Jyväskylän pyöräilyseuran tuottama kooste Kankaan alueen ideointiprojektia varten. Alkuperäislähde: http://www.jyps.info/index.php?option=com_content&view=article&id=204:kangas-visio&catid=20:tiedotteet&Itemid=22
Jyväskylän kaupungin Eveliina Jäntin esitys Jyväskylän Pyöräilyviikon Kyllä pyörille -webinaarissa 1.9.2021.
https://www.pyorailyviikko.fi/kylla-pyorille-ja-vaikuttajien-pyoraily-1-9-2021/
Ks. http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/#B
Neljä datajournalistille tärkeää tapaa datan hankkimiseen – avoin data, tietopyynnöt, ruudunraaputus ja joukkoistaminen.
Jyväskylän kaupungin Eveliina Jäntin esitys Jyväskylän Pyöräilyviikon Kyllä pyörille -webinaarissa 1.9.2021.
https://www.pyorailyviikko.fi/kylla-pyorille-ja-vaikuttajien-pyoraily-1-9-2021/
Ks. http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/#B
Neljä datajournalistille tärkeää tapaa datan hankkimiseen – avoin data, tietopyynnöt, ruudunraaputus ja joukkoistaminen.
Esitys Keski-Suomi pyöräilee -seminaarikiertueella helmikuussa 2018.
https://www.jyps.fi/c99-keskustelu-ja-tiedotus/c20-tiedotteet/keski-suomi-pyorailee-seminaarikiertue
20121211 open cities_open_organizationsAntti Poikola
This document discusses open cities and open organizations. It describes three projects involving crowdsourcing for cycling infrastructure, participatory urban planning, and an open knowledge festival. It also lists publications on open data and social media for citizen participation. Examples are provided of transparency, participation and collaboration in open cities. Open government data is defined and its social and economic benefits outlined. Examples are given of city data and civic applications using city data. Internet tools for collaboration are discussed, including motivations for participation and different participation methods like meetings, commenting, and mapping applications.
Jane Jacobs: 4 edellytystä elävälle kaupunkialueelle.
1. alueella pitää olla useampi kuin yksi ja mielellään useampi, kuin kaksi pääasiallista käyttötarkoitusta
esim. asuminen + kaupallinen + työpaikat tai toimistot + iltaharrastukset. Tämä takaa sen, että alueella on tasaisesti ihmisvirtaa eri vuorokauden aikoihin, koska tasainen ihmisvirta on se, mikä luo mahdollisia kaupallisille palveluille. Jos on esim valtava toimistoalue, niin siellä ei pysy hengissä mikään muu, kuin teolliseen tuotantotahtiin pystyvä lounasravintola, joka on tyhjillään suurimman osan päivästä. Jos taas on palkkä asuinalue, niin se kannattelee ehkä pitseriaa. Näiden ensisijaisten käyttötarkoitusten yhdistäminen on kaupallisten palveluntuottajien näkökulmasta enemmän kuin 1+1, sillä se takaa ihmisvirtaa eri kellonaikoihin.
Keskustassa esim. kulttuuri- harraste, vapaa-aika, viihdetilat tuovat paljon kaivattua vilinää ilta-aikaan. Olennaista on, että eri toimintoja ei väkisin pyritä erottelemaan toisistaan, luomalla lisää Ylistönmäkiä työpaikoiksi, Seppälänkankaita kaupalle ja Lutakkoja asumiselle. Terveempää olisi, että kaikilla alueilla olisi sekaisin kaikenlaisia toimintoja.
Kolme muuta Jacobsin pointtia ovat:
2. Riittävän lyhyet korttelipituudet (oikopolkuja kävelijöille)
3. Eri ikäisiä ja kuntoisia rakennuksia, sillä halvemmille ja huonokuntoisemmille rakennuksille on myös kysyntää, joka tuottaa alueelle monipuolisuutta
4. riittävä ihmistiheys (ei vain asukastiheys, vaan tiheys ihmisiä, jotka tulevat alueelle eri syistä)
Avoin data ja avoin kaupunkiorganisaatio, Antti Poikola, HUB Jyväskylä
Avoimen datan avulla kaupunkilaisille tarjottavia digitaalisia palveluita voidaan kehittää kenen tahansa toimesta joustavasti ja tarvelähtöisesti. Mitä tämä tarkoittaa osallistumiselle ja demokratialle? Voisiko myös valmistelu- ja päätöksentekoprosessi olla avoin ja vuorovaikutteinen? Esimerkkejä avoimen datan ja avointen toimintamallien vaikutuksesta asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja yhteistuotantoon kunnissa ja kaupungeissa.
Datan siivousta tehokkaasti – Google RefineAntti Poikola
Tutoriaali http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/
Haaste: Mitkä ovat yleisimpiä ammatteja eduskuntavaaliehdokkaiden joukossa?
Vaaditut ohjelmat / työkalut:
Google Refine -ohjelma asennettuna
Sisältö tiivistetysti:
- Miten siivotaan Oikeusministerion ehdokasdatan sarake, jossa on ehdokkaiden itse ilmoittama arvo/ammatti/asema -tieto?
- Datan tuominen Google refineen
- Facet text facet
- Samankaltaisten klusterointi ja yhdistäminen
- Edit cells / split multi-valued cells
- Datan vieminen Refinesta exceliin
Tutoriaalissa käytettävä data:
Lataa data osoitteesta http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/kokomaa.htm
Suora linkki taulukkoon on http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/e2011ehd.xls
Esitys Keski-Suomi pyöräilee -seminaarikiertueella helmikuussa 2018.
https://www.jyps.fi/c99-keskustelu-ja-tiedotus/c20-tiedotteet/keski-suomi-pyorailee-seminaarikiertue
20121211 open cities_open_organizationsAntti Poikola
This document discusses open cities and open organizations. It describes three projects involving crowdsourcing for cycling infrastructure, participatory urban planning, and an open knowledge festival. It also lists publications on open data and social media for citizen participation. Examples are provided of transparency, participation and collaboration in open cities. Open government data is defined and its social and economic benefits outlined. Examples are given of city data and civic applications using city data. Internet tools for collaboration are discussed, including motivations for participation and different participation methods like meetings, commenting, and mapping applications.
Jane Jacobs: 4 edellytystä elävälle kaupunkialueelle.
1. alueella pitää olla useampi kuin yksi ja mielellään useampi, kuin kaksi pääasiallista käyttötarkoitusta
esim. asuminen + kaupallinen + työpaikat tai toimistot + iltaharrastukset. Tämä takaa sen, että alueella on tasaisesti ihmisvirtaa eri vuorokauden aikoihin, koska tasainen ihmisvirta on se, mikä luo mahdollisia kaupallisille palveluille. Jos on esim valtava toimistoalue, niin siellä ei pysy hengissä mikään muu, kuin teolliseen tuotantotahtiin pystyvä lounasravintola, joka on tyhjillään suurimman osan päivästä. Jos taas on palkkä asuinalue, niin se kannattelee ehkä pitseriaa. Näiden ensisijaisten käyttötarkoitusten yhdistäminen on kaupallisten palveluntuottajien näkökulmasta enemmän kuin 1+1, sillä se takaa ihmisvirtaa eri kellonaikoihin.
Keskustassa esim. kulttuuri- harraste, vapaa-aika, viihdetilat tuovat paljon kaivattua vilinää ilta-aikaan. Olennaista on, että eri toimintoja ei väkisin pyritä erottelemaan toisistaan, luomalla lisää Ylistönmäkiä työpaikoiksi, Seppälänkankaita kaupalle ja Lutakkoja asumiselle. Terveempää olisi, että kaikilla alueilla olisi sekaisin kaikenlaisia toimintoja.
Kolme muuta Jacobsin pointtia ovat:
2. Riittävän lyhyet korttelipituudet (oikopolkuja kävelijöille)
3. Eri ikäisiä ja kuntoisia rakennuksia, sillä halvemmille ja huonokuntoisemmille rakennuksille on myös kysyntää, joka tuottaa alueelle monipuolisuutta
4. riittävä ihmistiheys (ei vain asukastiheys, vaan tiheys ihmisiä, jotka tulevat alueelle eri syistä)
Avoin data ja avoin kaupunkiorganisaatio, Antti Poikola, HUB Jyväskylä
Avoimen datan avulla kaupunkilaisille tarjottavia digitaalisia palveluita voidaan kehittää kenen tahansa toimesta joustavasti ja tarvelähtöisesti. Mitä tämä tarkoittaa osallistumiselle ja demokratialle? Voisiko myös valmistelu- ja päätöksentekoprosessi olla avoin ja vuorovaikutteinen? Esimerkkejä avoimen datan ja avointen toimintamallien vaikutuksesta asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja yhteistuotantoon kunnissa ja kaupungeissa.
Datan siivousta tehokkaasti – Google RefineAntti Poikola
Tutoriaali http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/
Haaste: Mitkä ovat yleisimpiä ammatteja eduskuntavaaliehdokkaiden joukossa?
Vaaditut ohjelmat / työkalut:
Google Refine -ohjelma asennettuna
Sisältö tiivistetysti:
- Miten siivotaan Oikeusministerion ehdokasdatan sarake, jossa on ehdokkaiden itse ilmoittama arvo/ammatti/asema -tieto?
- Datan tuominen Google refineen
- Facet text facet
- Samankaltaisten klusterointi ja yhdistäminen
- Edit cells / split multi-valued cells
- Datan vieminen Refinesta exceliin
Tutoriaalissa käytettävä data:
Lataa data osoitteesta http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/kokomaa.htm
Suora linkki taulukkoon on http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/e2011ehd.xls
Ks. http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/#A
Lyhyt johdattelu datajournalismiin: mitä uutta on datajournalismissa, millainen työprosessi siihen liittyy ja muutamia esimerkkejä. Luennon sisältöä päivitetään säännöllisesti ja sovelletaan eri kohderyhmille, täällä julkaistu versio on yleinen "peruspaketti".
2. JYVÄSKYLÄN PYÖRÄILYSEURA
● pyöräilyn yleisseura
● toimialueena koko Keski-Suomi
● järjestää pyörälenkkejä ja -retkiä sekä
pyöräilyyn liittyviä tapahtumia, kilpailuja,
koulutuksia ja muuta toimintaa
● pyrkii edistämään pyöräilyolosuhteita ja
pyöräilyä liikennemuotona sekä valvomaan
pyöräilyn etua Keski-Suomessa
● edustettuina mm. kaupunki-, asiointi-,
työmatka-, kunto-, retki-, maasto- ja
maantiepyöräily sekä polkupyörätrial
● noin 150 jäsentä
● perustettu vuonna 1935
● Suomen toiseksi vanhin pyöräily-yhdistys
3. SUUNNITTELUUN OSALLISTUNEET
● Teemu Tenhunen,
Kaisa Peltonen, Anne
Välipakka, Esa
Rantakangas, Antti
Poikola, Samuli Rinne,
Ville Laaksonen, Juho
Ojajärvi, Risto Ojajärvi,
Ari Häyrinen, Kauko
Saarinen ja Juha-
Pekka Kervinen
4. VISION YLEISET TAVOITTEET
● viihtyisä,
ydinkeskustaan
luontevasti yhdistyvä ja
ihmisläheinen
kaupunginosa
● keskittyminen erityisesti
liikenteen sujuvaan,
turvalliseen ja
ympäristöystävälliseen
järjestämiseen
5. KÄVELY JA PYÖRÄILY
● kävely ja pyöräily ympäristöystävällisimpiä,
terveellisimpiä, tehokkaimpia ja halvimpia
liikennemuotoja
● erityisesti kaupunkialueilla kävely ja pyöräily parhaat
liikkumistavat
● ”kävelevä ja pyöräilevä kaupunki on elävä, viihtyisä,
turvallinen, kestävä ja terveellinen” (Jan Gehl)
● muutamia esimerkkejä
● pyöräilijän tilantarve 3 m², autoilijan 60 m² (John
Whitelegg)
● tanskalainen tutkimus (lähde: Cycling Embassy of
Denmark)
– jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle
0,16 €/km
– autoilu kuluttaa 0,1 €/km
● WHO
– jokainen uusi pyöräilyn aloittava tuottaa
yhteiskunnalle 0,7 €/km
6. KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMINEN
● kävelyn ja pyöräilyn osuutta pitää ja voidaan
Suomessakin merkittävästi lisätä
● nykyään Jyväskylässä kävellään (22 %) ja
pyöräillään (14 %) yhteensä 36 % matkoista
● pitäisi tavoitella ainakin pyöräilyn
kaksinkertaistamista ja kävelyyn 50 %:n lisäystä
● esim. Kööpenhaminassa ja Tukholmassa
kaksinkertaistettu pyöräilyn osuus 10–15 vuodessa
● kaupunkirakenteen, väylien ja muiden ratkaisujen
on mahdollistettava nopea, helppo, sujuva ja
turvallinen kulkeminen kävellen ja pyörällä
● kävelyn ja pyöräilyn oltava helpoimpia ja ajallisesti
kilpailukykyisiä kulkutapoja
● esim. Tukholmassa 70 % prosenttia pitää pyöräilynsä
tärkeimpänä syynä nopeutta
➔ kävely ja pyöräily tärkeimmät ja ensimmäisenä
suunniteltavat liikennemuodot
7. VISION LÄHTÖKOHTIA
● suunnitteluprioriteetit
1. kävely ja jalankulku
2. pyöräily
3. bussiliikenne
4. henkilöautoliikenne
● tavoite kävely- ja pyöräilypainotteinen liikenne
● bussi- ja henkilöautoliikenne tukevat kävelyä ja pyöräilyä
● määritetty rakenteella, väylillä, pysäköinnillä, reiteillä ym.
● asetettava jo etukäteen tavoite kulkumuotojakaumasta
● vrt. esim. Kööpenhaminan uusi Nordhavnin kaupunginosa
– vähintään 1/3 pyörällä
– vähintään 1/3 joukkoliikenteellä
– enintään 1/3 henkilöautolla
8. KESKEISET LIIKENNERATKAISUT
(1) yhdistyy ydinkeskustaan laadukkailla kävely- ja pyöräväylillä
(2) laadukkaat pääpyörä- ja kävelyväylät kaikkiin keskeisiin
suuntiin ja alueen poikki
(3) suora ja nopea pyöräreitti keskustasta Seppälän suuntaan
Kankaan kautta, entistä junarataa hyödyntäen
(4) auto- ja bussiliikenne sallittua yhdellä pistokadulla
(5) ei lainkaan läpiajoautoliikennettä
(6) tilapäinen huoltoautoliikenne sekaliikennekaduilla, jotka
pääasiassa kävely- ja pyöräilykäytössä
(7) kaikki autopysäköintiä invapaikkoja lukuun ottamatta
parkkihallissa alueen laidalla
(8) tasokkaasti järjestetty pyöräpysäköinti
9. KANKAAN RAKENNE
● 3 vyöhykettä
● asuntovyöhyke Tourujoen
puolella
● työpaikkavyöhyke meluisan
Vapaaherrantien /
Nelostien varrella
● luontovyöhyke Tourujoen
varressa
● kiinteistöt sijoitettava siten,
että niiltä helppo kulkea
kävely- ja pyöräväylille
● vrt. esim. viereinen kuva
Hollannin Houtenista
10. KÄVELY- JA PYÖRÄVÄYLÄT
● kävely- ja pyöräväyläverkko rakentuu
1. pääväylistä
2. sekaliikennekaduista
3. Kankaan keskustan kävelyalueesta
4. Tourujoen varren kävelypolusta
● pääväylät
● tarkoitettu vain kävelyyn ja pyöräilyyn
● kävely ja pyöräily eroteltu
● toteutettu tasokkaasti
– etuajo-oikeutettuja kaikissa risteyksissä, sileä
asfaltti, laadukas talvihoito ym.
● asema osoitettu mm. punaisella asfaltilla
● keskustaan, Tourulaan, Seppälään ja
Taulumäelle
● www.jyps.info > Pyöräily > Laadukkaat pyöräväylät
11. KÄVELY- JA PYÖRÄVÄYLÄT, OSA 2
● sekaliikennekadut
● tarkoitettu pääasiassa vain
kävelyyn ja pyöräilyyn
● pyöräväylä keskellä,
kävelyväylät reunoilla
● tilapäinen auto- ja
pelastusliikenne sallittua
kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla
● Kankaan keskustan
kävelyalue
● tarkoitettu erityisesti kävelyyn
ja oleskeluun
12. YHDISTYMINEN YDINKESKUSTAAN
● yhdistyy ydinkeskustaan tasokkaalla
erotellulla kävely- ja pyöräilyväylällä sekä
Ilmarisenkadun sekaliikennekadulla
● osoitettu teemavalaistuksella
● kulkijamäärälaskuri ja nopeusnäyttö
● mahdollisesti uusi silta Tourujoen ylitse
– Ailakinkadun ja Kinakujan kautta kulkeva reitti
mutkitteleva ja ahdas
● keskustaan pääsee myös Kankaankadun ja
Puistokadun kautta (keskustan ja Palokan
välinen laatukäytävä)
● keskustaan kävellen 10 min ja pyörällä 3 min
(autolla tai bussilla 15 min)
13. PÄÄPYÖRÄVÄYLÄ
KESKUSTA–KANGAS–SEPPÄLÄ
● laadukas
pääpyöräväylä eli
laatukäytävä
keskustasta Seppälän
suuntaan Kankaan
kautta
● hyödynnetään entistä
junarataa väylän
pohjana
● aiempaa tasaisempi,
esteettömämpi ja
nopeampi reitti
14. PYÖRÄPYSÄKÖINTI
● järjestetty tasokkaasti
● ei nykyisen kaltaisia ratkaisuita!
– ei pyöriä vaurioittavia telineitä ja ahtaita parkkeja
● kunnolliset telineet ja riittävästi tilaa
● säilytystiloja varusteille
● paikkoja myös peräkärryille ja lastipyörille
– esim. Kööpenhaminassa 6 %:lla perheistä lastipyörä
● koostuu sisäparkeista (asuntokiinteistöt) ja katetuista
ulkoparkeista (asunto- ja liikekiinteistöt)
● sisäparkit
● helppo sisäänpääsy ajamalla, leveät ovet ym.
● katetut parkit
● Suomessa ulkoparkkien oltava aina katettuja, kun
tavoitellaan kaikkien säiden ympärivuotista pyöräilyä
● www.jyps.info > Pyöräily > Laadukkaat pyöräparkit
15. PYÖRÄPYSÄKÖINTINORMIT
● asuntokiinteistöt
● 1,5 sisäpyöräpaikkaa / asukas
● lisäksi katettuja ulkopaikkoja
● toimistokiinteistöt
● 1 katettu pyöräpaikka / työntekijä
● yksi pyöräpaikka vaatii 0,5–2,25 m²
riippuen järjestelyistä
● rivien määrä, sijoittaminen suoraan tai
vinoittain, 1–2 kerrosta
● jos yhdessä kerroksessa, sijoitettu
suoraan ja 2 rivin yhteinen
liikuttelutila: noin 1,7 m² / pyörä
16. KÄVELYN JA PYÖRÄILYN PALVELUT
● polkupyörien
huoltoasema
● latauspiste
sähköpyörille
● pyörien ja varusteiden
huolto- ja myyntiliike
● pumppu- ja
öljyämisasema
● kahvila
● pyörien vuokraus ja/tai
lainaus, alueen
yhteiskäyttöpyörät
17. BUSSILIIKENNE
● bussiliikenne
hidasvauhtista
pistomaista
huoltoliikennekatua sekä
Vapaaherrantietä ja
Ailakinkatua pitkin
● bussilla pääsee
pääsääntöisesti yhtä
lähelle kiinteistöjä kuin
henkilöautollakin
● pääbussipysäkin luona
liityntäpyöräparkki
18. HENKILÖAUTOLIIKENNE
● vain tilapäinen huoltotyyppinen henkilöautoliikenne alueella
sallittua
● muutot, kuljetukset, isojen tavaroiden jättäminen ja noutaminen
● ei lainkaan läpiajoautoliikennettä
● alueelle yksi pistotyyppinen katu Vapaaherrantieltä, kadun päässä
voi käydä kääntymässä
● kiinteistöille pystyy tarvittaessa huoltoajamaan
sekaliikennekatuja pitkin, kävelijöitä ja pyöräilijöitä varoen
● läpiajo kielletty myös Ailakinkadulla
➔ auton voi omistaa ja sitä voi käyttää, mutta omistaminen tai
käyttäminen ei ole tarpeellista
19. AUTOJEN PYSÄKÖINTI
● kaikkien alueen autojen
pysäköinti 1–2 parkkihallissa
Vapaaherrantien varrella
● ei lainkaan pysäköintiä
kadunvarsilla tai kiinteistöjen
luona invapysäköintiä lukuun
ottamatta
● aidosti autoton alue
● autopysäköinnissä maksiminormi
● esim. 1 autopaikka / 10 asukasta tai
työntekijää kohden
20. LUONTO JA YMPÄRISTÖ
● Tourujoen luonnon huomiointi
● luonto- ja puistovyöhyke joen
varressa
● hiekkapintainen kävelypolku joen
varressa
● Tourujoen tuntumassa lasten
polkupyöräpuisto
● kävely- ja pyöräväylien luona
istutuksia
● kävely- ja pyöräilyaiheisia
ympäristötaideteoksia
21. MUITA IDEOITA
● kävely- ja
pyöräilyaiheiset
kadunnimet
● kävely ja pyöräily
näkyväksi osaksi
alueen imagoa
22. VISION MUKAINEN KANGAS?
● elävä, viihtyisä, hiljainen, turvallinen
sekä ympäristö- ja lapsiystävällinen
● ulkona miellyttävää ja virkistävää
oleskella ja liikkua
● lastenkaan ei tarvitse varoa
vaarallisia autokatuja
● töihin ja muille asioille kävellessä tai
pyöräillessä saa päivittäisen
annoksen terveysliikuntaa
➔ Suomessa ainutlaatuinen
esimerkkialue
23. MALLIA HOLLANNISTA JA TANSKASTA
● Hollannissa pyöräillään noin 40 % matkoista ja Tanskassa 30 %
● esimerkillisiä kaupunkeja esim. Hollannin Groningen ja Houten sekä
Kööpenhamina
● kansainvälisiä kestävän kaupunkisuunnittelun sekä kävelyn ja pyöräilyn
mallikohteita
● kaikki mukana myös TTY:n Pykälä-hankkeessa
● Houten Hollannin halutuin asuinpaikka
– esim. vuokra-asuntoihin 10 vuoden jono
● ks. esim.
● pyöräilyvideoita Hollannista ja Tanskasta:
http://www.youtube.com/user/JYPSry
● Pykälä-hanke: ks.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=121612&lan=fi
● Poljin-lehdessä Houtenista: http://www.poljin.fi/Poljin%205_10_ekirja.pdf