• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Ilmastonmuutos ja energia
 

Ilmastonmuutos ja energia

on

  • 1,406 views

Esitysmateriaalia ilmastonmuutoksesta ja energiasektorista. Päivitetty 2008.

Esitysmateriaalia ilmastonmuutoksesta ja energiasektorista. Päivitetty 2008.

Statistics

Views

Total Views
1,406
Views on SlideShare
1,406
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
24
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment
  • Kasvihuoneilmiössä auringon säteily pääsee maan ilmakehän läpi ja lämmittää maata. Maasta poistuva lämpösäteily ei kuitenkaan pääse ilmakehän läpi koska sen aallonpituus on eri kuin auringon säteilyllä. Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä vaikuttaa siihen kuinka paljon lämpösäteilyä pääsee poistumaan maapallolta. Toisaalta osa auringon säteilystä heijastuu takaisin ilmakehästä ja pilvistä, ennen kuin ne ehtivät lämmittää maata. Kaikki lämpö ei myöskään päädy maahan asti vaan osa jää ilmaan ja pilviin.
  • Kasvihuoneilmiössä ja maapallonlämpenemisessä on monia eri vaiheita, tekijöitä ja ilmiöitä, joita kuva maapallon energiatasapainosta pyrkii kuvaamaan. Maapallolla vallitsee energiatasapaino, joka tarkoittaa sitä, että maapallolle saapuvan energian määrä on yhtä suuri kuin maapallolta poistuvan energian määrä. Kasvihuoneilmiön voimistuminen, eli kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen ilmakehässä, nostaa keskilämpötilaa maapallolla, koska lämpösäteily ei pääse poistumaan ilmakehästä yhtä nopeasti kuin aikaisemmin. Eräät ilmakehän koostumuksen muutokset, kuten esimerkiksi otsonin määrän lisääntyminen yläilmakehässä, laskevat maapallon keskilämpötilaa. Jää- ja lumipeitteen laajuus vaikuttaa auringon säteilyn heijastumiseen maasta, koska auringon säteily heijastuu takaisin tehokkaammin lumesta ja jäästä kuin paljaasta maasta. Pilvipeitteen laajuus vaikuttaa kahdella tavalla maapallon pintalämpötiloihin. Osa auringon säteilystä heijastuu pilvistä suoraan takaisin avaruuteen ja osa absorboituu pilviin.
  • Hiilidioksidin (oikea kuva), metaanin (vasen yläkuva) ja typpioksiduulin (vasen alakuva) pitoisuuksien vaihtelu ilmakehässä viimeksi kuluneiden kymmenentuhannen vuoden aikana (isot kuvat) sekä vuodesta 1750 nykypäivään (pienet kuvat). Arvot perustuvat jäätikkökairausten tuloksiin (eri tutkimuksien antamat tulokset on esitetty erivärisin merkein) sekä suoraan ilmakehästä tehtyihin mittauksiin (punaiset käyrät). Kunkin kaasun pitoisuuden kasvua vastaava säteilypakote on esitetty isojen kuvien oikean reunan asteikolla.
  • Kyseinen käyrä tunnetaan myös nimellä ”jääkiekkomaila”. Michael Mann et al. julkaisi sen 1999 ja se esitettiin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, IPCC:n, kolmannessa arviointiraportissa. Käyrä perustuu puiden vuosirenkaista, koralleista ja jään kairauksista saatuihin tutkimustuloksiin sekä viimevuosisatoina lämpömittareilla tehtyihin mittauksiin. Käyrän paikkansapitävyydestä on kiistelty ja sitä on kritisoitu erityisesti siitä, että siinä ei näy niin sanottuja keskiajan lämmintä kautta noin vuosina 800-1400 eikä pientä jääkautta noin vuosina 1300-1870 Alkuperäinen julkaisu [ Mann M.E. et al. ”Northern Hemisphere Temperatures During the Past Millenium: Inferences, Uncertainties and Limitations”, AGU GRL, v. 3.1, 1999]
  • Kokonaisuudessaan jäätiköt ovat kutistuneet arktisella alueella. Euraasiassa jäätiköt ovat kasvaneet lisääntyneiden sateiden takia. Pohjois-Amerikassa jäätiköiden kutistuminen on ollut erityisen voimakasta. IPCC:n neljännen arviointiraportin mukaan vuosina 1993-2003 myös Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiden massa on hyvin todennäköisesti (90%-99% varmuudella) vähentynyt. Tekokuuhavaintojen perusteella pohjoisten napa-alueiden keskimääräinen vuotuinen jääpeitteen laajuus on pienentynyt 2,7% [epävarmuushaarukka 2,1-3,3%]. Kesällä väheneminen on ollut vieläkin nopeampaa, 7,4% [5,0-9,8%]. Eteläisen jäämeren jääpeitteen pinta-ala vaihtelee vuodesta toiseen, mutta jääpeitteen laajuudessa ei ole havaittu pitkäaikaista trendiä. Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, etteivät myöskään lämpötilat ole tällä alueella keskimäärin nousseet.
  • Malleilla simuloitu maapallon keskilämpötilan tähänastinen muutos (1900–2000; musta käyrä) ja ennustettuja muutoksia vuosille 2000–2100; usean ilmastonmuutosmallin tulosten keskiarvoja. Ennusteet on esitetty erikseen A2- (punainen käyrä), A1B- (vihreä) ja B1-skenaariolle (sininen); oranssi käyrä kuvaa ennustettua lämpötilan muutosta tilanteessa, jossa kaasujen ja hiukkasten pitoisuudet on pidetty v. 2000 vallinneella tasolla. Kaikki lämpötila-arvot on ilmaistu muutoksina suhteessa jakson 1980–1999 keskiarvoon. Epävarmuusasteen mittana kunkin käyrän ympärillä on merkitty varjostuksella ± yhden keskihajonnan levyinen alue. Kuvan oikeassa reunassa olevat harmaat pylväät kertovat parhaan arvion ja epävarmuusvälin ennustetulle lämpenemiselle v. 2100, erikseen kuudelle SRES-skenaariolle. Pylväitten esittämiä arvioita laadittaessa on käytetty kolmiulotteisten kytkettyjen mallien lisäksi myös muuta tietoa, kuten yksinkertaisempien ilmastomallien tuloksia. A1-skenaarioperhe kuvaa tulevaisuuden maailmaa, jossa talouskasvu on hyvin nopeaa ja maapallon väestö kasvaa kuluvan vuosisadan puoliväliin saakka alkaen sen jälkeen pikku hiljaa vähentyä. Tekniikan kehitys on nopeaa, ja uusi tekniikka otetaan nopeasti käyttöön ympäri maailmaa. Kansainvälisen vuorovaikutuksen oletetaan olevan vilkasta sekä maapallon eri alueitten kehityserojen kaventuvan ja tulonjaon tasaantuvan. A1B-skenaariossa energialähteinä käytetään sekä uusiutuvia että fossiilisia polttoaineita. A2-skenaariossa teollisuus- ja kehitysmaitten kehityserot säilyvät suurina. Maapallon eri alueet pyrkivät omavaraisuuteen ja oman erikoislaatunsa säilyttämiseen. Teknologian siirto kehitysmaihin on vähäistä, ja eri maitten väliset tuloerot säilyvät suurina. Koko maapalloa ajatellen taloudellinen kehitys on hitaampaa kuin A1-skenaarioissa. Väestönkasvu jatkuu kehitysmaissa nopeana ja maapallon väkiluku kasvaa nopeasti. B1-skenaariossa teollisuus- ja kehitysmaitten erot tasaantuvat, mikä saa väestönkasvun talttumaan, aivan kuten A1-skenaarioissakin. Erona A-skenaarioihin on, että talous suuntautuu tavaratuotannon asemesta enemmän palveluiden ja tietoyhteiskunnan kehittämiseen. Kestävä kehitys on arvossaan, ja ympäristölle ystävällisen teknologian kehittäminen ja käyttöönotto on nopeaa. Ongelmiin pyritään etsimään maailmanlaajuisia, koko ihmiskunnan kannalta oikeudenmukaisia ja ympäristön säilymisen huomioon ottavia ratkaisuja. B2-skenaariossa pyritään myös ottamaan ympäristönäkökohdat huomioon päätöksenteossa, mutta päätökset määräytyvät enemmän paikallisten etujen perusteella kuin B1-skenaariossa. Eri alueitten kehityserot säilyvät suurina ja väestönkasvu jatkuu, tosin ei yhtä nopeana kuin A2-skenaariossa. Talouden ja tekniikan kehitys on kohtuullisen nopeaa, mutta jakautuu epätasaisesti maapallon eri alueille. IPCC:n näkemyksen mukaan kaikki nämä tulevaisuuden skenaariot ovat mahdollista, eikä mitään tiettyä skenaarioita voida pitää muita todennäköisempänä.
  • ”Lähes varmaa” tarkoittaa suurempaa kuin 99%:n todennäköisyyttä. ”Hyvin todennäköistä” tarkoittaa suurempaa kuin 90% todennäköisyyttä. ”Todennäköistä” tarkoittaa suurempaa kuin 66% todennäköisyyttä.
  • Energian kulutus on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Keskeisimmät syyt kulutuksen voimakkaaseen laskuun vuonna 2005 olivat erittäin leuto talvi, metsäteollisuuden tuotannon lasku työselkkauksen vuoksi sekä tavanomaista huonompi suhdannetilanne terästeollisuudessa. Vuonna 2006 energiankulutus oli noin 35 Mtoe eli noin 1500 PJ.
  • Sähkön kulutus on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Keskeisimmät syyt kulutuksen voimakkaaseen laskuun vuonna 2005 olivat erittäin leuto talvi, metsäteollisuuden tuotannon lasku työselkkauksen vuoksi sekä tavanomaista huonompi suhdannetilanne terästeollisuudessa. Vuonna 2006 sähkön kulutus oli noin 90 TWh.
  • Lähde. Energiateollisuus ry, Kaukolämpötilasto 2007
  • Lähde. Energiateollisuus ry, Kaukolämpötilasto 2007
  • Lähde. Energiateollisuus ry, Kaukolämpötilasto 2007
  • Islanti on ainoa pohjoismaa jossa on geotermistä tuotantoa. Geotermisen tuotannon osuus Pohjoismaiden sähköntuotannosta oli 0,67 % ja tuulivoiman osuus oli 2,01 % vuonna 2006.
  • Lähde: Eurostat GWh
  • Pylväiden leveydet vastaavat ilmoitettuja vuosikulutuksia vuonna 2002, pinta-alat varojen suuruuksia ja korkeudet riittävyyksiä vuosissa nykykulutuksella. Vaikeasti ja erittäin vaikeasti hyödynnettävät öljyvarat ovat epäkonventionaalisia varoja. Uraanivarat koskevat käyttöä nykyisen tyyppisissä reaktoreissa. Hyötöreaktoreissa riittävyys on kymmeniätuhansia vuosia.
  • Lähde: Tilastokeskus
  • Lähde. Energiateollisuus ry
  • Mikäli maailman ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus saadaan vakautettua 450 ppm-tasolle, ilmaston lämpeneminen pystytään 50 % todennäköisyydellä rajoittamaan 2 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna (EU:n tavoite).
  • Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyssä YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssissa hyväksyttiin YK:n Ilmastonmuutoksen yleissopimus eli ns. Ilmastosopimus. Se astui voimaan vuonna 1994. Yleissopimuksessa sen allekirjoittaneet maat tunnustavat virallisesti ilmastonmuutoksen olevan vakava ongelma. Sopimuksen tavoitteeksi on asetettu ilmakehän kasvihuonekaasujen vakiinnuttaminen vaarattomalle tasolle. Yleissopimuksessa on myös asetettu kehykset jatkoneuvotteluita varten, joissa toimenpiteiden tarkemmista yksityiskohdista voidaan sopia. Myös itse yleissopimus sisältää alustavia toimenpiteitä, kuten kansallisten toimintaohjelmien laadinta sekä ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen maataloudessa, energiantuotannossa, luonnonvarojen hyödyntämisessä ja rannikkoalueiden käytössä. Sopimusosapuolten tulee myös tuottaa ns. kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita, joissa kunkin maan ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästölähteet ja -nielut lasketaan, listataan, julkaistaan ja päivitetään säännöllisesti. YK:n ilmastomuutoksen puitesopimuksen on ratifioinut 191 valtiota. Suomi ratifioi sopimuksen 31.5.1994.
  • Nuclear

Ilmastonmuutos ja energia Ilmastonmuutos ja energia Presentation Transcript

  • Ilmastonmuutos ja energia Esitysmateriaalia ilmastonmuutoksesta ja energiasektorista
  • Ohjeita käyttäjille
    • Esityskokonaisuus on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa kunkin käyttäjän tarpeisiin.
    • PowerPointin muistiinpanosivuille on kirjoitettu monien kalvojen kohdalla tarkennuksia sekä tausta- ja lisätietoja. Tästä on maininta kalvon alareunassa. Muistiinpanoihin perehtyminen auttaa kalvojen syvällisemmässä ymmärtämisessä.
    • Halutessanne nopean kokonaiskuvan esityksen sisällöstä, voitte katsella jäsennysnäkymää.
  • Tutkimustietoa ilmastonmuutoksesta
  • Ilmaston lämpeneminen johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiössä auringon säteily pääsee maan ilmakehän läpi ja lämmittää maata, mutta maasta poistuva lämpösäteily ei pääse ilmakehän läpi koska sen aallonpituus on eri kuin auringon säteilyllä. Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä vaikuttaa siihen, kuinka paljon lämpösäteilyä pääsee poistumaan maapallolta. Toisaalta osa auringon säteilystä heijastuu takaisin ilmakehästä ja pilvistä, ennen kuin ne ehtivät lämmittää maata. *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja
  • Maapallon energiatasapaino *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja
  • Kasvihuoneilmiön voimistuminen johtuu kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä
    • Kioton pöytäkirjassa mainitut kuusi kasvihuonekaasua:
    • Hiilidioksidi eli CO 2
    • Metaani eli CH 4
    • Ilokaasu eli dityppioksidi eli N 2 O
    • Perfluoratut yhdisteet eli PFC:t
    • Fluoriyhdisteet eli HFC:t
    • Rikkiheksafluoridi eli SF 6
    • Muita kasvihuonekaasuja:
    • Otsoni eli O 3
    • Bromiyhdisteet eli halonit, esim. CF3Br
    • Freonit eli kloorifluoratut hiilivedyt eli CFC:t
    • Vesihöyry eli H 2 O
    • Merkittävin syy kasvihuonekaasujen lisääntymiseen on ihmisen toiminta!
    Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti
  • Eri kasvihuonekaasujen vaikutus ilmaston lämpenemiseen Vasemmalta oikealle: 1.Hiilidioksidi 2. Muut sekoittuneet kaasut 3. Otsoni 4. Stratosfäärin vesihöyry 5. Pinnan heijastuskyky 6. Pienhiukkaset, suora 7. Pienhiukkaset pilvessä 8. Lentokoneitten vanat 9. Auringon säteily 10. Ihmiskunnan kokonaispakote
  • Hiilidioksidin eli CO 2 :n merkitys ilmaston lämpenemisessä
    • Hiilidioksidi on ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista merkittävin.
      • Valtaosa ilmakehään päässeestä hiilidioksidista on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikenteessä.
      • Toinen pienempi, mutta merkittävä hiilidioksidin lähde on maankäytön muutokset, kuten metsien hävittäminen.
      • Nykyinen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on korkeampi kuin kertaakaan vähintään 650000 vuoteen.
    Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti
  • Kasvihuonekaasujen jakaantuminen toimialoittain EU-27
  • Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on lisääntynyt *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja
  • Kasvihuonekaasun määrä ilmakehässä korreloi maapallon keskilämpötiloja
  • Maapallon keskilämpötila on tutkimusten mukaan noussut 1900- ja 2000-luvuilla *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja
  • Mittausten mukaan lämpötilat ovat nousussa
  • Eri tutkimuksissa on saatu erilaisia tuloksia keskilämpötilan historiasta
  • Merenpinta on kohoamassa
  • Jäätiköiden tilaavuuden muutokset *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja
  • Lämpötila nousee, mutta valinnoillamme on vaikutusta *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja
  • Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja
  • Ilmastonmuutoksen vaikutuksia maa- ja metsätalouteen sekä ekosysteemeihin
    • Lähes varmaa (>99%) on, että
    • Kylmillä alueilla sadot kasvavat ja lämpimillä pienenevät.
    • Hyönteistuhot lisääntyvät
    • Hyvin todennäköistä (90-99%) on, että
    • Metsäpalojen riski kasvaa.
    • Rankkasateet aiheuttavat vahinkoja viljelyskasveille.
    • Todennäköistä (66-90%) on, että
    • Entistä voimakkaammat trooppiset myrskyt vahingoittavat metsiä, viljelyksiä ja koralliriuttoja.
    • Merenpinnan nousun johdosta makeita vesiä suolaantuu.
    Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti
  • Ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesivaroihin
    • Lähes varmaa (>99%) on, että
    • Vaikutuksia lumen sulamisesta muodostuviin vesivaroihin ja joihinkin vesihuoltojärjestelmiin.
    • Hyvin todennäköistä (90-99%) on, että
    • Helleaallot heikentävät veden laatua, esim. leväkukinnot, ja lisäävät kulutusta.
    • Rankkasateet heikentävät pinta- ja pohjavesien laatua, mutta veden saatavuus voi helpottua.
    • Todennäköistä (66-90%) on, että
    • Kuivuuden vaivaamat alueet laajenevat.
    • Myrskyjen aiheuttamat sähkökatkokset aiheuttavat veden jakeluhäiriöitä.
    • Suolaantuminen vaikeuttaa vesihuoltoa.
    Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti
  • Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen
    • Lähes varmaa (>99%) on, että
    • Kylmäaltistukset vähenevät ihmisillä.
    • Hyvin todennäköistä (90-99%) on, että
    • Korkeat lämpötilat aiheuttavat kuolleisuutta etenkin riskiryhmissä.
    • Rankkasateet lisäävät kuolemanvaaraa, loukkaantumisia, tartuntatauteja, hengitystiesairauksia ja ihotauteja.
    • Todennäköistä (66-90%) on, että
    • Kuivuus lisää aliravitsemusta ja ravinnon kautta tarttuvia tauteja.
    • Myrskyt aiheuttavat kuolemaa, loukkaantumisia ja lisäävät tartuntatautien määrää.
    Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti
  • Ilmastonmuutoksen vaikutuksia teollisuuteen, asutukseen ja yhteiskuntaan 1/2
    • Lähes varmaa (>90%) on, että
    • Lämmityksen tarvittavan energian määrä vähenee.
    • Jäähdytykseen tarvittavan energian määrä kasvaa.
    • Kaupunkien ilmanlaatu heikkenee.
    • Lumen ja jään aiheuttamat liikennehäiriöt vähenevät.
    • Vaikutuksia talvimatkailuun.
    Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti
  • Ilmastonmuutoksen vaikutuksia teollisuuteen, asutukseen ja yhteiskuntaan 2/2
    • Hyvin todennäköistä (90-99%) on, että
    • Helteet heikentävät asumisen ja elämän laatua köyhissä ja puutteellisissa oloissa elävillä.
    • Tulvat aiheuttavat vahinkoa infrastruktuurille.
    • Todennäköistä (66-90%) on, että
    • Kuivuus aiheuttaa haittaa teollisuudelle.
    • Trooppiset myrskyt aiheuttavat entistä enemmän vahinkoja.
    • Merenpinnan nousu aiheuttaa muutospainetta infrastruktuuriin ja väestöön rannikolla.
    Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti
  • Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomessa
    • Pohjoismaat ja arktinen alue lämpenevät etenkin talvella
      • Talvikausi lyhenee ja lumipeitepäivät harvenevat
      • Kasvukausi pitenee
    • Suomessa sademäärät kasvavat etenkin talvisin, mutta eivät välttämättä kesäisin
      • Rankkasateet voimistuvat kaikkina vuodenaikoina
    • Lämpötilan noustessa havumetsävyöhyke siirtyy pohjoisemmaksi. 
    Lähde: www.ilmastonmuutos.info, www.ilmasto.org
  • Energian tuotanto ja kulutus
  • Energian kokonaiskulutus on kasvanut merkittävästi Suomessa *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja
  • Sähkön kokonaiskulutus on kasvanut energiankulutusta nopeammin *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja
  • Energian loppukäyttö Suomessa 2006
  • Sähkön kulutus sektoreittain Suomessa 2006
  • Sähkön kokonaiskulutus 2007 90,3 TWh Lähde: Energiateollisuus ry, Energiavuosi 2007
  • Sähkön hankinta Suomessa energialähteittäin 2007 (90,3 TWh) Lähde: Energiateollisuus ry, Energiavuosi 2007
  • Sähkön nettohankinta Suomessa 2006 tuotantotavan mukaan (93,0 TWh yhteensä)
  • Lämmityksen markkinaosuudet Suomessa 2006
  • Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet Suomessa 2007
  • Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 1976-2007
  • Turpeella ja puulla on merkittävä osuus kaukolämmön tuotannossa maakuntatasolla (polttoaineet v. 2007)
  • Pohjoismaissa on monipuolinen sähköntuotantorakenne *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja
  • Sähkön kulutus pohjoismaissa 2006
  • Sähkön tuotanto Euroopassa 2006
  • Sähköntuotannon energialähteet EU-27 2005
  • Energian kulutus Euroopassa 2006
  • Energian kulutus energialähteittäin EU-27 2005
  • Primäärienergian ja sähkön kulutus asukasta kohden EU-maissa 2005
  • Sähkön käytön jakaantuminen EU-27 2005
  • Energian tuotanto kasvaa lähes kaikkialla maailmassa (11 435 Mtoe 2005)
  • Energian tuotannon maantieteellinen jakautuminen 2005
  • Kaikkien energialähteiden käyttö on lisääntynyt
  • Energialähteiden jakaantuminen maailmassa (5546 Mtoe 2005)
  • Sähkön tuotannon kasvu on ollut nopeampaa kuin energian käytön kasvu
  • Sähkön tuotanto maailmassa energialähteittäin (18 235 TWh 2005)
  • Sähkön tuotannon alueellinen jakaantuminen 1971-2005
  • Sähkön tuotannon alueellinen jakaantuminen maailmassa 2004 ( 17 450 TWh)
  • Käytetyimpien polttoaineiden jäljellä olevat varat nykykäytöllä *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja
  • Uusiutuva energia
  • Uusiutuvia energianlähteitä
    • Vesi
    • Biopolttoaineet
    • Tuuli
    • Aurinko
    • Uusiutuva energia on lähtöisin aina alun alkaen auringosta – kuten fossiilistenkin polttoaineiden energia.
  • Uusiutuvien osuus energian tuotannosta oli jo liki neljännes Suomessa 2007
  • Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta Suomessa 2006
  • Uusiutuvien osuus on hitaassa kasvussa EU-25 alueella
  • Uusiutuvan energian osuus EU-maissa 2005 – Suomi kärjessä
  • Uusiutuvan energian tuotanto EU-25 2004
  • Turve on hitaasti uusiutuvaa biomassapolttoainetta
    • Suomessa turpeen kasvu on runsaampaa kuin käyttö
    • Suomessa turve on määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi, sillä sen uusiutumisaika on 2000-3000 vuotta.
    • Turveteollisuus hyödyntää alle yhden prosentin Suomen turvemaista. Nostetusta turpeesta 90 % menee energiakäyttöön.
    • Suomessa on turvemaita yhteensä noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria.
  • Kasvihuonekaasupäästöt
  • Kasvihuonekaasupäästöt EU-27 maissa 2005
  • Sähköntuotannon ominaishiilidioksidipäästöt eräissä Euroopan maissa 2003
  • Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys EU:ssa 1990-2005
  • Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys Suomessa 1990-2006
  • Kasvihuonekaasujen jakaantuminen toimialoittain EU-27
  • Suomen kasvihuonekaasupäästöt lähteittäin 2005 Lähde: Tilastokeskus
  • Suomen arvioidut kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010 ja 2025
  • Maailman hiilidioksidipäästöjen kehitys energialähteittäin 1971-2005
  • Maailman hiilidioksidipäästöt energialähteittäin (27 136 Mt 2005)
  • Maailman hiilidioksidipäästöjen kehitys alueittain (27 136 Mt 2005)
  • Maailman hiilidioksidipäästöt alueittain (27 136 Mt 2005)
  • Yhteistuotannon vaikutus CO 2 päästöihin
  • Päästöttömillä sähköntuotantomuodoilla vältetyt CO2-päästöt Suomessa
  • YK:n ilmastosopimuksen tavoite on vakauttaa ilmakehän kasvihuonekaasu-pitoisuudet turvalliselle tasolle
  • Ilmastosopimukset ja –politiikka
  • YK:n Ilmastosopimus
    • Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyssä YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssissa hyväksyttiin YK:n Ilmastonmuutoksen yleissopimus eli ns. Ilmastosopimus.
    • Yleissopimuksessa sen allekirjoittaneet maat tunnustavat virallisesti ilmastonmuutoksen olevan vakava ongelma.
    • Sopimuksen tavoitteeksi on asetettu ilmakehän kasvihuonekaasujen vakiinnuttaminen vaarattomalle tasolle.
    • YK:n ilmastomuutoksen puitesopimuksen on ratifioinut 192 valtiota.
    Lähde: UNFCCC *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja
  • Kioton pöytäkirja 1/2
    • Jatkoa Rion ilmastosopimukselle (1992), joka laajalti hyväksytty ja ratifioitu.
    • Merkittävä kansainvälispoliittinen sopimus.
      • 175 maata ratifioinut
    • Aloite päästöjen vähentämiseksi kestävälle tasolle.
    • Ilmastovelvoitteet koskevat kuutta kasvihuonekaasua yhteensä.
      • CO 2 , N 2 O, CH 4 , SF 6 , HFC, PFC
      • hiilidioksidi selvästi merkittävin
    • Tavoitteena vähentää teollisuusmaiden päästöjä n. 5 % vuodesta 1990 vuosina 2008-2012; EU:n tavoite on -8 %, joka jaettu jäsenvaltioille taakanjako-sopimuksen mukaisesti.
    Lähde: UNFCCC
  • Kioton pöytäkirja 2/2
    • Päästörajoitukset 38 valtiolle, mm.
      • EU-15 - 8 % (taakanjakosopimus)
      • USA - 7 % (ei ole ratifioinut)
      • Japani ja Kanada - 6 %
      • Australia + 8 % (ei ole ratifioinut)
      • Venäjä, Ukraina, Uusi-Seelanti 0 %
      • Itä-Euroopan siirtymätalouksien maat (ei kaikki) - 8 %; ml. 8 uutta EU:n jäsenmaata
    • Itä-Euroopan rajoitukset eivät edellytä mitään toimia. Päästöt joka tapauksessa paljon alle sovitun tason.
    • Rajoitusten ulkopuolella mm.
      • Lähi-idän öljymaat, Kiina, Intia, Etelä-Amerikka, Aasian kehittyvät teollisuusmaat, Etelä-Afrikka,…
      • tarkoitus oli, että näille rajoituksia myöhemmin
    Lähde: UNFCCC
  • EU-15:n taakanjakosopimus
    • EU jakoi tavoitteensa jäsenmaiden kesken.
    • Suomen tavoite palauttaa päästöt vuoden 1990 tasolle.
    • Prosentit eivät kerro sitä, kuinka haastava tavoite on.
      • Suomen tavoite arvioitu useassa analyysissä yhdeksi kalleimmista tavoittaa
    • Suomen päästöt
      • 1990 noin 71 MtCO2-ekv.
      • 2008-2012 keskimäärin noin 83 MtCO2-ekv.
    + + + + +
  • EU:n päästökauppajärjestelmä 1/2
    • EU:n päästökauppajärjestelmä käynnistyi vuonna 2005
    • Tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja täyttää Kioton pöytäkirjan velvoitteet sekä jäsenmaiden että koko EU:n osalta
    • Päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat yritykset velvoitetaan
      • hakemaan lupaa päästää kasvihuonekaasuja
      • määrittämään ja todentamaan vuotuinen CO2-päästömäärä laitoksittain
      • palauttamaan vuosittain edellisen vuoden päästöjä vastaava määrä päästökiintiötä eli päästöoikeuksia
  • EU:n päästökauppajärjestelmä 2/2
    • Jäsenmaat kiintiöivät yritysten päästöt
      • päästöoikeuksia myönnetään vähemmän kuin yritykset tarvitsevat, jolloin syntyy pakote vähentää päästöjä
      • EU:n komissio valvoo ja päättää päästöoikeuksien jaosta
    • Vuosina 2008-2012 on toinen päästökauppakausi
      • päästöoikeuksia annetaan EU:ssa noin 10 % (200 miljoonaa tonnia CO2/vuosi) vähemmän kuin vuosille 2005-2007
        • yritykset joko vähentävät päästöjään tai ostavat muilta yrityksiltä päästöoikeuksia
        • kokonaisuudessaan päästöt vähenevät tällä määrällä
      • Suomen päästökauppayritykset saavat noin 18 % (8 miljoonaa tonnia CO2 / vuosi) vähemmän päästöoikeuksia kuin vuosille 2005-2007
        • leikkaus kohdentuu pääosin sähkön ja kaukolämmön tuotantoon
  • Päästökaupan piiriin kuuluvat
    • Energiatoiminnot
      • lämpöteholtaan yli 20 MW laitokset, öljynjalostamot ja koksiuunit
      • Suomessa myös alle 20 MW laitokset kaukolämpöverkossa, jos samassa verkossa yksikin yli 20 MW laitos
      • ei koske ongelma- eikä yhdyskuntajätteenpolttoa
    • Terästeollisuus
      • metallimalmin pasutus-ja sintrausyksiköt
      • raudan ja teräksen tuotanto ja valu, kapasiteetti yli 2,5 t/h
    • Rakennustuoteteollisuus
      • sementin ja kalkin valmistus, lasin ja lasikuidun valmistus, keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla (erilaiset tiilet, kivituotteet ja posliini)
    • Paperi- ja metsäteollisuus
      • sellun, paperin ja kartongin valmistus puusta tai muusta kuidusta, jos tuotantokapasiteetti yli 20 t/h
      • massanvalmistus puusta tai muista kuiduista
  • Päästökaupan kattavuus
    • Päästökaupan piiriin kuuluu noin 60 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä.
    • Päästökauppa koskee
      • Suomessa noin 500 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta.
      • EU:n alueella noin 12 000 laitosta.
    • Päästökauppa saatetaan laajentaa koskemaan esimerkiksi lentoliikennettä sekä alumiini- ja kemianteollisuutta.
    • Myös muita kasvihuonekaasuja saatetaan ottaa mukaan järjestelmään.
    • Unionin kaikki 27 jäsenmaata ovat mukana päästökaupassa.
  • Päästökaupan kokonaiskiintiön niukkuus nostaa hintaa ja leikkaa päästöjä
  • Päästökaupan tavoite on vaikuttaa tarjontaan ja kysyntään hiilidioksidin hinnan kautta
    • Päästöttömien ja vähäpäästöisten kilpailukyky paranee
      • edistää investointeja ja nostaa käyttöasteita
      • päästöllisen tuotannon päästöoikeuksien on tarkoitus olla yksi investointien rahoituslähde
    • Vaikutus kysyntään aiheutuu tuotteiden hinnanmuutoksista.
    • Kilpailu markkinoilla pyrkii pitämään vaikutukset mahdollisimman vähäisinä - eli mahdollisimman edullisina.
    • Päämääränä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.
  • Päästökaupan vaikutus polttoaineiden hintaan ja kilpailukykyyn
  • Päästökauppa ja ilmastopolitiikka
    • CDM, puhtaan kehityksen mekanismi, hankemekanismi
    • CDM, Clean Development Mechanism, project mechanism Kioton joustomekanismi. Toteutetaan kehitysmaassa. Mekanismiksi hyväksytyllä hankkeella vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä tai lisätään nieluja. Hankkeesta syntyneistä päästövähennyksistä saadaan CER-päästöyksiköitä. (SY607)
    • Lisäisyys
    • additionality Hankemekanismien hankkeiden on täytettävä ns lisäisyysehto. Hankkeiden on tuotettava sellaisia päästövähennyksiä tai hiilinielujen lisäyksiä, joita ei olisi tapahtunut ilman hankkeita. Hankkeiden pitää myös olla sellaisia, että ne eivät toteutuisi ilman hankemekanismien mukanaan tuomia mahdollisuuksia. (SY607)
    Joustomekanismit 1/2
  • Joustomekanismit 2/2
    • JI, yhteistoteutus, hankemekanismi
    • JI, Joint Implementation , project mechanism
    • Kioton joustomekanismi. Toteutetaan toisessa teollisuusmaassa, yleensä niin sanotuissa siirtymätalousmaissa. Mekanismiksi hyväksytyllä hankkeella vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä tai lisätään nieluja. Hankkeesta syntyneistä päästövähennyksistä saadaan ERU-päästöyksiköitä. (SY607)
  • Päästöyksiköt
    • päästövähennysyksikkö, ERU
    • emission reduction unit, ERU Kioton pöytäkirjan päästöyksikkö. Syntyy toteuttamalla kasvihuonekaasujen päästöjä vähentäviä JI-hankkeita teollisuusmaissa. Vaihtokelpoinen muiden päästöyksiköiden kanssa. Voi siirtää rajoitetusti seuraavalle sitoumuskaudelle. Yksi ERU vastaa yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia. (PK)
    • sertifioitu päästövähennys, CER
    • Certified Emission Reduction, CER Kuten ERU, mutta syntyy toteuttamalla kehitysmaissa kasvihuonekaasujen päästöjä vähentäviä CDM-hankkeita.
  • Ilmastopoliittinen aikajana Suomen energiateollisuuden näkökulmasta
  • Tulevaisuuden näkymät
  • Maailman energiankäytön kasvunäkymät maailmassa
  • Energiankäytön CO 2 päästöjen kasvu maailmassa
  • Suomen sähköntuotanto vuoteen 2025
  • Päästönnusteiden toteutuma
  • EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet vuodelle 2020
    • Kasvihuonekaasupäästöt - 20%
      • vähennys vuoden 1990 tasoon verrattuna, sitova tavoite
      • 30 %, jos muut teollisuusmaat mukaan
    • Uusiutuva energia 20 % osuus
      • osuus energian kokonaiskulutuksesta, sitova tavoite
    • Liikenteen biopolttoaineet 10 %
      • osuus liikenteen polttoainekäytöstä, sitova tavoite
    • Energiatehokkuuden 20 % tehostaminen
  • Suomen ilmastopolitiikan toimet vuosille 2008-2012
    • Päästöt ylittäisivät velvoitteen noin 12 miljoonalla tonnilla vuodessa (15%)
    • Vähennysvelvoitteen jako:
      • sähkön ja kaukolämmön tuotanto 10 Mt/vuosi
      • teollisuus alle 0,5 Mt/vuosi
      • muut sektorit 1 Mt/vuosi
        • liikenne, jätehuolto, maatalous, lämmitys…
      • valtion suorat toimet 2,4 Mt/vuosi
    Lähde: Suomen päästöoikeuksien jakosuunnitelma.
  • Keskeiset tekniikat, joilla uusiutuvien osuutta tullaan lisäämään 1/2
    • Vesi
    • Jokien hyödyntäminen
    • Tekoaltaat
    • Vuorovesi
    • Aaltoenergia
    • Bioenergia
    • Puun ja peltokasvien polttotekniikat
    • Biokaasun poltto
    • Biomassan jalostus polttonesteiksi
  • Keskeiset tekniikat, joilla uusiutuvien osuutta tullaan lisäämään 2/2
    • Tuulivoima
    • Tuulimyllyt
      • Nykytekniikka mahdollistaa sijoittamisen merelle, rannikolle tai korkeille paikoille maalle
    • Aurinko
    • Aurinkosähkö
      • Aurinkokenno
    • Aurinkolämpö
      • Aurinkokeräin
      • Maahan sitoutuva energia, lämpöpumput
    • Sähkö ja lämpö
      • Aurinkotorni
  • Hiilidioksidin talteenotto - CCS, Carbon Capture and Storage
    • Periaatteessa voimalaitosten hiilidioksidipäästöt olisi mahdollista ottaa talteen polttoaineesta riippumatta. Talteenottoon ja varastointiin liittyy kuitenkin vielä huomattavia teknisiä ja taloudellisia sekä osin myös ympäristöllisiä haasteita.
    • Nykytekniikoilla voimalaitosten hyötysuhde pienenisi noin 7-14 prosenttiyksikköä verrattuna tilanteeseen ilman hiilidioksidin talteenottoa.
    • Hiilidioksidin talteenotto on jo kaupallisessa käytössä öljyntuotannossa sekä pienessä mittakaavassa joissakin teollisissa prosesseissa.
    • Ensimmäiset voimalaitosten yhteyteen demonstraatio käyttöön tulevat hiilidioksidin talteenottoyksiköt ovat rakenteilla Euroopassa ja USA:ssa.
  • Hiilidioksidin talteenotto