Tarinoita TyEL-työsuhteista
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•388 views
Varmasti 2015 Helsinki Arja Iisakkala, Varma Ville Elsinen, Varma
Recommended
More Related Content
Viewers also liked
Similar to Tarinoita TyEL-työsuhteista
Similar to Tarinoita TyEL-työsuhteista (20)
More from Työeläkeyhtiö Varma
More from Työeläkeyhtiö Varma (20)
Tarinoita TyEL-työsuhteista
- 1. Tarinoita TyEL-työsuhteista Arja Iisakkala & Ville Elsinen Varmasti Helsingissä 2015
- 3. Eläkeuudistus ja TyEL-vakuuttaminen Maksut Varmasti Helsingissä 2015 Ikärajat
- 4. Eläkeuudistussopimuksessa sovittua maksukehitystä Maksu 2016 keskimäärin 24,4 % (2015: 24,0 %) Tätä kuitenkin alentaisi tilapäinen maksunalennus keskimäärin 0,4 %. Maksunalennus kohdistetaan työntekijöille ja pienille työnantajille 50/50-säännön mukaisesti, mutta kuitenkin siten, ettei suurten työnantajien maksurasitus nouse. Perittävä keskimääräinen TyEL-maksu 2017-2019 on 24,4 % Varmasti Helsingissä 2015
- 5. 20 21 22 23 24 25 26 27 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 … … 2030 Keskimääräinen TyEL-maksuprosentti Työntekijän maksuosuus vuonna 2026 kaikille 5,95 Työntekijän maksuosuus vuonna 2017 normaali 5,95 korotettu 7,45 Varmasti Helsingissä 2015
- 6. Työntekijän osuus TyEL-maksun korotukset jakautuisivat edelleen puoliksi työnantajan ja työntekijän kesken. Vuodesta 2017 alkaen siirtymäkauden (2017-2025) korotettua karttumaa saavilla työntekijöillä (ikävälillä 53-62) maksuosuus on 1,5 prosenttiyksikköä normaalia työntekijän maksuosuutta suurempi, koska eläkekarttumakin on suurempi Varmasti Helsingissä 2015
- 7. Esimerkkejä/arvioita työntekijän TyEL-maksuosuuksista eri ikäisillä työntekijöillä 1956 syntynyt Työntekijän TyEL-maksu Ikä Vuosi Prosentti 59 2015 7,2 60 2016 7,2 61 2017 7,45 62 2018 7,45 63 2019 5,95 64 2020 5,95 65 2021 5,95 66 2022 5,95 67 2023 5,95 68 2024 ei peritä 69 2025 ei peritä 70 2026 ei peritä 71 2027 ei peritä 1962-syntynyt Työntekijän TyEL-maksu Ikä Vuosi Prosentti 53 2015 7,2 54 2016 7,2 55 2017 7,45 56 2018 7,45 57 2019 7,45 58 2020 7,45 59 2021 7,45 60 2022 7,45 61 2023 7,45 62 2024 7,45 63 2025 5,95 64 2026 5,95 65 2027 5,95 1970-syntynyt Työntekijän TyEL-maksu Ikä Vuosi Prosentti 45 2015 5,7 46 2016 5,7 47 2017 5,95 48 2018 5,95 49 2019 5,95 50 2020 5,95 51 2021 5,95 52 2022 5,95 53 2023 7,45 54 2024 7,45 55 2025 7,45 56 2026 5,95 57 2027 5,95 Varmasti Helsingissä 2015
- 9. Mikä muuttuu? Koron määräytyminen uudistuu Aikaisemmin korkoprosentti on määräytynyt eläkeyhtiöiden keskimääräisen vakavaraisuuden perusteella (ollut viime vuosina huomattavasti markkinakorkoja korkeampi) Vakuutusmaksukorko määräytyy Garantian noteeraaman TyEL:n 12 kuukauden viitekoron perusteella, mutta se on aina kuitenkin vähintään 2 %. http://www.garantia.fi/fi/tyel-korot Varmasti Helsingissä 2015
- 10. Mikä ei muutu? Korkoutus sinällään toimii aivan kuten ennenkin Korko huomioidaan jo ennakkomaksuissa Vuosilaskennassa sekä ennakkomaksut että palkkasummasta laskettu maksu korkoutetaan laskelman eräpäivään TyEL-maksun teoreettinen eräpäivä on 1.7 Korkoprosentti määräytyy puolivuosittain Varmasti Helsingissä 2015
- 11. Vuoden 2016 vakuutusmaksukorosta Uutta korkoa sovelletaan heti 1.1.2016 alkaen myös vuoden 2015 vuosilaskennassa sekä niiden ennakkomaksujen korkouttamiseen, jotka erääntyvät vuoden 2016 puolella Korkoprosentti todennäköisesti 2 % (vrt. perustekorko 5,75 % 1.7.2015 alkaen), sillä TyEL-viitekorko on tällä hetkellä 0,1 % (24.8.2015 noteeraus) Varmasti Helsingissä 2015
- 12. Varmasti Helsingissä 2015 354,000 356,000 358,000 360,000 362,000 364,000 366,000 368,000 370,000 372,000 374,000 Maksu yhdessä erässä tammikuussa Maksu neljässä erässä kvartaalin lopussa Maksu kuukausittain Maksut 1 500 000 euron palkkasummalla eri eräkuukausien mukaan Perustekorko Vakuutusmaksukorko 23,600 23,800 24,000 24,200 24,400 24,600 24,800 25,000 Maksu yhdessä erässä tammikuussa Maksu neljässä erässä kvartaalin lopussa Maksu kuukausittain Maksut 100 000 euron palkkasummalla eri eräkuukausien mukaan Perustekorko Vakuutusmaksukorko Esimerkkejä koron muutoksen vaikutuksesta TyEL-maksuun eri palkkasummilla Huom! akselit katkaistu alkupäästä 3,480,000 3,500,000 3,520,000 3,540,000 3,560,000 3,580,000 3,600,000 3,620,000 3,640,000 3,660,000 Maksu yhdessä erässä tammikuussa Maksu neljässä erässä kvartaalin lopussa Maksu kuukausittain Maksut 15 500 000 euron palkkasummalla eri eräkuukausien mukaan Perustekorko Vakuutusmaksukorko
- 15. Irtisanomistilanteet ja sopimukset työsuhteen päättymisestä Varmasti Helsingissä 2015
- 16. Pääsääntö Irtisanomisajan palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. max. 6 kk Varmasti Helsingissä 2015
- 17. Pääsääntö Irtisanomisaikana työntekijän työsuhde on voimassa ja työntekijällä on lähtökohtaisesti työntekovelvoite Työsuhteen aikana lakisääteiseltä irtisanomisajalta (max. 6kk) maksettu palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota riippumatta siitä • onko työntekijällä työntekovelvollisuutta irtisanomisaikana • aloittaako työntekijä toisen palveluksessa irtisanomisaikana • kumpi osapuoli irtisanoo työsopimuksen • maksetaanko irtisanomisajan palkka könttänä vai osissa Varmasti Helsingissä 2015
- 18. Osapuolet sopivat työsuhteen päättymisehdoista 1. Sovitaan lakisääteisestä lyhyempi irtisanomisaika 2. Sovitaan lakisääteistä pidempi irtisanomisaika 3. Sovitaan yli 6 kk pituinen irtisanomisaika, esim. 9 kk TyEL-palkkaa vain sovitulta irtisanomisajalta Ylimenevän ajan korvaus ei TyEL- palkkaa Karenssivaara TyEL-palkkaa on sovitulta irtisanomisajalta maksettu palkka Kuitenkin max. 6 kk Karenssivaara TyEL-palkkaa kokonaan, jos työskentelee koko 9 kk Jos ei työskentele, vain 6 kk osuus on TyEL-palkkaa Varmasti Helsingissä 2015
- 19. Poikkeukset 1 / 3 Osapuolet voivat sopia, että työsuhde päättyy aiemmin kuin mihin se työsopimuslain mukaisen irtisanomisajan perusteella päättyisi. • TyEL-palkkaksi voidaan ottaa huomioon suoritukset vain työsuhteen voimassaoloajalta • Huomioi, että TE-keskuksen asettama 90 päivän karenssi mahdollinen myös tässä tilanteessa -> Alle 90 päivän paketit työntekijälle haitallisia Osapuolet voivat sopia lakisääteistä irtisanomisaikaa pidemmästä irtisanomisajasta. • Jos työntekijällä ei ole irtisanomisaikana työntekovelvoitetta, voidaan TyEL-palkaksi katsoa enintään kuuden kuukauden pituudelta maksettu palkka Varmasti Helsingissä 2015
- 20. Poikkeukset 2 / 3 Osapuolet voivat sopia, että työsuhde päättyy 6 kuukauden irtisanomisaikaa pidemmän ajan kuluttua • Jos työntekijä työskentelee koko lakisääteistä aikaa pidemmän irtisanomisajan, on irtisanomisajan palkka kokonaisuudessaan TyEL-palkkaa • Jos työntekijä ei työskentele irtisanomisaikana tai työskentelee vain lakisääteisen 6 kk irtisanomisajan verran, on TyEL-palkkaa ainoastaan 6 kuukaudelta maksettu irtisanomisajan palkka Varmasti Helsingissä 2015
- 21. Muita poikkeuksia Eroraha Lomautettu työntekijä Varmasti Helsingissä 2015
- 22. Poikkeukset 3 / 3 Irtisanomisajan palkan nimellä maksettu muu korvaus • Eläkkeen perusteena olevaan työansioon kuulumattomia suorituksia ovat esimerkiksi korvaus työsuhteen päättämisestä ja työsopimuslaissa tarkoitettu saamatta jääneen irtisanomisajan palkkaa vastaava suoritus (TSL 5:7) Lomautettuna olevan työntekijän irtisanominen • Kun työnantaja irtisanoo lomautettuna olevan työntekijän, työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada irtisanomisajan palkkansa (TSL 5:7). Vaikka työsopimuslaissa puhutaan palkasta, suoritus ei ole vastiketta työnteosta eikä siten TyEL- palkkaa Varmasti Helsingissä 2015
- 23. Huomioi työsuhteen päättämiseen liittyen Työnantaja Työntekijä • Mikä osa irtisanomisajan palkasta on TyEL-palkkaa? • Säilyykö takaisinottovelvollisuus? • Työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet säilyvät voimassa irtisanomisaikana • Kattaako tarjottu paketti työntekijän karenssiajan? • Jos työntekijä hyväksyy työsuhteen päättymisen ilman irtisanomisaikaa, ei irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus kartuta hänelle eläkettä • Paketit aiheuttavat lähes poikkeuksetta 90 päivän karenssin työttömyyspäivärahaan • Työsuhteen päättymiseen liittyvä etuus jaksotetaan päiväpalkan perusteella, eikä siltä ajalta saa ansiopäivärahaa Varmasti Helsingissä 2015
- 24. Freelancerin vakuuttaminen - YEL vai TyEL? Mikä on freelancer? Freelancer tarkoittaa itsenäistä yrittäjää tai esimerkiksi henkilöä, joka tekee työsuhteessa työtä usealle työnantajalle. Yleensä toimeksiannot ovat tilapäisiä, mutta freelancerit voivat työskennellä myös pidemmissä työsuhteissa. Toiminta ei edellytä yrityksen perustamista, ja eri työt voivat kuulua eri työeläkelakien mukaan vakuutettavaksi. Varmasti Helsingissä 2015
- 25. Rajanveto työsuhteen ja yrittäjätoiminnan välillä Yrittäjä • työn tekeminen omaan lukuun • itsenäistä toimintaa • yrittäjällä riski työn onnistumisesta • riski pääomapanokselle • yrittäjällä oma raaka-aineet ja työvälineet • työ tehdään ilman johtoa ja valvontaa • työ tehdään yrittäjän omissa työtiloissa • yrittäjä voi valita itse työaikansa • yrittäjä voi työskennellä usealle toimeksiantajalle samanaikaisesti • yrittäjä voi palkata sijaisen tai apulaisen • työn tilaaja ei valvo työn tekemistä • korvaus työn tuloksen mukaan • työn tilaaja ei maksa vuosilomakorvausta eikä korvaa kuluja • työn tekeminen työnantajalle • työsuhde määritelty lainsäädännössä • suullinen tai kirjallinen työsopimus • riski ja vastuu työnantajalla • ei työntekijän pääomapanosta • työnantajan raaka-aineet ja työvälineet • työ tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena • työ tehdään työnantajan määräämissä tiloissa • työnantaja määrää työntekijän työajan • työntekijä ei saa työskennellä muille samanaikaisesti • työntekijä ei saa palkata apulaista tai sijaista työnantajaa kuulematta • raportointivelvollisuus työn tekemisestä • työntekijä saa palkan työnteosta • työnantaja maksaa vuosilomakorvauksen ja korvaa työstä aiheutuvat kulut Työntekijä Varmasti Helsingissä 2015
- 26. Luottamustehtävien vakuuttaminen Luottamustehtäviä • Yritysten toimielinten, kuten hallitusten jäsenet • Pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut • Tilintarkastajat, jotka eivät ammattimaisesti toimi tilintarkastajina Varmasti Helsingissä 2015
- 27. Luottamustehtävien vakuuttaminen • Lähtökohtaisesti luottamustehtävien vakuuttaminen on vapaaehtoista. • Jos luottamustehtävää hoitava henkilö on samaan aikaan työsuhteessa luottamustehtävästä maksettavan palkkion maksajaan, vakuuttaminen on pakollista. • Jos henkilö vakuutetaan luottamustoimesta, palkkiot rinnastetaan työsuhteesta saatuihin ansioihin. Luottamustehtäviä • Yritysten toimielinten, kuten hallitusten jäsenet • Pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut • tilintarkastajat, jotka eivät ammattimaisesti toimi tilintarkastajina Varmasti Helsingissä 2015
- 29. Etätyö ulkomailla •Pääsääntöisesti TyEL- vakuuttaminen päättyy työntekijä vakuutetaan asuinmaassa •Jos A1-todistus (tai vast.) myönnetään, TyEL- vakuuttaminen jatkuu • Muista määritellä vakuutuspalkka! •Huom! Työntekijä ei voi siirtää verotusta Varmasti Helsingissä 2015
- 30. Lähetetty työntekijä •Sopimusmaahan lähetetty voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan enintään 5 vuoden ajan (A1) • aikaraja on maakohtainen •Ei aikarajaa, jos komennus ns. villiin maahan •Eläke- ja sosiaaliturva komennuksen ajalta määräytyy vakuutuspalkan perusteella •Vakuutuspalkka pakollinen kun komennuksen kesto > 6 kk Varmasti Helsingissä 2015
- 31. Useassa maassa työskentelevä •EU-alueella vain yhden maan sosiaaliturva •TyEL, jos • asuimaa Suomi ja • väh. 25 % kaikesta työstä Suomessa •TyEL, jos • asuinmaa muu kuin Suomi ja • asuinmaassa alle 25 % kaikesta työstä ja • 1 työnantaja, joka suomalainen Varmasti Helsingissä 2015
- 32. TyEL-palkkaa vai ei? Rahalahja henkilökohtaisen syyn perusteella "Haluamme muistaa pyöreitä vuosia täyttäviä työntekijöitämme 300 euron rahasummalla. Eikös myös tästä summasta peritä työntekijän TyEL- maksu?" "Yrityksemme tarjoaa sairaskuluvakuutuksen kaikille työntekijöillemme. Se on suuruutensa johdosta veronalainen etu. Joutuuko näistä maksamaan myös TyELiä?" Henkilökuntaetu "Alamme työehtosopimus velvoittaa maksamaan päivärahaa 7 päivältä, joista 2 päivältä maksettava päiväraha on veronalaista tuloa. Päivärahat eivät kuitenkaan ylitä verohallituksen vahvistamia verovapaita määriä? Perinkö kuitenkin TyEL-maksun tästä palkanosasta?" Työehtosopimukseen perustuva lievemmin perustein maksettu päiväraha Yhtiössämme on päätetty ryhtyä maksamaan verottajan määrittelemän verottoman kilometrikorvauksen lisäksi korvausta moottorikelkan käytöstä 50 euroa/päivä. Verottoman korvauksen raja ylittyy. Onko tällainen korvaus myös TyEL:n alaista palkkaa? Moottorikelkan käyttökorvaus Varmasti Helsingissä 2015
- 33. Mitkä ansiot ovat TyEL-palkkaa? - apuri Varmasti Helsingissä 2015
- 34. TyEL-palkkaa vai ei? Rahalahja henkilökohtaisen syyn perusteella "Haluamme muistaa pyöreitä vuosia täyttäviä työntekijöitämme 300 euron rahasummalla. Eikös myös tästä summasta peritä työntekijän TyEL- maksu?" "Yrityksemme tarjoaa sairaskuluvakuutuksen kaikille työntekijöillemme. Se on suuruutensa johdosta veronalainen etu. Joutuuko näistä maksamaan myös TyELiä?" Henkilökuntaetu "Alamme työehtosopimus velvoittaa maksamaan päivärahaa 7 päivältä, joista 2 päivältä maksettava päiväraha on veronalaista tuloa. Päivärahat eivät kuitenkaan ylitä verohallituksen vahvistamia verovapaita määriä? Perinkö kuitenkin TyEL-maksun tästä palkanosasta?" Työehtosopimukseen perustuva lievemmin perustein maksettu päiväraha Yhtiössämme on päätetty ryhtyä maksamaan verottajan määrittelemän verottoman kilometrikorvauksen lisäksi korvausta moottorikelkan käytöstä 50 euroa/päivä. Verottoman korvauksen raja ylittyy. Onko tällainen korvaus myös TyEL:n alaista palkkaa? Moottorikelkan käyttökorvaus "Koska kustannusten korvauksesta on sovittu työehtosopimuksessa ja koska kustannusten korvaukset eivät ylitä verovapaiden kustannusten korvausten määriä, päivärahat eivät ole miltään osin eläkkeen perusteena olevaa työansiota." " Sairaskuluvakuutus katsotaan henkilökuntaeduksi. Henkilökuntaetuja ei pidetä eläkkeen perusteena olevina työansioina, jos edut ovat kollektiivisia eli ne koskevat yrityksen koko henkilöstöä tai ainakin sen muussa kuin aivan lyhytaikaisissa työsuhteissa olevia työntekijöitä. "Tässä kyseessä oli EPL 15 §:n mukainen kustannusten korvaus, joka verotetaan henkilön lopullisessa verotuksessa. Työntekijä tekee kuitenkin vastaavan vähennyksen omassa verotuksessaan, jolloin tämä ei olekaan veronalaista tuloa eikä siten TyEL-palkkaa. " "Eli, koska kyseessä on henkilökohtaisen merkkipäivän vuoksi annettu tavanomainen esine- tai rahalahja, se ei ole TyEL-palkkaa vaikka verottaja pitää näitä aina verotettavana. Tavanomaisena voidaan siis pitää lahjaa, jonka arvo on enintään 1-2 viikon bruttopalkka." Varmasti Helsingissä 2015
- 35. Työntekijä eläkkeelle, kuinka ilmoitan ansiot? Työntekijä eläkkeelle 1.4. alkaen: Palkkapäivä Työntekijä eläkkeelle Huhtikuussa lopputili Lopputili kohdistetaan poikkeuksellisesti maaliskuulle 1.4.15.3. 15.4. Tulospalkkio 15.5. Varmasti Helsingissä 2015
- 36. Eläkkeelle jääminen - huomioitavaa Työnantaja Työntekijä • Keskustelu työntekijän kanssa • Hakemus vastaanotettu -> tietopyyntö • Ilmoita ansiot työsuhteen päättymispäivään asti • Huomioi myös lomarahat ja muut suoritukset • Mikäli tulospalkkio halutaan mukaan eläkkeeseen, tulee se maksaa ennen eläkkeelle jäämistä • Keskustelu/ilmoitus työnantajalle • Eläkkeen hakeminen noin kuukautta ennen eläkkeelle jäämistä • Huomioi myös ulkomailla työskentely eläkettä hakiessasi • Täytä tarvittavat tiedot eläkehakemukseen Varmasti Helsingissä 2015
- 37. Eläkkeellä ja töissä? Rajatta: • Vanhuuseläke • Osittainen varhennettu vanhuuseläke (2017) Rajoitetusti: • Työkyvyttömyyseläke • Osa-aikaeläke • Työuraeläke (2017)
Editor's Notes
- Miten avataan? Esitelläänkö tässä kohtaa jollain tapaa "tarinan" avainhenkilö?
- "Haluaako joku yleisöstä nimetä meidän esimerkkihenkilön?" Yleisön aktivointi. "Karita on siis taloushallinnon ammattilainen yrityksessä X. Karita kamppailee päivittäin mitä kummallisimpien tapausten ja erityisesti TyEL-vakuuttamisen kanssa. Seuraavan n. 50 minuuttisen aikana esittelemme Karitan työuran varrella vastaantulleita kummallisia ja vähemmän kummallisia tapauksia". Tässä kohtaa kerrotaan myös esityksen runko, joka tarkentuu kunhan tämä pruju saadaan nyt ensiksi valmiiksi. Maksuasiat ja ilmoittaminen Erilaiset työntekomuodot ja TyEL-vakuuttaminen (sisältäen ulkomaantyön) Mikä on TyEL-palkkaa ja mikä ei? 4. Eläkkeelle siirtyvä työntekijä ja eläkkeen rinnalla työskentely
- Ville: Mikä oikeasti nyt muuttuu vakuuttamisen osalta?" Arja: Maksut, kuten joka vuosi tähänkin asti sekä vakuuttamisvelvollisuuden ikärajat. Alaikäraja tippuu 17 vuoteen vuonna 2017 ja yläikäraja nousee vuosittain kolmella kuukaudella.
- Ville: Tässä on tämänhetkinen arvio työntekijän maksuosuuden kehityksestä vuosina 2017-2026. Olettamana on se, että keskimääräinen TyEL-maksu vakiintuu vuonna 2017 24,4 prosenttiin. Tällöin vuonna 2026 kaikkien työntekijöiden palkasta pidätetään 5,95% TyEL-maksua. Arja: Mitä tämä tarkoittaa minulle jos täytän 53 vuotta vuonna 2025? Entä jos täyttäisin 63 vuotta vuonna 2020? Ville: viittaus taulukkoon? Vai olisiko niin, että moderaattori viittaisi päivän lopussa siihen että materiaaliin lähetetään linkki ja että materiaalissa on mukana myös syvempää tietoa? Ville toteaa: TyEL-vakuuttamiseen tule iso muutos jo 1.1.2015 alkaen (siirtymäfraasi vakuutusmaksukorkoasiaan) **************** Tulevaa maksukehitystä Eläkeuudistussopimus Maksu 2016 keskimäärin 24,4 % (2015: 24,0 %) Tätä alentaisi tilapäinen maksunalennus 0,4 % pienille työnantajille sekä työntekijöille (jakautuu 50/50) Suurten työnantajien maksurasitus ei nouse PTA maksuprosentti keskimäärin 24,0% Perittävä keskimääräinen TyEL-maksu 2017-2019 on 24,4 % Tästäkin eteenpäin ennustetaan tasaista maksutasoa Työntekijän maksuosuudesta TyEL-maksun korotukset jakautuisivat edelleen puoliksi työnantajan ja työntekijän kesken. Ajalle 1.1.2017-31.12.2025 käyttöön siirtymäkauden korotettu karttumaa saavilla työntekijän maksuosuus on 1,5 prosenttiyksikköä normaalia työntekijän maksuosuutta suurempi. Korotettua karttumaa saavat tuona aikana ikävälillä 53-62 vuotta vanhat työntekijät Kts. taulukko piilotetulla dialla
- Edellisestä poiketen 31.12.2025 saakka ikävälillä 53-62 vuotta eläkkeen perustana olevista tuloista karttuu eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa (siirtymäkauden korotettu karttuma) Siirtymäkauden korotettua karttumaa saavan työntekijän eläkemaksu on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin työntekijän eläkemaksu muutoin.
- Tuleeko tämä tällaisenaan esityskalvoihin? Pitäisi olla jokin muu esitysmetodi. Tämä voi olla mukana kyllä materiaalikalvoilla. Lyhenne tt ei ok tässä yhteydessä. Kirjanpitäjät mieltää lyhenteen tt tarkoittavan työttömyyttä. Kirjoita kässäri: mitä tässä puhutaan?
- Ville: Vakuutusmaksukorko otetaan käyttöön jo 1.1.2016 alkaen. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Arja: Vuoden 2016 alusta TyEL-vakuutusmaksujen korkoutuksessa siirrytään käyttämään vakuutusmaksukorkoa. Vakuutusmaksukorko perustuu TyEL:n 12 kuukauden viitekorkoon ja sen arvo on aina vähintään kaksi prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa korot työeläkeyhtiöiden hakemuksesta puolivuosittain. Nykyisin käytössä oleva perustekorko perustunut ja on ollut huomattavasti markkinakorkoja korkeammalla tasolla. Vuosi-ilmoittaja on voinut saada huomattavaakin etua TyEL-vakuutusmaksulle jos ilmoitusvaihtoehtona on ollut ennakkopalkkasummaan perustuva vuosi-ilmoittaminen ja maksut on maksettu ennakkopainotteisesti, sillä perustekorko ei ole seurannut markkinakorkoja vaan sijoitustoiminnan tuottoa/vakavaraisuutta. Kun korko vaihtuu vakuutusmaksukorkoon, niin korkohyöty voi kutistua merkittävästi. Ville: Seuraavassa meidän maksuasiantuntija kertoo bla, bla, bla…. Ville: Verkkopalvelussa olevan apurin avulla voi Yrityksessä kannattaa arvioida onko ilmoitustekniikka sopiva, jos koron merkitys lopullisen vakuutusmaksun määrässä pienenee. Kysymys: kantaako Karitan tarina esityksen loppuun asti? Siirtymä: vuosi-ilmoittajan hyödyt vähän pienentyvät tämän muutoksen myötä. Tämä aiheuttaa Karitan yhtiössä pohdintaa siitä, että kannattaisi ilmoitustekniikkaa ehkä muuttaa? Heitä on jo pitkään kutkuttanut mahdollisuus kuukausi-ilmoittajaksi siirtyminen, mutta ovat pitäytyneet tähän asti vuosi-ilmoittamisessa, koska ovat voineet hyötyä perustekorkohyödystä melko paljon.
- Tässä annat vain Marin puhua Videon pituus 2min 15 sek.
- Voice-over livenä. 1. Kerro mistä löytyy 2. Mikä apurin tarkoitus on 3. Esittele laskuria kysymys kerrallaan 4. Kerro, että voit ilmoittaa ilmoitustekniikan muutoksesta saman tien 5. Muutos voimaan 1.1.2016 alkaen
- Karitan Firmalla menee huonommin, irtisanomisia, Karita joutuu pohtimaan ikäväkseen myös näitä tilanteita. Nämä esitetään kuta kuinkin "luennoiden".
- Työsopimuslain mukaan irtisanomisaika on enintään 6 kuukautta. Työsopimuslain mukaista irtisanomisaikaa noudatetaan, jos ei ole sovittu muusta irtisanomisajasta. Irtisanomisajasta voidaan sopia työsopimuksella tai työehtosopimuksella. "Jos siis Karita olisi yksi irtisanotuista ja irtisanominen hoidettaisiin ns. normaalin kaavan mukaisesti siten, että työnantaja irtisanoo hänet, on hänelle maksettava irtisanomisajan palkka TyEL-palkkaa." Asiaan ei vaikuta: onko työntekijällä työntekovelvollisuutta irtisanomisaikana aloittaako Kerttu toisen palveluksessa irtisanomisaikana kumpi osapuoli irtisanoo työsopimuksen maksetaanko irtisanomisajan palkka könttänä vai osissa" "Tämä on siis se ns. perustilanne, mutta osapuolet voivat myös sopia keskenään työsuhteen päättymiseen liittyvistä ehdoista. Seuraavaksi katsomme näitä tilanteita."
- Työsopimuslain mukaan irtisanomisaika on enintään 6 kuukautta. Työsopimuslain mukaista irtisanomisaikaa noudatetaan, jos ei ole sovittu muusta irtisanomisajasta. Irtisanomisajasta voidaan sopia työsopimuksella tai työehtosopimuksella.
- Kohta 1: Osapuolet voivat sopia, että työsuhde päättyy aiemmin kuin mihin se työsopimuslain mukaisen irtisanomisajan perusteella päättyisi. TyEL-palkkaksi voidaan ottaa huomioon suoritukset vain työsuhteen voimassaoloajalta Huomioi, että TE-keskuksen asettama 90 päivän karenssi mahdollinen myös tässä tilanteessa -> Alle 90 päivän paketit työntekijälle haitallisia Kerro esimerkki: Työsopimuslain mukaan Karitan työsuhteeseen sovellettava irtisanomisaika on 6 kuukautta, mutta työsuhteen osapuolet sopivat, että työsuhde päättyy jo 3 kuukauden kuluttua. Työnantaja kuitenkin maksaa Karitalle kuukausipalkkaa vastaavan suorituksen 6 kuukauden ajan. Eläkkeen perusteena olevaan työansioon luetaan mukaan vain työsuhteen kestoajalta eli 3 kuukaudelta maksettu palkka. Ylimenevältä 3 kuukaudelta maksettu suoritus ei ole vastiketta työstä vaan vahingonkorvauksen luonteinen suoritus, jota ei lueta mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Myös sellaiset tilanteet, joissa sovitaan, että työsuhde päättyy heti ilman irtisanomisaikaa, toimivat tämän esimerkin mukaisesti! Kerro esimerkki siitä, että sovitaan että TS päätty heti, ja maksetaan 2kk irtisanomisajan palkka. Työntekijän karenssi kuitenkin 3kk, joten todella epäedullista. Kohta 2: Työsopimuslain mukainen irtisanomisaika voisi olla vaikka kuukauden pituinen, mutta työnantaja ja työntekijä sopivat 4 kuukauden irtisanomisajasta. Sovitulta 4 kuukauden irtisanomisajalta maksettu palkka luetaan mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Kohta 3: "Työsopimuslain mukaan Karitaan sovellettava irtisanomisaika on 6 kuukautta. Työsuhteen osapuolet kuitenkin sopivat, että Karitan työsuhde päättyykin vasta 9 kuukauden kuluttua. Työnantaja maksaa Karitalle työsuhteen päättymiseen saakka kuukausittain kuukausipalkkaa vastaavan suorituksen. Tällaisessa tilanteessa työskentely vaikuttaa siihen, onko koko ajalta (9 kk) maksettu suoritus eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Koko ajalta (9 kk) maksettu palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota, jos: - Karitalla on työntekovelvoite ja - hän työskentelee työsuhteen päättymiseen saakka eli koko 9 kuukauden ajan Eläkkeen perusteena olevaa työansiota voi olla enintään 6 kuukaudelta maksettu palkka, jos työntekijä - ei työskentele lainkaan - työskentelee vain työsopimuslain mukaisen 6 kuukauden mittaisen enimmäisirtisanomisajan verran.
- Esimerkki: Työsopimuslain mukaan sovellettava irtisanomisaika on 6 kuukautta, mutta työsuhteen osapuolet sopivat, että työsuhde päättyy jo 3 kuukauden kuluttua. Työnantaja kuitenkin maksaa työntekijälle kuukausipalkkaa vastaavan suorituksen 6 kuukauden ajan. Eläkkeen perusteena olevaan työansioon luetaan mukaan vain työsuhteen kestoajalta eli 3 kuukaudelta maksettu palkka. Ylimenevältä 3 kuukaudelta maksettu suoritus ei ole vastiketta työstä vaan vahingonkorvauksen luonteinen suoritus, jota ei lueta mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Esimerkki: Työsopimuslain mukainen irtisanomisaika on kuukauden pituinen, mutta työnantaja ja työntekijä sopivat 6 kuukauden irtisanomisajasta. Sovitulta 6 kuukauden irtisanomisajalta maksettu palkka luetaan mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Karenssista: - Jos tukipakettia tai muuta sopimusta työsuhteen päättymisen ehdoista tarjotaan henkilölle, joka yt-neuvottelujen jälkeen on valittu irtisanottavaksi, ja henkilö tässä tilanteessa hyväksyy järjestelyn, kysymyksessä ei ole työsuhteen päättyminen työntekijästä johtuvasta syystä tai työntekijän omasta pyynnöstä, eikä henkilölle tule asettaa korvauksetonta määräaikaa. Jos sen sijaan henkilö vapaaehtoisesti ilmoittautuu halukkaaksi ottamaan tukipaketin tai tekemään muun sopimuksen työsuhteen päättymisestä, vaikka hän ei ole irtisanottavien henkilöiden joukossa tai jopa ennen kuin irtisanottavista henkilöistä on yrityksessä päätetty, henkilön on katsottava eronneen työstä omasta pyynnöstään. Tällöin 90 päivän korvaukseton määräaika (karenssi). Summa summarum: työnantajan tarjoaman taloudellisen kompensaation pitäisi aina olla vähintään 3 kuukauden palkkaa vastaava määrä, jos työntekijä suostuu irtisanoutumaan vapaaehtoisesti. Vasta näiden minimikorvausten ylittävä osa muodostaa kannusteen sopimuksen solmimiselle.
- Esimerkki: Työsopimuslain mukaan sovellettava irtisanomisaika on 6 kuukautta. Työsuhteen osapuolet kuitenkin sopivat, että työsuhde päättyy 9 kuukauden kuluttua. Työnantaja maksaa työntekijälle työsuhteen päättymiseen saakka kuukausittain kuukausipalkkaa vastaavan suorituksen. Tällaisessa tilanteessa työskentely vaikuttaa siihen, onko koko ajalta (9 kk) maksettu suoritus eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Koko ajalta (9 kk) maksettu palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota, jos: - työntekijällä on työntekovelvoite ja - hän työskentelee työsuhteen päättymiseen saakka eli koko 9 kuukauden ajan. Eläkkeen perusteena olevaa työansiota voi olla enintään 6 kuukaudelta maksettu palkka, jos työntekijä - ei työskentele lainkaan - työskentelee vain työsopimuslain mukaisen 6 kuukauden mittaisen enimmäisirtisanomisajan verran.
- Irtisanomisajan palkan nimellä maksettu muu korvaus Eläkkeen perusteena olevaan työansioon kuulumattomia suorituksia ovat esimerkiksi korvaus työsuhteen päättämisestä ja työsopimuslaissa tarkoitettu saamatta jääneen irtisanomisajan palkkaa vastaava suoritus (TSL 5:7) Kultainen kädenpuristus, eroraha, vahingonkorvaus tai muu lakiin perustumaton korvaus Kertakorvauksesta huomioitavaa: Jos työsuhteen päättymisen yhteydessä tehdyssä sopimuksessa nimenomaisesti eritellään työansiot (esim. maksamatta olevat palkkasaatavat ja ylityökorvaukset), ne otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansioissa. Jos työsuhteen päättämistä koskevassa sopimuksessa ei ole lainkaan eritelty suorituksen perusteita, vaan sopimuksessa on sovittu ainoastaan tietyn kertakorvauksen maksamisesta, suoritusta pidetään vahingonkorvauksen luonteisena. Se ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota Lomautustilanteet Kun työnantaja irtisanoo lomautettuna olevan työntekijän, työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada irtisanomisajan palkkansa (TSL 5:7). Vaikka työsopimuslaissa puhutaan palkasta, suoritus ei ole vastiketta työnteosta eikä siten TyEL-palkkaa. - Pätee myös kun työntekijä itse irtisanoo työsopimuksen yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen Osalomautus: - Lomautus voidaan toteuttaa ns. osalomautuksena niin, että työntekijän työaikaa vähennetään. Työntekijä voi esimerkiksi tehdä päivittäin lyhempää työaikaa tai olla vaikka yhden päivän viikossa lomautettuna. - Jos työnantaja irtisanoo osalomautettuna olevan työntekijän työsuhteen päättymään lakisääteisen irtisanomisajan jälkeen niin, että osalomautusjärjestely on voimassa työsuhteen päättymiseen saakka, työntekijä tekee työsuhteen päättymiseen saakka työtä osalomautusjärjestelyn mukaisesti. Tällöin osa-aikatyön palkka ja irtisanomisajan palkka ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota. - Osalomautusjärjestely on yleensä työssäolon ja lomautuksen muodostama kokonaisuus. Tällöin osalomautusjärjestelyyn sisältyviä yksittäisiä työssäolo- ja lomautusjaksoja ei tarkastella erillisinä jaksoina vaan kokonaisuutena järjestelyn keston ajalta.
- Lomautustilanteiden poikkeukset: - Lomautuksen päättymisen jälkeen työntekijä palaa työhön. Kun lomautus päättyy, työsuhde palautuu normaalitilaan ja työntekijällä on työntekovelvoite ja työnantajalla palkanmaksuvelvoite. Kun lomautuksen päättymisen jälkeen työnantaja sittemmin irtisanoo työsopimuksen ja alkaa työsuhteen loppuun saakka kestävä irtisanomisaika, työntekijällä on lähtökohtaisesti työntekovelvoite irtisanomisaikana. Työsuhde on irtisanomisaikana voimassa. Työsuhteen aikana lakisääteiseltä irtisanomisajalta maksettava irtisanomisajan palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Lomautus voidaan toteuttaa ns. osalomautuksena niin, että työntekijän työaikaa vähennetään. Työntekijä voi esimerkiksi tehdä päivittäin lyhempää työaikaa tai olla vaikka yhden päivän viikossa lomautettuna. Osalomautustilanteessa työntekijällä on osittainen työntekovelvoite ja työnantajalla sitä vastaava palkanmaksuvelvoite. Kun työntekijä tekee työtä osalomautusjärjestelyn mukaisesti, hänen saamansa osa-aikatyön palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Jos työnantaja irtisanoo osalomautettuna olevan työntekijän työsuhteen päättymään lakisääteisen irtisanomisajan jälkeen niin, että osalomautusjärjestely on voimassa työsuhteen päättymiseen saakka, työntekijä tekee työsuhteen päättymiseen saakka työtä osalomautusjärjestelyn mukaisesti. Tällöin osa-aikatyön palkka ja irtisanomisajan palkka ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Tarkemmat tiedot Osalomautusjärjestely on yleensä työssäolon ja lomautuksen muodostama kokonaisuus. Tällöin osalomautusjärjestelyyn sisältyviä yksittäisiä työssäolo- ja lomautusjaksoja ei tarkastella erillisinä jaksoina vaan kokonaisuutena järjestelyn keston ajalta.
- Taloudellisen etuuden jaksotus Työnantajan maksama työsuhteen päättymiseen liittyvä taloudellinen etuus jaksotetaan viimeisestä työsuhteesta lasketun päiväpalkan perusteella. Jaksotusajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Esimerkki jaksotuksesta Hakijan päiväpalkka on 100 €. Hänelle maksetaan työsuhteen päättyessä 5 000 € ns. kultaisena kädenpuristuksena. Korvaus jaksotetaan päiväpalkan mukaan: 5 000 € / 100 € = 50. Näin hakijalle ei makseta päivärahaa 50 päivän (ma-pe) ajalta työsuhteen päättymisestä lukien. Summa summarum: työnantajan tarjoaman taloudellisen kompensaation pitäisi aina olla vähintään 3 kuukauden palkkaa vastaava määrä, jos työntekijä suostuu irtisanoutumaan vapaaehtoisesti.
- Freelancer-nimikkeestä tai freelancerina tehdyn työn verotuskohtelusta ei sellaisenaan voida päätellä, kuuluuko henkilö työsuhde- vai yrittäjäeläkelakien soveltamisalaan. Jokaisen työntekosuhteen työeläkevakuuttaminen ratkaistaan tapauskohtaisesti tosiasiallisten olosuhteiden perusteella. Eri työt voivat kuulua eri työeläkelakien mukaan vakuutettavaksi. On esimerkiksi mahdollista, että henkilö on samaan aikaan yhteen työnteettäjään nähden työsuhteessa ja toiseen työnteettäjään nähden toimeksiantosuhteessa. Myös peräkkäiset työntekosuhteet voivat kuulua eri työeläkelakien piiriin. YEL:n soveltaminen ei edellytä, että työnsuorittajalla olisi toimintaansa varten yritys tai toiminimi. Muutoin kuin työsuhteessa ansiotyötä tekevät freelancerit voivat olla YEL:ssä tarkoitettuja yrittäjiä. Looginen jatkumo irtisanomistilanteisiin: Firmalla alkoi menemään hieman paremmin ja sai uuden tilauksen. Tarvetta myös tilapäiselle työvoimalle ja myös freelancereita palkattiin tekemään työtä. Uudenmuotoiset työntekomuodot yleistyvät ja Karita on tietenkin perillä myös näistä. Tästä dialogiin muutama kysymys, toinen kysyy ja toinen vastaa: X: (Karitan?) yritys on palkannut konsultin hoitamaan firman sisäistä it-projektia. Miten hänen kohdallaan hoidetaan eläkevakuuttaminen? Y: Minkä tyyppisestä hommasta on kysymys? Tähän tarvitaan hieman tarkentavia tietoja – tämän tyyppisissä tilanteissa ei ole aina selvää, onko kyseessä yrittäjänä vai työsuhteessa tehty ansiotyö. Y: Saako hän työstään palkkaa ja miten palkka määräytyy? Entä missä työ tehdään ja kenen työvälineillä hän työskentelee? X: Henkilö saa työstään korvausta projektin määräajan (pitäiskö tätä tarkentaa? Eli selventää sitä, että saako hän könttäsumman X, vai tunteihin perustuvaa palkkaa vai jotain muuta?) mukaan, ja tekee työtä työnantajan lukuun. Hän tekee työtä yrityksen tiloissa yrityksen välineillä sopimuksen perusteella. Y: Onko kyseessä työsopimus, vai kenties toimeksiantosopimus? Jos sopimus on työsopimus, niin vaikuttaa siltä, että henkilö on pikemminkin työntekijän asemassa ja vakuutetaan siten TyEL:n mukaan, varsinkin jos työ tehdään yrityksen johdon ja valvonnan alaisena. Yrittäjät sen sijaan harjoittavat itsenäistä toimintaa ja kantavat myös riskit työn onnistumisesta itse. Kuinka paljon toimeksiantajayrityksen edustajat johtavat ja valvovat konsultin työtä? X: Sopimuksessa on määritelty esim. palkka ja työaika, joten konsultti tekee työtä toimeksiantajan määrääminä ajankohtina. Hän myös osallistuu projektin ohjausryhmän palavereihin ja saa melko tarkkoja ohjeita siitä, mitä seuraavaksi tulee tehdä. Hän myös raportoi viikoittain ohjausryhmälle projektin etenemisestä. Y: Saako konsultti palkata itselleen apulaisen tai sijaisen, jos hän sellaisen tarvitsee? Entä jos projekti venyy, niin saako hän viivästyneeltäkin ajalta palkkaa, vai puristaako hän projektin maaliin ns. ”omakustanteisesti”? X: Konsultin tulee sopia meidän kanssamme mahdollisista sijaisista tai apulaisista. Projektin venyessä hän saa kyllä sopimuksessa sovittua palkkaa viivästyneeltäkin ajalta. Y: Kyllä tilanne vaikuttaa siltä, että henkilö on Karitan yrityksessä nimenomaan työntekijän roolissa, ja ansiot vakuutetaan TyEL:n mukaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ratkaisu eläkelakien soveltamisesta tehdään aina tapauskohtaisesti kokonaisarvioinnin perusteella. Yksittäiset tunnusmerkit eivät aina kerro koko totuutta.
- Ratkaisu työsuhteen ja yrittäjätoiminnan välillä tehdään tapauskohtaisen kokonaisarvion perusteella. Esimerkkicase?
- Luottamustehtävänä pidetään tehtävää, -johon henkilö on valittu määräajaksi tai toistaiseksi edustamaan tiettyä yhteisöä, henkilöjoukkoa tai asiantuntemusta ja -jossa hän ei ole työ- tai virkasuhteessa eikä toimi YEL:ssa tarkoitettuna yrittäjänä. Luottamusta herättävä kuva luottamustoimessa olevasta henkilöstä. Ulkomaalainen henkilö luottamustoimessa. Esimerkki palkanlaskijan firman hallituksen yksi jäsen on ruotsalainen ja hänen päätyönsä on johtaa Ruotsissa toimivaa yritystä. Koska tässä kohtaa meillä on yksi esimerkki(?), jossa puhutaan ulkomailla vakuutettavasta luottamustoimihenkilöstä, saadaan tästä "looginen" siirtymä ulkomaantyön vakuuttamiseen. Löytyisikö Arjalta esimerkkiä tähän? Voisiko materiaaliin liittää esimerkkikalvon?
- Luottamustehtävänä pidetään tehtävää, -johon henkilö on valittu määräajaksi tai toistaiseksi edustamaan tiettyä yhteisöä, henkilöjoukkoa tai asiantuntemusta ja -jossa hän ei ole työ- tai virkasuhteessa eikä toimi YEL:ssa tarkoitettuna yrittäjänä.
- Esitystapa on mikä?
- Etätyöntekijä ei pääsääntöisesti ole lähetetty, jollei työnantaja siihen suostu. Jos ei haeta A1-todistusta niin työnantajan on vakuutettava työntekijä uudessa asuinmaassa. EU-alueella työntekijä voidaan valtuuttaa maksamaan maksut asuinmaan laitokseen. Myös työnantaja voi hoitaa maksujen maksamisen itse. Vakutuuspalkan määrittäminen liittyy verotukseen. Kun työntekijä on poissa Suomesta yli 6 kk hän voi siirtää verotuksen pois Suomesta. Kun työntekijä kuitenkin kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, niin verottajalle on ilmoitettava vakuutuspalkka, jotta työntekijän sotu-maksu osataan periä oikean suuruisena. Etätyöhön ulkomaille siirtyvä työntekijä ei verottajan ohjeiden mukaan voi siirtää verotusta pois Suomesta ennen kuin muutosta on kulunut kolme täyttä kalenterivuotta jos Suomeen jää olennaisia siteitä. Verotuksessa ns. kuuden kuukauden sääntö edellyttää että työstä johtuva oleskelu ulkomailla kestää vähintään 6 kk. Koska etätyö on työntekijästä johtuvaa, ei työntekijä pääsääntöisesti voi siirtää verotustaan pois Suomesta 6 kk:n säännön (183 päivä). Silloin soveltuu ns. kolmen vuoden sääntö. Verohallinnon esimerkki: Kun Suomen kansalainen muuttaa ulkomaille, häntä pidetään yleensä Suomessa asuvana muuttovuonna ja kolmena sitä seuraavana vuonna. Hänet voidaan kuitenkin katsoa rajoitetusti verovelvolliseksi jo ennen muuttovuotta seuraavan kolmannen vuoden loppua, jos hän osoittaa, että hänelle ei ole jäänyt ulkomaille muuton jälkeen olennaisia siteitä Suomeen (TVL 11.1 §).
- Voisiko tässä olla keskustelu siitä miten työntekijä voi siirtyä Saksasta Puolaan ja sieltä edelleen Irlantiin ja pysyä yhteensä 15 vuotta Suomen sosiaaliturvassa?
- Esimerkissä työntekijä asuu Suomessa (koti täällä) ja työskentelee Suomessa, Norjassa ja Ranskassa (toimistot Suomessa, Norjassa ja Ranskassa). Henkilö1: Mitä tällaisessa tilanteessa työnantajan tulee tehdä? Henkilö 2: jos työ tehdään samalle työnantajalle myös työnantaja voi olla aloitteellinen ja hakea ratkaisua (A1-todistus) siitä missä maassa työntekijä vakuutetaan. Henkilö 1: Eikä työntekijän tarvitse tehdä mitään? Henkilö 2: Kyllä. Periaatteessa työntekijällä on aina velvollisuus selvittää minkä maan sosiaaliturvaa häneen sovelletaan mikäli työntekijä työskentelee kahdessa tai useammassa EU-maassa samanaikaisesti. Myös työntekijältä tarvitaan tietoja vaikka työnantaja olisi aloitteellinen selvittämään missä maassa työntekijä tulee vakuuttaa. Henkilö 1: Missä työntekijä tässä tilanteessa vakuutetaan? Henkilö 2: (näpsäytys) Työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin, jos tekee täällä vähintään 25 % kaikesta työstä. Henkilö 1: Mitä jos työntekijä muuttaisi ulkomaille? Henkilö 2: Tällainenkin tilanne on täysin mahdollista. napsautus (Suomen koti katoaa). Jos kuvitellaan, että työntekijä muuttaisi Espanjaan (napsautus ja koti + teksti ilmestyy), niin työntekijä voi kuulua Espanjaan muutosta huolimatta Suomen sosiaaliturvaan mukaan lukien TyEL, mikäli ei työskentele lainkaan uudessa asuinmaassaan ja työnantajayritys olisi suomalainen yritys. Vastaava tilanne voisi syntyä, jos suomalainen yritys palkkaisi Espanjassa asuvan henkilön tekemään työtä Suomessa, Norjassa ja Ranskassa. Näissäkin tilanteissa työntekijä tarvitsee todistuksen siitä minkä maan sosiaaliturvaa häneen sovelletaan. Todistusta haetaan aina ensin asuinmaan laitoksesta. SIIRTYMÄ: Yli 6 kk kestävässä ulkomaan työssä käytetään pääsääntöisesti vakuutuspalkkaa, jonka määräytymisestä on säädetty erikseen. Meillä Ulkomaanpalvelut auttaa vakuutuspalkkaan liittyvissä asioissa. Olkaa sinne yhteydessä jos tarvitsette lisätietoja. Seuraavaksi palataan kotimaan vakuuttamiseen ja tarkastellaan tarkemmin erityistilanteita siitä mitä pidetään TyEL-ansio
- "Tähän otettu esimerkeiksi nimenomaan sellaisia palkanosia, jotka toimivat verotuksessa eri tavalla kuin TyEL:ssä. Pääsääntöhän näissä yleensä on se, että se mikä on ennakonpidätyksen alaista palkkaa, on myös TyEL:iä, mutta näin ei ole aina. Eläkkeen perusteena oleva työansio ei nimittäin ole sidottu veron ennakonpidätysvelvollisuuteen. Ennakonpidätystä koskevilla ratkaisuilla ei ole sitovaa merkitystä, kun ratkaistaan kuuluuko suoritus työeläkelakeja sovellettaessa eläkkeen perusteena olevaan työansioon."
- Voice-over livenä. 1. Kerro mistä löytyy 2. Mikä apurin tarkoitus on 3. Esittele apuria kysymys kerrallaan
- Rahalahja: Verottaja pitää kaikkia rahalahjoja palkkana verotettavana. Verottaja ei siten tee eroa siinä, onko kysymyksessä työntekijän henkilökohtaiseen syyhyn vai työsuhteeseen liittyvä merkkipäivä. Huom! Työsuhteeseen perustuvan syyn vuoksi annettavat rahalahjat ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Rahalahjaan rinnastuvat lahjakortti, ostokortti ja esinelahja, jonka saaja saa vapaasti valita tai joka on helposti rahaksi muunnettavissa. Eläkkeen perusteena olevaa työansiota ovat työsuhteeseen perustuvan syyn vuoksi annetut esinelahjat, poikkeuksena: - tavanomaiset ja kohtuulliset esinelahjat (arvo enintään 1-2 viikon bruttopalkka) muut vähäiset esinelahjat (arvo enintään 100e). Esim. herkkukori, joulukinkku Henkilökuntaetu: Verotuskäytännössä henkilökuntaedut saattavat osittain olla veronalaista tuloa. Henkilökuntaetuuksien veronalaisuus ei kuitenkaan ratkaise sitä, otetaanko ne huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Kustannusten korvaus TES:n perusteella: Eläkkeen perusteena olevaa työansiota eivät ole sellaiset työehtosopimukseen perustuvat kustannusten korvaukset, jotka: - maksetaan verohallinnon kustannuspäätöstä lievemmin perustein ja eivät suuruudeltaan ylitä verohallinnon kustannuspäätöksen mukaisia verovapaiden suoritusten enimmäismääriä Case: Moottorikelkan käyttökorvaus Jos työnantaja on EPL:n 15 §:n perusteella suorittanut ilman ennakonpidätystä muita kustannusten korvauksia kuin matkakustannusten korvauksia (esimerkiksi rakennusalalla työehtosopimuksen mukaisia työvälinekorvauksia tai korvausta moottorisahan käytöstä), nämä korvaukset ilmoitetaan lopullista verotusta varten verohallinnolle. Työnantaja ei lisää kustannusten korvausta vuosi-ilmoituksella ilmoitettavaan palkkaan, vaan ne ilmoitetaan omana eränään. Lopullisessa verotuksessa koko tulo (palkka + kustannusten korvaus) on veronalaista. Koska työntekijä tekee omassa veroilmoituksessaan saamansa kustannusten korvauksen suuruisen vähennyksen, kustannusten korvaus ei ole tosiasiassa veronalainen. Edellä kuvatulla tavalla verotuksessa käsitelty korvaus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. ' ELI summa summarum: Ennakonpidätystä koskevat verotusratkaisut eivät ole lopulliseen verotukseen nähden sitovia, joten lopullinen verotus voi vaikuttaa siihen, otetaanko suoritus huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Muita esimerkkejä, joissa ennakonpidätyksen alaiset suoritukset eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota: - korkoetu työsuhteen perusteella saadusta lainasta - etu työsuhteeseen perustuvasta osakeannista - etu työsuhdeoptiosta - osakepalkkio, joka täyttää TyEL:n 70 §:n 3 momentin 5-kohdan mukaiset edellytykset - työsuhteen laittomasta irtisanomisesta maksettu korvaus - työsuhteen päättämisestä maksettu korvaus (tai eroraha).
- Sitten kerrotaan hieman tarkemmin ansioiden ilmoittamisesta. Vuosi-ilmoittaja vastaa Varman lähettämään eläketietopyyntöön ja lisää siinä lopputilin eläkkeelle siirtymisvuoden ansioihin. Kuukausi-ilmoittaja tekee huhtikuun palkasta erillisen kuukausi-ilmoituksen maaliskuulle. Tietopyynnöllä ilmoitetaan vain työsuhteen päättymisestä. Tulospalkkiota ei kohdenneta ajalle ennen eläkettä, vaan sen saa maksuun vasta 68 ikävuotena. Poikkeustapauksessa työntekijän omasta hakemuksesta voidaan kohdistaa ansainta-ajalle, jos tulospalkkio on vähintään 5x kk-eläkkeen määrä.
- Tarina loppuu. Tässä Karita itse jää eläkkeelle onnellisesti . Kun lomautuksen aikana täyttää 63 pitääkö itse irtisanoutua, jotta pääsee eläkkeelle? Vastaus: kyllä pitää
- "Karita on kuitenkin vielä hyvässä kunnossa ja virkeä. Kotona istuminen on käynyt tylsäksi ja jotain huvittaisi tehdä . " Eläkkeen rinnalla voi työskennellä Työnteko vakuutetaan siihen asti kunnes täyttää 68-vuotta Työskentely ei vaikuta eläkkeen maksamiseen, huomioi kuitenkin mahdolliset ansiorajat. Vanhuuseläkkeen rinnalla ei ansiorajoja Osa-aikaeläkkeessä henkilökohtainen ansioraja, sovittu eläkkeen alkaessa Työkyvyttömyyseläkkeessä ansioraja, joka on prosenttiosuus eläkettä edeltäneestä ansiotasostasi tai vähintään 746,57€/kk - Jos henkilö saa ulkomailta eläkettä, niin eläkkeen rinnalla tehtävän työn rajoituksista tietoa antaa ko. maan eläkelaitos.
- Keksitään joku kiva naseva lopetus.