Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin. Oluen jälkeen virvoitusjuomat ovat tärkein tuoteryhmä kotimaiselle panimoteollisuudelle. Vuonna 2016 virvoitusjuomienmyynti väheni 0,6 %. Virvoitusjuomaveroa kannetaan seitsemässä EU-maassa. Suomen verotaso on moninkertainen muihin nähden. Virvoitusjuomien rajakauppaa ei mitata. Ei edes puhelinhaastattelulla, kuten alkoholijuomia. Alan yleinen käsitys kuitenkin on, että myös virvoitusjuomissa rajakauppa on kasvanut viime vuosina. Tämä käy ilmi myös vuosittaisesta kuluttajatutkimuksesta (Taloustutkimus), jonka mukaan virvoitusjuomia matkustajatuontina tuovien määrä on kasvanut. Tutkimuksen mukaan peräti kolmannes kaikista matkustajista hankkii rajakaupasta virvoitusjuomia.    Kivennäisvesien osalta Suomi on ainoa maa – ilmeisesti koko maailmassa – joka verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomaveron lisäksi on vielä juomapakkausvero 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään. Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 11 milj €. Virvoitusjuomat tuovat noin 90 milj € ja loput noin 46 milj € koostuu mehuista, valmiskahveista, smoothieista jne. Elintarviketeollisuusliitto on arvioinut elinkeinolle valmisteverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arvion mukaan kotimaisen valmistuksen hallinnollinen työmäärä voi olla jopa kymmenkertainen maahantuontiin verrattuna.

1. Virvoitusjuomavero – 7 pointtia
1. Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin
esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin.
2. Oluen jälkeen virvoitusjuomat ovat tärkein tuoteryhmä kotimaiselle panimoteollisuudelle. Vuonna 2016 virvoitusjuomienmyynti väheni 0,6
%. Virvoitusjuomaveroa kannetaan seitsemässä EU-maassa. Suomen verotaso on moninkertainen muihin nähden.
3. Virvoitusjuomien rajakauppaa ei mitata. Ei edes puhelinhaastattelulla, kuten alkoholijuomia. Alan yleinen käsitys kuitenkin on, että myös
virvoitusjuomissa rajakauppa on kasvanut viime vuosina. Tämä käy ilmi myös vuosittaisesta kuluttajatutkimuksesta (Taloustutkimus), jonka
mukaan virvoitusjuomia matkustajatuontina tuovien määrä on kasvanut. Tutkimuksen mukaan peräti kolmannes kaikista matkustajista
hankkii rajakaupasta virvoitusjuomia.
4. Kivennäisvesien osalta Suomi on ainoa maa – ilmeisesti koko maailmassa – joka verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomaveron lisäksi on
vielä juomapakkausvero 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään.
5. Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 11 milj €. Virvoitusjuomat tuovat noin 90 milj € ja loput noin 46 milj € koostuu
mehuista, valmiskahveista, smoothieista jne.
6. Elintarviketeollisuusliitto on arvioinut elinkeinolle valmisteverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arvion mukaan kotimaisen
valmistuksen hallinnollinen työmäärä voi olla jopa kymmenkertainen maahantuontiin verrattuna.

2. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto
• Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden edunvalvontajärjestö
• Aktiivinen keskustelija alkoholi- ja elinkeinopolitiikassa
• Tavoitteena vastuullinen juomakulttuuri ja elinvoimainen elinkeino

3. Kotimaanmyynti 2016
Juoma
2016
milj. l
2015
milj. l
Muutos
milj. l.
Muutos
%
Olut 382,9 384,7 -1,8 -0,5
Siideri 29,1 29,0 0,1 0,5
Long drink 35,6 35,5 0,1 0,2
Virvoitusjuomat 234,8 236,7 -1,9 -0,8
Kivennäisvedet 73,6 68,0 5,6 8,2
Myynti
yhteensä
756,0 753,9 2,1 0,3
Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset. Tilasto ei sisällä liiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja, eikä
panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Tilasto sisältää vuoden 2011 alusta lähtien kaikki Panimoliiton jäsenyritysten tuotemerkit ja
mahdolliset kaupalle tehdyt merkit.
Yksityistuonti 2016 (milj. l.): Olut 36,0, siideri 8,7, long drink 14,9, miedot
viinit 12,2, välituotteet 2,0, väkevät alkoholijuomat 7,9. Yhteensä 81,5.

4. xx.xx.20
Työnumero, projektin nimi4
30
32
17
13
30
30
43
33
41
28
18
17
69
68
82
86
70
69
55
66
59
72
81
82
1
0
1
0
1
1
2
1
0
1
1
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki vastaajat 2017, n=1403
Kaikki vastaajat 2016, n=1069
Kaikki vastaajat 2015*, n=1162
Kaikki vastaajat 2014*, n=1023
SUKUPUOLI:
Nainen
Mies
IKÄRYHMÄ:
18-24 v.
25-34 v.
35-44 v.
45-54 v.
55-65 v.
66-70 v.
%
Kyllä Ei Ei osaa sanoa
13. Onko tuonut virvoitusjuomia matkatuliaisina ulkomailta, esim. Virosta
2014-2017
n=kaikki vastaajat
*2015 kysytty: Oletko tuonut muita virvoitusjuomia kuin energiajuomia matkatuliaisina ulkomailta, esim. Virosta?
*2014 kysytty: Oletko tuonut virvoitusjuomia matkatuliaisina itsellesi tai muille ulkomailta, esim. Virosta?

5. 35
36
41
41
42
42
45
49
53
60
63
70
73
73
77
79
82
88
92
95
98
106
109
121
0 20 40 60 80 100 120 140
Slovenia
Portugali
Liettua
Kreikka
Viro
Italia
Latvia
Ranska
Suomi
Romania
Puola
Unkari
Ruotsi
Alankomaat
Slovakia
Irlanti
Espanja
Itävalta
UK
Bulgaria
Tsekki
Belgia
Tanska
Saksa
Lähde: Unesda
Virvoitusjuomien kulutus asukasta kohti Euroopassa vuonna 2014
litraa/asukas

6. Matala virvoitusjuomien kulutus ei korreloi vähäisen lihavuuden
kanssa
Vähäinen virvoitusjuomien kulutus ei korreloi
matalan lihavuuden kanssa.
Saksa, Tanska, Itävalta ja Sveitsi ovat Euroopan
hoikimpia maita ja ne kaikki ovat
virvoitusjuomien ostamisessa
kärkikolmanneksessa.
Itävalta on EU:n hoikin kansa, mutta se kuluttaa
enemmän virvoitusjuomia kuin 20 muuta maata
tilaston 30:stä.
Itävaltalaiset ostavat virvoitusjuomia lähes 100
ml enemmän henkilöä kohti viikossa kuin
ranskalaiset, mutta itävaltalaiset ovat lähes 6
prosenttia vähemmän lihavia.
Lähde: ylipaino: WHO Global Health Observatory, 2014, virvoitusjuomien kulutus: Unesda
0.0
30.0
60.0
90.0
120.0
0
5
10
15
20
25
30
Lihavuus(%)
Virvoitusjuomienkulutus(litraa/asukas/vuosi)
Lihavuuden yleisyys, % ja virvoitusjuomien kulutus
Lihavuus % Virvoitusjuomien kulutus (litraa/asukas/vuosi)

7. Valmisteveromuutokset 2004-2017
Virvoitusjuomat
• 2002 Veron määrä muutettiin euroiksi 4,5 snt/l (ei korotusta)
• 1.1.2011 Virvoitusjuomat ja vedet 7,5 snt/l
• 1.1.2012 Virvoitusjuomat ja vedet 11 snt/l
• 1.1.2014 Sokeripitoiset virvoitusjuomat ja vedet 22 snt/l
Rajakauppa
• Ei virallista arviota. (vrt. alkoholijuomien matkustajatuonti)
• Kuluttajakyselyn mukaan tuojien määrä kasvaa vuosittain
(Taloustutkimus 02/2016):
– 2014 virvoitusjuomia ilmoitti tuovansa matkatuliaisina 13%
– 2015 17%
– 2016 32%
– 2017 30%

8. 0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.02
0.04
0.05
0.07
0.08
0.08
0.22
0.00 0.05 0.10 0.15 0.20 0.25
Bulgaria
Saksa
Luxemburg
Espanja
Romania
Kreikka
Liettua
Tsekki
Slovakia
Portugali
Malta
Puola
Itävalta
Kypros
Viro
Italia
Tanska
Slovenia
Ruotsi
Irlanti
Iso-Britannia
Unkari
Belgia
Kroatia
Latvia
Ranska
Alankomaat
Suomi
Virvoitusjuomien valmisteverot EU-maissa 2016
€/litra
Lähde: UnesdaSokeria yli 0,5 % sisältävät virvoitusjuomat

9. 20 20 21
37
50 55
88 86 90
3 2 3
6
8
9
12 10
11
35 35 37
65
89
97
149
143
147
0
20
40
60
80
100
120
140
160
2008 2009 2010 2011 * 2012 * 2013 2014 * 2015 2016
Milj.euroa
Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien verotuotot Suomessa
Vedet (nimike 2201)
Virvoitusjuomat (nimike
2202)
Koko virvoitusjuomaveron
tuotto
* Virvoitusjuomaveron korotus
- Vuonna 2011 Virvoitusjuomien ja vesien vero 4,5 sentistä 7,5 senttiin litralta
- Vuonna 2012 Virvoitusjuomat ja vedet 11 snt/l
- Vuonna 2014 Sokeripitoiset virvoitusjuomat ja vedet 22 snt/l
Lähde: Tulli,
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry

10. 0
10,000,000
20,000,000
30,000,000
40,000,000
50,000,000
60,000,000
70,000,000
80,000,000
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Litraa
Tuonti
Vienti
Lähde: Tulli
Virvoitusjuomien tuonti ja vienti 2002-2015
Virvoitusjuomien tuonnin kärkimaat ja osuudet tuonnista 2015
1. Saksa 46 %
2. Ruotsi 11 %
2. Alankomaat 10 %
4. Belgia 8 %
5. Sveitsi 6 %
Virvoitusjuomien viennin kärkimaat ja osuudet tuonnista 2015
1. Ruotsi 36 %
2. Venäjä 23 %
3. Viro 17 %
4. Latvia 6 %
5. Liettua 4 %

11. Makeisvero aiheuttaa kilpailu- ja
kilpailukykyhaitan
• Verolliset tuotteet menestyvät kilpailussa
hyllytilasta heikommin, koska korkeampi
hinta heikentää kilpailuasemaa.
• Valmistevero on nostanut hintoja 30–60 %.
• Nousua lisää se, että vero on mukana
kaupan katteissa
• Myynti laskee, yksikkökustannukset
nousevat
• Suurin hinnannousu laimennetuissa
mehuissa
• Vero parantaa ulkomaisen valmistajan
kilpailuetua.
• Kotimainen ja ulkomainen valmistaja
ovat täysin eri asemassa, koska
maahantuojan hallinnollinen työ on
huomattavasti kevyempää.
• Kotimaisen valmistajan
raportointitaakka voi olla jopa
kymmenkertainen
• Vero vaarantaa työpaikat ja investoinnit
• Valmisteveron yritykselle aiheuttamat
henkilöstövaikutukset ovat jopa 40–50
henkilötyövuotta.
• Veron aiheuttamat tappiot elintarvikeketjulle
paljon suuremmat kuin valtion saama
verohyöty.
• Verosta koituu myös tullille ja
verohallinnolle ylimääräistä työtä, eikä
sen todellista nettotuottoa tunneta.
• Lain perusteluissa yritysvaikutuksia ei ole
arvioitu
11