys on huomattavasti epäselvempi. Kokemuk- seen perustuvat havainnot eri maista osoittavat, että yksittäisiin yrityksiin kohdistuvia tukia on usein etu- käteen yliarvioitu. Yritystuet aiheuttavat myös kustan- nuksia, tämäkään raha ei ole ilmaista, vaan jonkun maksettavaksi se tulee kuitenkin. Tyypillisimmin ve- ronmaksajien. Tämän johdosta tulisikin käyttää hyvin maltillisia arvioita tuen positiivisista vaikutuksista ja toisaalta, verraten pessimistisiä arvioita sen kustan- nuksista. Etenkin, kun empiiriseen kokemukseen pe- rustuen on huomattu, että yrittäjät tekevät esimerkiksi investointeja tuesta huolimatta. Yrityskummitoiminnan käynnistämistä toivoi moni haastateltu yrittäjä. Monet kokevat, että vertaistuki puuttuu ja juuri se voisi olla ratkaisevaa menesty- misen kannalta. Toki tässäkin haasteena on monesti ajan puute. Edelleen työelämässä olevilla yrittäjillä ei yleensä juuri aikaa löydy, ja toisaalta eläköity- neet yrittäjät saattavat kokea että heidän panoksen- sa yhteiskunnalle on jo annettu. Kuitenkin yrittäjän antama vierihoito toiselle yrittäjäl- le on jotain, mitä jokainen yrittäjä tarvitsee – vaikka ei sitä aina tiedostaisi. Yrityskummin tai mentorin tar- joama keskusteluapu voi olla juuri sitä, mitä alkava yrittäjä tarvitsee. Mentorin kanssa voidaan puhua luottamuksellisesti omista ongelmista, kysyä koke- muksista yrittäjyydestä ja kysyä mielipiteitä ja neuvo- ja. Toki yritysneuvoja tai –kehittäjä voi myös täyttää näitä tehtäviä, mutta ei kuitenkaan kokonaan. On eri asia puhua ”yrittäjältä yrittäjälle” yrittäjien ”omista” asioista, joista vain toinen yrittäjä osaa sanoa jotain hyödyllistä ja uskottavaa. Seudullisessa kehittämistoiminnassa tulisikin pyrkiä yleisiin tai toimialakohtaisiin kummiryhmiin joiden jäsenet lupautuisivat pitkäjänteiseen ja luottamuk- selliseen sekä riittävän usein tapahtuvaan yhteistyö- hön 1-3 ei-kilpailevan yrittäjän kanssa. He voisivat neuvonnan ja opastuksen avulla juurruttaa yrityksiin hyviä käytänteitä sekä edistää liiketoimintaa ja ra- kentaa verkostosuhteita, ja näin toimimalla antaa