Turun Kauppakorkeakoulun seminaarissa pidetty puheenvuoro blogipostauksena. Miten digimarkkinointi osallistuu markkinoinnin kokonaisuuden (4P) kattamiseen? Promotion-puoli on valitettavan huonossa kunnossa.

1. JarnoOksanen.com
Kaikki
digimarkkinointi ei
ole kaikki
markkinointi
Järkyn pitkä blogipostaus PDF-muodossa
made with

2. Turun Kauppakorkeakoulu järjestää kaksipäiväisen Digi-do digi-day II -
digimarkkinoinnin seminaarin (jonnet ei tiedä mistä nimi tulee) johon minut
on pyydetty puhumaan.
Hieman poikkeuksellisesti aiheekseni ei olekaan annettu markkinoinnin
mittaamista, vaan digimarkkinoinnin kanavat ja ulkoistetun kompetenssin
hallinta.
Samalla tulin miettineeksi digimarkkinoinnin kanavia itselleni vähän uudella
tavalla. Aloittaen vanhanaikaisesti alusta.
Mitä markkinointi ja digimarkkinointi on?
Tavallinen markkintointi on 1960-luvulta lähtien esitetty markkinointimixinä,
joka muodostuu neljästä P-kirjaimella alkavasta osa-alueesta. Tämän E.
Jerome McCarthyn (ei siis Kotlerin keksintö) klassisen 4P:n mukaan
tarkasteltuna markkinoinnin työkalut koostuvat näistä neljästä tekijästä
1. Product - tuote
Kaikki digimarkkinointi ei
ole kaikki markkinointi
- Jarno Oksanen

3. 2. Price - hinta
3. Placement - sijainti ja jakelu
4. Promotion - mainostaminen
Viime aikoina on esitetty huolestuneita käsityksiä siitä, että digimarkkinointi
olisi jotenkin unohtanut 3/4 markkinoinnin tehtävistä. Sillä jos markkinointi
ei ole pelkkää mainostamista, miksi digimarkkinointi olisi pelkkää
digimainostamista?
Digimarkkinoinnin tuote (product)
Tuote voi edelleen olla
fyysinen (kengät)
digitaalinen (ohjelmisto)
jotain näiden väliltä (elokuvalippu)
abstrakti (konsultointipalvelu).
Se voi olla itsenäinen tuote tai toisen tuotteen ilmainen tai maksullinen
lisäosa.
Ehkä paras esimerkki konkreettisen ja fyysisen tuotteen digitaalisesta
lisäosasta on Suunto Sports Tracker -ohjelmisto.
Sen lisäksi, että seurantaohjelmisto näyttää miten sykemittarin arvot ovat
viime aikoina kuljeskelleet, se voi myös sijoittaa arvot kartalle. Kartta
puolestaan voi olla todellinen tai sosiaalinen. GPS-paikannus kertoo missä
käyttäjä on kulkenut ja kuinka lujaa. Suoritukset voi jakaa
suosikkisomekanavaan tai ohjelmistossaa voi olla oma käyttäjäyhteistö

4. sisäänrakennettuna.
Sports Tracker on alunperin suunniteltu Suunto sykemittarien lisäpalveluksi,
mutta nykyään sitä käyttää myös monet sellaiset, joilla ei ole sykemittaria
laisinkaan. Joskus voikin olla hyvin epäselvää kumpi on päätuote ja kumpi
sivutuote.
Vaikka ohjelmisto onkin tässä fyysisen tuotteen lisäosana, voi sykemittari
puolestaan olla lisäosana jollekin ohjelmistolle. Joskus voi olla hyvinkin
epäselvää kumpi on päätuote ja kumpi sivutuote.
Digimarkkinoinnin tulevaisuuden haaste tuotteiden osalta on nimenomaan
jatkaa fyysisen tuotteen käyttökokemusta. Viinipullo ei maksa ravintolassa
Alkoa enemmän veron vuoksi, vaan ravintolamiljöön ja asiantuntevan
tarjoilijan vuoksi. Ravintolaympäristö täydentää varsinaisen juoman ja
ruuan kokemusta. Digitalisaatio täydentää ruuan kokemusta kotona
lähinnä Pirkan reseptikirjastolla, vaikka tekniikka mahdollistaisi monet
muutkin sovellusvaihtoehdot.
Digitalisaation tuotetta täydentävä osuus voi jopa pelastaa kuolevan
liiketoiminta-alueen.
Digimarkkinoinnin hinta (price)
Kun olin töissä valokuvaustarvikeliikkeessä (eli kamerakaupassa)
myymälään käveli ajoittain sisään ihmisiä, joilla ei vielä ollut digikameraa.
Vanhasta filmikamerasta digitaaliseen siirtyminen tuntui vaikealta ja
tuntemattomalta ajatukselta. Ehkä koko kameraa ei käytetty kovinkaan
paljoa ja digikamera tuntui hömpötykseltä. Näille ihmisille tuli usein
sanottua, kuinka halpaa digikameran filmi oli. Yhden 24 kuvan filmirullan
kehityksellä sai helposti satakunta kuvaa tiedostosta.
Digitaalisuus murtaa hinnoittelua kaikkialla. Kun investoidun teknologian
hinta on kuitattu, lopputuotetta voi yleensä monistaa lähes loputtomasti tai
melkein ilmaiseksi.

5. Kuva: http://www.publicdomainpictures.net/view-image.php...
Yhtenä hintoja suurimmin musertavana tekijänä on tiedonvaihdon
nopeuden suhde omistajuuteen. Koska tieto liikkuu niin nopeasti,
jälleenmyyjällä ei tarvitse olla tuotetta varastossaan niin paljoa tai
ollenkaan.
Tässä kohtaa tavataan sanoa, kuinka maailman suurin taksiyhtiö ei omista
autoja tai suurin majoitusyhtiö ei omista kiinteistöjä. Mutta ei tarvitse
katsoa edes näitä hype-ilmiöitä. Esimerkiksi kotimaisessa kuluttajakaupan
varastossa ei välttämättä ole paljoakaan kaupan omistamia tuotteita, vaan
ne on edelleen valmistajan omistamia. Kauppa ostaa niitä sitä mukaa kun
onnistuu myymään. Kaupan kannalta ajateltuna hävikki laskee ja pääomaa
on vähemmän sidottuna tuotteisiin. Teoriassa voisi siis myös laskea
yksittäisen tuotteen hintaa.
Myös loppukäyttäjä voi olla ostamatta tuotetta omistaakseen, vaan
maksaa vain sen käyttöoikeudesta. Hän voi lisäksi maksaa siitä yhden
kerran, määräajasta tai käyttöperusteisesti. Kullakin maksuvaihtoehdolla
voi taas olla omat omistamiseen liittyvät liikkumavaransa.
Digimarkkinoinnin sijainti ja jakelu (placement)
Tämä menee niin limittäin tuotteen ja hinnan kanssa, että ei välttämättä

6. tarvitse kovin syvällistä omaa tarkastelua. Digimarkkinoinnin kannalta
katsottuna asiakas-yritys-pari voi olla läsnä missä tahansa. Tarvitaan vain
internetyhteys, joita nykyisten pöytätietokoneiden ja puhelimien lisäksi
tulemme entistä enemmän näkemään myös autoissa, ruohonleikkureissa,
kodeissa ja lemmikeissä.
Koska merkittävä osa edes osittain digitaalisen tuotteen
asiakaskokemuksesta syntyy ohjelmistoissa, on tuotteen logistiikka
mullistunut. Tuotetta ei tarvitse enää valmistaa vaan sen voi monistaa. Se
on fyysisesti pienempi ja siten edullisempi sekä varastoinniltaan että
kuljettamiseltaan. Joitain fyysisiäkään tuotteita ei tarvitse enää valmistaa ja
kuljettaa, vaan ne voidaan tulostaa ostajan päässä.
Digimarkkinoinnin mainostaminen (promotion)
Vaikka kaikissa ylläolevissa on suunnattomasti potentiaalia,
digimarkkinointi yleensä jää pelkkään mainostamiseen. Todetaan että
yrityksellä on verkkosivut, johon ohjataan liikennettä eri
digimarkkinointikanavia (sic) hyödyntäen. Ja niitähän riittää.
Ennen kuin mennään itse kanaviin, palaan promootion kohteeseen eli
verkkosivuihin. Ja yhteen lemmikkikysymyksistäni:
Mikä on yrityksen verkkosivuston tarkoitus?
Minulla on ollut tapana suututtaa kuulijat sanomalla, ettei heidän
hartaudella työstämällään verkkosivustolla ole tarkoitusta.
Nykyään rajaan väittämästä yleensä verkkokaupat pois ja tarkennan
tarkoituksen liiketoiminnalliseksi tarkoitukseksi. Aivan liian usein kuulee
vastauksia, joiden mukaan sivuston tarkoituksena on
jakaa ajankohtaista ja
hyödyllistä tietoa
yrityksen sidosryhmille.
Kuitenkaan vastaaja ei yleensä osaa määritellä sidosryhmää tai
hyödyllisyyttä. Eikä tietenkään sitä, milloin tehtävä on täytetty.
Sanottakoon se vielä yksinkertaisesti: Yrityksen verkkosivuston tarkoitus ei
välttämättä ole sama kuin yrityksen tarkoitus. Kannattaakin vaihtaa sanan

7. verkkosivusto tilalle sana digipresenssi.
Digipresenssin tarkoitus on
1. myydä tuotetta tai välillisesti mahdollistaa myyminen
2. synnyttää tuotteelle riskiä suurempi arvo
3. edistää yrityksen ja asiakkaan välistä suhdetta tai
4. oppia asiakkaasta
Näistä helpoiten hahmotettavissa on myyminen verkkokaupassa. Mutta
myös muilla verkkosivuistoilla tapahtuu myyntiä joko suoraan tai välillisesti
esimerkiksi tarjouspyynnön muodossa. Riski-arvo-akselin kääntäminen on
käytännössä markkinointiviestintää, suhde syntyy vuoropuhelusta ja
asiakkaasta oppiminen perustuu erilaisiin kyselyihin, joista on avoimia ja
osa salaisia.
(Erilaiset kilpailut on hyvä esimerkki salaisista kyselyistä. Muistathan: jos et
ole maksaja, olet tuote. En uskalla kuvitellakaan mitä kaikkea Pokemon Go
-peli kerää ja tuottaa lavasteiden takana.)
Jos verkkosivuston tehtävä ei mahdu näihin, se ei ole tehtävä laisinkaan.
Ajantasaisen tiedon jakaminen kun ei ole tehtävä, vaan työkalu.
Vasta kun olemme löytäneet verkkosivustolle liiketoiminnallisen tehtävän
koko yrityksen markkinoinnissa, voimme edetä seuraavaan kysymykseen:

8. Mitkä ovat digimarkkinoinnin kanavia?
Yleisesti digimarkkinoinnin kanaviksi mielletään erilaiset mainoskanavat
Google Adwordsista moninaisiin somekanaviin. Mutta koska juuri
määrittelimme markkinoinnin olevan muutakin kuin mainostamista,
digimarkkinoinnin kanaviakin on tarkasteltava toisella tasolla.
Digimarkkinointi ei siis oikeastaan tapahdu kanavan kautta vaan useassa
välineessä eli mediassa.
Mediat puolestaan on tavattu jakaa
omaan mediaan
lainattuun mediaan
ostettuun mediaan ja
ansaittuun mediaan
Ansaittu media on toisten ihmisten vapaaehtoisia mainintoja sinusta ja
yrityksestäsi. Ansaitsemme teollamme pienen palan jonkun toisen tontista
ja värjäämme sen imagollamme. Ostettu media on sama asia, mutta rahaa
tai muuta maksua vastaan. Ja oma media on tietenkin omilla kotisivuilla
(tai mobiiliapplikaatiossa) olevaa materiaalia.
Lainattu media puolestaan käsitteenä vähän abstrakti ja tuntuu
vaihtelevan vähän riippuen kirjoittajasta. Joidenkin mukaan oman
materiaalin tuottaminen alustalle, joka ei ole omassa omistuksessa, on

9. lainattua mediaa.
Käytännössä siis Facebookiin tehty postaus on lainattua mediaa, koska
sinä et omista postausta saati alustaa jolla se on. Facebookin
käyttöehtojen mukaan se omistaa kaiken siellä esitetyn materiaalin ja se
voi milloin tahansa muuttaa sääntöjään siitä, kenelle postauksiasi
näytetään. Tässä lainattua on siis enemmänkin väline, joskin myös sisältö
tulee lainatuksi koska omistajuus vaihtuu.
Minun mielestäni lainattu media on joltakulta kolmannelta lainattua
sisältöä.
Jos jaan jonkun tunnetun markkinointitahon julkaisun omalle yleisölleni
(väittämättä sitä omakseni), lainaan alkuperäiseltä julkaisijalta sekä
sisältöä, että pienen palan imagoa (haloilmiö). Tällöin minun lainaamani
sisältö on tuon alkuperäisen julkaisijan ansaitsemaa mediaa.
Ei oikeastaan ole tärkeää, kumpi määrittely on oikein. Mutta on tärkeää
ymmärtää digitalisaation luomat uudet lainalaisuusmahdollisuudet.
Web-analytiikan oletuskanavat
Google Analytics pitää kanavana sitä väylää, jota pitkin käyttäjä
verkkosivustolle saapuu. Google Analyticsin oletuskanavat ovat
Direct, suora liikenne
Organic Search, normaali hakukoneliikenne
Social, someliikenne
Email, sähköpostiliikenne
Paid Search, hakukonemainonnan liikenne
Display, bannerimainonnan liikenne
Referral, tavallisen linkin viittausliikenne
En suoraan sanottuna tiedä täsmälleen, mistä Google Analytics nämä
päättelee.
Osa liikenteestä saapuu sellaisten linkkien kautta, joissa tämä tieto on
erityisesti ja varta vasten lisätty parametreina urliin. Parametrit on
normaalin osoitteen perässä kysymysmerkillä erotettuna. Esimerkiksi:
... osoite.fi/hauska-juttu?utm_medium=email ...

10. Mutta suuri osa ei ole.
Tällaisen liikenteen osalta Google Analytics päättelee kanavan edellisen
sivun eli viittaajan (referral) perusteella. Jostain latauksista referral-tieto jää
teknisesti pois ja Google Analytics päättelee tämän erheellisesti suoraksi
liikenteeksi.
Koska Google Analytics on asennettuna 12 miljoonalle nettisivulle, on näitä
oletuskanavia luonnollista pitää lähtökohtana myös digimarkkinoinnin
kannalta katsottuna.
Todelliset digimarkkinoinnin kanavat
Jos hyväksymme neljän P:n markkinoinnin kokonaisuudeksi myös
digimarkkinoinnin puolella, voimme miettiä digimarkkinoinnin kanaviksi
niitä väyliä, joissa digipresenssin neljä tarkoitusta täyttyy.
Käytännössä tarkoitukset toteutuvat kaikki yrityksen omalla
verkkosivustolla tai sen (mobiili)applikaatiossa. Käyttäjä päätyy näihin
kahdessa pääroolissa uutena tai palaavana käyttäjänä, mutta nämäkin
jaotellaan yleensä useampaan vaiheeseen.
Usein käytetään ainakin näitä kahta mallia:
REAN-malli
Reach
Engage
Activate
Nurture
Hubspot Buyer's Journey
Awareness
Consideration
Decision
REAN-malli on alunperin
Satama Interactiven kehittämä malli, jota sovelletaan erityisesti
analytiikkapiireissä. Buyer's Journey on Hubspotin kehittämän inbound-

11. markkinointiratkaisun keskiössä. Kumpikin soveltaa omalla tavallaan yli
satavuotiasta AIDA-mallia (Attention, Interest, Desire, Action).
Idea on, että alussa asiakas ei kunnolla tiedosta ongelmaansa saati
ratkaisua siihen. Onkin yrityksen tehtävänä saada asiakas artikuloimaan
tarpeensa ja olemaan päätöshetkellä jo niin tuttu, että ostopäätös
kohdistuu juuri yrityksen tuotevalikoimaan.
Ja nyt alamme päästä niihin digimainostamisen eli digipromootion
kanaviin, joita yleensä pidetään digimarkkinoinnin kanavina.
Mitä ovat digipromootion kanavat?
Digipromootio tapahtuu "fyysisesti" missä tahansa kanavassa
kohderyhmän kulkureitillä. Tyypillisiä kanava-alustoja ovat
Hakukoneet (Google, Bing..)
Somekanavat
Facebook
Twitter
Linkedin ym..
Kumppanuussivustot
Google Display Network (GDN)
Sanoma-konserni ym..
Sähköposti
Mobiililaitteet
Alustoilla käytettävä metodi vaihtelee hiukan sen mukaan onko kohteena
uusi vai vanha käyttäjä, tai missä "psykologisessa" vaiheessa
(REAN/Buyer's Journey) käyttäjä on.
Kuvallinen bannerimainonta ei tähtää konversioon
Bannerimainontaa voi tehdä esimerkiksi Google Display Networkissa,
Sanoma-konsernin sivustoilla, Facebookissa tai oikeastaan millä tahansa
verkkosivustolla.
Bannerimainontaa ei sellaisenaan todennäköisesti koskaan käytetä
tuomaan sivustolle liikennettä. Siksi se jopa hinnoitellaan näkymisen

12. perusteella (cost-per-millenia (CPM), tuhat näyttökertaa). Koska eri
bannerialustojen laatu on kirjava, voi yhdestä CPM:stä joutua maksamaan
mitä tahansa 5-100 euron välillä.
Tämä on siis täysin brändäävää ja awareness-vaiheeseen osuvaa
mainontaa. Konversion kannalta se käytännössä täysin tehotonta.
Kuvallisen bannerimainonnan tehottomuus perustuu paitsi siihen, että se
useimmiten on monitorin näyttämän kuva-alueen ulkopuolella, myös siihen,
että nykyihmisen kohtaama ärsykemäärä on niin suuri, ettei hän erityisesti
enää näe mainoksia ympärillään.
Ellei joku muistuta niistä.
Tällöin ollaan ns uudelleenmarkkinoinnissa (remarketing, retargeting). Ja
kuten tavallista, näitäkin termejä käytetään milloin mihinkin tarkoitukseen.
Uudelleenmarkkinoinnissa mainoksia näytetään juuri niille henkilöille, jotka
ovat hiljattain käyneet kyseisen yrityksen kotisivuilla. Mukaan yleensä
otetaan ne ihmiset, jotka eivät vielä tehneet siellä mitään. Ja vielä
fiksumpaa on näyttää ihmiselle mainosta sellaisesta tuotteesta, jota hän
juuri hetki sitten ei hylännyt.
Vaiheiden osalta uudelleenmarkkinointi voi olla mitä vain. Pitäisin sen silti
ostomatkan tietoisuusosassa, mutta REAN-mallissa parhaimmillaan jopa
nurturena. Tässä kohtaa nimittäin kuvaan tulee jälleen alusta, jolla ollaan.
Jollain satunnaisella verkkosivustolla ei ole työkaluja muuhun kuin siirtää
käyttäjä verkkosivustolle. Facebookin kaltaisessa somekanavassa
kohdehenkilö voi konvertoitua jo suoraan Facebookin omassa
käyttöliittymässä esimerkiksi sivuston tykkääjäksi, arvonnan osallistujaksi
(engage) tai jopa tuotteen ostajaksi (activate).
Juuri tämän monimuotoisuuden vuoksi digimarkkinointia ei saa pitää
pelkkänä digipromotoimisena.
Hakukonemarkkinointi palvelee tarpeen määrittelyä

13. tai ratkaisua
Hakukoneessa näkyvyyden laukaisee käyttäjän
sille antamat hakusanat. Käyttäjällä on
yleensä jokin tarve, jolle hän saattaa tietää
kysymyksen tai jopa vastauksen.
Hakusanat voivat kuvata
ongelmaa tai oiretta: "outo näppylä
poskessa"
ongelman kysymystä tai diagnoosin
varmistusta: "miten akne ilmenee"
kysymyksen vastausta tai prognoosin
ehdotusta: "aknen hoitomuodot"
vastauksen ratkaisua tai tuotetta: "eucerin
hinta"
Valitettavan suuri osa hakukonemarkkinoinnista kohdistuu tuohon

14. viimeisimpään, ilmeisimpään, pinnallisimpaan
ja aivan varmasti myös kilpailtuimpaan
vaiheeseen.
Hakukoneessa voi näkyä kahdella tapaa.
Hakukoneoptimointi (search engine
optimization, SEO) työstää luonnollista eli
orgaanista hakukonenäkyvyyttä.
Hakutulossivulla näkyy sitä paremmin, mitä
parempaa ja luotettavampaa sisältöä
sivustolta löytyy.
Käytännössä sivun tulee sisältää sanoja, jotka
vastaavat käyttäjän tekemään hakuun, ja
siihen tulee johtaa mahdollisimman paljon
hyviä linkkejä muilta sivustoilta.
Hakukonemainonta (search engine marketing,
SEM) yrittää lisätä näkyvyyttä maksamalla
siitä. Hakutulossivulla näkyy sitä paremmin,
mitä enemmän on valmis näkyvyydestä
maksamaan. Mainos on käytännössä linkki
mainostajan yksittäiselle verkkosivulle.
Hakukone suorittaa sekunnin murto-osissa huutokaupan kaikkien niiden
tahojen välillä, jotka haluavat mainoksensa näkyvän käyttäjän tekemällä
haulla. Mitä enemmän maksaa ja mitä laadukkaampi mainostettu sivu on,
sitä korkeammalle pääsee.
Hakukonemainonta on hyvin konversio-orientoitunutta, ja mainoksesta
maksetaan vasta, kun joku klikkaa mainosta. Toisaalta, Google laskee
pikkuhiljaa sellaisten mainosten sijoitusta, joita ei klikata lainkaan tai joista
palataan suoraan takaisin. Yhden klikkauksen hinta voi olla esimerkiksi
euron hakusanan kilpailutilanteesta riippuen.
Sähköposti on sitouttavaa suoramarkkinointia
Mummot Tohmajärvellä muistavat, kuinka Yves Rocher lähetti heille
kauneudenhoitoon liittyviä kirjeitä omakätisellä allekirjoituksella.
Sähköpostimarkkinointi on teoriassa sama asia, mutta sen todellinen

15. käyttötarkoitus on täysin erilainen.
Minulle tulee ajoittain asiakkaita pyytämään sähköpostimarkkinointia.
Pitäisi jostain saada tuhat sähköpostiosoitetta (Tohmajärven mummoja),
joille mainostaa milloin mitäkin tuotetta. Aika on kuitenkin ajanut tämän
metodin ohitse eikä jäljellä ole enää edes autiokaupunkia.
Kuvakaappaus: https://mailchimp.com/resources/research/email-mar...
Normaalin sähköpostikampanjan avausprosentti on noin 10-20%.
Tarkoittaa siis että tuhannesta vastaanottajasta vain 100-200 näkee
viestin. Sillä ei paljoa brändäystä vielä rakenneta.
Klikkausprosentti on 2-3% eli vain 20-30 ihmistä saadaan siirtymään
verkkosivustolle. Ja kun verkkosivuston oma konversio on (sähköpostin
ennakkotyö huomioonottaen) ehkä 10%, saadaan lopulta vain 2-3
ostotapahtumaa.
Toisaalta sähköpostiosoitteiden hankkiminen on sähköpostimarkkinoinnissa
yleensä se kallein vaihe (esim. 0,50€/kpl), joten plussalle pääsee muutaman
kierroksen jälkeen.
Moderni - ja edelleen tehokas - sähköpostimarkkinointi edellyttää
olemassaolevaa suhdetta asiakkaaseen. Käytännössä siis asiakas itse
pyytää päästä suoramarkkinoinnin kohteeksi.
Tämä tapahtuu esimerkiksi liittymällä uutiskirjelistalle tai tilaamalla
sähköpostikurssi tai rekisteröitymällä palveluun. Tällaisessa tilanteessa jopa

16. klikkausprosentti saadaan nostettua kaksinumeroisiin prosenttilukuihin.
Sähköpostimarkkinointi kuuluu erityisesti nurture-vaiheeseen, mutta myös
uudelleenmarkkinointina activate- ja consideration-vaiheissa.
Johtuen siitä, että sähköpostiosoite saadaan asiakkaalta itseltään,
sähköpostimarkkinoinnin luonne on vahvasti jälkimarkkinoinnillinen, vaikka
se kronologisesti tapahtuisikin ennen ostopäätöstä. Asiakasta siis
työnnetään yhden päätöksen jälkeen kohti seuraavaa päätöstä.
Jostain syystä todellinen jälkimarkkinointi on erittäin harvinaista.
Sisältömarkkinointi on mainostusta epämainoksilla
Sisältömarkkinointi on erityisesti alkuvaiheen markkinointia, jossa tuote ja
ongelma johon se tarjoaa ratkaisun tuodaan esille. Sisältömarkkinoinnin
tavoitteena on yleensä luoda tai rikkoa mielikuvia ja erityisesti
mielleyhtymiä eli assosiaatioita.
Sisältömarkkinointia voidaan tehdä yrityksen kotisivuilla, jolloin se vaikuttaa
hakukonenäkyvyyteen ja voi parhaimmillaan "vuotaa" sosiaaliseen mediaan
(ansaittu media). Sisältömarkkinointia voidaan tehdä myös ns
natiivimainontana, eli tavallista artikkelia muistuttavilla julkaisuilla, missä
tahansa eri medioassa. Natiivimedioita voi olla niin tavalliset mediamediat
(esimerkiksi aikakausilehtien kotisivut) kuin suosikkibloggaajien blogitkin.
Luonnollinen media tehdä sisältömarkkinointia on eri sosiaalisen median
kanavat. Yrityksen tekemä Facebook-postaus on sisältömarkkinointia, eikä
sen välittömänä tavoitteena välttämättä ole johtaa liikennettä yrityksen
verkkosivustolle.
Tekstuaalisen sisältömarkkinonnin lisäksi yritys voi tehdä kuviin perustuvaa
sisältömarkkinointia esimerkiksi Instagramissa ja Pinterestissä. Youtube-
videoiden (ja myöhemmin Wistia- ja Vimeo-videoiden) tekeminen oli
luonnollinen jatkumo. Videoissa on myös saatettu tehdä perinteistä
tuotesijoittelumainontaa.
Tällä hetkellä sisältömarkkinoinnin polttopisteessä on erilaiset
reaaliaikaisuutta hyödyntävät videoratkaisut kuten Periscope (omistajana
Twitter), Facebook Live ja SnapChat.

17. Seuraava uusi kehitysvaihe on mobiilimainonta
Erilaisia push-ilmoitusten mainonnan aikakautta ollaan odotettu jo siitä asti
kun tekstiviestit yleistyivät. Suomessa ei ole juuri koskaan koettu sellaista
kaupallista SMS-promootioiden tulvaa kuin esimerkiksi kaukoidässä, missä
tekstiviestit ovat jo niin mainonnan saastuttamia, ettei niitä käytetä edes
kavereiden kesken.
Suomessakaan push-ilmoituksia ei todennäköisesti tulla tekemään
testiviestien kautta, vaan muiden applikaatioiden eli tutummin äppsien
kautta.
Näennäisesti viaton sovellus voi tarjota mainostajalle takaportin
puhelimeesi. Kun kuljet tiettyihin GPS-koordinaatteihin, tuo sovellus tarjoaa
ilmoituksen sovelluksen ulkopuolella, vaikka sovellus ei olisi edes päällä.
Ilmoitus on jonkinlainen kehoitus siirtyä verkkosivustolle tai hyväksyä jokin
transaktio. GPS-painannuksen lisäksi mainonta voidaan laukaista toisten
puhelinlaitteiden läsnäolon perusteella tai erillisten majakoiden
laukaisemana. Tai kaikkien näiden yhdistelmänä.
Markkinoija voi esimerkiksi liittää yhdessä ravintolassa olevat ihmiset
yhteen tai useampaan ryhmään ja toteuttaa heillä jonkin
markkinointitempauksen. Vielä kun tähän liitetään lisätty todellisuus
(augmented reality) ja pelillistäminen (kuten Pokemon Go), muuttuu
mobiilimarkkinointi jatkuvaksi tarjousten ja vouchereiden metsästämiseksi.
Kannattaa katsoa Keiichi Matsudan tulevaisuutta visioima Hyper Reality -
video (kesto noin 6 minuuttia).

18. Väsyttääkö some-
stalkkaus?
Tilaamalla uutiskirjeen saat ilmoituksen aina kun
julkaisen uuden blogikirjoituksen.
Paljon näsäviisastelua, vain vähän politiikkaa, mutta
ei kissavideoita.
Tilaa uutiskirje
made with
Digimarkkinointi on siis paljon muutakin kuin digimainostamista.
Digimarkkinointi on digitalisaation esittämä haaste koko markkinoinnille.
Digimarkkinointikanavia ovat jokainen digitaalisen asiakaskokemuksen
kosketuspinta (touchpoint) kohderyhmän kanssa.
Markkinoija, älä jää digimainosten ostajaksi.