Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

SAK osana kansainvälistä ay-liikettä

701 views

Published on

Esite kansainvälisistä ay-järjestöistä ja -elimistä. Toim. Marjaana Valkonen

Published in: News & Politics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

SAK osana kansainvälistä ay-liikettä

  1. 1. SAK osana kansainvälistä ay-liikettä
  2. 2. Toimittanut Marjaana ValkonenKannen kuva Euroopan ay-nuorten mielenosoituksesta keväällä 2009/Jussi Päiviö Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 2010
  3. 3. SisältöAmmattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC 4Taustaa: VAKL ja MAL 6Yleiseurooppalainen ammattiyhdistysneuvosto PERC 7Globaalit ammattiliitot 8TUAC AY-liikkeen neuvoa-antava komitea OECD:ssa 9Kansainvälinen työjärjestö ILO 10 Kansainvälinen työnormisto 12 Työelämän perusoikeudet 13 Sosiaalinen oikeudenmukaisuus 13 Globaali työllisyyssopimus 2009 14 Päätöksenteko 14Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY 16 Sosiaalinen vuoropuhelu 17 EAY:n komiteat, työryhmät ja erityiselimet 18Euroopan ammattisihteeristöt 20Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnions 21Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK 22Pohjolan Ammatillinen Yhteisjärjestö PAY 23Pohjoismaiset ammattisihteeristöt 24Itämeren ay-verkosto BASTUN 25Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK 26
  4. 4. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUCInternational Trade Union ConfederationITUC perustettiin marraskuussa 2006 Wie- keskusjärjestöä. Eri maiden palkansaaja-nissä. Uusi keskusjärjestö syntyi Vapaiden keskusjärjestöjen ohella ITUC:ssa toimii 11ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton globaalia ammattiliittoa (Global UnionVAKL:n (ICFTU) ja Maailman työn liiton Federations).(WCL) yhdistyessä. Talouden globalisaatiopakotti demokraattisen ja riippumattoman ITUCin tärkeimpänä tehtävänä on edistääammattiyhdistysliikkeen tiivistämään maa- ja puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja etu-ilmanlaajuista yhteistyötään. Järjestöön liit- ja ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisel-tyi myös niiden ulkopuolella olleita keskus- lä yhteistyöllä ja kampanjoilla sekä vaikut-järjestöjä. tamalla tärkeimpiin globaaleihin instituu- tioihin. ITUC julkaisee vuosittain raportinVAKL oli toiminut vuodesta 1949 lähtien. ammattiyhdistysoikeuksien loukkauksistaRoomalaiskatolista kirkkoa lähellä ollut eri puolilla maailmaa (Annual Survey ofWCL oli perustettu jo ennen ensimmäistä Violations of Trade Union Rights).maailmansotaan. VAKL oli johtava globaalipalkansaajajärjestö, johon kuului yhdisty-misen aikaan 236 keskusjärjestöä ja 155 mil- ITUC:n toiminnan painopisteitä ovat:joonaa palkansaajaa 154 maasta. WCL:ssä - ammattiyhdistys- ja ihmisoikeudetoli 144 jäsenjärjestöä ja 26 miljoonaa jäsen- - talous, yhteiskunta ja työpaikattä. - tasa-arvon edistäminen - kansainvälinen solidaarisuus.ITUC edustaa vuonna 2010 noin 175 mil-joonaa palkansaajaa 155 maassa eri puolil- Perusperiaatteita ovat ammattiyhdistysliik-la maailmaa. Siihen kuuluu 311 kansallista keen demokraattisuus ja riippumattomuus. 4
  5. 5. Kansainvälinen työjärjestö ILO on ITUCin ITUCin hallituksessa Pohjolan ay-liikettäyhteistyöjärjestö. ITUC johtaa työntekijä- edustavat Tanskan LO:n puheenjohtajaryhmän toimintaa ILO:ssa. Yhteistyötä teh- Harald Børsting ja SAK:n puheenjohtajadään useiden YK:n erityisjärjestöjen kans- Lauri Lyly. Tilintarkastajana toimii SAK:nsa. ITUCilla on säännöllinen neuvottelu- talousjohtaja Arto Kuusiola.yhteys myös Maailmanpankkiin ja Kansain-väliseen valuuttarahastoon. ITUC vaikuttaa Kansainvälisten asioiden asiantuntija Katjamaailman kauppajärjestö WTO:hon. G20- Lehto-Komulainen SAK:sta kuuluuhuippukokousten yhteydessä ITUCin joh- ITUCin naiskomiteaan. SAK:ssa ITUCistato on tavannut valtionpäämiehiä. vastaa kansainvälisten asioiden johtaja Mar- jaana Valkonen.ITUC toimii tiiviissä yhteistyössä globaalienammattiliittojen (Global Union Feder-ations, GUF) ja teollisuusmaiden yhteistyö-järjestön OECD:n neuvoa-antavan ay-ko-mitean TUAC:n kanssa.ITUC:n korkein päättävä elin on joka nel-jäs vuosi kokoontuva maailmankongressi.Seuraava kongressi pidetään kesäkuussa2010 Vancouverissa Kanadassa. Hallitus ko-koontuu kerran vuodessa ja työvaliokuntakahdesti. ITUC pähkinänkuoressaITUCin toimisto sijaitsee Brysselissä.ITUCia johtaa pääsihteeri Guy Ryder. Hal- 311 keskusjärjestöä 155 maassa.lituksen puheenjohtajana toimii Sharan 4 maanosajärjestöä.Burrow, joka on Australian keskusjärjestön ITUC:n jäsenjärjestöt edustavat yh-ACTU:n puheenjohtaja. Työvaliokunnassa teensä 175 miljoonaa palkansaajaa.puhetta johtaa Saksan DGB:n puheenjoh- Edustaa maailman ammattiyhdistys-taja Michael Sommer. Pääsihteeri vaihtuu liikettä mm. suhteessa WTO:hon,Vancouverin kongressissa. Sharan Burrow Maailmanpankkiin ja Kansainväliseenon vahvin ehdokas. valuuttarahastoon. Johtaa työntekijäryhmän toimintaaITUCilla on neljä aluejärjestöä. Aasian- kansainvälisessä työjärjestö ILO:ssa.Tyynenmeren alueella toimii ITUC-AP, Af-rikan alueella ITUC-AF ja Amerikan alu- ITUCeella TUCA. Maaliskuussa 2007 perustettiin Boulevard du Roi Albert II 5, Bte 1yleiseurooppalainen ay-neuvosto PERC, B-1210 Brusselsjoka toimii tiiviissä yhteydessä EAY:n kans- Belgiumsa. ITUCilla on alueorganisaatioiden lisäk- Puh. +32 2 224 0211si toimistot Ammanissa, Genevessä, Mosko- Fax +32 2 201 5815vassa, New Yorkissa, Sarajevossa, Vilnassa ja www.ituc-csi.orgWashingtonissa info@ituc-csi.org 5
  6. 6. Taustaa: VAKL ja MALKansainvälinen ammattiyhdistysliike pirstoutui kylmän sodan seurauk-sena 1940-luvun loppupuolella. Sodan jälkeen vuonna 1945 perustettuMaailman ammattiyhdistysten liitto MAL (WFTU) hajosi kylmän so-dan seurauksena jo vuonna 1948. Se jäi kommunistien johtamaksi jär-jestöksi. MAL jatkaa edelleenkin toimintaansa, mutta varsin vaatimat-tomana. Joukot ovat huvenneet poliittisten muutosten seurauksena.Sosialidemokraattien johtamat järjestöt perustivat VAKL:n vuonna 1949.SAK liittyi VAKL:n jäseneksi vuonna 1957, mutta hyvä yhteistyö alkoi joVAKL:n perustamisen myötä. SAK:lla on hyvät yhteistyösuhteetVAKL:oon aina sen perustamisesta lähtien. STTK ja Akava liittyivätVAKL:n jäseniksi 1990-luvun alussa 6
  7. 7. Yleiseurooppalainen ammattiyhdistysneuvosto PERCPan-European Regional CouncilPERC perustettiin maaliskuussa 2007 SAK:ta edustaa PERC:n hallituksessaITUCin aluejärjestöksi, joka kokoaa yh- kansainvälisten asioiden johtaja Marjaa-teen Euroopan ammatillisen yhteistyö- na Valkonen. Kansainvälisten asioidenjärjestön EAY:n jäsenjärjestöt ja sen ul- asiantuntija Katja Lehto-Komulainenkopuoliset ITUCin jäsenjärjestöt itäises- SAK:sta on PERC:n naiskomitean jäsen.sä Euroopassa. PERC toimii tiiviissä yh-teistyössä EAY:n kanssa, ja sitä johtaaEAY:n pääsihteeri John Monks. PERC:npuheenjohtajana toimii Venäjän FNPR:npuheenjohtaja Mikhail Shmakov.PERC:n hallitus kokoontuu kerran vuo- PERCdessa. PERC toteuttaa ITUC:n linjauk- Pan-European Regional Concilsia ja ohjelmia omalla toiminta-alueel- Bd du Roi Albert II, 5, Bte 1laan. B-1210 Brussels BelgiumToiminnan painopisteitä ovat: Puh. +32 2 224 0321- ammattiyhdistysliikkeen järjestöllinen Fax +32 2 201 5815kehittäminen ja toimintakyvyn vahvis- perc@ituc-csi.orgtaminen. http://perc.ituc-csi.org- siirtolaisuus.- energiakysymykset. 7
  8. 8. Globaalit ammattiliitotGlobal Union Federations, GUFwww.global-unions.orgGlobaalit ammattiliitot ovat oman alansa tai sektorinsa kansainvälisiä liittoja. Seu-raavat globaalit ammattiliitot toimivat ITUCin yhteydessä.BWI Building and Wood Workers 4ITF International Transport Workers’International, rakennus- ja puualan Federation, kansainvälinen kuljetusalanammattisihteeristö, päämaja Genevessä. liitto, päämaja Lontoossa.www.bwint.org www.itfglobal.orgEI Educational International, kansain- ITGLWF International Textile, Garmentvälinen opettajajärjestö, päämaja Brys- and Leather Workers’ Federation, teks-selissä. www.ei-ie.org tiili-, vaatetus- ja nahka-alan liitto, pää- maja Brysselissä.IAEA International Actors and www.itglwf.orgEntertainment Alliance, viihdealan jär-jestö. Kolmen eri toimialan konttorit IUF International Union of Food,Lontoossa, Pariisissa ja Nyonissa Sveit- Agricultural, Hotel, Restaurant,sissä. www.global-unions.org Catering, Tobacco and Allied Workers’ Association, elintarvike-, hotelli- ja ra-ICEM International Federation of Che- vintola-alan ammattisihteeristö, pääma-mical, Energy, Mine and General ja Genevessä.Workers’ Union, kemian-, energia- ja www.iuf.orgkaivosalan liitto, päämaja Genevessä.www.icem.org PSI Public Services International, julkis- ten alojen ammattiliittojen kansainväli-IFJ International Federation of nen liitto, päämaja Ferney-VoltaireJournalists, kansainvälinen lehtimies- Cedex’ssä Ranskassa.liitto, päämaja Brysselissä. www.ifj.org www.world-psi.orgIMF International Metalworkers’ UNI Global Union, kansainvälinenFederation, kansainvälinen metallityö- yksityisalojen liitto, päämaja Nyonissa.väen liitto, päämaja Genevessä. www.uniglobalunion.orgwww.imfmetal.org 8
  9. 9. TUAC AY-liikkeen neuvoa-antava komitea OECD:ssaTrade Union Advisory CommitteeVuonna 1948 perustettu TUAC konsul- dessa organisaatiossa.toi teollisuusmaiden järjestöä OECD:tä, TUAC on painottanut, että globalisoi-sen komiteoita ja jäsenvaltioiden halli- tumisessa tulee ottaa huomioon myöstuksia. TUACiin kuuluu 58 keskusjärjes- sosiaaliset vaikutukset. Koska talous kes-töä 30:stä OECD-maasta. SAK liittyi kittyy entistä enemmän, työmarkkina-TUACin jäseneksi vuonna 1968 eli sa- osapuolten ja poliittisten päättäjien neu-mana vuonna kun Suomi liittyi vottelut ovat TUACin mukaan yhä tar-OECD:hen. Nykyään myös STTK ja peellisempia.Akava ovat TUACin jäseniä. TUAC vastaa yhdessä ITUCin kanssa sii-TUAC toimi alun perin ammattiyhdis- tä, että vuosittaisessa G8-maiden koko-tysliikkeen neuvoa-antavana järjestönä uksessa ay-asiat ovat esillä. TUAC jaEuroopan jälleenrakennusohjelman eli ITUC organisoivat yhdessä ay-liikkeenns. Marshall-avun yhteydessä. OECD vaikuttamista G20-kokouksien yhtey-luotiin nykyisessä muodossaan 1961 dessä. Globaalin talouskriisin seurauk-hallitusten väliseksi elimeksi, ja TUAC sena G20:stä on tullut entistä merkittä-jatkoi työtään palkansaajien äänenä uu- vämpi toimija. 9
  10. 10. TUAC:in työ keskittyy pääasiassa seuraa- TUAC:n puheenjohtajana toimii Yhdys-viin alueisiin: valtojen AFL-CIO:n entinen puheenjoh-- talouspolitiikka taja John Sweeney. TUACin yleis-- työllisyys istunnossa SAK:ta edustaa kansainvälis-- työmarkkinapolitiikka ten asioiden johtaja Marjaana Valkonen.- kauppa- ja investoinnit SAK:n pääekonomisti Olli Koski on- koulutuspolitiikka TUAC:n talouspoliittisen komitean jä-- eläkepolitiikka sen.- globalisaation vaikutukset- globaalien markkinoiden säätely jahallinnointi- OECD:n monikansallisten yritysten TUAC pähkinänkuoressa Perustettu vuonna 1948.toimintaohjeiden sekä OECD:n Konsultoi teollisuusmaiden järjes-lahjonnan vastaisen sopimuksen toi- töä OECD:tä, sen komiteoita jameenpano jäsenvaltioiden hallituksia työnte-- kestävä kehitys ja ilmastonmuutos. kijöiden näkökulmasta. TUAC:iin kuuluu 58 ammatillistaTUAC työskentelee yhteistyössä ammat- keskusjärjestöä 30:stä OECD:ntiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön jäsenmaasta. Ne edustavat yhteen-ITUCin, Euroopan ammatillisen yhteis- sä 66 miljoonaa työntekijää jatyöjärjestön EAY:n ja kansainvälisen työ- palkansaajaa.järjestön ILOn kanssa. TUAC tekee yh-teistyötä myös globaalien ammattiliitto- Elinkeinoelämän TUACia vastaa-jen (GUF) kanssa eri sektoreiden edun- va elin on BIAC (Business Inter-valvonnassa OECD:n puitteissa. national Advisory Committee).TUAC valmistelee asioita kolmessa eri TUACtyöryhmässä, jotka keskittyvät talous- TUAC Trade Union Advisorypolitiikkaan, kansainväliseen kauppaan Committee to the OECDja sijoittamiseen sekä koulutus- ja työ- 15, rue Lapérousemarkkinapolitiikkaan. 75016 Paris FRANCETUACin ja OECD:n kokouksiin osallis- Puh. +33 1 55 37 37 37tuu vuosittain arviolta 400 ay-edustajaa. Fax +33 1 47 54 98 28 www.tuac.orgTUAC:n päälinjoista päättävä yleis- tuac@tuac.orgistunto pidetään kahdesti vuodessa.TUAC:n pääsihteeri on britti John Evans. 10
  11. 11. Kansainvälinen työjärjestö ILOInternational Labour Organization ILOBureau International du Travail BITKansainvälinen työjärjestö perustettiin jestön puheenjohtaja Matti Paasivuori.Versailles’n rauhansopimuksen yhtey- Vuodesta 1946 lähtien ILO on ollut Yh-dessä. ILOn perustamisen lähtökohtana distyneiden kansakuntien YK:n erityis-oli, että maailmanlaajuinen ja pysyvä järjestö. Siihen kuuluu 183 jäsenmaatarauha voidaan säilyttää ainoastaan, jos (2010).se perustuu sosiaaliseen oikeudenmu-kaisuuteen. ILO oli Kansainliiton Jäsenmaiden tulee hyväksyä ILOnerityisjärjestö. perussääntö, joka on vuodelta 1919 ja vuonna 1944 hyväksytty PhiladelphianSuomi liittyi ILOn jäseneksi vuonna julistus. Philadelphian julistuksessa to-1920. Ensimmäinen suomalainen detaan, että työ ei ole kauppatavaraa.kolmikantainen valtuuskunta osallistuijo ensimmäiseen Kansainväliseen työ- Kaikki ihmiset etniseen alkuperään, us-konferenssiin Washingtonissa lokakuus- kontoon tai sukupuoleen katsomattasa 1919. Työntekijöiden valtuutettuna ovat oikeutettuja työskentelemään ai-konferenssissa oli Suomen ammattijär- neellisen hyvinvointinsa ja henkisen ke- 11
  12. 12. hityksensä hyväksi vapaissa ja taloudel- ILOn toiminnan painopisteitä ovat:lisesti turvatuissa oloissa. - työntekijöiden perusoikeuksien edis- täminenILO on rakenteeltaan ainutlaatuinen - kunnon työ- ja ansiomahdollisuuksienkansainvälinen järjestö ja ainoa kolmi- ja työolosuhteiden turvaaminenkantainen YK:n erityisjärjestö. Hallitus- - sosiaaliturvan kattavuuden laajentami-ten ohella päätöksentekoon ILOssa osal- nenlistuvat tasavertaisesti eri maiden am- - kolmikantaisen hallitusten, työnanta-mattiyhdistysliikkeen ja työnantajien jajärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeenedustajat. yhteistyön ja sosiaalisen vuoropuhelun edistäminen.Kolmikantaisuus on ILOn vahvuus.Työntekijäryhmän toimintaa ILOssa Tasa-arvon edistäminen ja kehitysyhteis-johtaa ammattiyhdistysliikkeen maail- työ ovat kaikkeen ILOn toimintaanmanjärjestö ITUC. valtavirtaistettuja tavoitteita.Kansainvälinen työnormistoILOn tehtävänä on edistää sosiaalista oi- normiston. ILO on tähän mennessäkeudenmukaisuutta ja kansainvälisesti (2010) hyväksynyt 188 yleissopimusta jatunnustettuja työelämän perusoikeuk- 199 suositusta. Suomi on ratifioinut val-sia, parantaa työntekijöiden asemaa ja taosan yleissopimuksista. Suomen rati-työoloja kaikkialla maailmassa sekä ke- fioimista yleissopimuksista on edelleenhittää kansainvälisiä työelämän norme- voimassa ja ajan tasalla 82. ILOn yleis-ja. Keskeinen keino on yleissopimusten sopimukset ovat vaikuttaneet merkittä-ja suositusten laatiminen. Tavoitteena västi Suomen työlainsäädäntöön.on, että mahdollisimman moni jäsen- Yleissopimukset löytyvät työ- ja elinkei-maa vahvistaa yleissopimukset. noministeriön kotisivuilta www.tem.fi.ILO valvoo yleissopimusten täytäntöön- Ammattiyhdistysoikeuksien toteutumi-panoa ja jäsenvaltioiden on raportoitava sen valvonnassa tärkeä elin on ILOn hal-ratifioitujen yleissopimusten noudatta- lintoneuvoston yhdistymisvapausko-misesta säännöllisesti. Jäsenvaltioiden mitea (Committee on Freedom of As-toimenpiteitä valvoo riippumaton asian- sociation, CFA). Se tutkii yleissopimus-tuntijaryhmä sekä työkonferenssin kol- ten nro 87 ja 98 soveltamista koskeviamikantainen erityiskomitea. valituksi; ammattiyhdistysjohtajienILOn yleissopimukset ja suositukset vangitsemisista, järjestöjen lakkauttami-muodostavat kansainvälisen työ- sista ja lakko-oikeuden rajoittamisesta. 12
  13. 13. Työelämän perusoikeudetTyökonferenssi hyväksyi kesäkuussa - Samanarvoisesta työstä miehille ja nai-1998 julistuksen työelämän perusperi- sille maksettavaa samaa palkkaa koske-aatteista ja -oikeuksista. Tämä oli ILOn va yleissopimus nro 100 (1951).vastaus maailman kauppajärjestössä - Syrjinnän kieltoa työelämässä koskevaWTO:ssa käytyyn keskusteluun sosiaa- yleissopimus nro 111 (1958).lilausekkeesta. Jäsenvaltiot sitoutuvatjulistuksessa kunnioittamaan työelämän Työelämän perusoikeuksien julistukseenihmisoikeuksia ja edistämään niiden liittyy oma seurantajärjestelmä. Työ-maailmanlaajuista toteuttamista. konferenssi saa vuosittain raportin, jos- sa maailmanlaajuisesti tarkastellaan pe-Työelämän perusoikeudet perustuvat rusoikeuksien toteutumista yksi osa-aluekahdeksaan ILO:n ydinsopimukseen kerrallaan. Sen pohjalta tehtävät johto-(core conventions): päätökset ohjaavat ILOn työtä.- Ammatillista järjestäytymisvapauttakoskeva yleissopimus nro 87 (1948). Lisäksi ILOlla on neljä ns. prioriteetti-- Kollektiivisen neuvottelutoiminnan oi- sopimusta: Ammattientarkastusta teol-keutta koskeva yleissopimus nro 98 lisuudessa ja kaupassa koskeva yleis-(1949). sopimus nro 81 (1947) ja siihen liittyvä- Pakkotyötä koskeva yleissopimus nro pöytäkirja vuodelta 1995. Työllisyys-29 (1930). politiikkaa koskeva yleissopimus nro 122- Pakkotyön poistamista koskeva yleis- (1964). Maatalouden ammattien-sopimus nro 105 (1957). tarkastusta koskeva yleissopimus nro- Vähimmäisikää koskeva yleissopimus 129 (1969). Kolmikantaneuvotteluita,nro 138 (1973). joiden tarkoituksena on edistää työelä-- Lapsityön pahimpien muotojen kiel- mää koskevien kansainvälisten normi-tämistä koskeva yleissopimus nro 182 en noudattamista, koskeva yleissopimus(1999). nro 144 (1976).Sosiaalinen oikeudenmukaisuusILOlla on ollut merkittävä rooli sosiaa- presidentti Tarja Halonen yhdessä Tan-lisen oikeudenmukaisuuden vahvistami- sanian presidentin Benjamin Mkapansessa globaalissa taloudessa. ILOn kanssa. Raportin suosituksia on käsitel-globalisaation sosiaalista ulottuvuutta ty useilla kansainvälisillä foorumeilla.selvittäneen maailmankomission ra-portti julkaistiin keväällä 2004. Komis- Kansainvälinen työkonferenssi hyväksyision puheenjohtajana toimi tasavallan yksimielisesti kesällä 2008 julistuksen 13
  14. 14. sosiaalisesti oikeudenmukaisesta globali- työn ohjelman (Decent Work Agenda)saatiosta. Tavoitteena on edistää täys- toteuttamiseksi. Sen keskeisiä alueitatyöllisyyttä, kestävää ja avointa yhteis- ovat työllisyyden edistäminen, sosiaali-kuntaa ja vähentää köyhyyttä ja eriarvoi- turvan ja työsuojelun kehittäminen, so-suutta. Julistuksessa vedotaan jäsen- siaalisen vuoropuhelun ja kolmikanta-valtioihin, jotta ne noudattaisivat ILOn yhteistyön vahvistaminen sekä työelä-perussääntöä ja kansainvälisiä työelä- män perusoikeuksien toteuttaminen.män normeja. Jäsenvaltioita kehotetaan Julistukseen sisältyy seuranta. ILOn työ-myös noudattamaan sosiaali- ja talous- konferensseissa tarkastellaan vuodestapolitiikkaa, joka edistää kunnon työtä. 2010 lähtien kunnon työn eri osa-aluei-Julistus ohjaa ILOn toimintaa kunnon den toteutumista maailmassa.Globaali työllisyyssopimus 2009ILO reagoi nopeasti syksyllä 2008 alka- Jäsenvaltioita kehotettiin laatimaan omaneeseen kansainväliseen talous- ja elvytyspakettinsa kunnon työn ja sosi-työllisyyskriisiin. Työkonferenssi hyväk- aalisen oikeudenmukaisuuden edistämi-syi kesällä 2009 globaalin työllisyys- seksi. Työkonferenssi korosti sosiaali-sopimuksen (Global Jobs Pact). Siinä dialogin ja kollektiivisen neuvottelu-todetaan, että kriisistä selviäminen edel- toiminnan merkitystä erityisesti, kunlyttää maailmanlaajuisen talous- ja sosiaaliset jännitteet uhkaavat. Kolmi-rahoitusrakennelman uudistamista. kantainen yhteistyö on tärkeätä kriisin torjumiseksi ja riittävien elvytystoimienTyöllisyyssopimuksessa painotetaan työ- aikaan saamiseksi.paikkojen säilyttämistä ja uusien luomis-ta, sosiaaliturvan kehittämistä, laaduk- ILOn rooli on vahvistunut entisestäänkaita julkisia palveluita ja koulutusta, monenvälisessä yhteistyössä. ILO kutsut-työelämän perusoikeuksien kunnioitta- tiin myös G20-valtionjohtajien huippu-mista ja työmarkkinaosapuolten roolia. kokoukseen syyskuussa 2009.PäätöksentekoILOn korkein päättävä elin on vuosittain tusten, työnantajien ja työntekijöidenkesäkuussa Genevessä kokoontuva Kan- edustajat toimivat itsenäisesti omissasainvälinen työkonferenssi. Siihen osal- ryhmissään.listuu jokaisesta jäsenmaasta kaksi hal-lituksen sekä yksi työnantajien ja yksi ILOn hallintoneuvosto (Governingtyöntekijöiden äänivaltaista edustajaa Body) kokoontuu kolme kertaa vuodes-sekä suuri määrä neuvonantajia. Halli- sa. Siihen kuuluu 28 hallitusten, 14 työn- 14
  15. 15. tekijäjärjestöjen ja 14 työnantajajärjes- (Bureau des Activités des Employers).töjen edustajaa sekä varaedustajia. Eri Lisäksi ILOlla on aluetoimistoja eri puo-ryhmät valitsevat omien menettely- lilla maailmaa.tapojensa mukaisesti edustajansa. Kym-menellä merkittävimmällä valtiolla on ILOn pääjohtaja on ollut vuodesta 1999pysyvä edustus hallintoneuvostossa. lähtien chileläinen Juan Somavia. ILOnPohjolan hallitusten edustus on tällä ylimmässä johdossa on kuusi toimitus-hetkellä Ruotsilla (2008–2011). johtajaa, joista yksi on suomalainen Kari Tapiola. Hän siirtyi ILOn palvelukseenPohjolan työnantajien edustaja on niin SAK:n kansainvälisten asioiden päälli-ikään Ruotsista. Pohjoismaisen palkan- kön tehtävästä vuonna 1996.saajaliikkeen edustaja tulee NorjanLO:sta. Pohjolan palkansaajaliike tekee Työ- ja elinkeinoministeriön kolmi-ILO-asioissa tiivistä yhteistyötä. kantaisessa ILO-neuvottelukunnassa SAK:ta edustavat kansainvälisten asioi-ILOn päämaja sijaitsee Genevessä. den johtaja Marjaana Valkonen ja kan-Työnantajapuolella ja työntekijöillä sainvälisten asioiden asiantuntija Katjaon siellä omat toimistot, työntekijöillä Lehto-Komulainen. NeuvottelukuntaanACTRAV (Bureau des Activités des kuuluvat myös STTK:n ja Akavan sekäTravailleurs) ja työnantajilla ACTEMP työantajien ja valtiovallan edustajat. Kansainvälinen työjärjestö ILO pähkinänkuoressa Perustettu vuonna 1919, vuodesta 1946 YK:n erityisjärjestö. 182 jäsenmaata. Kolmikantainen kansainvälinen järjestö eli päätöksenteossa ovat mukana jäsenvaltioiden, työntekijöiden ja työnantajien edustajat. ILO:n yleissopimukset ja suositukset muodostavat kansainvälisen työ- normiston Valvoo yleissopimusten noudattamista. Edistää ja seuraa työelämän perusoikeuksien toteutumista. International Labour Organization ILO 4, route des Morillons CH-1211 Geneva 22 Switzerland Puh. +41 22 799 6111 Fax +41 22 798 8685 www.ilo.org 15
  16. 16. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAYEuropean Trade Union Confederation ETUCEAY on Euroopan tason palkansaaja- EAY edustaa 60 miljoonaa palkansaajaakeskusjärjestö. EAY perustettiin vuonna ja siihen kuuluu 82 kansallista keskus-1973 valvomaan palkansaajien etuja Eu- järjestöä 36 Euroopan valtiosta. Tarkkai-roopan integraatiossa. Järjestö on alus- lijajäseninä on järjestöjä Makedoniasta,ta asti ollut laajapohjainen. EEC-maiden Serbiasta ja Bosnia-Hertsegovinasta.ay-järjestöjen lisäksi jäseniksi hyväksyt- EAY:n toiminnassa on mukana 12 eu-tiin EFTA-maiden järjestöt. Mukaan tuli rooppalaista eri sektoreita edustavaasekä VAKL:n että WCL:n jäsenjärjestö- ammattisihteeristöä.jä. EAY:n edustajakokous pidetään joka nel-EAY:n jäsenjärjestöjä ovat kansalliset jäs vuosi. Seuraava edustajakokous onkeskusjärjestöt ja eurooppalaiset Ateenassa toukokuussa 2011. Edustaja-ammattisihteeristöt. SAK liittyi EAY:n kokousten välillä päätösvaltaa käyttääjäseneksi vuonna 1974. STTK ja Akava hallitus, johon kuuluu edustajia kaikis-liittyivät EAY:hyn 1990-luvun alkupuo- ta jäsenjärjestöistä. SAK:ta edustavatlella. Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjes- puheenjohtaja Lauri Lyly ja kansainvä-töjen Keskusliitto TVK oli EAY:n jäsen listen asioiden johtaja Marjaana Val-alusta lähtien. konen. Varajäseninä ovat varapuheen- 16
  17. 17. johtaja Matti Huutola ja kansainvälisten missioon, neuvostoon ja parlamenttiin.asioiden asiantuntija Katja Lehto-Ko- EAY edustaa eurooppalaista palkan-mulainen. saajaliikettä Eurooppa-neuvostoa edeltävissä sosiaalisissa huippukokouk-EAY:n toimisto sijaitsee Brysselissä, mis- sissa. Euroopan tason lainsäädäntöönsä työskentelee EAY:n noin 40-henkinen EAY vaikuttaa pitämällä tiiviistä yhteyt-sihteeristö. EAY:n pääsihteeri on John tä EU:n toimielimiin ja toisaalta jäsen-Monks. Puheenjohtajana toimii Ruotsin järjestöjen avulla jäsenmaiden hallituk-LO:n puheenjohtaja Wanja Lundby- siin.Wedin.EAY edustaa eurooppalaista palkan- EAY on kannattanut EU:n laajentumis-saajaliikettä Euroopan tason kysymyk- ta ja syventämistä sekä tukenut Lissa-sissä EU:ssa ja sen keskeisissä toimi- bonin sopimuksen voimaan saattamis-elimissä. EAY pyrkii vaikuttamaan ko- ta.Sosiaalinen vuoropuheluSosiaalinen vuoropuhelu tarkoittaa Eu- sopimus saattaa voimaan EU:n direk-roopan tason työmarkkinaosapuolten tiivillä työmarkkinaosapuolten sitäyhteistyötä ja neuvotteluja. EAY edustaa pyytäessä. Euroopan työmarkkina-sosiaalisessa vuoropuhelussa palkan- osapuolet voivat myös neuvotella itse-saajapuolta. Työnantajia edustavat Eu- näisesti. Tällöin puitesopimus pannaanroopan teollisuuden ja työnantajien kes- täytäntöön kansallisten työmarkkina-kusjärjestö BUSINESSEUROPE, julkis- osapuolten omin toimenpitein.ten yritysten Euroopan keskus CEEP japienten ja keskisuurten yritysten eu- Helmikuuhun 2010 mennessä sosiaali-rooppalainen liitto UEAPME. sessa vuoropuhelussa on sovittu seuraa- vista puitesopimuksista:Sosiaalisen vuoropuhelun tuloksena olialuksi yhteisiä kannanottoja. Maast- - Puitesopimus vanhempainlomastarichtin sopimuksen ja sen sosiaalipöytä- 1995, uudistettu 2009.kirjan (1991) tultua voimaan vuonna - Osa-aikatyötä koskeva puitesopimus1993 Euroopan tason työmarkkinajär- 1997.jestöt ovat voineet neuvotella ja sopia - Määräaikaista työtä koskeva puiteso-puitesopimuksista. pimus 1999.Jos Euroopan työmarkkinaosapuolet Nämä puitesopimuksen on pantu täy-pääsevät sopuun neuvotteluissa, voidaan täntöön direktiiveillä. 17
  18. 18. - Etätyötä koskeva puitesopimus 2002. koskee osallisuutta edistäviä työmarkki-- Työperäistä stressiä koskeva puiteso- noita. Sosiaalidialogissa on sovittu myöspimus 2004. toimintaohjelmista, jotka koskevat elin-- Työssä tapahtuvaa häirintää ja väkival- ikäistä oppimista ja tasa-arvon edistä-taa koskeva puitesopimus 2007. mistä. Eri sektoreilla käydään myös Eu- roopan tason sosiaalista vuoropuhelua.Nämä puitesopimukset on pantu täy- Sektorineuvotteluissa on tehty myöstäntöön kansallisesti työmarkkinaosa- useita puitesopimuksia.puolten toimenpitein. Suomen palkansaajajärjestöjen edusta- ja EU:n sosiaalidialogikomiteassa onLisäksi joulukuussa 2009 saatiin aikaan SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elo-neuvottelutulos puitesopimuksesta, joka maa.EAY:n komiteat, työryhmät ja erityiselimetEAY:llä on erilliskysymyksiä varten ko- järjestöillä on kolmikantaisissa EU-miteoita ja työryhmiä. Talous- ja komiteoissa yhteinen edustus.työllisyyskomitean ja tes-komitean lisäk-si kokoontuu useita työryhmiä. SAK:lla, NaiskomiteaSTTK:lla ja Akavalla on yhteinen edus- EAY:ssa on ollut naiskomitea aina järjes-tus komiteoissa ja työryhmissä. tön perustamisesta lähtien. Komitea kä- sittelee naisten ja miesten tasa-arvoa sekäEAY johtaa palkansaajien vaikuttamista työn ja perhe-elämän yhteensovitta-myös EU:n kolmikantaisissa elimissä ja mista. Komitealla on äänivaltainen edus-komiteoissa, joita ovat Eurofound, Eu- tus EAY:n hallituksessa ja edustajako-roopan työturvallisuus- ja työterveys- kouksessa.virasto, työturvallisuuden ja työterveys-huollon neuvoa-antava komitea, amma- FERPA – Euroopan eläkeläisten liittotillisen koulutuksen kehittämiskeskus EAY perusti vuonna 1988 eläkeläistenCEDEFOP, ammatillisen koulutuksen komitean, josta vuonna 1993 muodos-neuvoa-antava komitea, elinikäisen op- tettiin Euroopan eläkeläisten liittopimisen ohjelman komitea, sosiaali- FERPA. Se edustaa noin 10 miljoonaarahastokomitea, työntekijöiden vapaan eläkeläistä. Suomesta FERPA:ssa onliikkuvuuden neuvoa-antava komitea ja mukana Eläkkeensaajien keskusliitto.siirtotyöläisten sosiaaliturvan neuvoa- FERPA:lla on edustus EAY:n hallitukses-antava komitea. sa ja edustajakokouksessa, mutta ei ää-Suomalaisilla palkansaajakeskus- nioikeutta. 18
  19. 19. Nuorisokomitea teuttamisen myötä. Raja-alueille onNuorisokomitea on toiminut EAY:ssa muodostunut monin paikoin yhtenäisiäperustamisvuodesta 1973 lähtien. työssäkäyntialueita. Suomen palkansaajaliike – SAK, STTK,EUROCADRES Akava ja niiden Oulun ja Lapin alueet –Korkeasti koulutettujen ja ylempien ovat mukana Pohjoisen alueen neuvos-toimihenkilöiden neuvottelukunta tossa (ITUC Circumpolar), johon kuu-EUROCADRES toimii itsenäisesti EAY:n luvat myös Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-yhteydessä. Norjan sekä tarkkailijajäsen Muur- manskin alueen ay-järjestöt.Alueiden neuvostot IRTUCAlueiden neuvostot (Interregional Trade ETUI – European Trade Union InstituteUnion Councils, IRTUC) toimivat ay- Euroopan ay-instituutissa ETUI:ssa onjärjestöjen ylikansallisina yhteistyöeli- kolme erityisaluetta. Tutkimusosasto te-minä alueellisesti. Ensimmäinen neu- kee talouspoliittista ja työelämän suhtei-vosto perustettiin Saksan, Ranskan ja siin liittyvää tutkimusta. KoulutusosastoLuxemburgin yhteiselle raja-alueelle on erikoistunut ay-koulutukseen. Työ-vuonna 1976. Alueiden neuvostojen terveys- ja turvallisuusosasto edistää työ-merkitys on kasvanut sisämarkkinoiden hyvinvointia eurooppalaisilla työpaikoil-ja yhteisen talous- ja rahapolitiikan to- la. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY pähkinänkuoressa Perustettu vuonna 1973. Täysjäseninä 82 kansallista keskusjärjestöä 36 Euroopan maasta. Järjestöt edus- tavat 60 miljoonaa työntekijää ja palkansaajaa. Edustaa palkansaajia Euroopan laajuisissa kysymyksissä. Osapuolena neuvoteltaessa EU:n työlainsäädännöstä. Pyrkii edistämään työehtosopimustoiminnan koordinointia EU:n laajuisesti. Edustaa palkansaajia sosiaalisessa vuoropuhelussa. European Trade Union Confederation ETUC Boulevard Roi Albert II 5 B-1210 Brussels BELGIUM Puh: +32 2 224 04 11 Fax: +32 2 224 04 54 www.etuc.org etuc@etuc.org 19
  20. 20. Euroopan ammattisihteeristötEurooppalaisten ammattisihteeristöjen tehtävät kasvoivat, kun direktiivi euroop-palaisista yritysneuvostoista (European Works Councils, EWC) hyväksyttiin.Ammattisihteeristöillä oli merkittävä rooli jo direktiivin synnyttämisessä. Nyt nevalvovat direktiivin toteutumista. Sihteeristöjen merkitys on kasvanut sosiaalisenvuoropuhelun edistyessä. Komissio on pyrkinyt edistämään toimialatasontyömarkkinasuhteita ehdottamalla, että eri toimialoille voitaisiin perustaa yhteistyö-komiteoita. Näitä on viisi, mm. liikenteen toimialalla.Seuraavat ammattisihteeristöt ovat Paperiliitto, Rakennusliitto, SähköalojenEAY:n jäseniä (suluissa SAK:lainen ammattiliitto). www.emcef.orgjäsenjärjestö): EMF European Metalworkers’EAEA European Arts and Entertainment Federation (Metallityöväen liitto, Sähkö-Alliance . alojen ammattiliitto). www.emf-fem.orgwww.uniglobalunion.org/Apps/iportal EPSU European Federation of Public.nsf/pages/20090205_yfb5En Service Unions (JHL). www.epsu.orgEUROCOP European Confederation of ETF European Transport Workers’Police . www.eurocop-police.org Federation (AKT, Ilmailualan Unioni JHL, PAM, Rautatieläisten Liitto, Suo-EFBWW European Federation of Buil- men Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistysding and Woodworkers (Puu- ja erityis- SLSY, Suomen Merimies-Unioni, Veturi-alojen liitto, Rakennusliitto, Sähköalojen miesten liitto). www.itfglobal.org/ETF/ammattiliitto). www.efbww.org ETUCE European Trade UnionEFFAT European Federation of Food, Committee for Education . http://Agriculture and Tourism Trade Unions etuce.homestead.com/etuce_en.html(PAM, Puu- ja erityisalojen liitto, Suo-men Elintarviketyöläisten Liitto). ETUF-TCL European Trade Unionwww.effat.org Federation - Textiles Clothing and Leather (TEAM). www.etuf-tcl.orgEFJ European Federation of Journalists.www.ifj.org UNI-EUROPA Union Network International (PAM, TEAM).EMCEF European Mine, Chemical and www.uniglobalunion.org/Apps/iportal.Energy Workers’ Federation (TEAM, nsf/pages/reg_ 20081016_gca9En 20
  21. 21. Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnionsFinUnions on suomalaisten palkansaaja- FinUnionsin johtaja on Risto Kousakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Aka- STTK:sta (15.3.2010 lähtien). SAK:nvan yhteinen edustusto Brysselissä. Se EU-asiantuntija Reijo Paananen työs-aloitti toimintansa Suomessa 1991 kes- kentelee osan aikaa Brysselissä Fin-kusjärjestöjen Eurooppa-yhteistyönä Unionsin tehtävissä.(KEY-Finland). KEY siirtyi Brysseliinsamaan aikaan kun Suomi liittyi Euroo-pan unioniin 1995. Vuonna 2007 nimek-si vaihtui FinUnions. FinUnionsin toi-misto sijaitsee Brysselin kansainvälises-sä ay-talossa.FinUnions valvoo suomalaisten palkan- FinUnionssaajien etuja Euroopan integraatioon Boulevard du Roi Albert II, 5liittyvissä asioissa ja välittää Euroopan B-1210 Brusselsunionia koskevaa tietoa taustajär- Belgiumjestöilleen. Se seuraa työmarkkina-asi- Puh +32 2 201 0681oita Euroopan unionin toimielimissä Fax: +32 2 203 11 37yhteistyössä suomalaisten palkansaaja- www.finunions.orgjärjestöjen kanssa ja pitää yllä suhteitavaikuttajiin. 21
  22. 22. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSKEuropean Economic and Social Committee EESCEuroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK SAK:n edustaja ETSK:ssa on elinkeino-on EU:n neuvoa-antava elin mm. työ- ja so- asiaoiden päällikkö Janne Metsämäki. Hä-siaalipolitiikan kysymyksissä. Komitea nen varajäsenensä on EU-asiantuntija Rei-koostuu työnantajien, työntekijöiden ja jo Paananen.muiden intressiryhmien edustajista (maan-viljelijä-, kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa onvammaisten ja vajaakuntoisten järjestöt, kä- kuusi erityisjaostoa:sityöläiset). - yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutusNeuvosto, Euroopan komissio ja Euroopan - liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyh-parlamentti voivat pyytää ETSK:lta lausun- teiskuntanon ennen päätöksentekoa. ETSK voi esit- - maatalous, maaseudun kehittäminen,tää lausuntoja myös oma-aloitteisesti. Lau- ympäristösuntoja annetaan vuodessa noin 150. - talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosi-ETSK:lla on vuosittain 9 täysistuntoa. Ko- aalinen yhteenkuuluvuusmitean erityisjaostot kokoontuvat yleensä - työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuuskerran kuukaudessa. Lausuntojen laatimista - ulkosuhteetvarten erityisjaostot muodostavat valmiste-lu-ryhmiä. Lausunnoista päätetään ensin ja-ostoissa ja sen jälkeen täysistunnossa.Talous- ja sosiaalikomitean jäsenet valitaan Euroopan talous- ja sosiaali-neljäksi vuodeksi kerrallaan. Komiteassa on komitea ETSK pähkinänkuoressa344 jäsentä. Edustettuina ovat kaikki EU:n EU:n neuvoa-antava elin muun muas-27 jäsenmaata. Jäsenet nimeää neuvosto sa työelämäkysymyksissä.jäsenvaltioiden hallitusten esittämien ehdo- 344 jäsentä, jotka edustavat työnanta-tusten perusteella. Seuraavan kerran jia, työntekijöitä tai muita intressi-ETSK:n jäsenet nimetään vuonna 2010. ryhmiä.Suomalaisia jäseniä on Euroopan talous- jasosiaalikomiteassa yhdeksän. ETSK:n suo- European Economic and Socialmalaiset jäsenet edustavat seuraavia järjes- Committee EESCtöjä: 99, rue Belliard- Työnantajat eli ryhmä I, 3 EK:n edustajaa. B-1040 Brussels- Työntekijät eli ryhmä II, edustajat SAK:sta, BelgiumSTTK:sta ja Akavasta. Puh. +32 2 546 9011- Muut intressiryhmät eli ryhmä III, Fax +32 2 513 4893MTK:n, Keskuskauppakamarin ja Suomen www.eesc.europa.euYrittäjien edustajat. 22
  23. 23. Pohjolan Ammatillinen Yhteisjärjestö PAYNordens Fackliga Samorganisation NFSPohjolan Ammatillinen Yhteisjärjestö PAY:n toimintaa johtaa kaksi kertaa vuo-(PAY) perustettiin vuonna 1972 edistä- dessa kokoontuva hallitus, johon kuu-mään viiden Pohjoismaan ay-yhteistyö- luu puheenjohtajat kaikista jäsen-tä. Yhteistyötä Pohjoismaissa on kuiten- järjestöistä. SAK:n puheenjohtaja Laurikin tehty jo 1800-luvun lopulta lähtien. Lyly ja varapuheenjohtaja Matti HuutolaPAY:hyn kuuluivat alussa työntekijöiden ovat hallituksen jäseniä. SAK:n puheen-LO-järjestöt ja SAK sekä toimihenkilö- johtaja on vuonna 2010 PAY:n puheen-järjestöt Ruotsin TCO, Tanskan FTF ja johtaja. PAY:n puheenjohtajisto valmis-Suomen TVK. telee hallitukseen tulevat asiat.PAY:hyn kuuluvat kaikki pohjoismaiset PAY toimii konsensusperiaatteella eli jär-ammatilliset keskusjärjestöt. Jäsenjärjes- jestö tekee kannanottoja vain, jos kaikkitöjä on yhteensä 16 kattaen noin 9 mil- sen jäsenjärjestöt voivat ne hyväksyä.joonaa jäsentä eri puolilla Pohjoismaitaeli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tans- PAY:n toimintalinjoista päätetään jokakassa, Färsaarilla, Islannissa ja Grönlan- kolmas vuosi kokoontuvassa toiminta-nissa. Suomesta PAY:hyn kuuluvat kaik- konferenssissa, joka pidettiin viimeksiki keskusjärjestöt: SAK, STTK ja Akava. 2009. Toimintakonferenssissa keskustel- tiin pohjoismaisen työehtosopimus-PAY:n sihteeristö sijaitsee Tukholmassa, mallin tulevaisuudesta, EU:n kasvu- jasiellä työskentelee pääsihteeri ja kolme työllisyysstrategiasta sekä EU:n tulevai-muuta työntekijää. PAY:n pääsihteerinä suudesta ja Pohjolan roolista EU:ssa.on vuonna 2007 aloittanut ruotsalainenAnders Nordström. Itämeri-asioista vas- PAY tekee kiinteää yhteistyötä Pohjois-taavana toimitsijana sihteeris-tössä työs- maiden neuvoston ja Pohjoismaisenkentelee suomalainen Mika Häkkinen. ministerineuvoston kanssa. 23
  24. 24. Käytännön toiminnasta vastaavat erilli- kunta kokoontuu mm. ennen EAY:n hal-siä tarkoituksia varten perustetut PAY:n litusta. SAK:ssa PAY-asioiden koordi-työryhmät ja elimet, joista tärkein on naatiosta vastaa kansainvälisten asioidenEurooppa-valiokunta. Eurooppa-valio- asiantuntija Katja Lehto-Komulainen. Pohjolan Ammatillinen Yhteis- Nordens Fackliga Samorganisation NFS järjestö PAY pähkinänkuoressa Drottninggatan 75 Perustettu 1972. S-11160 Stockholm Jäseninä 16 ammatillista keskus- SVERIGE järjestöä kaikista Pohjoismaista. Puh. +46 8 20 98 80 Fax +46 8 789 88 68 www.nfs.netPohjoismaiset ammattisihteeristötNBTF Nordiska Byggnads- och Nordiska Frisör Unionen. www.dfkf.dkTräarbetarfederationen NNN Nordiska Unionen Närings- ochNTF Nordiska Transportarbetare- Njutningsmedel. www.nnn.nofederationen . www.nordictransport.org NOFS Nordens OffentliganställdasIN Industrianställda i Norden. Fackliga Samorganisation www.nofs.orgwww.nordic-in.org Nordisk Grafisk Union.NFU Nordiska Finansanställdas Nordiskt Kartellsamarbeid. www.loastat.noFörbund. www.nfufinance.org SSN-NNF Sykepleiernes Samarbeid iNLs Nordiska Lärarorganisationernas Norden.Samråd. www.n-l-s.org SUN Service- och TjänstebranschernasNordiska Unionen för Hotell-, Café- och Union i Norden .Restauranganställda. www.hrf.net Nordiska Maskinbefälsfederationen.Nordisk Post Union. www.sbf.org.se Nordiska Polisförbundet.NTR Nordisk Tjenestemannsråd.www.n-t-r.org Nordiska Sekr. for Arb. I Jordbruk och Trädgård.Nordiska Väg- och Anläggn. Arb.Unionen www.seko.se Nordiska Tele Organisation. 24
  25. 25. Itämeren ay-verkosto BASTUNBaltic Sea Trade Union NetworkItämeren alueen ay-verkosto BASTUN oikeuksien polkeminen tilanteessa, jos-(Baltic Sea Trade Union Network) pe- sa työvoima liikkuu yli rajojen ja alueenrustettiin EAY:n edustajakokouksessa elintasoerot ovat yhä suuret.Helsingissä 1999. Kymmenen Itämeren BASTUNin keskeinen toimintamuotoalueen maata (kaikki rantavaltiot sekä on kahdesti vuodessa järjestettävätNorjan) kattavassa verkostossa on mu- verkostokokoukset, joiden yhteydessäkana 21 ammatillista keskusjärjestöä, käsitellään ajankohtaisia Itämeren alu-jotka edustavat yhteensä yli 11 miljoo- een työmarkkinoihin vaikuttavia asioi-naa työntekijää. Kaikki verkoston jäsen- ta. Verkoston puheenjohtajuus kiertääjärjestöt ovat ITUCin ja venäläisiä jär- jäsenjärjestöjen välillä. PAY hoitaa ver-jestöjä lukuun ottamatta myös EAY:n koston käytännön järjestelyjä.jäseniä. BASTUN, sen jäsenjärjestöt ja muut yh-BASTUN jatkaa jo 1990-luvun alussa teistyökumppanit toteuttavat vaihtele-alkanutta yhteistyötä, jolla on tuettu en- vin kokoonpanoin myös erillisiä hank-nen muuta uusien EU-maiden ay-liiket- keita, joihin on saatu rahoitusta mm.tä. Esimerkiksi Baltian maissa järjestäy- EU:n komissiolta. Vuosina 2008–2011tymisaste on edelleen alhainen ja ay-liik- SAK on mukana Itämeren työmarkkina-keen asema Pohjoismaihin verrattuna verkosto-hankkeessa (Baltic Sea Labourerittäin heikko. Network, BSLN), jonka tarkoituksena on mm. löytää ratkaisuja työvoiman liikku-BASTUNin toinen keskeinen tehtävä on vuuteen liittyviin ongelmiin.vaikuttaa Itämeren alueen politiikkaan,kuten EU:n Itämeri-politiikkaan ja SAK:ssa Itämeri-yhteistyön koordinoin-EU:n, Norjan, Islannin ja Venäjän Poh- nista vastaa kansainvälisten asioidenjoisen ulottuvuuden yhteistyöhön sekä asiantuntija Katja Lehto-Komulainen.Itämeren valtioiden neuvostoon (CBSS), BSLN-hanketta koordinoi maahan-Pohjoismaiden neuvostoon ja Parlamen- muuttoasioiden asiantuntija Eve Kyn-taariseen Itämerikonferenssiin. Tavoit- täjä.teena on Itämeren alueen työmarkkinoi-den tasapainoinen ja sosiaalisesti oikeu-denmukainen kehitys. Erityisenä haas- www.bastun.nuteena on estää työntekijöiden etujen ja 25
  26. 26. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKSAK:n aloitteesta vuonna 1986 perustet- wen vaikeissa oloissa toimivia ay-järjes-tu Suomen Ammattiliittojen Solidaari- töjä.suuskeskus SASK on suomalaisen am- Useimmilla SASK:n kehitysyhteistyö-mattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyö- hankkeilla tuetaan kehitysmaiden am-järjestö. SASK:in jäseninä on keskusjär- mattiliittojen koulutusta ja järjestäyty-jestöt SAK ja STTK, 21 SAK:n, kolme mistyötä. Muita hankkeita ovat esimer-STTK:n ja kolme Akavan jäsenliittoa kiksi ay-liikkeen tutkimustyön tai alu-sekä Suomen Ammattiin Opiskelevien eellisen yhteistyön tukeminen. Läpileik-Liitto – SAKKI ry. Yksittäiset ihmiset ja kaavana teemana monissa hankkeissa onammattiosastot voivat liittyä SASK:n naisten ja nuorten vaikutusmahdolli-kannatusjäseneksi. suuksien parantaminen.SASK:n toiminta rahoitetaan pääosin Suomessa SASK osallistuu kehitys-Ulkoministeriön kehitysyhteistyö- poliittiseen keskusteluun ja tiedottaamäärärahoilla sekä jäsenjärjestöjen kehitysmaiden työoloihin ja ay-oikeuk-maksamilla omarahoitusosuuksilla ja siin liittyvistä asioista. SASK on myösjäsenmaksuilla. vastannut useiden kansainvälisen am-SASK:n toiminnanjohtaja on Hannu mattiyhdistysliikkeen kampanjoidenOhvo ja hallituksen puheenjohtajana koordinoinnista Suomessa ja tekee tii-toimii johtaja Jarkko Eloranta JHL:stä. vistä yhteistyötä muiden maiden vastaa- vien järjestöjen kanssa.SASK:n toiminnan päätavoitteena on SAK:ssa SASK-asioista vastaa kansain-vapaan ja demokraattisen ammattiyh- välisten asioiden asiantuntija Katja Leh-distysliikkeen vahvistaminen ja sen myö- to-Komulainen.tä oikeudenmukaisen yhteiskunnallisenja taloudellisen kehityksen edistäminenkehitysmaissa. Keskeisenä toimintamuo-tona ovat solidaarisuushankkeet, joitaSASK:lla ja sen jäsenjärjestöillä on tällä Suomen Ammattiliittojenhetkellä Afrikan, Aasian, Latinalaisen Solidaarisuuskeskus SASK ryAmerikan ja itäisen Euroopan maissa Lintulahdenkatu 10yhteensä noin 80. Näistä noin kymme- 00500 Helsinkinessä SAK on mukana maksaen osan Puh. 0207 6998 20rahoituksesta ja osallistuen hankkeiden Fax 0207 6998 21suunnitteluun ja seurantaan. SAK tukee www.sask.fimuun muassa Kolumbian ja Zimbab- 26

×