Maaseutupolitiikan Harvaan asutun maaseudun verkosto kutsui 4.5. kansanedustajia ja heidän avustajiaan mukaan suunnittelemaan parlamentaarista harvaan asutun maaseudun työryhmää Suomeen. Tämä diaesitys on kyseisen tilaisuuden asiantuntija-alustus.

1. PARLAMENTAARISEN TYÖRYHMÄN
LOPPURAPORTTI - CASE RUOTSI
Christell Åström, pääsihteeri
Maaseutupolitiikan neuvosto MANE
HAMA -verkoston keskustelutilaisuus 4.5. 2017

2. TAUSTA
• Ruotsin hallitus asetti kesäkuussa 2015 parlamentaarisen
maaseutukomitean, tehtävänä esittää yhtenäistä politiikkaa
Ruotsin maaseudulle.
• Mietintö ”Ruotsin maaseuduille - yhtenäinen politiikka työn,
kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin puolesta”, valmis
tammikuussa 2017.
• Sisältää 75 ehdotusta, jotka yhdessä muodostavat perustan
yhtenäiselle Ruotsille, jossa kaikilla - asuinpaikasta riippumatta -
on yhtäläiset edellytykset hyvään elämään.
• Mietintö laajalla lausuntokierroksella 22.3.2017 saakka. Yli 500
vastausta.
• Työn alla on hallitukselle annettava esitys yhtenäisestä
maaseutupolitiikasta, valmistuu kevään 2018 aikana.

3. Tavoitteena
elinvoimainen maaseutu
missä asukkailla on
tasavertaiset
mahdollisuudet
yrittämiseen, työskentelyyn,
asumiseen ja hyvinvointiin.

4. MIETINNÖN OSA-ALUEET
• ELINKEINOPOLITIIKKA
• DIGITALISAATIO JA KULJETUSINFRA
• OSAAMISEN YLLÄPITÄMINEN JA LISÄÄMINEN
• ASUNTOPOLITIIKKA JA YHTEISKUNTASUUNNITTELU
• PALVELUJEN SAATAVUUS JA SAAVUTETTAVUUS, HYVINVOINTI JA
KULTTUURI
• VALTION LÄSNÄOLO ALUEILLA
• OHJAUS JA YHTEISTOIMINTA
• KANSALAISYHTEISKUNTA
Jokaiselle osa-alueelle osoitetut tavoitteet, toimenpiteet,
odotetut vaikutukset ja seuraukset.
HUOM! vrt. maaseutupolitiikan kokonaisohjelma 2014-2020.

5. ELINKEINO-
POLITIIKKA

6. Tasa-arvoiset edellytykset elinkeinokehitykselle
Käsitellään mm.
• maaseutuyritysten
rahoituspääoman käyttöä
• paikkaan sidottujen
toimintojen kestävää käyttöä
• osaamisen kehittäminen
maaseutuelinkeinojen suhteen
• palvelutakuu mikro ja pk -
yrityksille (selvitys)
• kohdennettu elinkeinopaketti
kunnille joilla on erityisen
suuret haasteet
Esitetään mm.
• tutkimuskeskuksen perustamista
alue- ja maaseutuelinkeinojen
tutkimuksen tueksi sekä
• yrittäjyys- ja yrityskehittämistä
koskevan tiedon levittämiseksi
maaseutualueille (etenkin harvaan
asuttu maaseutu).

7. DIGITALISAATIO

8. Kustannukset, n. 2 mrd.
vuosittain n. 300 milj. kruunua.
Vuoteen 2025 mennessä
100 Mbit/s laajakaista
käytössä koko maassa

9. OSAAMISEN
YLLÄPITÄMINEN
JA LISÄÄMINEN

10. • Valtiontuki (n. 70 milj.
kruunua/vuosi) mm.
opetuskeskuksien
perustamiselle maaseudulla.
• Parempien indikaattorien
käyttöön otto jotta koulutus
ja työpaikkojen tarve
kohdentuu.
• Seurantaa kehitetään
.
Ylemmän koulutuksen
saavutettavuutta
parannetaan koko maassa.

11. ASUNTOPOLITIIKKA
JA YHTEISKUNTA-
SUUNNITTELU

12. • Rakentamisen esteitä
maaseudulla vähennetään.
• Erityinen maaseutulaina
otetaan käyttöön.
.
Maaseutuasumista
tuetaan

13. PALVELUT,
HYVINVOINTI JA
KULTTUURI

14. VALTION
LÄSNÄOLO
• Vaatimus maksimaalisesta
suoritusajasta
• Läsnäolon varmistaminen ja seuranta
• Yhteistoimintapisteet
• Yhteistyön vahvistaminen
• Valtion työpaikkojen alueellistaminen
(koskee n. 10 000 työpaikkaa)

15. OHJAUS JA
YHTEISTOIMINTA

16. Kansallisella tasolla selkeämpi ohjaus ja koordinointi
maaseutupolitiikasta
Vaikutukset maaseudulle huomioidaan mm. hallituksen ehdotuksissa,
komiteamietinnöissä ym. (vrt. maaseutuvaikutusten arviointi)
• Ohjeistuksessa selkeytetään virastojen ja yhtiöiden maaseutupoliittinen vastuu:
• Trafikverket; Post- och telestyrelsen; Universitets- och högskolerådet;
Tillväxtverket; Jordbruksverket;Naturvårdsverket; Polismyndigheten,
Arbetsförmedlingen ja Länsstyrelsen.
• Läänien maaseutupoliittinen rooli vahvistetaan:
Asetetaan maaseutudelegaatio tavoitteena
• selkeyttää maaseutunäkökulmaa päätöksenteossa
• tehokkaammin koordinoida valtiollista toimintaa alueilla

17. KANSALAIS-
YHTEISKUNNAN
VAHVISTAMINEN

18. Yhteisölähtöistä
kehittämistyötä
• Elinikäinen oppiminen.
• Verkostotoimintaa ja
yhteistyötä tuetaan.
• Yhteisölähtöistä
paikallista kehittämistä
(CLLD) Leader- metodin
puitteissa koko maassa.
• Kumppanuussopimus -
laajennetaan

19. RAHOITUS
• Nykyisen matkakorvausjärjestelmän muuttaminen (arvioitu
rahoituksen ”siirto” n.1,4 mrd. kruunua).
• n. 70 milj. kruunun valtiotuki kohdennetaan koulutusinfraan.
• n. 300 milj. kruunun vuosittainen rahoitus kohdennetaan
laajakaistan rakentamiseen sekä innovatiivisten hankintojen
käynnistämiselle.
• n. 500 milj. kruunua kohdennetaan erityistä tuke tarvitseville
kunnille elinkeinopoliittisiin ja kasvua edistäviin toimenpiteisiin.
• Lisäksi tarkoitus olisi kohdentaa uudelleen nykyisen maaseutuohjelman
rahoitusta ja viranomaisten määrärahoja.