2. NSrNHYVArUUTTSET:ios
osaatkevelle,osaatmyds
tanssia.Kun opetteletvaik-
kaparumbaa,opetteletoi-
keastaanvain uudentavan
kdvelld.
Itseasiassasinuneitar-
sinulletuleevapautunutolo,vaikkavain
hytkyisititseksesimusiikin tahdissa.
Tanssiminenon mytisloistavaaaivotree-
nid.Musiikki jo sindllddnterdstdAaivopuo-
liskojenyhteistyritA.Senyhdistdminenliik-
keeseentehostaaaivotreenidentisestaen.
Uusienrytmienja askeleidenopettelemi-
nenaktivoierihermoverkostoia,ia niidenvd-
lisetyhteydetvahvistuvat.Tdmdnvoit huo-
mataarkieldmdssdsiniin, etteopit nopeam-
min uusiaasioita,peattelykykysija kielelliset
taitosiparanevatja aiatuksesikirkastuu.
Musiikki ia tanssivaikuttavatmydsaivo-
jenlimbiseensysteemiin,jokasddtelee
ihmisentunnetiloja.Tanssimallavoidaan
vdlttddkielteisietunnereaktioitaia vdhen-
tddesimerkiksistressid.Tanssiterapiassa
kyseon pitkiilti tunteidenilmaisemisesta
ei-verbaalisestielivain kehoaliikuttamalla.
Muistakuitenkin,ettdoikeataskeleet
eivdtoletanssimisessatdrkeintd.Voittanssia
ndyttdvdstija nauttiasiitAmycisihan
omillaaskelkuvioilla. -)
vitseosataedeskdvelld.Tanssieindetole
vainaskelia,vaanennenmuuta seon ihmi-
selleluontainentapailmaistatunteitaan,
liikkua rytmissdiareagoidamusiikkiin.Tans-
sionyksiihmisenvarhaisimmistakeinoista
viestidasioitaania ilmaistatunteitaan.
Sittenvieldparemmatuutiset:tanssimi-
nen paitsikohottaakuntoa ja vahvistaa
lihaksia,myoslisddmielihS,viiii.Rytmi ia
siihenyhdistyvetoistuvaliike tdkkivdt aivo-
jen mielihyvdkeskustaja lisddvdtvireystilaa
sddtelevdnserotoniininja mielihyvdAtuot-
tavanendorfiininerityst6.Senvuoksi
Haluatkooppiatanssimaan?
Oletturhaankuvitellut,ettetikinaopitanssimaan,koskasinullaeimukaole
rytmitajua.Kyllaon.Siitavainparketillekokeilemaan,silldtanssimistaparempaa
mielihwaliikuntaa ei olekaa.o.rersrrMTRIAAARNTo
EVrrA I 109

3. Neljd askelta kohti parkettia
r HARIoITTELERyrMElA. Kuuntelemo-
niaerilaisiamusiikkityylejii.ElAydyja tun-
nustele,miten kehosialkaaiiikkua erirytmi-
enmukaan.Aleaiattele,milta neytatliikku-
ESSASi.
Kokeiletaputtamistamusiikin tahdissa.
Suurinosasuomalaisistaparitansseistaon
tasajakoisiaja niidenrytmi on helpostitun-
nistettava.NiissAbassosoittaatanssinen-
simmdiseniskun,jollatanssiuseimmiten
alkaa.
Lattaritansseissatahtienhahmottami-
nenonvaikeampaa.Yritaloytddmusiikista
yksi kiintopiste,isku jokatoistuu,ja keskity
siihen.Monimutkaisiarytmeieopit parhai-
tenpalapalalta.]osaloitatsalsatunnit,
kuuntelesalsaamuutenkin mahdoliisim-
man paljon.Kun aivoslaktivoituvathah-
mottamaansalsanrytmia,sealkaakuulos-
taaluontevaltaja tutulta.
Suomalaisilleluontevimmatrytmit ovat
jenkassajapolkassa,joidenrytmi onkaksi-
jakoineneli samakuin kAvelyssA.
I opISKELEKEHoASI.Kehonyksllollisten
mittasuhteidenvuoksikaikki eivAtnaytasa-
maltatanssiessaan.TeepieniAhahmotus-
harjoituksia,iotta alattunnistaa,miten juu-
ri sinunkehosiliikkuu. Tunnustelevaikka-
pa,miltd rintakehdsituntuu, kun seon edes-
sd,takana,pydreanetai suorana.Kokeilesa-
manlaisiaharjoituksiamuilia kehonosilla.
I ALOITA ASKELEET ALKEISTA. PATitanS-
situnneilla opetellaan vain askeleet ja asen-
not parinkanssa.Varsinainentanssiminen
opitaankaytannossde1ikaymallAtansseissa.
Yksintanssitunneillakannattaakaydd
paljonkauemmin.NAinsaatopetellakaikes-
sarauhassaaskelia,kehonliikkeiteja rytme-
ja.Harjoitteleniitdkin tuntien ulkopuolella.
Kaikkiaskelkuviotoppiiparhaitenpala
palalta.Teealuksivain isotlinjat:liiku ylos,
alas,oikealle,vasemmallealakeedesyrita
tehdakaikkiaaskeliajakAdenliikkeitdsa-
manaikaisesti.Kun suunnatalkavatollaha1-
lussa,voit lisdtayksityiskohtialiikkeisiin.
r oLE PITKAIANTETNEN.Jostaitavabalet-
titanssijaaloittaahiphopin,hdnkin aloittaa
ihan alusta.Maltaopetellaalkeitatarpeeksi
kauan,,ottaliikkeetsiirtyvdtlihasmuistiin
pysyvastiia automatisoituvat.
KAyerilaisillatanssitunneilla.Vaikkaerl
tansseissaon erilaisetaskeleet,liikkeetia
rytmit,neaktivoivataivojasijalihaksiasi.
110 EViTA
Tr{dhrytmi 0aifurttso kehossa
SELKARANGASTA JA AIVOIS -
TA Lii,HTEvAr H ERMoRADAT
aktivoituvatja luovatuusiayhteyksiairyt-
missdliikkuessasi.Uudetreitithermostos-
saedistev;t tehokkaastikehonkykyeop-
piauuttaja sopeutuauusiinliikkeisiin.
AMISSA tanssimiseenja
rytmiinosallistuvatpikkuaivot,
liikeaivokuori,kuuloaivokuorija
otsalohko.Tutkimuksissaon
todettu,ettekunihminenkuu-
leemusiikkia,sekiiliike-ettS
kuuloaivokuoretreagoivatsa-
manaikaisesti.Rytmija siihen
yhdistettyliikekdynnistddmie-
lihyvdhorminientuotannon.
HENG ITYSE LIMISTO
reagoirytmiinsamallatavalla
kuinsydiinkin:hengitystdvoi
rauhoittaatai kiihdyttaeiryt-
mistdriippuen.
Musiikinja rytmin
kuuleminenvaikuttaa
SYDAMEN SYK.
xrrsnrw.On
havaittu,ettehidas
rytmihidastaaja no-
peakiihdytaapuls-
sia.Samallatavalla
rytmi vaikuttaamyos
aivojenja kokokehon
verenkiertoon.
,
_ -._ __
KAMMENILLA, JALKATERILLA JA pAAIIA
musiikkiinja senrytmiinreagoiminenon yleensdauto-
maattista.Nijidenhienomotoristenliikkeidenavullaryt-
min hakeminenaktivoihuomattavastisuuremmanalu-
eenaivoistakuinesimerkiksirintakehbnliikuttelu.
Opi askeleetomalla tavallasi
Ennenkuin hetaannytsiite,ettajakasi menevettaastanssitunnillasolmuun,
mieti, mihin oppijatyyppiinkuulut, jayritti rohkeastiuudelleen.
I vISUAALINENopprlA oppiikatsomalla,matkimallajapeiliriapunakaytteen.Asetu
tanssitunnillaniin, ettdnAethyvin opettatanja myositsesipeilistA.
I KINESTEETTINENoPPIIAoppiiparhaitenkokeilemallajaitsetekemAllA.Sinunei
tarvitseseurataopettajaakokoajan,vaanopit testaamallaitseaskeliaja liikkeitli.Ttillii
tyypilldon parhaatvalmiudetoppiatanssimaan.
r AUDrrrrvrNENopprlA osaakuunnellatahtiharjoituksia,sanallisiaohjeitaja
musiikkia.Askelkuviotsaathelpoitenhaltuun,josannatliikkeillenimid ja tunnelmia,
jotkahelpottavatniidenhahmottamista.
Irc
9. ftr
t.
,
KUVITUS HELMI SIRoLA / ACENT PEKK,

4. Miksitanssion toisille
niinhelppoa?
Kaikki voivat oppiatanssimaan, mutta
kaikki eivAtopiyhtA nopeastieikii kaikista
tule yhte loistavia tanssijoita. Siihen,kuin-
ka omaksut uusia rytmejd, kuulet musiikin
tahteja ja opit askelia,vaikuttavat monet
tekijat.
r prnrr'rA lA HARJorrrsLulrAAnA. osan
musikaalisuudestaoletsaanutgeeneissd,
osanympdristcistajakulttuurista.MyOske-
hon motorisettaldotovatosittainperinndili-
sid.Aivotkin toimivatyksilcillisesti.Siksiesi-
merkiksiuusienliikkeidenopetteluei suju
kaikiltayhta luonnostaan.
Muttahartoittelemallavoit tulla kaikessa
paremmaksi.Kunkuunteletmusiikkia,kes-
kitykuulemaaneritahtilajejaja musiikin
rakennetta.Kehontreenaaminenja senlii-
kuttamineneritavoinaktivoiaivojenja li-
hastenvalisiahermoratoja.Toistonansiosta
aivosiluovatuusiayhteyksiiija hermoradat
vahvistuvat- ndin hallitset kehoasiaina
vainparemmin.
Samaapateetoisinpiiin:joskehoaeikiiy-
tete,hermotuslaiskistuuja kehonhallinta
heikentyy.
T ROHKEUSILMAISTAITSBA.Tanssimi-
nenonvahvastipsyykkisteja sosiaalistatoi-
mintaa.Vaikkatunnet olosiensimmiiisilld
tanssitunneillapcikkeldksi,dldannaepiion-
nistumisentunteellevaltaa.Tanssiminenon
kehollistaitseilmaisua,johonvaikuttaaesi-
merkiksise,oletkotottunut ilmaisemaan
asioitakehollasi,puhumaankdsillAsija
pomppimaanriemusta.Joset olekoskaan
kokenuthuvikseentanssimistaitsellesi
luontevana,on selvaaettaantautuminen
liikkeisiintuntuu aluksioudolta.
ASIANTUNTIJAT: MUSIIKKITERAPEUTTI,
TANSSI- JA LIIKETERAPEUTTI HEIKKI LEMPTAINEN
JA AMMATTITANSSIIA, TANSSINOPETTAJA SANNA
HIRVASKARI.
MITA TARKOITTAA
RYTMITAJU?
Rytmitaiu on kiinnostanuttutkUoita
i5t ajat,mutta viel5keanei tiedete,
mitSsetarkalleenottaen on ja mi-
ten sesyntyy'.Fysikaalisestirytmi on
kaikenolemassaolonperusta.Sydii-
men syke,hengitys,verenkierto,
unirytmi, kSveleminen,seksi,vuoro-
kaudenja vuoden syklitperustuvat
kaikkisii5nncilliseenrytmiin.
Rytminkaipuuon ihmiselle
luontaista.Sealkaajo kohdussa,
jossadidinpulssion kaiunja vdriih-
telyn kautta lapsenensimmdinen
yhteys ulkomaailmaan.Jokaisella
on siisjonkinlainenrytmitajujo syn-
tyess5en.Tanssissaon kyserytmin
hahmottamisesta,liikkeenjdrjest5-
misest6ja senyhdistSmisestdmu-
siikkiin.
Kun rytmitaito kehittyy,opit
kuulemaanja erottamaaneri ryt-
mejdluontevasti.Muusikontunnis-
taa useinsiit5,ette tSmdnon mah-
dotonta olla elaytymattakehollaan
musiikkiin.Jalkaalkaavipattaavilit-
tdmesti rytmin mukana.