2. Ajankohtaista
•Eläkeuudistuksen päälinjoista on sovittu, työura- ja työelämäasiat pysyvät agendalla.
•Julkisen sektorin muutos jatkuu, rakenneuudistukset, palvelutuotannon ja julkisen sektorin roolin muuttuminen.
•Eläkepoistuma aiheuttaa merkittävän sukupolvenvaihdoksen julkisella sektorilla.
14.11.2014
2
5. Työkykyasioiden trendejä
1.Yksilön työkyky, terveys ja jaksaminen uudella tavalla huomion kohteena.
–”Quantified Self”, erilaiset aktiivisuuden mittarit ym., palautuminen, ravintoasiat ym.
2.Organisaatiotasolla työkyky- ja työhyvinvointiasioiden kytkeminen johtamiseen.
–Taloudellistaminen, mittaaminen, seuranta ja arviointi, toimintatapojen luominen, roolien selkiyttäminen.
14.11.2014
5
6. Poimintoja työn tulevaisuutta koskevasta keskustelusta
•Digitalisaatio ja robotisaatio: Kuinka paljon työtä katoaa? Minkälainen työ katoaa? Minkälaista työtä syntyy? Mitä tapahtuu jäljelle jäävissä työtehtävissä?
•Uudenlainen osaaminen tulee tärkeäksi, kuten merkityksellistäminen, tunneäly, uusmedialukutaito ja virtuaaliyhteistyö.
•Johtamisessa korostuu yhteisöllisyys, läpinäkyvyys ja verkottunut yhteistyö.
•Työtä tehdään yksilöllisemmin ja hajautetummin, työ subjektivoituu.
14.11.2014
6
Lähde: Tuomo Alasoini.
7. Työelämän muutoksessa Suomessa on paljon myönteistä
•Työkykyä tukevat toimintamallit ovat parantuneet
•Työterveyshuollon toiminta on parantunut
•Aikaisempaa harvempi menettää työkykynsä kokonaan
•Työkyvyttömyys masennuksen vuoksi on tullut harvinaisemmaksi
•Sairaspoissaolot jatkavat alenemistaan kunta-alalla.
•Työurat ovat pidentyneet
14.11.2014
7
12. Miksi työkykyasioihin vaikuttaminen on haastavaa?
•Ilmiö on monisyinen – ei voida vaikuttaa esim. yhdellä lakimuutoksella.
•Ilmiössä on useimmiten pitkä aikaulottuvuus.
•Vaikuttaminen edellyttää monen tahon yhteistyötä.
•Muutokset edellyttävät muutoksia yksilön ja yhteisön käyttäytymiseen.
14.11.2014
12
13. Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kunta- alan organisaatioissa
13
Työkyvyttömyyseläkekustannukset
Työtapaturmakustannukset
Sairauspoissaolokustannukset
Kustannukset vaihtelevat merkittävästi organisaatioiden välillä.
14.11.2014
15. Pieni määrä henkilöitä on pitkillä sairauspoissaoloilla – mutta kustannuksista lähes kolmannes muodostuu näistä poissaoloista
67
26
7
1-14 pv
15-60 pv
yli 60 pv
14.11.2014
Sairauspoissaolojen määrä keston mukaan
24
47
29
1-14 pv
15-60 pv
yli 60 pv
Kustannusten jakautuminen sairauspoissaolojen keston mukaan
15
17. Koettu työkyky lähellä eläkeikää olevilla ja kaikilla valtion ja kuntien työntekijöillä
0
20
40
60
80
100
Kunta
Valtio
Fyysinen työkyky
Kaikki
Lähellä eläkeikää olevat
14.11.2014
17
0
20
40
60
80
100
Kunta
Valtio
Henkinen työkyky
Kaikki
Lähellä eläkeikää olevat
Lähde: Forma 2013.
18. Lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden koettu työkyky julkisen sektorin eri toimialoilla
0 %
50 %
100 %
Sosiaali
Terveys
Tekninen
Sivistys
Hallinto
Turvallisuus
Fyysinen työkyky
Erittäin hyvä
Melko hyvä
Kohtalainen
Melko huono
Erittäin huono
14.11.2014
18
0 %
50 %
100 %
Sosiaali
Terveys
Tekninen
Sivistys
Hallinto
Turvallisuus
Henkinen työkyky
Erittäin hyvä
Melko hyvä
Kohtalainen
Melko huono
Erittäin huono
19. Onko lähellä eläkeikää olevilla julkisen sektorin työntekijöillä ollut mahdollisuus keventää työskentelyään? (esim. työaikaa/tehtäviä muuttamalla)
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Sosiaali
Terveys
Tekninen
Sivistys
Hallinto
Turvallisuus
Kyllä
Ei
14.11.2014
19
20. Työhön osallistumiseen liittyvät ajatukset työuran lopussa
•Työssä jatkaminen: Milloin olet ajatellut siirtyä eläkkeelle?
1 Ennen omaa eläkeikääni
2 Omassa eläkeiässä
3 Myöhemmin kuin omassa eläkeiässäni
•Työhön palaaminen: Onko Sinulla tällä hetkellä suunnitelmia osallistua ansiotyöhön sen jälkeen, kun olet siirtynyt vanhuuseläkkeelle?
1 Kyllä
2 Ei
3 En osaa sanoa
14.11.2014
20
21. Regressioanalyysi työssä jatkamiseen ja työhön palaamiseen liittyvistä aikeista
-0,1
0
0,1
0,2
0,3
Ikä
Nainen
Valtiosektori
Fyysinen työkyky
Henkinen työkyky
Keventänyt työtä
Työssä jatkaminen
14.11.2014
21
-0,2
-0,1
0
0,1
0,2
Ikä
Nainen
Valtiosektori
Fyysinen työkyky
Henkinen työkyky
Keventänyt työtä
Työhön palaaminen
22. Mikä on tärkein taho, jonka kanssa eläkkeelle siirtymisestä on puhuttu?
0
10
20
30
40
50
60
70
Ei kukaan/ei puhuttu
Puoliso
Muut perheenjäsenet
Työkaverit
Esimies
Muut työnantajan edustajat
Eläkeasiamies
Ammattijärjestöjen edustajat
Ystävät
Jokin muu taho
Naiset
Miehet
14.11.2014
22
Lähde: Forma 2013.
23. 14.11.2014
23
Mitä asioita jäät todennäköisesti kaipaamaan työelämästä eläkkeelle siirtymisesi jälkeen?
•84 % vastasi kysymykseen omin sanoin
”Työkaverit”
n. 2/3 työntekijöistä
”Asiakkaat ja kontaktit”
n. 1/15
”Työn sisältö, mielenkiintoisuus” n. 1/15
”Palkka” n. 1/25
”En mitään”
n. 1/15
”lapset ja nuoret”
n. 1/15
”Työn antama säännöllisyys ja rytmi”
n. 1/15
.
”Esimies”
Lähde: Perhoniemi 2013.
