water problems

1. 3rd MICROBIOLOGY
SEMINAR
SSaanniittaarryy MMiiccrroobbiioollooggyy
CCuurrrreenntt iissssuueess ffaacciinngg tthhee ddeevveellooppeedd aanndd ddeevveellooppiinngg wwoorrlldd
Dr Gavin Collins
Microbial Ecology Lab (3783)
Environmental Change Institute (5047)

2. SSaanniittaarryy MMiiccrroobbiioollooggyy
WWAATTEERR……
…… iiss rreessppoonnssiibbllee ffoorr,,
bbyy ssoommee eessttiimmaatteess,, aapppprrooxxiimmaatteellyy
8800%%ooff aallll iinnffeeccttiioouuss ddiisseeaassee --
nnoott jjuusstt wwaatteerrbboorrnnee ddiisseeaasseess,,
bbuutt aannyy ddiisseeaassee
wwhheerree wwaatteerr ppllaayyss aa rroollee…… WWAATTEERR
AASSSSOOCCIIAATTEEDD DDIISSEEAASSEESS

3. WWaatteerr--wwaasshheedd ddiisseeaasseess,, ssuucchh aass
ttrraacchhoommaa,, ssccaabbiieess,, ddyysseenntteerryy,, lloouussee--
bboorrnnee ffeevveerr;;
1
2
TThheerree aarree wwaatteerrbboorrnnee ddiisseeaasseess,, ssuucchh aass
cchhoolleerraa,, ttyypphhooiidd,, bbaacciillllaarryy ddyysseenntteerryy,,
iinnffeeccttiioouuss hheeppaattiittiiss;;
3 WWaatteerr--bbaasseedd ddiisseeaasseess,, ssuucchh aass
sscchhiissttoossoommiiaassiiss,, aanndd GGuuiinneeaa wwoorrmm;;
AAnndd wwaatteerr--rreellaatteedd ddiisseeaasseess (iinnvvoollvviinngg
aann iinnsseecctt vveeccttoorr) ssuucchh aass mmaallaarriiaa,,
sslleeeeppiinngg ssiicckknneessss,, oorr oonncchhoocceerrcciiaassiiss..
4

4. 4400%% ooff
aannnnuuaall
wwoorrllddwwiiddee
ddeeaatthhss
aattttrriibbuutteedd ttoo
tthheessee
ddiisseeaasseess

5. HH22O O ccaann aacctt aass aa vveeccttoorr ffoorr tthhee ttrraannssmmiissssiioonn ooff
bbaacctteerriiaall,, vviirraall aanndd pprroottoozzooaann aaggeennttss wwhhiicchh
ccaauussee aa vvaarriieettyy ooff ddiisseeaasseess ((mmaaiinnllyy iinntteessttiinnaall))
IItt ccaann aallssoo bbee lliinnkkeedd ttoo wwoorrmm iinnvvaassiioonnss aanndd
vviirraall//pprroottoozzooaann ddiisseeaasseess ttrraannssmmiitttteedd bbyy iinnsseeccttss
((aaqquuaattiicc hhoossttss oorr iinnsseecctt bbrreeeeddiinngg iinn HH22OO --
iinnddiirreecctt))
WWaatteerr--aassssoocciiaatteedd ddiisseeaasseess ccaann bbee ccllaassssiiffiieedd
uunnddeerr 44 ddiiffffeerreenntt ccaatteeggoorriieess:: --

6. 11.. WWaatteerr--bboorrnnee ddiisseeaasseess
MMaaiinnllyy eenntteerriicc ddiisseeaasseess rreessuullttiinngg ffrroomm tthhee iinnggeessttiioonn
ooff ffaaeeccaallllyy--ccoonnttaammiinnaatteedd HH22OO ((mmaann,, aanniimmaall aanndd
bbiirrdd eexxccrreettaa))
IInn ddeevveellooppeedd ccoouunnttrriieess,, ccllaassssiiccaall HH22OO --bboorrnnee ddiisseeaasseess
aarree mmoossttllyy llooww iinnffeeccttiivvee ddoossee iinnffeeccttiioonnss -- cchhoolleerraa
aanndd ttyypphhooiidd ffeevveerr ((rraarree)),, lleeppttoossppiirroossiiss ((rraarree));; vviirraall
iinnffeeccttiioonnss;; CCaammppyylloobbaacctteerr ((bbaacctteerriiuumm)) aanndd GGiiaarrddiiaa
aanndd CCrryyppttoossppoorriiddiiuumm ((pprroottoozzooaa)) iinnffeeccttiioonnss --
bbeeccoommiinngg mmoorree ccoommmmoonn iinn IIrreellaanndd

7. In developing ccoouunnttrriieess ((oorr aass aa rreessuulltt ooff tthhee
bbrreeaakkddoowwnn ooff ssaanniittaarryy sseerrvviicceess iinn ddeevveellooppeedd
ccoouunnttrriieess -- eeaarrtthhqquuaakkeess,, wwaarr eettcc..)),, aa vvaarriieettyy ooff
ootthheerr,, hhiigghh--iinnffeeccttiivvee ddoossee ddiisseeaasseess ccaann bbee
ttrraannssmmiitttteedd vviiaa HH22OO -- iinnffeeccttiioouuss hheeppaattiittiiss,, VViibbrriioo
((bbaacctteerriiaall)) iinnffeeccttiioonnss;; bbaacciillllaarryy ddyysseenntteerryy;; ootthheerr
vviirraall iinnffeeccttiioonnss eettcc.. ((hhuummaann aanndd//oorr aanniimmaall oorriiggiinn
AAllll wwaatteerr bboorrnnee ddiisseeaasseess ccaann aallssoo bbee ttrraannssmmiitttteedd bbyy
ootthheerr rroouutteess tthhaatt ppeerrmmiitt iinnggeessttiioonn ooff ffaaeeccaall mmaatttteerr
-- ee..gg.. ccoonnttaammiinnaatteedd ffoooodd

8. 22.. WWaatteerr--wwaasshheedd
ddiisseeaasseess
 DDiisseeaasseess lliinnkkeedd ttoo HH2200 ssccaarrcciittyy aanndd rreessuullttaanntt ppoooorr
ppeerrssoonnaall hhyyggiieennee
 OObbvviioouussllyy mmoorree ccoommmmoonn iinn ttrrooppiiccaall,, 33rrdd wwoorrlldd
ccoouunnttrriieess wwhheerree HH22OO ssuupppplliieess mmaayy bbee ssccaarrccee
 IInntteessttiinnaall aanndd nnoonn--iinntteessttiinnaall iinnffeeccttiioonnss
 IInntteessttiinnaall:: SShhiiggeellllaa ((ddyysseenntteerryy));; ttyypphhooiidd;; cchhoolleerraa;;
CCaammppyylloobbaacctteerr;; GGiiaarrddiiaa;; CCrryyppttoossppoorriiddiiuumm;;
vviirruusseess

9.  I Non-intestinal: Innffeeccttiioonnss ooff tthhee sskkiinn aanndd
mmuuccoouuss mmeemmbbrraanneess -- bbaacctteerriiaall sskkiinn sseeppssiiss;;
ssccaabbiieess;; ffuunnggaall iinnffeeccttiioonnss ssuucchh aass rriinngg--
wwoorrmm;; ffuunnggaall mmoouutthh uullcceerrss eettcc..

10. 33.. WWaatteerr--bbaasseedd ddiisseeaasseess
 DDiisseeaasseess ccaauusseedd bbyy ppaatthhooggeennss tthhaatt hhaavvee aa ccoommpplleexx
lliiffee--ccyyccllee wwhhiicchh iinnvvoollvveess aann iinntteerrmmeeddiiaattee aaqquuaattiicc
hhoosstt
 AAllll ooff tthheessee ddiisseeaasseess aarree ccaauusseedd bbyy wwoorrmmss,, ee..gg..
SScchhiissttoossoommiiaassiiss ccaauusseedd bbyy tthhee SScchhiissttoossoommaa wwoorrmm
wwhhiicchh uusseess aaqquuaattiicc ssnnaaiillss aass aann iinntteerrmmeeddiiaattee hhoosstt,,
aallssoo tthhee GGuuiinneeaa wwoorrmm ((DDrraaccuunnccuulluuss mmeeddiimmeennssiiss))
wwhhiicchh uusseess aa ssmmaallll ccrruussttaacceeaann aass aann iinntteerrmmeeddiiaattee
hhoosstt

11. SScchhiissttoossoommiiaassiiss aaffffeeccttss
220000 mmiilllliioonn ppeeooppllee
wwoorrllddwwiiddee ppeerr aannnnuumm

12. 44.. WWaatteerr--rreellaatteedd
ddiisseeaasseess
DDiisseeaasseess ccaauusseedd bbyy ppaatthhooggeennss ccaarrrriieedd bbyy
iinnsseeccttss tthhaatt lliivvee nneeaarr HH22OO aanndd aacctt aass
mmeecchhaanniiccaall vveeccttoorrss
VVeerryy ddiiffffiiccuulltt ttoo ccoonnttrrooll aanndd ddiisseeaasseess aarree vveerryy
sseevveerree

13.  EExxaammpplleess::
 YYeellllooww ffeevveerr ((vviirraall ddiisseeaassee)) iiss ttrraannssmmiitttteedd bbyy
tthhee mmoossqquuiittoo AAeeddeess sspppp..;;
 DDeenngguuee ((vviirraall)) ccaarrrriieedd bbyy tthhee mmoossqquuiittoo AAeeddeess
aaeeggyyppttii ((bbrreeeeddss iinn wwaatteerr));;
 MMaallaarriiaa iiss ccaauusseedd bbyy aa pprroottoozzooaann
((PPllaassmmooddiiuumm sspppp..)) aanndd iiss aallssoo sspprreeaadd bbyy aa
mmoossqquuiittoo ((AAnnoopphheelleess sspppp..));;
 TTrryyppaannoossoommiiaassiiss ((GGaammbbiiaann sslleeeeppiinngg ssiicckknneessss))
iiss aallssoo ccaauusseedd bbyy aa pprroottoozzooaann ttrraannssmmiitttteedd bbyy
tthhee rriivveerriinnee TTeettssee ffllyy ((GGlloossssiinnaa sspppp..))

14. IInnccrreeaassiinngg CCrriisseess WWoorrllddwwiiddee
PPooppuullaattiioonn ggrroowwtthh
wwiitthh iinnccrreeaasseedd ffllooooddiinngg lleeaaddss ttoo
bbrreeaakkddoowwnn ooff ssaanniittaarryy
iinnffrraassttrruuccttuurree aanndd ffuurrtthheerr sspprreeaadd ooff
ddiisseeaassee
((ssuucchh aass wwaatteerr ttrreeaattmmeenntt aanndd
ddiissttrriibbuuttiioonn ssyysstteemmss))
(increasing numbers ooff eellddeerrllyy &&
iimmmmuunnoo--ssuupppprreesssseedd ppeeooppllee))
PPoolllluuttiioonn
CClliimmaattee cchhaannggee
EEnnggiinneeeerreedd ssyysstteemmss
PPooppuullaattiioonn
ssuusscceeppttiibbiilliittyy

15. Methane (CH4) from anaerobic digestion
Bovine generated CH4
CO2 from industry
From World Book © 2002 World Book, Inc., 233 N. Michigan Avenue, Suite 2000, Chicago, IL
60601. All rights reserved.Fred Bruemmer; Robert Davis, Artstreet
Greenhouse
effect
ANAEROBIC DIGESTION
Simpler molecules
Biogas (CH4 & CO2)
Complex molecules
From World Book © 2002 World Book, Inc., 233 N. Michigan Avenue, Suite
2000, Chicago, IL 60601. All rights reserved.© Nik Wheeler
From World Book © 2002 World Book, Inc., 233 N. Michigan Avenue, Suite 2000,
Chicago, IL 60601. All rights reserved.(C) Rod Planck, Photo Researchers
Urbanisation
Globalisation
Celtic Tiger
economy
Wealth &
Wastefulness
Kyoto treaty

16. The diseases that result from flooding
vary according to geographic region.
Typical ones include cholera, typhoid,
dengue, Rift Valley fever, malaria,
hepatitis A, AGI [acute gastro-intestinal
illness], and ARI [acute respiratory
illness].
Flooding

17. PPrroobblleemmss iinnvvoollvveedd iinn ggeettttiinngg cclleeaann,,
ssaaffee wwaatteerr ttoo ppeeooppllee iinn tthhee
ddeevveellooppiinngg wwoorrlldd
 WWaatteerr ssuupppplliieess iinn ccoommmmuunniittiieess
hhiigghhllyy ssuusscceeppttiibbllee ttoo mmuunniicciippaall,,
aaggrriiccuullttuurraall,, aanndd iinndduussttrriiaall
ccoonnttaammiinnaattiioonn..
 ee..gg..,, iinn IInnddiiaa,, hhuuggee
nnuummbbeerrss ooff ppeeooppllee lliivvee iinn
sslluummss ssiitteedd iinn llooww--llyyiinngg
ppooiinnttss,, aanndd aatt eenndd--ooff--ppiippee
ssiitteess..

18. CASE STUDY
HHyyddeerraabbaadd,, IInnddiiaa
 Water has mmaaxxiimmuumm ""rreessiiddeennccee ttiimmee"" iinn
ddeetteerriioorraattiinngg ddiissttrriibbuuttiioonn ssyysstteemmss.. UUsseess
aannttiiqquuaatteedd BBrriittiisshh wwaatteerr ttrreeaattmmeenntt tteecchhnnoollooggyy
ddeessiiggnneedd ffoorr aa mmuucchh ssmmaalllleerr ppooppuullaattiioonn,, oonnllyy
ssuupppplliieess wwaatteerr ffoorr 22 hhoouurrss ppeerr ddaayy..
TThhee rreemmaaiinniinngg ttiimmee,, 2222 hhoouurrss ppeerr ddaayy,,
wwaatteerr ssiittss ssttaaggnnaanntt iinn tthhee ddiissttrriibbuuttiioonn
ssyysstteemm.. IInn aaddddiittiioonn ttoo ppaatthhooggeennss iinn
ddrriinnkkiinngg wwaatteerr,, sslluummss tteenndd ttoo bbee ssiitteedd
nneeaarr ssttaannddiinngg wwaatteerr..

19. SSttaannddiinngg wwaatteerr iiss aa mmaajjoorr pprroobblleemm iinn mmaallaarriiaa
aanndd ootthheerr vveeccttoorr--bboorrnnee ddiisseeaasseess..
MMoorreeoovveerr,, cchhiillddrreenn rroouuttiinneellyy ppllaayy iinn tthhiiss
wwaatteerr -- bbootthh ffoouulliinngg iitt aanndd ffuurrtthheerr
eexxppoossiinngg tthheemmsseellvveess ttoo ddiisseeaassee..
CChhoolleerraa,, ggiiaarrddiiaassiiss,, hheeppaattiittiiss,, sshhiiggeelllloossiiss,,
ttyypphhooiidd,, aanndd AAGGII
OOtthheerr iinnffeeccttiioonnss ssuucchh aass lleeggiioonneelllloossiiss,,
ccrryyppttoossppoorriiddiioossiiss,, aanndd mmyyccoobbaacctteerriiaall
iinnffeeccttiioonnss ooccccuurr,, bbuutt aarree sseellddoomm
ddiiaaggnnoosseedd..

20. AAbbsseennccee ooff SSaanniittaarryy
IInnffrraassttrruuccttuurree
OOfftteenn iinn tthhee ddeevveellooppiinngg wwoorrlldd ggaassttrrooeenntteerriittiiss
aanndd ootthheerr iinnffeeccttiioonnss ccaauussee uunnnneecceessssaarryy
mmoorrttaalliittyy
 ee..gg.. MMaassssaaii iinn KKeennyyaa eeaacchh
yyeeaarr tthhee ccuurrrreenntt iinnffaanntt
mmoorrttaalliittyy rraattee iiss 2200%% ffoorr
cchhiillddrreenn << 55 yyeeaarrss oolldd ffrroomm
ddiiaarrrrhhooeeaall iinnffeeccttiioonnss --
CCaammppyylloobbaacctteerr//EE.. ccoollii

21.  Treatment for tthheessee iinnffeeccttiioonnss ddooeess nnoott nneeeedd
eexxppeennssiivvee ddrruuggss oorr aannttiibbiioottiiccss ((sseellff--lliimmiittiinngg
iinnffeeccttiioonnss))
 NNeeeeddss oonnllyy wwaatteerr aanndd ssaalltt ttoo bbaallaannccee lloossss --
bbuutt iiff aavvaaiillaabbllee wwaatteerr iiss ccoonnttaammiinnaatteedd????
 DDiiaarrrrhhooeeaa kkiillllss 1155000000 << 55 yyeeaarr oollddss eevveerryy ddaayy,,
55..55mm//aannnnuumm
 TTrreeaattaabbllee aatt tthhee ccoosstt ooff <<1100 cceenntt ppeerr cchhiilldd

22. HHOOWWEEVVEERR,, NNOOTT JJUUSSTT AA
PPRROOBBLLEEMM OOFF TTHHEE
DDEEVVEELLOOPPIINNGG WWOORRLLDD

23. WWBBDD’’ss iinn aa ddeevveellooppeedd wwoorrlldd
ccoonntteexxtt
 GGrroowwiinngg pprroobblleemm iinn IIrreellaanndd pprriimmaarriillyy dduuee ttoo
ddeetteerriioorraattiioonn ooff ggrroouunndd aanndd ssuurrffaaccee wwaatteerr
qquuaalliittyy
 MMaassssiivvee vvoolluummee ooff wwaasstteess pprroodduucceedd iinn
iinntteennssiivvee aaggrriiccuullttuurree ccaann ccoonnttaammiinnaattee aa
wwaatteerr ssuuppppllyy iiff nnoott mmaannaaggeedd ccoorrrreeccttllyy

24.  General ccaauusseess ooff WWBBDDOOss iinncclluuddee::
11)) NNoo ttrreeaattmmeenntt
22)) BBrreeaakktthhrroouugghh aatt ttrreeaattmmeenntt ppllaanntt
33)) NNoo ddiissiinnffeeccttaanntt rreessiidduuaall
44)) DDiirreecctt sseewwaaggee ccoonnttaammiinnaattiioonn tthhrroouugghh ppiippee
lleeaakkaaggee,, bbrreeaakkaaggee,, bbaacckk--ssiipphhoonniinngg,, aanndd
ccrroossss--ccoonnnneeccttiioonnss

25. WWhheerree tthhee pprroobblleemmss aarriissee
CCoorrrroossiioonn ooff ppiippee nneettwwoorrkkss aalllloowwiinngg
ccoonnttaammiinnaattiioonn dduurriinngg ddiissttrriibbuuttiioonn
3300%% ooff rriivveerrss ppoolllluutteedd;;
5500%% ooff ggrroouupp wwaatteerr ssuupppplliieess
ccoonnttaammiinnaatteedd wwiitthh EE.. ccoollii
BBiiooffiillmm ffoorrmmaattiioonn lleeaaddss ttoo::
bbiiooffoouulliinngg;;
 ffoouull ooddoouurr,, ssmmeellll,, ccoolloouurr,, aanndd tthhee ggeenneerraall
iimmpprreessssiioonn ooff ""ddiirrttyy wwaatteerr””;;
 bbiiooccoorrrroossiioonn;;
 ssuurrvviivvaall aanndd pprroolliiffeerraattiioonn ooff ppaatthhooggeennss;;
ddiissiinnffeeccttiioonn rreessiissttaannccee;;
 ttrraannssffeerr ooff aannttiibbiioottiicc aanndd vviirruulleennccee ffaaccttoorrss

26. PPrroobblleemmss wwiitthh
MMiiccrroobbiioollooggiiccaall MMoonniittoorriinngg
CCuurrrreenntt iinnddiiccaattoorr oorrggaanniissmmss mmaayy nnoott bbee
aaddeeqquuaattee ffoorr tthhee ffoolllloowwiinngg rreeaassoonnss::
TThhee pprreesseennccee ooff ccoolliiffoorrmmss iinn wwaatteerr oonnllyy
rreefflleeccttss sseewwaaggee ccoonnttaammiinnaattiioonn -- nnoott ppootteennttiiaall
ppaatthhooggeennss lliikkee LLeeggiioonneellllaa
CCoolliiffoorrmm bbeehhaavviioouurr aanndd ddiiee--ooffff iiss nnoott
ccoommppaarraabbllee ttoo tthhee bbeehhaavviioouurr ooff vviirruusseess aanndd
pprroottoozzooaa
DDiiee--ooffff rraatteess ooff ffaaeeccaall ccoolliiffoorrmmss hhaavvee bbeeeenn
ddeemmoonnssttrraatteedd ttoo vvaarryy eennoorrmmoouussllyy

27. Problems wwiitthh MMiiccrroobbiioollooggiiccaall
MMeetthhooddss ((ccoonntt’’dd))
TTeecchhnniiqquueess uusseedd ttoo iiddeennttiiffyy iinnddiiccaattoorrss
rreellyy oonn ggrroowwtthh aanndd ccuullttuurree -- mmaannyy
oorrggaanniissmmss ccaann bbee vviiaabbllee iinn tthhee
eennvviirroonnmmeenntt bbuutt uunnccuullttuurraabbllee uussiinngg
ccuurrrreenntt mmeetthhooddss ((‘‘PPllaattee--ccoouunntt aannoommaallyy’’))
MMoolleeccuullaarr mmeetthhooddss bbaasseedd oonn DDNNAA
pprroobbeess aanndd PPCCRR ssttiillll nnoott aaddeeqquuaattee

28. CChhaalllleennggeess ffoorr tthhee ffuuttuurree:: ccoonnttrroolllliinngg
LLeeggiioonneellllaa aanndd ootthheerr oorrggaanniissmmss
LLeeggiioonneellllaa ppnneeuummoopphhiillaa aann eemmeerrggiinngg
ppaatthhooggeenn -- ffiirrsstt rreeccooggnniizzeedd iinn tthhee 1197700ss
EExxaammppllee ooff hhooww ccrreeaattiioonn ooff aa uunniiqquuee
eennvviirroonnmmeenntt iinn oouurr wwaatteerr ssyysstteemmss tthhaatt hhaass
lleeaadd ttoo aa ""nneeww"" oorr nneewwllyy rreeccooggnniizzeedd ddiisseeaassee..
IInncciiddeennccee ooff LLeeggiioonnnnaaiirreess'' ddiisseeaassee iinn tthhee UU..SS..::
aapppprrooxxiimmaatteellyy 11,,000000 ccaasseess aannnnuuaallllyy
EEssttiimmaatteedd tthhaatt oovveerr 2255,,000000 ccaasseess ooff tthhee iillllnneessss
ooccccuurr eeaacchh yyeeaarr,, ccaauussiinngg mmoorree tthhaann 44,,000000 ddeeaatthhss..

30. LLeeggiioonneellllaa iiss oonnee ooff tthhee ttoopp tthhrreeee ccaauusseess ooff ssppoorraaddiicc,,
ccoommmmuunniittyy--aaccqquuiirreedd ppnneeuummoonniiaa.. DDiiffffiiccuulltt ttoo
ddiissttiinngguuiisshh,, mmaannyy ccaasseess ggoo uunnrreeppoorrtteedd..
FFoorr ggrroowwtthh LLeeggiioonneellllaa rreeqquuiirreess tthhee ffoolllloowwiinngg::
ssttaaggnnaattiioonn;; tteemmppss bbeettwweeeenn 2200°° aanndd 5500°°CC ((ooppttiimmaall
ggrroowwtthh rraannggee iiss 3355°° -- 4466°°CC));;
ppHH bbeettwweeeenn 55..00 aanndd 88..55;;
MMiiccrroobbeess iinnccll aallggaaee,, ffllaavvoobbaacctteerriiaa,, aanndd PPsseeuuddoommoonnaass,,
wwhhiicchh ssuuppppllyy eesssseennttiiaall nnuuttrriieennttss oorr hhaarrbboorr tthhee
oorrggaanniissmm ((pprroottoozzooaa))

31. OOppttiimmaall ccoonnddiittiioonnss ccrreeaatteedd ffoorr LLeeggiioonneellllaa
ggrroowwtthh iinn mmaannyy mmooddeerrnn bbuuiillddiinnggss::
DDoommeessttiicc hhoott--wwaatteerr ssyysstteemmss wwiitthh wwaatteerr
hheeaatteerrss tthhaatt ooppeerraattee bbeellooww 6600°°CC;; cceennttrraalliizzeedd
hhoott wwaatteerr ssyysstteemmss [[ccoommmmoonn iinn eeaasstteerrnn
EEuurrooppeeaann ccoouunnttrriieess]]
CCoooolliinngg ttoowweerrss,, aanndd fflluuiidd ccoooolleerrss tthhaatt uussee
eevvaappoorraattiioonn;; hhuummiiddiiffiieerrss aanndd ddeeccoorraattiivvee
ffoouunnttaaiinnss tthhaatt ccrreeaattee aa wwaatteerr sspprraayy;; ssppaass
aanndd wwhhiirrllppoooollss..

32. GGiiaarrddiiaa aanndd CCrryyppttoossppoorriiddiiuumm
PPrroottoozzooaa aanndd ccoommmmoonn ccaauusseess ooff GGII iinnffeeccttiioonnss
UUsseedd ttoo bbee rraarree iinn IIrreellaanndd,, iinncciiddeennccee nnooww
iinnccrreeaassiinngg
FFoorrmm ooooccyyssttss aass ppaarrtt ooff tthhee lliiffee--ccyyccllee
TThheessee ooooccyyssttss aarree rreessiissttaanntt ttoo cchhlloorriinnaattiioonn
wwhhiicchh iiss tthhee oonnllyy mmeetthhoodd uusseedd ttoo ddiissiinnffeecctt
wwaatteerr iinn IIrreellaanndd

39. NNoo ddeetteeccttiioonn mmeetthhooddss ffoorr tthheessee
oorrggaanniissmmss aatt tthhee mmoommeenntt
UUssee ooff ccoonnvveennttiioonnaall iinnddiiccaattoorrss
mmeeaanniinngglleessss
HHooww mmaannyy ooff tthhee 335500,,000000 ccaasseess
ooff ffoooodd//wwaatteerr bboorrnnee iillllnneesssseess iinn
IIrreellaanndd llaasstt yyeeaarr ccaauusseedd bbyy
tthheessee oorrggaanniissmmss????

40. CCoonncclluussiioonnss
 PPaarrttiiaall ssoolluuttiioonnss ttoo tthhee pprroobblleemmss ooff
mmaaiinnttaaiinniinngg cclleeaann ssaaffee wwaatteerr ffoorr aallll iinncclluuddee::
11.. AAccttiivvee ssuurrvveeiillllaannccee
22.. PPooppuullaattiioonn ssuurrvveeyyss
33.. LLooww--ccoosstt ssoolluuttiioonnss ttoo ttrreeaattmmeenntt
44.. WWaassttee--wwaatteerr rreeccllaammaattiioonn

41. 55.. AApppprroopprriiaattee vvaalluuaattiioonn ooff tthhee rreessoouurrccee
66.. AAsssseessssmmeennttss ooff iimmppaaccttss ooff eennggiinneeeerreedd
""eeccoossyysstteemmss””
77.. MMoonniittoorriinngg ooff aannttiibbiioottiicc rreessiissttaannccee aanndd
cchhaannggiinngg vviirruulleennccee
88.. TTiigghhtteerr rreegguullaattiioonn gguuiiddeedd bbyy pprreeccaauuttiioonnaarryy
pprriinncciipplleess

42. www.nuigalway.ie/microbiology/mel

43. Further Info
http://www.doh.ie/
http://www.who.int
http://www.cdc.gov/health/
http://www.cfsan.fda.gov/~mow/intro.html
http://www.epa.ie/
http://www.aem.org
QuickTime™ and aYUV420 codec decompressorare needed to see this picture.