Kepan asiantuntija Jonas Biström paketoi kevään 2016 tärkeimmät globaalipoliittiset kysymykset tiiviiseen muotoon.

1. Kevään globaalipoliittiset kysymykset
Jonas Biström 11.3.2016

2. Mikä Kepa?
Vuonna 1985 perustettu globaaleista kysymyksistä
kiinnostuneiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö
Jäseninä yli 300 kehitys- ja globaalikysymysten parissa
työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan Ystäviin
Yhteistyö-, vaikuttamis-, edunvalvonta- ja palvelujärjestö
Kepan toimintaa tuetaan ulkoministeriön
kehitysyhteistyömäärärahoista. Vuonna 2016 budjetti on 3,68
miljoonaa euroa.
Kepa tarjoaa koulutusta, neuvontaa, vaikuttamistyötä, tietoa
globaalikysymyksistä ja toimintamahdollisuuksia: järjestämme
esim. Maailma kylässä festivaalia sekä Mahdollisuuksien toreja
noin 20 paikkakunnalla ympäri Suomea

3. Kepan henkilökunta
Työntekijöitä on Helsingissä sekä maatoimistoissa Tansaniassa
ja Mosambikissa.
Yhteensä Kepassa on noin 50 työntekijää.

4. Kehitysrahoituksella köyhyyttä ja
eriarvoisuutta vastaan
Suomen kehityspolitiikan tavoitteena äärimmäisen köyhyyden
poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien
toteutuminen
●
Kehitysyhteistyöllä autetaan kaikkein köyhimpiä ja puututaan esim.
Pakolaisuuden taustalla vaikuttaviin syihin
●
Historiallisen suuret leikkaukset romahduttivat Suomen
määrärahatason 0,38 prosenttiin BKTL:sta. (vrt. Puola, Itävalta)
●
Kansalaisjärjestöjen tukea leikattiin 43 prosenttia (114 milj. → 65
milj.), samaan aikaan yksityisen sektorin tukeen (erit. Finnfund) 1200
prosentin lisäys (10 milj. → 130 milj.)
●
Kansalaisjärjestöt ajaneet lyhyessä ajassa alas parisataa hanketta ja
irtisanoneet 130 työntekijää Suomessa. Kehitysmaissa
järjestörahoituksen leikkausten vaikutukset tuntuvat satojen tuhansien
ihmisten elämässä.

5. Kansalaisjärjestöjen suosituksia
kehityspolitiikan selontekoon
●
Konkreettinen suunnitelma 0,7 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi,
0,2 prosentin BKTL -osuus vähiten kehittyneille maille
●
Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle15 prosenttiin
varsinaisesta kehitysyhteistyöstä
●
Yrityksiltä edellytettävä vastuullisuutta YK:n periaatteiden mukaisesti,
maakohtaista veroraportointia lisää avoimuutta ehtona
kehitysrahoitukselle
●
Yksityisen sektorin tukimuotojen kehitys-, ihmisoikeus-, ympäristö-, ja
ilmastovaikutuksista sekä toiminnan tuloksellisuudesta tehtävä
riippumaton arvio

6. Energiaoikeudenmukaisuus
●
Joulukuussa 2015 neuvoteltiin Pariisin ilmastosopimus
●
Globaali, koskee kaikkia maita ja päästöjä
●
Pitkän aikavälin tavoite: Pitää ilmaston lämpeneminen 1,5
asteessa tai ainakin olla ylittämättä kaksi astetta
●
Päästöneutraalius vuosisadan aikana
●
Hallitusohjelma: hiili nollaan ja öljynkulutuksesta puolet vuoteen
2030 mennessä

7. Energia kehityspolitiikassa
●
Ilmastorahoitus riittäväksi
●
Puolet ilmastorahoituksesta sopeutumiseen
●
Pelkästään matalahiilisiä kehityshankkeita
●
Kehyhankkeiden ilmastovaikutusten arviointi

8. Suomen energiapolitiikka
●
Suomen tulisi kiristää omia päästötavoitteitaan -60 prosenttia
vuoteen 2030 mennessä
●
Uusiutuva energia työ työtä, lisää energiaomavaraisuutta, lisää
valtaa kuluttajille
●
Energian säästö täysin alikäytetty keino, säästää rahaa, lisätä
kilpailukykyä

9. Veronkierto on yhteinen haaste
●
EU-maiden on arvioitu menettävän 1 000 miljardia euroa verojen
välttelyn vuoksi vuosittain (Eurooppa-neuvosto). Kehitysmaat
menettävät noin 300 miljardia USAn dollaria vuosittain (UNCTAD).
●
Esimerkkinä kaivosyhtiöt: Suomi menetti arviolta lähes 50 milj. euroa
kaivosyhtiöiden aggressiivisen verosuunnittelun takia 2010-2014.
Sambia menettää jopa 2 miljardia dollaria vuodessa.
●
Ongelma on ennen kaikkea rakenteellinen: kansainvälisen
verojärjestelmän aukot mahdollistavat aggressiivisen
verosuunnittelun.
– Tyypillistä on yhteisöveron välttely siirtämällä voittoja
veroparatiiseihin. Usein lain harmaalla alueella.

10. Verovälttelyyn voidaan puuttua!
●
Hallitusohjelma: ”Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron
estämiseksi.”
●
EU:ssa meneillään uudistuksia: Komission veronkierron vastainen paketti (nyt
eduskunnan käsittelyssä), ml. verotietojen maakohtainen raportointi.
– Lisää läpinäkyvyyttä: Julkinen verotietojen maakohtainen raportointi
komission käsiteltävänä huhtikuussa. Paljastaisi aggressiivisen
verosuunnittelun viranomaisille, päättäjille ja kansalaisille, myös
kolmansissa maissa.
●
Suomen kannattaa olla aktiivinen, sillä hyötyä myös Suomen julkiselle
taloudelle ja kv. maineelle.
– Konkreettisia toimia ehdotettu 2014 hyväksytyssä kv. veronkierron
vastaisessa toimintaohjelmassa

11. Yhteystiedot
Kaikki sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi
●
Vero-oikeudenmukaisuus: Lyydia Kilpi, 050 317 6738
●
Kehitysrahoitus: Niina Mäki, 050 317 6724
●
Ilmasto-oikeudenmukaisuus: Jonas Biström, 050 317 68 66
●
Agenda 2030: Anna-Stiina Lundqvist, 050 317 6704