Esite kansainvälisistä ay-järjestöistä ja -elimistä. Toim. Marjaana Valkonen

1. SAK osana kansainvälistä ay-liikettä

2. Toimittanut Marjaana Valkonen
Kannen kuva Euroopan ay-nuorten mielenosoituksesta keväällä 2009/Jussi Päiviö
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 2010

3. Sisältö
Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC 4
Taustaa: VAKL ja MAL 6
Yleiseurooppalainen ammattiyhdistysneuvosto PERC 7
Globaalit ammattiliitot 8
TUAC AY-liikkeen neuvoa-antava komitea OECD:ssa 9
Kansainvälinen työjärjestö ILO 10
Kansainvälinen työnormisto 12
Työelämän perusoikeudet 13
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus 13
Globaali työllisyyssopimus 2009 14
Päätöksenteko 14
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY 16
Sosiaalinen vuoropuhelu 17
EAY:n komiteat, työryhmät ja erityiselimet 18
Euroopan ammattisihteeristöt 20
Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnions 21
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK 22
Pohjolan Ammatillinen Yhteisjärjestö PAY 23
Pohjoismaiset ammattisihteeristöt 24
Itämeren ay-verkosto BASTUN 25
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK 26

4. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC
International Trade Union Confederation
ITUC perustettiin marraskuussa 2006 Wie- keskusjärjestöä. Eri maiden palkansaaja-
nissä. Uusi keskusjärjestö syntyi Vapaiden keskusjärjestöjen ohella ITUC:ssa toimii 11
ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton globaalia ammattiliittoa (Global Union
VAKL:n (ICFTU) ja Maailman työn liiton Federations).
(WCL) yhdistyessä. Talouden globalisaatio
pakotti demokraattisen ja riippumattoman ITUCin tärkeimpänä tehtävänä on edistää
ammattiyhdistysliikkeen tiivistämään maa- ja puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja etu-
ilmanlaajuista yhteistyötään. Järjestöön liit- ja ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisel-
tyi myös niiden ulkopuolella olleita keskus- lä yhteistyöllä ja kampanjoilla sekä vaikut-
järjestöjä. tamalla tärkeimpiin globaaleihin instituu-
tioihin. ITUC julkaisee vuosittain raportin
VAKL oli toiminut vuodesta 1949 lähtien. ammattiyhdistysoikeuksien loukkauksista
Roomalaiskatolista kirkkoa lähellä ollut eri puolilla maailmaa (Annual Survey of
WCL oli perustettu jo ennen ensimmäistä
Violations of Trade Union Rights).
maailmansotaan. VAKL oli johtava globaali
palkansaajajärjestö, johon kuului yhdisty-
misen aikaan 236 keskusjärjestöä ja 155 mil- ITUC:n toiminnan painopisteitä ovat:
joonaa palkansaajaa 154 maasta. WCL:ssä - ammattiyhdistys- ja ihmisoikeudet
oli 144 jäsenjärjestöä ja 26 miljoonaa jäsen- - talous, yhteiskunta ja työpaikat
tä. - tasa-arvon edistäminen
- kansainvälinen solidaarisuus.
ITUC edustaa vuonna 2010 noin 175 mil-
joonaa palkansaajaa 155 maassa eri puolil- Perusperiaatteita ovat ammattiyhdistysliik-
la maailmaa. Siihen kuuluu 311 kansallista keen demokraattisuus ja riippumattomuus.
4

5. Kansainvälinen työjärjestö ILO on ITUCin ITUCin hallituksessa Pohjolan ay-liikettä
yhteistyöjärjestö. ITUC johtaa työntekijä- edustavat Tanskan LO:n puheenjohtaja
ryhmän toimintaa ILO:ssa. Yhteistyötä teh- Harald Børsting ja SAK:n puheenjohtaja
dään useiden YK:n erityisjärjestöjen kans- Lauri Lyly. Tilintarkastajana toimii SAK:n
sa. ITUCilla on säännöllinen neuvottelu- talousjohtaja Arto Kuusiola.
yhteys myös Maailmanpankkiin ja Kansain-
väliseen valuuttarahastoon. ITUC vaikuttaa Kansainvälisten asioiden asiantuntija Katja
maailman kauppajärjestö WTO:hon. G20- Lehto-Komulainen SAK:sta kuuluu
huippukokousten yhteydessä ITUCin joh- ITUCin naiskomiteaan. SAK:ssa ITUCista
to on tavannut valtionpäämiehiä. vastaa kansainvälisten asioiden johtaja Mar-
jaana Valkonen.
ITUC toimii tiiviissä yhteistyössä globaalien
ammattiliittojen (Global Union Feder-
ations, GUF) ja teollisuusmaiden yhteistyö-
järjestön OECD:n neuvoa-antavan ay-ko-
mitean TUAC:n kanssa.
ITUC:n korkein päättävä elin on joka nel-
jäs vuosi kokoontuva maailmankongressi.
Seuraava kongressi pidetään kesäkuussa
2010 Vancouverissa Kanadassa. Hallitus ko-
koontuu kerran vuodessa ja työvaliokunta
kahdesti.
ITUC pähkinänkuoressa
ITUCin toimisto sijaitsee Brysselissä.
ITUCia johtaa pääsihteeri Guy Ryder. Hal- 311 keskusjärjestöä 155 maassa.
lituksen puheenjohtajana toimii Sharan 4 maanosajärjestöä.
Burrow, joka on Australian keskusjärjestön ITUC:n jäsenjärjestöt edustavat yh-
ACTU:n puheenjohtaja. Työvaliokunnassa teensä 175 miljoonaa palkansaajaa.
puhetta johtaa Saksan DGB:n puheenjoh- Edustaa maailman ammattiyhdistys-
taja Michael Sommer. Pääsihteeri vaihtuu liikettä mm. suhteessa WTO:hon,
Vancouverin kongressissa. Sharan Burrow Maailmanpankkiin ja Kansainväliseen
on vahvin ehdokas. valuuttarahastoon.
Johtaa työntekijäryhmän toimintaa
ITUCilla on neljä aluejärjestöä. Aasian- kansainvälisessä työjärjestö ILO:ssa.
Tyynenmeren alueella toimii ITUC-AP, Af-
rikan alueella ITUC-AF ja Amerikan alu- ITUC
eella TUCA. Maaliskuussa 2007 perustettiin Boulevard du Roi Albert II 5, Bte 1
yleiseurooppalainen ay-neuvosto PERC, B-1210 Brussels
joka toimii tiiviissä yhteydessä EAY:n kans- Belgium
sa. ITUCilla on alueorganisaatioiden lisäk- Puh. +32 2 224 0211
si toimistot Ammanissa, Genevessä, Mosko- Fax +32 2 201 5815
vassa, New Yorkissa, Sarajevossa, Vilnassa ja www.ituc-csi.org
Washingtonissa info@ituc-csi.org
5

6. Taustaa: VAKL ja MAL
Kansainvälinen ammattiyhdistysliike pirstoutui kylmän sodan seurauk-
sena 1940-luvun loppupuolella. Sodan jälkeen vuonna 1945 perustettu
Maailman ammattiyhdistysten liitto MAL (WFTU) hajosi kylmän so-
dan seurauksena jo vuonna 1948. Se jäi kommunistien johtamaksi jär-
jestöksi. MAL jatkaa edelleenkin toimintaansa, mutta varsin vaatimat-
tomana. Joukot ovat huvenneet poliittisten muutosten seurauksena.
Sosialidemokraattien johtamat järjestöt perustivat VAKL:n vuonna 1949.
SAK liittyi VAKL:n jäseneksi vuonna 1957, mutta hyvä yhteistyö alkoi jo
VAKL:n perustamisen myötä. SAK:lla on hyvät yhteistyösuhteet
VAKL:oon aina sen perustamisesta lähtien. STTK ja Akava liittyivät
VAKL:n jäseniksi 1990-luvun alussa
6

7. Yleiseurooppalainen ammattiyhdistysneuvosto PERC
Pan-European Regional Council
PERC perustettiin maaliskuussa 2007 SAK:ta edustaa PERC:n hallituksessa
ITUCin aluejärjestöksi, joka kokoaa yh- kansainvälisten asioiden johtaja Marjaa-
teen Euroopan ammatillisen yhteistyö- na Valkonen. Kansainvälisten asioiden
järjestön EAY:n jäsenjärjestöt ja sen ul- asiantuntija Katja Lehto-Komulainen
kopuoliset ITUCin jäsenjärjestöt itäises- SAK:sta on PERC:n naiskomitean jäsen.
sä Euroopassa. PERC toimii tiiviissä yh-
teistyössä EAY:n kanssa, ja sitä johtaa
EAY:n pääsihteeri John Monks. PERC:n
puheenjohtajana toimii Venäjän FNPR:n
puheenjohtaja Mikhail Shmakov.
PERC:n hallitus kokoontuu kerran vuo- PERC
dessa. PERC toteuttaa ITUC:n linjauk- Pan-European Regional Concil
sia ja ohjelmia omalla toiminta-alueel- Bd du Roi Albert II, 5, Bte 1
laan. B-1210 Brussels
Belgium
Toiminnan painopisteitä ovat: Puh. +32 2 224 0321
- ammattiyhdistysliikkeen järjestöllinen Fax +32 2 201 5815
kehittäminen ja toimintakyvyn vahvis- perc@ituc-csi.org
taminen. http://perc.ituc-csi.org
- siirtolaisuus.
- energiakysymykset.
7

8. Globaalit ammattiliitot
Global Union Federations, GUF
www.global-unions.org
Globaalit ammattiliitot ovat oman alansa tai sektorinsa kansainvälisiä liittoja. Seu-
raavat globaalit ammattiliitot toimivat ITUCin yhteydessä.
BWI Building and Wood Workers 4ITF International Transport Workers’
International, rakennus- ja puualan Federation, kansainvälinen kuljetusalan
ammattisihteeristö, päämaja Genevessä. liitto, päämaja Lontoossa.
www.bwint.org www.itfglobal.org
EI Educational International, kansain- ITGLWF International Textile, Garment
välinen opettajajärjestö, päämaja Brys- and Leather Workers’ Federation, teks-
selissä. www.ei-ie.org tiili-, vaatetus- ja nahka-alan liitto, pää-
maja Brysselissä.
IAEA International Actors and www.itglwf.org
Entertainment Alliance, viihdealan jär-
jestö. Kolmen eri toimialan konttorit IUF International Union of Food,
Lontoossa, Pariisissa ja Nyonissa Sveit- Agricultural, Hotel, Restaurant,
sissä. www.global-unions.org Catering, Tobacco and Allied Workers’
Association, elintarvike-, hotelli- ja ra-
ICEM International Federation of Che- vintola-alan ammattisihteeristö, pääma-
mical, Energy, Mine and General ja Genevessä.
Workers’ Union, kemian-, energia- ja www.iuf.org
kaivosalan liitto, päämaja Genevessä.
www.icem.org PSI Public Services International, julkis-
ten alojen ammattiliittojen kansainväli-
IFJ International Federation of nen liitto, päämaja Ferney-Voltaire
Journalists, kansainvälinen lehtimies- Cedex’ssä Ranskassa.
liitto, päämaja Brysselissä. www.ifj.org www.world-psi.org
IMF International Metalworkers’ UNI Global Union, kansainvälinen
Federation, kansainvälinen metallityö- yksityisalojen liitto, päämaja Nyonissa.
väen liitto, päämaja Genevessä. www.uniglobalunion.org
www.imfmetal.org 8

9. TUAC AY-liikkeen neuvoa-antava komitea OECD:ssa
Trade Union Advisory Committee
Vuonna 1948 perustettu TUAC konsul- dessa organisaatiossa.
toi teollisuusmaiden järjestöä OECD:tä, TUAC on painottanut, että globalisoi-
sen komiteoita ja jäsenvaltioiden halli- tumisessa tulee ottaa huomioon myös
tuksia. TUACiin kuuluu 58 keskusjärjes- sosiaaliset vaikutukset. Koska talous kes-
töä 30:stä OECD-maasta. SAK liittyi kittyy entistä enemmän, työmarkkina-
TUACin jäseneksi vuonna 1968 eli sa- osapuolten ja poliittisten päättäjien neu-
mana vuonna kun Suomi liittyi vottelut ovat TUACin mukaan yhä tar-
OECD:hen. Nykyään myös STTK ja peellisempia.
Akava ovat TUACin jäseniä.
TUAC vastaa yhdessä ITUCin kanssa sii-
TUAC toimi alun perin ammattiyhdis- tä, että vuosittaisessa G8-maiden koko-
tysliikkeen neuvoa-antavana järjestönä uksessa ay-asiat ovat esillä. TUAC ja
Euroopan jälleenrakennusohjelman eli ITUC organisoivat yhdessä ay-liikkeen
ns. Marshall-avun yhteydessä. OECD vaikuttamista G20-kokouksien yhtey-
luotiin nykyisessä muodossaan 1961 dessä. Globaalin talouskriisin seurauk-
hallitusten väliseksi elimeksi, ja TUAC sena G20:stä on tullut entistä merkittä-
jatkoi työtään palkansaajien äänenä uu- vämpi toimija.
9

10. TUAC:in työ keskittyy pääasiassa seuraa- TUAC:n puheenjohtajana toimii Yhdys-
viin alueisiin: valtojen AFL-CIO:n entinen puheenjoh-
- talouspolitiikka taja John Sweeney. TUACin yleis-
- työllisyys istunnossa SAK:ta edustaa kansainvälis-
- työmarkkinapolitiikka ten asioiden johtaja Marjaana Valkonen.
- kauppa- ja investoinnit SAK:n pääekonomisti Olli Koski on
- koulutuspolitiikka TUAC:n talouspoliittisen komitean jä-
- eläkepolitiikka sen.
- globalisaation vaikutukset
- globaalien markkinoiden säätely ja
hallinnointi
- OECD:n monikansallisten yritysten
TUAC pähkinänkuoressa
Perustettu vuonna 1948.
toimintaohjeiden sekä OECD:n
Konsultoi teollisuusmaiden järjes-
lahjonnan vastaisen sopimuksen toi-
töä OECD:tä, sen komiteoita ja
meenpano
jäsenvaltioiden hallituksia työnte-
- kestävä kehitys ja ilmastonmuutos.
kijöiden näkökulmasta.
TUAC:iin kuuluu 58 ammatillista
TUAC työskentelee yhteistyössä ammat-
keskusjärjestöä 30:stä OECD:n
tiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön
jäsenmaasta. Ne edustavat yhteen-
ITUCin, Euroopan ammatillisen yhteis-
sä 66 miljoonaa työntekijää ja
työjärjestön EAY:n ja kansainvälisen työ-
palkansaajaa.
järjestön ILOn kanssa. TUAC tekee yh-
teistyötä myös globaalien ammattiliitto-
Elinkeinoelämän TUACia vastaa-
jen (GUF) kanssa eri sektoreiden edun-
va elin on BIAC (Business Inter-
valvonnassa OECD:n puitteissa.
national Advisory Committee).
TUAC valmistelee asioita kolmessa eri
TUAC
työryhmässä, jotka keskittyvät talous-
TUAC Trade Union Advisory
politiikkaan, kansainväliseen kauppaan
Committee to the OECD
ja sijoittamiseen sekä koulutus- ja työ-
15, rue Lapérouse
markkinapolitiikkaan.
75016 Paris
FRANCE
TUACin ja OECD:n kokouksiin osallis-
Puh. +33 1 55 37 37 37
tuu vuosittain arviolta 400 ay-edustajaa.
Fax +33 1 47 54 98 28
www.tuac.org
TUAC:n päälinjoista päättävä yleis-
tuac@tuac.org
istunto pidetään kahdesti vuodessa.
TUAC:n pääsihteeri on britti John Evans.
10

11. Kansainvälinen työjärjestö ILO
International Labour Organization ILO
Bureau International du Travail BIT
Kansainvälinen työjärjestö perustettiin jestön puheenjohtaja Matti Paasivuori.
Versailles’n rauhansopimuksen yhtey- Vuodesta 1946 lähtien ILO on ollut Yh-
dessä. ILOn perustamisen lähtökohtana distyneiden kansakuntien YK:n erityis-
oli, että maailmanlaajuinen ja pysyvä järjestö. Siihen kuuluu 183 jäsenmaata
rauha voidaan säilyttää ainoastaan, jos (2010).
se perustuu sosiaaliseen oikeudenmu-
kaisuuteen. ILO oli Kansainliiton Jäsenmaiden tulee hyväksyä ILOn
erityisjärjestö. perussääntö, joka on vuodelta 1919 ja
vuonna 1944 hyväksytty Philadelphian
Suomi liittyi ILOn jäseneksi vuonna julistus. Philadelphian julistuksessa to-
1920. Ensimmäinen suomalainen detaan, että työ ei ole kauppatavaraa.
kolmikantainen valtuuskunta osallistui
jo ensimmäiseen Kansainväliseen työ- Kaikki ihmiset etniseen alkuperään, us-
konferenssiin Washingtonissa lokakuus- kontoon tai sukupuoleen katsomatta
sa 1919. Työntekijöiden valtuutettuna ovat oikeutettuja työskentelemään ai-
konferenssissa oli Suomen ammattijär- neellisen hyvinvointinsa ja henkisen ke-
11

12. hityksensä hyväksi vapaissa ja taloudel- ILOn toiminnan painopisteitä ovat:
lisesti turvatuissa oloissa. - työntekijöiden perusoikeuksien edis-
täminen
ILO on rakenteeltaan ainutlaatuinen - kunnon työ- ja ansiomahdollisuuksien
kansainvälinen järjestö ja ainoa kolmi- ja työolosuhteiden turvaaminen
kantainen YK:n erityisjärjestö. Hallitus- - sosiaaliturvan kattavuuden laajentami-
ten ohella päätöksentekoon ILOssa osal- nen
listuvat tasavertaisesti eri maiden am- - kolmikantaisen hallitusten, työnanta-
mattiyhdistysliikkeen ja työnantajien jajärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen
edustajat. yhteistyön ja sosiaalisen vuoropuhelun
edistäminen.
Kolmikantaisuus on ILOn vahvuus.
Työntekijäryhmän toimintaa ILOssa Tasa-arvon edistäminen ja kehitysyhteis-
johtaa ammattiyhdistysliikkeen maail- työ ovat kaikkeen ILOn toimintaan
manjärjestö ITUC. valtavirtaistettuja tavoitteita.
Kansainvälinen työnormisto
ILOn tehtävänä on edistää sosiaalista oi- normiston. ILO on tähän mennessä
keudenmukaisuutta ja kansainvälisesti (2010) hyväksynyt 188 yleissopimusta ja
tunnustettuja työelämän perusoikeuk- 199 suositusta. Suomi on ratifioinut val-
sia, parantaa työntekijöiden asemaa ja taosan yleissopimuksista. Suomen rati-
työoloja kaikkialla maailmassa sekä ke- fioimista yleissopimuksista on edelleen
hittää kansainvälisiä työelämän norme- voimassa ja ajan tasalla 82. ILOn yleis-
ja. Keskeinen keino on yleissopimusten sopimukset ovat vaikuttaneet merkittä-
ja suositusten laatiminen. Tavoitteena västi Suomen työlainsäädäntöön.
on, että mahdollisimman moni jäsen- Yleissopimukset löytyvät työ- ja elinkei-
maa vahvistaa yleissopimukset. noministeriön kotisivuilta www.tem.fi.
ILO valvoo yleissopimusten täytäntöön- Ammattiyhdistysoikeuksien toteutumi-
panoa ja jäsenvaltioiden on raportoitava sen valvonnassa tärkeä elin on ILOn hal-
ratifioitujen yleissopimusten noudatta- lintoneuvoston yhdistymisvapausko-
misesta säännöllisesti. Jäsenvaltioiden mitea (Committee on Freedom of As-
toimenpiteitä valvoo riippumaton asian- sociation, CFA). Se tutkii yleissopimus-
tuntijaryhmä sekä työkonferenssin kol- ten nro 87 ja 98 soveltamista koskevia
mikantainen erityiskomitea. valituksi; ammattiyhdistysjohtajien
ILOn yleissopimukset ja suositukset vangitsemisista, järjestöjen lakkauttami-
muodostavat kansainvälisen työ- sista ja lakko-oikeuden rajoittamisesta.
12

13. Työelämän perusoikeudet
Työkonferenssi hyväksyi kesäkuussa - Samanarvoisesta työstä miehille ja nai-
1998 julistuksen työelämän perusperi- sille maksettavaa samaa palkkaa koske-
aatteista ja -oikeuksista. Tämä oli ILOn va yleissopimus nro 100 (1951).
vastaus maailman kauppajärjestössä - Syrjinnän kieltoa työelämässä koskeva
WTO:ssa käytyyn keskusteluun sosiaa- yleissopimus nro 111 (1958).
lilausekkeesta. Jäsenvaltiot sitoutuvat
julistuksessa kunnioittamaan työelämän Työelämän perusoikeuksien julistukseen
ihmisoikeuksia ja edistämään niiden liittyy oma seurantajärjestelmä. Työ-
maailmanlaajuista toteuttamista. konferenssi saa vuosittain raportin, jos-
sa maailmanlaajuisesti tarkastellaan pe-
Työelämän perusoikeudet perustuvat rusoikeuksien toteutumista yksi osa-alue
kahdeksaan ILO:n ydinsopimukseen kerrallaan. Sen pohjalta tehtävät johto-
(core conventions): päätökset ohjaavat ILOn työtä.
- Ammatillista järjestäytymisvapautta
koskeva yleissopimus nro 87 (1948). Lisäksi ILOlla on neljä ns. prioriteetti-
- Kollektiivisen neuvottelutoiminnan oi- sopimusta: Ammattientarkastusta teol-
keutta koskeva yleissopimus nro 98 lisuudessa ja kaupassa koskeva yleis-
(1949). sopimus nro 81 (1947) ja siihen liittyvä
- Pakkotyötä koskeva yleissopimus nro pöytäkirja vuodelta 1995. Työllisyys-
29 (1930). politiikkaa koskeva yleissopimus nro 122
- Pakkotyön poistamista koskeva yleis- (1964). Maatalouden ammattien-
sopimus nro 105 (1957). tarkastusta koskeva yleissopimus nro
- Vähimmäisikää koskeva yleissopimus 129 (1969). Kolmikantaneuvotteluita,
nro 138 (1973). joiden tarkoituksena on edistää työelä-
- Lapsityön pahimpien muotojen kiel- mää koskevien kansainvälisten normi-
tämistä koskeva yleissopimus nro 182 en noudattamista, koskeva yleissopimus
(1999). nro 144 (1976).
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
ILOlla on ollut merkittävä rooli sosiaa- presidentti Tarja Halonen yhdessä Tan-
lisen oikeudenmukaisuuden vahvistami- sanian presidentin Benjamin Mkapan
sessa globaalissa taloudessa. ILOn kanssa. Raportin suosituksia on käsitel-
globalisaation sosiaalista ulottuvuutta ty useilla kansainvälisillä foorumeilla.
selvittäneen maailmankomission ra-
portti julkaistiin keväällä 2004. Komis- Kansainvälinen työkonferenssi hyväksyi
sion puheenjohtajana toimi tasavallan yksimielisesti kesällä 2008 julistuksen
13

14. sosiaalisesti oikeudenmukaisesta globali- työn ohjelman (Decent Work Agenda)
saatiosta. Tavoitteena on edistää täys- toteuttamiseksi. Sen keskeisiä alueita
työllisyyttä, kestävää ja avointa yhteis- ovat työllisyyden edistäminen, sosiaali-
kuntaa ja vähentää köyhyyttä ja eriarvoi- turvan ja työsuojelun kehittäminen, so-
suutta. Julistuksessa vedotaan jäsen- siaalisen vuoropuhelun ja kolmikanta-
valtioihin, jotta ne noudattaisivat ILOn yhteistyön vahvistaminen sekä työelä-
perussääntöä ja kansainvälisiä työelä- män perusoikeuksien toteuttaminen.
män normeja. Jäsenvaltioita kehotetaan Julistukseen sisältyy seuranta. ILOn työ-
myös noudattamaan sosiaali- ja talous- konferensseissa tarkastellaan vuodesta
politiikkaa, joka edistää kunnon työtä. 2010 lähtien kunnon työn eri osa-aluei-
Julistus ohjaa ILOn toimintaa kunnon den toteutumista maailmassa.
Globaali työllisyyssopimus 2009
ILO reagoi nopeasti syksyllä 2008 alka- Jäsenvaltioita kehotettiin laatimaan oma
neeseen kansainväliseen talous- ja elvytyspakettinsa kunnon työn ja sosi-
työllisyyskriisiin. Työkonferenssi hyväk- aalisen oikeudenmukaisuuden edistämi-
syi kesällä 2009 globaalin työllisyys- seksi. Työkonferenssi korosti sosiaali-
sopimuksen (Global Jobs Pact). Siinä dialogin ja kollektiivisen neuvottelu-
todetaan, että kriisistä selviäminen edel- toiminnan merkitystä erityisesti, kun
lyttää maailmanlaajuisen talous- ja sosiaaliset jännitteet uhkaavat. Kolmi-
rahoitusrakennelman uudistamista. kantainen yhteistyö on tärkeätä kriisin
torjumiseksi ja riittävien elvytystoimien
Työllisyyssopimuksessa painotetaan työ- aikaan saamiseksi.
paikkojen säilyttämistä ja uusien luomis-
ta, sosiaaliturvan kehittämistä, laaduk- ILOn rooli on vahvistunut entisestään
kaita julkisia palveluita ja koulutusta, monenvälisessä yhteistyössä. ILO kutsut-
työelämän perusoikeuksien kunnioitta- tiin myös G20-valtionjohtajien huippu-
mista ja työmarkkinaosapuolten roolia. kokoukseen syyskuussa 2009.
Päätöksenteko
ILOn korkein päättävä elin on vuosittain tusten, työnantajien ja työntekijöiden
kesäkuussa Genevessä kokoontuva Kan- edustajat toimivat itsenäisesti omissa
sainvälinen työkonferenssi. Siihen osal- ryhmissään.
listuu jokaisesta jäsenmaasta kaksi hal-
lituksen sekä yksi työnantajien ja yksi ILOn hallintoneuvosto (Governing
työntekijöiden äänivaltaista edustajaa Body) kokoontuu kolme kertaa vuodes-
sekä suuri määrä neuvonantajia. Halli- sa. Siihen kuuluu 28 hallitusten, 14 työn-
14

15. tekijäjärjestöjen ja 14 työnantajajärjes- (Bureau des Activités des Employers).
töjen edustajaa sekä varaedustajia. Eri Lisäksi ILOlla on aluetoimistoja eri puo-
ryhmät valitsevat omien menettely- lilla maailmaa.
tapojensa mukaisesti edustajansa. Kym-
menellä merkittävimmällä valtiolla on ILOn pääjohtaja on ollut vuodesta 1999
pysyvä edustus hallintoneuvostossa. lähtien chileläinen Juan Somavia. ILOn
Pohjolan hallitusten edustus on tällä ylimmässä johdossa on kuusi toimitus-
hetkellä Ruotsilla (2008–2011). johtajaa, joista yksi on suomalainen Kari
Tapiola. Hän siirtyi ILOn palvelukseen
Pohjolan työnantajien edustaja on niin SAK:n kansainvälisten asioiden päälli-
ikään Ruotsista. Pohjoismaisen palkan- kön tehtävästä vuonna 1996.
saajaliikkeen edustaja tulee Norjan
LO:sta. Pohjolan palkansaajaliike tekee Työ- ja elinkeinoministeriön kolmi-
ILO-asioissa tiivistä yhteistyötä. kantaisessa ILO-neuvottelukunnassa
SAK:ta edustavat kansainvälisten asioi-
ILOn päämaja sijaitsee Genevessä. den johtaja Marjaana Valkonen ja kan-
Työnantajapuolella ja työntekijöillä sainvälisten asioiden asiantuntija Katja
on siellä omat toimistot, työntekijöillä Lehto-Komulainen. Neuvottelukuntaan
ACTRAV (Bureau des Activités des kuuluvat myös STTK:n ja Akavan sekä
Travailleurs) ja työnantajilla ACTEMP työantajien ja valtiovallan edustajat.
Kansainvälinen työjärjestö ILO pähkinänkuoressa
Perustettu vuonna 1919, vuodesta 1946 YK:n erityisjärjestö.
182 jäsenmaata.
Kolmikantainen kansainvälinen järjestö eli päätöksenteossa ovat mukana
jäsenvaltioiden, työntekijöiden ja työnantajien edustajat.
ILO:n yleissopimukset ja suositukset muodostavat kansainvälisen työ-
normiston
Valvoo yleissopimusten noudattamista.
Edistää ja seuraa työelämän perusoikeuksien toteutumista.
International Labour Organization ILO
4, route des Morillons
CH-1211 Geneva 22
Switzerland
Puh. +41 22 799 6111
Fax +41 22 798 8685
www.ilo.org
15

16. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY
European Trade Union Confederation ETUC
EAY on Euroopan tason palkansaaja- EAY edustaa 60 miljoonaa palkansaajaa
keskusjärjestö. EAY perustettiin vuonna ja siihen kuuluu 82 kansallista keskus-
1973 valvomaan palkansaajien etuja Eu- järjestöä 36 Euroopan valtiosta. Tarkkai-
roopan integraatiossa. Järjestö on alus- lijajäseninä on järjestöjä Makedoniasta,
ta asti ollut laajapohjainen. EEC-maiden Serbiasta ja Bosnia-Hertsegovinasta.
ay-järjestöjen lisäksi jäseniksi hyväksyt- EAY:n toiminnassa on mukana 12 eu-
tiin EFTA-maiden järjestöt. Mukaan tuli rooppalaista eri sektoreita edustavaa
sekä VAKL:n että WCL:n jäsenjärjestö- ammattisihteeristöä.
jä.
EAY:n edustajakokous pidetään joka nel-
EAY:n jäsenjärjestöjä ovat kansalliset jäs vuosi. Seuraava edustajakokous on
keskusjärjestöt ja eurooppalaiset Ateenassa toukokuussa 2011. Edustaja-
ammattisihteeristöt. SAK liittyi EAY:n kokousten välillä päätösvaltaa käyttää
jäseneksi vuonna 1974. STTK ja Akava hallitus, johon kuuluu edustajia kaikis-
liittyivät EAY:hyn 1990-luvun alkupuo- ta jäsenjärjestöistä. SAK:ta edustavat
lella. Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjes- puheenjohtaja Lauri Lyly ja kansainvä-
töjen Keskusliitto TVK oli EAY:n jäsen listen asioiden johtaja Marjaana Val-
alusta lähtien. konen. Varajäseninä ovat varapuheen-
16

17. johtaja Matti Huutola ja kansainvälisten missioon, neuvostoon ja parlamenttiin.
asioiden asiantuntija Katja Lehto-Ko- EAY edustaa eurooppalaista palkan-
mulainen. saajaliikettä Eurooppa-neuvostoa
edeltävissä sosiaalisissa huippukokouk-
EAY:n toimisto sijaitsee Brysselissä, mis- sissa. Euroopan tason lainsäädäntöön
sä työskentelee EAY:n noin 40-henkinen EAY vaikuttaa pitämällä tiiviistä yhteyt-
sihteeristö. EAY:n pääsihteeri on John tä EU:n toimielimiin ja toisaalta jäsen-
Monks. Puheenjohtajana toimii Ruotsin järjestöjen avulla jäsenmaiden hallituk-
LO:n puheenjohtaja Wanja Lundby- siin.
Wedin.
EAY edustaa eurooppalaista palkan- EAY on kannattanut EU:n laajentumis-
saajaliikettä Euroopan tason kysymyk- ta ja syventämistä sekä tukenut Lissa-
sissä EU:ssa ja sen keskeisissä toimi- bonin sopimuksen voimaan saattamis-
elimissä. EAY pyrkii vaikuttamaan ko- ta.
Sosiaalinen vuoropuhelu
Sosiaalinen vuoropuhelu tarkoittaa Eu- sopimus saattaa voimaan EU:n direk-
roopan tason työmarkkinaosapuolten tiivillä työmarkkinaosapuolten sitä
yhteistyötä ja neuvotteluja. EAY edustaa pyytäessä. Euroopan työmarkkina-
sosiaalisessa vuoropuhelussa palkan- osapuolet voivat myös neuvotella itse-
saajapuolta. Työnantajia edustavat Eu- näisesti. Tällöin puitesopimus pannaan
roopan teollisuuden ja työnantajien kes- täytäntöön kansallisten työmarkkina-
kusjärjestö BUSINESSEUROPE, julkis- osapuolten omin toimenpitein.
ten yritysten Euroopan keskus CEEP ja
pienten ja keskisuurten yritysten eu- Helmikuuhun 2010 mennessä sosiaali-
rooppalainen liitto UEAPME. sessa vuoropuhelussa on sovittu seuraa-
vista puitesopimuksista:
Sosiaalisen vuoropuhelun tuloksena oli
aluksi yhteisiä kannanottoja. Maast- - Puitesopimus vanhempainlomasta
richtin sopimuksen ja sen sosiaalipöytä- 1995, uudistettu 2009.
kirjan (1991) tultua voimaan vuonna - Osa-aikatyötä koskeva puitesopimus
1993 Euroopan tason työmarkkinajär- 1997.
jestöt ovat voineet neuvotella ja sopia - Määräaikaista työtä koskeva puiteso-
puitesopimuksista. pimus 1999.
Jos Euroopan työmarkkinaosapuolet Nämä puitesopimuksen on pantu täy-
pääsevät sopuun neuvotteluissa, voidaan täntöön direktiiveillä.
17

18. - Etätyötä koskeva puitesopimus 2002. koskee osallisuutta edistäviä työmarkki-
- Työperäistä stressiä koskeva puiteso- noita. Sosiaalidialogissa on sovittu myös
pimus 2004. toimintaohjelmista, jotka koskevat elin-
- Työssä tapahtuvaa häirintää ja väkival- ikäistä oppimista ja tasa-arvon edistä-
taa koskeva puitesopimus 2007. mistä. Eri sektoreilla käydään myös Eu-
roopan tason sosiaalista vuoropuhelua.
Nämä puitesopimukset on pantu täy- Sektorineuvotteluissa on tehty myös
täntöön kansallisesti työmarkkinaosa- useita puitesopimuksia.
puolten toimenpitein. Suomen palkansaajajärjestöjen edusta-
ja EU:n sosiaalidialogikomiteassa on
Lisäksi joulukuussa 2009 saatiin aikaan SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elo-
neuvottelutulos puitesopimuksesta, joka maa.
EAY:n komiteat, työryhmät ja erityiselimet
EAY:llä on erilliskysymyksiä varten ko- järjestöillä on kolmikantaisissa EU-
miteoita ja työryhmiä. Talous- ja komiteoissa yhteinen edustus.
työllisyyskomitean ja tes-komitean lisäk-
si kokoontuu useita työryhmiä. SAK:lla, Naiskomitea
STTK:lla ja Akavalla on yhteinen edus- EAY:ssa on ollut naiskomitea aina järjes-
tus komiteoissa ja työryhmissä. tön perustamisesta lähtien. Komitea kä-
sittelee naisten ja miesten tasa-arvoa sekä
EAY johtaa palkansaajien vaikuttamista työn ja perhe-elämän yhteensovitta-
myös EU:n kolmikantaisissa elimissä ja mista. Komitealla on äänivaltainen edus-
komiteoissa, joita ovat Eurofound, Eu- tus EAY:n hallituksessa ja edustajako-
roopan työturvallisuus- ja työterveys- kouksessa.
virasto, työturvallisuuden ja työterveys-
huollon neuvoa-antava komitea, amma- FERPA – Euroopan eläkeläisten liitto
tillisen koulutuksen kehittämiskeskus EAY perusti vuonna 1988 eläkeläisten
CEDEFOP, ammatillisen koulutuksen komitean, josta vuonna 1993 muodos-
neuvoa-antava komitea, elinikäisen op- tettiin Euroopan eläkeläisten liitto
pimisen ohjelman komitea, sosiaali- FERPA. Se edustaa noin 10 miljoonaa
rahastokomitea, työntekijöiden vapaan eläkeläistä. Suomesta FERPA:ssa on
liikkuvuuden neuvoa-antava komitea ja mukana Eläkkeensaajien keskusliitto.
siirtotyöläisten sosiaaliturvan neuvoa- FERPA:lla on edustus EAY:n hallitukses-
antava komitea. sa ja edustajakokouksessa, mutta ei ää-
Suomalaisilla palkansaajakeskus- nioikeutta.
18

19. Nuorisokomitea teuttamisen myötä. Raja-alueille on
Nuorisokomitea on toiminut EAY:ssa muodostunut monin paikoin yhtenäisiä
perustamisvuodesta 1973 lähtien. työssäkäyntialueita.
Suomen palkansaajaliike – SAK, STTK,
EUROCADRES Akava ja niiden Oulun ja Lapin alueet –
Korkeasti koulutettujen ja ylempien ovat mukana Pohjoisen alueen neuvos-
toimihenkilöiden neuvottelukunta tossa (ITUC Circumpolar), johon kuu-
EUROCADRES toimii itsenäisesti EAY:n luvat myös Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-
yhteydessä. Norjan sekä tarkkailijajäsen Muur-
manskin alueen ay-järjestöt.
Alueiden neuvostot IRTUC
Alueiden neuvostot (Interregional Trade ETUI – European Trade Union Institute
Union Councils, IRTUC) toimivat ay- Euroopan ay-instituutissa ETUI:ssa on
järjestöjen ylikansallisina yhteistyöeli- kolme erityisaluetta. Tutkimusosasto te-
minä alueellisesti. Ensimmäinen neu- kee talouspoliittista ja työelämän suhtei-
vosto perustettiin Saksan, Ranskan ja siin liittyvää tutkimusta. Koulutusosasto
Luxemburgin yhteiselle raja-alueelle on erikoistunut ay-koulutukseen. Työ-
vuonna 1976. Alueiden neuvostojen terveys- ja turvallisuusosasto edistää työ-
merkitys on kasvanut sisämarkkinoiden hyvinvointia eurooppalaisilla työpaikoil-
ja yhteisen talous- ja rahapolitiikan to- la.
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY pähkinänkuoressa
Perustettu vuonna 1973.
Täysjäseninä 82 kansallista keskusjärjestöä 36 Euroopan maasta. Järjestöt edus-
tavat 60 miljoonaa työntekijää ja palkansaajaa.
Edustaa palkansaajia Euroopan laajuisissa kysymyksissä.
Osapuolena neuvoteltaessa EU:n työlainsäädännöstä.
Pyrkii edistämään työehtosopimustoiminnan koordinointia EU:n laajuisesti.
Edustaa palkansaajia sosiaalisessa vuoropuhelussa.
European Trade Union Confederation ETUC
Boulevard Roi Albert II 5
B-1210 Brussels
BELGIUM
Puh: +32 2 224 04 11
Fax: +32 2 224 04 54
www.etuc.org
etuc@etuc.org
19

20. Euroopan ammattisihteeristöt
Eurooppalaisten ammattisihteeristöjen tehtävät kasvoivat, kun direktiivi euroop-
palaisista yritysneuvostoista (European Works Councils, EWC) hyväksyttiin.
Ammattisihteeristöillä oli merkittävä rooli jo direktiivin synnyttämisessä. Nyt ne
valvovat direktiivin toteutumista. Sihteeristöjen merkitys on kasvanut sosiaalisen
vuoropuhelun edistyessä. Komissio on pyrkinyt edistämään toimialatason
työmarkkinasuhteita ehdottamalla, että eri toimialoille voitaisiin perustaa yhteistyö-
komiteoita. Näitä on viisi, mm. liikenteen toimialalla.
Seuraavat ammattisihteeristöt ovat Paperiliitto, Rakennusliitto, Sähköalojen
EAY:n jäseniä (suluissa SAK:lainen ammattiliitto). www.emcef.org
jäsenjärjestö):
EMF European Metalworkers’
EAEA European Arts and Entertainment Federation (Metallityöväen liitto, Sähkö-
Alliance . alojen ammattiliitto). www.emf-fem.org
www.uniglobalunion.org/Apps/iportal EPSU European Federation of Public
.nsf/pages/20090205_yfb5En Service Unions (JHL). www.epsu.org
EUROCOP European Confederation of ETF European Transport Workers’
Police . www.eurocop-police.org Federation (AKT, Ilmailualan Unioni
JHL, PAM, Rautatieläisten Liitto, Suo-
EFBWW European Federation of Buil- men Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys
ding and Woodworkers (Puu- ja erityis- SLSY, Suomen Merimies-Unioni, Veturi-
alojen liitto, Rakennusliitto, Sähköalojen miesten liitto). www.itfglobal.org/ETF/
ammattiliitto). www.efbww.org
ETUCE European Trade Union
EFFAT European Federation of Food, Committee for Education . http://
Agriculture and Tourism Trade Unions etuce.homestead.com/etuce_en.html
(PAM, Puu- ja erityisalojen liitto, Suo-
men Elintarviketyöläisten Liitto). ETUF-TCL European Trade Union
www.effat.org Federation - Textiles Clothing and
Leather (TEAM). www.etuf-tcl.org
EFJ European Federation of Journalists.
www.ifj.org UNI-EUROPA Union Network
International (PAM, TEAM).
EMCEF European Mine, Chemical and www.uniglobalunion.org/Apps/iportal.
Energy Workers’ Federation (TEAM, nsf/pages/reg_ 20081016_gca9En
20

21. Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnions
FinUnions on suomalaisten palkansaaja- FinUnionsin johtaja on Risto Kousa
keskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Aka- STTK:sta (15.3.2010 lähtien). SAK:n
van yhteinen edustusto Brysselissä. Se EU-asiantuntija Reijo Paananen työs-
aloitti toimintansa Suomessa 1991 kes- kentelee osan aikaa Brysselissä Fin-
kusjärjestöjen Eurooppa-yhteistyönä Unionsin tehtävissä.
(KEY-Finland). KEY siirtyi Brysseliin
samaan aikaan kun Suomi liittyi Euroo-
pan unioniin 1995. Vuonna 2007 nimek-
si vaihtui FinUnions. FinUnionsin toi-
misto sijaitsee Brysselin kansainvälises-
sä ay-talossa.
FinUnions valvoo suomalaisten palkan- FinUnions
saajien etuja Euroopan integraatioon Boulevard du Roi Albert II, 5
liittyvissä asioissa ja välittää Euroopan B-1210 Brussels
unionia koskevaa tietoa taustajär- Belgium
jestöilleen. Se seuraa työmarkkina-asi- Puh +32 2 201 0681
oita Euroopan unionin toimielimissä Fax: +32 2 203 11 37
yhteistyössä suomalaisten palkansaaja- www.finunions.org
järjestöjen kanssa ja pitää yllä suhteita
vaikuttajiin.
21

22. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK
European Economic and Social Committee EESC
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK SAK:n edustaja ETSK:ssa on elinkeino-
on EU:n neuvoa-antava elin mm. työ- ja so- asiaoiden päällikkö Janne Metsämäki. Hä-
siaalipolitiikan kysymyksissä. Komitea nen varajäsenensä on EU-asiantuntija Rei-
koostuu työnantajien, työntekijöiden ja jo Paananen.
muiden intressiryhmien edustajista (maan-
viljelijä-, kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa on
vammaisten ja vajaakuntoisten järjestöt, kä- kuusi erityisjaostoa:
sityöläiset). - yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus
Neuvosto, Euroopan komissio ja Euroopan - liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyh-
parlamentti voivat pyytää ETSK:lta lausun- teiskunta
non ennen päätöksentekoa. ETSK voi esit- - maatalous, maaseudun kehittäminen,
tää lausuntoja myös oma-aloitteisesti. Lau- ympäristö
suntoja annetaan vuodessa noin 150. - talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosi-
ETSK:lla on vuosittain 9 täysistuntoa. Ko- aalinen yhteenkuuluvuus
mitean erityisjaostot kokoontuvat yleensä - työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus
kerran kuukaudessa. Lausuntojen laatimista - ulkosuhteet
varten erityisjaostot muodostavat valmiste-
lu-ryhmiä. Lausunnoista päätetään ensin ja-
ostoissa ja sen jälkeen täysistunnossa.
Talous- ja sosiaalikomitean jäsenet valitaan Euroopan talous- ja sosiaali-
neljäksi vuodeksi kerrallaan. Komiteassa on komitea ETSK pähkinänkuoressa
344 jäsentä. Edustettuina ovat kaikki EU:n EU:n neuvoa-antava elin muun muas-
27 jäsenmaata. Jäsenet nimeää neuvosto sa työelämäkysymyksissä.
jäsenvaltioiden hallitusten esittämien ehdo- 344 jäsentä, jotka edustavat työnanta-
tusten perusteella. Seuraavan kerran jia, työntekijöitä tai muita intressi-
ETSK:n jäsenet nimetään vuonna 2010. ryhmiä.
Suomalaisia jäseniä on Euroopan talous- ja
sosiaalikomiteassa yhdeksän. ETSK:n suo- European Economic and Social
malaiset jäsenet edustavat seuraavia järjes- Committee EESC
töjä: 99, rue Belliard
- Työnantajat eli ryhmä I, 3 EK:n edustajaa. B-1040 Brussels
- Työntekijät eli ryhmä II, edustajat SAK:sta, Belgium
STTK:sta ja Akavasta. Puh. +32 2 546 9011
- Muut intressiryhmät eli ryhmä III, Fax +32 2 513 4893
MTK:n, Keskuskauppakamarin ja Suomen www.eesc.europa.eu
Yrittäjien edustajat.
22

23. Pohjolan Ammatillinen Yhteisjärjestö PAY
Nordens Fackliga Samorganisation NFS
Pohjolan Ammatillinen Yhteisjärjestö PAY:n toimintaa johtaa kaksi kertaa vuo-
(PAY) perustettiin vuonna 1972 edistä- dessa kokoontuva hallitus, johon kuu-
mään viiden Pohjoismaan ay-yhteistyö- luu puheenjohtajat kaikista jäsen-
tä. Yhteistyötä Pohjoismaissa on kuiten- järjestöistä. SAK:n puheenjohtaja Lauri
kin tehty jo 1800-luvun lopulta lähtien. Lyly ja varapuheenjohtaja Matti Huutola
PAY:hyn kuuluivat alussa työntekijöiden ovat hallituksen jäseniä. SAK:n puheen-
LO-järjestöt ja SAK sekä toimihenkilö- johtaja on vuonna 2010 PAY:n puheen-
järjestöt Ruotsin TCO, Tanskan FTF ja johtaja. PAY:n puheenjohtajisto valmis-
Suomen TVK. telee hallitukseen tulevat asiat.
PAY:hyn kuuluvat kaikki pohjoismaiset PAY toimii konsensusperiaatteella eli jär-
ammatilliset keskusjärjestöt. Jäsenjärjes- jestö tekee kannanottoja vain, jos kaikki
töjä on yhteensä 16 kattaen noin 9 mil- sen jäsenjärjestöt voivat ne hyväksyä.
joonaa jäsentä eri puolilla Pohjoismaita
eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tans- PAY:n toimintalinjoista päätetään joka
kassa, Färsaarilla, Islannissa ja Grönlan- kolmas vuosi kokoontuvassa toiminta-
nissa. Suomesta PAY:hyn kuuluvat kaik- konferenssissa, joka pidettiin viimeksi
ki keskusjärjestöt: SAK, STTK ja Akava. 2009. Toimintakonferenssissa keskustel-
tiin pohjoismaisen työehtosopimus-
PAY:n sihteeristö sijaitsee Tukholmassa, mallin tulevaisuudesta, EU:n kasvu- ja
siellä työskentelee pääsihteeri ja kolme työllisyysstrategiasta sekä EU:n tulevai-
muuta työntekijää. PAY:n pääsihteerinä suudesta ja Pohjolan roolista EU:ssa.
on vuonna 2007 aloittanut ruotsalainen
Anders Nordström. Itämeri-asioista vas- PAY tekee kiinteää yhteistyötä Pohjois-
taavana toimitsijana sihteeris-tössä työs- maiden neuvoston ja Pohjoismaisen
kentelee suomalainen Mika Häkkinen. ministerineuvoston kanssa.
23

24. Käytännön toiminnasta vastaavat erilli- kunta kokoontuu mm. ennen EAY:n hal-
siä tarkoituksia varten perustetut PAY:n litusta. SAK:ssa PAY-asioiden koordi-
työryhmät ja elimet, joista tärkein on naatiosta vastaa kansainvälisten asioiden
Eurooppa-valiokunta. Eurooppa-valio- asiantuntija Katja Lehto-Komulainen.
Pohjolan Ammatillinen Yhteis- Nordens Fackliga Samorganisation NFS
järjestö PAY pähkinänkuoressa Drottninggatan 75
Perustettu 1972. S-11160 Stockholm
Jäseninä 16 ammatillista keskus- SVERIGE
järjestöä kaikista Pohjoismaista. Puh. +46 8 20 98 80
Fax +46 8 789 88 68
www.nfs.net
Pohjoismaiset ammattisihteeristöt
NBTF Nordiska Byggnads- och Nordiska Frisör Unionen. www.dfkf.dk
Träarbetarfederationen
NNN Nordiska Unionen Närings- och
NTF Nordiska Transportarbetare- Njutningsmedel. www.nnn.no
federationen . www.nordictransport.org NOFS Nordens Offentliganställdas
IN Industrianställda i Norden. Fackliga Samorganisation www.nofs.org
www.nordic-in.org Nordisk Grafisk Union.
NFU Nordiska Finansanställdas Nordiskt Kartellsamarbeid. www.loastat.no
Förbund. www.nfufinance.org
SSN-NNF Sykepleiernes Samarbeid i
NLs Nordiska Lärarorganisationernas Norden.
Samråd. www.n-l-s.org SUN Service- och Tjänstebranschernas
Nordiska Unionen för Hotell-, Café- och Union i Norden .
Restauranganställda. www.hrf.net Nordiska Maskinbefälsfederationen.
Nordisk Post Union. www.sbf.org.se
Nordiska Polisförbundet.
NTR Nordisk Tjenestemannsråd.
www.n-t-r.org Nordiska Sekr. for Arb. I Jordbruk och
Trädgård.
Nordiska Väg- och Anläggn. Arb.
Unionen www.seko.se Nordiska Tele Organisation.
24

25. Itämeren ay-verkosto BASTUN
Baltic Sea Trade Union Network
Itämeren alueen ay-verkosto BASTUN oikeuksien polkeminen tilanteessa, jos-
(Baltic Sea Trade Union Network) pe- sa työvoima liikkuu yli rajojen ja alueen
rustettiin EAY:n edustajakokouksessa elintasoerot ovat yhä suuret.
Helsingissä 1999. Kymmenen Itämeren BASTUNin keskeinen toimintamuoto
alueen maata (kaikki rantavaltiot sekä on kahdesti vuodessa järjestettävät
Norjan) kattavassa verkostossa on mu- verkostokokoukset, joiden yhteydessä
kana 21 ammatillista keskusjärjestöä, käsitellään ajankohtaisia Itämeren alu-
jotka edustavat yhteensä yli 11 miljoo- een työmarkkinoihin vaikuttavia asioi-
naa työntekijää. Kaikki verkoston jäsen- ta. Verkoston puheenjohtajuus kiertää
järjestöt ovat ITUCin ja venäläisiä jär- jäsenjärjestöjen välillä. PAY hoitaa ver-
jestöjä lukuun ottamatta myös EAY:n koston käytännön järjestelyjä.
jäseniä.
BASTUN, sen jäsenjärjestöt ja muut yh-
BASTUN jatkaa jo 1990-luvun alussa teistyökumppanit toteuttavat vaihtele-
alkanutta yhteistyötä, jolla on tuettu en- vin kokoonpanoin myös erillisiä hank-
nen muuta uusien EU-maiden ay-liiket- keita, joihin on saatu rahoitusta mm.
tä. Esimerkiksi Baltian maissa järjestäy- EU:n komissiolta. Vuosina 2008–2011
tymisaste on edelleen alhainen ja ay-liik- SAK on mukana Itämeren työmarkkina-
keen asema Pohjoismaihin verrattuna verkosto-hankkeessa (Baltic Sea Labour
erittäin heikko. Network, BSLN), jonka tarkoituksena on
mm. löytää ratkaisuja työvoiman liikku-
BASTUNin toinen keskeinen tehtävä on vuuteen liittyviin ongelmiin.
vaikuttaa Itämeren alueen politiikkaan,
kuten EU:n Itämeri-politiikkaan ja SAK:ssa Itämeri-yhteistyön koordinoin-
EU:n, Norjan, Islannin ja Venäjän Poh- nista vastaa kansainvälisten asioiden
joisen ulottuvuuden yhteistyöhön sekä asiantuntija Katja Lehto-Komulainen.
Itämeren valtioiden neuvostoon (CBSS), BSLN-hanketta koordinoi maahan-
Pohjoismaiden neuvostoon ja Parlamen- muuttoasioiden asiantuntija Eve Kyn-
taariseen Itämerikonferenssiin. Tavoit- täjä.
teena on Itämeren alueen työmarkkinoi-
den tasapainoinen ja sosiaalisesti oikeu-
denmukainen kehitys. Erityisenä haas-
www.bastun.nu
teena on estää työntekijöiden etujen ja
25

26. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK
SAK:n aloitteesta vuonna 1986 perustet- wen vaikeissa oloissa toimivia ay-järjes-
tu Suomen Ammattiliittojen Solidaari- töjä.
suuskeskus SASK on suomalaisen am- Useimmilla SASK:n kehitysyhteistyö-
mattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyö- hankkeilla tuetaan kehitysmaiden am-
järjestö. SASK:in jäseninä on keskusjär- mattiliittojen koulutusta ja järjestäyty-
jestöt SAK ja STTK, 21 SAK:n, kolme mistyötä. Muita hankkeita ovat esimer-
STTK:n ja kolme Akavan jäsenliittoa kiksi ay-liikkeen tutkimustyön tai alu-
sekä Suomen Ammattiin Opiskelevien eellisen yhteistyön tukeminen. Läpileik-
Liitto – SAKKI ry. Yksittäiset ihmiset ja kaavana teemana monissa hankkeissa on
ammattiosastot voivat liittyä SASK:n naisten ja nuorten vaikutusmahdolli-
kannatusjäseneksi. suuksien parantaminen.
SASK:n toiminta rahoitetaan pääosin Suomessa SASK osallistuu kehitys-
Ulkoministeriön kehitysyhteistyö- poliittiseen keskusteluun ja tiedottaa
määrärahoilla sekä jäsenjärjestöjen kehitysmaiden työoloihin ja ay-oikeuk-
maksamilla omarahoitusosuuksilla ja siin liittyvistä asioista. SASK on myös
jäsenmaksuilla. vastannut useiden kansainvälisen am-
SASK:n toiminnanjohtaja on Hannu mattiyhdistysliikkeen kampanjoiden
Ohvo ja hallituksen puheenjohtajana koordinoinnista Suomessa ja tekee tii-
toimii johtaja Jarkko Eloranta JHL:stä. vistä yhteistyötä muiden maiden vastaa-
vien järjestöjen kanssa.
SASK:n toiminnan päätavoitteena on SAK:ssa SASK-asioista vastaa kansain-
vapaan ja demokraattisen ammattiyh- välisten asioiden asiantuntija Katja Leh-
distysliikkeen vahvistaminen ja sen myö- to-Komulainen.
tä oikeudenmukaisen yhteiskunnallisen
ja taloudellisen kehityksen edistäminen
kehitysmaissa. Keskeisenä toimintamuo-
tona ovat solidaarisuushankkeet, joita
SASK:lla ja sen jäsenjärjestöillä on tällä Suomen Ammattiliittojen
hetkellä Afrikan, Aasian, Latinalaisen Solidaarisuuskeskus SASK ry
Amerikan ja itäisen Euroopan maissa Lintulahdenkatu 10
yhteensä noin 80. Näistä noin kymme- 00500 Helsinki
nessä SAK on mukana maksaen osan Puh. 0207 6998 20
rahoituksesta ja osallistuen hankkeiden Fax 0207 6998 21
suunnitteluun ja seurantaan. SAK tukee www.sask.fi
muun muassa Kolumbian ja Zimbab-
26