Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Kela Elämässä-opas 2016

663 views

Published on

Opas Kelan tukiin ja palveluihin. Kela voi korvata kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille. Lisätietoja: http://vastaamo.fi/kela-tuki

Published in: Health & Medicine
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Kela Elämässä-opas 2016

  1. 1. Opas Kelan tukiin ja palveluihin ELÄKKEELLÄ Puolison paras tuki4 TERVEYS Laivalla hammaslääkäriin8 OPISKELU & TYÖ Paperia ei aina tarvita22 KOTI & PERHE Lapsilisän maksupäivät19 2016
  2. 2. 2 TÄSSÄ OPPAASSA Terapia toi Tiinalle helpotuksen masennukseen. 300 e/kk ELÄMÄSSÄ 2016 Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Viestintä, PL 450, 00101 Helsinki toimitus@kela.fi Jakelu Opasta jaetaan muun muassa Kelan palvelupisteissä. Opasta voi tilata jaettavaksi 20 tai 50 kappaleen nipuissa osoitteesta lomakevarasto@kela.fi. Näkövammaiset voivat tilata Elämässä-oppaan äänilehtenä Näkövammaisten keskusliitosta: lehtitilaus@nkl.fi Työtön voi ansaita ilman että se vaikuttaa työttömyysturvan määrään. TUNNETKO ETUUDEN Muista ilmoittaa Kelaan elämäntilanteesi muutoksista. Lue lisää: kela.fi/muutostilanne Ajanvarausasiointi.......................... 4 Ajassa................................................ 6 Hammaslääkärissä Virossa........... 8 Terapiasta Kela-korvaus.............. 10 KELAN ETUUDET Terveys............................................ 12 Eläkkeellä........................................ 16 Koti & perhe.................................... 18 Opiskelu & työ................................ 21 Maksupäivät eläkeläisille............ 16 5 kysymystä sosiaaliturvasta...... 23 10 Kannen kuva: Paula Myöhänen 3 TERVEISIÄ KELASTA Kela on lähelläsi. Kädessäsi on Kelan uusi Elämässä-opas. Vuosittain ilmestyvään oppaa- seen on koottu ajantasaiset tiedot kaikista Kelan tuista ja palveluista. Tänä vuonna oppaan aiheita ovat esimerkiksi ajanvaraus Kelaan, psykoterapian korvaukset ja ulkomailla annetun hammashoidon korvaukset. Kelan palvelussa verkkoasiointi on kasvattanut nopeasti suosiotaan. Viime vuonna jo 60 prosent- tia hakemuksista tehtiin verkossa. Silti perinteisiä ja tunnetuimpia asiointipaikkoja ovat toimistot, joita on koko maassa yhteensä 183. Toimistoista 95 on auki joka arkipäivä ja 88 palve- lee osan viikosta. Jos toimistoon lähtö tuntuu hankalalta, muista, että puhelimessa voit hoitaa samat asiat kuin toimistossa. Kelan puhelinpalvelu vastaa arkisin klo 8–18. Puhelimessa tai toimistossa ei tarvitse jonottaa, kun varaat ajan etukäteen. Seuraavalla aukeamalla omaishoitajana toimiva Helka kertoo omat koke- muksensa palvelusta. Korvaamaton tuki Kelan omalle palveluverkolle ovat muut sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat. Apteekissa farmaseutti kertoo lääkekorvausten alkuomavastuusta, ja terveyskeskuksessa sairaan- hoitaja osaa neuvoa matkakorvauksista tai kun- toutukseen hakeutumisesta. Elämässä-opasta jaetaan kaikissa Kelan toimis- toissa ja yhteispalvelupisteissä. Olemme lähettä- neet oppaita lisäksi muun muassa apteekkeihin, kirjastoihin, sosiaalitoimistoihin ja terveysase- mille. Poimi opas mukaasi – ja ota toinen tuliai- siksi naapurille tai kaverille! Kelan viestintä Palvelunumerot Asevelvollisen tuet 020 692 200 Asumisen tuet 020 692 201 Eläkeasiat 020 692 202 Kela-kortti ja EU- sairaanhoitokortti 020 692 203 Kuntoutus 020 692 205 Lapsiperheiden tuet 020 692 206 Maasta- ja maahanmuutto 020 634 0200 Omaisen kuoltua 020 692 208 Opiskelijan tuet 020 692 209 Sairastaminen 020 692 204 Työttömyysajan tuet 020 692 210 Vammaistuet 020 692 211 Ota talteen Kelan palvelunume- rot ja muut yhteystiedot tämän oppaan keskiaukeamalta. Poimi opas mukaasi!
  3. 3. 4 5 Omaishoitajan täytyy suunnitella kotoa lähtemiset tarkasti. Helka Kokkonen tutustui Kelan ajanvaraus- asiointiin ja ilahtui puhelinpalvelun helppoudesta. Kun Helka Kokkonen jäi eläkkeelle syksyl- lä 2012 suurtalouskokin töistä, uusi ura omaishoitajana alkoi välittömästi. Hänen miehensä Hannu oli saanut aivoinfarktin vain muutamaa viikkoa aikaisemmin. Pariskunnan arki pyörii nykyisin Han- nun ehdoilla. Hän tarvitsee apua pukemi- seen, liikkumiseen, lääkkeiden ottami- seen ja vessassa käymiseen. Ruuanlaitto ja muutkin kotityöt ovat Helkan vastuulla. Työvuoro jatkuu käytännössä kellon ympäri. Hyvinä päivinä pa- riskunta lähtee yhdessä ruokakauppaan noin puolen kilometrin pää- hän. Hannun matka su- juu pyörätuolilla. Mies istuisi kotonakin mielel- lään pyörätuolissa, mutta siihen Helka ei suostu. – Sanon aina Han- nulle, että minä kävelen perässä ja otan kiinni, jos alkaa huimata, Helka naurahtaa. – Joskus kun potilas oikein kiukuttelee, olen sanonut lyöväni hanskat tiskiin. Mutta en minä oikeasti sitä tekisi. Olen Puolison tukena kellon ympäri luonteeltani sellainen, että jelppaan niin kauan kuin pystyn. Omaa aikaa omaishoitajalle jää hyvin vähän. Helka kävisi mielellään edelleen töissä esimerkiksi yhtenä päivänä viikos- sa. Käytännössä se ei onnistu. Hannua ei voi jättää yksikseen kuin nopean ulkona piipahduksen ajaksi. Helka saa kuukaudessa kolme vapaa- päivää, jolloin omat lapsenlapset tuuraa- vat häntä ja saavat siitä kaupungin maksa- man korvauksen. – Lapsenlapset vievät Hannua esi- merkiksi jääkiekkopeleihin. Se virkistää häntä. Keväällä kokeillaan myös intervalli- jaksoa ensimmäistä kertaa hoivakodissa, Helka kertoo. Helka toimii puolisonsa Hannun omaishoitajana. PaulaMyöhänen Omaishoitajat ja Läheiset ry:n tapaa- misessa Helka on oppinut muun muassa nostamaan maahan kaatuneen ihmisen mattojen, tuolien ja leveän tukivyön avulla. Yhdistyksen kautta pyörii myös omaishoi- tajan tuurauspalvelu. Paikalliset Leijonat voivat tulla hetkeksi hoidettavan kaveriksi, jos omaishoitajan täytyy päästä itse lääkä- riin tai hoitamaan muita tärkeitä asioita. – Ehkä noin viisi kertaa vuodessa pyy- dän Leijonien apua. Isäntä tykkää pelata korttia heidän kanssaan, ja he myös vievät Hannua ulos. Omaishoitajan haaveet eivät ole suuria. Arjen luksusta on esimerkiksi kaupoissa kiertely niin, ettei tarvitse katsoa kelloa ja hätäillä, miten kotona menee. Helka Kokkonen hoitaa miehensä asioita valtakirjoilla. Pyysimme häntä kokeile- maan Kelan ajanvarausasiointia. Helka oli jo ehtinyt suunnitella Kelassa käyntiä hoitotuen muutoksien vuoksi. Omaishoitaja ei kuitenkaan pysty läh- temään asioille hetken päähänpistosta, vaan menemiset on suunniteltava tarkasti. Siksi puhelinasiointi tuntui luontevalta. – Varasin ajan netin kautta. Siellä oli selkeästi merkittynä vapaita aikoja, joista sai valita. Puhelimeen tuli saman tien vah- vistus ajanvarauksesta, Helka kertoo. Puhelinaikaa edeltävänä päivänä Ke- lasta tuli vielä muistutus tekstiviestillä. Seuraavana aamuna yhdeksältä puhelin soi, niin kuin oli sovittu. – Sain vastaukset kysymyksiin, joita minulla oli hoitotuesta ja lääkkeiden kor- vauksista. Kelan neuvoja lupasi lähettää hakemuspaperit meille kotiin, kun sanoin, etten löydä niitä netistä, Helka kuvaa. – Käytän ajanvarausta varmasti jatkos- sakin. Toimistokäynnillä saattaa mennä joskus aika kauan, ennen kuin pääsee jonotusnumerolla tiskille. Hanna Moilanen Varaa aika verkossa osoitteesta www.kela.fi/ajanvaraus tai soittamalla Kelan palvelu­ numeroon (ks. oppaan keskiaukeama). Varaus tehdään nimellä ja henkilötunnuksella. Sain vastaukset kysymyksiin. Näin varaat ajan Kelaan Ajanvaraus Kelaan kannattaa erityises- ti silloin, kun on isoja elämänmuutoksia. Voit varata ajan joko puhelinpalveluun tai toimistoon. Puhelimessa voit hoitaa samat asiat kuin toimistossa. Kelasta soitetaan sinulle sovittuna aikana. Jo ennen puhelua Kelan palveluneuvoja pystyy arvioimaan, mitä tukia sinun kan- nattaa hakea. Kerro ajanvarauksesi yhtey- dessä elämäntilanteestasi ja minkälaista neuvoa tarvitset Kela-asioissa. Puhelun tai tapaamisen aikana hakemukset voi- daan tehdä yhdessä.
  4. 4. 6 7 Vaikeavammaisten kuntoutus uudistui Vuoden alussa voimaan tulleen lain- muutoksen ansiosta vaikeavammaisten kuntoutuksen myöntäminen ei enää ole sidoksissa siihen, että kuntoutuja saa vammaistukea tai eläkettä saavan hoitotukea. Kuntoutuksen sisältö on myös uudistunut, ja sen nimi on muuttunut vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutuk- seksi. Työelämässä olevilla vaikeavam- maisilla on nyt paremmat mahdollisuu- det päästä kuntoutukseen, ja heidän työkykyään voidaan näin tukea. Uutta on se, että asiakas voi saada kuntoutusta, jos sairauteen tai vam- maan liittyvät ra- joitteet aiheuttavat hänelle huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osal- listumisessa. Toimintakyvyn rajoitteita tarkastellaan kokonaisuutena. Jos sinulla on jo voimassa oleva kuntoutuspäätös vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta, kuntoutus jatkuu sen mukaisesti. Uusi hakemus ja kuntoutussuunni- telma kannattaa toimittaa Kelaan vasta, kun myönnetty kuntoutus on päättymässä. AJASSA ElinaMinn Jos olet jäämässä tänä vuonna eläkkeelle, hanki verokortti eläketuloa varten Verohallin- nosta heti, kun olet saanut eläkepäätöksesi. Palkkaa varten annettua ennakonpidätyspro- senttia ei enää käytetä eläkkeiden verotuspe- rusteena. Kela toimittaa ennakonpidätyksen mää- räprosenttien mukaan, jos Kela ei ole saanut verokorttia eläketuloa varten. Esimerkiksi kan- saneläkkeestä peritään ilman eläkeverokorttia 40 % veroa. Eläketulon verokorttia varten tarvitset elä- kepäätöksen alkavasta eläkkeestä sekä tiedot alkuvuoden tuloista, ennakonpidätyksistä ja vähennyksistä. Uuden verokortin voit tilata verkosta osoitteesta vero.fi/verokortti tai soit- tamalla Verohallinnon numeroon 020 697 000 tai käymällä verotoimistossa. Verohallinto toimittaa vero­korttisi Kelaan sähköisesti. Seuraavina vuosina Kela ja muut eläkelaitokset saavat eläkkeensaajan enna- konpidätystiedot suoraan Verohallinnosta. Verokortti eläkettä varten TYÖNTEKO JA KUNTOUTUS on nyt aiempaa helpompi yhdistää. Kela kehittää uudenlaisia kuntoutuksia, jotka mahdollistavat myös osa-aikaisen työskentelyn. Kela voi maksaa osakuntou- tusrahaa, jos palkansaajan tai yrittäjän työaikaa on lyhennetty kuntoutuksen vuoksi vähintään 40 %. Osakuntoutusraha on puolet varsinaisesta kuntoutusrahasta. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät kunnilta Kelan tehtä- viksi vuoden 2017 alussa. Tämän jälkeen toimeentulotukea haetaan pääasiassa Kelasta. Jos asiakkaalla on lisäksi sellaisia yl- lättäviä tai erityisiä menoja, joita perus- toimeentulotuki ei riitä kattamaan, Kela siirtää asian kunnan sosiaalitoimiston käsiteltäväksi. Kunta voi harkintansa mu- kaan myöntää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Perustoimeentulotukea Kelasta vuonna 2017 NÄIN KELA PALVELI VUONNA 2015 Yli 75 % opintotuen hakemuksista tehtiin verkossa. Kelan korvaamaa kuntoutuspsyko- terapiaa sai Valmistelut perustoimeentulotuen vastaanottamiseksi jatkuvat Kelassa. Par- haillaan rakennetaan muun muassa toi- meentulotuen verkkoasiointipalvelua sekä valmistellaan toimistopalvelua ja ratkaisu- työtä. Valmisteluja tehdään yhteistyössä kuntien ja Kuntaliiton kanssa. Vuoden 2016 loppuun saakka kaikki toimeentulotukiasiat hoidetaan kuitenkin entiseen tapaan kunnissa. Kela tiedottaa asiakkaille uusista menettelytavoista hy- vissä ajoin ennen muutosta. Kelan toimistossa asioitiin yhteensä 2,1 miljonaa kertaa. Yleisimmät aiheet: 75% 25 050 Hakemuksen jättäminen Yleinen neuvonta Hakemuksen täydentäminen Esitteen tai lomakkeen pyytäminen Muut syyt, kuten maksutiedustelu 29% 13% 10% 18% 30% AnjaReponen Lisää tietoa Kelan palvelunume- rosta 020 692 211 ma–pe klo 8–18.
  5. 5. 9 PALSTAN NIMI 8 Hammaslääkärissä lahden toisella puolen Vähintään kerran vuodessa Pirkko Ulmanen kapuaa miehensä Pekan kanssa Tallinnan-laivaan ja lähtee päiväristeilylle. Perillä Ulmaset käyvät yleensä kahvilla ja menevät sitten hammaslääkäriin tarkas- tusta tai kiireetöntä hoitoa varten. Varatun ajan jälkeen ehtii yleensä vielä rauhassa syömään ennen iltalaivan läh- töä. Välillä Ulmaset jäävät yöksi Tallinnaan ja käyvät oopperassa. Pirkko Ulmanen varasi hammaslää- käriajan Tallinnasta ensimmäisen kerran reilut kymmenen vuotta sitten. Hänen vel- jensä työskenteli Virossa ja rohkaisi sisar- taan kokeilemaan paikallisia palveluja. – Siihen aikaan takahampaisiini piti tehdä silta. Tämän kaltaiset proteettiset työt ovat Suomessa kalliita, eikä niistä saa Kela-korvausta. Kunnalliseen hammas­ hoitoon pääseminen oli jo silloin aika Kaikki on sujunut hyvin korvauksia hakiessa. Pirkko on hoidattanut hampaansa Virossa jo vuosia. hanka­laa, kun en kuulu mihinkään erityis- ryhmään, Pirkko muistelee. Tapaaminen veljen suositteleman ham- maslääkärin kanssa jätti hyvän ensivaiku- telman. Kyseinen lääkäri oli ollut aikanaan opiskelijavaihdossa Suomessa ja työsken- nellyt itäsuomalaisessa terveyskeskuk- sessa. – Hän vaikutti luotettavalta, ja laitteet olivat yhtä uudet kuin Suomessa. Kieli- ongelmiakaan ei ollut, Pirkko kertoo. Ensimmäinen hammasremontti sujui hy- vin. Vastaanottoaikoja sumplittiin sen mu- kaan, että ne sopivat Pirkon muihin Pirkko Ulmanen on käynyt jo yli kymmenen vuotta hammaslääkärissä Tallinnassa. Kela-korvaukset hoidosta hän hakee jälkikäteen. AnnikaSöderblom aikatauluihin. Hammaslääkäri varasi ker- ralla enemmän aikaa tai järjesti tarvittaes- sa hoitoajat peräkkäisille päiville. Nykyisin Pirkko hoitaa kaikki hammas­ asiansa Tallinnassa samalla tutulla lääkä- rillä hammaskiven poistosta vuositarkas- tuksiin. Vain akuuttiasioissa hän turvautuu kotipaikkakunnan päivystykseen. Kela-korvaukseen oikeuttavissa hoi- doissa Pirkko saa hammaslääkäriltä tar- vittavat paperit korvauksen hakemista varten. Korvaus hänen täytyy hakea jäl- keenpäin itse. Suomessa Kela-korvauksen saa yksityisellä hammaslääkärillä useim- miten samalla kun maksaa hoidosta. Kela-korvaukset ovat tuttuja Epilepsia- liitossa työskentelevälle Pirkolle jo työn kautta. Tietoa asiasta on ollut hänen mu- kaansa helppoa löytää. – Kaikki on sujunut hyvin korvauksia hakiessa. Joskus tosin hakemuksen käsit- telyaika tuntuu pitkältä. Yli kymmenen vuotta sitten hintataso oli Virossa huomattavasti Suomea edul- lisempi. Hinnat ovat vuosien kuluessa nousseet myös Tallinnassa. Silti ne ovat Pirkon mukaan edelleen Suomea edulli- semmat. Toisaalta kuluja tulee myös matkustamisesta. – Tämä on ihan hyvä vaihtoehto, jos käy Tallinnassa muutenkin. Kannattaa kui- tenkin tarkistaa vähän hammaslääkärin taustoja, jos on ensimmäistä kertaa me- nossa, Pirkko vinkkaa. Isompia vastoinkäymisiä ei ole sattu- nut hammaslääkärimatkoilla. Kerran tosin myrsky viivästytti laivan saapumista, ja Pirkko myöhästyi töistä. – Ehdin mukaan koulutuspäivän loppu- metreille eli syömään toisten kanssa. Työ- kaverit herjasivat, että toiset osaavat ottaa koulutuspäivistä oleellisen irti, Pirkko nauraa. Hanna Moilanen Näin hakeudut hoitoon ulkomaille • Voit hakeutua ulkomaille käyttämään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja. • Kela korvaa toisessa EU- ja Eta-maassa sekä Sveitsissä annettua hoitoa samoilla periaatteilla kuin yksityisen terveydenhuollon palveluja Suomessa. • Tietoa terveyspalveluista Suomessa ja ulkomailla saa verkkopalvelusta www.hoitopaikanvalinta.fi. Sivuilla on myös linkkejä lisätiedon lähteille. • Varmista, että terveyspalvelun tarjoajalla on lupa toiminnalleen. • Pyydä lasku ja selvitys annetusta hoidosta sekä jatkohoito-ohjeet. Käännätä tarvittaessa lasku ja selvitys hoidosta suomeksi. • Hae korvausta Kelasta kuuden kuukauden kuluessa lomakkeella SV128. Liitteet voi lähettää myös sähköisesti asiointipalvelun kautta. • Mahdolliset potilasvahingot korvataan hoitavan maan potilasvakuutus- järjestelmästä.
  6. 6. 1110 Tiina Kaju kävi onnistuneesti läpi monivuotisen psykoterapian ja toimii nyt kokemuskouluttajana. Työuupumus pakotti Tiina Kajun jäämään pois töistä vuonna 2005. Uupumus johti syvään masennukseen. Tiina hakeutui terveyskeskukseen, sillä hänen pienessä työpaikassaan ei ollut omaa työterveys- huoltoa. Terveyskeskuslääkäri teki masen- nusdiagnoosin, jonka jälkeen Tiina yritti saada keskusteluapua julkiselta puolelta. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, ja Tiina hakeutui yksityisterapiaan. Kela korvasi hänen terapiaansa kolmen vuoden ajan. – Terapian jälkeen olin kuin uusi ihmi- nen. Terapiaputki oli raskas, mutta saatoin käydä turvallisesti asioita läpi terapeuttini kanssa ja aloin vähitellen nähdä niitä toi- sessa valossa, Tiina kertoo. Terapeutti muistutti, että terapia on kuin sipuli. Ongelma on keskellä, ja sinne pää- see vain kärsivällisesti kerros kerrokselta. – Monet ovat kysyneet, miten sain itseni terapiaan. Olin tosi syvällä, ja kipei- den asioiden käsittely kysyy voimia. Ajatte- lin, että kyllä se aurinko jossain kohdassa paistaa, kun vain tänään jaksan. Uskoin, että edessä täytyy olla parempia aikoja. Tiina sai psykodynaamista terapiaa. Te- rapeutti käsitteli hänen kanssaan arkipäi- vän ahdistavia tilanteita, ja niihin haettiin ymmärrystä menneisyyden kokemuksista. – Minulla oli onnea, että löysin heti terapeutin, jonka kanssa yhteistyö sujui hyvin. Kun asioita käydään syvällisesti läpi, se on kuin avoimeen haavaan heitet- ”Nyt olen kuin uusi ihminen” Terapia on kuin sipuli. VesaRantatäisiin suolaa. Mutta pikkuhiljaa haava alkoi mennä kiinni, ja huomasin voivani paremmin. Tiina toimii nykyisin Oulun Hyvän mie- len talon kokemuskouluttajana. Tiina käy luennoimassa omasta toipumisen polus- taan myös muun muassa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Vanhemmat, ystävät ja mies olivat Tii- nan tukena koko toipumisprosessin ajan. – On tärkeää kertoa läheisille, missä mennään. He eivät voi auttaa, jos eivät tiedä, mitä käyt läpi. Pahinta, mitä masen- 3 kk Kelan tuki 1–3 vuotta Hoitosuhde jatkuu vähintään 3 kk. Risto voi huonosti, ja mielenterveys askarruttaa. Hän pohtii, miten voisi aloittaa Kelan tukeman terapian. Tämän jälkeen psykiatri voi kirjoittaa lausunnon psykoterapian tarpeesta. Hän käy lääkärissä ja saa psykiatrisen diagnoosin masennuksesta. Risto käy terapiassa kolme vuotta. Risto hakee Kelasta tukea kuntoutuspsyko- terapiaan. Hän liittää hakemukseen psykiatrin kirjoitta- man lausunnon. 1. Samaan aikaan Risto aloittaa terapian. 11 Kelan kuntoutuspsykoterapiasta saat lisätietoa numerosta 020 692 205 ma–pe 8–18 sekä verkossa www.kela.fi/tyoikaisille_kuntoutuspsykoterapia tuneelle ja umpiuupuneelle voi sanoa, on että ota itseäsi niskasta kiinni! Tiina tuntee nyt itsensä ja pyrkii vält- tämään työuupumuksen kierteen nukku- Kela voi korvata psykoterapiaa Kela on yksi taho, joka korvaa psykoterapiaa ja osaltaan täydentää julkisen terveyden- huollon vastuulla olevaa toimintaa. Kela voi korvata kuntoutuspsykoterapiaa 16–67- vuotiaille. Psykoterapiaa voi hakea asianmukaisen hoidon jälkeen Kelan kuntoutuksena. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto. Kuka tahansa voi hakeutua yksityisesti psykoterapiaan. Tällöin terapian kustannukset tulevat kuitenkin kokonaan itse maksetta- vaksi. Asiakas etsii kummassakin tapauksessa terapeutin itse. Kelan tuki voidaan myöntää vuodeksi kerrallaan, yhteensä enintään kolmen vuoden ajan. Kela korvaa enintään 80 terapiakertaa vuodessa ja enintään 200 kertaa kolmessa vuodessa. Kelan tuki yksilöterapiasta on 56,70 euroa käynniltä. malla riittävästi, liikkumalla ja syömällä terveellisesti. Hän toivoo, että hänen koke- muksestaan on apua niille, jotka ovat nyt saman asian edessä. Riitta Ahonen
  7. 7. TERVEYS 12 KELAN ETUUDET 2016 TERVEYS Kelan kortit Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kortilla voit osoittaa oikeute- si Suomen sairausvakuutukseen. Tarvitset korttia mm. lääkärin vastaanotolla ja Kelan korvaamilla taksimatkoilla, jotta voit saada korvauksen jo asioidessasi. Kun muutat Suomeen, hae oikeutta Suo- men sosiaaliturvaan verkossa www.kela.fi/ asiointi tai täytä hakemuslomake Y77. Jos olet alle 65-vuotias ja saat täysimää- räistä kansaneläkettä, voit saada Kelasta kansaneläkkeensaajan kortin. Yli 65-vuoti- aat eivät tarvitse tätä korttia, koska he saa- vat eläkeläisalennukset esittämällä henkilö- todistuksen. Suomen sairausvakuutukseen kuuluva saa eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla hän voi osoittaa oikeutensa lääketieteelli- sistä syistä välttämättömään sairaanhoi- toon toisessa EU- ja Eta-maassa ja Sveit- sissä. Korttihakemuksen voi tehdä verkossa. Ilmainen kortti on voimassa 2 vuotta. Kela lähettää uuden kortin vanhentuneen tilalle. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa Kela-korttia. Sairauskuluista korvaus Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkiois- ta sekä yksityislääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustan- nuksista vahvistetun taksan mukaan. Voit tu- tustua Kelan taksoihin joko Kelan internetsi- vuilla tai palvelupisteissä. Suorakorvaus tai hakemus Yleensä saat Kela-korvauksen jo hoitopai- kassa näyttämällä Kela-korttisi. Korvaus vähennetään silloin suoraan laskusta. Jos et saa korvausta suoraan, voit hakea sen 6 kuu- kauden kuluessa Kelasta. Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Etuuksien määrät ovat vuodelta 2016. Tarkempia tietoja etuuksista saat Kelan palvelunumeroista, toimistoista, esitteistä ja verkkosivuilta www.kela.fi. TERVEYS KOTI & PERHE OPISKELU & TYÖELÄKKEELLÄ 13 Hammashoidosta korvaus Kela korvaa osan yksityisen hammaslääkä- rin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuk- sen sekä hoidon kustannuksista. Korvaus perustuu vahvistettuun taksaan. Tutkimuk- sen kustannuksia korvataan vain joka toinen kalenterivuosi. Kela korvaa hammaslääkä- rin määräämiä yksityisen suuhygienistin hoitoja enintään Kelan vahvistaman taksan verran. Kela ei korvaa hammasteknisen työn tai proteettisten toimenpiteiden kustannuksia. Veteraanien hammashoitokorvaus Veteraanit saavat korvausta myös proteetti- sen työn kustannuksista. Heillä tulee olla jo- kin veteraanitunnuksista tai todistus miinan- raivaukseen osallistumisesta. Veteraanien suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäise- västä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä yksityishammaslääkärin tai erikoishammas- teknikon kliinisestä työstä Kela korvaa vah- vistetun taksan mukaan. Erikoishammasteknikon tekemän koko- proteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin lähetteen perusteella. Lääkekorvaus Lääkkeiden hintalautakunta päättää, mitkä lääkevalmisteet kuuluvat korvauksen piiriin. Lääkekorvauksissa on 50 euron vuotuinen alkuomavastuu kaikille yli 18-vuotiaille. Kela korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hin- nasta joko 40 %, 65 % tai 100 %. Vaikka kor- vaus on 100 %, maksat 4,50 euroa/lääke. Lääkkeille määritetään viitehinta, jonka mukaan korvaus lasketaan. Viitehintaa hal- vemman, samaan ryhmään kuuluvan lääk- keen korvaus maksetaan lääkkeen myynti- hinnasta, samoin ryhmiin kuulumattomien lääkkeiden korvaus. Sinulla on oikeus lisä- korvaukseen, jos itse maksamiesi lääkekus- tannusten osuus tänä vuonna ylittää 610,37 euroa, joka on ns. lääkekatto. Tällöin maksat vain 2,50 euroa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä. Lääkekattoon lasketaan mukaan vain viitehinnan mukainen osuus. Saat Kelasta lisäkorvausoikeuden täytty- misestä ilmoituksen. Kun näytät tämän ilmoi- tuksen apteekissa, saat lisäkorvauksen jo lääkettä ostaessasi. Matkakorvaus Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tekemiesi matkojen kuluista sen osuu- den, joka ylittää 25 euroa yhteen suuntaan. Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 300 euroa vuoden aikana, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Oman auton käytöstä Kela voi omavastuuosuuden jälkeen korvata 0,20 e/km. Yöpymisraha on enintään 20,18 e/yö. Sairauspäiväraha Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön 16–67-vuotias voi saada Kelasta verollista sairauspäivärahaa, kun sairaus kestää sai- rastumispäivän lisäksi yli 9 arkipäivää. Jos työnantaja maksaa sairausajalta palk- kaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle. Sairauspäivärahan hakuaika on 2 kuu- kautta. YEL-vakuutettu yrittäjä saa sairauspäivä- rahaa, kun työkyvyttömyys on kestänyt sai- rastumispäivän lisäksi 3 arkipäivää.
  8. 8. 14 TERVEYSTERVEYS Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen perus- teella. Yrittäjälle se määräytyy viimeisen vah- vistetun verovuoden YEL- tai MYEL-vakuutuk- sen vuosityötulojen perusteella. Päiväraha voi määräytyä myös kuuden viime kuukau- den työtulojen perusteella. Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan. Tulot- tomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 23,93 e/arkipäivä, jos työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää. Osasairauspäiväraha Osasairauspäivärahaa voi saada työkyvytön, jolla on oikeus sairauspäivärahaan. Osasai- rauspäivärahan saaminen edellyttää määrä- aikaista siirtymistä kokoaikatyöstä osa- aikatyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden vähenemisestä 40–60 %:lla. Osasairauspäi- väraha on aina puolet varsinaisesta sairaus- päivärahasta. Kuntoutus Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ja alle 65-vuotiaitten vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä aikuisten psykoterapia ovat Kelan lakisääteisiä velvollisuuksia. Kelan tehtävänä on selvittää sairastuneen kuntou- tustarve, kun hän on saanut sairauspäivära- haa 60 arkipäivältä, sekä viimeistään silloin kun henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä. Lisäksi Kela myöntää ns. harkinnanva- raista ammatillista ja lääkinnällistä kuntou- tusta eduskunnan vuosittaisen määrärahan turvin. Siitä maksetaan muun muassa lasten perhekuntoutusta. Vajaakuntoisen nuoren koulutus Kun 16–19-vuotiasta vajaakuntoista nuorta uhkaa työkyvyttömyys, Kela selvittää ennen eläkepäätöstä hänen kuntoutusmahdollisuu- tensa. Nuori ohjataan ensi sijassa ammatilli- seen kuntoutukseen tai koulutukseen. Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusra- haa, joka on vähintään 23,93 e/pv ja kuntou- Työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutus- tuen aikana on mahdollista työskennel- lä hieman, ilman että Kelan eläkkeen maksaminen keskeytetään. Vuonna 2016 ansioraja on 743,84 euroa kuussa. Jos olet työkyvyttömyyseläkkeellä ja työskentelet hiukan, pidä huolta, että palkkasi tai työtulosi ei ylitä ansiorajaa. Voit myös jättää eläkkeesi lepäämään, toisin sanoen pyydät keskeyttämään eläkkeen maksamisen. Eläkkeen voi jättää lepäämään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Jos sinul- la ei ole mahdollisuutta jättää eläkettä lepäämään, sovi ajoissa työnantajasi kanssa, että palkkasi on enintään 743,84 euroa kuussa. Yrittäjillä otetaan huo- mioon vahvistettu YEL-työtulo. Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään 15 tuksen väliajoilta 20 % pienempi. Samalta ajalta nuori voi saada myös vammaistukea. Kuntoutusraha Kuntoutusrahaa voi saada 16–67-vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti kuntoutuk- seen pysyäkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoi- nen voi saada kuntoutusrahaa. Kuntoutusra- ha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen. Kun osallistut kuntoutukseen, sinulla voi olla mahdollisuus saada myös harkinnan- varaista, verotonta ylläpitokorvausta 9 e/ pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin. Lisäksi voit saada harkinnan- varaista kuntoutusavustusta esimerkiksi työharjoittelun aikana. Osakuntoutusraha Kela voi maksaa osakuntoutusrahaa, jos palkansaajan tai yrittäjän työaikaa on lyhen- netty kuntoutuksen vuoksi vähintään 40 %. Osakuntoutusraha on puolet varsinaisesta kuntoutusrahasta. Vammais- ja hoitotuet Alle 16-vuotiaan vammaistukea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolen- pidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. 16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Ke- lalta vammaistukea, jos hänen toimintaky- kynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyttö- myyden tai iän perusteella. Perusvammaistuki on 92,94 e/kk, koro­ tettu vammaistuki 216,87 e/kk, ylin vam­ maistuki 420,51 e/kk. Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Sitä maksetaan vanhuuseläkkeen tai täyden työ- kyvyttömyyden vuoksi maksettavan eläkkeen tai korvauksen tai takuueläkkeen saajalle. Perushoitotuki on 62,25 e/kk, korotettu hoitotuki 154,96 e/kk ja ylin hoitotuki 327,67 e/kk. Lisäksi hoitotukeen kuuluu 105,13 e/kk veteraanilisää niille pienituloisille veteraa- neille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rin- tamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene veroa. Vammaisten tulkkauspalvelu Kela myöntää ilmaisen tulkkauspalvelun henkilölle, jolla on kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamma. Ehtona on tulkkauksen tarve työn, opiskelun, asioinnin tai virkistyksen takia. Palvelu voidaan järjestää myös etä- tulkkauksena. Työterveyshuollon tuki Kela korvaa työnantajille ja yrittäjille noin puolet lakisääteisen työterveyshuollon kus- tannuksista. Ehkäisevästä työterveyshuol- losta korvaus voi olla 60 %. Työterveyshuol- toon voi liittää myös sairaanhoitopalveluja.
  9. 9. 17 ELÄKKEELLÄ ELÄKKEELLÄ 16 Kansaneläke ja takuueläke Kansaneläkettä saavat ne, joilla ei ole oikeut- ta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pie- ni. Kansaneläkettä ovat työkyvyttömyyseläke ja määräaikainen kuntoutustuki 16–64-vuo- tiaalle sekä vanhuuseläke 65 vuoden iästä alkaen. Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhen- nettuna 63 vuoden iästä alkaen. Kela myöntää lapsikorotusta kansaneläk- keen ja työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista lapsista. Korotus on 22,12 e/kk/lapsi. Täysi kansaneläke on yksin elävälle 634,30 e/kk ja parisuhteessa olevalle 562,62 e/kk. Kansaneläke pienenee vähitellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää 55,95 e/ kk. Työeläkkeiden raja, jolla ei enää saa kan- saneläkettä, on bruttotulona yksin elävälle 1 311,05 e/kk ja parisuhteessa olevalle 1 167,71 e/kk. Kansaneläke on verotettavaa tuloa. Takuueläkettä Kela voi maksaa eläkeläi- selle, jonka kaikki muut eläkkeet brutto­ määräisinä jäävät alle 760,11 e/kk. Jos työeläkettä ei ole lainkaan, takuueläke on yksin elävälle kansaneläkeläiselle 132,55 e/ kk ja parisuhteessa elävälle 204,23 e/kk. Kansaneläke tai takuueläke voi olla mainit- tua pienempi, jos sen ottaa varhennettuna. Ulkomailla asuttu aika voi myös pienentää kansaneläkkeen määrää. Takuueläkettä saa myös 65 vuotta täyttä- nyt tai työkyvytön maahanmuuttaja, kun hän on asunut Suomessa 3 vuotta. Kuntoutustuki Määräajaksi myönnettävä kuntoutustuki on työkyvyttömyyseläke, jonka tavoitteena on edistää työhön paluuta. Tukea saa työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työ- kyvyn selvittämiseen. Tuen saannin ehtona on hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu. Kuntoutustuki on samansuurui- nen kuin normaali työkyvyttömyyseläke. Rintamalisät Kela maksaa veteraanille verotonta rintama- lisää 49,56 e/kk ja kansaneläkettä saavalle verotonta ylimääräistä rintamalisää. Miinan- raivaajalla on oikeus rintamalisän suuruiseen lisään mutta ei ylimääräiseen rintamalisään. Perhe-eläke Kela maksaa perhe-eläkettä puolisonsa menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille Maksupäiviä 2016 Kansan- eläkkeet, rintamalisät ja hoitotuki Takuu- eläke Eläkkeen- saajan asumistuki 5.2. 22.2. 4.2. 7.3. 22.3. 4.3. 7.4. 22.4. 4.4. 6.5. 20.5. 4.5. 7.6. 22.6. 3.6. 7.7. 22.7. 4.7. 5.8. 22.8. 4.8. 7.9. 22.9. 2.9. 7.10. 21.10. 4.10. 7.11. 22.11. 4.11. 7.12. 22.12. 2.12. lapsille. Perhe-eläkettä ovat leskeneläke alle 65-vuotiaalle leskelle ja lapseneläke alle 18-vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa myös 18–20-vuotias opiskeleva lapsi. Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu 6 kuu- kauden ajan puolison kuolemasta alkueläke, joka on 327,14 e/kk. Sen jälkeen leskelle voi- daan maksaa perhesuhteista ja tuloista sekä muista eläkkeistä riippuen jatkoeläkettä. Sen täysi määrä on sama kuin kansaneläk- keen täysi määrä. Lapseneläkkeenä Kela maksaa tuloista riippumattoman perusmäärän, joka on 60,19 e/kk. Alle 18-vuotias lapsi voi saada täyden- nysmäärää enintään 91,05 e/kk. Täysorpo saa kaksi perus- ja täydennysmäärää. Voit saada Kelasta korvausta julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon tehdyistä matkoista, kun olet tehnyt matkan sairau- den, raskauden tai synnytyksen taikka kuntoutuspäätökseen perustuvan kuntou- tuksen vuoksi. Korvaukset on kätevää ja nopeaa ha- kea Kelan verkkopalvelussa www.kela.fi/ asiointi. Palvelussa voit hakea korvausta kaikista itse maksamistasi sairaanhoidon ja kuntoutuksen matkakustannuksista. Verkkopalvelussa on erityisen kätevää hakea korvausta myös alle omavastuun jäävistä matkakustannuksista. Vaikka näistä ei saa korvausta, ne kuitenkin kerryttävät matkojen vuotuista omavas- tuuosuutta eli matkakattoa. Samalla ha- kemuksella voit lisäksi hakea korvausta useasta eri matkasta. Lisätietoja saat numerosta 020 692 204 ma–pe klo 8–18 ja verkosta www.kela.fi/matkat. Taksien tilausnumerot ovat tämän oppaan keskiaukeamalla. Jos sinulla on oikeus Kelan korvaa- maan taksimatkaan, saat matkakorvauk- sen heti taksissa, kun tilaat taksin alueel- lisesti keskitetystä tilausnumerosta. Matkakorvausta voi hakea verkossa Kelankuva-arkisto
  10. 10. KOTI & PERHE 19 KOTI & PERHE 18 Äitiysavustus Lasta odottava äiti voi valita joko vauvan- tarvikkeita ja vaatteita sisältävän äitiyspak- kauksen tai verottoman rahasumman 140 euroa. Myös adoptiovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen. Kansainvälinen adoptiotuki Kela maksaa verotonta adoptiotukea ker- takorvauksena niille adoptiovanhemmille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen ul- komailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan. Vanhempainpäivärahat Äidillä ja isällä on oikeus työsuhteen katkea- matta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainva- paata lapsen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa silloin verollisia vanhempainpäivä- rahoja. Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä. Erityisäitiysrahaa maksetaan odottavan äidin työtehtäviin tai -oloihin liittyvän vaara- tekijän vuoksi raskauden alusta alkaen. Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteensä 54 arkipäivältä. Näistä enintään 18 päivää isä voi käyttää äi- din äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana. Loput tai halutessaan kaikki päivät isä voi pitää vanhempainrahakauden jälkeen. Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä. Isyysrahaa ja vanhempainrahaa makse- taan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana otetun adoptiolapsen vanhemmille. Adoptio- vanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enintään 200 arkipäivältä. Vanhempainpäivärahat määräytyvät yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulo- jen tai yrittäjätulojen perusteella. Tulotto- malle tai pienituloiselle vanhempainpäivä- rahaa maksetaan 23,93 euroa arkipäivältä. Työttömälle vanhempainpäiväraha makse- taan yleensä työttömyysturvan suuruisena. Korotusosia ei kuitenkaan huomioida. Opiskeleva äiti voi saada yhtä aikaa sekä äitiys- ja vanhempainrahaa 23,93 e/arki- päivä että opintorahaa. Opiskeleva isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainrahaa 23,93 e/päivä että opintorahaa. Isyysrahaa voidaan maksaa opintotukea saavalle isälle, jos opiskelu ei ole päätoimista ja isä hoitaa lasta opinnoistaan huolimatta. Lapsilisä Kela maksaa lapsen vanhemmalle veroton- ta lapsilisää, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta: vanhimmasta lapsesta 95,75 e/kk, toises- ta 105,80 e/kk, kolmannesta 135,01 e/kk, neljännestä 154,64 e/kk sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta 174,27 e/kk. Yksin- huoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta korotusta 48,55 e/kk. Ahvenanmaalla on omat lapsilisien mää- rät, joista päättää maakuntahallitus. Lapsilisien seuraavat maksupäivät ovat 26.2., 24.3., 26.4., 26.5., 23.6., 26.7., 26.8., 23.9., 26.10., 25.11. ja 23.12. Lastenhoidon tuet Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhem- painpäivärahakauden jälkeen oppivelvolli- suuden alkuun asti. Vanhemmat voivat valita joko kunnallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Jos vanhemmat eivät ole valinneet kun- nallista päivähoitoa, he saavat Kelalta lasten kotihoidon tukea, kun perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha, joka on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 341,27 e/kk, kustakin seuraavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 102,17 e/kk ja muista alle oppivelvollisuusiän olevista lap- sista 65,65 e/kk. Lisäksi yhdestä lapsesta voidaan maksaa perheen tuloista riippuvaa hoitolisää enintään 182,64 e/kk. Adoptiovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle lapselleen kotihoidon tukea siihen saakka kun vanhempainrahan alkamisesta on kulunut 2 vuotta, kuitenkin enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun. Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksi- tyinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 173,74 e/kk/ lapsi. Pienituloinen perhe voi saada hoitolisää enintään 146,11 e/kk/lapsi. Perhe hakee tuen, mutta se maksetaan päivähoidon tuottajalle. 1.8.2016 alkaen tulee käyttöön alempi hoi- toraha, 63,93 e/kk. Kela maksaa alempaa hoi- torahaa, jos vanhemmat tai toinen heistä on koko päivän kotona. Syynä voi olla esimerkiksi toisen lapsen hoito tai työttömyys. Alempaa hoitorahaa maksetaan myös, jos lapsella on muusta syystä oikeus vain 20 tunnin päivähoi- toon viikossa. Alle 3-vuotiaan lapsen äiti tai isä voi tehdä enintään 30-tuntista työviikkoa, tai hänen työ- aikansa voi olla enintään 80 % kokopäivätyön työajasta, ja hän voi saada joustavaa hoito- rahaa. Sitä maksetaan työajan mukaan joko 243,28 e/kk tai 162,19 e/kk. Osittaista hoitorahaa maksetaan 97,73 e/ kkvanhemmalle, jonka työaika on enintään 30 tuntia viikossa perusopetuksen 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi. Elatustuki Kela maksaa elatustukea alle 18-vuotiaasta lapsesta, kun elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua tai elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatus- velvollisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Elatustukea maksetaan myös silloin, kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai jos lapsen isyys on vahvistettu, mutta elatusapua ei ole voitu AnnikaSöderblom
  11. 11. OPISKELU & TYÖKOTI & PERHE 20 vahvistaa samalla. Tukea maksetaan myös, jos vanhempi on adoptoinut lapsen ilman kumppania. Elatustuen täysi määrä on tänä vuonna 154,77 e/kk/lapsi. Erityishoitoraha Äiti tai isä voi saada ansionmenetyksen kor- vauksena verollista erityishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan alle 16-vuo- tiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan tai erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoi- dossa sekä kuntoutus- tai sopeutumisval- mennuskurssilla. Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoi- torahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta. Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivä- rahan tavoin työtulojen mukaan. Tulottomalle tai pienituloiselle erityishoitorahaa voidaan maksaa 23,93 euroa arkipäivältä. Asumistuet Kela voi maksaa pienituloisille henkilöille yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asu- mislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavustuk- sen asumisavustusta (ks. sotilasavustus) taikka eläkkeensaajan asumistukea. Yleistä asumistukea voi saada pieni- tuloinen ruokakunta. Asumistuki on 80 % hyväksyttävien asumismenojen ja peruso- mavastuun erotuksesta. Hyväksyttäville asu- mismenoille on määritelty laissa enimmäis- määrät. Voit arvioida asumistuen määrän laskurilla www.kela.fi/laskurit. Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset eläkettä saavat henkilöt. Osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyselä- kettä saavat voivat kuitenkin saada yleistä asumistukea. Yleinen asumistuki ja eläkkeensaajan asumistuki voidaan maksaa myös suoraan vuokranantajalle. Muutto ulkomaille tai Suomeen Jos muutat ulkomaille alle vuodeksi, kuulut yleensä sen ajan Suomen sosiaaliturvaan. Jos oleskelet ulkomailla yli vuoden, oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmi- ten jo muuttohetkeen. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleen- sä työskentelymaan sosiaaliturvaan, vaikka työskentely kestäisi alle vuoden. Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille. Jos muutat Suomeen vakinaisesti, pääset yleensä Suomen sosiaaliturvaan muutto- hetkestä alkaen. Kela arvioi muuttosi vaki- naisuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon kokonaistilanteesi, johon vaikuttavat esi- merkiksi paluumuutto, työsopimus Suo- messa tehtävää työtä varten tai perheside Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa. Voit kuulua Suomen sosiaaliturvaan tie- tyin ehdoin myös työskentelyn perusteella. Hae sosiaaliturvaan kuulumista Kelan verk- koasiointipalvelussa tai lomakkeella Y77. Muun muassa lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, perheenjäseniä sekä ns. sosiaaliturvasopimusmaiden välillä muuttavia koskevat tietyissä tilanteissa eri säännöt. 21 Opintotuki Opintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttä- neille, asumislisä vuokralla asuville lapsetto- mille opiskelijoille ja ulkomailla opiskeleville sekä opintolainan valtiontakaus. Opintorahan perusmäärä on 38,66– 336,76 e/kk. Opintoraha on veronalaista tu- loa, ja sen määrään vaikuttavat hakijan ikä, oppilaitos, asumismuoto, perhesuhteet ja opintojen aloitusajankohta. Vanhempien tulot voivat vaikuttaa van- hempansa luona asuvan opintorahaan sekä toisella asteella opiskelevan alle 20-vuotiaan opintorahaan, asumislisään ja opintolainan valtiontakaukseen. Asumislisä on 80 % vuokrasta, kuitenkin enintään 201,60 e/kk. Vanhemmaltaan asun- non vuokranneen asumislisä on enintään 58,87 e/kk ja ulkomailla opiskelevan 210 e/ kk. Lapsiperhe ja omistusasunnossa asuva voi saada Kelan yleistä asumistukea. Opintolainan valtiontakauksen määrä on 400 e/kk. Alle 18-vuotiaalla se on 260 e/kk ja ulkomailla opiskelevalla 700 e/kk. Opiskelijan omat tulot huomioidaan koko kalenterivuoden ajalta. Vuosituloraja riippuu siitä, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija nostaa opintotukea. Opiskelijan pitää itse seurata vuositulojaan esim. verkossa www. kela.fi/laskurit. Opiskelija voi välttää liikaa maksetun opintotuen perinnän palauttamalla liikaa maksetut tuet viimeistään tukivuotta seuraa- van vuoden toukokuunloppuun mennessä esim. verkossa www.kela.fi/asiointi. Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle opintolainan korot korkoavustuksena. Korkeakoulututkinnon määräajassa suorittanut voi saada verotuk- sen opintolainavähennyksen tai opintolai- nahyvityksen, joka voi olla jopa kolmasosa opintolainasta. Koulumatkatuki Lukio-opintoja, ammatillista perustutkin- toa tai ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta suorittava voi saada korvausta päivittäisten koulumatkojen kus- tannuksista, kun yhdensuuntainen matka asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä. Koulumatkan kustannusten on oltava yli 54 e/kk ja opiskelija maksaa itse kustannuksista vähintään 43 e/kk (eräin poikkeuksin). Opiskelijan tulot vaikuttavat opinto­ tukeen. Jos valmistut tänä keväänä tai aloitat opintosi syksyllä, sinun kannat- taa panna talteen palkkakuitit tai muut tositteet tuloista, jotka olet saanut muuna kuin opiskeluaikana. Tositteista tulee käydä ilmi tulojen maksuajankohta ja määrä. Saatat tarvita niitä helmikuussa 2018, kun Kela tekee tulovalvonnan vuon- na 2016 opintotukea saaneiden tuloista. Voit arvioida tulovalvonnan lopputulosta verkossa osoitteessa www.kela.fi/laskurit. Opiskelija, laita palkkakuitit talteen
  12. 12. OPISKELU & TYÖ 22 Sotilasavustus Kela maksaa sotilasavustusta asevelvollisen puolison ja lasten toimeentulon turvaami­ seksi. Asevelvolliselle voidaan maksaa asumisavustusta ja opintolainojen korot. Sotilas­avustusta voi hakea varusmies- tai siviilipalvelusta suorittava. Kela maksaa sotilasavustuksena • perusavustusta, joka on yhtä suuri kuin täysi kansaneläke (634,30 e/kk). Lasten määrä korottaa avustusta. Perheen tulot voivat pienentää avustusta. • asumisavustusta, jolla korvataan asumiskuluja. • erityisavustusta esimerkiksi lasten tarvikkeisiin. • elatusavustusta elatusmaksuihin, jotka asevelvollisen kuuluisi maksaa palvelus- aikana. Vuorottelukorvaus Vähintään 20 vuotta työelämässä ollut työn- tekijä ja hänen työnantajansa voivat sopia työntekijän vuorotteluvapaasta. Vapaa voi kestää 100–180 päivää. Työnantaja sitoutuu palkkaamaan samaksi ajaksi TE-toimistosta työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaa-ajalta työntekijälle mak- setaan vuorottelukorvausta, joka on 70 % työttömyyspäivärahan määrästä. Vuorotte- luvapaalle ei voi jäädä enää, kun alimpaan eläkeikään on 3 vuotta. Tämä koskee vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneitä. Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta kassastaan ja muut Kelasta. Työttömän perustuki Työtön 17–64-vuotias työnhakija voi saada Kelasta • työttömän peruspäivärahaa enintään 500 päivältä tai • työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä niin sanottua työssäoloehtoa tai on jo saanut enimmäisajan päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta. Voit hoitaa työttömyysturvan hakemisen, työttömyysajan ilmoituksen ja tiedotus- ten seuraamisen kokonaan verkossa. Kun työttömyysturva on haettu ja myönnetty, asiakas täyttää 4 viikon välein ilmoituksen työttömyysajastaan. Ilmoituksen perusteella maksetaan työttömyysturva. Näin vältät ylimääräistä paperipostia: • Valitse asiointipalvelussa Hakemukset ja ilmoitukset > Työttömyysturva. • Siirry Työttömyysajan ilmoitukseen. • Ilmoitus työttömyysajasta -sivulla voit valita, ettet enää jatkossa halua postis- sa paperista ilmoituslomaketta. • Tällöin myös maksuilmoitus työttö- myysturvan maksuista on nähtävissä ja tulostettavissa vain asiointipalvelussa. Vältä ylimääräistä paperipostia Lisätietoja: www.kela.fi/asiointi ja www.kela.fi/tyottomyys 23 Verollinen täysi peruspäiväraha ja täysi työmarkkinatuki ovat 32,68 e/pv ja lapsiko- rotus yhdestä lapsesta 5,27 e/pv, kahdesta lapsesta 7,74 e/pv ja kolmesta tai useam- masta 9,98 e/pv. Lähes kaikki työttömän tulot ja sosiaalie- tuudet pienentävät työmarkkinatuen määrää. Työttömyysturvaa voi saada myös sovitel- tuna, jos työnhakija tekee osa-aikatyötä tai satunnaista työtä. Työtön voi saada työttömyysturvaa osal- listuessaan työllistymistä edistäviin palve- luihin, kuten työelämävalmennukseen tai omaehtoiseen opiskeluun. Jos sinulla on työttömyysaikaisia tuloja, ilmoita niistä Kelaan. Työmarkkinatuki tai peruspäiväraha sovitellaan yhteen työtulo- 1. Kelassa voi asioida myös ajan­varauksella. Ajan voi varata a) verkossa, puhelimessa tai toimistossa b) täyttämällä hakemuslomakkeen c) vain käymällä Kelan toimistossa 2. Eläkkeensaajan asumistuki maksetaan yleensä kuukauden a) 1. päivänä b) 4. päivänä c) 30. päivänä 3. Lääkekorvauksien alkuomavastuu on tänä vuonna a) 10 euroa b) 25 euroa c) 50 euroa 4. Lääkkeiden vuotuinen omavastuu eli lääkekatto on tänä vuonna a) 610,37 euroa b) 810,37 euroa c) 1 610,17 euroa 5. Kelasta työkyvyttömyyseläkettä saava voi ansaita palkkaa a) 543,84 euroa kuussa b) 743,84 euroa kuussa c) 1 543,84 euroa kuussa ilman että se vaikuttaa eläkkeen maksuun. Oikeatvastaukset:1a,2b,3c,4a,5b VIISI KYSYMYSTÄ SOSIAALITURVASTA OPISKELU & TYÖ jesi kanssa. Voit kuitenkin ansaita 300 e/kk, ilman että se vähentää tuen määrää. Työttömyysturvan lisät Työllistymistä edistäviin palveluihin osallis- tuva voi saada kulukorvausta, joka on joko 9 e/pv tai 18 e/pv. Työttömyysturvaan voi saada eri perustein korotusosaa. Sen täysi määrä on 4,78 e/pv. Matka-avustus Jos työmarkkinatukeen oikeutettu työtön hakeutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäyn- tialueensa ulkopuolelle, hän voi saada mat- ka-avustuksena 2–4 kuukautta täyttä työ- markkinatukea palkkansa lisäksi. TE-toimisto päättää avustuksesta, jonka Kela maksaa.
  13. 13. 24 ASIOI HELPOSTI Verkossa osoitteessa www.kela.fi/asiointi voit hakea tukia, lähettää liitteitä ja katsella maksun määrän ja päivän. Kirjaudu palve- luun verkkopankkitunnuksilla tai mobiili­ varmenteella. Kelan toimistoissa opastetaan verkko­palvelun käyttöön. Usein jo soitto riittää. Kela palvelee puhelimessa ma–pe klo 8–18. Tavallinen puhelumaksu. Asevelvollisen tuet 020 692 200 Asumisen tuet 020 692 201 Eläkeasiat 020 692 202 Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti 020 692 203 Kuntoutus 020 692 205 Lapsiperheiden tuet 020 692 206 Maasta- ja maahanmuutto 020 634 0200 Omaisen kuoltua 020 692 208 Opiskelijan tuet 020 692 209 Sairastaminen 020 692 204 Työttömyysajan tuet 020 692 210 Vammaistuet 020 692 211 Perintäasiat 020 634 4940 (ma–pe klo 9–16) Maksupäivät (nauhoite) 020 634 0210 (24 h) Voit varata ajan Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun yllä olevista palvelunumerosta tai verkossa www.kela.fi/ajanvaraus. Palveluun tarvitaan puhelin­numero ja suomalainen henkilötunnus. Alla olevista tilausnumeroista tilatun matkan oma-vastuu on 25 euroa (muussa tapauksessa 50 euroa). Tilauksen yhteydes- sä palvelunt­uottaja perii palvelumaksun (0,99–1,74 e + pvm).

×