Joensuu 13.10.2016, Elanto pelaamalla, Peluuri, Mari Pajula

1. Elanto pelaamalla? Rahapelaamisen kääntöpuoli
Mari Pajula, kehittämispäällikkö, Peluuri
13.10.2016, Joensuu

2. Mikä Peluuri?
• Peluuri aloitti 2004, toiminta vakiinnutettiin 2007
• Palvelua hallinnoivat A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto. Sopijapuolina lisäksi STM ja peliyhtiöt.
• Kaikki palvelut valtakunnallisia, ilmaisia ja anonyymisti käytettävissä
• Toiminnallinen osa Peliklinikkaa, joka tuottaa ja kehittää monitoimijaperiaatteella (Hki, Vantaa,
Socca, THL, A-klinikkasäätiö, Sininauhaliito, Sos ped säätiö) matalan kynnyksen palveluja
pelaajille, heidän läheisilleen ja peliongelmaa työssään kohtaaville.
Peluuri ehkäisee ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia
taloudellisia, sosiaalisia sekä terveydellisiä haittoja.
Perustehtävää toteutetaan tuottamalla tuki-, ohjaus- ja
neuvontapalveluita sekä välittämällä tietoa peliongelmasta,
sen ehkäisystä ja hoidosta. Ammatillisen avun ohella
Peluuri tarjoaa omahoitoon ja vertaisuuteen perustuvaa
tukea.

3. Peliklinikka kohtaa valtaosan maan rahapeliasiakkaista
Lähde: Peliklinikan loppuraportti
Peliklinikan asiakastyötä kuvaavia tunnuslukuja:
Avohoitoon hakeutuu vuosittain Helsingistä ja Vantaalta noin 170 asiakasta
Peli poikki –ohjelmaan hakeutuu noin 400 henkilöä vuodessa
Info- ja tukipiste Tilttiin tulee noin 180 ensikävijää vuodessa
Pelivoimapiirissä on jäsenenä noin 400 palvelun käyttäjää
Peluuri vastaa 1 200 peliongelmaa koskevaan puheluun vuodessa

4. Peluurin kehitettävät ja vakiinnutettavat toiminnot 2017
ASIAKAS
= pelaajat, läheiset ja
työssään
pelihaittojen
kohtaavat työntekijät
Peli poikki -
työkalut*
Ohjattu ohjelma
+ uutena tulossa
kevyempi itseapuohjelma
Auttava puhelin
(ma-pe 12-18)
Chat*
(ma-pe 12-18)
Omahoito
(peluuri.fi)
Vertaispuhelin
(yhteistyössä Sos ped –
säätiön kanssa)
Sähköiset
vertaisryhmät
(ohjatut/ itseohjautuvat,
avoimet suljetut)
VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN
eNeuvonta
*Vakiinnutettavat
toiminnot

5. www.peluuri.fi (2004, uusittu 2014) -sivustolla on laajalti ajankohtaista tietoa rahapeliongelmasta, ohjeita ja vinkkejä
apukeinoista, apu- ja tukipaikoista sekä muista rahapelikentän ajankohtaisista asioista. Lisäksi sivustolla on erilaisia
itsearviointiin ja itseopiskeluun tarkoitettuja välineitä, kuten pelitestejä. Tietopankki tarjoaa tietoa rahapelaamisesta ja
peliongelmasta kaikille kiinnostuneille.
Sivuston ensisijainen kohderyhmä ovat pelaamisestaan huolestuneet ja sen ongelmaksi kokevat kansalaiset sekä
heidän läheisensä. Työntekijät ohjataan lisätiedot äärelle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Pelihaitat –
verkkosivustolle, joka on ensisijaisesti työssään pelihaittoja kohtaaville.
Matkalla muutokseen –työkalu (+BBGS-mittari) Harvardin yliopiston alun perin kehittämä työkalu, otetiin käyttöön
yhteisen tutkimusprojektin myötä (THL, Peluuri, Harvardin yliopisto) 2012. Työkalu sisältää peliongelman ja
muutosmotivaation mittarit (yht. 4 kysymystä). Muutoshalukkuutta osoittavat työkalu ohjaa Matkalla muutokseen –
omahoitotyökaluun.
Oma-apua ja tietopankki: www.peluuri.fi

6. Pelivoimapiiri (2009) on asiakkaan valinnan mukaan joko tekstiviestien ja/tai internetin välityksellä toimiva
nimetön palvelu. Pelivoimapiirissä on erilaisia vertaistukiryhmiä (4 pelaajien ja 1 läheisten ryhmä), itse tehtyjä
muistutusviestejä, valmiita viestisarjoja eri teemoista sekä neuvontaa. Käyttäjät voivat lähettää toisilleen myös
yksityisviestejä. Viestittämisessä muille käyttäjille eivät näy puhelinnumerot tai muut tunnistetiedot, ainoastaan
nimimerkki ja viestin sisältö -> Nykymuodossaan lakkautetaan 2016, tilalle kehitetään uusien sähköisiä toiminnan
muotoja
Valtti-keskustelupalsta pelaajille (2006) ja Hertta läheisille (2016) tarjoaa paikan pelaajien ja läheisten vertaistuelle
ja keskustelulle. Ei vaadi rekisteröitymistä. Palstat toteutetaan osana A-klinikkasäätiön ylläpitämää Päihdelinkkiä.
Tuuletin-ryhmät (2006) ovat Valtin sisällä olevia suljettuja pienryhmiä, jonka viestejä ulkopuoliset eivät näe.
Palvelussa on kaksi ryhmää, pelaajien ja läheisten ryhmät. Uutena 2016 ruotsinkielinen ryhmä. Peluurin työntekijä
toimii keskustelun ohjaajana. Keskusteluihin tukeaan, näkökulmiaan ja oman kokemuksensa kautta syntynyttä
ymmärrystä tarjoaa lisäksi vertaisohjaaja (tällä hetkellä puhtaasti ammattilaisen ohjauksessa).
Vertaispuhelin (2015) tarjoaa vertaistukea pelaajille ja läheisille. Vertaistukea antavat koulutetut vapaaehtoiset (raha-
ja digipelaajat, läheiset). Palvelu toteutetaan yhteistyössä Sosiaalipedagogiikan säätiön ja Tiltin kanssa osana
Peliklinikka –yhteistyötä. Palvelu pilotoitiin 2015, vakiintuneemmin käyttöön 2016. Toimii ajanvarauksella.
Ammattilaisapua ja vertaistukea:
sähköiset keskustelufoorumit, vertaispuhelin ja pienryhmät

7. Auttava puhelin (perustettu 2004) tarjoaa keskustelutukea, ohjausta ja neuvontaa peliongelmaan.
Auttava puhelin päivystää joka arkipäivä klo 12 – 18, aina maanantaisin myös ruotsiksi, tarvittaessa myös
englanniksi.
Chat (2014) on syyskuun 2014 alussa kokeiluluonteisena aloitettu uusi palvelu, jossa asiakas voi keskustella
mistä tahansa pelaamisen hallintaan liittyvästä tekstimuodossa ja reaaliaikaisesti. Keskustelu tapahtuu
verkkosivuston kautta Peluurin päivystäjän kanssa. keväällä 2016 auki ma & ke klo 12 - 15
eNeuvonnan (2005) kautta voi esittää nimettömänä mitä tahansa pelaamiseen liittyviä kysymyksiä. eNeuvonta on osa
Peluurin Päihdelinkissä toteutettavia palveluita.
Peli poikki –ohjelma (2007) internetpohjainen palvelu (ammatillinen tuki, oma-apua, vertaistuki, rahoitus THL 2016
loppuun
Ammatillinen tuki:
Auttava puhelin, chat, eNeuvonta ja Peli poikki -
ohjelma

8. Rahapelihaittoihin liittyviä käsitteitä
Käsitteiden käyttö kirjavaa ja haitalliseen pelaamiseen viitataan laajalla joukolla termejä
(Raha)peliriippuvuus:
- Tautiluokituksista (ICD ja DSM) löytyvä lääketieteellinen diagnoosi -> viitataan
vakaviin ongelmiin
- Väestöestimaatti 49 000 (THL 2015) (1,3 %)
Ongelmapelaaminen:
- Ongelmapelaaminen on rahan- ja/ tai ajankäytöltään liiallista pelaamista, joka
vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen
ympäristöön. Nämä kielteiset vaikutuksen liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen
opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.
- Väestöestimaatti 124 000 (THL 2015) (3,3 %)
Riskipelaaminen:
- Pelaamista ongelmallisen ja ongelmattoman pelaamisen välimaastossa, jossa
pelaaminen on rahan- tai ajankäytöltään runsasta tai sisältää riskitekijöitä.
Riskipelaajan todennäköisyys myöhempään ongelmien kehittymiseen on
keskimääräistä suurempi.
- Riskipelaajien osuus kasvussa (kasvu 2011-2015 13 %:sta 15 %:iin) (THL 2015)

9. Rahapeliongelmien yleisyys ikäryhmittäin (THL 2015)
(PGSI, %)
Ei pelaa
Ei
peliongelmaa Alhainen riski Kohtalainen riski Ongelmapelaaja
15-17 vuotta 62.9 29.1 7.1 1.1 0
18-24 vuotta 19.1 58.2 19.5 2.3 1
25-34 vuotta 16.3 70.2 11.7 0.8 1
35-49 vuotta 16.8 72.3 9.6 1 0.4
50-64 vuotta 16.9 72.4 9.6 0.6 0.5
65-74 vuotta 24 68.9 6.4 0.6 0.1

10. Pathways model – peliriippuvuuden synty
YMPÄRISTÖTEKIJÄT
KLASSINEN JA OPERANTTI
EHDOLLISTUMINEN
TOTTUMUS
CHASING
ONGELMAPELAAMINEN
JA PELIRIIPPUVUUS
EMOTIONAALISET
ALTTIUDET
Esim. elämänkriisit
Itsetunto-ongelmat
pakopelaaminen
BIOLOGISET
ALTTIUDET
Esim.
Neurologiset
häiriöt
POLKU 3
Biologisesti alttiit
POLKU 2
Emotionaalisesti alttiit
POLKU 1
Ehdollistuneet pelaajat
IMPULSIIVISUUS
OMINAISUUDET
Lähde: Blaszczynski A. &Nower L. (2001): A pathway model of problem and pathological
gambling. Addiction 97, 487-499, Tapio Jaakkolan suomennoksen pohjalta.

11. Liitännäisongelmat
Rahapeliongelma esiintyy usein yhdessä muun/ muiden ongelmien
kanssa
Peliklinikan avohoidon asiakkaista 20 % sairastaa psyykkistä
pitkäaikaissairautta (Peluuri 16 %) ja 17 prosenttia somaattista
sairautta. Osalla on useampia päällekkäisiä sairauksia (masentuneita
kolmannes)
Avohoidossa ”puhtaita pelaajia” 55 % ja Peli poikki-ohjelmassa 43 %
(2012)
Australian hoitosuosituksessa esitetään, että mielenterveyden häiriöiden
vuoksi arviointiin tai hoitoon hakeutuvat henkilöt olisi syytä seuloa aina
myös rahapeliongelman suhteen. Lisäksi suositellaan, että
rahapeliongelmaiset ja rahapeliongelmien suhteen riskiryhmään kuuluvat
henkilöt seulotaan eräiden liitännäisongelmien tunnistamiseksi.
Näitä liitännäisongelmia ovat mm. ahdistushäiriöt, masennus,
persoonallisuushäiriöt, impulssikontrollin häiriöt, alkoholiriippuvuus,
huumeriippuvuus ja perheväkivalta
Mari Pajula, Peluuri

12. Ehkäisyn ja hoidon kokonaisuus
kansanterveysnäkökulmasta
(Korn and Shaffer 1999, Halme ja Murto 2010)

13. Mari Pajula, Peluuri

14. • Tarjonta on kytköksissä/ muokkaa peliongelmaa monella tapaa (kenelle
haittoja koituu, millaisia ne ovat, mitä apua tarvitaan jne)
• Pelien tarjonnan ja saatavuuden ohella rahan saatavuus, tarjonta ja
markkinointi vaikuttaa ainakin Peluurissa näkyviin haittoihin (kun pikavippien
markkinointi ja säätely rehotti pahiten, Peluurissa näkyi ongelmin
kärjistyminen, jolle ei ole löytynyt muuta selitystä. Sääntelyn tiukentamisen
myötä kärjistyminen tasaantui)
• Ongelmien määrän ohella haittojen laadulliset erot tärkeitä – eri pelien
pelaamiseen eri ympäristöissä liittyy erilaisia ongelmia -> olennaista haittojen
kokonaismäärän ohella millaisia ongelmat laadullisesti ovat ja kuinka vakavia
ne ovat
• Näyttäisi siltä, että nettiaikakaudella ongelmat voivat ilmetä lyhyessä ajassa
esim. suurina velkoina ja nopeasti kärjistyneinä tilanteina, mm. kriisipuhelut
lisääntyneet Peluurissa. Tätä joukkoa toisaalta osin helpompi auttaa.
Peliongelman ja pelitarjonnan yhteys

15. Suomen kova ja entisestään koveneva pelitarjonta
 Suomessa perinteisesti poikkeuksellisen laaja pelien saatavuus ja kulutus
 Suomen kaltaista rahapeliautomaattien hajasijoittelumallia ei ole missään muualla
 Suomessa pelataan kolmanneksi eniten koko maailmassa
 Suomalaiset aktiivisia netin käyttäjiä, mikä näkyy korkeana rahapelikulutuksena netissä,
Suomi maailman kärjessä nettipelaamisen osuudessa kaikesta pelaamisesta
 Tarjonnan lisääntyminen ja koveneminen nettipelaamisen osalta
 Internet on moninkertaistanut tarjonnan
 Veikkaus aloitti ensimmäisenä valtiollisena toimijana maailmassa nettipelit v. 1996, RAY:n
nettikasino aukesi v. 2010
 Lisäksi tarjolla lukuisa määrä ulkomaisia pelisivustoja
 Arpajaislain uudistamisen myötä näyttää siltä, että jatkossa pelitarjonta lisääntyy
entisestään, lainsäädäntö ns. ”välineneutraali”
 Netti kanavana näyttää lisäävät pelaaminen haittariskiä ainakin korkean riskin
peleissä
 Netissä pelaaminen ylittää jo Peluurin tilastoissa tilastoissa livenä pelaamisen
osuuden (kaikesta pelaamisesta n 1/3 netissä, Peluurin asiakkaista yli puolet pelaa
pääasiassa netin kautta)
 Mobiilipelaamisen kasvu käynnistynyt
 Tarjonta lisääntyy ja kovenee myös livepeleissä, mm. uudenlaiset kovemmat
automaatit ja pankkikorttimaksaminen

16. • Nuoret miehet (18-34 –vuotiaat)
• Suurin soittajaryhmä (n. 50 %)
• Raha-automaatit yleisin ongelmapeli, mutta myös vedonlyönti ja kasinopelit
pelivalikoimassa
• Netissä pääasiallisesti noin puolet pelaamisesta
• Enemmistö joko töissä tai opiskelijoita
• Rikosten esiin tulo korostuu, mielenterveyspulmia toisaalta vähemmän kuin
muille
• Tämä ryhmä useiten läheispuheluiden syynä (läheinen useimmiten äiti tai
puoliso)
• Nuorten miesten pelaamisessa ja ikärakenteessa tapahtunut suuri muutos
pelaamisen ikärajamuutoksen myötä (voimaan asteittain 2010-2011):
• 2008 miespelaajista kolme neljästä oli 15 - 34 -vuotiaita ja joka neljäs 15 - 17-vuotias.
Nuoret miehet ja naiset Peluurissa

17. Nuoret miehet (18-34 –vuotiaat)
” Alle 30-vuotias mies kysyy vinkkejä ja tuki- sekä hoitomahdollisuuksia
pelaamisen lopettamiseen. Pelaa rahan voittamiseksi, mielihyvän saamiseksi
ja stressin lievittämiseksi ulkomaisilla pelisivustoilla lähinnä automaattipelejä ja
jonkin verran Black Jackia. Menettänyt pelaamiseen noin 20 000 noin 10
vuoden aikana. Nyt ahdistunut tilanteestaan ja haluaisi lopettaa kaiken. Ollut
aiemmin vuoden pelaamatta ja lopettanut kokonaan liveautomaattien
pelaamisen. Tuolloin auttanut oma vahva päätös ja liikunta. Nyt stressaa kun
ei saa lopetettua vaikka haluaisi. Käymme läpi pelinesto-ohjelman
asentamista, keskustelua tarkemmin pelaamisen funktioista ja pelitilanteista,
pelaamisen +/- seurauksia. Huomaa että pelaaminen itsessään ja
talousongelmat ovat suurimmat huolet elämässä. Käymme läpi ensiaskeleita
talouden hallintaan, ohjaan talous- ja velkaneuvontaan. Tarjoan muutaman
itsehoitotehtävän, ohjaan peluurin nettisivuille, peli poikkiin, ja harkitsemaan A-
klinikalle ja/tai GA-ryhmään hakeutumista.” (Peluurin tietokanta, päivystäjän
muistiinpanot)

18. • 18-34 –vuotiaat naiset
• Uusi ryhmä
• Pelinä raha-automaatit ja kasinopelit + paljon määrittelemätöntä nettipelaamista
• Netissä pelaaminen huomattavan yleistä tässä ryhmässä, yleisempää kuin
millään muulla ryhmällä (2015 74 %)
• 2/ 3 perheellisiä
• Muita naisten ryhmiä enemmän itsetuhoisuutta, velkaantumista ja rikoksia
• Joka viidennellä esille jokin mielenterveysongelma (mm. masennus)
• Usein kärjistynyt tilanne (vrt. Peliklinikan avohoito ja peli poikki, jossa nuorilla
naisilla kaikista korkeimmat peliongelmapisteet)
• Enemmistö yli 25 –vuotiaita
Nuoret miehet ja naiset Peluurissa
”Soittaja oli 26-vuotias perheenäiti joka pelasi
nettikasinolla, oli ottanut myös velkaa tuttaviltaan, ja oli
juuri jäänyt pelaamisestaan kiinni. Tunsi ettei hallitse
pelaamistaan, vaan yrittää pakonomaisesti aina voittaa
takaisin häviöitään.”

19. ”21-v työtön tyttö […] epäilee että on menettämässä luottotietonsa. Elää 500
euron tuilla joista menee noin 400 vuokraan. Rahoittanut pelaamistaan
pikavipeillä joista 7000 euroa velkaa eikä maksukykyä. Toteaa että on pettynyt
kun on kouluttautunut muttei löydykään töitä, on yrittänyt ylläpitää rutiineja
arjessa mutta kotona oleminen on vaikeaa. Nettipelaaminen kotona,
huoltoasemilla, kioskeilla ja kaupoissa ollut tapana paeta tylsyyttä. On
parisuhde mutta asuu yksin, kokee tarvetta sulkea puhelin "ja vaan unohtaa
kaikki ja uppoutua pelimaailmaan". Huomaa että hakee tunteille lievitystä
peleistä, että on opettanut itsensä siihen ja pelaamisesta jonka piti olla lääke
tulikin ongelma! Soittaja fiksun ja ajattelevaisen oloinen, valmis haastamaan
ajatteluaan ja keksimään pelaamisen tilalle muuta. Puhutaan miten estää
itseään pelaamasta, miten selvisi 1,5kk viime vuonna ilman pelejä ja mikä tuki
toimisi…”
Nuoret naiset

20. • Netti tarjoaa hyvät mahdollisuudet pelaamisen hallintatyökalujen käytölle
• Omaehtoiset pelaamisen hallintavälineet (mm. panosrajat, aikarajat,
pelitilin jäädytykset, pelaamisen esto-ohjelmat)
• Viranomaissääntelyllä toteutettavat pakolliset rajoitukset (esim.
häviörajoina) tehokas keino vaikuttaa haittoihin -> arpajaislakia
uudestetaan parhaillaan
• Netti hyvä kanava tarjota apua ja tutkimusnäyttö kevyiden sähköisten
palveluiden vaikuttavuudesta lisääntyy
• Pelaajat ja erityisesti nuoret ovat aktiivisia paitsi pelaamaan netissä, myös
etsimään sieltä apua -> esim. Peli poikki verkkoterapian suosio yllättänyt
kaikki odotukset
• Arkaluonteisiin pulmiin on matalampi kynnys hakea apua verkon kautta
• Verkon kautta apu saadaan sinnekin, missä sitä ei muuten ole tarjolla ->
alueelliset erot palveluiden saatavuudessa suuria
Internet on myös mahdollisuus

21. KIITOS!
Mari Pajula
Mari.Pajula@Peluuri.fi
p. 040 760 8507