2. Päivän ohjelma
Klo 12.00 Koulutuksen aloitus
Klo 12.10-12.30 Ennakkokyselyn avaaminen
Klo 12.30-14.00 Mediakasvatusta – Miksi? Mitä?
Miten? Mediatutkija, kouluttaja Pia Lumme, Lapin yliopisto
Klo 14.00-14.30 Kahvitauko
Klo 14.30- 15.30 Mediakasvatuksen pedagogiikkaa,
TVT-asiantuntija Janne Lumme, Lohjan kaupunki
15.30-16.00 Mediakasvatuksen työpajojen esittelyä
ja yhteenvetoa
3. Luennon sisältö:
O Johdattelua
O Miksi varhaiskasvatuksessa
mediakasvatusta?
O Mitä on mediakasvatus?
O Mitä on media nykyään?
O Lapsen mediamaailma?
O Keitä ovat lapsen mediakasvattajat?
O Mitä mediakasvattaminen vaatii aikuiselta?
Miksi?
O Median vaikutukset lapseen
O Vinkkejä mediakasvatustuokioihin
päiväkodissa VINKKI
5. Myyttien murtaminen
O ”Vanha koira ei opi uusia temppuja”
O Digitaalista kuilua lasten ja aikuisten
mediankäytön välillä on mahdotonta
kaventaa
O Diginatiivien äidinkieltä ei ymmärrä
O Mediakasvatus on liian varhaista
O Pysyvää on vain muutos, jossa aikuisen
on pysyttävä mukana
6. Rovaniemen kaupungin
varhaiskasvatussuunnitelmasta
O 5.3.5 MEDIAKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA
O Medialla on nykyisin keskeinen ja merkittävä rooli lasten jokapäiväisessä elämässä.
Ensimmäinen kosketus mediaan tulee jo ennen syntymää esimerkiksi äänikokemusten kautta.
Mediakasvatus on elinikäinen prosessi, jonka keskeinen tavoite on kriittisen medialukutaidon
oppiminen. Sen keskeiset osa-alueet ovat turvataidot, tunnetaidot ja sosiaaliset taidot sekä
median vastaanottamisen, tuottamisen ja kommunikoinnin taidot. Lapsista kehittyy kouluikään
mennessä monipuolisia mediankäyttäjiä, jotka osaavat hyödyntää mediaa esimerkiksi
kommunikointiin, tiedonhankintaan ja viihtymiseen.
O Mediakasvatus integroituu muuhun varhaiskasvatukseen toimintaa syventäen ja rikastaen.
Mediakasvatuksen avulla opetellaan laaja-alaisia mediataitoja vähitellen harjoittelemalla. Sitä
voidaan toteuttaa tavoitteellisesti erillisissä toimintatuokioissa tai arjen hoidon, opetuksen ja 26
kasvatuksen lomassa. Mediakasvatuksen ja mediatulkintojen näkökulmasta keskeistä on faktan
ja fiktion erottaminen. Median muodot ja sisällöt tulevat tutuiksi iän myötä yhä enemmän myös
kaverisuhteiden kautta, ja niiden myötä lisääntyy painostus katsoa esimerkiksi tiettyjä tv-
ohjelmia.
O Lapsi tarvitsee aina aikuisen tukea median parissa toimiessaan. Lapsen tasapainoinen kehitys
edellyttää kasvurauhaa sekä lapsille soveltuvia kasvatusmenetelmiä, mediasisältöjä ja -
ympäristöjä ikä- ja kehitystaso huomioiden. Kehityksen lisäksi kokemukset, maailmankuva sekä
se, miten kasvattaja toimii vaikuttavat mediamaailman tulkintaan. Keskeisiä lapsen kehitystä
suojaavia mediakasvatuksellisia tukitoimia ovat turvataitojen, netiketin ja ikärajojen opettaminen
ja noudattaminen sekä ikätasolle soveltuvat sisällöt. Lisäksi lasta tulee suojella haitallisilta
mediasisällöiltä.
O Kasvatuskumppanuuden näkökulmasta varhaiskasvatuksen ammattilaisten tehtävänä on tukea
kotien mediakasvatustyötä keskustellen vanhempien ja lapsen kanssa mediasta, tarjota perheille
mediavanhemmuuteen ja lasten mediakasvatukseen liittyvää tietoa sekä nostaa lapsen
mediankäyttöä koskevat asiat päivittäisten ja lapsikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien
laatimiseen liittyvien keskustelujen aiheiksi. Lisäksi henkilöstön tehtävänä on tarjota yhteisö,
jossa voidaan pohtia mediankäyttötottumuksia ja miettiä yhteisesti sopivaa toiminta-tapaa.
7. Neljä näkökulmaa:
O Taidekasvatuksellinen ja ilmaisullinen
näkökulma: keskittyy median sisältöihin ja
omaan luovaan tuottamiseen.
O Teknologiakasvatuksellinen näkökulma:
tietotekniikan hyödyntämistä kasvatustyössä
ja ylipäätään teknisten välineiden käyttöä joko
opetuksen välineenä
O Yhteiskunta- ja kulttuurikriittinen
näkökulma: pureutuu median taustojen,
rakenteiden sekä sisältöjen analysointiin ja
vaikuttavuuden pohtimiseen
O Suojelullinen näkökulma: painottaa lasten
suojelua median haitallisilta vaikutuksilta.
8. Mitä on media?
” Mediaa ei voida erottaa enää omaksi
välineeksi, tai elementiksi, vaan sitä
voitaisiin pitää eräänlaisena toiminta- tai
asuinympäristönä, maisemana, johon
olemme kiinnittyneet ruumiillisesti ja
mentaalisesti ja joka on läsnä alati
kaikkialla: kuvina, ääninä, valoina, varjoina,
esineinä, merkkeinä, teknologiana jne.”
(Reijo Kupiainen 2002)
9. Niin mediamaailma
muuttuu…..
Online-
elokuvat,
Sanomalehti Sähköposti
MP3-soitin,
DVD-soitin
Videopelit,
Internet,
Radio ”läppärit”,
verkkouutiset
digikamerat
Älypuhelimet,
Tietokone, CD- sos.media
TV soitin, VHS (chat, blogit,
wikit, tagit)
10. Nuoren/aikuisen
mediamaailmassa
O TV:ssä 600 kanavaa
O Youtubessa ja Facebookissa miljoonia käyttäjiä
päivässä
O Internet/Mobiilipelejä päivittäin
O Radiossa kymmeniä kanavia (päivän uutisia,
kuunnelmia)
O Älypuhelimessa kymmeniä tekstareita päivässä
O Puhelimessa/kamerassa kymmeniä kuvia
O Kaduilla ja netissä kymmeniä mainoksia päivässä
O Googlella miljardi käyttäjää kuukaudessa
11. Asiat, jotka vaikuttavat
mediavälineiden käyttöön
O Oma kokemus median käytöstä
O Mediataidot
O Koulutus
O Käytössä olevat välineet
O Aikaresurssi
O Käsitys maailmasta, aikakäsitys
O Suhde muutokseen
12. Lapsen mediamaailma
Tietokone
pelit
Kännykät Vaatteet,
lelut
Lapsi ja
media
Televisios CD-
arjat romput
Lasten
lehdet
13. O Lapsen ja nuoren kykyyn tulkita
mediamaailmaa vaikuttavat tunne-elämän,
sosiaalisten taitojen kehitystaso ja
kognitiivinen kehitystaso, kokemukset,
kasvatus sekä maailmankuva
O (mm. Buckingham ym., 2004; Mustonen, 2006).
14. Suhde mediaan kehittyy iän myötä
Itsesäätely ja
mediataito kehittyy,
7-8 vuotta omia
mediavalintoja,
tiedonhakua, sis.
5-6 vuotta kyseenalaistamista
Sukupuoli-identiteetti rakentuu,
tunnetaidot, normit ja säännöt alkavat
3-4 vuotta kehittyä mediatarinoinnin kautta
Mediahahmojen toimintamallit imetään leikkeihin,
fakta ja fiktio alkaa hahmottua (Lordi, TV- ja pelihahmot ym.)
taaperot
Suojellaan lasta kovilta ääniltä,
tutustutetaan hahmoihin
15. Lapsen mediakasvattajia?
Päivähoidon
aikuiset
Vapaa-ajan
Huoltajat ohjaaja
Media (pelit,
kuvat, mainokset,
Kalle Ystävät
TV, uutiset…)
Iso- Erilaiset
vanhemmat kulttuurit
16. Mitä mediakasvattajilta
vaaditaan?
O ymmärrystä mediabisneksestä, ymmärrystä
median vallasta, yhteiskunnan toiminnasta,
miltä opetus/kasvatus näyttää, millaisia tietoja
ja taitoja pidetään arvossa, kuka/ketkä ovat
lastemme auktoriteetteja, millainen on
lastemme mediamaailma ja mediasuhde
O ymmärrystä erilaisista perheistä
(yksinhuoltajaperheiden määrän kasvu,
sateenkaariperheet, maahanmuuttajaperheet,
uskonnolliset vähemmistöt yms.), ymmärrystä
aikuisten läsnäolosta lasten elämässä
tätä kaikkea mediakasvattaja kantaa
mukana työssään ja toiminnassa lasten
kanssa
18. Ymmärrystä tarvitaan…
O jotta tietää, mitä on olla tämän päivän
lapsi tai nuori yhteiskunnassa
O Jotta pystyy tunnistamaan sukupolvien
erityispiirteitä molemmin puolin digitaalista
kuilua
O jotta voi ”löysätä” menneisyyden
kontrolloidumpaan koulutusjärjestelmään
liittyviä rajoja (oppiainerajat,
luokkahuonejärjestelmä,
oppimisympäristön käsite, arvosanan
asema)
19. Median vaikutukset lapseen
O Seksuaalinen identiteetti?
O Roolimallit? Julkisuuden tavoittelu?
O Väkivaltainen mediasisältö
O Aikuisten maailma
O Kulutusyhteiskunta: tuleeko onnellisuus
kuluttamalla, ostamalla laitteita, lisää
pelejä?
21. Mediakasvatuksen tavoitteita
O Herättää keskustelua, ei antaa oikeita
vastauksia
O Tehdä kysymyksiä, joiden avulla lapsi voi
kertoa mediakokemuksistaan
O Antaa mahdollisuus luoda, kokeilla, erehtyä
O Tukea lapsen kehitystä ja itsetuntemusta sekä
itsetuntoa
O Suojata lasta median kehitystä vaarantavilta
sisällöiltä
O pyrkii vaikuttamaan yksilön median käyttöön
harjoittelemalla mediataitoja
22. Mediataidon kolme osa-
aluetta
1) Mitä voimme tehdä medialla? (tekniset
taidot ja tiedot)
2) Mitä voimme tuottaa mediaan?
(sosiaaliset ja viestinnälliset taidot)
3) Mitä meidän tulisi ajatella mediasta?
(kriittiset mediataidot)
23. Mediataidot
tarkoittavat kykyä hankkia tietoa medialla ja
mediasta; lukea erilaisia mediatekstejä; eritellä
ja tulkita erilaisia mediasisältöjä; hallita
medialaitteita; viestiä ja ilmaista itseään
eri mediavälinein; valita itselleen sopivia
medioita ja sisältöjä; arvioida ja analysoida
vastaanottamaansa tietoa ja viihdettä; olla
vuorovaikutuksessa median avulla ja toimia
aktiivisesti omassa yhteisössä.
26. Vinkkejä
mediatuokioihin
O Mediapaja viikko-ohjelmaan (päiväkotien yhteistyömuoto)
O Lyhyitä, pieniä tehtäviä, jossa kaikki pääsevät
osallistumaan
O Nukketeatteri, TV-uutiset, varjoteatteri
O Kamerana vessapaperirulla
O Puhelinkeskustelua, omatekoinen kännykkä
O Ääniä, musiikkia, mainoksia yksin ja yhdessä
O Tunteet tutuiksi, videopensselillä kirjaimia ja värejä
O Mediakasvattajien omia tarinoita ja kuvia
O Spontaania keskustelua lapsen mediahahmoista, tunteiden
purkamista
27. Mistä hyvä mediatuokio on tehty?
O Kannustaa lasta löytämään oman, luovan idean
O Luo turvallisen ilmapiirin tehdä ja kokeilla
O Motivoi lapsia
O Herättää kiinnostuksen uuteen tietoon
O Auttaa huomaamaan, että oppiminen on
palkitsevaa
O Antaa mahdollisuuden kokeilla ja keskittyä
tekemiseen, ei pelkkää tulokseen
O Kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja, jossa ei
vertailla, haeta vain oikeita vastauksia tai hyviä
markkinatuotteita, vaan kannustetaan rakentavaan
keskusteluun ja terveeseen kyseenalaistamiseen
(vrt. joko-tai-kulttuuri)
29. Mediatyöpajat (maalis-huhtikuussa)
Digitarinat Varjo- ja nukketeatteri
O Miten video voi O Miten lapsi voi
toimia pensselinä? kertoa tärkeistä
O Mitä kuva voi kertoa asioista uutisten
lapsen muodossa?
todellisuudesta? O Miten roolihahmot
O Mitä kaikkea lapsi voivat peilata lapsen
voi oppia tarinoinnin maailmaa ja
ja kuvaamisen tunteita?
kautta? O Vuorovaikutustaidot!
!
30. Mainokset - työpaja Uutiset - työpaja
O Mainosten O Uutiset lyhyellä
tekemistä ja kuvakäsikirjoituksell
pohdintaa a
lapsinäkökulmasta O Uutisten
O Mahdollisuus kuvaaminen
käyttää tietokonetta, O Uutiset -käsitteen
digikameraa, avaaminen
mobiililaitteita lapsilähtöisesti
