Luentomateriaali, viestinnän opinnot moduulissa 1 hoitotyön koulutusohjelma, sosiaalialan koulutusohjelma Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK

1. SANATON
VIESTINTÄ
HAMK / SAIJA KAREVAARA 2017

3. Sanattomasta viestinnästä
Osa kehon kielen symboleista on perittyä, suurin
osa opittua ja omaksuttua.
Sanattomassa viestinnässä voi
harjaantua, mutta pitkäaikainen
huijaaminen onnistuu harvoin.
Sanaton viestintä EI ole universaalia eikä
”mustavalkoisesti” tulkittavissa.

4. Jos sanaton ja sanallinen viestintäsi on ristiriidassa:
mitä todennäköisimmin viestintäkumppanisi
uskoo sanatonta viestiäsi!

5. 1 Sanattoman viestinnän
osa-alueet

6. Sanattoman eli nonverbaalisen
viestinnän osa-alueet
Visuaaliset ja auditiiviset koodit
Kontaktikoodit
Aika- ja paikkakoodit

7. a. Visuaaliset koodit
KINESIIKKA
elehtiminen, ilmeet, liikkuminen
FYYSINEN ULKONÄKÖ
pituus, paino, ruumiinrakenne, ikä,
sukupuoli, ihonväri,
pukeutuminen, koristeet

8. b. Auditiiviset koodit
ÄÄNENKÄYTTÖ
sävy, korkeus, voimakkuus, tauotus

9. c. Kontaktikoodit
Haptiikka eli kosketus
Proksemiikka eli
tilankäyttö
(reviirit!)

10. d. Paikka- ja aikakoodit
Ympäristö
Artefaktit
Kronemiikka eli
ajankäyttö

12. 2 Myönteisiä ja kielteisiä koodeja:
joko—tai vai sekä—että?

13. Yleensä myönteisiä koodeja
Huom! Kulttuurierot ja viestintätilanne!
Katsekontakti – millainen?
Avoin ja luonnollinen hymy
Vartalon kallistaminen
lievästi eteenpäin
Avoimet ja luontevasti
liikkuvat kädet
Hyvä ryhti
Vartalon kääntäminen
kohti toista ihmistä

14. Saatetaan tulkita myönteisiksi?
Otsan pitely (avoimuus tehtyään virheen)
Leuan hieroskelu
(osoittaa harkintaa)
Tuolin reunalla istuminen (yhteistyö)

15. Yleensä kielteisiä koodeja?
Poissaoleva tai liian tuijottava katse
Kulmien alta katsominen
Väheksyvät hymy
Päästä jalkoihin mitteleminen
Käsivarret ristissä rinnalla
(erimielisyys puhujan kanssa,
puolustautuminen)
Toisesta poispäin vetäytyminen

17. Saatetaan tulkita kielteisiksi?
Silmälasien yli katsominen
Käsin suun edessä (peittely, valhe?)
Sormet suussa (sisäinen ahdistus?)
Jalat ja kädet ristissä
Huono ryhti
Alaspäin suuntautunut
leuka
Olemattomien roskien
nyppiminen (erimielisyys
puhujan kanssa?)

18. Etäisyys - reviirikäyttäytyminen
Intiimietäisyys n. 0,5 m. (Huom! Yksilöerot ja kulttuurierot!)
Maalaisilla usein laajempi reviiri kuin kaupunkilaisilla
Suunta: ihmisten tapa istua tai seisoa vastakkain, vierekkäin tai vinottain
(peili-efekti?)
Korkeusero: esim. jos toinen
istuu ja toinen seisoo,
niin seisojalla psykologinen yliote
– mutta voi olla myös toisinpäin!
Pituus universaali vallan symboli

19. 3 Etäisyys – reviiri

21. Ei ole näin yksinkertaista
ja mustavalkoista!
Reviirejä voi harkitusti
esim. puhujana rikkoa!
Tilannetaju!

23. 4 Sanattoman viestinnän
merkitys ja funktio?

24. Ekmanin ja Friesenin
funktiomalli
a) Tunnusmerkit
b) Kuvaajat
c) Säätelijät
d) Tunteen ilmaukset
e) Sopeutteet

25. a. Tunnusmerkit
Merkkejä jotka ryhmän tai joukon jäsenet
tunnistavat ja joilla on suora puhuttu vastine
Yleensä tilanteessa, jossa puhe ei riitä kuten
peukalokyyti tai kätten taputus

26. b. Kuvaajat
Liittyvät puhuttuun, korostavat sitä
Esimerkiksi sormien käyttö luetteloinnissa tai
kurvikkaan ihmisen kuvaus
Eivät toimi yksinään

27. c. Säätelijät
Kumppanin viestinnän
sanatonta säätelyä
Esimerkiksi pään nyökkäys,
otsan rypistys, kulmakarvojen
nosto, haukottelu tai kellon
katselu

28. d. Tunteen
ilmaukset
Osoittavat tunnetiloja
Pääasiassa kasvoilla,
myös koko keho
Yleismaailmallisia:
yllättyneisyys,
mielenkiinto,
pelko, viha, inho,
onnellisuus, suru…
- kulttuurieroja silti

29. e. Sopeutteet
Auttavat sopeutumaan kiusalliseen tilanteeseen
Esimerkiksi korvikeyskä, nenän niisto, kynän
pureskelu, solmion oikaisu, tavaroiden järjestely
pöydällä, käsien nyrkkiin puristaminen

30. Funktiot (Burgoon ym. 1996)
Vuorovaikutuksen jäsentäminen
Identiteetin luominen ja käsittely
Vaikutelmien muodostaminen
Tunteiden ilmaisu ja käsittely
Suhdeviestintä ja suhteiden käsittely
Keskustelujen jäsentäminen
Vaikutelmien antaminen itsestä
Sosiaalinen vaikutus
Petos, vilppi

32. Lähteet
Burgoon, J. K., Guerrero, L. K. & K. Floyd (2010). Nonverbal Communication. Boston: Allyn
& Bacon.
Hinkka, T. (2015). Tapettu työilo tuhoaa yhteiskuntamme. Iisalmen Sanomat. Haettu
20.9.2017 osoitteesta http://www.iisalmensanomat.fi/tapetty-tyoilo-tuhoa-
yhteiskuntaamme/
Honkala, P. (1999). Viestinnän oppimateriaali. Opetuskalvot. Kauppiaitten kauppaopisto.
Helsinki.
Jyväskylän yliopisto (n.d.). Nonverbaalinen viestintä. Ryhmäviestinnän perusteet.
Viestintätieteiden laitos. Haettu 20.9.2017 osoitteesta
https://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviesti/vuorovaikutus/viestinta/nonverbaal
inen.html
Mäki, E. (n.d.) Nonverbaali viestintä. Artikkeli julkaisun käsikirjoituksesta. Tekijän hallussa.
Pörhölä, M. (2000). Kulttuurin viestintäodotukset ja yleisölle puhuminen. Teoksessa M.
Valo (toim.) Nykytietoa puheviestinnän opetuksesta. Jyväskylän yliopiston
viestintätieteiden laitoksen julkaisuja.
Salo-Lee, L. (1996). Ei-kielellinen viestintä. Teoksesssa L. Salo-Lee, R. Malmberg & R.
Halinoja (toim.). Me ja muut – kulttuurienvälinen viestintä. Helsinki: Yle Opetuspalvelut.
Wiio, O. A. (1994). Johdatus viestintään. Helsinki: Weilin+Göös.