1. Fit | lokakuu 2014 | terveys
Jokainen tunti, jonka istut,
lyhentää elämääsi
22 minuutilla. Ala totutella
uusiin tapoihin olla ja
nouse seisomaan – NYT.
Mirja Aarnio | Kuvat Shutterstock
TUOLILEIKKI
ALKAA
70

2. ➝
U
skoisitko, jos sinulle kerrottaisiin, että
15–20 vuoden kuluttua istumista pi-
detään melkein yhtä huonona tapana
kuin tupakointia nykyään? Ja että sitä
pyritään rajoittamaan lähes yhtä kii-
vaasti kuin savukkeiden ostamista?
Kannattaa uskoa. On nimittäin hyvin todennä-
köistä, että näin käy.
Runsas istuminen aiheuttaa merkittävän kuole-
manriskin – suuremman kuin liikunnan puute ja yli-
paino ja vain hieman pienemmän riskin kuin tupa-
kointi. Näin on todettu sekä kotimaisissa että kan-
sainvälisissä tutkimuksissa. Istumisella on yhteys
diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, sydän- ja
verisuonitautien sekä tuki- ja liikuntaelinongelmien
syntyyn. Tunnin istumisen jälkeen elimistösi rasva-
soluja hajottavat entsyymit vähenevät ja sokereiden
prosessointi hidastuu. Istuminen kuluttaa kaloreita
kolmanneksen vähemmän kuin seisominen ja vä-
hentää ruokahalua hillitseviä hormoneja.
Eikä siinä kaikki: jokainen tunti jonka istut, lyhen-
tää elämääsi 22 minuutilla.
– Tutkimukset osoittavat, että jokainen tunti
istumista lisää kuolemanriskiä kahdella prosentilla
ja seitsemän tunnin jälkeen luku nousee jo viiteen
prosenttiin, vahvistaa UKK-instituutin johtaja Tommi
Vasankari.
Kaikkihan istuvat
Kun kyseessä on tapa, jota pidetään täysin itsestään
selvänä, kaikkea tätä kauhudataa on vähän vaikea
sulattaa. Katson ympärilleni työpaikallani. Yhdek-
sän kollegaa kymmenestä istua nököttää tuolissaan.
Ja he tekevät sitä useita tunteja joka päivä, joka viik-
ko ja vuodesta toiseen. Niin minäkin.
Koska tiedot vaaroista ovat niin tuoreita, ei ku-
kaan meistä ole vielä sisäistänyt istumisessa piile-
vää todellista uhkaa. Heilautamme kintaita tutki-
muksille ja luemme epäluuloisina Googlen, Applen
ja Microsoftin kaltaisten edelläkävijöiden toimistois-
ta, joissa töitä tehdään seisten, kävelylenkillä ja jopa
juoksumatolla.
Jotta tilannetta voisi todella verrata tupakointiin,
kuvittelen itseni ja kollegani sauhuttelemassa kors-
teenina työtilassamme. Se vasta hurjalta tuntuukin,
mutta faktahan on, että tämä kuvitelma oli totta vielä
25 vuotta sitten.
Pidä breikki ja toinenkin
Mitä tässä sitten pitäisi tehdä, jotta välttäisi kohon-
neen kuolemanriskin? Nykymaailmassa kun lähes
joka paikassa kuuluu istua.
Yksi keino on tauottaminen.
Joidenkin tutkimusten mukaan
muutaman minuutin seisoskelu
tai kävely puolen tunnin välein
alentaisi verensokeritasoja. Tom-
mi Vasankarin mukaan tauko
kerran pari tunnissa saattaa eh-
käistä erityisesti tuki- ja liikunta-
elinongelmia, kuten selkäsärkyjä
ja -sairauksia.
Haluan kokeilla, miltä istumi-
sen säännöllinen tauottaminen
tuntuujamitensevaikuttaaolooni.
Lataan puhelimeeni StandApp-so-
velluksen, joka on luotu juuri tä-
hän tarkoitukseen. Asetan sen hä-
lyttämään 30 minuutin välein työ-
päiväni ajaksi.
Pari ensimmäistä tuntia on
suorastaan hauskaa, kun puhe-
lin sanoo pling ja käskee nousta
seisomaan. Jokaisella tauolla
applikaatio näyttää minulle vide-
olta uuden taukoliikkeen tai -teh-
tävän: pään ja kaulan pyöritte-
lyä, kevyitä punnerruksia seinää
vasten, pari kierrosta kävelyä toi-
mistolla ja niin edelleen. Ne tun-
tuvat oikeasti virkistävän oloani.
Huomaan, että ilman muistutusta
istuisin todennäköisesti yhtämit-
taisesti paikallani parikin tun-
tia. Se ei ole hyvä asia. Niskani ovat jo muutenkin
jumissa tiivistahtisesta työskentelystä.
Loppupäivästä kilahdus alkaa jo ärsyttää: taasko
pitää nousta? Luulisi, että työtehokin kärsii, kun
ajatus keskeytyy säännöllisesti. Vasankari sanoo,
että todennäköisemmin tauot lisäävät työtehoani.
Kun nousen seisomaan ja liikun, lihastoimintani
aktivoituu saman tien ja veri alkaa kiertää pa-
remmin, mikä virkistää myös aivojani ja parantaa
vireystilaani. Samalla keho alkaa myös käyttää
hiilihydraateista muodostunutta glukoosia ener-
gian lähteenä.
Peffa penkistä
Vasankarin mukaan istumisen ongelmaa voidaan
lähestyä kahdelta kantilta: kuinka kauan istutaan
yhtä­jaksoisesti paikallaan ja paljonko päivässä is-
tutaan yhteensä. On viitteitä siitä, että istumisen
kokonaismäärällä olisi yh­teys erityisesti sydän- ja
verisuoni­tauteihin ja diabetekseen.
Kuolemanriskiä
nostavat:
YLIPAINO
4,8 %
LIIKUNNAN PUUTE
5,5 %
ISTUMINEN
5,9 %
TUPAKOINTI
8,7 %
71

3. Tietotyöläinen istuu päivittäin helposti jopa yh-
deksän tuntia, mikä on kolme neljäsosaa koko val-
veillaoloajasta. Se on ehdottomasti liikaa, siitä vies-
tii jo oma olokin. Työpäivien jälkeen lihakset ovat ju-
missa, aineenvaihdunta kettuilee, olo on nuutunut
ja iho kelmeä.
Eron huomaa viikonloppuna. Silloin istuminen on
vähäisempää, kun on aikaa ulkoilla, kuntoilla, siivota
ja käydä ostoksilla. Vapaapäivänä saatat kuluttaa sel-
keästi enemmän energiaa kuin työpäivänä ja fyysi-
nen olo on huomattavasti parempi ja virkeämpi kuin
kahdeksan tunnin kököttämisen jälkeen.
Koska tutkimukset ovat vielä kesken, Vasanka-
ri ei rohkene sanoa tarkkaa enimmäisaikaa päivit-
täiselle istumiselle. Mutta kun keskimäärin päiväs-
sä seistään vain kaksi ja puoli tuntia ja istutaan yh-
deksän, voisi jonkinlaiseen tasapainoon pyrkiminen
olla yksi tavoite.
Ei auta edes jumppa
Mutta ainahan tilannetta voi korjata säännöllisellä
kuntoliikunnalla! Jos käyn 3–4 kertaa viikossa tree-
naamassa, luulisi sen kumoavan istumisen haittoja.
Mutta ehei, ei todellakaan.
– Ikävä kyllä, vaikka nostaisit kuntoliikunnan
määrän viikossa jopa kolmin- tai nelinkertaiseksi,
AIKUINEN ISTUU
9 tuntia
JA SEISOO
2,5 tuntia
vuorokaudessa.
72 Fit | lokakuu 2014 | terveys
se ei riittäisi kompensoimaan sitä, että olet istunut
liikaa, sanoo Vasankari.
Jos istun yhdeksän tuntia päivässä ja kuntoilen
tunnin, yhden työviikon aikana vietän 45 tuntia is-
tuen ja 5 tuntia kuntoillen. Ero on niin valtava, että
maalaisjärkikin sanoo, ettei kuntoilu auta. Toki aktii­
viliikkujan terveys on paremmalla tolalla kuin sellai-
sen, joka ei liiku lainkaan, mutta istumista meidän
kaikkien olisi pakko vähentää radikaalisti, jos halu-
amme välttää sen haitat.
Se on hankalaa. Työpaikoilla nostettavan sähkö-
pöydän saavat yleensä vain ne, joiden selkä on jo
prakannut. Kouluissa ja luennoilla istutaan kuin tatit
pulpettien äärellä. Ruokaillessa, bussissa ja odotus-
tiloissa istutaan ja telkkaria töllötetään sohvan poh-
jalla istuen. Kaikki nämä paikat vaatisivat uudenlai-
set välineet, tavat ja toimintakulttuurin, jotta istumi-
nen vähenisi.
Mutta juoksumattoihin asennetut työpisteet kuu-
lostavat aika, noh, futuristisilta eikä niitä kävelypala-
verejakaan taideta ihan valtavissa määrin hyödyntää.
Tuoleihin varoitustarrat
Uskovatko asiantuntijat, että näin valtava kulttuuri-
nen muutos on mahdollinen? Ainakin Tommi Vasan-
kari on optimistinen.
– Istumisen kokonaismäärästä ollaan laatimassa
piakkoin valtakunnalliset suositukset. Se on jo alku,
sillä ainakin suomalaiset tuntuvat ottavan viralliset
suositukset tosissaan.
Vasankari kertoo, että ulkomailla muutos on näh-
tävissä selkeämmin. Eräässä 2 000 ihmisen konfe-
renssissa osa ihmisistä seisoi ja teki venytysliikkeitä
puheenvuorojen aikana. Ennen tätä olisi pidetty epä-
kohteliaana, mutta ei onneksi enää.
Alan miettiä, mitä kaikkea sellaista teen istuen,
mitä voisin ihan yhtä hyvin tehdä myös seisten tai
liikkuen. Voin kulkea töihin koko matkan istumatta
kertaakaan. Voisin ihan hyvin syödä lounaan ja juo-
da kahvin seisten, niinhän tehdään eteläeurooppa-
1. keino: ota
tavaksi hoitaa
työpuhelut seisten
tai kävellen.

4. liikunta | syyskuu 2014 | Fit
laisissa espressobaareissa ja Japanissa, jossa jopa hie-
noissa ravintoloissa on mahdollista syödä seisten.
Osa töistäni hoituu taatusti seisaaltaan, esimer-
kiksi puhelimessa puhuminen, lukeminen ja kolle-
goiden kanssa keskustelu. Voin mennä kahville tai
kaljalle ystäväni kanssa ja juoruta muki tai tuoppi
kädessä ihan samat jutut seistenkin. Mikään näistä
ei ole kovin huomiota herättävää tai erityisjärjeste-
lyjä vaativaa.
Voin myös opetella – vaikka sitten applikaation
avulla – tauottamaan istumatyötäni, etten jämähdä
tuoliini puolta tuntia pidemmäksi ajaksi kerrallaan.
Ja jotta uskoisin muutoksen todella olevan mah-
dollinen, pitää muistaa miten aikoinaan onnistuin
lopettamaan kymmenen vuotta jatkuneen tupakoin-
nin – ja miten epätodelliselta tuo sauhutteluni nyt
kuulostaa. Näin voi käydä myös istumiselle. Q
LÄHTEET Women’s Health Magazine 1–2/2014, www.ukkinstituutti.fi
73
SILMÄT, IHO ja
LIMAKALVOT
Via Naturalen Vahva Tyrniöljy+Mustikka Omegat
on valmistettu suomalaisten rakastamien ja ar-
vostamien supermarjojen eli tyrnin ja mustikan
ravintorikkaista siemenöljyistä.
Kapselit sisältävät runsaasti elimistön hyvinvoin-
nille tärkeitä rasvahappoja ja A-vitamiinia, joka
edistää näön, ihon ja limakalvojen pysymistä nor-
maalina.
Hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista ja -osastoilta
Via Naturale Oy | puh. (09) 8709 856 | info@vianaturale.fi | www.vianaturale.fi
2. keino: sovi kol-
legan kanssa, että
palaverin ajaksi
nostetaan peffat
penkistä.