Sosiaalityö, palvelut ja etuudet muutoksessa - tutkimus perustoimeentulotuen Kela-siirron merkityksestä sosiaalityön asiakkaiden saamaan palveluun. Sanna Blomgren, Jouko Karjalainen, Pekka Karjalainen, Minna Kivipelto, Paula Saikkonen, Peppi Saikku. 12.5.2016.

1. 12.5.2016 1
Sosiaalityö, palvelut ja etuudet
muutoksessa
Tutkimus perustoimeentulotuen Kela-siirron merkityksestä sosiaalityön
asiakkaiden saamaan palveluun
S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

2. Tämä esityksen sisältö
• Sosiaalityön asiakkaiden näkemyksiä palveluista
• Aktivointipolitiikan laajentuminen
• Sosiaalityö ja sosiaalihuolto muutoksessa
• Miten perustoimeentulotukea hakevat asiakkaat ohjautuvat
sosiaalityön palveluihin Kela-siirron jälkeen?
• Tutkimuksen johtopäätökset
• Lisätietoja
12.5.2016 S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 2

3. 12.5.2016 3
Asiakkaiden asema ja odotukset
S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

4. Asiakkaat eivät aina saavuta helposti
sosiaalityötä
• Sosiaalityö ei läheskään aina tavoita kaikkein heikoimmassa
asemassa olevia ihmisiä, jotka tarvitsisivat palveluita.
• Asiakkaaksi tulon käytännöt ovat varsin monimutkaisia ja
tietoa on vaikea saada. Asiakkaat esimerkiksi kyselevät usein
tietoja etuuksista toisiltaan.
• Useimmiten sosiaalityöhön pääseminen edellyttää asiakkaan
omaa aktiivisuutta.
• Kolmannen sektorin tarjoama apu, kuten vertaistuki ja
leipäjonot, on osittain korvannut sosiaalityöltä haettua tukea.
12.5.2016 4S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

5. Asiakkaat toivovat vaivattomasti lähestyttäviä
palveluita ja välittämistä
• Asiakkaiden näkökulmasta onnistuneen palvelun osatekijöitä
ovat
– oma pitkäaikainen työntekijä
– yhteydenoton helppous
– matala kynnys palveluun pääsemiseksi
– mutkaton palvelu, vältetään byrokratiaa sekä asioiden ja
asiakkaan siirtämistä muille viranomaisille
– ennustettavasti maksettavat etuudet
– läpinäkyvä päätöksenteko
12.5.2016 5S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

6. Perustoimeentulotuen Kela-siirto lisää
tasapuolisuutta mutta voi johtaa vaikeuteen
löytää oikeaa palvelua
• Asiakkaat odottavat Kela-siirron lisäävän tuen hakijoiden
tasapuolista kohtelua palvelussa.
• Asiakkaat odottavat, että perustoimeentulotuen siirtäminen
Kelan vastuulle vähentää tuen hakemiseen liittynyttä häpeää.
• Asiakkaat odottavat siirron edistävän päätösten ja
perustoimeentulotuen maksamisen ennustettavuutta.
• Jäykät toimintatavat ja kaavamaiset tulkinnat tukien
myöntämisessä saattavat johtaa asiakkaiden kannalta
kohtuuttomiin tilanteisiin. Tällaisia tilanteita voi tulla eteen
esimerkiksi silloin, kun perustoimeentulotukea alennetaan
kaavamaisesti, jos asiakas kieltäytyy tarjotusta työstä tai
työvoimapalvelusta.
12.5.2016 6S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

7. 12.5.2016 7
Aktivointipolitiikan laajentuminen
S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

8. Aktivoinnin näkökulma vahvistunut
• Työllistymistä edistävät palvelut ovat nykyisin laaja
kokonaisuus kunnissa
• Sosiaalityössä painottuvat aktiivitoimet ja toimeentulotukityö
• Kuntouttavan työtoiminnan volyymi on kasvanut,
toimintamuodot ovat monipuolistuneet, myös ”säilyttävää”
toimintaa
• Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen suhde
on vielä epäselvä
• Työttömien aktivointi ja työllistäminen ovat keskeisiä tehtäviä
myös kolmannella sektorilla
12.5.2016 8S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

9. 12.5.2016 9
Sosiaalityö ja sosiaalihuolto muutoksessa
S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

10. Sosiaalityö hakee paikkaansa 1/2
• Vain osa tuesta ja sen tarvitsijoista kohtaa, tai kohtaaminen
on ohutta, esimerkiksi toimeentulotukivajeen hoitamista. Osa
asiakkaista syrjäytyy sosiaalityön palveluista tai jäävät
pyörimään pohjimmaisiin järjestelmiin. Palveluja on, mutta
ongelmana on saada asiakkaalle oikeat palvelut.
• Sosiaalityöllä on vaikeuksia kohdentaa toimintaansa. Tämä
liittyy oman roolin löytämiseen toimijana, monenlaisten ja -
tasoisten ongelmien olemassaolosta ja yhteistyökuvioiden
selkiytymättömyydestä. Tilannetta vaikeuttaa lisäksi
organisaatioihin liittyvät rakenteet, johtaminen sekä
työntekijöiden vapausasteiden puute työnsä suuntaamisessa.
jatkuu à
12.5.2016 10S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

11. Sosiaalityö hakee paikkansa 2/2
• Toimistokeskeisyydestä halutaan irti, mutta jalkautumiselle ei
ole luotu sisältöjä. Sosiaalityössä on jääty odottamaan, mitä
Kela-siirto tuo tullessaan. Sosiaalityön sisällölle, menetelmille
työtavalle on suuri kehittämistarve.
• Sosiaalityö on kunnissa järjestetty hyvin eri tavoin. Tarpeiden
arviointiin on lukuisia erilaisia malleja/tapoja, eivätkä ne aina
ole kovin systemaattisia. Asiakkaiden ohjaus toimeentulotuen
ja sosiaalityön välillä vaihtelee.
12.5.2016 S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 11

12. Sosiaalityö hoitaa työttömyyden seurauksia 1/2
• Sosiaalityössä pyritään tukemaan yksilöitä olemassa olevissa
olosuhteissa, ei muuttamaan sosiaalisia ongelmia aiheuttavia
rakenteita.
• Sosiaalityö reagoi asiakkaiden erilaisiin ja yllättäviin tilanteisiin
korjaavasti. Esimerkiksi työttömyyden seurauksia hoidetaan
aktivointitoimenpiteillä. Tavoitteelliseen työskentelyyn ja
ratkaisujen hakemiseen asiakkaille on niukalti edellytyksiä.
• Sosiaalityön johto seuraa toimeentulotuen käsittelyaikoja,
asiakasmääriä, kustannuksia ja kuntakohtaisia tietoja
työmarkkinatuen saajista.
jatkuu à
12.5.2016 12S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

13. Sosiaalityö hoitaa työttömyyden seurauksia 2/2
• Sosiaalityön aika ja resurssit eivät riitä uusien työmuotojen
suunnitteluun ja toteuttamiseen (jalkautuva työ, rakenteellinen
sosiaalityö), joilla seurausten sijaan voitaisiin pureutua
ongelmien syihin.
• Kolmas sektori on ottanut vastaan sosiaalityöltä
viimesijaisuuteen liittyviä tehtäviä, kuten välittömän avun
tarjoamisen köyhille.
12.5.2016 S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 13

14. 12.5.2016 14
Miten perustoimeentulotukea hakevat
asiakkaat ohjautuvat sosiaalityön
palveluihin Kela-siirron jälkeen?
S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

15. Tilanteet, joissa toimeentulotuen asiakkaat
voivat tarvita sosiaalityön palvelua
• Perustoimeentulotuki ei riitä asiakkaan taloustilanteen
korjaamiseen. Asiakkaalla voi olla myös täydentävän ja/tai
ehkäisevän toimeentulotuen tarvetta.
• Asiakkaan perustoimeentulotukea alennetaan esimerkiksi
työstä kieltäytymisen vuoksi, jolloin tuen tarve kasvaa.
• Asiakkaalla on kiireellisen toimeentulotuen tarve. Kiireellisen
tuen tarpeeseen johtuvat syyt on aina hyvä selvittää
asiakaskohtaisesti.
• Kelan virkailija tunnistaa asiakkaalla olevan sosiaalityön
tarvetta. Asiakas on ohjattava kunnan sosiaalityön palveluun.
• Asiakas tunnistaa itse sosiaalityön tarpeensa. Asiakas
hakeutuu kunnan palveluohjeiden mukaisesti sosiaalityön
palveluun tai tarvearviointiin.
12.5.2016 15S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

16. Asiakkaan ohjaaminen sosiaalityön palveluun
• Kunnissa on vielä epäselvyyttä siitä, miten asiakkaat ohjataan
Kelasta sosiaalityön palveluihin. Tutkimushetkellä yhteisiä
käytäntöjä kuntien ja Kelan välillä ei oltu vielä tehty.
• Huolta on herännyt siitä, lisääntyykö asiakkaiden putoaminen
palveluiden väliin, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan.
Osa toimeentulotuen asiakkaista ei välttämättä enää asioi
sosiaalityössä, vaikka siihen olisi tarve.
12.5.2016 16S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

17. 12.5.2016 17
Tutkimuksen johtopäätökset
S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

18. Sosiaalipalveluita on uudistettava asiakkaiden
ehdoilla
• Toimeentulotuen Kela-siirto edellyttää sosiaalityön uudistumista
• Palvelujen käyttäjillä on kokemusta, tietoa ja näkökulmia, jotka
pitäisi ottaa lähtökohdaksi uudistuksia suunniteltaessa
– esim. asiakasraadit, kolmas sektori vahvemmin mukaan
• Palvelujen kehittäminen asiakkaiden tarpeita vastaaviksi
– työmarkkinoille siirtyminen ei voi olla ainoa tavoite
– sosiaalisen kuntoutuksen toimintamuodot
– vertaistuki kolmannella sektorilla
• Asiakaslähtöisyys on osoitettava läpi kunnallisen sosiaalihuollon.
Prosessit on kuvattava palvelulupauksena, jonka toteutumista
seurataan kunnan hyvinvointikertomuksessa.
12.5.2016 18S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

19. Sosiaalityön yhteistyörakenteiden
uudistaminen
• Sosiaalihuoltolain (2014) mukaista tarvearviointia on kehitettävä
niin, että arviointi tehdään asiakkaiden tarpeiden perusteella, ei
organisaation asiantuntijuuden perusteella. Sen vuoksi tarpeiden
arviointia ei voi tehdä vain yhden ammattikunnan toimesta vaan
tarvitaan eri ammattikunnista koostuneet asiantuntijat.
Tarvearvioinnin ja asiakassuunnitelman tekemiseen on luotava
yhtenäiset käytännöt.
• Työllisyyspalvelujen yhteys sosiaali-, terveys- ja
kuntoutuspalveluihin on varmistettava myös jatkossa
palvelurakenteiden muuttuessa.
• Palveluissa on irtauduttava sektorilähtöisyydestä ja
organisaatiokeskeisyydestä
– sisällöllinen yhteistyö työllisyyspalvelujen, terveyspalvelujen, kolmannen
sektorin yms. kanssa
12.5.2016 19S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

20. Vaikuttavat sosiaalityön menetelmät
• Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea on kehitettävä
sosiaalityön välineeksi
– asiakkaan kohtaaminen ja palvelutarvearvio
– yhdistäminen muihin palveluihin
– jalkautuvan työn kehittäminen
• Sosiaalityön on tuotava esille sen tehtävät yhteiskunnallisena
toimijana. Sosiaalityön tehtävät eriarvoisuuden poistamisessa, tasa-
arvon ja oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa ja
yhteiskuntarauhan turvaamisessa on tuotava esille.
• Kunnissa on osoitettava selkeät resurssit sosiaalityössä
tapahtuvaan ja muuhun sosiaalisten ongelmien poistamiseen
tähtäävään työhön.
• Vaikuttavuustiedon kerääminen on integroitava sosiaalityön
asiakasprosessiin tietojärjestelmien kautta.
• Suoriteperustaisen seurannan ohella tarvitaan myös muunlaista
seuranta- ja arviointitietoa.
12.5.2016 20S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

21. Mikä tutkimus?
• THL tutki sosiaalityön ja siihen liittyvien palvelujen ja
etuuksien tilannetta kunnissa ennen perustoimeentulotuen
Kela-siirtoa. Tutkimus toteutettiin vuosina 2015-2016.
• Tutkimuksessa koottiin tietoa palvelujen käyttäjiltä,
sosiaalityön ammattilaisilta ja esimiehiltä sekä kolmannen
sektorin toimijoilta.
• Tutkimuksen kohteena olivat:
– aikuissosiaalityön rakenteet
– sosiaalityön orientaatio, menetelmät ja yhteiskunnallinen tehtävä
– työttömien aktivoinnin organisointi ja suhde sosiaalityöhön
– kolmannen sektorin asema
• Hankkeen toinen osa tehdään, kun perustoimeentulotuen
Kela-siirto on toteutunut vuosina 2017-2018.
12.5.2016 21S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku

22. Lisätietoja:
Lähde:
Sanna Blomgren, Jouko Karjalainen, Pekka Karjalainen, Minna Kivipelto, Paula Saikkonen ja Peppi
Saikku. Sosiaalityö, palvelut ja etuudet muutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti
4/2016. Helsinki 2016. ISBN 978-952-302-647-6 (painettu). ISBN 978-952-302-648-3 (verkko)
Lisätiedot:
Minna Kivipelto Pekka Karjalainen
tutkimuspäällikkö erikoistutkija
THL THL
puh. 029 524 7760 puh. 029 524 7055
etunimi.sukunimi@thl.fi etunimi.sukunimi@thl.fi
Aiheesta aikaisemmin:
Kuntien huolehdittava paljon apua tarvitsevien palveluista toimeentulotuen Kela-siirrossa (THL:n
tiedote 18.1.2016)
Perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan – miten asiakas saa sosiaalityön palvelut? (Päätösten tueksi -
julkaisu 1/2016, 18.1.2016)
12.5.2016 22S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku