Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Neljä tapaa uudistaa
työttömyysturvaa
2·2016
Kesäkuu 2016 Lisätiedot:
Joonas Rahkola
joonas.rahkola@sak.fi
puhelin 020 774 0189
Tilaukset:
SAK
puhelin 020 774 000
SISÄLTÖ
JOHDANTO ......................................................................................................2
1...
2 SAK – Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa
JOHDANTO
Työttömyysturvan tehtävä on turvata toimeentuloa silloin, kun työtä...
SAK – Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 3
1 YHDISTELMÄVAKUUTUS YRITTÄJÄN JA PALKAN-
SAAJAN TULOILLE
Työttömyysturva ei...
4 SAK – Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa
2 SOVITELTUA PÄIVÄRAHAA KOKOAIKATYÖHÖN
Jos työtön työnhakija saa saman kuuka...
SAK – Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 5
pelkästään siihen, onko kokoaikatyötä vai ei. Erityisesti rakennemuutostilan...
6 SAK – Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa
3 TYÖVOIMAPOLIITTISTA HARKINTAA VÄHEMMÄN
Työttömyysetuuden maksamisen edelly...
SAK – Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 7
sen opiskelun vuoksi. Työnhakijan tulisi voida päivittää osaamistaan omien t...
8 SAK – Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa
4 TULOREKISTERISTÄ KAIKKI IRTI
Parhaillaan valmistellaan kansallista tulorek...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa

435 views

Published on

Työttömyysturvan tulee tukea työnhakijan työllistymistä ja toimeentuloa kaikissa tilanteissa. SAK kokosi neljä työttömyysturvan kipeästi tarvitsemaa uudistusta.

Published in: News & Politics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa

  1. 1. Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 2·2016
  2. 2. Kesäkuu 2016 Lisätiedot: Joonas Rahkola joonas.rahkola@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000
  3. 3. SISÄLTÖ JOHDANTO ......................................................................................................2 1 YHDISTELMÄVAKUUTUS YRITTÄJÄN JA PALKANSAAJAN TULOILLE.................3 2 SOVITELTUA PÄIVÄRAHAA KOKOAIKATYÖHÖN.............................................4 3 TYÖVOIMAPOLIITTISTA HARKINTAA VÄHEMMÄN.........................................6 4 TULOREKISTERISTÄ KAIKKI IRTI .....................................................................8
  4. 4. 2 SAK – Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa JOHDANTO Työttömyysturvan tehtävä on turvata toimeentuloa silloin, kun työtä ei ole tai sitä on liian vähän. Tavoite onnistuu tätä nykyä kohtuullisesti mutta ei riittävän hyvin. Työttömyysturvaa on kyllä kehitetty viime vuosina vastaamaan paremmin nykyi- sen työelämän tarpeita, mutta edelleen on paljon kehitettävää. SAK esittelee tässä julkaisussa neljä tapaa uudistaa työttömyysturvajärjestelmää. Ehdotukset noudattavat SAK:n edustajakokouksen kesäkuussa tekemiä linjauksia työttömyysturvan kehittämiseksi. Etuuden saajan tulisi aina voida luottaa siihen, että työnteko kannattaa enemmän kuin työn tekemättä jättäminen. Nykyisistä työttömyysturvan ongelmista kaikkein suurin on sääntöjen monimutkaisuus ja sen aiheuttama epävarmuus. Työttömyys- turvajärjestelmä ei myöskään tunnista aina tunnista tilanteita, joissa turvaa tarvi- taan. SAK kehittäisi esimerkiksi yhdistelmävakuutusta, joka huomioisi sekä palkansaa- jan saamat yrittäjätulot että yrittäjien palkansaajatulot. Muutoksen myötä työttö- myysturva tarjoaisi nykyistä kattavamman turvan silloin, kun työn teon muodot vaihtelevat. Myös sovitellun päivärahan työaikaraja on poistettava, jotta työttömän olisi ny- kyistä kannustavampaa ottaa vastaan kokoaikaista työtä, jossa palkka on selvästi aiempaa palkkaa pienempi. Lisäksi muutos vähentäisi monelta epävarmuutta siitä, onko ylipäätään työnhakijalla oikeutta etuuteen, kun hän tekee hieman töitä. Työvoimapoliittisen harkinnan vähentäminen toisi työttömyysetuuksiin ennakoita- vuutta ja kannustaisi nykyistä paremmin tekemään töitä sen eri muodoissa. Jos kontrolli tapahtuu työvoimapoliittisen harkinnan sijasta ensisijaisesti tulojen seu- rannan kautta, työn tekemisen muotojen ja määrien vaihtelu ei lisäisi epävarmuutta nykyiseen tapaan siitä, onko työnhakija ylipäätään oikeutettu etuuteen. Tavoitteena tulisi olla, että etuuksien toimeenpano ja maksaminen pystytään hoita- maan mahdollisimman kattavasti tulorekisterin tietoja hyödyntämällä ilman hanka- lia lisäselvityksiä.
  5. 5. SAK – Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 3 1 YHDISTELMÄVAKUUTUS YRITTÄJÄN JA PALKAN- SAAJAN TULOILLE Työttömyysturva ei kykene nykyisellään vakuuttamaan tuloja kattavasti, jos ihmi- nen työskentelee samanaikaisesti sekä yrittäjänä että palkansaajana. Työttömyysturva, kuten muukin sosiaaliturva, on jakautunut palkansaajan ja yrittä- jän turvaan. Työttömyysturvassa tämä jako on käytännössä muuta sosiaaliturvaa vahvempi. Ansioturvassa voi olla joko palkansaajan tai yrittäjän työttömyysturvan piirissä, mutta molempiin ei voi kuulua yhtä aikaa. Työttömyysetuudet määräytyvät siten joko palkansaaja- tai yrittäjätulojen perusteella. Jos näitä tuloja on ihmisellä yhtä aikaa, jompikumpi jää vakuuttamatta työttömyyden varalta. Muussa sosiaaliturvassa tällaisia katveita ei pääse syntymään. Esimerkiksi työelä- kettä voi kertyä samaan aikaan sekä palkansaaja- että yrittäjätyöstä, ja samoin sai- raus- tai vanhempainpäivärahoissa voidaan huomioida sekä palkansaajana että yrit- täjänä saatu tulo. Myös työttömyysturvaa tulisi kehittää tähän suuntaan. Helpoimmin tämä onnistuisi, jos palkansaajakassan jäsen voisi vakuuttaa samassa kassassa myös yrittäjätuloja, kuten toimeksiantosuhteesta saamaansa tuloa. Ja sama tulisi olla toisinpäin: yrittäjäkassan jäsen voisi vakuuttaa yrittäjäkassassa myös palkkatulojaan, jos hän ansaitsee sellaisia. Yrittäjätulon vakuuttaminen palkansaajakassassa voisi toimia niin, että kassan jä- sen ottaa yrittäjätuloilleen vapaaehtoisen lisävakuutuksen ja maksaa siitä työttö- myysvakuutusmaksut ja kassan jäsenmaksut. Yksinkertaisinta olisi, että jäsen voisi valita vapaasti vakuutettavan lisätulon mää- rän, jolloin ei tarvittaisi hankalia tuloselvityksiä ja seurantoja. Vakuutettu lisätulo kerryttäisi työssäoloehtoa ja se laskettaisiin mukaan päivärahan perusteena olevaan tuloon. Näin kaikki tulot saataisiin kattavasti vaikuttamaan etuuden määrään, eikä kohtuuttomia katveita pääsisi syntymään. SAK:n esittämä uudistus • Palkansaajana ja yrittäjänä tehdystä työstä saatu tulo voidaan vakuuttaa sa- manaikaisesti. • Palkansaajakassan jäsen voi ottaa vapaaehtoisen lisävakuutuksen yrittäjätu- loja varten (esimerkiksi toimeksiantosuhteet). • Sama on mahdollista myös toisinpäin, eli yrittäjällä on mahdollisuus va- kuuttaa yrittäjäkassassa palkkatulojaan. • Kassan jäsen voi itse valita vakuutettavan yrittäjätulon, ja se huomioitaisiin päivärahan määrää laskettaessa. • Muutoksen myötä työttömyysturva tarjoaisi nykyistä kattavamman turvan silloin, kun työn teon muodot vaihtelevat.
  6. 6. 4 SAK – Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 2 SOVITELTUA PÄIVÄRAHAA KOKOAIKATYÖHÖN Jos työtön työnhakija saa saman kuukauden aikana sekä työttömyysetuutta että an- saitsee tuloja, hänelle maksetaan soviteltua päivärahaa. Osa-aikaista työtä tekevillä sovitellun päivärahan edellytyksenä on, että työaika on korkeintaan 80 prosenttia täydestä työajasta. Kokoaikatyötä tekevä ei voi saada soviteltua päivärahaa. Tästä rajasta seuraa ainakin kahdenlaisia ongelmia, jotka heikentävät työn tekemisen kan- nusteita. Ensinnäkin rajan olemassaolon myötä osa-aikaisen työn tekijän työaikaa on pystyt- tävä seuraamaan. Muutenhan etuuden maksaja ei voi tietää, onko työaika yli vai alle 80 prosenttia täydestä työajasta. Ongelmia tulee, jos työ on luonteeltaan sellaista, ettei työaikaa voida seurata. Tämä on todellisuutta esimerkiksi monissa freelance-tyyppisissä tai provisiopalkkaisissa töissä. Vähäinenkin työnteko on voinut viedä oikeuden etuuteen kokonaan ja ai- heuttaa tulojen romahtamisen, koska työaikaa ei ole voitu seurata. Tällaisen riskin olemassaolo ei ole omiaan kannustamaan töihin. Toinen syy uudistukseen on se, että soviteltu päiväraha kannustaa tällä hetkellä hy- vin tavanomaisiin osa-aikatöihin, joissa työaika on seurattavissa. Sen sijaan koko- aikatöihin siirtymisen kannusteet voivat olla huonot, koska soviteltua päivärahaa ei voi saada kokoaikatyössä. Jos esimerkiksi työtön työnhakija on aiemmin ansainnut kohtuullisen hyvin, joutunut työttömäksi ja ottanut osa-aikatyötä vastaan, voi sovi- teltu päiväraha yhdessä työtulojen kanssa johtaa korkeampiin tuloihin kuin uuden matalapalkkaisemman kokoaikatyön tekeminen. Se ei ole tarkoituksenmukaista. Sovitellun päivärahan työaikarajan poisto ratkaisisi molemmat ongelmat. Työaika- seurannan puuttuminen ei olisi enää este sovitellun päivärahan maksamiselle. Mon- nien freelancereiden ei tarvitsisi enää olla epävarmoja siitä, onko heillä ylipäätään oikeutta etuuteen, kun he tekevät hieman töitä. Vähäinenkin työnteko lisäisi käteen jäävää tuloa varmemmin kuin ennen. Työaikarajan poiston myötä myös kokoaikaiset työntekijät voisivat saada soviteltua päivärahaa, jos ansiot kokoaikatyössä jäävät pieniksi. Näin soviteltu päiväraha ei kannustaisi pelkkään osa-aikatyöhön, vaan tekisi kokoaikaisen työn vastaanottami- sesta nykyistä kannattavampaa tietyissä tilanteissa. Työaikarajan poiston myötä kokoaikatyö kannattaisi, vaikka sen palkka olisi sel- västi alhaisempi kuin aiemman työn palkka. Varsinkin rakennemuutostilanteissa tämä edesauttaisi nopeaa uudelleentyöllistymistä. Työaikarajan poiston jälkeenkin ansaitut tulot vaikuttaisivat etuuden määrään tie- tysti samalla tavalla kuin nytkin: 300 euron suojaosan ylittävistä tuloista 50 pro- senttia vähentäisi päivärahaa. Yleensä ansiopäiväraha on noin 50–60 prosenttia pal- kasta, joten kokoaikaisessa työssä soviteltua päivärahaa jäisi maksettavaksi vain, jos uudessa työssä ansiot jäävät selvästi aiempaa alhaisemmiksi. Työaikarajan poisto olisi askel kohti laajempaa ansiovakuutusta. Tämä on luonteva kehityssuunta nykyisillä työmarkkinoilla, joilla tulojen vaihtelujen riskit eivät liity
  7. 7. SAK – Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 5 pelkästään siihen, onko kokoaikatyötä vai ei. Erityisesti rakennemuutostilanteissa nykyinen etuuksien jäykkyys voi kohtuuttomasti haitata uudelleentyöllistymistä. Ansioturvan tehtävä on nimenomaan turvata vakiintunutta ansiotasoa, eikä turvan piirissä pysymisen pitäisi riippua siitä, kuinka paljon ja millä menettelyllä tekee töitä. Etenkään töiden teko ei saa johtaa etuuksien menetykseen ja käteen jäävän tulon laskuun. SAK:n esittämä uudistus • Sovitellun päivärahan 80 prosentin työaikaraja poistetaan, jolloin etuutta voidaan maksaa myös kokoaikatyössä oleville. • Työaikarajan poistamalla päästäisiin eroon työaikaseurantaan liittyvistä on- gelmista ja tilanteista, joissa jo vähäinenkin työnteko voi viedä esimerkiksi freelancerilta tai provisiopalkkaiselta kokonaan oikeuden etuuteen. • Soviteltu päiväraha kannustaisi nykyistä paremmin ottamaan vastaan myös kokoaikaista työtä, jossa palkka on selvästi aiempaa palkkaa pienempi.
  8. 8. 6 SAK – Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 3 TYÖVOIMAPOLIITTISTA HARKINTAA VÄHEMMÄN Työttömyysetuuden maksamisen edellytyksenä on aina kokoaikatyön hakeminen. Tämä on hyvä periaate: työttömyysturvan tarkoitus ei ole subventoida vapaaeh- toista leppoistamista ja vapaa-ajan lisäämistä. Kokoaikatyön hakemisen lisäksi työttömyysturvaan liittyy paljon muuta työvoima- poliittista harkintaa, jonka tekee TE-toimisto. TE-toimistolla on harkintavaltaa esi- merkiksi siinä, työllistyykö ihminen yritystoiminnassa taikka omassa työssä pää- toimisesti tai sivutoimisesti. Päätoimisesti työllistyvillä ei ole nykyisin oikeutta etuuksiin. Työvoimapoliittisten edellytysten monimutkaisuus ja niihin liittyvä harkintavalta tekevät sääntöjen ymmärtämisen ja ennakoimisen tavalliselle ihmiselle hankalaksi. Se lisää tavallisen ihmisen huolta siitä, saako hän riittävän turvan silloin, kun hän sitä tarvitsee. Työtön työnhakija voi myös pelätä etuuksien kohtuutonta menetystä ja tulojen laskua, jos hän tekee vähäisiä töitä. Hyvässä sosiaaliturvassa ei pitäisi tapahtua kumpaakaan. Työn tekemisen muotojen ja määrien vaihtelu ei saa lisätä epävarmuutta siitä, kykeneekö työttömyysturva tar- joamaan riittävän turvan. Nykyisen järjestelmän kohtuuttomalta tuntuva byrokratia rapauttaa sen yleistä hyväksyttävyyttä, joten muutokset ovat välttämättömiä. Siksi työvoimapoliittista harkintaa tulisi edelleen vähentää nykyisestä. Yritystoi- minnan päättämisen ja pää- ja sivutoimisuuden osalta sääntöjä on kevennetty ja yk- sinkertaistettu viime vuosina paljon, mutta edelleen ne koetaan ongelmalliseksi. Uudistamista pitää jatkaa. Tavoitteena tulee olla tilanne, jossa työvoimapoliittista kontrollia on vähemmän ja kontrolli tapahtuu tulojen kautta: kun etuutta saava ihminen ansaitsee työtuloja, työskentelyn tulee vaikuttaa etuuteen mahdollisimman reaaliaikaisesti lähinnä saa- tujen tulojen kautta. Muukin harkinta tulee karsia minimiin. Sillä ei pitäisi olla vä- liä, millä menettelyllä ja kuinka monessa tunnissa rahat on tienattu. Työvoimapoliittisten edellytysten keventämisen lisäksi myös etuussääntöjen muu- toksilla voitaisiin helposti vähentää esimerkiksi freelancereiden turvaan liittyvää epävarmuutta. Yksinkertainen tapa olisi esimerkiksi sallia sovitellun päivärahan maksaminen myös päätoimiselle yrittäjälle. Tällöin päivärahaa voitaisiin maksaa, vaikka TE-toimisto katsoisi työllistymisen päätoimiseksi, mutta tulot jäisivät siitä huolimatta pitkäksi aikaa alhaisiksi. Edellä ehdotettiin sovitellun päivärahan laajennusta kokoaikatyötä tekeviin. Myös laajennus päätoimisiin yrittäjiin olisi linjassa ehdotuksen kanssa. Jos tämä ajatus tuntuu liian kumoukselliselta, soviteltu päiväraha voitaisiin laajentaa alkuvaiheessa tilanteisiin, jossa päätoimisena yrittäjänä työllistytään lyhytaikaisesti. Samalla olisi syytä vähentää kaikkea muutakin työttömän oman aktiivisuuden kont- rollointia ja siitä rankaisemista. Omaehtoiseen koulutukseen pääsemistä tulisi hel- pottaa ja samalla karsia muita riskejä etuuden menettämiseen työttömyyden aikai-
  9. 9. SAK – Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 7 sen opiskelun vuoksi. Työnhakijan tulisi voida päivittää osaamistaan omien tar- peidensa ja halujensa mukaan ilman, että se vaarantaa toimeentulon. SAK:n mal- lissa kontrolli tapahtuisi vain työtarjousten kautta: jos ihminen kieltäytyisi töistä, silloin tietysti hän saisi asianmukaisen sanktion. SAK:n esittämä uudistus • Etuuksien myöntämiseen liittyvää työvoimapoliittista harkintaa vähenne- tään niin, että kontrolli tapahtuu ensisijaisesti tulojen seurannan kautta. Näin työn tekemisen muotojen ja määrien vaihtelu ei lisää epävarmuutta siitä, onko työnhakija oikeutettu etuuteen. • Helpotetaan omaehtoisen koulutukseen pääsemistä ja sivutoimista opiske- lua.
  10. 10. 8 SAK – Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 4 TULOREKISTERISTÄ KAIKKI IRTI Parhaillaan valmistellaan kansallista tulorekisteriä, johon kerätään kansalaisten tu- lotietoja reaaliaikaisesti. Rekisteri mahdollistaa byrokratian ja paperinpyörityksen merkittävän vähentämisen myös työttömyysturvan toimeenpanossa. Kunnianhimon taso on syytä asettaa valmistelussa mahdollisimman korkealle. Ta- voitteena on oltava, että työttömyysetuuksien määrittely ja maksatus voitaisiin hoi- taa mahdollisimman kattavasti rekisterin tietoja hyödyntäen. Tällöin etuuden haki- jan ja hänen työnantajansa ei tarvitsisi toimittaa maksajalle hankalia lisäselvityksiä, vaan maksaja voisi tehdä päätökset suoraan rekisteristä löytyvillä tiedoilla. Työttömyysturvan maksamista varten tarvitaan nykyisin runsaasti yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi työttömyyttä edeltäneistä ansioista sekä niiden eri osista, työ- ajoista, työpoissaoloista ja niiden syistä, maksetuista etuuksista, mahdollisesta yri- tystoiminnasta ja sen tuloista. Kaikki tämä on katsottu tarvittavan siksi, että päivä- raha voidaan määrittää sellaiseksi, että se turvaa mahdollisimman hyvin vakiintu- nutta ansiotasoa. Työvoimapoliittinen harkinta tulee vielä erikseen näiden selvitys- ten lisäksi. On selvää, että tulorekisteriin ei ole tulossa kaikkia niitä tietoja sillä tarkkuudella, mitä työttömyysturvan toimeenpano nykyisin edellyttää. Jos rekisterin oikeasti ha- lutaan yksinkertaistavan etuuksien määrittämistä ja maksamista, myös etuuksien sääntöjä on yksinkertaistettava ja niitä varten tarvittavan yksityiskohtaisen tiedon määrää on vähennettävä. Jos nykyisille säännöille ei tehdä mitään, rekisteristä ei saada kovinkaan paljoa irti. Etuuksien määräytymisen muuttaminen sellaiseksi, että se onnistuisi pelkästään tai lähes pelkästään tulorekisteriä hyödyntämällä, ei ole aivan yksinkertaista. Yleensä kaikille nykyisille säännöille ja poikkeussäännöille on olemassa jokin syy ja useim- miten se syy on perusteltu. Sääntöjen yksinkertaistaminen tarkoittaa, että joistain hyvää tarkoittavista yksityiskohdista on luovuttava. Etuussääntöjen yksinkertaistaminen ja byrokratian vähentäminen tarkoittavat väis- tämättä, että joissain tilanteissa etuuksien taso voisi hieman muuttua nykyisestä. Kun uudistuksessa pyritään kustannusneutraalisuuteen, joissain tilanteissa taso voi nousta ja joissain laskea, mutta keskimäärin taso ei kuitenkaan muuttuisi. Täten valintatilanteita byrokratian vähentämisen ja jonkin muun kivan asian välillä on mahdoton välttää. SAK:n esittämä uudistus • Etuuksien toimeenpano ja maksaminen on pystyttävä hoitamaan mahdolli- simman kattavasti tulorekisterin tietoja hyödyntämällä ilman hankalia lisä- selvityksiä. • Etuuksien määrittämiseksi ja maksamiseksi tarvittavien yksityiskohtaisten tietojen määrää on vähennettävä.

×