SlideShare a Scribd company logo

Farmasia_tyoelamaopas_aukeamittain (1)

•
•
R
Riina Law
1 of 29
Download to read offline
Työelämän FARMASISTEILLE SELVIYTYMISOPAS READY Loyda piilotyo- paikka .. .... READY Hyva tyohakemus? SET Tasavertaisina tyohaastattelussa GO Monenlaisia uratarinoita GO Tunnetko tyoelaman pelisaannot? .... .. .. .. .. .... ..
TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 32 KOULUTUS KANNATTELEE VAIHEILEVILLA TYÖURILLA Uraohjus, vanhempi, työtön, osa-aikainen työntekijä, opiske- lija vai yrittäjä? Ehkä jossain vaiheessa työuraa kaikkia niitä. Työelämän muutos koskettaa niin yhteiskuntaa kuin yksittäi- siä ihmisiä. Digitalisaatio, robotisaatio, kansainvälistyminen ja kestävän kehityksen vaatimukset johtavat siihen, että osa nykyisistä ammateista ja työtehtävistä katoaa tulevaisuu- dessa. Myös korkeakoulutettujen työurat ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työn ha- jauttaminen Suomen ulkopuolelle tulee koskemaan teolli- suuden ohella palvelusektoria. Lisäksi työ hienojakoistuu: yksittäisiä työtehtäviä voidaan tehdä missä päin maailmaa tahansa. Päätoiminen palkkatyö on edelleen vallitseva työ- suhteen muoto, mutta yksinyrittäminen, freelancetyö sekä internetin kautta tehtävät työt yleistyvät. Moni ennusteista on jo nyt arkipäivää. Työskentelytapojen muutoksista huolimatta nuoret ovat työhön suhtautumises- saan toisaalta hyvin perinteisiä. Työltä odotetaan turvallisuut- ta ja vakautta. Toisaalta muutoksiin suhtaudutaan roh- keasti ja työn tai yrittämisen kautta halutaan toteuttaa omia kiinnostuksen kohteita. Aiempiin sukupolviin verrattuna on nähtävissä, että eettiset arvot ja työn merkityksellisyys ovat nuorille entistä tärkeämpiä. Työelämän muutokset asettavat suuria vaatimuksia työnte- kijöille, yrityksille sekä poliittisille päättäjille. On huolestutta- vaa, että tällä hetkellä Suomessa koulutukseen kohdistetaan suuria leikkauksia, jotka vaikeuttavat merkittävästi kansal- lisen osaamistason ylläpitämistä ja kehittämistä. Suunnan pitäisi olla aivan päinvastainen. Muutosten keskellä koulutuksen ja osaamisen tärkeys korostuvat. Tulevaisuuden työelämässä osaamisesta on pi- dettävä huolta. On erittäin tärkeää, että opinnoista saadaan riittävät työelämävalmiudet sekä kattavat tiedot ja taidot, joiden pohjalta on hyvä oppia uutta sekä syventää aiemmin opittua. Laadukas koulutus ja korkea osaaminen kannattele- vat parhaiten vaiheilevilla työurilla. Myös ammattiliitoilla on oma roolinsa työelämätaitojen kehit- tämisessä. Ota siis tästä oppaasta kaikki irti ja käytä ammat- tiliittosi urapalveluita hyödyksi! Miika Sahamies asiantuntija, nuoret ja työelämä Akava ry TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Pääkirjoitus Supersize the Työnhaku! 32 REA DY Aktivoidu somessa............. 8 Löydä piilotyöpaikka!.......10 Yliopistojen........................ 12 urapalvelut Hyvällä hakemuksella ......14 haastatteluun Asiantuntijaksi..................16 somessa Pääkirjoitus.........................3 Opiskelija-asiamiehen...... 4 tervehdys SETTasavertaisina.................. 20 työhaastattelussa Työhaastatteluun............. 21 valmistautuminen Työsuhteen ....................... 23 aloittamisen muistilista 9 kuumaa........................... 24 Työn tekemisen eri............27 muodot Työsopimuksen ................ 28 solmiminen Oman osaamisen ...............31 tunnistaminen Tukea uraan ulkomailla... 32 GO Uratarinat......................... 36 Kesätyötarinat................. 40 Vaihtotarinat.................... 42 Työelämän........................ 44 pelisääntöjä We Love ............................. 49 Luottamusmies Työsuhteen....................... 50 irtisanominen Entäs jos töitä.................... 51 ei löydy? Apua ja ideoita uran......... 54 eri vaiheisiin
TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 54 Pitelet kädessäsi historian ensimmäistä Työelämän selviytymisopas- ta farmasisteille. Idea selviytymisoppaan tekoon näki päivän valon usean mutkan kautta. Näistä suuressa roolissa oli Farmasialiiton urapalvelukokonaisuuden luominen parisen vuotta sitten. Projekti on ollut mielenkiintoinen ja antoisa sekä ehdottomasti opettavainen. Oppaan kantavana ajatuksena on tuoda näkyväksi työelämä- taitoja, inspiroida opiskelijoita sekä vastavalmistuneita uralla eteenpäin ja antaa rohkeutta tarttua erilaisiin urasuunnitel- miin ja -polkuihin. Farmasian alan tutkinto antaa hyvän poh- jan luoda uraa myös perinteisten sektoreiden ulkopuolella, olemmehan ainoita, joilla on kattava lääkealan tuntemus. Teemaotsikko Ready sisältää tietopaketin työnhaun avuksi avoimista hakemuksista somen käyttöön. Artikkeleita varten on haastateltu alansa huippuosaajia, joilta saatte var- masti juuri ne ajankohtaisimmat vinkit valmistautuessanne edessä häämöttävän työelämään. Set-osiossa keskitymme työnhaun jälkeiseen aikaan eli siihen, miten työpaikan saaminen varmistetaan haastattelussa ja mihin voit suunnata omalla urallasi. Lisäksi avaamme hieman työn tekemisen erilaisia muotoja. Teemaotsikon GO alle olemme koonneet muutamia uratarinoita, kesätyökokemuk- sia ja vaihtotarinoita. Muistakaa, että ulkomailla työskentely on aina vaihtoehto myös farmasistille. Ja uskon, että kukaan, joka on tehnyt vaihto-opintoja, ei kadu päätöstään hetkeäkään. Teemaotsikko sisältää myös työelämän tärkeimpiä pelisääntöjä. Oppaan lopusta löydät vielä lyhyen koonnin siitä, mitä kaikkea Farmasialiitto tarjoaa jäsenilleen uralla etenemisen tueksi. Toivomme, että opas kulkee mukanasi pidemmäl- lekin urasi aikana ja palaat siihen aina kuin tarve on. Käytä myös rohkeasti hyödyksesi urasuunnitteluun ja työelämätaitoihin liittyviä urapalveluitamme! Oppaan lopusta löydät vielä lyhyen koonnin siitä, mitä kaikkea Farmasialiitto tarjoaa jäsenilleen uralla etenemisen tuek- si. Toivomme, että opas kulkee mukanasi pidemmällekin urasi aikana ja palaat siihen aina kuin tarve on. Käytä myös rohkeasti hyödyksesi urasuunnitteluun ja työelämä- taitoihin liittyviä urapalveluitamme! Työelämän FARMASISTEILLE SELVIYTYMISOPAS TYÖELÄMÄN SELVITYMISOPAS FARMASISTEILLE PÄÄTOIMITTAJAT HEIDI JÄNTTI RIINA LAW TOIMITTAJAT TILDA HOPIA HEIDI JÄNTTI RIINA LAW ULKOASU JA TAITTO EYEBALL GRAPHICS VALOKUVAT RODEO OY / JUHA TUOMI JULKAISIJA SUOMEN FARMASIALIITTO RY PAINOSMÄÄRÄ 500 FARMASIALIITTO.FI 54 Heidi Jäntti opiskelija-asiamies Suomen Farmasialiitto
READY
TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 98 Suomen johtava sosiaalisen median rekrytoinnin ja some-työnhaun kouluttaja Tom Laine muistuttaa, että sosiaalinen media on suuremmassa roolissa kuin koskaan työnhaun kannalta. Viime vuonna julkaistun rekrytointitutkimuksen mukaan merkittävä osa suomalaisista rekrytoijista käyttää somea rekrytoinnissa. – Osalle some on ilmoituskanava, mutta myös suorahakujen määrä on kasvussa. Oma aktii- visuus auttaa löydetyksi tulemista monellakin tavalla, Laine kertoo. Laine neuvoo perustamaan sosiaalisen medi- an profiilin oikealle kokemukselle ja koulutuksel- le tai harrastuneisuudelle. Tällöin työnhakija tulee tunnistetuksi oikeassa kontekstissa ja oikealla ta- solla. – Kaikkien ei tarvitse olla kokeneita osaajia. Myös aloitteleva asiantuntija voi työllistyä samalla tavoin, mutta osaamisen näkyväksi tekeminen on tänä päivänä kaikkien osaajien kohdalla tarpeen, jos halutaan tulla löydetyksi ja työllistetyksi so- men avulla, Laine kertoo. Palveluista Laine suosittelee työnhakuun erityisesti LinkedIniä, mutta asiantuntijuutta voi tuoda esiin myös Twitterissä, Pinterestissä ja jois- sain tapauksissa Facebookissa ja myös muissa kanavissa. Työnhakuvideot ja blogit sekä muut toimintatavat ovat yleistyneet Suomessa. – Vaikkeivat kaikki niistä pidäkään, kannattaa video-CV:hen ja videohaastattelun varautua. Aina ei ole mahdollisuutta valita paikan päällä käymistä. Jos haluat erottua joukosta, tee sekä perinteinen hakemus että videohakemus, tai käytä jotain muuta luovaa hakutapaa. Ennen kuin kuitenkaan lähetät työnhakuvideota mihin- kään, anna jonkun ammattilaisen arvioida, onko video sinulle eduksi. Valitettavasti tässä ystäväsi, vanhempasi tai muu läheisesi on jäävi arvioimaan videon hyvyyttä. Verkostot ovat Laineen mukaan tällä hetkellä paras mahdollisuus työllistyä. Sillä ei ole juuri- kaan eroa, ovatko verkostot reaalimaailmassa vai somessa. Osassa somekanavista on kuitenkin helpompi pitää verkostoa yllä kuin toisissa. – Esimerkiksi LinkedInissä ja Pinterestissä hyvin passiivinenkin toiminta riittää, kun taas Twitterin ja Instagramin suhteen sisältö kuo- lee nopeasti. Usein hyvissä työnhakucaseissa yhdistellään palveluja niin, että esimerkiksi LinkedInissä tuotetaan laaja henkilöprofiili ja ver- kostoidutaan laajasti, Twitterissä jaetaan hyvää löydä työpaikka Aktivoidu somessa ajankohtaista sisältöä ja aktivoidaan keskusteluja, ja Facebookissa taas aktivoidaan henkilökohtai- nen verkosto. Tähän voidaan yhdistää vaikkapa työnhakuvideoiden jakaminen YouTubesta ja portfoliomainen Pinterest-kansio, Laine kertoo. – Vaihtoehtoja ja toimintatapoja on monia, mutta suurimmalle osalle LinkedIn on helppo yk- kösvaihtoehto, jonka lisäksi voi poimia muutaman muun palvelun. Verkostoituminen toimii perusta- solla samalla tavalla niin livenä kuin somessakin, mutta somessa kynnys jakaa fiksun ihmisen työn- Hyvällä LinkedIn-profiililla pääsee jo pitkälle. hakuprofiilia on merkittävästi alhaisempi. Siksi someverkostoja kannattaa hyödyntää. Jos et vielä ole LinkedInissä, Laine neuvoo ottamaan sen käyttöön. – Se on helppo paikka aloittaa asiantunti- juuden korostaminen ja tuoda oma osaaminen esiin. Kannattaa rakentaa profiili ajatuksella ja ajan kanssa. Hyvällä LinkedIn-profiililla pääsee jo pitkälle, Laine muistuttaa. – Statuspäivityksillä, ryhmäkeskusteluilla, omalla kontaktoinnilla ja asiantuntija-artikkeleita kirjoittamalla saa buustattua omaa näkyvyyttä ja rakennettua asiantuntijuutta tehokkaasti. Lisäksi henkilöstön verkoston koolla on suora vaikutus siihen, kuinka moni LinkedInin käyttäjä altistuu viesteillesi, pystyy löytämään sinut hakutulosten kärkipäästä, pystyy tunnistamaan osaamisesi ja tarvittaessa ottamaan yhteyttä. LinkedIn on muu- ten pää-somepalveluista ainoa, jossa henkilöpro- fiili voidaan teknisesti optimoida ja suoraan itse vaikuttaa omaan löydettyvyyteen hakutuloksissa. Vaikka Suomessa löytyy muutamia esi- merkkejä esimerkiksi Slideshare-hake- muksista, Tinder- tai Snapchat-rekrytoinneista ja sarjakuva-ansioluettelois- ta, pääosa Suomessa kuitenkin työllistyy perinteisen ansioluette- lon avulla. – Useimmiten nämä ovat kik- kailua, joka saa kerran tai kaksi päät kääntymään, mutta sen jälkeen ne ovat vanha juttu. Mieti siis yleisimmin, miten saat parhaiten oman osaamisesi esiin. Jos ulosanti on vahvin valttisi, tee työnhakuvideo. Jos olet luova ihminen, laadi graafinen ansioluettelo, Laine listaa.
TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 1110 T älläinen on piilotyöpaikka. Sitra julkaisi viime vuonna tutkimuk- sen, jonka mukaan Suomessa on 360 000 piilotyöpaikkaa. Se tarkoittaa, että piilotyöpaikkoja on enemmän kuin työttömiä. ”Vain joka neljäs työllistyy hakemalla avointa työpaikkaa”, Riikka Pajunen Montevistasta kertoo. Pajunen muun muassa valmentaa ihmisiä etsimään töitä. Hän neuvoo miettimään, mikä on jokaisen oma brändi työnha- kijana. Mitä osaat hyvin ja mitä voit tuoda yrityk- selle. ”Liian moni miettii jopa hakemuksessakin sitä, mitä yritys toisi omaan työhön ja omalle uralla. Työnhaussa pitää markkinoida itseäsi ja painottaa sitä, mitä yritys saa sinulta työntekijä- nä”, Pajunen muistuttaa. Mieti esimerkiksi tilanne, jossa haluaisit töihin tiettyyn apteekkiin. ”Samalla kun käyt asioimas- sa, kysele minkälainen työpaikka on kyseessä ja ilmaise kiinnostuksesi. Kun avoin työpaikka aukeaa, saattaa olla, että sinut muistetaan”, Pajunen kertoo. ”Monella työpaikalla kysellään paikan avauduttua, tietäisikö kukaan ketään hyvää työntekijää. Siksi verkostoituminen on tär- keää työpaikan lisäksi myös muiden oman alan ihmisten keskuudessa. Juttele siis vapaa-ajallakin työelämästä! Työpaikka saattaa löytyä juuri sen ihmisen kautta, josta et olisi kuvitellut olevan hyötyä työnhaussa.” Vapautuvia työpaikkoja voi myös yrittää etsiä. Esimerkiksi silloin, kun joku siirtyy uusiin tehtäviin, hänen aikaisempaan työtehtäväänsä tarvitaan tekijää. Pajunen muistuttelee olemaan aktiivinen sosiaalisessa mediassa. ”LinkedIn on tärkeä, samoin Facebook. Jotkut yritykset ilmoittavat avoimista työpaikoistaan vain tietyssä sosiaalisen median kanavassa, kuten LinkedIn-ryhmissä, Facebook-sivuillaan tai vaikkapa yllättävästi Pinterestissä.” Myös avoimen hakemuksen lähettämällä voi napata työpaikan. Voit kävellä etuovesta sisään tai soittaa, mutta Pajunen painottaa, että ennen hakemuksen lähettämistä kannattaa ottaa yhteyttä yritykseen. ”Parasta on, jos puhut jonkun kanssa, hakemuksen lähettämisen jälkeen soitat uudelleen ja oletkin jo samalle ihmiselle hieman tutumpi! Silloin ei tarvitse puhutellakaan enää niin virallisesti”, Pajunen neuvoo. Myöskään jälkihoitoa ei saa unohtaa. Soittele siis perään hakemuksen lähettämisen jälkeen. Jos yrityksessä ei juuri sillä hetkellä ole tarvetta työntekijälle, aina voi sopia palaavansa asiaan vaikkapa muutaman kuukauden jälkeen. ”Aktiivi- suus on tärkeää!” www.facebook.com/montevistavalmennus Löydä piilotyöpaikka! Monessa yrityksessä juuri nytkin pohditaan uuden työntekijän palkkaamista. Tarvetta olisi, mutta rekrytointi on kallista, tai ehkä ei haluta kilpailijoiden tietävän tarpeesta. Tai ehkä tarvetta ei ole vielä itse ymmärretty. 90%kirjoittaatyöhakemukseen mitä on tehnyt aiemmin 10%kirjoittaatyöhakemukseen mitä yritys hyötyisi hakijan aiemmasta kokemuksesta Itsetuntemus INTOHIMO Mitä haluan, mikä motivoi PERSOONA Mitä osaan, millainen olen ASENNE Miten suhtaudun VERKOSTOT Millaisena minut tunnetaan ARVOT Mikä on tärkeintä askelta kohti tyollis- tymista .. .. TUNNE ITSESI, eli kartoita vahvuutesi, osaamisesi, motivaatiosi, arvosi ja tavoitteesi. LISTAA kiinnostavat työnantajaehdokkaat omalla työnhakualueellasi. PRIORISOI tärkeimmät, joihin aiot keskittyä ja joihin sinulla on eniten annettavaa. VALMISTAUDU: Hio CV ja hakemus kuntoon, mieti oma esittelysi, verkostoidu alan ihmisten kanssa. TYÖNHAKUPROJEKTI: Soita paljon, tapaa ihmisiä, lähetä hakemuksia. 1 2 3 4 5
TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 1312 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Itä-Suomen yliopiston urapalvelut on kaikkien yliopisto-opiskelijoiden käytettävissä ensimmäi- sen vuoden opiskelijoista vastavalmistuneisiin. Tavoitteena on kannustaa opiskelijoita opintojen päämäärätietoiseen suunnitteluun ja tukea opis- kelijoita yhteistyössä laitosten/osastojen kanssa hankkimaan tietoja ja valmiuksia, jotka edistävät sijoittumista työelämään. Urapalveluiden verkkosivu löytyy osoitteesta www.uef.fi/opiskelu/urapalvelut. Urapalvelut kuuluvat Suomen akateemisten rekrytointipalve- lujen www.aarresaari.net - verkostoon. Verkoston kautta työnantajat voivat ilmoitella tarjolla olevista harjoittelu- tai työpaikoista. Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta • Opintojen ja uran suunnittelussa • opiskeluvalintojen jäsentämisessä • itsetuntemuksen lisäämisessä • vaihtoehtoisten työelämämahdollisuuk- sien kartoittamisessa ja arvioinnissa • henkilökohtaisen opinto- ja ura- suunnitelman laatimisessa • työharjoitteluun liittyvissä kysymyksissä • Työnhaussa • Osaamisen ja vahvuuksien kartoittamisessa • Yksilöllisten hakupaperien ja CV:n tekemisessä • Valmistautumisessa työpaikkahaastatteluun Seuraamme myös valmistuneiden sijoittumista työelämään. Voit käyttää tietoja omien opintojesi ja urasuunnittelusi tukena. Sijoittumistiedot löydät urapalvelujen verkkosivuilta kohdasta opiskeli- joille > valmistuneiden sijoittuminen työelämään. HELSINGIN YLIOPISTO Urapalveluilla tuetaan yliopistosta valmistuvien laadukasta työllistymistä ja tarjotaan urasuunnit- telun palveluita opetuksen tueksi laitoksille ja tiedekunnille. Palveluyksikkö tuottaa urasuunnitte- lukoulutusta, antaa uraohjausta ja neuvontaa, tu- kee koulutusohjelmien työelämäorientaatio-ope- tusta, koordinoi harjoittelua, ryhmämentorointia ja projektikurssiverkostoa, vastaa valmistuvien sijoittumisselvityksistä, ylläpitää Rekrynet -työpaik- katietokantaa sekä tuottaa palveluita työnantajille. Palvelutoimintaa johtaa palvelupäällikkö. Palveluyksikössä tuotetaan räätälöidysti tiedekunnille ja laitoksille työelämäorientaatio- koulutusta, jonka suunnittelussa tiedekunnat ja laitokset ovat mukana. Ne myös hyväksyvät koulutuksen osaksi opintoja. Yksikössä koordi- noidaan yliopiston harjoittelujärjestelmää, jonka käytännön ohjeistus laaditaan yhdessä henki- löstö- ja lakiasioiden sekä kvestuurin kanssa. Harjoittelutoimintaa kehitetään tiedekuntien ja laitosten harjoitteluyhteyshenkilöiden kanssa. Urapalvelut tuottaa koordinoidusti koko yliopistoa koskevaa sijoittumisseurantatietoa. Kyselyiden sisältöjä on suunniteltu tiedekuntien kanssa. Tiedekuntien ja sidosryhmien kanssa toteutetaan erilaisia työelämätapahtumia. Urapal- veluilla on oma sähköinen uutiskirjeensä sekä opiskelijoille että työnantajille. Urapalveluiden maksuttomia palveluita voivat käyttää kaikki Helsingin yliopiston perus- ja jatkotutkinto-opiskelijat aina ensimmäisestä opintovuodesta lähtien. Palvelut ulottuvat myös vastavalmistuneille ja alumneille. Lisätietoa löydät www.helsinki.fi/fi/opiskelu/ tyoelamaan/urapalvelut ÅBO AKADEMI Åbo Akademin ura- ja työelämäpalvelut, Arbets- forum, on urakeskus opiskelijoille ja vastavalmis- tuneille. Autamme opiskelijoita uraan ja työelä- mään liittyvissä kysymyksissä ja puoleemme kannattaa kääntyä esimerkiksi sivuainevalintoja pohtiessa, mahdollista jatkokoulutusta miettiessä ja työelämään siirtymisen yhteydessä. Tarjoamme uraohjausta, tukea ja vinkkejä työnhakuun sekä tietoa työmarkkinoista. Palvelujamme kannattaa hyödyntää koko opiskelun ajan. Uraohjaus on tietoinen ja tavoitteellinen toi- minta, jonka lähtökohtana olet sinä, sinun tietosi ja taitosi sekä tulevaisuuden toiveesi. Arbetsforu- min tarjoamassa uraohjauksessa on mahdollista käydä läpi kaikkea työnhaun perusperiaatteista aina tulevaisuuden suunnitelmiin ja oman osaa- misen tunnistamiseen. CV-klinikkamme tarjoavat yksilöllistä neuvontaa CV:si ehostamiseen ja hakukirjeesi terävöittämi- seen. Työnhaku- ja uransuunnittelukurssiemme kautta voit myös tehostaa omaa työnhakuasi ja oppia ymmärtämään paremmin niin rekrytointipro- sesseja kuin itseäsi työnhakijana. Uraohjauksen li- säksi kauttamme on myös mahdollista saada tukea korkeakouluharjoitteluun liittyvissä kysymyksissä ja hakea Åbo Akademin harjoitteluapurahoja. Lisätietoa palveluistamme löydät ruotsiksi osoitteesta: www.abo.fi/arbetsforum Yliopistojen ura palvelut TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 12 Yliopistojen rekrysivut www.uef.fi/fi/opiskelu/opiskelijoille > Työ- ja harjoittelupaikat sekä opinnäytetyötarjoukset www.helsinki.fi/rekrynet www.abo.fi/stodenhet/ledigaarbetsplatser Työpaikkaportiaalit ja rekrytointipalvelut (esimerkkejä) www.aarresaari.net www.academicpositions.fi tyopaikat.oikotie.fi www.moster.fi www.duunitori.fi #rekrytointi #rekry #työpaikat #työpaikka #duuni #farmasia #paikkakunta 13 MISTÄ LÖYTÄÄ TYÖPAIKKOJA? Työnantajat ilmoittavat avoimista työpaikoistaan edelleen perinteisillä lehti-ilmoituksilla ja verkossa TE-toimiston sivuilla (www.te-palvelut.fi). Myös yritysten omilta sivuilta usein löytää ilmoituksia avoimista työpaikoista. Verkko on kuitenkin pul- lollaan useita rekrytointiin keskittyneitä sivusto ja sosiaalisen median käyttö työnhaussa on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Twitteristä ja Instagramista kannattaa etsiä työ- paikkailmoituksia erilaisilla hastageilla. Faceboo- kista löytyy eri yritysten rekrytointisivuja (esim. Farmasian ja apteekkialan ammattilaiset), joita voi seurata työpaikkailmoitusten löytämiseksi. Kunnan ja valtion työpaikat löydät kätevästi osoitteista www.kuntarekry.fi ja www.valtiolle.fi. Molemmilta löytyy myös Twitter-tili. Työnhakijana ei kannata myöskään unohtaa vuokratyöyrityksiä. LinkedIn-profiili kannattaa myös laittaa kuntoon työnhakua aloitellessa, sillä LinkedIniä käyte- tään varsinkin head huntereiden keskuudessa löytämään tiettyjen alojen ihmisiä. Myös osa työnantajista ilmoittaa työpaikoistaan LinkedIn:ssä. Farmasialiiton urapalveluista löydät profiilin tekoon kattavat ohjeet ja vinkit. MISSÄ ILMOITATTE TYÖPAIKOISTA? HUS/Sari Isokirmo: Työvoimakeskuksen sivuilla. Joskus avoimista hakemuksista löytyy sijaisia, esimerkiksi kesäksi. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff: Riippuu tehtävästä. Suorahakua käytetään entistä enemmän. Rekry- toimme myös avoimista hakemuksista. Orion/Minna Mäntylä: Työvoimakeskuksen sivuil- la, Oikotiellä, Monsterissa, omilla kotisivuilla sekä LinkedInissä ja Facebookissa. YA/Sari Saantola: Ilmoitamme työpaikoista sisäi- sessä intranetissä, www-sivuillamme, LinkedInissä sekä yhteiskumppaneiden mediassa ja esimerkiksi mol.fi-sivustolla. Rekrytoimme myös avointen hakemusten perusteella.
TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 1514 Työnhaku on taitolaji. Samaa työpaikkaa voi hakea kymmeniä, ellei jopa satoja hakijoita. Tavoitteenasi on tehdä työhakemus, jonka perusteella erotut joukosta ja pääset haastatteluun. Työnhaku on siis taitolaji, mutta onneksi sitä voi harjoitella. Vilma Vastavalmistunut Osoite: Lääkekatu 14 B 11, Vantaa Puhelin: 040 444 5678 Sähköposti: vilma.vastavalmistunut@gmail.com LinkedIn: fi.linkedin.com/in/vilmavastavalmistunut Yhteenveto Olen farmaseutti ja valmistumisen jälkeen olen työskennellyt kokopäivätyössä noin vuoden eri apteekeissa Henkilöstövuokraus Oy:n kautta. Opintojen aikana suoritin harjoittelun avoapteekissa ja tein asiakaspalvelutyötä kaupan alalla noin viiden vuoden ajan. Vahvuuksiani ovat tuore farmaseutin tutkinto, sujuva englanti, tekninen näppäryys: suunnittelin mm. Apteekki Ainolan Facebook-sivut. Tiedän valmistuneeni unelma-ammattiini, ja saattekin minusta innostuneen ja motivoituneen työntekijän joukkoonne. Työkokemus Farmaseutti, Henkilöstövuokraus Oy 06/2015 ■ Teen keikkatyötä eri apteekeissa Itä- ja Keski-Suomessa, sisältäen asiakaspalvelua, lääkkeiden toimittamista, lääkeneuvontaa ja annosjakelussa avustamista. ■ Osallistun apteekin kampanjoiden markkinoinnin suunnitteluun ja toteutukseen. Farmasian oppilas, Apteekki Ainola 12/2014–05/2015 ■ Hoidin lääkeneuvontaa sekä asiakaspalvelua reseptilääkkeiden ja itsehoitotuotteiden osalta. ■ Suunnittelin ja toteutin apteekille uudet Facebook-sivut: facebook.com/apteekkiainola Asiakaspalvelutyö, mm. Hesburger, K-Supermarket, Jäätelökioski 03/2010–03/2015 ■ Hoidin asiakaspalvelutehtäviä sekä paiston puolen tehtäviä Hesburger Kuopion Prisma, kesä 2013. ■ Toimin asiakaspalvelu ja kassatehtävissä useilla eri osastoilla, Jyväskylän X-Market, 2010–2013. ■ Työskentelin vuoden Australiassa ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen, mm. myin jäätelöä, olin turistipisteen asiakaspalvelussa ja tein siivoustöitä, 2010–2011. Koulutus Farmaseutti, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 08/2011–05/2015 Ylioppilas, Paikkakunnan lukio 08/2007–05/2010 Luottamustehtävät Farmasialiiton Farmaseuttinen valiokunta, 2015 Farmasialiiton opiskelijayhdistys, 2012-2014 Taloyhtiön Katuosoite 3 hallituksen jäsen, 2012 TYÖPAIKKAILMOITUS – FARMASIAKYLÄN APTEEKKI Haemme vahvistukseksi motivoituneeseen joukkoomme FARMASEUTTIA SINULLA ON: n laillistetun farmaseutin pätevyys n mielellään muutaman vuoden työkokemus apteekista n kokemusta MAXX-apteekkijärjestelmästä n myynnillinen, itsenäinen ja vastuullinen työskentely- tapa ajoittain kiireenkin keskellä n aito taito synnyttää positiivinen asiakaskokemus n valmius palvella asiakkaita ruotsin/englannin kielellä on eduksi Tarjoamme monipuolisia työtehtäviä ja mahdollisuuden työskennellä positiivisessa sekä kehitysmyönteisessä ympäristössä motivoituneen työporukan kanssa. Työti- lamme ovat modernit ja viihtyisät. Hakemukset palkkatoivomuksineen pp.kk.vvvv mennessä osoitteeseen apteekkari@esimerkkiapteekki.fi Hanna Hakija TYÖHAKEMUS Omakatu 5 D 50 Onnenkylä 54321 Puh. 0400 123 4567 03.03.2020 Apteekkari Harri Huomaavainen Farmasiakylän Apteekki Pilleripolku 5 Farmasiakylä 12345 FARMASEUTTI Etsitte motivoituneeseen joukkoonne laillistettua farmaseuttia, jolla on taito myydä ja luoda positiivisia asiakaskokemuksia, kiireenkin keskellä. Olen työskennellyt viimeiset 2 vuotta laillistettuna farmaseuttina Mansen keskusapteekissa, jossa asiakasmäärät ovat runsaita. Kiireestä huolimatta saan asiakkaat usein hymyilemään ja tästä taidostani esimieskin on antanut minulle positiivista palautetta. Myyntiä saan aikaiseksi luontevasti, koska asiakkaiden kanssa jutellessa käy ilmi mistä muista tuotteista heille voisi olla hyötyä. Aiemmassa työssäni Pikkukylän apteekissa totuin itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelytapaan, koska tuurasin loma-päivinä apteekkaria. Nykyisessä työssäni käytän päivittäin MAXX-apteekkijärjestelmää. Englantia puhun erinomaisesti ja ruotsin kielellä hoidan sujuvasti asiakaspalvelutilanteet. Palkkatoivomukseni on 2.500-2.800€. Tulen mielelläni tapaamaan teitä henkilökohtaisesti ja näyttämään käytännössä asiakaspalveluvalmiuteni. Ystävällisin terveisin, Hanna Hakija Liite CV Page 2 Kielitaito Suomi: äidinkieli Englanti: erinomainen osaaminen Ruotsi: perus asiakaspalvelutilanteet IT-taidot & Valokuvaus Microsoft Office, WordPress, Adobe InDesign Facebook, Twitter, Instagram, Pinterest Salix ja MAXX tietokannat Harrastan valokuvausta: www.vastavalo.fi/vilma Suosittelija Herra Huomaavainen, apteekkari, Apteekki Ainola. Puhelin 040 567 8900 haastatteluun hakemuksella Hyvällä T utkiessasi työnantajan laatimaa työpaikkailmoitusta, tunnis- ta mitä työnantaja hakijalta odottaa. Millaiset pätevyysvaa- timukset työhön on? Vaatiiko työnantaja jotain tiettyä tutkintoa tai tietyntasoista tutkintoa? Mil- laista osaamista työnantaja hakee? Muodostuuko osaaminen tehtävän perusteella vai haetaanko alakohtaista osaamista? Lisäksi tunnista, mitä muita asioita työantaja odottaa hakijan osaavan. Usein hakemuksissa kerrotaan myös asioita, joita arvostetaan tai joista on hakijalle etua. Näitä ovat esimerkiksi kielitaito tai osaaminen erilaisten ohjelmistojen käytössä. Pyri perustelemaan osaamisesi konkreettis- ten esimerkkien kautta. Esimerkkejä voit hakea aiemmasta työkokemuksesta ja harjoittelusta, mutta myös harrastuksista ja muusta vapaa-ajan toiminnasta. Älä kuitenkaan toista samoja asioita samoilla sanoilla kuin CV:ssäsi. Yksi työhakemuk- sen tärkeimmistä sisällöistä on motivaatiosi työtä kohtaa. Kerro hakemuksessasi syitä miksi tämä työ ja työantaja kiinnostavat sinua ja kuvaile mitä hyötyä osaamisestasi on työantajalle. Hakemuksessa voit myös kertoa omasta persoonallisuudestasi ja itsestäsi työntekijänä. Muista kuitenkin, että kaikki työntekijät ovat ahkeria ja iloisia. Pyri korostamaan esimerkkien kautta juuri niitä ominaisuuksia, joita työantaja ilmoituksessaan on kertonut hakevansa. Palkka- toivomus hakemuksessa esitetään vain sellaista pyydettäessä. Joskus työnhakijallekin iskee laiskuus ja työhakemuksia ei jaksaisi räätälöidä jokaiseen työpaikkaan erikseen. Varsinkin verkossa täy- tettävissä hakemuksissa on helppo kopioida ja liittää tekstiä hakemuksesta toiseen. Työnhakijan kanttaa kuitenkin panostaa jokaiseen hakemuk- seen ja kirjoittaa se ilman edellisten hakemusten malleja. Tällä tavoin hakemuksessa tulee var- masti huomioitua oikeat asiat ja virheiden määrä minimoituu. Mikään ei anna huonompaa kuvaa työnhakijan hakemuksesta kuin se, että kopi- oinnin seurauksena tekstiin jää vaikkapa toisen työnantajan nimi. ESIMERKKI TYÖPAIKKA- ILMOITUKSESTA JA SIIHEN RÄÄTÄLÖIDYSTÄ HAKEMUKSESTA 1514 Tsekkaa mallit video-cv:stä verkko- sivuilta!
TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 1716 Farmasistille ei ole haitaksi profiloitua farmasian alan ammattilaisena verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Mieti siis millaisia kirjoituksia ja statuspäivityksiä julkaiset itse ja jaat sekä millaisia kommentteja esität ajankohtaisiin aiheisiin. Jos kirjoittaminen on lähellä sydäntäsi, mieti, voisitko julkaista blogia tai kirjoittaa alan lehtiin kolumneja. Voit myös ohjata työantajan katsomaan esimerkiksi LinkedIn-profiiliasi tai verkkosivujasi ilmoittamalla osoitteen CV:ssä tai työhakemuksessa. Mitä enemmän fiksua sisältöä tuotat, sitä helpommin sinut huomataan! Tässä muutama vinkki sosiaalisessa mediassa toimimiseen ja sen hallilntaan: Asian- tuntijaksi somessa 1. Mieti mitä julkaiset. Välillä on hyvä miettiä, haluaisitko isoäitisi, työn- antajasi tai kollegoidesi näkevän postauksesi. 2. Yksityisyys- asetukset kuntoon! Lähes kaikkien sosiaalisen median kana- vien tilit on mahdollista suojata siten, että niiden sisältöön pääsevät käsiksi vain sinun itsesi valitsemat henkilöt. Muista kuitenkin, että kaverisi ei välttämättä ole suojannut tiliään ja sinusta saattaa olla esimerkiksi kuvia näin löydettävissä. 3. Googlaa itsesi. Jokaisen asiantuntija on hyvä välillä kirjoit- taa nimensä Googleen tai muuhun hakupal- veluun ja ottaa selvää, mitä nimelläsi löytyy. Muista katsoa myös kuvahaku. Esimerkiksi Google on mahdollista valjastaa lähettä- mään sähköpostia joka kerta kun nimesi mainitaan jossain verkkosisällössä. 4. Minimoi vahingot. Jos löydät sinulle haitallista sisältöä, voit yrittää saada sen poistetuksi raportoimal- la sisällön haitalliseksi. Poista myös tagit sosiaalisessa mediassa olevista kuvista. Ja toki aina voi poistaa myös ne julkaisut, jotka olet itse tehnyt ja jotka nyt tuntuvat turhilta tai ovat riskialttiita. Poista myös vanhat ja/tai käyttämättömät olevat profiilit. 5. Seuraa jatkuvasti. Vaikka paljon onkin tehtävissä yhdellä ker- taa työnhakua aloitellessa, on esimerkiksi haku omalla nimellä syytä tehdä säännöl- lisin väliajoin. Pidä siis media ja varsinkin sosiaalinen media hyppysissäsi! 1. 2. 3. 4. 5. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 16
SET
2120 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Työhaastatteluun valmistautuessasi ota selvää työskentelysektorin palkkauksesta ja muista vähimmäis- työehdoista. Aina kannattaa pyrkiä sopimaan vähimmäispalkkaa paremmasta palkasta. Tätä varten sinun itsesi tulee miettiä millaisia taitoja ja tietoja omaat, jotka voisi olla palkkausta korottavia tekijöitä. Usein palkkatoive kysytään jo työhakemuksen yhteydessä. Kerro palkkatoiveesi täysinä euroina ja valmistaudu myös perustelemaan se. Valmis- taudu tuomaan työhaastattelussa esiin kielitaitosi, it-osaaminen ja muu erityisosaaminen. Kerro myös hyödyllisestä työkokemuksestasi. Näillä voi olla vaikutusta palkkaukseen. Osaamisen ja aiemman hyödyllisen työkokemuksen vaikutuksesta palk- kaukseen tulee sopia työnantajan kanssa. Opiskeluaikaiseen apteekkityöhön tulee nou- dattaa Palvelualojen ammattiliiton neuvottelemaa Apteekkien työntekijöiden työehtosopimusta, jossa on sovittu teknisen henkilöstön vähimmäis- palkoista. Tutkintoon kuuluvassa harjoittelussa noudetaan palkan ja työehtojen osalta Farma- seuttisen henkilöstön työehtosopimusta. Far- masialiiton opiskelijavaliokunta on myös tehnyt opiskelijoille palkkasuositukset opintojen aikai- seen työskentelyyn. Palkka ei saa milloinkaan alittaa työehtoso- pimuksessa määriteltyjä vähimmäispalkkoja. Kuntasektorilla tehtävän mukaista peruspalkkaa ei saa alittaa pelkästään opiskelun perusteella. Far- masialiitto on tehnyt lisäksi palkkakyselyn kaikilla sektoreilla työskenteleville jäsenilleen, josta on saatavissa tukea muiden sektoreiden työhaastat- teluun valmistautumiseen. Kun valmistut farmaseutiksi tai proviisoriksi, Työhaastatteluun valmistautuminen – PALKKAUS JA TYÖEHDOT TEKSTI: HANNA LEHTIMÄKI, IIVARI JÄRVINEN JA MINNA HUHTA – Kun neuvottelet uudesta työstä, pyri lähesty- mään tilannetta tasaveroisena neuvottelukumppa- nina ja nosta esiin mitä lisäarvoa juuri sinä voit ja haluat työnantajalle tarjota, Viljamaa opastaa. Erilaisia työhaastattelutilanteita on monia. Haastateltavaksi voi joutua yksin tai ryhmässä, se voidaan toteuttaa Skypellä tai puhelimitse. Mitä enemmän valmistaudut tulevaan työhaastatteluun, sen parempi. – Harjoittele tilanne kolme kertaa läpi. Pyydä ystäväsi apuun ja lavastakaa yhdessä haastattelu- tilanne. Jos haastattelu toteutetaan videon avulla, silloin harjoittelet videota. Harjoittele erityisesti sitä, kuinka tuot esiin oman lisäarvosi hakemaasi tehtävään, Viljamaa neuvoo. – Jos tiedät haastattelijan ole- van erityisen tiukka, vaadi sitä myös kaveriltasi, joka esittää haastattelijaa. Yritä saada tilanteesta mahdollisimman aidon tuntuinen ja pyydä rehellistä palautetta. Yleisimpiä haastatteluky- symyksiä löytää helposti netistä, mutta kannattaa myös miettiä juuri sitä paikkaa, jota haet. Mitä työnantaja haluaisi tietää työntekijästä? – Jos olet ryhmähaas- tattelussa, älä häiriinny muiden vastauksista vaan keskity omiisi. Käyttäydy haastattelutilanteessa samoin, kuin käyttäytyisit aidossa työtilanteessa. Työnantaja arvioi, olisitko juuri sinä hyvä edustamaan yritystä, Viljamaa sanoo. Työhaastattelussa ensivaikutelma syntyy sekunneissa. – Pukeudu siististi, samoin kuin pukeutuisit työpäivänäkin. Puhtaat hiukset eikä liikaa meikkiä tai hajusteita. Kun haet itsesi näköistä tehtävää, pukeudut luultavasti normaalistikin tyylillä, joka sopii organisaation tyyliin, Viljamaa miettii. Työhaastatteluita järjestetään aikaisempaa enemmän videon välityksellä. – Tiedän ihmisiä, jotka ovat todella sosiaali- sia ja hyviä toisten kanssa, mutta videokameran edessä he jäätyvät täysin. Harjoittelun avulla opit luontevasti viestimään kameran välityksellä. Monet asiat vaikuttavat lopulliseen valintaan. Vaikka CV olisi täydellinen ja hakemus viimeisen päälle hiottu, et välttämättä tule valituksi. – Yhtä työpaikkaa kohti voi olla kymme- niä tai jopa satoja hakijoita. Myös referens- sit ovat tärkeitä, varsinkin jos työnantajan arvostama henkilö on kehunut työnha- kijaa. Hyvin tehty työ on paras sijoitus omaan uraan pitkällä tähtäimellä. Tasavertaisina työhaastattelussa Usein ajatellaan, että työhaastattelussa työnantaja arvioi työnhakijaa. UP Partnersin Heidi Viljamaa haluaa rikkoa perinteisen ajatusmallin. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 21
2322 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE OTA SELVÄÄ TYÖEHTO- SOPIMUKSIEN PALKKA- MÄÄRÄYKSISTÄ JA MUISTA TYÖEHDOISTA: Tutkintoon kuuluva harjoittelu apteekissa – Farma- seuttisen henkilöstön työehtosopimus (minimipalkka oppilaan palkka), opiskelijoiden palkkasuositukset Opiskeluajan muu työ apteekissa – Apteekin työnte- kijöiden työehtosopimus (minimipalkka taulukon työ- tehtävien mukaan), opiskelijoiden palkkasuositukset Farmaseutti tai proviisori apteekissa - Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus Lääketeollisuus – Kemian teollisuuden ylempien toimihenkilöiden pöytäkirja, Kemian alan toimihen- kilösopimus ja Farmasialiiton vuosittain julkaisemat teollisuuden palkkasuositukset. Valtio – Valtion virka- ja työehtosopimus Kunta (myös tutkintoon kuuluva harjoittelu sairaa- la-apteekissa) – Kunnallinen yleinen virka- ja työeh- tosopimus, proviisoreille Farmasialiiton julkaisemat palkkasuositukset Kela – Kelan toimihenkilöiden työehtosopimus Työehtosopimukset löydät: www.farmasialiito.fi www.ytn.fi www.juko.fi www.finlex.fi käy valmistumisen lähestyessä palkkaneuvottelu. Ottaessasi vastuullisemmat työtehtävät vastaan palkan kuuluu nousta. Kun tehtävä muuttuu, parannukset työehtoihin on syytä kirjata myös työsopimukseen tai sen liitteeseen. Muista huomi- oida palkkaneuvotteluissa kaikki muu hyödyllinen työkokemus palvelusvuosia laskettaessa. Tähän tulee muistaa laskea mukaan kaikki se aika, mikä on työskennelty tutkintoon kuuluvan harjoittelun lisäksi. Nyrkkisääntönä kannattaa muistaa, että ainakin 50 % tulisi huomioida palvelusvuosiin. Palkkaukseen ja työehtoihin liittyvissä asioissa voit aina olla yhteydessä Farmasialiiton työsuh- deneuvontaan. Palkkakyselyn tuloksia ja palkka- suosituksia sekä ajantasaiset apteekkisektorin ja kuntasektorin palkat löydät Farmasialiiton verkkosivuilta. Työsuhteen aloittamisen muistilista ASIAT, JOTKA OLISI HYVÄ SELVITTÄÄ JA HOITAA KUNTOON ENNEN ENSIMMÄISTÄ TYÖPÄIVÄÄ Selvitä, mitä työehtosopimusta työsuhteesi noudattaa ja selvitä palkka Lue ja allekirjoita työsopimus (eli tee kirjallinen työsopimus työsuhteesta) Sovi työnteon aloittamispäivä Liity työttömyyskassaan (Farmasialiiton sähköinen asiointipalvelu) MUISTILISTA TYÖSOPIMUKSESSA SOVITTAVISTA ASIOISTA (AINAKIN NÄISTÄ ON SOVITTAVA) sopimuksen osapuolet työntekopaikka työnteon alkamisajankohta määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika koeaika työntekijän pääasialliset työtehtävät työhön sovellettava työehtosopimus palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi säännöllinen työaika vuosiloman määräytyminen irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste Jos työnantaja ei tee kirjallista työsopimusta, ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä toimitettava selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista tulisi sisältää edellä mainitut asiat. ENSIMMÄINEN TYÖPÄIVÄ Käy läpi työnantajan kanssa sinulle kuuluvat työtehtävät Käy läpi työnantajan kanssa, miten työterveyshuolto on järjestetty Selvitä, miten työpaikkasi kahvi- ja ruokatauot pidetään Selvitä kuka työpaikan luottamusmies on Sovi, milloin käytte läpi työsuojeluasiat 2322
2524 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Mitkä ovat yleisimpiä kysymyksiä, joita esität työhaastatte- lussa? Mitä pyritte selvittämään? Minkä kysymyksen kysyt aina haastattelu- tilanteessa? Mikä on vaikein kysymys, mitä olet kysynyt? Jääkö työnhakija paremmin mieleen, jos hän soittaa ja kysyy lisätietoja ennen hake- muksen laittamista? HUS/Sari Isokirmo Pyydämme esimerkiksi työnhakijaa kuvailemaan itseään, mitä hän tekee tällä hetkellä, miksi valitsi juuri sen alan, jota on opiskellut, sekä vahvuudet ja heikkoudet. Miten hän uskoo koulutuksensa soveltuvan hakemaan- sa työtehtävään. Kysymme myös sosiaalisista taidoista ja stressinsietokyvystä sekä siitä, mitä työnhakija tietää yrityksestämme. Haluamme tietää työnhakijan motivaatiosta ja odotuksista. Yhteistyötaidot ovat myös tärkeitä. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Kysymme asioita, jotka liittyvät tehtyihin asioihin tai jotka kerto- vat, miten henkilö toimii erilaisissa tilanteissa. Haluamme selvittää kokemusta, motivaatiota, odotuksia, kehittymishalua ja asennetta muuttu- vaan maailmaan. Orion/Minna Mäntylä Työhaastattelussa käy- dään läpi työhistoriaa, koulutustaustaa sekä hakijan odotuksia työtehtävälle. YA/Sari Saantola Yleiset kysymykset ovat henki- lön osaamiseen, motivaatioon ja tulevaisuuteen liittyviä. Lisäksi myös vahvuudet ja kehittämis- kohteet nostetaan esille. Painopiste on siinä, että mitä henkilö haluaisi tehdä tulevaisuudessa, kos- ka henkilö on hakeutumassa uuteen tehtävään. HUS/Sari Isokirmo Pahimmillaan voi selvitä, että työnhakija ei ole edes kiinnostunut työpaikasta oikeasti. Innostunut ja motivoitunut työntekijä vakuuttaa. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Esimerkiksi liian yleisellä tasolla vastaaminen voi olla joskus huo- no vastaus. Orion/Minna Mäntylä Haastattelun tavoittee- na on arvioida hakijan soveltuvuutta kyseessä olevaan tehtävään. Osaamisen lisäksi pyrimme arvioimaan hakijan motivoituneisuutta ja poten- tiaalia. Hyvä ja vakuuttava esiintyminen haas- tattelussa lähtee siitä, että hakija on rehellinen, avoin, luottaa itseensä mutta ei liioittele ja aidosti kiinnostunut tehtävästä. YA/Sari Saantola Itse asiassa huonoja vastauk- sia ei ole, eikä sekään ole huono, että jos ei osaa mitään sanoa. Vakuuttavuus tulee siinä esille, että henkilö on vaikka miettinyt omat vahvuudet ja kehittämiskohteet, sekä ne tulevaisuuden nä- kymät, että mitä haluaisi tehdä tulevaisuudessa. Nämä ovat siinä mielessä myös tärkeitä kohtia, että henkilö on tehnyt itselleen selväksi mitä odottaa uudesta tehtävästä ja työnantajasta. HUS/Sari Isokirmo Vaikeimpia kysymyksiä saat- tavat olla henkilökohtaiset kysymykset esimerkik- si vahvuuksista ja heikkouksista. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Pyydän kerto- maan onnistumisista ja epäonnistumisista sekä hieman analysoimaan niitä. Vaikeinta kysymystä ei ole olemassa. Orion/Minna Mäntylä Pyrin aina kysymään hakijan odotuksista tehtävää kohtaan, millaisena tehtävän näkee, mitä uskoo työn olevan todel- lisuudessa. Se on myös todella vaikea kysymys monelle hakijalle. YA/Sari Saantola Yksi aina kysyttävä kysymys on, että miksi henkilö on tästä nimenomaisesta paikasta kiinnostunut. Yleensä työpaikkailmoituk- sessa on ollut joku juttu, että miksi on työhake- muksen tehnyt tai saattaa olla, että hakijan kaveri on meillä töissä ja siksi hän haluaa meille myös. Tämä kysymys ei ehkä ole vaikein, mutta ainakin laittaa toisen miettimään on, että tekisikö hakija jotain toisin opiskelujen tai työn suhteen? HUS/Sari Isokirmo Hyvä asenne ja joustavuus. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Moni asia. Orion/Minna Mäntylä Jos on kaksi osaamisel- taan tasavahvaa hakijaa, vahvempi motivaatio, innostus tehtävää kohtaan ja halu kehittyä ratkaisee. YA/Sari Saantola Usein käy niin, että niin sanotut finalistikandidaatit ovat saman tasoisia ja eroa saattaa olla vaikea tehdä. Tällöin katsotaan koko- naisuutta, koska harvoin mikään yksittäinen tekijä on ratkaisevassa roolissa HUS/Sari Isokirmo Jää mieleen, mutta ei välttä- mättä vaikuta rekrytointiin. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Mahdollisesti, jos kysymykset ovat mietittyjä. Orion/Minna Mäntylä Jää mieleen. Kannattaa soittaa, mutta kannattaa kysyä vain relevantteja kysymyksiä eikä sellaista, mikä käy jo hakuilmoi- tuksesta ilmi. YA/Sari Saantola Tämä taitaa riippua ihan soitto- jen määristä. Jos soittoja tulee kymmeniä, niin ei jää mieleen, mutta jos soittoja on vain muutama, niin jää mieleen. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Mikä yleensä ratkaisee kahden saman tasoisen työnhakijan välillä? Vahvempi motivaatio, innostus tehtävää kohtaan ja halu kehittyä ratkaisee. 2524 Mitä huono vastaus voi pahimmillaan kertoa työn- hakijasta, ja miten taas työn- hakija voi vakuuttaa juuri sinut siitä, että hän olisi teille hyvä työntekijä? 9 kuumaa Työnantajien vinkit haastatteluun
2726 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE HUS/Sari Isokirmo Ei ole. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Ei välttämättä. Orion/Minna Mäntylä Meidän kannaltamme tämä ei ole oleellinen asia, vaikka moni työnanta- ja twiittaakin avoimista tehtävistä. YA/Sari Saantola Tuleva työnantajahan ei katso mitään hakijan sosiaalisen median sivustoja tai kirjoituksia, ellei niihin ole erikseen viitattu. HUS/Sari Isokirmo Me emme selvitä. Jos hakija on LinkedInissä, kannattaa profiilista tehdä selkeä ja persoonallinen, sellainen joka kuvastaa henkilöä. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Lähtökohtaisesti emme. Orion/Minna Mäntylä Emme. Jos hakija on liit- tänyt LinkedIn-profiilin hakemukseensa, voimme käydä sitä katsomassa. YA/Sari Saantola Eniten hakijat viittaavat omaan Linkedin-profiiliin, mutta yleensä hakemuksessa on mukana kattava ansioluettelo ja saateteksti. Hakijan Linkedin-profiili pitää tehdä sen mukaan, että jos on kiinnostunut kansainvälisistä töistä, niin silloin englanniksi, muutoin suomeksi. Se täy- tyy tunnustaa, että aika harvoin ehdin käymään hakijan viittaamissa sosiaalisen median paikois- sa, koska hakuprosesseissa on satoja hakijoita ja finalistivaiheessakin useampia. HUS/Sari Isokirmo Vielä kukaan ei ole hakenut video-CV:llä. Tärkeintä on kuitenkin tavata henkilökohtaisessa haastattelussa. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Riippuu tehtäväs- tä. Video on tulossa entistä enemmän käyttöön. Orion/Minna Mäntylä Sisältö ratkaisee, mutta persoonallinen, ytimekäs ja selkeä CV on plus- saa. Käytämme aika paljon myös videohaastatte- lua ja sen tekemisessä kannattaa olla huolellinen. Netistä löytyy paljon vinkkejä videota varten. YA/Sari Saantola Itse uskon, että kyllä video kertoo enemmän kuin kirjoitettu hakemus, mutta video ei korvaa itse hakemusta. Kirjalliseen hakemukseen kannattaa panostaa niin tekstiin, ulkonäköön kuin mukana olevaan valokuvaan.HUS/Sari Isokirmo Harvoin. Yksi tai kaksi riittää. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Jos siitä on sovit- tu. Muutama on hyvä. Orion/Minna Mäntylä Tarvittaessa soitamme. Kahdesta kolmeen on hyvä määrä, mutta suo- sittelijoiden pitää olla relevantteja, esimerkiksi entinen esimies. YA/Sari Saantola Meillä tarkistetaan aina työn- hakijan taustat eli se kuuluu normaaliin rekrytoin- tiprosessiin. Hakemukseen niitä ei välttämättä tarvitse laittaa, nämä tiedot voi ottaa mukaan haastatteluun. Kyllä se tuleva työnantaja nämä kysyy, jos jostain syystä ei itse muistaisi niitä antaa. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Auttaako hakemisessa eri tavalla toteutettu CV, esimerkiksi video? Selvitättekö työnhakijan sosiaalisen median tilien sisältöä? Onko esimerkiksi aktiivisesta Twitter- tilistä hyötyä työnhaussa? Soitatko työnhakijan suosittelijoille? Montako suosittelijaa kannattaa hakemukseen laittaa? Työn tekemisen eri muodot TEKSTI: HANNA LEHTIMÄKI JA IIVARI JÄRVINEN VAKITUINEN VAI MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSUHDE? Työsuhde on voimassa joko toistaiseksi ”vakitui- sesti” tai määräajan. Toistaiseksi voimassa oleva eli vakinainen työsuhde on pääsääntö. Työso- pimuksen tulee aina olla toistaiseksi voimassa oleva, jos työvoiman tarve on pysyvä. Määräaikaiseen työsopimukseen tulee olla työsopimuslain tarkoittama perusteltu syy, kuten sijaisuus. Määräaikainen työsopimus on voimas- sa ennalta sovitun ajan ja sen loppumishetki on ainakin jollakin tavalla tiedossa heti työsuhteen alkaessa. Määräaikaista työsopimusta ei pää- sääntöisesti voi lopettaa kesken, mutta määrä- aikaiseen työsopimukseen voidaan sopia myös irtisanomisaika. Määräaikaisen työsopimuksen voi päättää ennen sovitun työkauden päättymistä sopimalla siitä yhdessä työnantajan kanssa. Esimerkiksi apteekissa määräaikaisen työsuhteen voi päättää ennen määräaikaa ilman purkuperustetta mak- samalla työnantajalle kertakorvauksena kahden viikon palkan tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaavan määrän. KOKOAIKAINEN VAI OSA-AIKAINEN TYÖ? Pääsääntö on, että työtä tehdään kokoaikaisesti. Kokoaikaisuus tarkoittaa lain mukaan neljääkym- mentä työtuntia viikossa, mutta alakohtaisesti tuntimäärä voidaan työehtosopimuksella sopia myös tätä lyhyemmäksikin. Esimerkiksi aptee- keissa työaika on 115 tuntia/3viikkoa eli 38,33 tuntia viikossa. Osa-aikaisuus puolestaan tarkoittaa muuta kuin kokoaikaista työtä. Esimerkiksi työsopimuk- sessa osa-aikaisen tuntimääräksi on voitu määri- tellä 80 % kokoaikaisen työajasta. Osa-aikaisilla työntekijöillä on sellainen etu puolellaan, että työpaikalla työnantajan on aina tarjottava lisää työtä osa-aikaisille työntekijöilleen, ennen kuin hän voi pestata uusia työntekijöitä. VUOKRATYÖ Työvoiman vuokraus on voimakkaasti lisääntynyt 1990-luvulta saakka. On olemassa työvoiman vuokrausta harjoittavia yrityksiä. Vuokratyötä käytetään farmasian alalla varsinkin lyhyiden sijai- suuksien hoitamiseen (vuosilomat, sairausajat). Työtä haluava henkilö solmii työsopimuksen vuokratyöyrityksen kanssa ja vuokratyöyrityksen yrittää parhaansa mukaan järjestää henkilölle sovitun määrän töitä esimerkiksi apteekista tai lääketeollisuudesta. Käydessään töissä vuok- ratyöyrityksen kautta, työntekijä on koko ajan vuokratyöyrityksen työntekijä. Hän ei tee työsopi- musta työskentelypaikkansa kanssa, vaan palkan maksaa vuokratyöyrityksen. Vuokratyön tekemi- nen on harkinnan arvoinen vaihtoehto sellaisille henkilöille, jotka haluavat tehdä töitä useassa paikassa sekä vaikkapa sellaiselle, jolle säännöl- linen työrytmi ei syystä tai toisesta sovi. Vuokratyöntekijän työsuhteessa noudatetaan vuokratyöyritystä eli työntekijän palkannutta yritystä sitovaa työehtosopimusta. Jos tällaista sopimusta ei ole, noudatetaan käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta. Jos sellaistakaan työ- ehtosopimusta ei ole, vuokratyöntekijän palkkaa, työaikaa ja vuosilomia koskevien ehtojen tulee olla vähintään käyttäjäyritystä sitovien ja siellä yleisesti sovellettavien sopimusten tai käytäntö- jen mukaiset. TYÖSKENTELY OPPILAAN OIKEUKSILLA Valtioneuvoston terveydenhuollon am- mattihenkilöistä annetussa asetuksessa 28.6.1994/564 (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajanta- sa/1994/19940564) määrätään, että farmasian opiskelija voi suorittaessaan opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua tai ensimmäisen harjoitte- lujakson suoritettuaan tilapäisesti toimia aptee- kissa, sairaala-apteekissa tai lääkekeskuksessa farmaseutin tehtävässä laillistetun farmaseutin tai proviisorin johdon ja valvonnan alaisena. Opis- kelijan tulee olla suorittanut hyväksytysti vaadit- 26
2928 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TEKSTI: EIJA HEINONEN JA HANNA LEHTIMÄKI Työsopim uksen solmiminen tavat perus- ja aineopinnot ja hänellä tulee olla opintojen perusteella riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen. Myös vastavalmistunut farmaseutti säi- lyttää oppilaan oikeudet ja voi työskennellä ammattihenkilön tehtävissä 30 päivän ajan valmistumisen jälkeen siihen asti, että Valvira myöntää laillistuksen. Proviisoriopiskelija voi toimia laillistettuna farmaseuttina opintojensa aikana farmaseutin tutkinnon suorittamisen ja laillistamisen jälkeen. Yliopistot ilmoittavat Valviran terveyden- huollon ammattihenkilöiden rekisteriin Terhik- kiin tiedon siitä, että opiskelija on suorittanut vaadittavat opinnot. Opiskelijan tulee olla kirjautunut läsnä olevaksi opiskelijaksi voidak- seen toimia tilapäisesti laillistetun ammattihen- kilön tehtävissä. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Vaikka suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen, työsopimus on aina syytä tehdä kirjallisesti. Suullisesti sovitun sopimuksen yksittäisen ehdon olemassa oloa on myöhemmin mahdollisessa erimielisyystilanteessa erittäin hankala todistaa. jälle vaikutukseltaan oleellinen. Työsuhteen ehtojen määräytymiseen vaikut- taa vielä niinsanottu edullisemmuus-periaate, jonka mukaan säännöksistä ja normien välisestä etusijajärjestyksestä voidaan poiketa työnteki- jän eduksi. Tämän vuoksi työehtosopimuksessa voidaan sopia työntekijälle paremmat edut kuin mitä pakottavassa lainsäännöksessä edellyte- tään. Myös työehtosopimusten määräykset ovat minimisäännöksiä, joten työnantajan on nouda- tettava vähintään niissä olevia palkka- ja muita ehtoja. Ei-pakottavan lainsäännöksen ja ei- pa- kottavan työehtosopimusmääräyksen tunnistaa yleensä siitä, että se päättyy sanoihin ”ellei toisin ole sovittu”. TYÖSOPIMUKSEN EHTOJEN MUUTTAMINEN Työsopimus sitoo sellaisena kuin se on tehty sekä työnantajaa että työntekijää. Työsuhteen aikana saattaa tulla tarve muuttaa työn sisältöä tai sen tekemistä koskevia ehtoja. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa joko sopimalla asiasta työntekijän kanssa, työnantajan yksipuolisella määräyksellä tai irtisanomismenettelyä käyttäen. Harkittaessa työnantajan oikeutta puuttua työnteon ehtoihin lähtökohtana on työsopimus. Mikäli työsopimuksessa on sovittu yksityiskoh- taisesti jostakin seikasta, kuten esimerkiksi työajasta, ei työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa tällaista ehtoa. Liikkeen luovutuksessa työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät liikkeen uudelle omis- tajalle. Uudella työnantajalla ei ole parempaa oikeutta työsuhteen ehtojen muuttamiseen kuin vanhalla olisi ollut. Näin ollen työnantajalla ei ole oikeutta työsopimusten ehtojen harmonisointiin pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella. Yh- tenäisiin työsuhteen ehtoihin voidaan päästä sopi- malla tai irtisanomismenettelyä käyttämällä, mikäli työnantajalla on irtisanomisperuste olemassa. MUUTTAMISMENETTELY Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa joko so- pimuksella, työnjohto-oikeuden perusteella tai irtisanomismenettelyä käyttäen. Olennaiset muu- tokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja töiden järjestelyssä sekä siirrot tehtävistä toisiin kuuluvat lisäksi yhteistoimintamenettelyn piiriin. Yhteistoi- mintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähintään 20 työntekijää, mutta yhteistoimintaa voidaan harjoittaa myös pienemmissä yrityksessä. Sopimalla Työnantaja ja työntekijä voivat milloin tahansa muuttaa työsopimusta uudella sopimuksella. Sopimukselta ei edellytetä mitään määrättyä muotoa. Se voidaan tehdä suullisesti tai kirjal- lisesti, mutta mahdollisten tulkintaongelmien ja näyttövaikeuksien vuoksi muutokset on aina syytä tehdä kirjallisesti. Työnjohto-oikeuden nojalla Työnantajalla on oikeus yksipuolisesti työn- johto-oikeutensa nojalla muuttaa työtehtäviä, työaikaa tai työpaikkaa koskevia työsuhteen ehtoja. Työnjohto-oikeuden laajuus kussakin yksittäistapauksessa vaihtelee. Työnjohto-oikeut- ta käyttäen ei voida muuttaa työsopimuksessa nimenomaisesti sovittuja ehtoja, vaan ne katso- taan yleensä olennaisiksi työsuhteen ehdoiksi ja muuttamiseen edellytetään irtisanomisperusteen olemassaoloa. Irtisanomismenettelyä käyttäen Irtisanomismenettelyn käyttäminen tulee kysy- mykseen, kun muutos on välttämätön, mutta siitä ei päästä sopimukseen ja työsopimus rajoittaa T yösuhteen ehdot määräyty- vät lain, työehtosopimuksen, työsopimuksen, vakiintuneen käytännön ja työnantajan mää- räyksien perusteella. Lakeihin sisältyy sekä pakottavia että tahdonvaltaisia säännöksiä. Pakottavasta lainsäädännöstä ei voida sopia toi- sin. Tahdonvaltaisista säännöksistä taas voidaan poiketa sopimalla. Kun joudutaan ratkaisemaan yksittäistapauksessa mitä normia on noudatet- tava, ensimmäisenä otetaan huomioon pakot- tavat lainsäädännöt, sitten työehtosopimusten määräykset, kolmantena työsopimuksen ehdot, neljäntenä tahdonvaltaiset lainsäädännöt, viiden- tenä hyväksytty tapa tai käytäntö ja viimeisenä työnantajan työnjohto-oikeutensa puitteissa antamat määräykset. Yrityksissä saattaa olla erilaisia ohjesääntöjä, joissa määrätään esimerkiksi työajoista, luontoi- seduista, eläkkeistä, matkakorvauksista, päivära- hoista ja sosiaalisista eduista. Tällaisesta ohjesäännöstä tulee työsopimuk- sen osa, mikäli sen noudattamisesta on sovittu työsopimuksessa tai se on pitkäaikaisen sovel- tamisen kautta niin vakiintunut, että sen on kat- sottava muodostuneen työsopimuksen ehdoksi. Tällöin työnantaja ei voi muuttaa ohjesääntöä yksipuolisesti, vaan muutoksista on sovittava työntekijän kanssa. Myös yksittäisestä työsuh- de-edusta saattaa tulla työsuhteen ehto, vaikkei siitä nimenomaan olisi työsopimuksessa sovittu, jos se on ollut pitkään käytössä ja se on työnteki- 28
3130 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE MIKSI OMAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN ON VAIKEAA? Kun suomalaista kehuu, hän vähättelee. Jos työstä kiitellään, pudistetaan päätä ja poistutaan tilanteesta. Vaatimattomuus kaunistaa ja omake- hu haisee. Kuulostaako tutulta? Moni meistä ei osaa arvostaa omaa osaa- mistaan, vaikka takana olisi koulutuksen lisäksi montakin vuotta vaativia tehtäviä. Onneksi oman osaamisensa tunnistamista voi harjoitella. Mieti, missä juuri itse olet hyvä. Kehu myös työkaveria, kun siihen on aihetta! MITÄ HYÖTYÄ OMAN OSAAMISEN TUNNISTAMISESTA ON? Kun ymmärrät, missä olet hyvä, voit asettaa itsel- lesi sopivampia tavoitteita. Kartoita myös omat kehittymistarpeet: mitä voisit tehdä paremmin, olisiko jollain osaamisalueella vielä parannetta- vaa. Kun ymmärrät paremmin omat vahvuutesi ja heikkoutesi, onnistut paremmin esimerkiksi työnhakutilanteissa tai kehityskeskusteluissa. Kun tunnustat omat kehityskohteesi ja työstät nii- tä, voit edetä urallasi helpommin. Oman osaami- sen ymmärtäminen lisää työhyvinvointia ja myös jaksamista. HARJOITTELE! Kertaa tärkeimmät onnistumisesi. Miten olet onnistunut töissä, entä koulussa? Mitä olet saa- vuttanut harrastuksessasi? Oletko ollut mukana järjestötoiminassa, onko sinulla ollut luottamus- tehtäviä? Missä muissa asioissa olet onnistunut? Mitä tietoja tai taitoja olet kartuttanut? Kokeile listata osaamisesi ja kehittämistarpeesi paperille, esimerkiksi mindmapin muotoon. työnjohto-oikeuden käyttöä. Muutos voi tulla kunkin työntekijän osalta voimaan aikaisintaan hänen henkilökohtaisen, työsuhteen pituudesta riippuvan irtisanomisaikansa kuluttua. Työnanta- jalla tulee olla työsuhteen ehdon muuttamiseen työsopimuslain tarkoittama irtisanomisperuste. Tilapäiset muutokset Tilapäiset, olennaisetkin, muutokset työsuhteen ehtoihin katsotaan kuuluvan työnantajan työnjoh- to-oikeuden piiriin. Esimerkiksi yhden työntekijän sairastuminen, saattaa vaatia että muut ottavat hänen tehtävänsä hoitaakseen tai siirtymistä työskentelemään toiseen toimipisteeseen. TYÖSOPIMUKSEN SITOVUUS ENNEN TYÖSOPIMUKSEN ALKAMISTA Usein työsopimus kirjoitetaan hyvissä ajoin en- nen työnteon aloittamista. Jos työntekijä haluaa syystä tai toisesta vetäytyä työsopimuksesta ennen työnteon aloittamista, se on mahdollista vain noudattamalla sitä irtisanomisaikaa, mitä työsuhteessa muutoinkin on noudatettava. Jos irtisanomisaikaa ei noudateta eikä työntekijä aloita työntekoa sovitun mukaisesti, työnantaja voi vaatia häneltä korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työsopimus sitoo tietysti myös työnantajaa jo ennen työnteon aloittamista. Tämän vuoksi työnantaja ei tässä vaiheessa voi irtisanoa työso- pimusta muuten kuin lain mukaisilla irtisanomis- perusteilla. Jos perusteita ei ole, työnantajan on maksettava korvausta työsuhteen perusteetto- masta päättämisestä. Jos työnantaja ei noudata irtisanomisaikaa, on työnantajan maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisano- misaikaa vastaavalta ajalta. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole nimenomai- sesti sovittu. Tämä koskee myös aikaa ennen työnteon aloittamista. Mahdollisesti sovitun koea- jan perusteella työsopimusta ei voi purkaa ennen työnteon alkamista. Tämä on syytä muistaa tilan- teissa, joissa uusi ja houkuttelevampi työtarjous vastaanotetaan, kun toinen työsopimus on jo allekirjoitettu. Oman osaamisen tunnista- minen KOEAIKA Työsopimusta solmittaessa voidaan sopia eri- tyisestä koeajasta. Pelkkä työehtosopimuksen kirjaus koeajasta ei sido osapuolia, vaan koeajas- ta on oltava nimenomainen kirjaus työsopimuk- sessa. Koeaikaa ei työsuhteessa ole, ellei siitä ole erikseen sovittu työsopimuksessa. Koeaika voi olla korkeintaan neljä kuukautta työsuhteen alusta lukien. Jos määräaikainen työsuhde kes- tää alle kahdeksan kuukautta, koeaika saa olla kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestos- ta. Koeajan kuluessa, siis työsuhteen alkamisen jälkeen niin työnantaja kuin työntekijäkin voivat purkaa työsopimuksen päättymään heti ilman irtisanomisaikaa tai -perustetta. Työnantaja ei kuitenkaan saa koeaikapurkua käyttäessään toimia syrjivästi. Lisäksi työsopi- muslaissa on säännös, jonka mukaan kumpikaan osapuoli ei saa käyttää koeaikapurkua koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteil- la. Tällaisia syrjiviä tai epäasiallisia perusteita ovat työntekijän sukupuoli, ikä, terveydentila, kansallinen tai etninen alkuperä, sukupuolinen suuntautuneisuus, kieli, uskonto, mielipiteet, perhesuhteet, ammattiyhdistystoiminta, poliittinen toiminta ja muut näihin verrattavat seikat. Myös työntekijän raskaus on epäasiallinen peruste. Luottamusmiehen erityinen suoja ei ole voimas- sa koeaikana, joten hänen työsopimuksensa voidaan koeaikana purkaa, kuten muidenkin työntekijöiden työsopimukset. Myöskään työntekijän purkaessa työsuh- teen koeajalla, peruste ei saa olla epäasiallinen. Epäasiallinen peruste on esimerkiksi silloin, kun työntekijä viittaa saaneensa paremman työtarjouksen muualta.
3332 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Moni haluaisi kokeilla ulkomailla asumista. Nuorena lähteminen on helpompaa, mutta mihin kannattaa suunnata? Te-toimiston kansainvälisen työnvälityksen neuvoja John Watson neuvoo miettimään omaa kielipäätä ja sitä, mihin se riittää. – Ei pelkästään työntekoa ajatellen, vaan myös muita käytännön asioita. Monesti täytyy ensim- mäisenä asioida verotoimistossa ja pankissa, Watson muistuttaa. – Suomalaiset ovat kuitenkin aika rohkeita ja ollaanhan täällä kielitaitoisiakin. Useimmiten Suomesta suunnataan edelleen Britanniaan, Irlantiin tai Saksaan. Englanninkie- liset maat siis vetävät, edelleen myös Ruotsi on yksi suosituimmista. Watson neuvoo etsimään työpaikkoja myös muualta kuin pääkaupungeista, joissa elinkustannukset ovat usein korkeat. – Esimerkiksi Lontoossa asuminen on todella kallista. Silloin myös palkan pitäisi olla tarpeeksi korkea. Työnhakumatkalle voi tietyin ehdoin saada tukea. Suomalainen saa etsiä kohdemaassa töitä ja nostaa Suomesta työttömyysturvaa enintään kolmen kuukauden ajan. – Kannattaa kuitenkin olla ajoissa, jotta kaikki paperit saa valmiiksi ennen lähtöä. Muuten rahat voivat jäädä saamatta, Watson kertoo. Töitä voi hakea myös Suomesta käsin. Te-keskuksen työnhakupalveluun kirjoittamalla Ulkomaat löytää Suomessa ilmoitetut ulkomail- la sijaitsevat työpaikat. EURES-portaalista taas löytää kaikkien EU- ja ETA-maiden te-hallintoihin ilmoitetut avoimet työpaikat. Apua työpaikkojen etsimiseen ja muihin käytännön asioihin kannat- taa myös kysyä paikallisesta te-toimistosta. – Ei siis tarvitse mennä erikseen jokaisen maan työvoimahallintojen omille sivuille. Tähän voi kirjoittaa hakusanan, Watson näyttää ja naput- telee pharmacist. Pelkästään Britanniasta löytyy kymmeniä avoimia farmasian alan työpaikkaa. VINKKEJÄ TYÖNHAKUUN ULKOMAILLE Moni lehti ilmestyy myös verkossa. Esimerkiksi Issuu-palvelusta voi löytää monia paikallisia lehtiä, joissa ilmoitetaan niin työpaikoista kuin avoimista asunnoistakin. Tsekkaa Europass-sivusto. Sieltä löydät tietoa siitä, miten todistat ammatillisen osaamisesi ulkomailla sekä esimerkiksi apua CV:n tekemiseen. Jos tiedät alueen, jossa haluaisit työllistyä, katso paikallisen yliopiston nettisivut. Usein sieltä löytyy tietoa siitä, miten juuri paikallisille työmarkkinoille kannattaa hakea MAASTAMUUTTAJAN MUISTILISTA • Jos olet työtön työnhakija, ilmoita muutosta TE-toimistoon. • Tee postiosoite- ja maastamuuttoilmoitus. Lomakkeen löydät Väestörekisterikeskuksen sivuilta tai maistraatista. Ilmoitus on tehtävä viimeistään viikon kuluttua muutosta! • Ilmoita muutosta verotoimistoon. • Ilmoita muutosta Kelaan. Näin saat tarvittaessa eurooppalaisen sairaanhoitokortin. • Passin ja hammasharjan lisäksi hanki tarvittaessa viisumi ja rokotustodistukset. Varmista, tarvitsetko oleskelu- tai työluvan kohdemaahasi. • Varaudu esittämään syntymätodistus. • Hanki kansainvälinen ajokortti. EURES ec.europa.eu/eures/public/fi/homepage Europassi europass.fi Lisätietoja työskentelystä Euroopassa europa.eu/youreurope/ Jäikö asia kaihertamaan? Eikö Google kerro vastausta? Laita sähköpostia te-toimistoon eures@te-toimisto.fi TYÖSKENTELY POHJOISMAISSA Pohjoismaiden välillä on sopimus, jonka mukaan farmaseutti ja proviisori voivat hakea laillistuksen työskentelyyn Pohjoismaissa. Ammatinharjoittamisoikeus on maksullinen ja se tulee olla hankit- tuna ennen kuin aloittaa työskentelyn. Ammatinharjoittamisoikeus haetaan kyseisen kohdemaan viranomaiselta. Lisää tietoa löydät seuraavilta viranomaisten verkkosivuilta: NORJA https://helsedirektoratet.no/ RUOTSI http://www.socialstyrelsen.se/english TANSKA http://ufm.dk/en/education-and-institutions/recognition-and-transparency/ regulated-professions ISLANTI http://www.mcc.is/english/extra/immigrate-to-iceland/eea LÄHDE:TE-TOIMISTO Farmaseutti ja proviisori ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joille Valvira myön- tää ammatinharjoittamisoikeuden. Valviran myöntämä laillistus pätee Suomessa. Ammattipätevyyden tunnustamista koskevassa direktiivissä (2005/36/EY) vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltion on tunnustettava Euroopan unionin kansalaisen kotijäsenvaltiossa hankkima koulutus tai ammattipätevyys. Farmaseuttien ja proviisorien osalta tunnustaminen eroaa siten, että proviisori kuuluu automaattisesti tunnustettaviin ammatteihin ja farmaseutin tutkinto tunnustetaan yleisen järjestelmän kautta. Lisätietoja ammatinharjoittamisoikeuksista saat Valvirasta ja löydät myös verkosta: www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet PROVIISORI Toiseen EU/ETA-valtioon hakeutuvan, Suo- messa laillistetun proviisorin, on mahdol- lista hakea ammattipätevyyttä toisesta EU/ ETA-maasta eurooppalaisen ammattikortin kautta. Eurooppalainen ammattikortti ei ole fyysinen kortti vaan tiedosto, joka helpot- taa ammattipätevyyden tunnustamista toisessa EU/ETA-valtiossa. Ammattikortti haetaan kotimaan toimivaltaiselta viran- omaiselta, Suomessa siis Valviralta. Lisätietoja ammattikortista www.valvira.fi/ terveydenhuolto/ammattioikeudet/europ- palainen-ammattikortti FARMASEUTTI Farmaseutin, jolla on oikeus harjoittaa laillistettua terveydenhuollon ammattia Suomessa, tulee ensin selvittää, kuuluuko farmaseutin tutkinto kohdemaassa laillistet- tujen tutkintojen joukkoon (esim. ec.euro- pa.eu/growth/tools-databases/regprof/). Jos ammatinharjoittaminen on säännelty, oikeutta harjoittaa ammattia haetaan koh- demaan toimivaltaiselta viranomaiselta. 3332 Tukea uraan ulkomailla
GO
TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 3736 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Kaikkea mahdollista kuntafarmaseuttina Pilvi Moberg ei aluksi ajatellut farmasiaa edes vaihtoehtona. Hän suunnitteli hakevansa ravitsemusterapeutiksi, mutta opo suositteli farmasiaa, sillä Moberg oli hyvä kemiassa ja matematiikassa. – Ensin ajattelin, että ei todellakaan! Apteekeissa puhutaan hiljaa ja siellä haisee oudolle, Moberg nauraa. Moberg päätti kuitenkin antaa farmasia-alalle mahdollisuuden ja vietti väli- vuotensa apteekissa. – Apteekista lähti kolme lääketyöntekijää samaan aikaan pois ja minut jätet- tiin hommiin viikon perehdytyksellä, Moberg muistelee. Moberg sai tehdä apteekin teknisiä töitä ja pian hän huomasikin, että ala tuntuu omalta ja kivalta. Moberg päätti hakea opiskelemaan farmasiaa Helsingin yliopistoon. – Pidin koulusta, mutta eihän koulutus koskaan vastaa täysin arkielämää. Olimme viimeinen vuosiluokka, joka sai nauttia Helsingin yliopiston 1800-luvun rakennuksista, ennen kuin farmasian opiskelu siirrettiin Viikkiin. Moberg vietti opiskeluaikana kesät ja joka kolmannen viikonlopun apteekis- sa töissä. Siellä opiskelija viihtyi, keski-ikä oli alhainen ja meininki nuorekas. – Opiskelujen jälkeen palasin samaan apteekkiin töihin, kunnes aloin lisään- tymään, Moberg nauraa. – Sitten ajattelin, että olisi kiva kokeilla jotain muutakin kuin apteekkia. Hain Loimaalle töihin lääkekeskukseen ja olin siellä pari vuotta, kunnes Forssassa avautui johtavan farmaseutin paikka. Työhön kuuluu lähes kaikki mahdollinen, logistiikasta aina lääkitys- ja potilas- turvallisuuden koordinointiin, eikä tylsää ehdi tulla. Kouluaikana Moberg vannoi, ettei menisi ikinä sairaalaan töihin, mutta niin vain ehti kokeilla sitäkin. – Aito moniammatillisuus on hienoa. Opiskelijoille haluaisin vinkata sen, että rohkea pitää olla. Farmasistit ovat toisinaan liian kilttiä porukkaa. Voisimme tuoda enemmän osaamistamme näkyväksi sekä korostaa alan monipuolisuutta ja kehittymismahdollisuuksia. – Pitää markkinoida sitä omaa osaamista. Me olemme tämän alan aitoja ammattilaisia. Täytyy uskoa siihen, mitä tekee, niin pääsee eteenpäin. Ennakkoluuloton apteekkari Stina Parkkamäki kokeili ensin opiskella vuoden sairaanhoitajaksi ja toisen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Kumpikaan ei tuntunut omalta, ja Parkkamäki päätyi farmasian puolelle silloiseen Kuopion korkeakouluun, nykyi- seen Itä-Suomen yliopistoon. – En oikein tiennyt mitä olisin halunnut tehdä, enkä tiennyt oikein farmasias- takaan mutta halusin kokeilla sitä. Sittenhän se tuntui tosi kovasti omalta alalta, Parkkamäki muistelee. Kesät kuluivat lääkekeskuksessa, lääketeollisuudessa ja apteekeissa niin Kemiössä kuin Hangossakin. Ruotsikin alkoi siinä sivussa sujumaan, kun kesät vietti rannikolla. – Pitää olla ennakkoluuloton, utelias ja avoin kokeilemaan erilaisia juttuja, Parkkamäki neuvoo. Valmistumisen jälkeen Kuopio vaihtui Kouvolaan, jonne Parkkamäki pääsi proviisoriksi. Apteekkari oli vanha herrasmies, joka antoi Parkkamäelle vastuun henkilöstön ja apteekin käytännön johtamisesta. Siitä lähtien Parkkamäki onkin viihtynyt esimiestehtävissä. – Olen kouluttautunut koko ajan lisää, sekä ammatillisesti että käynyt monia esimerkiksi asiakaspalvelu- ja johtamiskoulutuskursseja. Haluan oppia koko ajan lisää, Parkkamäki kertoo. Kouvolasta Parkkamäki siirtyi Kangasniemen kautta Haukivuorelle apteek- kariksi. Siellä hän aloitti tyypin 2 diabetes -asiakkaiden kanssa diabeteksen omahoitoa tukevan ”Hunaja-projektin”. Seuraavassa apteekissaan Mäntyharjulla Parkkamäki jatkoi diabetesprojektia ja lopulta syntyi ajatus, että sitä voisi tutkia enemmänkin. – Tästä käytännön aiheesta ja toiminnasta syntyi väitöskirja. Nyt olen ap- teekkarina Hyvinkäällä, ja täällä omahoidon tukeminen toivottavasti jatkuu taas vähän suuremmissa ympyröissä. Hyvinkään apteekki sijaitsee ostoskeskuksessa. Siellä Parkkamäki on keskit- tynyt siihen, miten toiminnasta saataisiin entistä ihmisläheisempää. – Nuorena en oikeastaan suunnitellut uraani. Monella tavoitteena on päästä apteekkariksi, mutta itse en ollut oikein ajatellut asiaa. Kun paikkaa aukesi, ajat- telin, että miksipä sitä ei kokeilisi. Apteekissa työskentely on niin monipuolista, että tylsää ei ole ollut ja vaikeista kokemuksistakin oppii aina uutta! URA- TARINA URA- TARINA 3736
TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 3938 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Monipuolisuudella vahva ura lääke- teollisuudessa Seija Karinkanta aloitti farmasian opiskelun vuonna 1985, heti päästyään yliop- pilaaksi. Tarkoituksena oli päästä lääketieteelliseen ja Karinkanta haki opiskele- maan myös farmasiaa, sillä 1980-luvulla lääketieteellisen terveydenhuoltoalan erikoiskiintiö sisälsi myös farmaseutit. Kiintiöt jäivät kuitenkin käyttämättä. – Olen kovasti yhden alan opiskelukiintiöitä vastaan. Jos olisi saanut hakea vain yhtä alaa, en olisi ikinä hakenut farmasialle. Tämä oli onnekas sattuma, Karinkanta muistelee. Ensimmäinen työpaikka aukesi Oriolalta. Siellä Karinkanta työskenteli varas- tofarmaseuttina, mutta yleni nopeasti varastokirjanpidon pääkirjanpitäjäksi. Vaikka nykypäivänä tietokoneita tarvitaan kaikessa ja se on kaikille itsestään selvää, vuonna 1988 tilanne ei ollut vielä samanlainen. Karinkanta kuitenkin näki, että tulevaisuudessa tietokoneiden käyttötaitoa tarvitaan. Hän halusi yhdistää farmasian tieteen ja kaupallisuuden, ja päätyi lukemaan iltalinjalla Malmin kaup- paoppilaitoksessa atk-merkonomiksi. – Farmasian laitoksella monella kurssikaverilla oli ykköshaaveena päästä lääke-esittelijäksi. Itse taas halusin lääketeollisuuteen, mutta en missään nimes- sä lääke-esittelijäksi, Karinkanta muistelee. – Itseäni kiinnostivat enemmän talouspuoli ja it-taidot. Ajattelin, että ne ovat tärkeitä ja haluan panostaa niihin. Oriola oli hyvä työnantaja, mutta nuorena ei malta jämähtää. Seuraavaksi Ka- rinkanta siirtyi IMS:lle. Siellä yhdistyivät jälleen farmasia, it-puoli ja kaupallisuus. Seuraavaksi Karinkanta työskenteli Leirakselle. Samaan aikaan, kun hän sai en- simmäisen lapsensa, farmaseuteille järjestettiin lääketeollisuuden erikoistumis- koulutus, johon oli päästävä mukaan. Osa äitiyslomasta kuluikin opiskellessa. Myös seuraava äitiysloma meni opiskellessa, sillä farmaseutin tutkinto täydentyi vuonna 1995 uuden asetuksen voimaantulon vuoksi, ja taas Karinkanta istui yliopiston penkillä. Tällä hetkellä Karinkanta työskentelee vanhempana tutkimuspäällikkönä Bayerilla Bayerin ostettua Leiraksen. – Se kuulostaa naivilta, mutta halusin auttaa muita ihmisiä. Se on ajanut tälle alalle. Halu tehdä jotain muiden hyväksi, Karinkanta miettii. Omaa uraa Karinkanta ei ole systemaattisesti osannut suunnitella. Asiat ovat menneet osin omalla painollaan ja aika hyvin on käynyt. Ei voi harmittaa, etteivät lääkiksen ovat aikanaan auenneet. – En voi tietää, mitä lääkärinä sitten tekisin. Nyt minulla on hirveän mielen- Farmanomista farmaseutiksi lääketukkuun Helena Kukkonen on ehtinyt tehdä pitkän uran farmasian parissa. Ala on ehti- nyt muuttua paljon, mutta se tuntuu edelleen mielenkiintoiselta omalta. Ihan alun perin Helena päätyi opiskelemaan farmasiaa vähän sattumalta. – Monella farmasia-ala tulee suvusta, mutta minulla oli vain yksi tuttu farma- seutti. Hänen kauttaan kuulin alasta. Eräänä päivänä näin Helsingin Sanomissa ilmoituksen, että haettiin opiskelijoita farmanomin koulutukseen. Mutta siinä piti olla valmiiksi harjoittelupaikka. Niinpä Helena löysi harjoittelupaikan Helsingistä ja muutti Kouvolasta uuteen kotikaupunkiinsa. – Ensimmäinen harjoittelupaikkani oli ihana! Se oli perinteikäs 90 vuotta vanha apteekki ja sen omisti jo iäkkäämpi apteekkari. Työkaverit ja asiakkaat olivat mukavia, ja paikan tunnelma oli erilainen kuin useimmissa apteekeissa tänä päivänä. Se varmasti vaikutti siihen, että ihastuin alaan, Helena miettii. Kun Kukkonen oli toiminut farmanomina 15 vuotta, järjestettiin Helsingin yli- opistossa poikkeuskoulutus farmanomista farmaseutiksi. Helena pääsi mukaan ja suoritti yhdessä vuodessa farmaseutin tutkinnon. – Totta kai joitain kursseja hyväksi luettiin aikaisemmasta koulutuksesta, mutta teimme kahta kurssia samaan aikaan tiukalla opiskelutahdilla, hän muiste- lee. Valmistumisen jälkeen piti miettiä erilaisia vaihtoehtoja toimia farmaseuttina. SPR:n kenttätyö kiinnosti, mutta kun siellä ei ollut juuri silloin paikkoja, Kukkonen haki ja pääsi Tamrolle lääketukkuliikkeeseen. – Aloitin asiakaspalvelussa, mutta tällä kertaa asiakkaana eivät olleetkaan yksityishenkilöt vaan sairaala-apteekit, apteekit ja lääkekeskukset. Tuotteet olivat kuitenkin tuttuja ja viihdyin siellä kahdeksan vuotta, kunnes työ siirtyi Vantaalta Tampereelle. Vantaan asiakaspalvelupisteen lopettamisen jälkeen Helena siirtyi talon sisällä ostopuolelle. Nykyisin asiakkaana on lääketeollisuus. – Olen ehtinyt nähdä tällä alalla paljon ja aikaisemmasta alan kokemuksesta on ollut koko ajan hyötyä. Kaikki mitä osaan, on kyllä tullut käyttöön nykyisessä työssäni, Helena toteaa. – Samaa toivon myös nuorille. Kannattaa olla avoin erilaisille vaihtoehdoille ja kokeilla esimerkiksi kesätyöpaikkoja ennakkoluulottomasti. URA- TARINA URA- TARINA 3938
TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 4140 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Jokainen kesäduuni on uramahdollisuus - Kesätöissä voi saada sellaisia tehtäviä, joita tulee myöhemminkin proviisorina tekemään, kommentoi Alpo Turunen omaa kesätyötään apteekissa. Turunen opiskelee viidettä vuotta proviisoriksi Itä-Suomen yliopistossa. Kesätyöpaikan hän sai apteekista, jossa teki vuosi sitten harjoittelunsa. Harjoit- telupaikka taas löytyi kontaktoimalla Savon alueen apteekkeja. - Kyllä jokaista kesätyöpaikkaa voi ajatella mahdollisena tulevana työpaikka- na. Apteekkarin kanssa on puhuttu mahdollisuudesta jatkaa viikonlopputöissä myös syksyllä, Turunen jatkaa. Kesätyörupeama kestää kesäkuusta elokuuhun. Turusen työtehtävät liittyvät pääosin asiakaspalveluun, mutta apteekissa on kesätyöläisille muitakin tehtäviä tarjolla. Turunen kertoo päässeensä mukaan muun henkilökunnan kanssa ap- teekin toiminnan ja palveluiden kehittämiseen, esimerkiksi apteekissa aloitet- tavan lääkityksen tarkistuspalvelun. Hän on myös perehtynyt apteekin palve- lupisteen toimintaan liittyvään lainsäädäntöön ja suunnitellut palvelupisteen toimintaa sekä laatinut tarvittavia hakemuksia, dokumentteja ja ohjeistusta. Apteekissa kesätyömahdollisuuksia on tarjolla varsinkin farmaseutin oikeu- det omaavalle. - Oppilaan oikeuksilla työn saanti on hankalampaa, mutta kun ottaa huo- mioon paljonko apteekkeja on, niin kyllä myös teknisenä tai oppilaana on helppo päästä töihin. Aktiivisuus työnhaussa on tietysti tärkeää, Turunen huomauttaa. Kesätöissä Fimeassa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa myyntilupakoordinaattori- na työskentelevä Laura Rökman löysi työpaikan vinkin kautta. Kesätyöpaikkaa hän haki lähettämällä avoimen hakemuksen. Rökman opiskelee Itä-Suomen yliopistossa farmaseutiksi, opinnot jatkuvat syksyllä toista vuotta. - Mielestäni tälle alalle voisi olla hieman enemmän kesätyöpaikkoja tarjolla. Tuntuu, että useat paikat menevät suhteiden välityksellä eikä avoimia työpaik- kahakuja näy kovin paljoa. Minulle on jäänyt myös sellainen olo, että varsinkin ensimmäisen vuoden opiskelijana on hankala saada kesätyötä esimerkiksi apteekista, ellei aiempaa kokemusta sieltä ole, Rökman tuumii. Tehtäviin kuuluvat lääkkeiden myyntilupahakemusten validointi eli hallinnol- linen esitarkastus, jonka tarkoituksena on tarkistaa hakemuksen pätevyys sekä pyytää mahdollisia täydennyksiä arvioinnin edistämiseksi. - Kuulun lääkkeiden arviointiyksikköön, jossa myyntilupakoordinaattoreiden lisäksi työskentelee myyntilupa-assistentteja, erilaisia arvioijia (kliininen ja laatu), Puhelin käteen! Itä-Suomen Yliopistossa neljättä vuotta farmasiaa opiskeleva Linnea Raimas vinkkaa, että kesätyöasioissa kannattaa ottaa suoraan yhteyttä haluamaansa paikkaan. Aina kesätyöpaikkoja ei ilmoiteta, vaikka tarvetta työntekijälle olisikin. Puhelin siis käteen tai sähköpostin ääreen! – Ennen opiskelujen aloittamista olin kesätöissä apteekissa. Siellä sai aina- kin hyvän kuvan siitä, mitä alaa olen menossa opiskelemaan, Raimas kertoo. Raimas työskenteli teknisenä työntekijänä kahtena kesänä. Työnkuvaan kuuluivat niin kassalla oleminen kuin hyllyjen täyttökin. Raimas neuvoo, että harjoittelupaikoista kannattaa myös kysellä kesätyön mahdollisuutta. – Keväällä 2014 olin ensin harjoittelussa apteekissa oppilaana ja pääsin jatkamaan sen jälkeen kesätöihin. Vuonna 2015 kävi samalla tavalla, kun olin Kotkassa sairaala-apteekissa! Raimaksen mukaan kesätyötilanne on hyvä. Monelle halukkaalle paikka löytyy, vaikka sen perässä saattaa joutua hieman matkustamaan. Kesällä 2016 Raimas työskenteli jälleen sairaala-apteekissa, tällä kertaa Kuopiossa. – Sairaala-apteekissa työskentely kiinnostaisi myös valmistumisen jälkeen, Raimas tuumaa. kiintoinen työ, josta pidän. Saan olla kehittämässä lääkkeitä ihmisten tarpeisiin, se on minun mielestäni aika mahtavaa. Karinkanta neuvoo nuoria farmaseutteja miettimään, mitä he haluaisivat tehdä. Haluaako pysyä Suomessa vai ehkä kokeilla työskentelyä ulkomailla, kiinnostaako lääketeollisuus tai ehkä apteekki. Apteekki-sanankin alle piiloutuu monta eri vaihtoehtoa. – Lähde vaikka ihan yksityiskohtaisesti miettimään, mitä haluat tehdä tai mihin haluaisit suuntautua. Itse tein niin, että karsin pois ne vaihtoehdot, mitä en itse kokenut mielenkiintoisimmiksi, Karinkanta neuvoo. – Lisäkoulutus ei myöskään ikinä ole pahitteeksi. Yksi tutkinto ei kuitenkaan ole niin laaja-alainen, etteikö hyötyä olisi muistakin tutkinnoista. Ja jos joku työ- mahdollisuus ei ole niin hieno mitä haluaisit, kannattaa muistaa, että se saattaa poikia lisää hienompia työtilaisuuksia. Myös yritysten erilaiset trainee-ohjelmat voivat olla urapolun alku. KESÄ- TYÖ- TARINA KESÄ- TYÖ- TARINA KESÄ- TYÖ- TARINA 4140
TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 4342 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Apteekissa Down Under Itä-Suomen yliopistossa opiskeleva Enni Hakkarainen halusi tutustua erilai- seen sairaanhoito- ja apteekkikulttuuriin sekä kehittää samalla kielitaitoaan. Suunnaksi valikoitui Australia, jossa Hakkarainen suoritti toisen apteekkiharjoit- telujakson Canberrassa Australian National University (ANU) Pharmacyssa. – Olin harjoittelussa kolme kuukautta ja opin vaihdon aikana todella paljon! Työ painottui itsehoitolääkkeisiin ja opin paljon oireiden kartoittamisesta, Hak- karainen kertoo. – Sain myös itsevarmuutta ja rohkeutta asiakaspalveluun. Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella on sopimus ANU Pharmacyn kanssa. Apteekissa on ollut suomalaisia harjoittelijoita kahdeksan vuoden ajan, ja Canberrassa on suuri suomalainen yhteisö. Sen kautta Hakkarainenkin löysi melko helposti asunnon. – Asuin suomalaisen perheen takapihalla olevassa yksiössä. Muita käytän- nön asioita oli esimerkiksi viisumi, joka piti hankkia Australiaan tullessa. Working holiday -viisumin sai onneksi helposti netissä, enkä avannut pankkitiliäkään kolmen kuukauden vuoksi. – Uskomatonta kyllä, kaipasin suomalaisten apteekkien tuttuja, tarkkoja toimintaohjeita! Hakkarainen muistuttaa kanssaopiskelijoita, että suomalaisessa apteekissa ehtii työskennellä. – Kannattaa tarttua tilaisuuteen ja käydä kurkkaamassa, miten apteekki toi- mii ulkomailla. Itsekin haluaisin lähteä vielä uudestaan, saa nähdä mihin elämä kuljettaa! Never say never! Vaihtoon useammin? Ennen kuin Kaisa Kyttä oli edes päässyt sisään Itä-Suomen Yliopistoon, hän otti selvää koulun vaihtopaikoista. Australia! Sinne oli päästävä. – Australia oli maana kiehtonut mua aina. Ajattelin, että jos vaan saan mah- dollisuuden, niin lähden sinne, Kyttä muistelee. Unelma toteutui vuonna 2014, kun Kyttä matkusti Australiaan (HUOM mikä kaupunki oli) kolmen kuukauden harjoitteluun. Matka kesti lähes vuorokauden ja lämpötila vaihtui Suomen helmikuun paukkupakkasista 30 asteen lämpöön. Kyttä ja hänen kurssikaverinsa aseuttuivat asumaan paikallisen naisen vuokraa- maan huoneeseen. Harjoittelupaikka oli yliopiston kampuksella sijaitseva apteekki, jossa riitti nuoria asiakkaita. – Saimme palvella englanniksi asiakkaita ja antaa lääkkeitä. Apteekissa kaik- ki lääkkeet olivat piilossa ja siksi niistä kyseltiin enemmän kuin Suomessa, Kyttä kertoo. – Aluksi oli vaikeuksia, kun sanastoa piti opetella englanniksi. Vaikka lää- keaineet olivatkin samat, niiden myyntinimet vaihtelivat. Syksyllä 2015 Kyttä suuntasi taas ulkomaille, tällä kertaa hieman lähemmäk- si. Ruotsista asunnon etsiminen oli vaikeampaa kuin Australiasta, mutta lopulta Kyttä löysi sopivan huoneen. – Ruotsiin lähdin tekemään gradua eräälle lääkefirmalle. Työkielenä vuorot- telivat ruotsi, englanti ja suomi. Minulla oli kaksi suomenkielistä ohjaajaa, mutta kahvipöydässä puhuttiin ruotsia. Ensimmäiset kaksi viikkoa Kyttä istui hiljaa, mutta lopulta oli pakko uskaltau- tua puhumaan. – Luulin olleeni hyvä ruotsissa, mutta on ihan eri asia olla paikan päällä kuin opiskella kieltä koulussa. Kaikki olivat kuitenkin todella kannustavia, eikä kukaan huomauttanut virheistä! Ruotsissa Kytällä ei ollut mukana kurssikaveria, joten välillä iski koti-ikävä. Maksalaatikkoakaan ei länsinaapurista löytynyt. Skype oli kovassa käytössä. Australiaan Kyttä matkusti farmasian laitoksen apurahan turvin, Ruotsiin hän sai tukea Farmasialiitolta ja Proviisoriyhdistykseltä sekä Erasmus-ohjelman kaut- ta. Kyttä kannustaa opiskelijoita kokeilemaan ulkomaille lähtöä, vaikkapa juuri harjoitteluun. – Suosittelen kaikille, vaikka välillä tulikin sellainen olo, että miksi mä teen tän itselleni vapaaehtoisesti, Kyttä nauraa. – Edelleen jäi kiinnostus lähteä johonkin. Seuraavaksi haluaisin kokeilla ehkä jotain saksankielistä maata. tutkijakoordinaattoreita sekä prosessi- ja yksikköpäälliköt. Koordinaattorit ovat suurin osa farmasisteja, joiden lisäksi yksikössä on ylilääkäreitä, jotka työskente- levät pääosin arvioijina, Rökman kertoo. Rökman kokee, että oman alan kesätyöstä on varmasti hyötyä opinnoissa. - Uskon, että on mahdollista työllistyä myöhemmin kesätyön päätyttyä sa- maan paikkaan. Itselleni ainakin kävi niin edellisen työpaikan kohdalla. Kesätyö on loistava mahdollisuus saada uutta ja erilaista työkokemusta sekä hyvä tapa saada jalka oven väliin tulevaisuutta ja tulevia työpaikkoja ajatellen. VAIHTO- TARINA VAIHTO- TARINA 4342
TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 4544 TYÖPAIKALLA ONGELMIA VOI SYNTYÄ KOLMELLA TASOLLA 1. Työntekijöiden kesken 2. Työnantajan ja työntekijän välillä 3. Työntekijän ja työpaikan asiakkaan välillä T yöntekijöiden keskinäiset ongelmat voivat liittyä esimerkiksi työpaikkakiu- saamiseen, henkilökemiaongelmiin tai epätasapuoliseen kohteluun. Pahim- millaan tilanne jatkuu jopa vuosia, jo- ten oikea taktiikka on puuttua asiaan heti. Työntekijän, jolla on ongelmia työkaverinsa kanssa kannattaa pyrkiä selvittämään asiaa puhumalla. Keskusteluun voi pyytää mukaan työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen ja viime kädessä esimiehen, ellei tilanne ratkea. Työnantajan ja työntekijöiden välisiin ongelmiin voidaan soveltaa samantyyppistä ratkaisumallia. Työn- tekijän kannattaa ensin keskustella asiasta esimerkiksi luottamusmiehen kanssa ja tarvittaessa työntekijä voi pyytää luottamusmiestä puhumaan puolestaan työnan- tajan kanssa. Jos kyseessä on kiusaaminen, epäasial- linen kohtelu tai työturvallisuusongelma, niin tilanteen kärjistyessä on mahdollista pyytää apua työsuojeluvi- ranomaisilta. He työskentelevät Aluehallintovirastoissa (www.avi.fi). Joskus myös asiakkaat aiheuttavat ongelmia työntekijälle. Apteekissa asiakas saattaa käyttäytyä uhkaavasti, tai muutoin ahdistella työntekijää. Näissä tilanteissa on syytä pyytää asiakasta lopettamaan. Ellei puhe tehoa, tulee työntekijän viipymättä ottaa yhteyttä työnantajaan ja pyytää tätä puuttumaan asiaan. Työn- antajalla on työturvallisuuslaissa säädetty velvollisuus järjestää työpaikan toiminta sellaiseksi, ettei työnteki- jän fyysinen, eikä henkinen hyvinvointi ole uhattuna. ASIALLINEN KOHTELU TYÖPAIKALLA Työpaikalla käydään tekemässä työtä. Vaikka työn- antajalla luonnollisesti onkin oikeus johtaa ja valvoa työntekoa, ei työntekijöitä voi kohdella aivan miten tahansa. Työntekijöitä on ensinnäkin kohdeltava kaikissa tilanteissa tasapuolisesti ja toisaalta ketään ei saa syrjiä esimerkiksi kansallisuuden tai sukupuoli- sen suuntautumisen perusteella. Erilainen kohtelu on sallittua vain, jos kohtelulle on olemassa hyväksyttävät, työn sisällöstä johtuvat perusteet. Työntekijän fyysistä koskemattomuutta ei saa loukata missään tilanteessa. Asialliseen kohteluun kuuluu myös rauhallinen ja turvallinen työympäristö. Nykyään valitettavan tavalli- nen ilmiö on työpaikkakiusaaminen. Sitä voi esiintyä sekä esimiehen toimesta että myös työntekijöiden TEKSTI: HANNA LEHTIMÄKI JA IIVARI JÄRVINEN TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Elämässä konflikteilta ei valitettavasti voida välttyä. Tämä koskee myös työelämää. Työpaikalla voi tulla eteen erilaisia ristiriita-, ongelma- tai muutostilanteita. Parhaiten niistä pääsee ylitse tilanteesta riippuen ottamalla asioista selvää, keskustelemalla, neuvottelemalla, sopimalla ja hoitamalla asia sen jälkeen pois päiväjärjestyk- sestä. Useimmissa tilan- teissa hyvä tuki on luotta- musmies tai työsuojelu- valtuutettu.
TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 4746 välillä. Työpaikkakiusaaminen tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijän työrauhaa häiritään esimerkiksi vähättelemällä ja arvostelemalla häntä perusteet- tomasti tai eristämällä hänet muusta työyhteisös- tä. Kiusaamisesta ja muusta epäasiallisesta kohte- lusta kannattaa kertoa työnantajalle viipymättä. TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN Työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan tilannet- ta, jossa kahden tai useamman ihmisen välille muodostuu toistuvan huonon työkäyttäytymisen kautta vallankäyttötilanne. Vallankäytön kohtee- na oleva osapuoli alistuu ja joutuu puolustus- kyvyttömään tilaan. Työpaikkakiusaaminen voi ilmetä ilmeiden, eleiden, puheiden tai tekojen kautta loukkaavana toimintana taikka sanalli- sina loukkauksina. Työpaikkakiusaamista voi esiintyä työntekijöiden välillä tai esimiehen ja työntekijän välillä. Kiusaamisen kokemus on hyvin yksilöllistä. Jokaisen tuleekin itse ilmaista, milloin kokee toisen käyttäytymisen työpaik- kakiusaamisena. Työnantajan velvollisuutena on taata työntekijöille turvalliset ja terveelliset työolot. Niihin ei kuulu työpaikkakiusaaminen, häirintä ja epäasiallinen kohtelu tai työsyrjintä. Epäasiallista kohtelua ja häirintää ehkäistään kehittämällä työyhteisön ilmapiiriä ja työkäyttäy- tymistä. Työnantajan velvollisuutena on puuttua häirintään ja epäasialliseen kohteluun sekä työpaikkakiusaamiseen. Jotta työnantaja voi puuttua tilanteeseen, on tilanne tuotava työn- antajan tietoon. Esimiehellä on mahdollisuus puuttua tilanteeseen työn johto- ja valvontaoi- keutensa nojalla. Jos ongelmien aiheuttajana on lähiesimies, tulee asia viedä ylemmän esimie- hen tietoon ja pyytää tätä puuttumaan asioiden kulkuun. Puuttuminen lähtee liikkeelle tilanteen selvittämisestä. TYÖSUHDEASIAT Työpaikalla voi syntyä epäselvyyttä tai erimieli- syyttä työehtosopimuksen tai työlainsäädännön tulkintaan taikka soveltamiseen liittyen. Tällaises- sa tilanteessa kannattaa ensin kääntyä luotta- musmiehen puoleen. Hän on liiton kouluttama edunvalvoja, joka tuntee työehtosopimukset ja työlainsäädännön. Neuvoteltuasi ensin luotta- musmiehen kanssa, käy neuvottelu työnanta- jasi kanssa. Pyydä luottamusmies tarvittaessa avustamaan neuvottelussa. Työehtosopimusta ja työlainsäädäntöä tulee noudattaa työpaikalla. Jos asia ei ratkea paikallisesti neuvotellen, ottakaa yhteys Farmasialiiton työsuhdeneuvontaan. TYÖEHTOJEN MUUTTAMINEN Tehty työsopimus sitoo työntekijää ja työnanta- jaa allekirjoittamisen jälkeen. Työsopimusta ei työsuhteen kestäessä yleensä tarvitse tehdä uudelleen. Yleensä parannukset tai muutokset työehtoihin sovitaan erillisellä liitteellä, jonka osapuolet yhdessä allekirjoittavat. Työnantajalla ei ole yksipuolista oikeutta heikentää jo sovit- tuja työehtoja. Työehtojen heikentäminen on mahdollista ainoastaan irtisanomisperusteella ja irtisanomisaikaa noudattaen. Jos sinulle tarjotaan uutta työsopimusta huonommin työehdoin, ei sitä tule koskaan välittömästi allekirjoittaa. Ota työnantajan tarjoama työsopimusesitys mukaasi ja pyydä aikaa selvittääksesi työehtomuutoksen laillisuuden. Sen jälkeen ota yhteys luottamus- mieheen tai Farmasialiiton toimistoon. Apteek- karin vaihtuessa uusia työsopimuksia ei tarvitse tehdä, vaan vanhan apteekkarin kanssa tehdyt työsopimukset sitovat uutta apteekkaria. TYÖNANTAJAN HEIKKO TUOTANNOLLIS-TALOUDELLINEN TILANNE Työntekijän irtisanominen on mahdollista, kun siihen on työsopimuslain tarkoittama tuotan- nollis-taloudellinen irtisanomisperuste. Silloin työnantajalla tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudel- leen järjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Ennen kenenkään työn- tekijän irtisanomista etsitään tilanteen ratkaise- miseksi lievempiä keinoja ja työntekijän irtisano- minen on viimeinen vaihtoehto. Työsopimusta ei saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Apteekkien taloudellinen tilanne on muuta- maa yksittäistä poikkeusapteekkia lukuun otta- matta hyvä, joten irtisanomisperusteen todellinen olemassaolo on aina syytä selvittää apteekkisek- torilla kunnolla. Perustetta irtisanomiseen ei ole, jos työnantaja on ottanut uuden työntekijän en- nen irtisanomista tai sen jälkeen samankaltaisiin tehtäviin. Perustetta irtisanomiseen ei myöskään ole, kun töiden uudelleen järjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä. Yhteistoimintalakia sovelletaan, kun yritykses- sä työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20. Yhteistoimintalain 8 luvun mukaiset yhteistoimintaneuvottelut on käytävä työnantajan harkitessa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työn- tekijän irtisanomiseen, osa-aikaistamiseen tai lomauttamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Yhteistoimintaneuvotteluissa on kä- siteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyy- den saavuttamiseksi mm. näiden toimenpiteiden perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Työnantaja on vastuussa tuotannollis-talo- udellisen tilanteensa perusteella tekemistään työsuhteisiin liittyvistä toimenpiteistä. Laittomasta työsuhteen päättämisestä työnantaja voi joutua maksamaan korvauksena työntekijälle 3-24 kuu- kauden palkkaa vastaavan korvauksen. Yhteistoimintaneuvottelujen aikana tai päät- teeksi työnantaja saattaa tarjota henkilöstölleen irtisanomis- tai eropakettia. Paketin vaikutuksista työttömyysturvaan kannattaa olla etukäteen yhteydessä työttömyyskassaan tai TE-toimistoon. Tiedätkö sinä oikeutesi työpaikalla? 47
Farmasia_tyoelamaopas_aukeamittain (1)
Farmasia_tyoelamaopas_aukeamittain (1)
Farmasia_tyoelamaopas_aukeamittain (1)
Farmasia_tyoelamaopas_aukeamittain (1)
Farmasia_tyoelamaopas_aukeamittain (1)

Recommended

Kesäksi työhön oman osaamisen tunnistaminen 20141106-1
Kesäksi työhön oman osaamisen tunnistaminen 20141106-1Kesäksi työhön oman osaamisen tunnistaminen 20141106-1
Kesäksi työhön oman osaamisen tunnistaminen 20141106-1Suomen Ekonomit
 
Kesäksi työhön tehokas cv ja hakemus 20141202
Kesäksi työhön tehokas cv ja hakemus 20141202Kesäksi työhön tehokas cv ja hakemus 20141202
Kesäksi työhön tehokas cv ja hakemus 20141202Suomen Ekonomit
 
Esimerkki-CV: Virtanen Veera
Esimerkki-CV: Virtanen VeeraEsimerkki-CV: Virtanen Veera
Esimerkki-CV: Virtanen VeeraSuomen Ekonomit
 
Sara kangasniemi avoin työhakemus & cv
Sara kangasniemi avoin työhakemus & cvSara kangasniemi avoin työhakemus & cv
Sara kangasniemi avoin työhakemus & cvSara Kangasniemi
 
Eiköhän liitytä! Opas jäsenhankintaan
Eiköhän liitytä! Opas jäsenhankintaanEiköhän liitytä! Opas jäsenhankintaan
Eiköhän liitytä! Opas jäsenhankintaanSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännötTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännötSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Sosiaalinen media-rekrytoinnissa-23022016
Sosiaalinen media-rekrytoinnissa-23022016Sosiaalinen media-rekrytoinnissa-23022016
Sosiaalinen media-rekrytoinnissa-23022016Maria Rajakallio
 
MyyntiTreenit verkostoituminen
MyyntiTreenit verkostoituminen MyyntiTreenit verkostoituminen
MyyntiTreenit verkostoituminen Redesan Oy
 

Recommended

Kesäksi työhön oman osaamisen tunnistaminen 20141106-1
Kesäksi työhön oman osaamisen tunnistaminen 20141106-1Kesäksi työhön oman osaamisen tunnistaminen 20141106-1
Kesäksi työhön oman osaamisen tunnistaminen 20141106-1Suomen Ekonomit
 
Kesäksi työhön tehokas cv ja hakemus 20141202
Kesäksi työhön tehokas cv ja hakemus 20141202Kesäksi työhön tehokas cv ja hakemus 20141202
Kesäksi työhön tehokas cv ja hakemus 20141202Suomen Ekonomit
 
Esimerkki-CV: Virtanen Veera
Esimerkki-CV: Virtanen VeeraEsimerkki-CV: Virtanen Veera
Esimerkki-CV: Virtanen VeeraSuomen Ekonomit
 
Sara kangasniemi avoin työhakemus & cv
Sara kangasniemi avoin työhakemus & cvSara kangasniemi avoin työhakemus & cv
Sara kangasniemi avoin työhakemus & cvSara Kangasniemi
 
Eiköhän liitytä! Opas jäsenhankintaan
Eiköhän liitytä! Opas jäsenhankintaanEiköhän liitytä! Opas jäsenhankintaan
Eiköhän liitytä! Opas jäsenhankintaanSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännötTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännötSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Sosiaalinen media-rekrytoinnissa-23022016
Sosiaalinen media-rekrytoinnissa-23022016Sosiaalinen media-rekrytoinnissa-23022016
Sosiaalinen media-rekrytoinnissa-23022016Maria Rajakallio
 
MyyntiTreenit verkostoituminen
MyyntiTreenit verkostoituminen MyyntiTreenit verkostoituminen
MyyntiTreenit verkostoituminen Redesan Oy
 
Bisnestä sosiaalisessa mediassa 6.5.2010 Verso tapahtuma
Bisnestä sosiaalisessa mediassa 6.5.2010 Verso tapahtumaBisnestä sosiaalisessa mediassa 6.5.2010 Verso tapahtuma
Bisnestä sosiaalisessa mediassa 6.5.2010 Verso tapahtumaVesa Auvinen
 
Rekrytointi murroksessa
Rekrytointi murroksessaRekrytointi murroksessa
Rekrytointi murroksessaJobiJobi!
 
2015 05-28 voittajatiimin rakentaminen, kaijala markku
2015 05-28 voittajatiimin rakentaminen, kaijala markku2015 05-28 voittajatiimin rakentaminen, kaijala markku
2015 05-28 voittajatiimin rakentaminen, kaijala markkuPro-Source Oy
 
Työtä on! Ilmainen työnhakuopas uraansa käynnistäville
Työtä on! Ilmainen työnhakuopas uraansa käynnistävilleTyötä on! Ilmainen työnhakuopas uraansa käynnistäville
Työtä on! Ilmainen työnhakuopas uraansa käynnistävilleTeemu Malinen
 
Ole magneetti vedä puoleesi uusia vapaaehtoisia
Ole magneetti vedä puoleesi uusia vapaaehtoisiaOle magneetti vedä puoleesi uusia vapaaehtoisia
Ole magneetti vedä puoleesi uusia vapaaehtoisiaLari Karreinen
 
Työllistymistä tukeva opas vammaisille nuorille
Työllistymistä tukeva opas vammaisille nuorilleTyöllistymistä tukeva opas vammaisille nuorille
Työllistymistä tukeva opas vammaisille nuorilleKaisa Karvonen
 
Vahva oppilaitoksen somepresenssi – Kuinka sen teen?
Vahva oppilaitoksen somepresenssi – Kuinka sen teen?Vahva oppilaitoksen somepresenssi – Kuinka sen teen?
Vahva oppilaitoksen somepresenssi – Kuinka sen teen?Katleena Kortesuo
 
Sosiaalinen media rekrytoinnissa 2014 SoMe Studio Maria Rajakallio
Sosiaalinen media rekrytoinnissa 2014 SoMe Studio Maria Rajakallio Sosiaalinen media rekrytoinnissa 2014 SoMe Studio Maria Rajakallio
Sosiaalinen media rekrytoinnissa 2014 SoMe Studio Maria Rajakallio Maria Rajakallio
 
2010-06-Työelämä korkeakoulun asiakkaana
2010-06-Työelämä korkeakoulun asiakkaana2010-06-Työelämä korkeakoulun asiakkaana
2010-06-Työelämä korkeakoulun asiakkaanaLasse Leponiemi
 
Työnhaun uudet tuulet webinaari
Työnhaun uudet tuulet webinaariTyönhaun uudet tuulet webinaari
Työnhaun uudet tuulet webinaariSuomen Ekonomit
 
Verkostosymposium 17.4.2012
Verkostosymposium 17.4.2012Verkostosymposium 17.4.2012
Verkostosymposium 17.4.2012MikkoBA
 
Career Catalogue 2014
Career Catalogue 2014 Career Catalogue 2014
Career Catalogue 2014 Miikka Kataja
 
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Muutosliikkeessa
MuutosliikkeessaMuutosliikkeessa
MuutosliikkeessaSAK
 
Järjestötoiminna merkitys työuralla virityspäivä
Järjestötoiminna merkitys työuralla virityspäiväJärjestötoiminna merkitys työuralla virityspäivä
Järjestötoiminna merkitys työuralla virityspäiväMerli Lahtinen
 
Älä lähde soitellen someen
Älä lähde soitellen someenÄlä lähde soitellen someen
Älä lähde soitellen someenGrapevine Media Oy
 
Kesäksi työhön työpaikat pinnalla ja piilossa 20141126
Kesäksi työhön työpaikat pinnalla ja piilossa 20141126Kesäksi työhön työpaikat pinnalla ja piilossa 20141126
Kesäksi työhön työpaikat pinnalla ja piilossa 20141126Suomen Ekonomit
 
Opas miltton poikkeuksellisen hyvä kesätyöntekijäkokemus_2020
Opas miltton poikkeuksellisen hyvä kesätyöntekijäkokemus_2020Opas miltton poikkeuksellisen hyvä kesätyöntekijäkokemus_2020
Opas miltton poikkeuksellisen hyvä kesätyöntekijäkokemus_2020Miikka Huhta
 
Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 5
Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 5Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 5
Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 5LAURA Rekrytointi Oy
 
Menesty somessa
Menesty somessa Menesty somessa
Menesty somessa FutureMarja
 

More Related Content

Similar to Farmasia_tyoelamaopas_aukeamittain (1)

Bisnestä sosiaalisessa mediassa 6.5.2010 Verso tapahtuma
Bisnestä sosiaalisessa mediassa 6.5.2010 Verso tapahtumaBisnestä sosiaalisessa mediassa 6.5.2010 Verso tapahtuma
Bisnestä sosiaalisessa mediassa 6.5.2010 Verso tapahtumaVesa Auvinen
 
Rekrytointi murroksessa
Rekrytointi murroksessaRekrytointi murroksessa
Rekrytointi murroksessaJobiJobi!
 
2015 05-28 voittajatiimin rakentaminen, kaijala markku
2015 05-28 voittajatiimin rakentaminen, kaijala markku2015 05-28 voittajatiimin rakentaminen, kaijala markku
2015 05-28 voittajatiimin rakentaminen, kaijala markkuPro-Source Oy
 
Työtä on! Ilmainen työnhakuopas uraansa käynnistäville
Työtä on! Ilmainen työnhakuopas uraansa käynnistävilleTyötä on! Ilmainen työnhakuopas uraansa käynnistäville
Työtä on! Ilmainen työnhakuopas uraansa käynnistävilleTeemu Malinen
 
Ole magneetti vedä puoleesi uusia vapaaehtoisia
Ole magneetti vedä puoleesi uusia vapaaehtoisiaOle magneetti vedä puoleesi uusia vapaaehtoisia
Ole magneetti vedä puoleesi uusia vapaaehtoisiaLari Karreinen
 
Työllistymistä tukeva opas vammaisille nuorille
Työllistymistä tukeva opas vammaisille nuorilleTyöllistymistä tukeva opas vammaisille nuorille
Työllistymistä tukeva opas vammaisille nuorilleKaisa Karvonen
 
Vahva oppilaitoksen somepresenssi – Kuinka sen teen?
Vahva oppilaitoksen somepresenssi – Kuinka sen teen?Vahva oppilaitoksen somepresenssi – Kuinka sen teen?
Vahva oppilaitoksen somepresenssi – Kuinka sen teen?Katleena Kortesuo
 
Sosiaalinen media rekrytoinnissa 2014 SoMe Studio Maria Rajakallio
Sosiaalinen media rekrytoinnissa 2014 SoMe Studio Maria Rajakallio Sosiaalinen media rekrytoinnissa 2014 SoMe Studio Maria Rajakallio
Sosiaalinen media rekrytoinnissa 2014 SoMe Studio Maria Rajakallio Maria Rajakallio
 
2010-06-Työelämä korkeakoulun asiakkaana
2010-06-Työelämä korkeakoulun asiakkaana2010-06-Työelämä korkeakoulun asiakkaana
2010-06-Työelämä korkeakoulun asiakkaanaLasse Leponiemi
 
Työnhaun uudet tuulet webinaari
Työnhaun uudet tuulet webinaariTyönhaun uudet tuulet webinaari
Työnhaun uudet tuulet webinaariSuomen Ekonomit
 
Verkostosymposium 17.4.2012
Verkostosymposium 17.4.2012Verkostosymposium 17.4.2012
Verkostosymposium 17.4.2012MikkoBA
 
Career Catalogue 2014
Career Catalogue 2014 Career Catalogue 2014
Career Catalogue 2014 Miikka Kataja
 
Muutosliikkeessa
MuutosliikkeessaMuutosliikkeessa
MuutosliikkeessaSAK
 
Järjestötoiminna merkitys työuralla virityspäivä
Järjestötoiminna merkitys työuralla virityspäiväJärjestötoiminna merkitys työuralla virityspäivä
Järjestötoiminna merkitys työuralla virityspäiväMerli Lahtinen
 
Kesäksi työhön työpaikat pinnalla ja piilossa 20141126
Kesäksi työhön työpaikat pinnalla ja piilossa 20141126Kesäksi työhön työpaikat pinnalla ja piilossa 20141126
Kesäksi työhön työpaikat pinnalla ja piilossa 20141126Suomen Ekonomit
 
Opas miltton poikkeuksellisen hyvä kesätyöntekijäkokemus_2020
Opas miltton poikkeuksellisen hyvä kesätyöntekijäkokemus_2020Opas miltton poikkeuksellisen hyvä kesätyöntekijäkokemus_2020
Opas miltton poikkeuksellisen hyvä kesätyöntekijäkokemus_2020Miikka Huhta
 
Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 5
Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 5Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 5
Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 5LAURA Rekrytointi Oy
 

Similar to Farmasia_tyoelamaopas_aukeamittain (1) (20)

Bisnestä sosiaalisessa mediassa 6.5.2010 Verso tapahtuma
Bisnestä sosiaalisessa mediassa 6.5.2010 Verso tapahtumaBisnestä sosiaalisessa mediassa 6.5.2010 Verso tapahtuma
Bisnestä sosiaalisessa mediassa 6.5.2010 Verso tapahtuma
 
Rekrytointi murroksessa
Rekrytointi murroksessaRekrytointi murroksessa
Rekrytointi murroksessa
 
2015 05-28 voittajatiimin rakentaminen, kaijala markku
2015 05-28 voittajatiimin rakentaminen, kaijala markku2015 05-28 voittajatiimin rakentaminen, kaijala markku
2015 05-28 voittajatiimin rakentaminen, kaijala markku
 
Työtä on! Ilmainen työnhakuopas uraansa käynnistäville
Työtä on! Ilmainen työnhakuopas uraansa käynnistävilleTyötä on! Ilmainen työnhakuopas uraansa käynnistäville
Työtä on! Ilmainen työnhakuopas uraansa käynnistäville
 
Ole magneetti vedä puoleesi uusia vapaaehtoisia
Ole magneetti vedä puoleesi uusia vapaaehtoisiaOle magneetti vedä puoleesi uusia vapaaehtoisia
Ole magneetti vedä puoleesi uusia vapaaehtoisia
 
Työllistymistä tukeva opas vammaisille nuorille
Työllistymistä tukeva opas vammaisille nuorilleTyöllistymistä tukeva opas vammaisille nuorille
Työllistymistä tukeva opas vammaisille nuorille
 
Vahva oppilaitoksen somepresenssi – Kuinka sen teen?
Vahva oppilaitoksen somepresenssi – Kuinka sen teen?Vahva oppilaitoksen somepresenssi – Kuinka sen teen?
Vahva oppilaitoksen somepresenssi – Kuinka sen teen?
 
Sosiaalinen media rekrytoinnissa 2014 SoMe Studio Maria Rajakallio
Sosiaalinen media rekrytoinnissa 2014 SoMe Studio Maria Rajakallio Sosiaalinen media rekrytoinnissa 2014 SoMe Studio Maria Rajakallio
Sosiaalinen media rekrytoinnissa 2014 SoMe Studio Maria Rajakallio
 
2010-06-Työelämä korkeakoulun asiakkaana
2010-06-Työelämä korkeakoulun asiakkaana2010-06-Työelämä korkeakoulun asiakkaana
2010-06-Työelämä korkeakoulun asiakkaana
 
Työnhaun uudet tuulet webinaari
Työnhaun uudet tuulet webinaariTyönhaun uudet tuulet webinaari
Työnhaun uudet tuulet webinaari
 
Verkostosymposium 17.4.2012
Verkostosymposium 17.4.2012Verkostosymposium 17.4.2012
Verkostosymposium 17.4.2012
 
Career Catalogue 2014
Career Catalogue 2014 Career Catalogue 2014
Career Catalogue 2014
 
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
 
Muutosliikkeessa
MuutosliikkeessaMuutosliikkeessa
Muutosliikkeessa
 
Järjestötoiminna merkitys työuralla virityspäivä
Järjestötoiminna merkitys työuralla virityspäiväJärjestötoiminna merkitys työuralla virityspäivä
Järjestötoiminna merkitys työuralla virityspäivä
 
Älä lähde soitellen someen
Älä lähde soitellen someenÄlä lähde soitellen someen
Älä lähde soitellen someen
 
Kesäksi työhön työpaikat pinnalla ja piilossa 20141126
Kesäksi työhön työpaikat pinnalla ja piilossa 20141126Kesäksi työhön työpaikat pinnalla ja piilossa 20141126
Kesäksi työhön työpaikat pinnalla ja piilossa 20141126
 
Opas miltton poikkeuksellisen hyvä kesätyöntekijäkokemus_2020
Opas miltton poikkeuksellisen hyvä kesätyöntekijäkokemus_2020Opas miltton poikkeuksellisen hyvä kesätyöntekijäkokemus_2020
Opas miltton poikkeuksellisen hyvä kesätyöntekijäkokemus_2020
 
Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 5
Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 5Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 5
Uranus Oy:n rekrytointijulkaisu - Nostetta nro 5
 
Menesty somessa
Menesty somessa Menesty somessa
Menesty somessa
 

Farmasia_tyoelamaopas_aukeamittain (1)

  • 2. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 32 KOULUTUS KANNATTELEE VAIHEILEVILLA TYÖURILLA Uraohjus, vanhempi, työtön, osa-aikainen työntekijä, opiske- lija vai yrittäjä? Ehkä jossain vaiheessa työuraa kaikkia niitä. Työelämän muutos koskettaa niin yhteiskuntaa kuin yksittäi- siä ihmisiä. Digitalisaatio, robotisaatio, kansainvälistyminen ja kestävän kehityksen vaatimukset johtavat siihen, että osa nykyisistä ammateista ja työtehtävistä katoaa tulevaisuu- dessa. Myös korkeakoulutettujen työurat ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työn ha- jauttaminen Suomen ulkopuolelle tulee koskemaan teolli- suuden ohella palvelusektoria. Lisäksi työ hienojakoistuu: yksittäisiä työtehtäviä voidaan tehdä missä päin maailmaa tahansa. Päätoiminen palkkatyö on edelleen vallitseva työ- suhteen muoto, mutta yksinyrittäminen, freelancetyö sekä internetin kautta tehtävät työt yleistyvät. Moni ennusteista on jo nyt arkipäivää. Työskentelytapojen muutoksista huolimatta nuoret ovat työhön suhtautumises- saan toisaalta hyvin perinteisiä. Työltä odotetaan turvallisuut- ta ja vakautta. Toisaalta muutoksiin suhtaudutaan roh- keasti ja työn tai yrittämisen kautta halutaan toteuttaa omia kiinnostuksen kohteita. Aiempiin sukupolviin verrattuna on nähtävissä, että eettiset arvot ja työn merkityksellisyys ovat nuorille entistä tärkeämpiä. Työelämän muutokset asettavat suuria vaatimuksia työnte- kijöille, yrityksille sekä poliittisille päättäjille. On huolestutta- vaa, että tällä hetkellä Suomessa koulutukseen kohdistetaan suuria leikkauksia, jotka vaikeuttavat merkittävästi kansal- lisen osaamistason ylläpitämistä ja kehittämistä. Suunnan pitäisi olla aivan päinvastainen. Muutosten keskellä koulutuksen ja osaamisen tärkeys korostuvat. Tulevaisuuden työelämässä osaamisesta on pi- dettävä huolta. On erittäin tärkeää, että opinnoista saadaan riittävät työelämävalmiudet sekä kattavat tiedot ja taidot, joiden pohjalta on hyvä oppia uutta sekä syventää aiemmin opittua. Laadukas koulutus ja korkea osaaminen kannattele- vat parhaiten vaiheilevilla työurilla. Myös ammattiliitoilla on oma roolinsa työelämätaitojen kehit- tämisessä. Ota siis tästä oppaasta kaikki irti ja käytä ammat- tiliittosi urapalveluita hyödyksi! Miika Sahamies asiantuntija, nuoret ja työelämä Akava ry TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Pääkirjoitus Supersize the Työnhaku! 32 REA DY Aktivoidu somessa............. 8 Löydä piilotyöpaikka!.......10 Yliopistojen........................ 12 urapalvelut Hyvällä hakemuksella ......14 haastatteluun Asiantuntijaksi..................16 somessa Pääkirjoitus.........................3 Opiskelija-asiamiehen...... 4 tervehdys SETTasavertaisina.................. 20 työhaastattelussa Työhaastatteluun............. 21 valmistautuminen Työsuhteen ....................... 23 aloittamisen muistilista 9 kuumaa........................... 24 Työn tekemisen eri............27 muodot Työsopimuksen ................ 28 solmiminen Oman osaamisen ...............31 tunnistaminen Tukea uraan ulkomailla... 32 GO Uratarinat......................... 36 Kesätyötarinat................. 40 Vaihtotarinat.................... 42 Työelämän........................ 44 pelisääntöjä We Love ............................. 49 Luottamusmies Työsuhteen....................... 50 irtisanominen Entäs jos töitä.................... 51 ei löydy? Apua ja ideoita uran......... 54 eri vaiheisiin
  • 3. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 54 Pitelet kädessäsi historian ensimmäistä Työelämän selviytymisopas- ta farmasisteille. Idea selviytymisoppaan tekoon näki päivän valon usean mutkan kautta. Näistä suuressa roolissa oli Farmasialiiton urapalvelukokonaisuuden luominen parisen vuotta sitten. Projekti on ollut mielenkiintoinen ja antoisa sekä ehdottomasti opettavainen. Oppaan kantavana ajatuksena on tuoda näkyväksi työelämä- taitoja, inspiroida opiskelijoita sekä vastavalmistuneita uralla eteenpäin ja antaa rohkeutta tarttua erilaisiin urasuunnitel- miin ja -polkuihin. Farmasian alan tutkinto antaa hyvän poh- jan luoda uraa myös perinteisten sektoreiden ulkopuolella, olemmehan ainoita, joilla on kattava lääkealan tuntemus. Teemaotsikko Ready sisältää tietopaketin työnhaun avuksi avoimista hakemuksista somen käyttöön. Artikkeleita varten on haastateltu alansa huippuosaajia, joilta saatte var- masti juuri ne ajankohtaisimmat vinkit valmistautuessanne edessä häämöttävän työelämään. Set-osiossa keskitymme työnhaun jälkeiseen aikaan eli siihen, miten työpaikan saaminen varmistetaan haastattelussa ja mihin voit suunnata omalla urallasi. Lisäksi avaamme hieman työn tekemisen erilaisia muotoja. Teemaotsikon GO alle olemme koonneet muutamia uratarinoita, kesätyökokemuk- sia ja vaihtotarinoita. Muistakaa, että ulkomailla työskentely on aina vaihtoehto myös farmasistille. Ja uskon, että kukaan, joka on tehnyt vaihto-opintoja, ei kadu päätöstään hetkeäkään. Teemaotsikko sisältää myös työelämän tärkeimpiä pelisääntöjä. Oppaan lopusta löydät vielä lyhyen koonnin siitä, mitä kaikkea Farmasialiitto tarjoaa jäsenilleen uralla etenemisen tueksi. Toivomme, että opas kulkee mukanasi pidemmäl- lekin urasi aikana ja palaat siihen aina kuin tarve on. Käytä myös rohkeasti hyödyksesi urasuunnitteluun ja työelämätaitoihin liittyviä urapalveluitamme! Oppaan lopusta löydät vielä lyhyen koonnin siitä, mitä kaikkea Farmasialiitto tarjoaa jäsenilleen uralla etenemisen tuek- si. Toivomme, että opas kulkee mukanasi pidemmällekin urasi aikana ja palaat siihen aina kuin tarve on. Käytä myös rohkeasti hyödyksesi urasuunnitteluun ja työelämä- taitoihin liittyviä urapalveluitamme! Työelämän FARMASISTEILLE SELVIYTYMISOPAS TYÖELÄMÄN SELVITYMISOPAS FARMASISTEILLE PÄÄTOIMITTAJAT HEIDI JÄNTTI RIINA LAW TOIMITTAJAT TILDA HOPIA HEIDI JÄNTTI RIINA LAW ULKOASU JA TAITTO EYEBALL GRAPHICS VALOKUVAT RODEO OY / JUHA TUOMI JULKAISIJA SUOMEN FARMASIALIITTO RY PAINOSMÄÄRÄ 500 FARMASIALIITTO.FI 54 Heidi Jäntti opiskelija-asiamies Suomen Farmasialiitto
  • 5. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 98 Suomen johtava sosiaalisen median rekrytoinnin ja some-työnhaun kouluttaja Tom Laine muistuttaa, että sosiaalinen media on suuremmassa roolissa kuin koskaan työnhaun kannalta. Viime vuonna julkaistun rekrytointitutkimuksen mukaan merkittävä osa suomalaisista rekrytoijista käyttää somea rekrytoinnissa. – Osalle some on ilmoituskanava, mutta myös suorahakujen määrä on kasvussa. Oma aktii- visuus auttaa löydetyksi tulemista monellakin tavalla, Laine kertoo. Laine neuvoo perustamaan sosiaalisen medi- an profiilin oikealle kokemukselle ja koulutuksel- le tai harrastuneisuudelle. Tällöin työnhakija tulee tunnistetuksi oikeassa kontekstissa ja oikealla ta- solla. – Kaikkien ei tarvitse olla kokeneita osaajia. Myös aloitteleva asiantuntija voi työllistyä samalla tavoin, mutta osaamisen näkyväksi tekeminen on tänä päivänä kaikkien osaajien kohdalla tarpeen, jos halutaan tulla löydetyksi ja työllistetyksi so- men avulla, Laine kertoo. Palveluista Laine suosittelee työnhakuun erityisesti LinkedIniä, mutta asiantuntijuutta voi tuoda esiin myös Twitterissä, Pinterestissä ja jois- sain tapauksissa Facebookissa ja myös muissa kanavissa. Työnhakuvideot ja blogit sekä muut toimintatavat ovat yleistyneet Suomessa. – Vaikkeivat kaikki niistä pidäkään, kannattaa video-CV:hen ja videohaastattelun varautua. Aina ei ole mahdollisuutta valita paikan päällä käymistä. Jos haluat erottua joukosta, tee sekä perinteinen hakemus että videohakemus, tai käytä jotain muuta luovaa hakutapaa. Ennen kuin kuitenkaan lähetät työnhakuvideota mihin- kään, anna jonkun ammattilaisen arvioida, onko video sinulle eduksi. Valitettavasti tässä ystäväsi, vanhempasi tai muu läheisesi on jäävi arvioimaan videon hyvyyttä. Verkostot ovat Laineen mukaan tällä hetkellä paras mahdollisuus työllistyä. Sillä ei ole juuri- kaan eroa, ovatko verkostot reaalimaailmassa vai somessa. Osassa somekanavista on kuitenkin helpompi pitää verkostoa yllä kuin toisissa. – Esimerkiksi LinkedInissä ja Pinterestissä hyvin passiivinenkin toiminta riittää, kun taas Twitterin ja Instagramin suhteen sisältö kuo- lee nopeasti. Usein hyvissä työnhakucaseissa yhdistellään palveluja niin, että esimerkiksi LinkedInissä tuotetaan laaja henkilöprofiili ja ver- kostoidutaan laajasti, Twitterissä jaetaan hyvää löydä työpaikka Aktivoidu somessa ajankohtaista sisältöä ja aktivoidaan keskusteluja, ja Facebookissa taas aktivoidaan henkilökohtai- nen verkosto. Tähän voidaan yhdistää vaikkapa työnhakuvideoiden jakaminen YouTubesta ja portfoliomainen Pinterest-kansio, Laine kertoo. – Vaihtoehtoja ja toimintatapoja on monia, mutta suurimmalle osalle LinkedIn on helppo yk- kösvaihtoehto, jonka lisäksi voi poimia muutaman muun palvelun. Verkostoituminen toimii perusta- solla samalla tavalla niin livenä kuin somessakin, mutta somessa kynnys jakaa fiksun ihmisen työn- Hyvällä LinkedIn-profiililla pääsee jo pitkälle. hakuprofiilia on merkittävästi alhaisempi. Siksi someverkostoja kannattaa hyödyntää. Jos et vielä ole LinkedInissä, Laine neuvoo ottamaan sen käyttöön. – Se on helppo paikka aloittaa asiantunti- juuden korostaminen ja tuoda oma osaaminen esiin. Kannattaa rakentaa profiili ajatuksella ja ajan kanssa. Hyvällä LinkedIn-profiililla pääsee jo pitkälle, Laine muistuttaa. – Statuspäivityksillä, ryhmäkeskusteluilla, omalla kontaktoinnilla ja asiantuntija-artikkeleita kirjoittamalla saa buustattua omaa näkyvyyttä ja rakennettua asiantuntijuutta tehokkaasti. Lisäksi henkilöstön verkoston koolla on suora vaikutus siihen, kuinka moni LinkedInin käyttäjä altistuu viesteillesi, pystyy löytämään sinut hakutulosten kärkipäästä, pystyy tunnistamaan osaamisesi ja tarvittaessa ottamaan yhteyttä. LinkedIn on muu- ten pää-somepalveluista ainoa, jossa henkilöpro- fiili voidaan teknisesti optimoida ja suoraan itse vaikuttaa omaan löydettyvyyteen hakutuloksissa. Vaikka Suomessa löytyy muutamia esi- merkkejä esimerkiksi Slideshare-hake- muksista, Tinder- tai Snapchat-rekrytoinneista ja sarjakuva-ansioluettelois- ta, pääosa Suomessa kuitenkin työllistyy perinteisen ansioluette- lon avulla. – Useimmiten nämä ovat kik- kailua, joka saa kerran tai kaksi päät kääntymään, mutta sen jälkeen ne ovat vanha juttu. Mieti siis yleisimmin, miten saat parhaiten oman osaamisesi esiin. Jos ulosanti on vahvin valttisi, tee työnhakuvideo. Jos olet luova ihminen, laadi graafinen ansioluettelo, Laine listaa.
  • 6. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 1110 T älläinen on piilotyöpaikka. Sitra julkaisi viime vuonna tutkimuk- sen, jonka mukaan Suomessa on 360 000 piilotyöpaikkaa. Se tarkoittaa, että piilotyöpaikkoja on enemmän kuin työttömiä. ”Vain joka neljäs työllistyy hakemalla avointa työpaikkaa”, Riikka Pajunen Montevistasta kertoo. Pajunen muun muassa valmentaa ihmisiä etsimään töitä. Hän neuvoo miettimään, mikä on jokaisen oma brändi työnha- kijana. Mitä osaat hyvin ja mitä voit tuoda yrityk- selle. ”Liian moni miettii jopa hakemuksessakin sitä, mitä yritys toisi omaan työhön ja omalle uralla. Työnhaussa pitää markkinoida itseäsi ja painottaa sitä, mitä yritys saa sinulta työntekijä- nä”, Pajunen muistuttaa. Mieti esimerkiksi tilanne, jossa haluaisit töihin tiettyyn apteekkiin. ”Samalla kun käyt asioimas- sa, kysele minkälainen työpaikka on kyseessä ja ilmaise kiinnostuksesi. Kun avoin työpaikka aukeaa, saattaa olla, että sinut muistetaan”, Pajunen kertoo. ”Monella työpaikalla kysellään paikan avauduttua, tietäisikö kukaan ketään hyvää työntekijää. Siksi verkostoituminen on tär- keää työpaikan lisäksi myös muiden oman alan ihmisten keskuudessa. Juttele siis vapaa-ajallakin työelämästä! Työpaikka saattaa löytyä juuri sen ihmisen kautta, josta et olisi kuvitellut olevan hyötyä työnhaussa.” Vapautuvia työpaikkoja voi myös yrittää etsiä. Esimerkiksi silloin, kun joku siirtyy uusiin tehtäviin, hänen aikaisempaan työtehtäväänsä tarvitaan tekijää. Pajunen muistuttelee olemaan aktiivinen sosiaalisessa mediassa. ”LinkedIn on tärkeä, samoin Facebook. Jotkut yritykset ilmoittavat avoimista työpaikoistaan vain tietyssä sosiaalisen median kanavassa, kuten LinkedIn-ryhmissä, Facebook-sivuillaan tai vaikkapa yllättävästi Pinterestissä.” Myös avoimen hakemuksen lähettämällä voi napata työpaikan. Voit kävellä etuovesta sisään tai soittaa, mutta Pajunen painottaa, että ennen hakemuksen lähettämistä kannattaa ottaa yhteyttä yritykseen. ”Parasta on, jos puhut jonkun kanssa, hakemuksen lähettämisen jälkeen soitat uudelleen ja oletkin jo samalle ihmiselle hieman tutumpi! Silloin ei tarvitse puhutellakaan enää niin virallisesti”, Pajunen neuvoo. Myöskään jälkihoitoa ei saa unohtaa. Soittele siis perään hakemuksen lähettämisen jälkeen. Jos yrityksessä ei juuri sillä hetkellä ole tarvetta työntekijälle, aina voi sopia palaavansa asiaan vaikkapa muutaman kuukauden jälkeen. ”Aktiivi- suus on tärkeää!” www.facebook.com/montevistavalmennus Löydä piilotyöpaikka! Monessa yrityksessä juuri nytkin pohditaan uuden työntekijän palkkaamista. Tarvetta olisi, mutta rekrytointi on kallista, tai ehkä ei haluta kilpailijoiden tietävän tarpeesta. Tai ehkä tarvetta ei ole vielä itse ymmärretty. 90%kirjoittaatyöhakemukseen mitä on tehnyt aiemmin 10%kirjoittaatyöhakemukseen mitä yritys hyötyisi hakijan aiemmasta kokemuksesta Itsetuntemus INTOHIMO Mitä haluan, mikä motivoi PERSOONA Mitä osaan, millainen olen ASENNE Miten suhtaudun VERKOSTOT Millaisena minut tunnetaan ARVOT Mikä on tärkeintä askelta kohti tyollis- tymista .. .. TUNNE ITSESI, eli kartoita vahvuutesi, osaamisesi, motivaatiosi, arvosi ja tavoitteesi. LISTAA kiinnostavat työnantajaehdokkaat omalla työnhakualueellasi. PRIORISOI tärkeimmät, joihin aiot keskittyä ja joihin sinulla on eniten annettavaa. VALMISTAUDU: Hio CV ja hakemus kuntoon, mieti oma esittelysi, verkostoidu alan ihmisten kanssa. TYÖNHAKUPROJEKTI: Soita paljon, tapaa ihmisiä, lähetä hakemuksia. 1 2 3 4 5
  • 7. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 1312 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Itä-Suomen yliopiston urapalvelut on kaikkien yliopisto-opiskelijoiden käytettävissä ensimmäi- sen vuoden opiskelijoista vastavalmistuneisiin. Tavoitteena on kannustaa opiskelijoita opintojen päämäärätietoiseen suunnitteluun ja tukea opis- kelijoita yhteistyössä laitosten/osastojen kanssa hankkimaan tietoja ja valmiuksia, jotka edistävät sijoittumista työelämään. Urapalveluiden verkkosivu löytyy osoitteesta www.uef.fi/opiskelu/urapalvelut. Urapalvelut kuuluvat Suomen akateemisten rekrytointipalve- lujen www.aarresaari.net - verkostoon. Verkoston kautta työnantajat voivat ilmoitella tarjolla olevista harjoittelu- tai työpaikoista. Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta • Opintojen ja uran suunnittelussa • opiskeluvalintojen jäsentämisessä • itsetuntemuksen lisäämisessä • vaihtoehtoisten työelämämahdollisuuk- sien kartoittamisessa ja arvioinnissa • henkilökohtaisen opinto- ja ura- suunnitelman laatimisessa • työharjoitteluun liittyvissä kysymyksissä • Työnhaussa • Osaamisen ja vahvuuksien kartoittamisessa • Yksilöllisten hakupaperien ja CV:n tekemisessä • Valmistautumisessa työpaikkahaastatteluun Seuraamme myös valmistuneiden sijoittumista työelämään. Voit käyttää tietoja omien opintojesi ja urasuunnittelusi tukena. Sijoittumistiedot löydät urapalvelujen verkkosivuilta kohdasta opiskeli- joille > valmistuneiden sijoittuminen työelämään. HELSINGIN YLIOPISTO Urapalveluilla tuetaan yliopistosta valmistuvien laadukasta työllistymistä ja tarjotaan urasuunnit- telun palveluita opetuksen tueksi laitoksille ja tiedekunnille. Palveluyksikkö tuottaa urasuunnitte- lukoulutusta, antaa uraohjausta ja neuvontaa, tu- kee koulutusohjelmien työelämäorientaatio-ope- tusta, koordinoi harjoittelua, ryhmämentorointia ja projektikurssiverkostoa, vastaa valmistuvien sijoittumisselvityksistä, ylläpitää Rekrynet -työpaik- katietokantaa sekä tuottaa palveluita työnantajille. Palvelutoimintaa johtaa palvelupäällikkö. Palveluyksikössä tuotetaan räätälöidysti tiedekunnille ja laitoksille työelämäorientaatio- koulutusta, jonka suunnittelussa tiedekunnat ja laitokset ovat mukana. Ne myös hyväksyvät koulutuksen osaksi opintoja. Yksikössä koordi- noidaan yliopiston harjoittelujärjestelmää, jonka käytännön ohjeistus laaditaan yhdessä henki- löstö- ja lakiasioiden sekä kvestuurin kanssa. Harjoittelutoimintaa kehitetään tiedekuntien ja laitosten harjoitteluyhteyshenkilöiden kanssa. Urapalvelut tuottaa koordinoidusti koko yliopistoa koskevaa sijoittumisseurantatietoa. Kyselyiden sisältöjä on suunniteltu tiedekuntien kanssa. Tiedekuntien ja sidosryhmien kanssa toteutetaan erilaisia työelämätapahtumia. Urapal- veluilla on oma sähköinen uutiskirjeensä sekä opiskelijoille että työnantajille. Urapalveluiden maksuttomia palveluita voivat käyttää kaikki Helsingin yliopiston perus- ja jatkotutkinto-opiskelijat aina ensimmäisestä opintovuodesta lähtien. Palvelut ulottuvat myös vastavalmistuneille ja alumneille. Lisätietoa löydät www.helsinki.fi/fi/opiskelu/ tyoelamaan/urapalvelut ÅBO AKADEMI Åbo Akademin ura- ja työelämäpalvelut, Arbets- forum, on urakeskus opiskelijoille ja vastavalmis- tuneille. Autamme opiskelijoita uraan ja työelä- mään liittyvissä kysymyksissä ja puoleemme kannattaa kääntyä esimerkiksi sivuainevalintoja pohtiessa, mahdollista jatkokoulutusta miettiessä ja työelämään siirtymisen yhteydessä. Tarjoamme uraohjausta, tukea ja vinkkejä työnhakuun sekä tietoa työmarkkinoista. Palvelujamme kannattaa hyödyntää koko opiskelun ajan. Uraohjaus on tietoinen ja tavoitteellinen toi- minta, jonka lähtökohtana olet sinä, sinun tietosi ja taitosi sekä tulevaisuuden toiveesi. Arbetsforu- min tarjoamassa uraohjauksessa on mahdollista käydä läpi kaikkea työnhaun perusperiaatteista aina tulevaisuuden suunnitelmiin ja oman osaa- misen tunnistamiseen. CV-klinikkamme tarjoavat yksilöllistä neuvontaa CV:si ehostamiseen ja hakukirjeesi terävöittämi- seen. Työnhaku- ja uransuunnittelukurssiemme kautta voit myös tehostaa omaa työnhakuasi ja oppia ymmärtämään paremmin niin rekrytointipro- sesseja kuin itseäsi työnhakijana. Uraohjauksen li- säksi kauttamme on myös mahdollista saada tukea korkeakouluharjoitteluun liittyvissä kysymyksissä ja hakea Åbo Akademin harjoitteluapurahoja. Lisätietoa palveluistamme löydät ruotsiksi osoitteesta: www.abo.fi/arbetsforum Yliopistojen ura palvelut TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 12 Yliopistojen rekrysivut www.uef.fi/fi/opiskelu/opiskelijoille > Työ- ja harjoittelupaikat sekä opinnäytetyötarjoukset www.helsinki.fi/rekrynet www.abo.fi/stodenhet/ledigaarbetsplatser Työpaikkaportiaalit ja rekrytointipalvelut (esimerkkejä) www.aarresaari.net www.academicpositions.fi tyopaikat.oikotie.fi www.moster.fi www.duunitori.fi #rekrytointi #rekry #työpaikat #työpaikka #duuni #farmasia #paikkakunta 13 MISTÄ LÖYTÄÄ TYÖPAIKKOJA? Työnantajat ilmoittavat avoimista työpaikoistaan edelleen perinteisillä lehti-ilmoituksilla ja verkossa TE-toimiston sivuilla (www.te-palvelut.fi). Myös yritysten omilta sivuilta usein löytää ilmoituksia avoimista työpaikoista. Verkko on kuitenkin pul- lollaan useita rekrytointiin keskittyneitä sivusto ja sosiaalisen median käyttö työnhaussa on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Twitteristä ja Instagramista kannattaa etsiä työ- paikkailmoituksia erilaisilla hastageilla. Faceboo- kista löytyy eri yritysten rekrytointisivuja (esim. Farmasian ja apteekkialan ammattilaiset), joita voi seurata työpaikkailmoitusten löytämiseksi. Kunnan ja valtion työpaikat löydät kätevästi osoitteista www.kuntarekry.fi ja www.valtiolle.fi. Molemmilta löytyy myös Twitter-tili. Työnhakijana ei kannata myöskään unohtaa vuokratyöyrityksiä. LinkedIn-profiili kannattaa myös laittaa kuntoon työnhakua aloitellessa, sillä LinkedIniä käyte- tään varsinkin head huntereiden keskuudessa löytämään tiettyjen alojen ihmisiä. Myös osa työnantajista ilmoittaa työpaikoistaan LinkedIn:ssä. Farmasialiiton urapalveluista löydät profiilin tekoon kattavat ohjeet ja vinkit. MISSÄ ILMOITATTE TYÖPAIKOISTA? HUS/Sari Isokirmo: Työvoimakeskuksen sivuilla. Joskus avoimista hakemuksista löytyy sijaisia, esimerkiksi kesäksi. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff: Riippuu tehtävästä. Suorahakua käytetään entistä enemmän. Rekry- toimme myös avoimista hakemuksista. Orion/Minna Mäntylä: Työvoimakeskuksen sivuil- la, Oikotiellä, Monsterissa, omilla kotisivuilla sekä LinkedInissä ja Facebookissa. YA/Sari Saantola: Ilmoitamme työpaikoista sisäi- sessä intranetissä, www-sivuillamme, LinkedInissä sekä yhteiskumppaneiden mediassa ja esimerkiksi mol.fi-sivustolla. Rekrytoimme myös avointen hakemusten perusteella.
  • 8. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 1514 Työnhaku on taitolaji. Samaa työpaikkaa voi hakea kymmeniä, ellei jopa satoja hakijoita. Tavoitteenasi on tehdä työhakemus, jonka perusteella erotut joukosta ja pääset haastatteluun. Työnhaku on siis taitolaji, mutta onneksi sitä voi harjoitella. Vilma Vastavalmistunut Osoite: Lääkekatu 14 B 11, Vantaa Puhelin: 040 444 5678 Sähköposti: vilma.vastavalmistunut@gmail.com LinkedIn: fi.linkedin.com/in/vilmavastavalmistunut Yhteenveto Olen farmaseutti ja valmistumisen jälkeen olen työskennellyt kokopäivätyössä noin vuoden eri apteekeissa Henkilöstövuokraus Oy:n kautta. Opintojen aikana suoritin harjoittelun avoapteekissa ja tein asiakaspalvelutyötä kaupan alalla noin viiden vuoden ajan. Vahvuuksiani ovat tuore farmaseutin tutkinto, sujuva englanti, tekninen näppäryys: suunnittelin mm. Apteekki Ainolan Facebook-sivut. Tiedän valmistuneeni unelma-ammattiini, ja saattekin minusta innostuneen ja motivoituneen työntekijän joukkoonne. Työkokemus Farmaseutti, Henkilöstövuokraus Oy 06/2015 ■ Teen keikkatyötä eri apteekeissa Itä- ja Keski-Suomessa, sisältäen asiakaspalvelua, lääkkeiden toimittamista, lääkeneuvontaa ja annosjakelussa avustamista. ■ Osallistun apteekin kampanjoiden markkinoinnin suunnitteluun ja toteutukseen. Farmasian oppilas, Apteekki Ainola 12/2014–05/2015 ■ Hoidin lääkeneuvontaa sekä asiakaspalvelua reseptilääkkeiden ja itsehoitotuotteiden osalta. ■ Suunnittelin ja toteutin apteekille uudet Facebook-sivut: facebook.com/apteekkiainola Asiakaspalvelutyö, mm. Hesburger, K-Supermarket, Jäätelökioski 03/2010–03/2015 ■ Hoidin asiakaspalvelutehtäviä sekä paiston puolen tehtäviä Hesburger Kuopion Prisma, kesä 2013. ■ Toimin asiakaspalvelu ja kassatehtävissä useilla eri osastoilla, Jyväskylän X-Market, 2010–2013. ■ Työskentelin vuoden Australiassa ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen, mm. myin jäätelöä, olin turistipisteen asiakaspalvelussa ja tein siivoustöitä, 2010–2011. Koulutus Farmaseutti, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 08/2011–05/2015 Ylioppilas, Paikkakunnan lukio 08/2007–05/2010 Luottamustehtävät Farmasialiiton Farmaseuttinen valiokunta, 2015 Farmasialiiton opiskelijayhdistys, 2012-2014 Taloyhtiön Katuosoite 3 hallituksen jäsen, 2012 TYÖPAIKKAILMOITUS – FARMASIAKYLÄN APTEEKKI Haemme vahvistukseksi motivoituneeseen joukkoomme FARMASEUTTIA SINULLA ON: n laillistetun farmaseutin pätevyys n mielellään muutaman vuoden työkokemus apteekista n kokemusta MAXX-apteekkijärjestelmästä n myynnillinen, itsenäinen ja vastuullinen työskentely- tapa ajoittain kiireenkin keskellä n aito taito synnyttää positiivinen asiakaskokemus n valmius palvella asiakkaita ruotsin/englannin kielellä on eduksi Tarjoamme monipuolisia työtehtäviä ja mahdollisuuden työskennellä positiivisessa sekä kehitysmyönteisessä ympäristössä motivoituneen työporukan kanssa. Työti- lamme ovat modernit ja viihtyisät. Hakemukset palkkatoivomuksineen pp.kk.vvvv mennessä osoitteeseen apteekkari@esimerkkiapteekki.fi Hanna Hakija TYÖHAKEMUS Omakatu 5 D 50 Onnenkylä 54321 Puh. 0400 123 4567 03.03.2020 Apteekkari Harri Huomaavainen Farmasiakylän Apteekki Pilleripolku 5 Farmasiakylä 12345 FARMASEUTTI Etsitte motivoituneeseen joukkoonne laillistettua farmaseuttia, jolla on taito myydä ja luoda positiivisia asiakaskokemuksia, kiireenkin keskellä. Olen työskennellyt viimeiset 2 vuotta laillistettuna farmaseuttina Mansen keskusapteekissa, jossa asiakasmäärät ovat runsaita. Kiireestä huolimatta saan asiakkaat usein hymyilemään ja tästä taidostani esimieskin on antanut minulle positiivista palautetta. Myyntiä saan aikaiseksi luontevasti, koska asiakkaiden kanssa jutellessa käy ilmi mistä muista tuotteista heille voisi olla hyötyä. Aiemmassa työssäni Pikkukylän apteekissa totuin itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelytapaan, koska tuurasin loma-päivinä apteekkaria. Nykyisessä työssäni käytän päivittäin MAXX-apteekkijärjestelmää. Englantia puhun erinomaisesti ja ruotsin kielellä hoidan sujuvasti asiakaspalvelutilanteet. Palkkatoivomukseni on 2.500-2.800€. Tulen mielelläni tapaamaan teitä henkilökohtaisesti ja näyttämään käytännössä asiakaspalveluvalmiuteni. Ystävällisin terveisin, Hanna Hakija Liite CV Page 2 Kielitaito Suomi: äidinkieli Englanti: erinomainen osaaminen Ruotsi: perus asiakaspalvelutilanteet IT-taidot & Valokuvaus Microsoft Office, WordPress, Adobe InDesign Facebook, Twitter, Instagram, Pinterest Salix ja MAXX tietokannat Harrastan valokuvausta: www.vastavalo.fi/vilma Suosittelija Herra Huomaavainen, apteekkari, Apteekki Ainola. Puhelin 040 567 8900 haastatteluun hakemuksella Hyvällä T utkiessasi työnantajan laatimaa työpaikkailmoitusta, tunnis- ta mitä työnantaja hakijalta odottaa. Millaiset pätevyysvaa- timukset työhön on? Vaatiiko työnantaja jotain tiettyä tutkintoa tai tietyntasoista tutkintoa? Mil- laista osaamista työnantaja hakee? Muodostuuko osaaminen tehtävän perusteella vai haetaanko alakohtaista osaamista? Lisäksi tunnista, mitä muita asioita työantaja odottaa hakijan osaavan. Usein hakemuksissa kerrotaan myös asioita, joita arvostetaan tai joista on hakijalle etua. Näitä ovat esimerkiksi kielitaito tai osaaminen erilaisten ohjelmistojen käytössä. Pyri perustelemaan osaamisesi konkreettis- ten esimerkkien kautta. Esimerkkejä voit hakea aiemmasta työkokemuksesta ja harjoittelusta, mutta myös harrastuksista ja muusta vapaa-ajan toiminnasta. Älä kuitenkaan toista samoja asioita samoilla sanoilla kuin CV:ssäsi. Yksi työhakemuk- sen tärkeimmistä sisällöistä on motivaatiosi työtä kohtaa. Kerro hakemuksessasi syitä miksi tämä työ ja työantaja kiinnostavat sinua ja kuvaile mitä hyötyä osaamisestasi on työantajalle. Hakemuksessa voit myös kertoa omasta persoonallisuudestasi ja itsestäsi työntekijänä. Muista kuitenkin, että kaikki työntekijät ovat ahkeria ja iloisia. Pyri korostamaan esimerkkien kautta juuri niitä ominaisuuksia, joita työantaja ilmoituksessaan on kertonut hakevansa. Palkka- toivomus hakemuksessa esitetään vain sellaista pyydettäessä. Joskus työnhakijallekin iskee laiskuus ja työhakemuksia ei jaksaisi räätälöidä jokaiseen työpaikkaan erikseen. Varsinkin verkossa täy- tettävissä hakemuksissa on helppo kopioida ja liittää tekstiä hakemuksesta toiseen. Työnhakijan kanttaa kuitenkin panostaa jokaiseen hakemuk- seen ja kirjoittaa se ilman edellisten hakemusten malleja. Tällä tavoin hakemuksessa tulee var- masti huomioitua oikeat asiat ja virheiden määrä minimoituu. Mikään ei anna huonompaa kuvaa työnhakijan hakemuksesta kuin se, että kopi- oinnin seurauksena tekstiin jää vaikkapa toisen työnantajan nimi. ESIMERKKI TYÖPAIKKA- ILMOITUKSESTA JA SIIHEN RÄÄTÄLÖIDYSTÄ HAKEMUKSESTA 1514 Tsekkaa mallit video-cv:stä verkko- sivuilta!
  • 9. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 1716 Farmasistille ei ole haitaksi profiloitua farmasian alan ammattilaisena verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Mieti siis millaisia kirjoituksia ja statuspäivityksiä julkaiset itse ja jaat sekä millaisia kommentteja esität ajankohtaisiin aiheisiin. Jos kirjoittaminen on lähellä sydäntäsi, mieti, voisitko julkaista blogia tai kirjoittaa alan lehtiin kolumneja. Voit myös ohjata työantajan katsomaan esimerkiksi LinkedIn-profiiliasi tai verkkosivujasi ilmoittamalla osoitteen CV:ssä tai työhakemuksessa. Mitä enemmän fiksua sisältöä tuotat, sitä helpommin sinut huomataan! Tässä muutama vinkki sosiaalisessa mediassa toimimiseen ja sen hallilntaan: Asian- tuntijaksi somessa 1. Mieti mitä julkaiset. Välillä on hyvä miettiä, haluaisitko isoäitisi, työn- antajasi tai kollegoidesi näkevän postauksesi. 2. Yksityisyys- asetukset kuntoon! Lähes kaikkien sosiaalisen median kana- vien tilit on mahdollista suojata siten, että niiden sisältöön pääsevät käsiksi vain sinun itsesi valitsemat henkilöt. Muista kuitenkin, että kaverisi ei välttämättä ole suojannut tiliään ja sinusta saattaa olla esimerkiksi kuvia näin löydettävissä. 3. Googlaa itsesi. Jokaisen asiantuntija on hyvä välillä kirjoit- taa nimensä Googleen tai muuhun hakupal- veluun ja ottaa selvää, mitä nimelläsi löytyy. Muista katsoa myös kuvahaku. Esimerkiksi Google on mahdollista valjastaa lähettä- mään sähköpostia joka kerta kun nimesi mainitaan jossain verkkosisällössä. 4. Minimoi vahingot. Jos löydät sinulle haitallista sisältöä, voit yrittää saada sen poistetuksi raportoimal- la sisällön haitalliseksi. Poista myös tagit sosiaalisessa mediassa olevista kuvista. Ja toki aina voi poistaa myös ne julkaisut, jotka olet itse tehnyt ja jotka nyt tuntuvat turhilta tai ovat riskialttiita. Poista myös vanhat ja/tai käyttämättömät olevat profiilit. 5. Seuraa jatkuvasti. Vaikka paljon onkin tehtävissä yhdellä ker- taa työnhakua aloitellessa, on esimerkiksi haku omalla nimellä syytä tehdä säännöl- lisin väliajoin. Pidä siis media ja varsinkin sosiaalinen media hyppysissäsi! 1. 2. 3. 4. 5. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 16
  • 10. SET
  • 11. 2120 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Työhaastatteluun valmistautuessasi ota selvää työskentelysektorin palkkauksesta ja muista vähimmäis- työehdoista. Aina kannattaa pyrkiä sopimaan vähimmäispalkkaa paremmasta palkasta. Tätä varten sinun itsesi tulee miettiä millaisia taitoja ja tietoja omaat, jotka voisi olla palkkausta korottavia tekijöitä. Usein palkkatoive kysytään jo työhakemuksen yhteydessä. Kerro palkkatoiveesi täysinä euroina ja valmistaudu myös perustelemaan se. Valmis- taudu tuomaan työhaastattelussa esiin kielitaitosi, it-osaaminen ja muu erityisosaaminen. Kerro myös hyödyllisestä työkokemuksestasi. Näillä voi olla vaikutusta palkkaukseen. Osaamisen ja aiemman hyödyllisen työkokemuksen vaikutuksesta palk- kaukseen tulee sopia työnantajan kanssa. Opiskeluaikaiseen apteekkityöhön tulee nou- dattaa Palvelualojen ammattiliiton neuvottelemaa Apteekkien työntekijöiden työehtosopimusta, jossa on sovittu teknisen henkilöstön vähimmäis- palkoista. Tutkintoon kuuluvassa harjoittelussa noudetaan palkan ja työehtojen osalta Farma- seuttisen henkilöstön työehtosopimusta. Far- masialiiton opiskelijavaliokunta on myös tehnyt opiskelijoille palkkasuositukset opintojen aikai- seen työskentelyyn. Palkka ei saa milloinkaan alittaa työehtoso- pimuksessa määriteltyjä vähimmäispalkkoja. Kuntasektorilla tehtävän mukaista peruspalkkaa ei saa alittaa pelkästään opiskelun perusteella. Far- masialiitto on tehnyt lisäksi palkkakyselyn kaikilla sektoreilla työskenteleville jäsenilleen, josta on saatavissa tukea muiden sektoreiden työhaastat- teluun valmistautumiseen. Kun valmistut farmaseutiksi tai proviisoriksi, Työhaastatteluun valmistautuminen – PALKKAUS JA TYÖEHDOT TEKSTI: HANNA LEHTIMÄKI, IIVARI JÄRVINEN JA MINNA HUHTA – Kun neuvottelet uudesta työstä, pyri lähesty- mään tilannetta tasaveroisena neuvottelukumppa- nina ja nosta esiin mitä lisäarvoa juuri sinä voit ja haluat työnantajalle tarjota, Viljamaa opastaa. Erilaisia työhaastattelutilanteita on monia. Haastateltavaksi voi joutua yksin tai ryhmässä, se voidaan toteuttaa Skypellä tai puhelimitse. Mitä enemmän valmistaudut tulevaan työhaastatteluun, sen parempi. – Harjoittele tilanne kolme kertaa läpi. Pyydä ystäväsi apuun ja lavastakaa yhdessä haastattelu- tilanne. Jos haastattelu toteutetaan videon avulla, silloin harjoittelet videota. Harjoittele erityisesti sitä, kuinka tuot esiin oman lisäarvosi hakemaasi tehtävään, Viljamaa neuvoo. – Jos tiedät haastattelijan ole- van erityisen tiukka, vaadi sitä myös kaveriltasi, joka esittää haastattelijaa. Yritä saada tilanteesta mahdollisimman aidon tuntuinen ja pyydä rehellistä palautetta. Yleisimpiä haastatteluky- symyksiä löytää helposti netistä, mutta kannattaa myös miettiä juuri sitä paikkaa, jota haet. Mitä työnantaja haluaisi tietää työntekijästä? – Jos olet ryhmähaas- tattelussa, älä häiriinny muiden vastauksista vaan keskity omiisi. Käyttäydy haastattelutilanteessa samoin, kuin käyttäytyisit aidossa työtilanteessa. Työnantaja arvioi, olisitko juuri sinä hyvä edustamaan yritystä, Viljamaa sanoo. Työhaastattelussa ensivaikutelma syntyy sekunneissa. – Pukeudu siististi, samoin kuin pukeutuisit työpäivänäkin. Puhtaat hiukset eikä liikaa meikkiä tai hajusteita. Kun haet itsesi näköistä tehtävää, pukeudut luultavasti normaalistikin tyylillä, joka sopii organisaation tyyliin, Viljamaa miettii. Työhaastatteluita järjestetään aikaisempaa enemmän videon välityksellä. – Tiedän ihmisiä, jotka ovat todella sosiaali- sia ja hyviä toisten kanssa, mutta videokameran edessä he jäätyvät täysin. Harjoittelun avulla opit luontevasti viestimään kameran välityksellä. Monet asiat vaikuttavat lopulliseen valintaan. Vaikka CV olisi täydellinen ja hakemus viimeisen päälle hiottu, et välttämättä tule valituksi. – Yhtä työpaikkaa kohti voi olla kymme- niä tai jopa satoja hakijoita. Myös referens- sit ovat tärkeitä, varsinkin jos työnantajan arvostama henkilö on kehunut työnha- kijaa. Hyvin tehty työ on paras sijoitus omaan uraan pitkällä tähtäimellä. Tasavertaisina työhaastattelussa Usein ajatellaan, että työhaastattelussa työnantaja arvioi työnhakijaa. UP Partnersin Heidi Viljamaa haluaa rikkoa perinteisen ajatusmallin. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 21
  • 12. 2322 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE OTA SELVÄÄ TYÖEHTO- SOPIMUKSIEN PALKKA- MÄÄRÄYKSISTÄ JA MUISTA TYÖEHDOISTA: Tutkintoon kuuluva harjoittelu apteekissa – Farma- seuttisen henkilöstön työehtosopimus (minimipalkka oppilaan palkka), opiskelijoiden palkkasuositukset Opiskeluajan muu työ apteekissa – Apteekin työnte- kijöiden työehtosopimus (minimipalkka taulukon työ- tehtävien mukaan), opiskelijoiden palkkasuositukset Farmaseutti tai proviisori apteekissa - Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus Lääketeollisuus – Kemian teollisuuden ylempien toimihenkilöiden pöytäkirja, Kemian alan toimihen- kilösopimus ja Farmasialiiton vuosittain julkaisemat teollisuuden palkkasuositukset. Valtio – Valtion virka- ja työehtosopimus Kunta (myös tutkintoon kuuluva harjoittelu sairaa- la-apteekissa) – Kunnallinen yleinen virka- ja työeh- tosopimus, proviisoreille Farmasialiiton julkaisemat palkkasuositukset Kela – Kelan toimihenkilöiden työehtosopimus Työehtosopimukset löydät: www.farmasialiito.fi www.ytn.fi www.juko.fi www.finlex.fi käy valmistumisen lähestyessä palkkaneuvottelu. Ottaessasi vastuullisemmat työtehtävät vastaan palkan kuuluu nousta. Kun tehtävä muuttuu, parannukset työehtoihin on syytä kirjata myös työsopimukseen tai sen liitteeseen. Muista huomi- oida palkkaneuvotteluissa kaikki muu hyödyllinen työkokemus palvelusvuosia laskettaessa. Tähän tulee muistaa laskea mukaan kaikki se aika, mikä on työskennelty tutkintoon kuuluvan harjoittelun lisäksi. Nyrkkisääntönä kannattaa muistaa, että ainakin 50 % tulisi huomioida palvelusvuosiin. Palkkaukseen ja työehtoihin liittyvissä asioissa voit aina olla yhteydessä Farmasialiiton työsuh- deneuvontaan. Palkkakyselyn tuloksia ja palkka- suosituksia sekä ajantasaiset apteekkisektorin ja kuntasektorin palkat löydät Farmasialiiton verkkosivuilta. Työsuhteen aloittamisen muistilista ASIAT, JOTKA OLISI HYVÄ SELVITTÄÄ JA HOITAA KUNTOON ENNEN ENSIMMÄISTÄ TYÖPÄIVÄÄ Selvitä, mitä työehtosopimusta työsuhteesi noudattaa ja selvitä palkka Lue ja allekirjoita työsopimus (eli tee kirjallinen työsopimus työsuhteesta) Sovi työnteon aloittamispäivä Liity työttömyyskassaan (Farmasialiiton sähköinen asiointipalvelu) MUISTILISTA TYÖSOPIMUKSESSA SOVITTAVISTA ASIOISTA (AINAKIN NÄISTÄ ON SOVITTAVA) sopimuksen osapuolet työntekopaikka työnteon alkamisajankohta määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika koeaika työntekijän pääasialliset työtehtävät työhön sovellettava työehtosopimus palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi säännöllinen työaika vuosiloman määräytyminen irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste Jos työnantaja ei tee kirjallista työsopimusta, ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä toimitettava selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista tulisi sisältää edellä mainitut asiat. ENSIMMÄINEN TYÖPÄIVÄ Käy läpi työnantajan kanssa sinulle kuuluvat työtehtävät Käy läpi työnantajan kanssa, miten työterveyshuolto on järjestetty Selvitä, miten työpaikkasi kahvi- ja ruokatauot pidetään Selvitä kuka työpaikan luottamusmies on Sovi, milloin käytte läpi työsuojeluasiat 2322
  • 13. 2524 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Mitkä ovat yleisimpiä kysymyksiä, joita esität työhaastatte- lussa? Mitä pyritte selvittämään? Minkä kysymyksen kysyt aina haastattelu- tilanteessa? Mikä on vaikein kysymys, mitä olet kysynyt? Jääkö työnhakija paremmin mieleen, jos hän soittaa ja kysyy lisätietoja ennen hake- muksen laittamista? HUS/Sari Isokirmo Pyydämme esimerkiksi työnhakijaa kuvailemaan itseään, mitä hän tekee tällä hetkellä, miksi valitsi juuri sen alan, jota on opiskellut, sekä vahvuudet ja heikkoudet. Miten hän uskoo koulutuksensa soveltuvan hakemaan- sa työtehtävään. Kysymme myös sosiaalisista taidoista ja stressinsietokyvystä sekä siitä, mitä työnhakija tietää yrityksestämme. Haluamme tietää työnhakijan motivaatiosta ja odotuksista. Yhteistyötaidot ovat myös tärkeitä. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Kysymme asioita, jotka liittyvät tehtyihin asioihin tai jotka kerto- vat, miten henkilö toimii erilaisissa tilanteissa. Haluamme selvittää kokemusta, motivaatiota, odotuksia, kehittymishalua ja asennetta muuttu- vaan maailmaan. Orion/Minna Mäntylä Työhaastattelussa käy- dään läpi työhistoriaa, koulutustaustaa sekä hakijan odotuksia työtehtävälle. YA/Sari Saantola Yleiset kysymykset ovat henki- lön osaamiseen, motivaatioon ja tulevaisuuteen liittyviä. Lisäksi myös vahvuudet ja kehittämis- kohteet nostetaan esille. Painopiste on siinä, että mitä henkilö haluaisi tehdä tulevaisuudessa, kos- ka henkilö on hakeutumassa uuteen tehtävään. HUS/Sari Isokirmo Pahimmillaan voi selvitä, että työnhakija ei ole edes kiinnostunut työpaikasta oikeasti. Innostunut ja motivoitunut työntekijä vakuuttaa. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Esimerkiksi liian yleisellä tasolla vastaaminen voi olla joskus huo- no vastaus. Orion/Minna Mäntylä Haastattelun tavoittee- na on arvioida hakijan soveltuvuutta kyseessä olevaan tehtävään. Osaamisen lisäksi pyrimme arvioimaan hakijan motivoituneisuutta ja poten- tiaalia. Hyvä ja vakuuttava esiintyminen haas- tattelussa lähtee siitä, että hakija on rehellinen, avoin, luottaa itseensä mutta ei liioittele ja aidosti kiinnostunut tehtävästä. YA/Sari Saantola Itse asiassa huonoja vastauk- sia ei ole, eikä sekään ole huono, että jos ei osaa mitään sanoa. Vakuuttavuus tulee siinä esille, että henkilö on vaikka miettinyt omat vahvuudet ja kehittämiskohteet, sekä ne tulevaisuuden nä- kymät, että mitä haluaisi tehdä tulevaisuudessa. Nämä ovat siinä mielessä myös tärkeitä kohtia, että henkilö on tehnyt itselleen selväksi mitä odottaa uudesta tehtävästä ja työnantajasta. HUS/Sari Isokirmo Vaikeimpia kysymyksiä saat- tavat olla henkilökohtaiset kysymykset esimerkik- si vahvuuksista ja heikkouksista. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Pyydän kerto- maan onnistumisista ja epäonnistumisista sekä hieman analysoimaan niitä. Vaikeinta kysymystä ei ole olemassa. Orion/Minna Mäntylä Pyrin aina kysymään hakijan odotuksista tehtävää kohtaan, millaisena tehtävän näkee, mitä uskoo työn olevan todel- lisuudessa. Se on myös todella vaikea kysymys monelle hakijalle. YA/Sari Saantola Yksi aina kysyttävä kysymys on, että miksi henkilö on tästä nimenomaisesta paikasta kiinnostunut. Yleensä työpaikkailmoituk- sessa on ollut joku juttu, että miksi on työhake- muksen tehnyt tai saattaa olla, että hakijan kaveri on meillä töissä ja siksi hän haluaa meille myös. Tämä kysymys ei ehkä ole vaikein, mutta ainakin laittaa toisen miettimään on, että tekisikö hakija jotain toisin opiskelujen tai työn suhteen? HUS/Sari Isokirmo Hyvä asenne ja joustavuus. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Moni asia. Orion/Minna Mäntylä Jos on kaksi osaamisel- taan tasavahvaa hakijaa, vahvempi motivaatio, innostus tehtävää kohtaan ja halu kehittyä ratkaisee. YA/Sari Saantola Usein käy niin, että niin sanotut finalistikandidaatit ovat saman tasoisia ja eroa saattaa olla vaikea tehdä. Tällöin katsotaan koko- naisuutta, koska harvoin mikään yksittäinen tekijä on ratkaisevassa roolissa HUS/Sari Isokirmo Jää mieleen, mutta ei välttä- mättä vaikuta rekrytointiin. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Mahdollisesti, jos kysymykset ovat mietittyjä. Orion/Minna Mäntylä Jää mieleen. Kannattaa soittaa, mutta kannattaa kysyä vain relevantteja kysymyksiä eikä sellaista, mikä käy jo hakuilmoi- tuksesta ilmi. YA/Sari Saantola Tämä taitaa riippua ihan soitto- jen määristä. Jos soittoja tulee kymmeniä, niin ei jää mieleen, mutta jos soittoja on vain muutama, niin jää mieleen. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Mikä yleensä ratkaisee kahden saman tasoisen työnhakijan välillä? Vahvempi motivaatio, innostus tehtävää kohtaan ja halu kehittyä ratkaisee. 2524 Mitä huono vastaus voi pahimmillaan kertoa työn- hakijasta, ja miten taas työn- hakija voi vakuuttaa juuri sinut siitä, että hän olisi teille hyvä työntekijä? 9 kuumaa Työnantajien vinkit haastatteluun
  • 14. 2726 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE HUS/Sari Isokirmo Ei ole. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Ei välttämättä. Orion/Minna Mäntylä Meidän kannaltamme tämä ei ole oleellinen asia, vaikka moni työnanta- ja twiittaakin avoimista tehtävistä. YA/Sari Saantola Tuleva työnantajahan ei katso mitään hakijan sosiaalisen median sivustoja tai kirjoituksia, ellei niihin ole erikseen viitattu. HUS/Sari Isokirmo Me emme selvitä. Jos hakija on LinkedInissä, kannattaa profiilista tehdä selkeä ja persoonallinen, sellainen joka kuvastaa henkilöä. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Lähtökohtaisesti emme. Orion/Minna Mäntylä Emme. Jos hakija on liit- tänyt LinkedIn-profiilin hakemukseensa, voimme käydä sitä katsomassa. YA/Sari Saantola Eniten hakijat viittaavat omaan Linkedin-profiiliin, mutta yleensä hakemuksessa on mukana kattava ansioluettelo ja saateteksti. Hakijan Linkedin-profiili pitää tehdä sen mukaan, että jos on kiinnostunut kansainvälisistä töistä, niin silloin englanniksi, muutoin suomeksi. Se täy- tyy tunnustaa, että aika harvoin ehdin käymään hakijan viittaamissa sosiaalisen median paikois- sa, koska hakuprosesseissa on satoja hakijoita ja finalistivaiheessakin useampia. HUS/Sari Isokirmo Vielä kukaan ei ole hakenut video-CV:llä. Tärkeintä on kuitenkin tavata henkilökohtaisessa haastattelussa. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Riippuu tehtäväs- tä. Video on tulossa entistä enemmän käyttöön. Orion/Minna Mäntylä Sisältö ratkaisee, mutta persoonallinen, ytimekäs ja selkeä CV on plus- saa. Käytämme aika paljon myös videohaastatte- lua ja sen tekemisessä kannattaa olla huolellinen. Netistä löytyy paljon vinkkejä videota varten. YA/Sari Saantola Itse uskon, että kyllä video kertoo enemmän kuin kirjoitettu hakemus, mutta video ei korvaa itse hakemusta. Kirjalliseen hakemukseen kannattaa panostaa niin tekstiin, ulkonäköön kuin mukana olevaan valokuvaan.HUS/Sari Isokirmo Harvoin. Yksi tai kaksi riittää. Sanofi Aventis/Sari Ek-Petroff Jos siitä on sovit- tu. Muutama on hyvä. Orion/Minna Mäntylä Tarvittaessa soitamme. Kahdesta kolmeen on hyvä määrä, mutta suo- sittelijoiden pitää olla relevantteja, esimerkiksi entinen esimies. YA/Sari Saantola Meillä tarkistetaan aina työn- hakijan taustat eli se kuuluu normaaliin rekrytoin- tiprosessiin. Hakemukseen niitä ei välttämättä tarvitse laittaa, nämä tiedot voi ottaa mukaan haastatteluun. Kyllä se tuleva työnantaja nämä kysyy, jos jostain syystä ei itse muistaisi niitä antaa. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Auttaako hakemisessa eri tavalla toteutettu CV, esimerkiksi video? Selvitättekö työnhakijan sosiaalisen median tilien sisältöä? Onko esimerkiksi aktiivisesta Twitter- tilistä hyötyä työnhaussa? Soitatko työnhakijan suosittelijoille? Montako suosittelijaa kannattaa hakemukseen laittaa? Työn tekemisen eri muodot TEKSTI: HANNA LEHTIMÄKI JA IIVARI JÄRVINEN VAKITUINEN VAI MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSUHDE? Työsuhde on voimassa joko toistaiseksi ”vakitui- sesti” tai määräajan. Toistaiseksi voimassa oleva eli vakinainen työsuhde on pääsääntö. Työso- pimuksen tulee aina olla toistaiseksi voimassa oleva, jos työvoiman tarve on pysyvä. Määräaikaiseen työsopimukseen tulee olla työsopimuslain tarkoittama perusteltu syy, kuten sijaisuus. Määräaikainen työsopimus on voimas- sa ennalta sovitun ajan ja sen loppumishetki on ainakin jollakin tavalla tiedossa heti työsuhteen alkaessa. Määräaikaista työsopimusta ei pää- sääntöisesti voi lopettaa kesken, mutta määrä- aikaiseen työsopimukseen voidaan sopia myös irtisanomisaika. Määräaikaisen työsopimuksen voi päättää ennen sovitun työkauden päättymistä sopimalla siitä yhdessä työnantajan kanssa. Esimerkiksi apteekissa määräaikaisen työsuhteen voi päättää ennen määräaikaa ilman purkuperustetta mak- samalla työnantajalle kertakorvauksena kahden viikon palkan tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaavan määrän. KOKOAIKAINEN VAI OSA-AIKAINEN TYÖ? Pääsääntö on, että työtä tehdään kokoaikaisesti. Kokoaikaisuus tarkoittaa lain mukaan neljääkym- mentä työtuntia viikossa, mutta alakohtaisesti tuntimäärä voidaan työehtosopimuksella sopia myös tätä lyhyemmäksikin. Esimerkiksi aptee- keissa työaika on 115 tuntia/3viikkoa eli 38,33 tuntia viikossa. Osa-aikaisuus puolestaan tarkoittaa muuta kuin kokoaikaista työtä. Esimerkiksi työsopimuk- sessa osa-aikaisen tuntimääräksi on voitu määri- tellä 80 % kokoaikaisen työajasta. Osa-aikaisilla työntekijöillä on sellainen etu puolellaan, että työpaikalla työnantajan on aina tarjottava lisää työtä osa-aikaisille työntekijöilleen, ennen kuin hän voi pestata uusia työntekijöitä. VUOKRATYÖ Työvoiman vuokraus on voimakkaasti lisääntynyt 1990-luvulta saakka. On olemassa työvoiman vuokrausta harjoittavia yrityksiä. Vuokratyötä käytetään farmasian alalla varsinkin lyhyiden sijai- suuksien hoitamiseen (vuosilomat, sairausajat). Työtä haluava henkilö solmii työsopimuksen vuokratyöyrityksen kanssa ja vuokratyöyrityksen yrittää parhaansa mukaan järjestää henkilölle sovitun määrän töitä esimerkiksi apteekista tai lääketeollisuudesta. Käydessään töissä vuok- ratyöyrityksen kautta, työntekijä on koko ajan vuokratyöyrityksen työntekijä. Hän ei tee työsopi- musta työskentelypaikkansa kanssa, vaan palkan maksaa vuokratyöyrityksen. Vuokratyön tekemi- nen on harkinnan arvoinen vaihtoehto sellaisille henkilöille, jotka haluavat tehdä töitä useassa paikassa sekä vaikkapa sellaiselle, jolle säännöl- linen työrytmi ei syystä tai toisesta sovi. Vuokratyöntekijän työsuhteessa noudatetaan vuokratyöyritystä eli työntekijän palkannutta yritystä sitovaa työehtosopimusta. Jos tällaista sopimusta ei ole, noudatetaan käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta. Jos sellaistakaan työ- ehtosopimusta ei ole, vuokratyöntekijän palkkaa, työaikaa ja vuosilomia koskevien ehtojen tulee olla vähintään käyttäjäyritystä sitovien ja siellä yleisesti sovellettavien sopimusten tai käytäntö- jen mukaiset. TYÖSKENTELY OPPILAAN OIKEUKSILLA Valtioneuvoston terveydenhuollon am- mattihenkilöistä annetussa asetuksessa 28.6.1994/564 (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajanta- sa/1994/19940564) määrätään, että farmasian opiskelija voi suorittaessaan opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua tai ensimmäisen harjoitte- lujakson suoritettuaan tilapäisesti toimia aptee- kissa, sairaala-apteekissa tai lääkekeskuksessa farmaseutin tehtävässä laillistetun farmaseutin tai proviisorin johdon ja valvonnan alaisena. Opis- kelijan tulee olla suorittanut hyväksytysti vaadit- 26
  • 15. 2928 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TEKSTI: EIJA HEINONEN JA HANNA LEHTIMÄKI Työsopim uksen solmiminen tavat perus- ja aineopinnot ja hänellä tulee olla opintojen perusteella riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen. Myös vastavalmistunut farmaseutti säi- lyttää oppilaan oikeudet ja voi työskennellä ammattihenkilön tehtävissä 30 päivän ajan valmistumisen jälkeen siihen asti, että Valvira myöntää laillistuksen. Proviisoriopiskelija voi toimia laillistettuna farmaseuttina opintojensa aikana farmaseutin tutkinnon suorittamisen ja laillistamisen jälkeen. Yliopistot ilmoittavat Valviran terveyden- huollon ammattihenkilöiden rekisteriin Terhik- kiin tiedon siitä, että opiskelija on suorittanut vaadittavat opinnot. Opiskelijan tulee olla kirjautunut läsnä olevaksi opiskelijaksi voidak- seen toimia tilapäisesti laillistetun ammattihen- kilön tehtävissä. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Vaikka suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen, työsopimus on aina syytä tehdä kirjallisesti. Suullisesti sovitun sopimuksen yksittäisen ehdon olemassa oloa on myöhemmin mahdollisessa erimielisyystilanteessa erittäin hankala todistaa. jälle vaikutukseltaan oleellinen. Työsuhteen ehtojen määräytymiseen vaikut- taa vielä niinsanottu edullisemmuus-periaate, jonka mukaan säännöksistä ja normien välisestä etusijajärjestyksestä voidaan poiketa työnteki- jän eduksi. Tämän vuoksi työehtosopimuksessa voidaan sopia työntekijälle paremmat edut kuin mitä pakottavassa lainsäännöksessä edellyte- tään. Myös työehtosopimusten määräykset ovat minimisäännöksiä, joten työnantajan on nouda- tettava vähintään niissä olevia palkka- ja muita ehtoja. Ei-pakottavan lainsäännöksen ja ei- pa- kottavan työehtosopimusmääräyksen tunnistaa yleensä siitä, että se päättyy sanoihin ”ellei toisin ole sovittu”. TYÖSOPIMUKSEN EHTOJEN MUUTTAMINEN Työsopimus sitoo sellaisena kuin se on tehty sekä työnantajaa että työntekijää. Työsuhteen aikana saattaa tulla tarve muuttaa työn sisältöä tai sen tekemistä koskevia ehtoja. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa joko sopimalla asiasta työntekijän kanssa, työnantajan yksipuolisella määräyksellä tai irtisanomismenettelyä käyttäen. Harkittaessa työnantajan oikeutta puuttua työnteon ehtoihin lähtökohtana on työsopimus. Mikäli työsopimuksessa on sovittu yksityiskoh- taisesti jostakin seikasta, kuten esimerkiksi työajasta, ei työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa tällaista ehtoa. Liikkeen luovutuksessa työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät liikkeen uudelle omis- tajalle. Uudella työnantajalla ei ole parempaa oikeutta työsuhteen ehtojen muuttamiseen kuin vanhalla olisi ollut. Näin ollen työnantajalla ei ole oikeutta työsopimusten ehtojen harmonisointiin pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella. Yh- tenäisiin työsuhteen ehtoihin voidaan päästä sopi- malla tai irtisanomismenettelyä käyttämällä, mikäli työnantajalla on irtisanomisperuste olemassa. MUUTTAMISMENETTELY Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa joko so- pimuksella, työnjohto-oikeuden perusteella tai irtisanomismenettelyä käyttäen. Olennaiset muu- tokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja töiden järjestelyssä sekä siirrot tehtävistä toisiin kuuluvat lisäksi yhteistoimintamenettelyn piiriin. Yhteistoi- mintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähintään 20 työntekijää, mutta yhteistoimintaa voidaan harjoittaa myös pienemmissä yrityksessä. Sopimalla Työnantaja ja työntekijä voivat milloin tahansa muuttaa työsopimusta uudella sopimuksella. Sopimukselta ei edellytetä mitään määrättyä muotoa. Se voidaan tehdä suullisesti tai kirjal- lisesti, mutta mahdollisten tulkintaongelmien ja näyttövaikeuksien vuoksi muutokset on aina syytä tehdä kirjallisesti. Työnjohto-oikeuden nojalla Työnantajalla on oikeus yksipuolisesti työn- johto-oikeutensa nojalla muuttaa työtehtäviä, työaikaa tai työpaikkaa koskevia työsuhteen ehtoja. Työnjohto-oikeuden laajuus kussakin yksittäistapauksessa vaihtelee. Työnjohto-oikeut- ta käyttäen ei voida muuttaa työsopimuksessa nimenomaisesti sovittuja ehtoja, vaan ne katso- taan yleensä olennaisiksi työsuhteen ehdoiksi ja muuttamiseen edellytetään irtisanomisperusteen olemassaoloa. Irtisanomismenettelyä käyttäen Irtisanomismenettelyn käyttäminen tulee kysy- mykseen, kun muutos on välttämätön, mutta siitä ei päästä sopimukseen ja työsopimus rajoittaa T yösuhteen ehdot määräyty- vät lain, työehtosopimuksen, työsopimuksen, vakiintuneen käytännön ja työnantajan mää- räyksien perusteella. Lakeihin sisältyy sekä pakottavia että tahdonvaltaisia säännöksiä. Pakottavasta lainsäädännöstä ei voida sopia toi- sin. Tahdonvaltaisista säännöksistä taas voidaan poiketa sopimalla. Kun joudutaan ratkaisemaan yksittäistapauksessa mitä normia on noudatet- tava, ensimmäisenä otetaan huomioon pakot- tavat lainsäädännöt, sitten työehtosopimusten määräykset, kolmantena työsopimuksen ehdot, neljäntenä tahdonvaltaiset lainsäädännöt, viiden- tenä hyväksytty tapa tai käytäntö ja viimeisenä työnantajan työnjohto-oikeutensa puitteissa antamat määräykset. Yrityksissä saattaa olla erilaisia ohjesääntöjä, joissa määrätään esimerkiksi työajoista, luontoi- seduista, eläkkeistä, matkakorvauksista, päivära- hoista ja sosiaalisista eduista. Tällaisesta ohjesäännöstä tulee työsopimuk- sen osa, mikäli sen noudattamisesta on sovittu työsopimuksessa tai se on pitkäaikaisen sovel- tamisen kautta niin vakiintunut, että sen on kat- sottava muodostuneen työsopimuksen ehdoksi. Tällöin työnantaja ei voi muuttaa ohjesääntöä yksipuolisesti, vaan muutoksista on sovittava työntekijän kanssa. Myös yksittäisestä työsuh- de-edusta saattaa tulla työsuhteen ehto, vaikkei siitä nimenomaan olisi työsopimuksessa sovittu, jos se on ollut pitkään käytössä ja se on työnteki- 28
  • 16. 3130 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE MIKSI OMAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN ON VAIKEAA? Kun suomalaista kehuu, hän vähättelee. Jos työstä kiitellään, pudistetaan päätä ja poistutaan tilanteesta. Vaatimattomuus kaunistaa ja omake- hu haisee. Kuulostaako tutulta? Moni meistä ei osaa arvostaa omaa osaa- mistaan, vaikka takana olisi koulutuksen lisäksi montakin vuotta vaativia tehtäviä. Onneksi oman osaamisensa tunnistamista voi harjoitella. Mieti, missä juuri itse olet hyvä. Kehu myös työkaveria, kun siihen on aihetta! MITÄ HYÖTYÄ OMAN OSAAMISEN TUNNISTAMISESTA ON? Kun ymmärrät, missä olet hyvä, voit asettaa itsel- lesi sopivampia tavoitteita. Kartoita myös omat kehittymistarpeet: mitä voisit tehdä paremmin, olisiko jollain osaamisalueella vielä parannetta- vaa. Kun ymmärrät paremmin omat vahvuutesi ja heikkoutesi, onnistut paremmin esimerkiksi työnhakutilanteissa tai kehityskeskusteluissa. Kun tunnustat omat kehityskohteesi ja työstät nii- tä, voit edetä urallasi helpommin. Oman osaami- sen ymmärtäminen lisää työhyvinvointia ja myös jaksamista. HARJOITTELE! Kertaa tärkeimmät onnistumisesi. Miten olet onnistunut töissä, entä koulussa? Mitä olet saa- vuttanut harrastuksessasi? Oletko ollut mukana järjestötoiminassa, onko sinulla ollut luottamus- tehtäviä? Missä muissa asioissa olet onnistunut? Mitä tietoja tai taitoja olet kartuttanut? Kokeile listata osaamisesi ja kehittämistarpeesi paperille, esimerkiksi mindmapin muotoon. työnjohto-oikeuden käyttöä. Muutos voi tulla kunkin työntekijän osalta voimaan aikaisintaan hänen henkilökohtaisen, työsuhteen pituudesta riippuvan irtisanomisaikansa kuluttua. Työnanta- jalla tulee olla työsuhteen ehdon muuttamiseen työsopimuslain tarkoittama irtisanomisperuste. Tilapäiset muutokset Tilapäiset, olennaisetkin, muutokset työsuhteen ehtoihin katsotaan kuuluvan työnantajan työnjoh- to-oikeuden piiriin. Esimerkiksi yhden työntekijän sairastuminen, saattaa vaatia että muut ottavat hänen tehtävänsä hoitaakseen tai siirtymistä työskentelemään toiseen toimipisteeseen. TYÖSOPIMUKSEN SITOVUUS ENNEN TYÖSOPIMUKSEN ALKAMISTA Usein työsopimus kirjoitetaan hyvissä ajoin en- nen työnteon aloittamista. Jos työntekijä haluaa syystä tai toisesta vetäytyä työsopimuksesta ennen työnteon aloittamista, se on mahdollista vain noudattamalla sitä irtisanomisaikaa, mitä työsuhteessa muutoinkin on noudatettava. Jos irtisanomisaikaa ei noudateta eikä työntekijä aloita työntekoa sovitun mukaisesti, työnantaja voi vaatia häneltä korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työsopimus sitoo tietysti myös työnantajaa jo ennen työnteon aloittamista. Tämän vuoksi työnantaja ei tässä vaiheessa voi irtisanoa työso- pimusta muuten kuin lain mukaisilla irtisanomis- perusteilla. Jos perusteita ei ole, työnantajan on maksettava korvausta työsuhteen perusteetto- masta päättämisestä. Jos työnantaja ei noudata irtisanomisaikaa, on työnantajan maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisano- misaikaa vastaavalta ajalta. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole nimenomai- sesti sovittu. Tämä koskee myös aikaa ennen työnteon aloittamista. Mahdollisesti sovitun koea- jan perusteella työsopimusta ei voi purkaa ennen työnteon alkamista. Tämä on syytä muistaa tilan- teissa, joissa uusi ja houkuttelevampi työtarjous vastaanotetaan, kun toinen työsopimus on jo allekirjoitettu. Oman osaamisen tunnista- minen KOEAIKA Työsopimusta solmittaessa voidaan sopia eri- tyisestä koeajasta. Pelkkä työehtosopimuksen kirjaus koeajasta ei sido osapuolia, vaan koeajas- ta on oltava nimenomainen kirjaus työsopimuk- sessa. Koeaikaa ei työsuhteessa ole, ellei siitä ole erikseen sovittu työsopimuksessa. Koeaika voi olla korkeintaan neljä kuukautta työsuhteen alusta lukien. Jos määräaikainen työsuhde kes- tää alle kahdeksan kuukautta, koeaika saa olla kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestos- ta. Koeajan kuluessa, siis työsuhteen alkamisen jälkeen niin työnantaja kuin työntekijäkin voivat purkaa työsopimuksen päättymään heti ilman irtisanomisaikaa tai -perustetta. Työnantaja ei kuitenkaan saa koeaikapurkua käyttäessään toimia syrjivästi. Lisäksi työsopi- muslaissa on säännös, jonka mukaan kumpikaan osapuoli ei saa käyttää koeaikapurkua koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteil- la. Tällaisia syrjiviä tai epäasiallisia perusteita ovat työntekijän sukupuoli, ikä, terveydentila, kansallinen tai etninen alkuperä, sukupuolinen suuntautuneisuus, kieli, uskonto, mielipiteet, perhesuhteet, ammattiyhdistystoiminta, poliittinen toiminta ja muut näihin verrattavat seikat. Myös työntekijän raskaus on epäasiallinen peruste. Luottamusmiehen erityinen suoja ei ole voimas- sa koeaikana, joten hänen työsopimuksensa voidaan koeaikana purkaa, kuten muidenkin työntekijöiden työsopimukset. Myöskään työntekijän purkaessa työsuh- teen koeajalla, peruste ei saa olla epäasiallinen. Epäasiallinen peruste on esimerkiksi silloin, kun työntekijä viittaa saaneensa paremman työtarjouksen muualta.
  • 17. 3332 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Moni haluaisi kokeilla ulkomailla asumista. Nuorena lähteminen on helpompaa, mutta mihin kannattaa suunnata? Te-toimiston kansainvälisen työnvälityksen neuvoja John Watson neuvoo miettimään omaa kielipäätä ja sitä, mihin se riittää. – Ei pelkästään työntekoa ajatellen, vaan myös muita käytännön asioita. Monesti täytyy ensim- mäisenä asioida verotoimistossa ja pankissa, Watson muistuttaa. – Suomalaiset ovat kuitenkin aika rohkeita ja ollaanhan täällä kielitaitoisiakin. Useimmiten Suomesta suunnataan edelleen Britanniaan, Irlantiin tai Saksaan. Englanninkie- liset maat siis vetävät, edelleen myös Ruotsi on yksi suosituimmista. Watson neuvoo etsimään työpaikkoja myös muualta kuin pääkaupungeista, joissa elinkustannukset ovat usein korkeat. – Esimerkiksi Lontoossa asuminen on todella kallista. Silloin myös palkan pitäisi olla tarpeeksi korkea. Työnhakumatkalle voi tietyin ehdoin saada tukea. Suomalainen saa etsiä kohdemaassa töitä ja nostaa Suomesta työttömyysturvaa enintään kolmen kuukauden ajan. – Kannattaa kuitenkin olla ajoissa, jotta kaikki paperit saa valmiiksi ennen lähtöä. Muuten rahat voivat jäädä saamatta, Watson kertoo. Töitä voi hakea myös Suomesta käsin. Te-keskuksen työnhakupalveluun kirjoittamalla Ulkomaat löytää Suomessa ilmoitetut ulkomail- la sijaitsevat työpaikat. EURES-portaalista taas löytää kaikkien EU- ja ETA-maiden te-hallintoihin ilmoitetut avoimet työpaikat. Apua työpaikkojen etsimiseen ja muihin käytännön asioihin kannat- taa myös kysyä paikallisesta te-toimistosta. – Ei siis tarvitse mennä erikseen jokaisen maan työvoimahallintojen omille sivuille. Tähän voi kirjoittaa hakusanan, Watson näyttää ja naput- telee pharmacist. Pelkästään Britanniasta löytyy kymmeniä avoimia farmasian alan työpaikkaa. VINKKEJÄ TYÖNHAKUUN ULKOMAILLE Moni lehti ilmestyy myös verkossa. Esimerkiksi Issuu-palvelusta voi löytää monia paikallisia lehtiä, joissa ilmoitetaan niin työpaikoista kuin avoimista asunnoistakin. Tsekkaa Europass-sivusto. Sieltä löydät tietoa siitä, miten todistat ammatillisen osaamisesi ulkomailla sekä esimerkiksi apua CV:n tekemiseen. Jos tiedät alueen, jossa haluaisit työllistyä, katso paikallisen yliopiston nettisivut. Usein sieltä löytyy tietoa siitä, miten juuri paikallisille työmarkkinoille kannattaa hakea MAASTAMUUTTAJAN MUISTILISTA • Jos olet työtön työnhakija, ilmoita muutosta TE-toimistoon. • Tee postiosoite- ja maastamuuttoilmoitus. Lomakkeen löydät Väestörekisterikeskuksen sivuilta tai maistraatista. Ilmoitus on tehtävä viimeistään viikon kuluttua muutosta! • Ilmoita muutosta verotoimistoon. • Ilmoita muutosta Kelaan. Näin saat tarvittaessa eurooppalaisen sairaanhoitokortin. • Passin ja hammasharjan lisäksi hanki tarvittaessa viisumi ja rokotustodistukset. Varmista, tarvitsetko oleskelu- tai työluvan kohdemaahasi. • Varaudu esittämään syntymätodistus. • Hanki kansainvälinen ajokortti. EURES ec.europa.eu/eures/public/fi/homepage Europassi europass.fi Lisätietoja työskentelystä Euroopassa europa.eu/youreurope/ Jäikö asia kaihertamaan? Eikö Google kerro vastausta? Laita sähköpostia te-toimistoon eures@te-toimisto.fi TYÖSKENTELY POHJOISMAISSA Pohjoismaiden välillä on sopimus, jonka mukaan farmaseutti ja proviisori voivat hakea laillistuksen työskentelyyn Pohjoismaissa. Ammatinharjoittamisoikeus on maksullinen ja se tulee olla hankit- tuna ennen kuin aloittaa työskentelyn. Ammatinharjoittamisoikeus haetaan kyseisen kohdemaan viranomaiselta. Lisää tietoa löydät seuraavilta viranomaisten verkkosivuilta: NORJA https://helsedirektoratet.no/ RUOTSI http://www.socialstyrelsen.se/english TANSKA http://ufm.dk/en/education-and-institutions/recognition-and-transparency/ regulated-professions ISLANTI http://www.mcc.is/english/extra/immigrate-to-iceland/eea LÄHDE:TE-TOIMISTO Farmaseutti ja proviisori ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joille Valvira myön- tää ammatinharjoittamisoikeuden. Valviran myöntämä laillistus pätee Suomessa. Ammattipätevyyden tunnustamista koskevassa direktiivissä (2005/36/EY) vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltion on tunnustettava Euroopan unionin kansalaisen kotijäsenvaltiossa hankkima koulutus tai ammattipätevyys. Farmaseuttien ja proviisorien osalta tunnustaminen eroaa siten, että proviisori kuuluu automaattisesti tunnustettaviin ammatteihin ja farmaseutin tutkinto tunnustetaan yleisen järjestelmän kautta. Lisätietoja ammatinharjoittamisoikeuksista saat Valvirasta ja löydät myös verkosta: www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet PROVIISORI Toiseen EU/ETA-valtioon hakeutuvan, Suo- messa laillistetun proviisorin, on mahdol- lista hakea ammattipätevyyttä toisesta EU/ ETA-maasta eurooppalaisen ammattikortin kautta. Eurooppalainen ammattikortti ei ole fyysinen kortti vaan tiedosto, joka helpot- taa ammattipätevyyden tunnustamista toisessa EU/ETA-valtiossa. Ammattikortti haetaan kotimaan toimivaltaiselta viran- omaiselta, Suomessa siis Valviralta. Lisätietoja ammattikortista www.valvira.fi/ terveydenhuolto/ammattioikeudet/europ- palainen-ammattikortti FARMASEUTTI Farmaseutin, jolla on oikeus harjoittaa laillistettua terveydenhuollon ammattia Suomessa, tulee ensin selvittää, kuuluuko farmaseutin tutkinto kohdemaassa laillistet- tujen tutkintojen joukkoon (esim. ec.euro- pa.eu/growth/tools-databases/regprof/). Jos ammatinharjoittaminen on säännelty, oikeutta harjoittaa ammattia haetaan koh- demaan toimivaltaiselta viranomaiselta. 3332 Tukea uraan ulkomailla
  • 18. GO
  • 19. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 3736 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Kaikkea mahdollista kuntafarmaseuttina Pilvi Moberg ei aluksi ajatellut farmasiaa edes vaihtoehtona. Hän suunnitteli hakevansa ravitsemusterapeutiksi, mutta opo suositteli farmasiaa, sillä Moberg oli hyvä kemiassa ja matematiikassa. – Ensin ajattelin, että ei todellakaan! Apteekeissa puhutaan hiljaa ja siellä haisee oudolle, Moberg nauraa. Moberg päätti kuitenkin antaa farmasia-alalle mahdollisuuden ja vietti väli- vuotensa apteekissa. – Apteekista lähti kolme lääketyöntekijää samaan aikaan pois ja minut jätet- tiin hommiin viikon perehdytyksellä, Moberg muistelee. Moberg sai tehdä apteekin teknisiä töitä ja pian hän huomasikin, että ala tuntuu omalta ja kivalta. Moberg päätti hakea opiskelemaan farmasiaa Helsingin yliopistoon. – Pidin koulusta, mutta eihän koulutus koskaan vastaa täysin arkielämää. Olimme viimeinen vuosiluokka, joka sai nauttia Helsingin yliopiston 1800-luvun rakennuksista, ennen kuin farmasian opiskelu siirrettiin Viikkiin. Moberg vietti opiskeluaikana kesät ja joka kolmannen viikonlopun apteekis- sa töissä. Siellä opiskelija viihtyi, keski-ikä oli alhainen ja meininki nuorekas. – Opiskelujen jälkeen palasin samaan apteekkiin töihin, kunnes aloin lisään- tymään, Moberg nauraa. – Sitten ajattelin, että olisi kiva kokeilla jotain muutakin kuin apteekkia. Hain Loimaalle töihin lääkekeskukseen ja olin siellä pari vuotta, kunnes Forssassa avautui johtavan farmaseutin paikka. Työhön kuuluu lähes kaikki mahdollinen, logistiikasta aina lääkitys- ja potilas- turvallisuuden koordinointiin, eikä tylsää ehdi tulla. Kouluaikana Moberg vannoi, ettei menisi ikinä sairaalaan töihin, mutta niin vain ehti kokeilla sitäkin. – Aito moniammatillisuus on hienoa. Opiskelijoille haluaisin vinkata sen, että rohkea pitää olla. Farmasistit ovat toisinaan liian kilttiä porukkaa. Voisimme tuoda enemmän osaamistamme näkyväksi sekä korostaa alan monipuolisuutta ja kehittymismahdollisuuksia. – Pitää markkinoida sitä omaa osaamista. Me olemme tämän alan aitoja ammattilaisia. Täytyy uskoa siihen, mitä tekee, niin pääsee eteenpäin. Ennakkoluuloton apteekkari Stina Parkkamäki kokeili ensin opiskella vuoden sairaanhoitajaksi ja toisen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Kumpikaan ei tuntunut omalta, ja Parkkamäki päätyi farmasian puolelle silloiseen Kuopion korkeakouluun, nykyi- seen Itä-Suomen yliopistoon. – En oikein tiennyt mitä olisin halunnut tehdä, enkä tiennyt oikein farmasias- takaan mutta halusin kokeilla sitä. Sittenhän se tuntui tosi kovasti omalta alalta, Parkkamäki muistelee. Kesät kuluivat lääkekeskuksessa, lääketeollisuudessa ja apteekeissa niin Kemiössä kuin Hangossakin. Ruotsikin alkoi siinä sivussa sujumaan, kun kesät vietti rannikolla. – Pitää olla ennakkoluuloton, utelias ja avoin kokeilemaan erilaisia juttuja, Parkkamäki neuvoo. Valmistumisen jälkeen Kuopio vaihtui Kouvolaan, jonne Parkkamäki pääsi proviisoriksi. Apteekkari oli vanha herrasmies, joka antoi Parkkamäelle vastuun henkilöstön ja apteekin käytännön johtamisesta. Siitä lähtien Parkkamäki onkin viihtynyt esimiestehtävissä. – Olen kouluttautunut koko ajan lisää, sekä ammatillisesti että käynyt monia esimerkiksi asiakaspalvelu- ja johtamiskoulutuskursseja. Haluan oppia koko ajan lisää, Parkkamäki kertoo. Kouvolasta Parkkamäki siirtyi Kangasniemen kautta Haukivuorelle apteek- kariksi. Siellä hän aloitti tyypin 2 diabetes -asiakkaiden kanssa diabeteksen omahoitoa tukevan ”Hunaja-projektin”. Seuraavassa apteekissaan Mäntyharjulla Parkkamäki jatkoi diabetesprojektia ja lopulta syntyi ajatus, että sitä voisi tutkia enemmänkin. – Tästä käytännön aiheesta ja toiminnasta syntyi väitöskirja. Nyt olen ap- teekkarina Hyvinkäällä, ja täällä omahoidon tukeminen toivottavasti jatkuu taas vähän suuremmissa ympyröissä. Hyvinkään apteekki sijaitsee ostoskeskuksessa. Siellä Parkkamäki on keskit- tynyt siihen, miten toiminnasta saataisiin entistä ihmisläheisempää. – Nuorena en oikeastaan suunnitellut uraani. Monella tavoitteena on päästä apteekkariksi, mutta itse en ollut oikein ajatellut asiaa. Kun paikkaa aukesi, ajat- telin, että miksipä sitä ei kokeilisi. Apteekissa työskentely on niin monipuolista, että tylsää ei ole ollut ja vaikeista kokemuksistakin oppii aina uutta! URA- TARINA URA- TARINA 3736
  • 20. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 3938 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Monipuolisuudella vahva ura lääke- teollisuudessa Seija Karinkanta aloitti farmasian opiskelun vuonna 1985, heti päästyään yliop- pilaaksi. Tarkoituksena oli päästä lääketieteelliseen ja Karinkanta haki opiskele- maan myös farmasiaa, sillä 1980-luvulla lääketieteellisen terveydenhuoltoalan erikoiskiintiö sisälsi myös farmaseutit. Kiintiöt jäivät kuitenkin käyttämättä. – Olen kovasti yhden alan opiskelukiintiöitä vastaan. Jos olisi saanut hakea vain yhtä alaa, en olisi ikinä hakenut farmasialle. Tämä oli onnekas sattuma, Karinkanta muistelee. Ensimmäinen työpaikka aukesi Oriolalta. Siellä Karinkanta työskenteli varas- tofarmaseuttina, mutta yleni nopeasti varastokirjanpidon pääkirjanpitäjäksi. Vaikka nykypäivänä tietokoneita tarvitaan kaikessa ja se on kaikille itsestään selvää, vuonna 1988 tilanne ei ollut vielä samanlainen. Karinkanta kuitenkin näki, että tulevaisuudessa tietokoneiden käyttötaitoa tarvitaan. Hän halusi yhdistää farmasian tieteen ja kaupallisuuden, ja päätyi lukemaan iltalinjalla Malmin kaup- paoppilaitoksessa atk-merkonomiksi. – Farmasian laitoksella monella kurssikaverilla oli ykköshaaveena päästä lääke-esittelijäksi. Itse taas halusin lääketeollisuuteen, mutta en missään nimes- sä lääke-esittelijäksi, Karinkanta muistelee. – Itseäni kiinnostivat enemmän talouspuoli ja it-taidot. Ajattelin, että ne ovat tärkeitä ja haluan panostaa niihin. Oriola oli hyvä työnantaja, mutta nuorena ei malta jämähtää. Seuraavaksi Ka- rinkanta siirtyi IMS:lle. Siellä yhdistyivät jälleen farmasia, it-puoli ja kaupallisuus. Seuraavaksi Karinkanta työskenteli Leirakselle. Samaan aikaan, kun hän sai en- simmäisen lapsensa, farmaseuteille järjestettiin lääketeollisuuden erikoistumis- koulutus, johon oli päästävä mukaan. Osa äitiyslomasta kuluikin opiskellessa. Myös seuraava äitiysloma meni opiskellessa, sillä farmaseutin tutkinto täydentyi vuonna 1995 uuden asetuksen voimaantulon vuoksi, ja taas Karinkanta istui yliopiston penkillä. Tällä hetkellä Karinkanta työskentelee vanhempana tutkimuspäällikkönä Bayerilla Bayerin ostettua Leiraksen. – Se kuulostaa naivilta, mutta halusin auttaa muita ihmisiä. Se on ajanut tälle alalle. Halu tehdä jotain muiden hyväksi, Karinkanta miettii. Omaa uraa Karinkanta ei ole systemaattisesti osannut suunnitella. Asiat ovat menneet osin omalla painollaan ja aika hyvin on käynyt. Ei voi harmittaa, etteivät lääkiksen ovat aikanaan auenneet. – En voi tietää, mitä lääkärinä sitten tekisin. Nyt minulla on hirveän mielen- Farmanomista farmaseutiksi lääketukkuun Helena Kukkonen on ehtinyt tehdä pitkän uran farmasian parissa. Ala on ehti- nyt muuttua paljon, mutta se tuntuu edelleen mielenkiintoiselta omalta. Ihan alun perin Helena päätyi opiskelemaan farmasiaa vähän sattumalta. – Monella farmasia-ala tulee suvusta, mutta minulla oli vain yksi tuttu farma- seutti. Hänen kauttaan kuulin alasta. Eräänä päivänä näin Helsingin Sanomissa ilmoituksen, että haettiin opiskelijoita farmanomin koulutukseen. Mutta siinä piti olla valmiiksi harjoittelupaikka. Niinpä Helena löysi harjoittelupaikan Helsingistä ja muutti Kouvolasta uuteen kotikaupunkiinsa. – Ensimmäinen harjoittelupaikkani oli ihana! Se oli perinteikäs 90 vuotta vanha apteekki ja sen omisti jo iäkkäämpi apteekkari. Työkaverit ja asiakkaat olivat mukavia, ja paikan tunnelma oli erilainen kuin useimmissa apteekeissa tänä päivänä. Se varmasti vaikutti siihen, että ihastuin alaan, Helena miettii. Kun Kukkonen oli toiminut farmanomina 15 vuotta, järjestettiin Helsingin yli- opistossa poikkeuskoulutus farmanomista farmaseutiksi. Helena pääsi mukaan ja suoritti yhdessä vuodessa farmaseutin tutkinnon. – Totta kai joitain kursseja hyväksi luettiin aikaisemmasta koulutuksesta, mutta teimme kahta kurssia samaan aikaan tiukalla opiskelutahdilla, hän muiste- lee. Valmistumisen jälkeen piti miettiä erilaisia vaihtoehtoja toimia farmaseuttina. SPR:n kenttätyö kiinnosti, mutta kun siellä ei ollut juuri silloin paikkoja, Kukkonen haki ja pääsi Tamrolle lääketukkuliikkeeseen. – Aloitin asiakaspalvelussa, mutta tällä kertaa asiakkaana eivät olleetkaan yksityishenkilöt vaan sairaala-apteekit, apteekit ja lääkekeskukset. Tuotteet olivat kuitenkin tuttuja ja viihdyin siellä kahdeksan vuotta, kunnes työ siirtyi Vantaalta Tampereelle. Vantaan asiakaspalvelupisteen lopettamisen jälkeen Helena siirtyi talon sisällä ostopuolelle. Nykyisin asiakkaana on lääketeollisuus. – Olen ehtinyt nähdä tällä alalla paljon ja aikaisemmasta alan kokemuksesta on ollut koko ajan hyötyä. Kaikki mitä osaan, on kyllä tullut käyttöön nykyisessä työssäni, Helena toteaa. – Samaa toivon myös nuorille. Kannattaa olla avoin erilaisille vaihtoehdoille ja kokeilla esimerkiksi kesätyöpaikkoja ennakkoluulottomasti. URA- TARINA URA- TARINA 3938
  • 21. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 4140 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Jokainen kesäduuni on uramahdollisuus - Kesätöissä voi saada sellaisia tehtäviä, joita tulee myöhemminkin proviisorina tekemään, kommentoi Alpo Turunen omaa kesätyötään apteekissa. Turunen opiskelee viidettä vuotta proviisoriksi Itä-Suomen yliopistossa. Kesätyöpaikan hän sai apteekista, jossa teki vuosi sitten harjoittelunsa. Harjoit- telupaikka taas löytyi kontaktoimalla Savon alueen apteekkeja. - Kyllä jokaista kesätyöpaikkaa voi ajatella mahdollisena tulevana työpaikka- na. Apteekkarin kanssa on puhuttu mahdollisuudesta jatkaa viikonlopputöissä myös syksyllä, Turunen jatkaa. Kesätyörupeama kestää kesäkuusta elokuuhun. Turusen työtehtävät liittyvät pääosin asiakaspalveluun, mutta apteekissa on kesätyöläisille muitakin tehtäviä tarjolla. Turunen kertoo päässeensä mukaan muun henkilökunnan kanssa ap- teekin toiminnan ja palveluiden kehittämiseen, esimerkiksi apteekissa aloitet- tavan lääkityksen tarkistuspalvelun. Hän on myös perehtynyt apteekin palve- lupisteen toimintaan liittyvään lainsäädäntöön ja suunnitellut palvelupisteen toimintaa sekä laatinut tarvittavia hakemuksia, dokumentteja ja ohjeistusta. Apteekissa kesätyömahdollisuuksia on tarjolla varsinkin farmaseutin oikeu- det omaavalle. - Oppilaan oikeuksilla työn saanti on hankalampaa, mutta kun ottaa huo- mioon paljonko apteekkeja on, niin kyllä myös teknisenä tai oppilaana on helppo päästä töihin. Aktiivisuus työnhaussa on tietysti tärkeää, Turunen huomauttaa. Kesätöissä Fimeassa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa myyntilupakoordinaattori- na työskentelevä Laura Rökman löysi työpaikan vinkin kautta. Kesätyöpaikkaa hän haki lähettämällä avoimen hakemuksen. Rökman opiskelee Itä-Suomen yliopistossa farmaseutiksi, opinnot jatkuvat syksyllä toista vuotta. - Mielestäni tälle alalle voisi olla hieman enemmän kesätyöpaikkoja tarjolla. Tuntuu, että useat paikat menevät suhteiden välityksellä eikä avoimia työpaik- kahakuja näy kovin paljoa. Minulle on jäänyt myös sellainen olo, että varsinkin ensimmäisen vuoden opiskelijana on hankala saada kesätyötä esimerkiksi apteekista, ellei aiempaa kokemusta sieltä ole, Rökman tuumii. Tehtäviin kuuluvat lääkkeiden myyntilupahakemusten validointi eli hallinnol- linen esitarkastus, jonka tarkoituksena on tarkistaa hakemuksen pätevyys sekä pyytää mahdollisia täydennyksiä arvioinnin edistämiseksi. - Kuulun lääkkeiden arviointiyksikköön, jossa myyntilupakoordinaattoreiden lisäksi työskentelee myyntilupa-assistentteja, erilaisia arvioijia (kliininen ja laatu), Puhelin käteen! Itä-Suomen Yliopistossa neljättä vuotta farmasiaa opiskeleva Linnea Raimas vinkkaa, että kesätyöasioissa kannattaa ottaa suoraan yhteyttä haluamaansa paikkaan. Aina kesätyöpaikkoja ei ilmoiteta, vaikka tarvetta työntekijälle olisikin. Puhelin siis käteen tai sähköpostin ääreen! – Ennen opiskelujen aloittamista olin kesätöissä apteekissa. Siellä sai aina- kin hyvän kuvan siitä, mitä alaa olen menossa opiskelemaan, Raimas kertoo. Raimas työskenteli teknisenä työntekijänä kahtena kesänä. Työnkuvaan kuuluivat niin kassalla oleminen kuin hyllyjen täyttökin. Raimas neuvoo, että harjoittelupaikoista kannattaa myös kysellä kesätyön mahdollisuutta. – Keväällä 2014 olin ensin harjoittelussa apteekissa oppilaana ja pääsin jatkamaan sen jälkeen kesätöihin. Vuonna 2015 kävi samalla tavalla, kun olin Kotkassa sairaala-apteekissa! Raimaksen mukaan kesätyötilanne on hyvä. Monelle halukkaalle paikka löytyy, vaikka sen perässä saattaa joutua hieman matkustamaan. Kesällä 2016 Raimas työskenteli jälleen sairaala-apteekissa, tällä kertaa Kuopiossa. – Sairaala-apteekissa työskentely kiinnostaisi myös valmistumisen jälkeen, Raimas tuumaa. kiintoinen työ, josta pidän. Saan olla kehittämässä lääkkeitä ihmisten tarpeisiin, se on minun mielestäni aika mahtavaa. Karinkanta neuvoo nuoria farmaseutteja miettimään, mitä he haluaisivat tehdä. Haluaako pysyä Suomessa vai ehkä kokeilla työskentelyä ulkomailla, kiinnostaako lääketeollisuus tai ehkä apteekki. Apteekki-sanankin alle piiloutuu monta eri vaihtoehtoa. – Lähde vaikka ihan yksityiskohtaisesti miettimään, mitä haluat tehdä tai mihin haluaisit suuntautua. Itse tein niin, että karsin pois ne vaihtoehdot, mitä en itse kokenut mielenkiintoisimmiksi, Karinkanta neuvoo. – Lisäkoulutus ei myöskään ikinä ole pahitteeksi. Yksi tutkinto ei kuitenkaan ole niin laaja-alainen, etteikö hyötyä olisi muistakin tutkinnoista. Ja jos joku työ- mahdollisuus ei ole niin hieno mitä haluaisit, kannattaa muistaa, että se saattaa poikia lisää hienompia työtilaisuuksia. Myös yritysten erilaiset trainee-ohjelmat voivat olla urapolun alku. KESÄ- TYÖ- TARINA KESÄ- TYÖ- TARINA KESÄ- TYÖ- TARINA 4140
  • 22. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 4342 TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Apteekissa Down Under Itä-Suomen yliopistossa opiskeleva Enni Hakkarainen halusi tutustua erilai- seen sairaanhoito- ja apteekkikulttuuriin sekä kehittää samalla kielitaitoaan. Suunnaksi valikoitui Australia, jossa Hakkarainen suoritti toisen apteekkiharjoit- telujakson Canberrassa Australian National University (ANU) Pharmacyssa. – Olin harjoittelussa kolme kuukautta ja opin vaihdon aikana todella paljon! Työ painottui itsehoitolääkkeisiin ja opin paljon oireiden kartoittamisesta, Hak- karainen kertoo. – Sain myös itsevarmuutta ja rohkeutta asiakaspalveluun. Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella on sopimus ANU Pharmacyn kanssa. Apteekissa on ollut suomalaisia harjoittelijoita kahdeksan vuoden ajan, ja Canberrassa on suuri suomalainen yhteisö. Sen kautta Hakkarainenkin löysi melko helposti asunnon. – Asuin suomalaisen perheen takapihalla olevassa yksiössä. Muita käytän- nön asioita oli esimerkiksi viisumi, joka piti hankkia Australiaan tullessa. Working holiday -viisumin sai onneksi helposti netissä, enkä avannut pankkitiliäkään kolmen kuukauden vuoksi. – Uskomatonta kyllä, kaipasin suomalaisten apteekkien tuttuja, tarkkoja toimintaohjeita! Hakkarainen muistuttaa kanssaopiskelijoita, että suomalaisessa apteekissa ehtii työskennellä. – Kannattaa tarttua tilaisuuteen ja käydä kurkkaamassa, miten apteekki toi- mii ulkomailla. Itsekin haluaisin lähteä vielä uudestaan, saa nähdä mihin elämä kuljettaa! Never say never! Vaihtoon useammin? Ennen kuin Kaisa Kyttä oli edes päässyt sisään Itä-Suomen Yliopistoon, hän otti selvää koulun vaihtopaikoista. Australia! Sinne oli päästävä. – Australia oli maana kiehtonut mua aina. Ajattelin, että jos vaan saan mah- dollisuuden, niin lähden sinne, Kyttä muistelee. Unelma toteutui vuonna 2014, kun Kyttä matkusti Australiaan (HUOM mikä kaupunki oli) kolmen kuukauden harjoitteluun. Matka kesti lähes vuorokauden ja lämpötila vaihtui Suomen helmikuun paukkupakkasista 30 asteen lämpöön. Kyttä ja hänen kurssikaverinsa aseuttuivat asumaan paikallisen naisen vuokraa- maan huoneeseen. Harjoittelupaikka oli yliopiston kampuksella sijaitseva apteekki, jossa riitti nuoria asiakkaita. – Saimme palvella englanniksi asiakkaita ja antaa lääkkeitä. Apteekissa kaik- ki lääkkeet olivat piilossa ja siksi niistä kyseltiin enemmän kuin Suomessa, Kyttä kertoo. – Aluksi oli vaikeuksia, kun sanastoa piti opetella englanniksi. Vaikka lää- keaineet olivatkin samat, niiden myyntinimet vaihtelivat. Syksyllä 2015 Kyttä suuntasi taas ulkomaille, tällä kertaa hieman lähemmäk- si. Ruotsista asunnon etsiminen oli vaikeampaa kuin Australiasta, mutta lopulta Kyttä löysi sopivan huoneen. – Ruotsiin lähdin tekemään gradua eräälle lääkefirmalle. Työkielenä vuorot- telivat ruotsi, englanti ja suomi. Minulla oli kaksi suomenkielistä ohjaajaa, mutta kahvipöydässä puhuttiin ruotsia. Ensimmäiset kaksi viikkoa Kyttä istui hiljaa, mutta lopulta oli pakko uskaltau- tua puhumaan. – Luulin olleeni hyvä ruotsissa, mutta on ihan eri asia olla paikan päällä kuin opiskella kieltä koulussa. Kaikki olivat kuitenkin todella kannustavia, eikä kukaan huomauttanut virheistä! Ruotsissa Kytällä ei ollut mukana kurssikaveria, joten välillä iski koti-ikävä. Maksalaatikkoakaan ei länsinaapurista löytynyt. Skype oli kovassa käytössä. Australiaan Kyttä matkusti farmasian laitoksen apurahan turvin, Ruotsiin hän sai tukea Farmasialiitolta ja Proviisoriyhdistykseltä sekä Erasmus-ohjelman kaut- ta. Kyttä kannustaa opiskelijoita kokeilemaan ulkomaille lähtöä, vaikkapa juuri harjoitteluun. – Suosittelen kaikille, vaikka välillä tulikin sellainen olo, että miksi mä teen tän itselleni vapaaehtoisesti, Kyttä nauraa. – Edelleen jäi kiinnostus lähteä johonkin. Seuraavaksi haluaisin kokeilla ehkä jotain saksankielistä maata. tutkijakoordinaattoreita sekä prosessi- ja yksikköpäälliköt. Koordinaattorit ovat suurin osa farmasisteja, joiden lisäksi yksikössä on ylilääkäreitä, jotka työskente- levät pääosin arvioijina, Rökman kertoo. Rökman kokee, että oman alan kesätyöstä on varmasti hyötyä opinnoissa. - Uskon, että on mahdollista työllistyä myöhemmin kesätyön päätyttyä sa- maan paikkaan. Itselleni ainakin kävi niin edellisen työpaikan kohdalla. Kesätyö on loistava mahdollisuus saada uutta ja erilaista työkokemusta sekä hyvä tapa saada jalka oven väliin tulevaisuutta ja tulevia työpaikkoja ajatellen. VAIHTO- TARINA VAIHTO- TARINA 4342
  • 23. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 4544 TYÖPAIKALLA ONGELMIA VOI SYNTYÄ KOLMELLA TASOLLA 1. Työntekijöiden kesken 2. Työnantajan ja työntekijän välillä 3. Työntekijän ja työpaikan asiakkaan välillä T yöntekijöiden keskinäiset ongelmat voivat liittyä esimerkiksi työpaikkakiu- saamiseen, henkilökemiaongelmiin tai epätasapuoliseen kohteluun. Pahim- millaan tilanne jatkuu jopa vuosia, jo- ten oikea taktiikka on puuttua asiaan heti. Työntekijän, jolla on ongelmia työkaverinsa kanssa kannattaa pyrkiä selvittämään asiaa puhumalla. Keskusteluun voi pyytää mukaan työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen ja viime kädessä esimiehen, ellei tilanne ratkea. Työnantajan ja työntekijöiden välisiin ongelmiin voidaan soveltaa samantyyppistä ratkaisumallia. Työn- tekijän kannattaa ensin keskustella asiasta esimerkiksi luottamusmiehen kanssa ja tarvittaessa työntekijä voi pyytää luottamusmiestä puhumaan puolestaan työnan- tajan kanssa. Jos kyseessä on kiusaaminen, epäasial- linen kohtelu tai työturvallisuusongelma, niin tilanteen kärjistyessä on mahdollista pyytää apua työsuojeluvi- ranomaisilta. He työskentelevät Aluehallintovirastoissa (www.avi.fi). Joskus myös asiakkaat aiheuttavat ongelmia työntekijälle. Apteekissa asiakas saattaa käyttäytyä uhkaavasti, tai muutoin ahdistella työntekijää. Näissä tilanteissa on syytä pyytää asiakasta lopettamaan. Ellei puhe tehoa, tulee työntekijän viipymättä ottaa yhteyttä työnantajaan ja pyytää tätä puuttumaan asiaan. Työn- antajalla on työturvallisuuslaissa säädetty velvollisuus järjestää työpaikan toiminta sellaiseksi, ettei työnteki- jän fyysinen, eikä henkinen hyvinvointi ole uhattuna. ASIALLINEN KOHTELU TYÖPAIKALLA Työpaikalla käydään tekemässä työtä. Vaikka työn- antajalla luonnollisesti onkin oikeus johtaa ja valvoa työntekoa, ei työntekijöitä voi kohdella aivan miten tahansa. Työntekijöitä on ensinnäkin kohdeltava kaikissa tilanteissa tasapuolisesti ja toisaalta ketään ei saa syrjiä esimerkiksi kansallisuuden tai sukupuoli- sen suuntautumisen perusteella. Erilainen kohtelu on sallittua vain, jos kohtelulle on olemassa hyväksyttävät, työn sisällöstä johtuvat perusteet. Työntekijän fyysistä koskemattomuutta ei saa loukata missään tilanteessa. Asialliseen kohteluun kuuluu myös rauhallinen ja turvallinen työympäristö. Nykyään valitettavan tavalli- nen ilmiö on työpaikkakiusaaminen. Sitä voi esiintyä sekä esimiehen toimesta että myös työntekijöiden TEKSTI: HANNA LEHTIMÄKI JA IIVARI JÄRVINEN TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE Elämässä konflikteilta ei valitettavasti voida välttyä. Tämä koskee myös työelämää. Työpaikalla voi tulla eteen erilaisia ristiriita-, ongelma- tai muutostilanteita. Parhaiten niistä pääsee ylitse tilanteesta riippuen ottamalla asioista selvää, keskustelemalla, neuvottelemalla, sopimalla ja hoitamalla asia sen jälkeen pois päiväjärjestyk- sestä. Useimmissa tilan- teissa hyvä tuki on luotta- musmies tai työsuojelu- valtuutettu.
  • 24. TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE TYÖELÄMÄN SELVIYTYMISOPAS FARMASISTEILLE 4746 välillä. Työpaikkakiusaaminen tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijän työrauhaa häiritään esimerkiksi vähättelemällä ja arvostelemalla häntä perusteet- tomasti tai eristämällä hänet muusta työyhteisös- tä. Kiusaamisesta ja muusta epäasiallisesta kohte- lusta kannattaa kertoa työnantajalle viipymättä. TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN Työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan tilannet- ta, jossa kahden tai useamman ihmisen välille muodostuu toistuvan huonon työkäyttäytymisen kautta vallankäyttötilanne. Vallankäytön kohtee- na oleva osapuoli alistuu ja joutuu puolustus- kyvyttömään tilaan. Työpaikkakiusaaminen voi ilmetä ilmeiden, eleiden, puheiden tai tekojen kautta loukkaavana toimintana taikka sanalli- sina loukkauksina. Työpaikkakiusaamista voi esiintyä työntekijöiden välillä tai esimiehen ja työntekijän välillä. Kiusaamisen kokemus on hyvin yksilöllistä. Jokaisen tuleekin itse ilmaista, milloin kokee toisen käyttäytymisen työpaik- kakiusaamisena. Työnantajan velvollisuutena on taata työntekijöille turvalliset ja terveelliset työolot. Niihin ei kuulu työpaikkakiusaaminen, häirintä ja epäasiallinen kohtelu tai työsyrjintä. Epäasiallista kohtelua ja häirintää ehkäistään kehittämällä työyhteisön ilmapiiriä ja työkäyttäy- tymistä. Työnantajan velvollisuutena on puuttua häirintään ja epäasialliseen kohteluun sekä työpaikkakiusaamiseen. Jotta työnantaja voi puuttua tilanteeseen, on tilanne tuotava työn- antajan tietoon. Esimiehellä on mahdollisuus puuttua tilanteeseen työn johto- ja valvontaoi- keutensa nojalla. Jos ongelmien aiheuttajana on lähiesimies, tulee asia viedä ylemmän esimie- hen tietoon ja pyytää tätä puuttumaan asioiden kulkuun. Puuttuminen lähtee liikkeelle tilanteen selvittämisestä. TYÖSUHDEASIAT Työpaikalla voi syntyä epäselvyyttä tai erimieli- syyttä työehtosopimuksen tai työlainsäädännön tulkintaan taikka soveltamiseen liittyen. Tällaises- sa tilanteessa kannattaa ensin kääntyä luotta- musmiehen puoleen. Hän on liiton kouluttama edunvalvoja, joka tuntee työehtosopimukset ja työlainsäädännön. Neuvoteltuasi ensin luotta- musmiehen kanssa, käy neuvottelu työnanta- jasi kanssa. Pyydä luottamusmies tarvittaessa avustamaan neuvottelussa. Työehtosopimusta ja työlainsäädäntöä tulee noudattaa työpaikalla. Jos asia ei ratkea paikallisesti neuvotellen, ottakaa yhteys Farmasialiiton työsuhdeneuvontaan. TYÖEHTOJEN MUUTTAMINEN Tehty työsopimus sitoo työntekijää ja työnanta- jaa allekirjoittamisen jälkeen. Työsopimusta ei työsuhteen kestäessä yleensä tarvitse tehdä uudelleen. Yleensä parannukset tai muutokset työehtoihin sovitaan erillisellä liitteellä, jonka osapuolet yhdessä allekirjoittavat. Työnantajalla ei ole yksipuolista oikeutta heikentää jo sovit- tuja työehtoja. Työehtojen heikentäminen on mahdollista ainoastaan irtisanomisperusteella ja irtisanomisaikaa noudattaen. Jos sinulle tarjotaan uutta työsopimusta huonommin työehdoin, ei sitä tule koskaan välittömästi allekirjoittaa. Ota työnantajan tarjoama työsopimusesitys mukaasi ja pyydä aikaa selvittääksesi työehtomuutoksen laillisuuden. Sen jälkeen ota yhteys luottamus- mieheen tai Farmasialiiton toimistoon. Apteek- karin vaihtuessa uusia työsopimuksia ei tarvitse tehdä, vaan vanhan apteekkarin kanssa tehdyt työsopimukset sitovat uutta apteekkaria. TYÖNANTAJAN HEIKKO TUOTANNOLLIS-TALOUDELLINEN TILANNE Työntekijän irtisanominen on mahdollista, kun siihen on työsopimuslain tarkoittama tuotan- nollis-taloudellinen irtisanomisperuste. Silloin työnantajalla tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudel- leen järjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Ennen kenenkään työn- tekijän irtisanomista etsitään tilanteen ratkaise- miseksi lievempiä keinoja ja työntekijän irtisano- minen on viimeinen vaihtoehto. Työsopimusta ei saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Apteekkien taloudellinen tilanne on muuta- maa yksittäistä poikkeusapteekkia lukuun otta- matta hyvä, joten irtisanomisperusteen todellinen olemassaolo on aina syytä selvittää apteekkisek- torilla kunnolla. Perustetta irtisanomiseen ei ole, jos työnantaja on ottanut uuden työntekijän en- nen irtisanomista tai sen jälkeen samankaltaisiin tehtäviin. Perustetta irtisanomiseen ei myöskään ole, kun töiden uudelleen järjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä. Yhteistoimintalakia sovelletaan, kun yritykses- sä työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20. Yhteistoimintalain 8 luvun mukaiset yhteistoimintaneuvottelut on käytävä työnantajan harkitessa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työn- tekijän irtisanomiseen, osa-aikaistamiseen tai lomauttamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Yhteistoimintaneuvotteluissa on kä- siteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyy- den saavuttamiseksi mm. näiden toimenpiteiden perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Työnantaja on vastuussa tuotannollis-talo- udellisen tilanteensa perusteella tekemistään työsuhteisiin liittyvistä toimenpiteistä. Laittomasta työsuhteen päättämisestä työnantaja voi joutua maksamaan korvauksena työntekijälle 3-24 kuu- kauden palkkaa vastaavan korvauksen. Yhteistoimintaneuvottelujen aikana tai päät- teeksi työnantaja saattaa tarjota henkilöstölleen irtisanomis- tai eropakettia. Paketin vaikutuksista työttömyysturvaan kannattaa olla etukäteen yhteydessä työttömyyskassaan tai TE-toimistoon. Tiedätkö sinä oikeutesi työpaikalla? 47