This article is about fast loans history in Finland.

1. SUOMIVIPPI EHKÄ
PIKAVIPPI SUOMESSA
Finncredit Pikavippi

2. Suomivippi ehkä Pikavippi Suomessa

3. Suomivippi ehkä Pikavippi Suomessa
Suomivippi ehkä Pikavippi Suomessa
• Suomivippi ehkä Pikavippi Suomessa on lyhytaikainen, vakuudeton
kulutusluotto, jonka suuruus on Suomessa yleensä 20:n ja 2000:n
euron välillä. Pienlainan hakeminen tapahtuu esimerkiksi
tekstiviestillä tai luotonantajan verkkosivuston välityksellä. Suomessa
keskimääräinen pienlaina oli vuoden 2014 syksyllä noin 300 euroa ja
takaisinmaksuaika vajaa 3 kuukautta.
• Pikavipin esikuvina voidaan pitää yhdysvaltalaisia palkkapäivälainoja.
Palkkapäivälainat ovat pieniä lainoja, jotka myönnetään
palkkatodistusta vastaan ja maksetaan takaisin palkkapäivänä.
Ensimmäiset suomalaiset vippipalvelut - Pikavippi Suomessa
• Pikavippitoiminta alkoi Suomessa 2005. Vuonna 2012 alalla arvioitiin
olevan 80 lainoja myöntävää yritystä. Vuonna 2013 säädettiin
lakimuutos, joka tiukensi pienlainojen myöntämistä merkittävästi. Alle
2 000 euron lainoille säädettiin korkokatto. Tämän seurauksena
pienlainojen määrä laski jyrkästi. Alan yrityksistä moni lopetti.

4. Suomivippi hakemus

5. Suomivippi hakemus
• Lainapäätöksen saaminen ja lainasumman siirtyminen
hakijan tilille kesti normaalisti muutamia minuutteja.
Takaisinmaksuajat olivat lyhyitä, keskimäärin noin
kuukauden. Tyypillinen maksuaika saattoi olla esimerkiksi
14 tai 30 vuorokautta. Nykyään milloin? Pienlainojen
takaisinmaksuajat vaihtelevat seitsemästä vuorokaudesta
aina viiteen vuoteen asti.

6. Suomivippi - kokonaishinta ja
maksaminen
• Pikalainojen kokonaishinnoissa ja maksuaikavaihtoehdoissa oli suuria eroja
palveluntarjoajasta riippuen. Todellinen vuosikorko vaihteli 100 ja 1500 prosentin
välillä, kun pankkien sekä muiden rahoituslaitosten myöntämissä perinteisissä
kulutusluotoissa ja luottokorteissa vastaava korko oli enintään kymmeniä
prosentteja. Todellisen vuosikoron mielekkyydestä pienlainojen hinnoittelussa oli
eriäviä näkemyksiä. Osa asiantuntijoista oli sitä mieltä, ettei todellinen vuosikorko
anna oikeaa kuvaa lyhyiden luottojen kulutasosta.
• Vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana keskimääräinen
lainasumma oli 217 euroa keskimääräisen takaisinmaksuajan ollessa 33
vuorokautta. Keskimääräinen kulujen osuus oli noin 25% lainapääomasta.
Vuonna 2011 rekisteröityneitä lainantarjoajia oli 81 ja pikavippejä otettiin yhteensä
lähes 1,5 miljoonaa kappaletta, yhteissummaltaan 330 miljoonaa euroa.
Keskimääräinen laina-aika oli 32,6 päivää. Ylivoimaisesti suurin käyttäjäkunta oli
18–40 vuotiaat.
• Saamastaan huomiosta huolimatta pikavipit ovat olleet suhteellisen harvinaisia
verrattuna muihin luottotyyppeihin. Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan
1,3% vastaajista oli ottanut pikavippiä vuoden kuluessa. Yli puolella oli jotain
lainaa ja kulutusluottoa noin kolmasosalla. Kulutusluoton tavallisin lähde oli
pankki. Pikavippiä oli tutkimushetkellä vain 0,3% vastaajista.

7. • Vuoden 2013 aikana uusia pienlainoja myönnettiin
kotitalouksille 323 miljoonalla eurolla. Edellisvuoteen nähden
vähennystä oli 18%. Uusia pienlainoja myönnettiin vuoden
aikana yhteensä
• 1 013 878 kappaletta. Edelliseen vuoteen verrattuna
vähennystä oli 538 708 kappaletta. Erilaisia kuluja pienlainojen
ottajat maksoivat tammi- ja joulukuun aikana ottamistaan
lainoista yhteensä 62 miljoonaa euroa, 32% vähemmän kuin
edellisvuonna. Kulut olivat lähes 19 prosenttia myönnetyistä
uusista luotoista. Tilastokeskuksen tilastossa oli vuoden 2013
neljännellä neljänneksellä mukana 68 pienlainayritystä.
• Vuoden 2014 pienlainoja myönnettiin enää 166 miljoonalla
eurolla. Uusia pienlainoja myönnettiin vuoden aikana
ainoastaan 410 878 kappaletta. Keskimääräinen maksuaika oli
vuoden 2014 lopussa 81 päivää. Tilastokeskuksen tilastossa oli
vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä mukana 47
pienlainayritystä.

8. Suomen lainsäädäntöä
• Vaikkakin suurin osa myönnetyistä pienlainoista ovat olleet ongelmattomia, niistä
on kuitenkin nähty aiheutuvan velallisille velkaongelmia enenevässä määrin.
Pienlainoja on pidetty ylivelkaantuneiden tapana hoitaa talouttaan, minkä on
nähty johtavan velkakierteen pitenemiseen ja syvenemiseen. Yhteiskunta on
puuttunut ongelmiin kiristämällä alan sääntelyä toistuvasti.
• Pikavippien antaminen yöllä kiellettiin lokakuussa 2009. Luottopäätöksen sai
antaa, mutta kello 23 jälkeen myönnetyt pikavipit sai nostaa vasta
aamuseitsemän jälkeen.
• 1.2.2010 alkaen luotonhakija oli tunnistettava huolellisesti ennen
luottosopimuksen syntymistä. Käytännössä tämä edellytti asiakkaalta
verkkopankkitunnusten käyttämistä ensimmäisellä asiointikerralla.
• Vuonna 2013 säädettiin pienlainoja koskenut merkittävä kiristys. Luotonantajille
tuli velvollisuus selvittää asiakkaiden taloudellinen asema, kuten tulot. Alle 2000
euron lainoille säädettiin korkokatto: lainan todellinen vuosikorko sai olla enintään
viitekorko + 50 prosenttiyksikköä. Suuri osa alan yrityksistä lopetti heti lain
astuttua voimaan 1.6.2013. Noin kolmannes alan yrityksistä oli poistunut
luotonantajarekisteristä syksyyn 2013 mennessä. Osa palveluntarjoajista uudisti
tarjontaansa ns. joustoluottojen suuntaan. Uusien pienlainojen yhteismäärä
euroissa laski muutamassa kuukaudessa vajaat 40%. Maksuajat pitenivät
huomattavasti: keskimääräinen maksuaika kasvoi reilusta kuukaudesta yli kolmen
kuukauteen.

9. Luotonantajien rekisteröintipakko
• Pienlainan luotonantajien tulee hakea rekisteröintiä
luotonantajarekisteriin. Rekisteröinnin yhteydessä
tarkastetaan, toimiiko yhtiö laillisesti ja mikäli yhtiö ei
noudata lakia voidaan se poistaa rekisteristä. Luoton
tarjoamisesta ilman rekisteröitymistä rangaistaan
luotonantajarikoksena. Jotta yritys hyväksyttäisiin
luotonantajarekisteriin, vaaditaan sen johtohenkilöiltä, että
heillä on oikeus harjoittaa elinkeinotoimintaa Suomessa,
he eivät ole konkurssissa ja omaavat riittävän
kokemuksen luotonantoalalta. Kokemuksen omaaminen
voidaan osoittaa joko alan työtodistuksilla tai
tutkintotodistuksella. Luotettavuus voidaan varmistaa
liiketoimintakielto, rikos ja sakkorekisteristä.

10. Pienlainojen tarve ja käyttö
• Pienlainalla voi kattaa äkillisen tai lyhytaikaisen
rahantarpeen pankkiluoton sijasta. Pienlainaa voi hakea
rahoitusyhtiöstä tai ns. vertaislainapalvelun välityksellä.
Pienlainojen tavanomaisia käyttökohteita ovat tutkimusten
mukaan mm. ruokaostot, lasten ja kodinhoito kulut sekä
juhliminen. Myös yllättävä rahantarve on mainittu syyksi.
Pienlainoja otetaan myös muiden velkojen maksamista
varten.
• Lue lisää wikipediassä..
• Finncredit Pikaluotto Blogi
• Siirry Etusivulle