Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Virvoitusjuomavero 7 pointtia

314 views

Published on

Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin.
Oluen jälkeen virvoitusjuomat ovat tärkein tuoteryhmä kotimaiselle panimoteollisuudelle. Vuonna 2016 virvoitusjuomienmyynti väheni 0,6 %. Virvoitusjuomaveroa kannetaan seitsemässä EU-maassa. Suomen verotaso on moninkertainen muihin nähden.
Virvoitusjuomien rajakauppaa ei mitata. Ei edes puhelinhaastattelulla, kuten alkoholijuomia. Alan yleinen käsitys kuitenkin on, että myös virvoitusjuomissa rajakauppa on kasvanut viime vuosina. Tämä käy ilmi myös vuosittaisesta kuluttajatutkimuksesta (Taloustutkimus), jonka mukaan virvoitusjuomia matkustajatuontina tuovien määrä on kasvanut. Tutkimuksen mukaan peräti kolmannes kaikista matkustajista hankkii rajakaupasta virvoitusjuomia.   
Kivennäisvesien osalta Suomi on ainoa maa – ilmeisesti koko maailmassa – joka verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomaveron lisäksi on vielä juomapakkausvero 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 11 milj €. Virvoitusjuomat tuovat noin 90 milj € ja loput noin 46 milj € koostuu mehuista, valmiskahveista, smoothieista jne.
Elintarviketeollisuusliitto on arvioinut elinkeinolle valmisteverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arvion mukaan kotimaisen valmistuksen hallinnollinen työmäärä voi olla jopa kymmenkertainen maahantuontiin verrattuna.

Published in: Business
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Virvoitusjuomavero 7 pointtia

  1. 1. Virvoitusjuomavero – 7 pointtia 1. Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin. 2. Oluen jälkeen virvoitusjuomat ovat tärkein tuoteryhmä kotimaiselle panimoteollisuudelle. Vuonna 2016 virvoitusjuomienmyynti väheni 0,6 %. Virvoitusjuomaveroa kannetaan seitsemässä EU-maassa. Suomen verotaso on moninkertainen muihin nähden. 3. Virvoitusjuomien rajakauppaa ei mitata. Ei edes puhelinhaastattelulla, kuten alkoholijuomia. Alan yleinen käsitys kuitenkin on, että myös virvoitusjuomissa rajakauppa on kasvanut viime vuosina. Tämä käy ilmi myös vuosittaisesta kuluttajatutkimuksesta (Taloustutkimus), jonka mukaan virvoitusjuomia matkustajatuontina tuovien määrä on kasvanut. Tutkimuksen mukaan peräti kolmannes kaikista matkustajista hankkii rajakaupasta virvoitusjuomia. 4. Kivennäisvesien osalta Suomi on ainoa maa – ilmeisesti koko maailmassa – joka verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomaveron lisäksi on vielä juomapakkausvero 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään. 5. Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 11 milj €. Virvoitusjuomat tuovat noin 90 milj € ja loput noin 46 milj € koostuu mehuista, valmiskahveista, smoothieista jne. 6. Elintarviketeollisuusliitto on arvioinut elinkeinolle valmisteverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arvion mukaan kotimaisen valmistuksen hallinnollinen työmäärä voi olla jopa kymmenkertainen maahantuontiin verrattuna.
  2. 2. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto • Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden edunvalvontajärjestö • Aktiivinen keskustelija alkoholi- ja elinkeinopolitiikassa • Tavoitteena vastuullinen juomakulttuuri ja elinvoimainen elinkeino
  3. 3. Kotimaanmyynti 2016 Juoma 2016 milj. l 2015 milj. l Muutos milj. l. Muutos % Olut 382,9 384,7 -1,8 -0,5 Siideri 29,1 29,0 0,1 0,5 Long drink 35,6 35,5 0,1 0,2 Virvoitusjuomat 234,8 236,7 -1,9 -0,8 Kivennäisvedet 73,6 68,0 5,6 8,2 Myynti yhteensä 756,0 753,9 2,1 0,3 Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset. Tilasto ei sisällä liiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja, eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Tilasto sisältää vuoden 2011 alusta lähtien kaikki Panimoliiton jäsenyritysten tuotemerkit ja mahdolliset kaupalle tehdyt merkit. Yksityistuonti 2016 (milj. l.): Olut 36,0, siideri 8,7, long drink 14,9, miedot viinit 12,2, välituotteet 2,0, väkevät alkoholijuomat 7,9. Yhteensä 81,5.
  4. 4. xx.xx.20 Työnumero, projektin nimi4 30 32 17 13 30 30 43 33 41 28 18 17 69 68 82 86 70 69 55 66 59 72 81 82 1 0 1 0 1 1 2 1 0 1 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kaikki vastaajat 2017, n=1403 Kaikki vastaajat 2016, n=1069 Kaikki vastaajat 2015*, n=1162 Kaikki vastaajat 2014*, n=1023 SUKUPUOLI: Nainen Mies IKÄRYHMÄ: 18-24 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-65 v. 66-70 v. % Kyllä Ei Ei osaa sanoa 13. Onko tuonut virvoitusjuomia matkatuliaisina ulkomailta, esim. Virosta 2014-2017 n=kaikki vastaajat *2015 kysytty: Oletko tuonut muita virvoitusjuomia kuin energiajuomia matkatuliaisina ulkomailta, esim. Virosta? *2014 kysytty: Oletko tuonut virvoitusjuomia matkatuliaisina itsellesi tai muille ulkomailta, esim. Virosta?
  5. 5. 35 36 41 41 42 42 45 49 53 60 63 70 73 73 77 79 82 88 92 95 98 106 109 121 0 20 40 60 80 100 120 140 Slovenia Portugali Liettua Kreikka Viro Italia Latvia Ranska Suomi Romania Puola Unkari Ruotsi Alankomaat Slovakia Irlanti Espanja Itävalta UK Bulgaria Tsekki Belgia Tanska Saksa Lähde: Unesda Virvoitusjuomien kulutus asukasta kohti Euroopassa vuonna 2014 litraa/asukas
  6. 6. Matala virvoitusjuomien kulutus ei korreloi vähäisen lihavuuden kanssa Vähäinen virvoitusjuomien kulutus ei korreloi matalan lihavuuden kanssa. Saksa, Tanska, Itävalta ja Sveitsi ovat Euroopan hoikimpia maita ja ne kaikki ovat virvoitusjuomien ostamisessa kärkikolmanneksessa. Itävalta on EU:n hoikin kansa, mutta se kuluttaa enemmän virvoitusjuomia kuin 20 muuta maata tilaston 30:stä. Itävaltalaiset ostavat virvoitusjuomia lähes 100 ml enemmän henkilöä kohti viikossa kuin ranskalaiset, mutta itävaltalaiset ovat lähes 6 prosenttia vähemmän lihavia. Lähde: ylipaino: WHO Global Health Observatory, 2014, virvoitusjuomien kulutus: Unesda 0.0 30.0 60.0 90.0 120.0 0 5 10 15 20 25 30 Lihavuus(%) Virvoitusjuomienkulutus(litraa/asukas/vuosi) Lihavuuden yleisyys, % ja virvoitusjuomien kulutus Lihavuus % Virvoitusjuomien kulutus (litraa/asukas/vuosi)
  7. 7. Valmisteveromuutokset 2004-2017 Virvoitusjuomat • 2002 Veron määrä muutettiin euroiksi 4,5 snt/l (ei korotusta) • 1.1.2011 Virvoitusjuomat ja vedet 7,5 snt/l • 1.1.2012 Virvoitusjuomat ja vedet 11 snt/l • 1.1.2014 Sokeripitoiset virvoitusjuomat ja vedet 22 snt/l Rajakauppa • Ei virallista arviota. (vrt. alkoholijuomien matkustajatuonti) • Kuluttajakyselyn mukaan tuojien määrä kasvaa vuosittain (Taloustutkimus 02/2016): – 2014 virvoitusjuomia ilmoitti tuovansa matkatuliaisina 13% – 2015 17% – 2016 32% – 2017 30%
  8. 8. 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.02 0.04 0.05 0.07 0.08 0.08 0.22 0.00 0.05 0.10 0.15 0.20 0.25 Bulgaria Saksa Luxemburg Espanja Romania Kreikka Liettua Tsekki Slovakia Portugali Malta Puola Itävalta Kypros Viro Italia Tanska Slovenia Ruotsi Irlanti Iso-Britannia Unkari Belgia Kroatia Latvia Ranska Alankomaat Suomi Virvoitusjuomien valmisteverot EU-maissa 2016 €/litra Lähde: UnesdaSokeria yli 0,5 % sisältävät virvoitusjuomat
  9. 9. 20 20 21 37 50 55 88 86 90 3 2 3 6 8 9 12 10 11 35 35 37 65 89 97 149 143 147 0 20 40 60 80 100 120 140 160 2008 2009 2010 2011 * 2012 * 2013 2014 * 2015 2016 Milj.euroa Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien verotuotot Suomessa Vedet (nimike 2201) Virvoitusjuomat (nimike 2202) Koko virvoitusjuomaveron tuotto * Virvoitusjuomaveron korotus - Vuonna 2011 Virvoitusjuomien ja vesien vero 4,5 sentistä 7,5 senttiin litralta - Vuonna 2012 Virvoitusjuomat ja vedet 11 snt/l - Vuonna 2014 Sokeripitoiset virvoitusjuomat ja vedet 22 snt/l Lähde: Tulli, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry
  10. 10. 0 10,000,000 20,000,000 30,000,000 40,000,000 50,000,000 60,000,000 70,000,000 80,000,000 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Litraa Tuonti Vienti Lähde: Tulli Virvoitusjuomien tuonti ja vienti 2002-2015 Virvoitusjuomien tuonnin kärkimaat ja osuudet tuonnista 2015 1. Saksa 46 % 2. Ruotsi 11 % 2. Alankomaat 10 % 4. Belgia 8 % 5. Sveitsi 6 % Virvoitusjuomien viennin kärkimaat ja osuudet tuonnista 2015 1. Ruotsi 36 % 2. Venäjä 23 % 3. Viro 17 % 4. Latvia 6 % 5. Liettua 4 %
  11. 11. Makeisvero aiheuttaa kilpailu- ja kilpailukykyhaitan • Verolliset tuotteet menestyvät kilpailussa hyllytilasta heikommin, koska korkeampi hinta heikentää kilpailuasemaa. • Valmistevero on nostanut hintoja 30–60 %. • Nousua lisää se, että vero on mukana kaupan katteissa • Myynti laskee, yksikkökustannukset nousevat • Suurin hinnannousu laimennetuissa mehuissa • Vero parantaa ulkomaisen valmistajan kilpailuetua. • Kotimainen ja ulkomainen valmistaja ovat täysin eri asemassa, koska maahantuojan hallinnollinen työ on huomattavasti kevyempää. • Kotimaisen valmistajan raportointitaakka voi olla jopa kymmenkertainen • Vero vaarantaa työpaikat ja investoinnit • Valmisteveron yritykselle aiheuttamat henkilöstövaikutukset ovat jopa 40–50 henkilötyövuotta. • Veron aiheuttamat tappiot elintarvikeketjulle paljon suuremmat kuin valtion saama verohyöty. • Verosta koituu myös tullille ja verohallinnolle ylimääräistä työtä, eikä sen todellista nettotuottoa tunneta. • Lain perusteluissa yritysvaikutuksia ei ole arvioitu 11

×