4·2013
 
 
 

 

 

 

 

 

 

 
 

SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän
strategia
Lokakuu 2013

Lisätiedot:
Eve Kyntäjä
eve.kyntaja@sak.fi
puhelin 020 774 0139

Tilaukset:
SAK
puhelin 020 774 000
SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

1

SISÄLTÖ
1 JOHDANTO ....................................................
2

SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

1 JOHDANTO
SAK:n maahanmuuttopoliittinen työryhmä (ent. monikulttuur...
SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

3

2 TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄKENTTÄ
Eroon kahden kerroksen työmarkkinoista
Amm...
4

SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

Suomessa työvoiman saatavuus eri ammatti- ja toimialoilla vaihtelee ...
SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

5

suomalaisilla työmarkkinoilla että syntyperäisten suomalaisten sopeu...
6

SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

Maahanmuuttopoliittisen työryhmän painopistealueet
Maahanmuuttopolii...
SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

7

5 TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN
SAAVUTTAMISEKSI
Maahanmuuttopoliittisen ...
8

SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

Lisäksi osallistutaan tiedotustilaisuuksiin, messuille ja tapahtumii...
SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

9

6 YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN
Maahanmuuttopoliittisen työryhmän pe...
10

SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

7 VIESTINTÄ
Työryhmälle on tärkeää tiedottaa maahanmuutto- ja kotou...
SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

11

MAAHANMUUTTOTILASTOJA
Muihin Pohjoismaihin ja useimpiin Euroopan ma...
12

SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

458 views
361 views

Published on

SAK:n maahanmuuttopoliittinen työryhmä tarkastelee edunvalvontaa kaikkien Suomessa työskentelevien kannalta: sekä tilapäisesti Suomessa työtä tekevien ulkomaalaisten että vakituisesti täällä asuvien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
458
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
116
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

  1. 1. 4·2013                       SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia
  2. 2. Lokakuu 2013 Lisätiedot: Eve Kyntäjä eve.kyntaja@sak.fi puhelin 020 774 0139 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000
  3. 3. SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ..................................................................................................... 2  2 TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄKENTTÄ ...................................................................... 3  Eroon kahden kerroksen työmarkkinoista .............................................................. 3  Kotoutumista ammattiliiton jäsenenä .................................................................... 4  Yhdenvertainen kohtelu on perusoikeus ................................................................ 4  3 TYÖRYHMÄN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ................................................. 5  4 TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT, TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET ........................ 5  5 TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN  SAAVUTTAMISEKSI ........................................ 7  Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden edunvalvonta ........................................... 7  Järjestäytymisen ja kotoutumisen edesauttaminen ............................................... 7  Maahanmuuttopolitiikkaan vaikuttaminen ............................................................ 8  Syrjinnän ehkäiseminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen ................................. 8  6 YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN ............................................................... 9  7 VIESTINTÄ ..................................................................................................... 10  Maahanmuuttotilastoja ........................................................................................ 11 
  4. 4. 2 SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia 1 JOHDANTO SAK:n maahanmuuttopoliittinen työryhmä (ent. monikulttuurisuustyöryhmä) perustettiin vuonna 2002 vastaamaan yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvan työelämän tarpeisiin. Alkuvuosina painopistealueina olivat maahanmuuttajien kotouttaminen, työyhteisöjen sopeuttaminen vastaanottamaan eri kulttuureista saapuvia työntekijöitä sekä maahanmuuttajataustaisten jäsenten saaminen ammattiliittojen jäseniksi. Vuoden 2013 alussa monikulttuurisuustyöryhmä päätti uudistaa toimintaansa. Tärkein tarkennus oli se, että päätettiin keskittyä edunvalvonnallisiin kysymyksiin. Oleellista on, että työryhmä tarkastelee edunvalvontaa kaikkien Suomessa työskentelevien kannalta: sekä tilapäisesti Suomessa työtä tekevien ulkomaalaisten että vakituisesti täällä asuvien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden. Raja näiden ryhmien välillä saattaa olla häilyvä, erityisesti EU-kansalaisten kohdalla, joiden määräaikaisesta työskentelystä saattaakin tulla pysyvää. Tärkeäksi tavoitteeksi määriteltiin myös maahanmuuttopolitiikkaan vaikuttaminen niin kansallisella tasolla kuin EU-tasollakin. Luonnolliseksi painopistealueeksi nousi Suomessa vakituisesti asuvien maahanmuuttajien järjestäytymisen edistäminen ja kotoutumisen edesauttaminen sitä kautta. Lisäksi työryhmä piti tärkeänä ottaa aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin ja osallistua arvokeskusteluun. Samalla työryhmä päätti muuttaa ryhmän nimen ajan hengen mukaiseksi, työtä ja tavoitteita paremmin kuvaavaksi. Uudeksi nimeksi valittiin maahanmuuttopoliittinen työryhmä, lyhyesti Mampol. Tämä maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia kuvaa työryhmän painopistealueita, työn tavoitteita ja tehtäviä sekä keinoja, joilla tavoitteet saavutetaan. Strategia on linjassa SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi julkaisun kanssa (2011). Strategian tarkoituksena on jäntevöittää maahanmuuttopoliittisen työryhmän toimintaa. Strategian pohjalta valmistellaan vuosittain erillinen toimintasuunnitelma. Liitot nimeävät edustajansa ryhmään SAK:n edustajistokausittain neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vastuu työryhmän työn valmistelusta kuuluu SAK:n maahanmuuttopoliittiselle asiantuntijalle, ja muut SAK:n työntekijät osallistuvat toimintaan toimenkuvansa mukaisesti. Työryhmässä on mukana edustaja myös Työväen sivistysliitosta. Maahanmuuttopoliittinen työryhmä toimii asiantuntijafoorumina työelämän kysymyksissä, jotka liittyvät työperäiseen maahanmuuttoon, ulkomaisen työvoiman rekrytointiin, kotoutumiseen ja monikulttuurisuuteen. On tärkeää hyödyntää liittojen välisen yhteistyön ja synergian luomia mahdollisuuksia. Yhdessä tekemällä tuotetaan ay-liikettä esitteleviä oppaita ja koulutusmateriaaleja, jotka palvelevat kaikkia liittoja. Samalla voidaan koordinoidusti järjestää maahanmuuttoasioita koskevaa koulutusta liitoille ja vieraskielistä koulutusta maahanmuuttajajäsenille. Tämä strategia on hyväksytty maahanmuuttopoliittisen työryhmän kokouksessa 2. lokakuuta 2013. Strategia päivitetään joka neljäs vuosi tai tarvittaessa.
  5. 5. SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia 3 2 TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄKENTTÄ Eroon kahden kerroksen työmarkkinoista Ammattiyhdistysliikkeelle on tärkeää, ettei työperusteinen maahanmuutto johda kahtia jakautuneisiin työmarkkinoihin. Suomessa tehdystä työstä on maksettava työehtosopimusten mukaista palkkaa, ja työssä on noudatettava suomalaisia työehtoja. SAK on erityisen huolissaan niistä ulkomaisista työntekijöistä, jotka eivät osaa kieltä ja ovat tietämättömiä omista oikeuksistaan. Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen on ensisijaista. Kahdet työmarkkinat ovat valitettavasti jo rantautuneet Suomeen, ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö lisääntynyt. Vähemmistövaltuutetun raportista1 käy ilmi, että ihmiskaupparikosten tutkinta ja tuomioistuimissa ihmiskauppana käsiteltyjen asioiden määrä on viime vuosina lisääntynyt. Alipalkkaus ja ns. nollatyösopimukset ja eivät ole poikkeuksellisia Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaisten työntekijöiden alipalkkaus näkyy jo selkeästi tilastoissa. Uusimman palkkarakennetilaston mukaan monien rakennusalojen ja palvelualojen palkkataso on pääkaupunkiseudulla noussut selvästi hitaammin kuin koko Suomen palkkataso samoilla aloilla. Suomalaisia turvattomammassa asemassa olevien ulkomaisten työntekijöiden aktiivinen houkutteleminen Suomeen voi johtaa myös työperäisen hyväksikäytön lisääntymiseen, erityisesti matalapalkkaisilla aloilla. SAK on esittänyt alipalkkauksen kriminalisointia eli työehtosopimusten ehdot alittavan palkan maksamisen säätämistä rangaistavaksi. Harmaaseen talouteen on puututtava järeämmin keinoin, muun muassa tiukentamalla tilaajavastuuta. Ulkomaisen työvoiman työehtojen valvontaa on tehostettava. Lisäksi ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus. Pyrkiessään rekrytoimaan EU:n ulkopuolista työvoimaa työnantajat vetoavat työvoimapulaan. Useimmiten työntekijöitä on vaikea saada siksi, että palkalla ei tule toimeen, työolot ovat huonoja ja työsuhteet osa-aikaisia. SAK ei hyväksy sellaista tietoista politiikkaa, joka johtaa työehtojen heikentämiseen, palkkojen alasajoon, työttömyyteen ja ulkomaisten työntekijöiden käyttämiseen halpatyövoimana. Työntekijöiden rekrytointia EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta säännellään toistaiseksi niin kutsutulla saatavuusharkintamenettelyllä. Oleskelulupaa harkittaessa on ensin selvitettävä, onko Suomen työmarkkinoilla jo käytettävissä kyseiseen työhön sopivaa työvoimaa. Hallitusohjelmassa 2011–2015 on linjattu, että nykyinen saatavuusharkinta säilytetään ja työmarkkinoiden valvontaa tehostetaan. Samalla seurataan kokemuksia Ruotsista, jossa saatavuusharkinnasta on osin luovuttu. 1  Kansallinen ihmiskaupparaportoija – Kertomus 2013. Suomen ihmiskaupan vastaisen toiminnan  haasteet Euroopan neuvoston asiaa koskevan yleissopimuksen valossa. Vähemmistövaltuutettu.  Helsinki 2013.
  6. 6. 4 SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia Suomessa työvoiman saatavuus eri ammatti- ja toimialoilla vaihtelee alueellisten ja paikallisten työmarkkinoiden rakenteen ja tilanteen mukaan. Siksi työvoiman saatavuudesta ei anneta valtakunnallisia linjauksia, vaan asia jätetään alueellisten ELY-keskusten linjattavaksi. Suomessa on tällä hetkellä pula lähinnä työpaikoista eikä työvoimasta. Saatavuusharkinnan poistaminen ei ole perusteltua tilanteessa, jossa työttömyysluvut ovat korkeita ja työolojen valvonta sekä lainsäädäntö puutteellista. Kotoutumista ammattiliiton jäsenenä Maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan tulee tukea. Kotoutuminen on vuorovaikutuksellinen ja kaksisuuntainen prosessi, joka ei onnistu ainoastaan maahanmuuttajille suunnattujen virallisten kurssien ja oppaiden kautta vaan yhteisessä arjessa työpaikoilla, harrastuksissa ja kotiympäristössä. Yhä monikulttuurisemmaksi muuttuva yhteiskunta vaatii myös Suomessa asuvilta avoimuutta, sopeutumista, uuden oppimista ja omaksumista. Tietämättömyys luo maaperää ennakkoluuloille ja väärinkäsityksille molemmin puolin. Työn tekeminen on erittäin hyvä tapa kotoutua, koska työelämä tarjoaa luontevan paikan tutustua uuteen kotimaahan ja sen asukkaisiin sekä oppia kieltä. Ayliikkeellä on mahdollisuus ottaa merkittävä rooli kotouttamisen edistämisessä. Ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen voi tarjota maahanmuuttajalle tunteen osallisuudesta ja mahdollisuuden vaikuttaa. Myös ay-liikkeen kannalta on tärkeää, että maahanmuuttajia saadaan mukaan aktiivisiksi toimijoiksi. Yhdenvertainen kohtelu on perusoikeus Ihmiset ovat kautta aikojen muuttaneet mitä erilaisimmista syistä sekä liikkuneet työn perässä paikasta ja maasta toiseen. Siirtolaisuus kytkeytyy talouden globalisaatioon sekä rikkaiden teollisuusmaiden ja köyhempien maiden väliseen elintasokuiluun. Siirtolaisuuden hyötyjen kääntöpuolena on kuitenkin siihen liittyvä ihmisten hyväksikäyttö, jonka mahdollistaa muualta tulleiden työntekijöiden haavoittuva asema työmarkkinoilla. Ulkomaisen työvoiman asema rikkaissa maissa muistuttaa köyhien maiden halpatyövoiman roolia globaalissa taloudessa. Työpaikan voi saada, mutta palkka on usein huono ja työntekijän asema turvaton. Halpatyö murentaa kaikkien työntekijöiden oikeuksia ja ostovoimaa, koska kunnon työ muuttuu kannattamattomaksi. SAK:laiselle ammattiyhdistysliikkeelle solidaarisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat aina olleet tärkeitä arvoja. Kansalaisuudesta ja etnisyydestä riippumatta kaikilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Suomalaisten kiristyneiden asenteiden taustalla lienee ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan ja huolta oman työpaikan menettämisestä. On tärkeää, ettei työpaikoille synny vastakkainasettelua eikä vihan ilmapiiriä. SAK:lainen ay-liike vastustaa rasismia ja muukalaisvihan lietsomista. Liike pyrkii aktiivisesti tukemaan sekä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden menestymistä
  7. 7. SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia 5 suomalaisilla työmarkkinoilla että syntyperäisten suomalaisten sopeutumista monikulttuuristuvaan työympäristöön. Myös uudet EU:n liikkuvuusdirektiivit korostavat sitä, että työntekijöitä pitää kohdella yhdenvertaisesti ja syrjintään pitää puuttua oikeussuojakeinoin. 3 TYÖRYHMÄN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Heikomman suojelu. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on heikomman puolella riippumatta henkilön kansallisesta tai etnisestä alkuperästä, kielestä tai uskonnollisesta vakaumuksesta. SAK:lainen ay-liike on kaikkien Suomessa työtä tekevien edunvalvoja. Yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vaatimus koskee kaikkia Suomessa työskenteleviä ja asuvia. Positiivinen erityiskohtelu on sallittu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Solidaarisuus. SAK:lainen ay-liike vaikuttaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseen myös ylikansallisilla työmarkkinoilla ja puuttuu epäkohtiin kansainvälisellä tasolla. SAK:lainen ay-liike toimii aktiivisesti ihmiskaupan vastustamiseksi ja painottaa lasten oikeutta leikkiin ja koulunkäyntiin työnteon sijaan. 4 TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT, PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET SAK:n maahanmuuttopoliittinen työryhmä tarkastelee maahanmuuttoa ja moninaisuutta työelämän näkökulmasta. Toiminnan pääpaino on ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden edunvalvonnassa ja lainsäädäntöön vaikuttamisessa. Maahanmuuttajia pyritään saamaan aktiivisiksi osallistujiksi ay-toiminnan kaikille tasoille. Verkostoituminen maahanmuuttajajärjestöjen, viranomaisten ja muiden maahanmuuttoasioihin erikoistuneiden toimijoiden kanssa on välttämätöntä. Maahanmuuttopoliittisen työryhmän tehtävät • Kehittää ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden edunvalvontaa. • Toimia asiantuntijafoorumina maahanmuuttopoliittisissa kysymyksissä, jotka liittyvät työelämään. • Nostaa ulkomaalaistaustaisten jäsenten ja aktiivien määrää ja saada heidän äänensä kuuluville ammattiliitoissa. • Toimia ennakoivasti asioissa, jotka liittyvät työvoiman maahanmuuttoon, kotoutumiseen ja työelämän monimuotoisuuteen.
  8. 8. 6 SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia Maahanmuuttopoliittisen työryhmän painopistealueet Maahanmuuttopoliittinen työryhmä on valinnut painopistealueikseen sellaisia työelämään liittyviä kysymyksiä, joihin se pystyy toiminnallaan vaikuttamaan – eikä pyri ottamaan haltuun koko maahanmuuttoproblematiikkaa. Tehokkaan edunvalvonnan edellytys on korkea järjestäytymisaste. On tärkeää, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät järjestäytyvät ammattiliittoihin ja osallistuvat myös itse edunvalvontaan. Painopistealueet ovat: • ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden edunvalvonta • ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden järjestäytymisen ja kotoutumisen edesauttaminen • maahanmuuttopolitiikkaan ja -lainsäädäntöön vaikuttaminen • syrjinnän ehkäiseminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Maahanmuuttopoliittisen työryhmän tavoitteet Työryhmä on asettanut itselleen tavoitteet kahdella tasolla. Visio 1 koskee oman toiminnan kehittämistä ja visio 2 laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita. VISIO 1 • Maahanmuuttopoliittinen työryhmä on työelämän maahanmuuttoasioiden osaava ja arvostettu asiantuntijaelin, joka vaikuttaa sekä ruohonjuuritasolla että valtakunnallisella tasolla. • Ulkomaalaistaustaiset työntekijät kokevat SAK:n ja SAK:laiset ammattiliitot luotettaviksi ja vahvoiksi edunvalvojiksi ja ay-toiminnan mielekkääksi tavaksi vaikuttaa ja osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan. VISIO 2 • SAK:laisten alojen työntekijät ovat järjestäytyneitä. • Työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta työntekijän kansallisesta tai etnisestä alkuperästä, kielestä tai uskonnollisesta vakaumuksesta. • Suomessa on yhdet, yhtäläiset työmarkkinat. • Palkat ja työehdot ovat työehtosopimusten mukaisia ja mahdollistavat hyvän elämän Suomessa. • Erilaisuus on työpaikoilla sallittua. Kotoutuminen on kaksisuuntaista.
  9. 9. SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia 7 5 TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Maahanmuuttopoliittisen työryhmän tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet on jaoteltu painopistealueiden mukaisesti neljään ryhmään: edunvalvontaan, järjestäytymiseen, maahanmuuttopolitiikkaan ja arvokeskusteluun liittyviin toimenpiteisiin. Tarkempi aikataulu ja vastuunjako määritellään vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden edunvalvonta Keskeisimmät keinot ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden edunvalvonnan kehittämiseksi ovat: • työelämään liittyvän neuvonnan lisääminen • lainsäädäntöön vaikuttaminen • liittojen henkilökunnan ja luottamusmiesten koulutus • tiedottaminen. Työryhmässä selvitetään mahdollisuutta perustaa neuvontapuhelin, josta ulkomaalaiset työntekijät saisivat vastauksia kysymyksiin ja neuvoja työelämän ongelmissa. Lisäksi selvitetään liittojen toimitsijoiden kielitaito ja valmius osallistua neuvontatyöhön. Liittojen palvelutarjontaa tulee kehittää vastaamaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tarpeita. Heille tulee myös laatia omia oppaita ay-liikkeestä Suomessa sekä esitteitä liiton palveluista. Tehokkaita välineitä myös ulkomaalaisten edunvalvonnan parantamiseksi olisivat kanneoikeuden saaminen ammattijärjestöille ja alipalkkauksen kriminalisointi. Maahanmuuttajien työelämässä kohtaamia haasteita täytyy lisäksi saada julkiseen keskusteluun. Niin luodaan päättäjille painetta kohentaa maahanmuuttajien elinolosuhteita ja vaikutetaan kantaväestön asenteisiin ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä kohtaan. Järjestäytymisen ja kotoutumisen edesauttaminen Järjestäytymistä pyritään edistämään kunnollisilla ja huolella suunnitelluilla jäsenhankintatoimilla. On tärkeää saada ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden oma ääni kuuluviin päätöksenteossa ja maahanmuuttajia aktiiveiksi liittojen toimintaan. Maahanmuuttajat eivät saa olla erillisessä ”omassa lokerossaan” vaan jäseniä kaikkien muiden tavoin. Jäsenedut, toiminta ja palvelut kuuluvat tasavertaisesti kaikille. Maahanmuuttopoliittinen työryhmä koordinoi ay-liikkeen toimintaa ja periaatteita koskevan koulutuksen järjestämistä ulkomaalaistaustaisille työntekijöille. Ulkomaalaistaustaisille työntekijöille täytyy viestiä ainakin suurimpien kieliryhmien kielillä sekä selkosuomella.
  10. 10. 8 SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia Lisäksi osallistutaan tiedotustilaisuuksiin, messuille ja tapahtumiin, joissa kerrotaan ulkomaalaistaustaisille työntekijöille ja maahanmuuttajille ay-liikkeen toiminnasta. On tärkeää jalkautua sinne, missä maahanmuuttajat ovat: työpaikoille, oppilaitoksiin, järjestöihin ja tapahtumiin. Myös työryhmän verkostoituminen maahanmuuttajien omien järjestöjen kanssa on tärkeää keskinäisen luottamuksen ja tiedonvaihdon sekä jäsenhankinnan näkökulmasta. Maahanmuuttopolitiikkaan vaikuttaminen Maahanmuuttopolitiikkaan vaikutetaan osallistumalla kansallisiin kolmikantaisiin ja muihinkin työryhmiin sekä lainsäädäntöhankkeisiin. Lisäksi työryhmässä käsitellään eduskunnan valiokunnille laadittavia lausuntoja. Asioihin tulee ottaa kantaa jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa. Maahanmuuttopoliittisen työryhmän jäseniä on SAK:n kautta edustettuina lukuisissa kaksi- ja kolmikantaisissa työryhmissä. Työryhmät ovat merkittäviä vuoropuhelun ja vaikuttamisen paikkoja, ja niissä kertyy paljon ajankohtaista tietoa maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä. EU:n direktiivien vaikutusvallan kasvamisen myötä on erittäin tärkeää tiivistää verkostoitumista EU-toimijoiden kanssa. Työryhmä vaikuttaa SAK:n kautta Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n siirtolaisuustyöryhmässä ja komission työvoiman vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavassa komiteassa. Yhteistyötä FinUnionsin kanssa on syytä tehosta entisestään. Ay-liikkeen palveluksessa aikaisemmin olleet kansanedustajat ja muut poliittiset päättäjät ovat tähän asti olleet heikosti hyödynnetty vaikuttamiskanava, joten sillä saralla on vielä paljon tehtävää. Maahanmuuttopoliittisella työryhmällä on tärkeä rooli alaansa koskevista asioista tiedottamisessa myös SAK:n sisällä. Yhteistyötä SAK:n ja liittojen muiden alojen asiantuntijoiden kanssa tehostetaan esimerkiksi sosiaaliturvan, verotuksen ja harmaan talouden osalta. Maahanmuuttopoliittisen työryhmän asiasisällöt pyritään entistä enemmän sitomaan yhteen SAK:n kansainvälisen toiminnan kanssa. Syrjinnän ehkäiseminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen Maahanmuuttopoliittisen työryhmän toiminnan on oltava ennakoivaa. Tavoitteena on herättää sekä ay-liikkeen sisäistä että julkista keskustelua siitä, miten maahanmuuttoon ja tilapäiseen ulkomaiseen työvoimaan liittyvät kysymykset ovat luonteva osa nykyajan työelämää. Tavoitteena on tuoda esiin oikeaa tietoa ja tehdä maahanmuuttoasioita tutuksi niin liittojen työntekijöille, luottamusmiehille kuin jäsenistöllekin. Julkisessa keskustelussa nostetaan esille maahanmuuttoon liittyviä ilmiöitä ensisijaisesti työntekijän näkökulmasta. Painotetaan yhdenvertaisen kohtelun tärkeyttä sekä toisaalta sosiaalisen polkumyynnin vaikutusta työmarkkinatilanteeseen ja ihmisten asenteisiin. Osallistumalla kansallisiin ja kansainvälisiin projekteihin voidaan löytää ja levittää hyviä käytäntöjä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
  11. 11. SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia 9 6 YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN Maahanmuuttopoliittisen työryhmän perustaja on SAK. Keskusjärjestön ja ammattiliittojen työntekijöistä koostuvan työryhmän jäsenet suunnittelevat työryhmän työn ja osallistuvat aktiivisesti toimintaan. Merkittävimpiä maahanmuuttopoliittisen työryhmän sidosryhmiä ovat kaikki SAK:laiset ammattiliitot, ammattiosastot ja liittojen jäsenistö. Sidosryhmiin voi katsoa kuuluvan myös potentiaaliset uudet jäsenet, sillä maahanmuuttajien järjestäytymisasteen nostaminen on yksi työryhmän tehtävistä. Yhteistyötä tehdään myös Akavan ja STTK:n sekä niiden jäsenliittojen kanssa. Sisarjärjestöt Pohjoismaissa ja muualla maailmassa ovat tärkeässä asemassa kansainvälisen vaikuttamisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen kannalta. Muiden ammattiliittojen lisäksi merkityksellisiä tahoja ovat työnantajaliitot ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Maahanmuuttopoliittisen työryhmän tärkeimmät painopistealueet ovat ulkomaalaisten työntekijöiden edunvalvonta ja lainsäädäntöön vaikuttaminen. Siksi ulkoisista sidosryhmistä merkittävimpiä ovat poliittiset päättäjät (europarlamentaarikot ja puolueiden johtohenkilöt) ja julkishallinto (Euroopan parlamentti, eduskunta, ministeriöt ja kunnat sekä erityisesti työvoimaviranomaiset eli ELY-keskukset ja TE-toimistot). Tärkeitä tietolähteitä maahanmuuttokysymyksissä ovat esimerkiksi yliopistot, korkeakoulut, ammatillisen ja työvoimapoliittisen koulutuksen tarjoajat sekä tutkimuslaitokset. Maahanmuuttopoliittinen työryhmä kehittää yhteistyötä maahanmuuttajille tarkoitettujen neuvontatoimistojen kanssa. Niitä ovat muun muassa Virkainfo, InTopalvelupiste ja Helsingin kaupungin järjestöfoorumi. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös Vähemmistövaltuutetun toimisto ja Joutsenon vastaanottokeskuksen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Kansalaisjärjestöistä merkittävimpiä ovat maahanmuuttajien omat järjestöt ja maahanmuuttotyötä tekevät järjestöt kuten Monika naiset ry sekä Helsingin kaupungin kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa. Myös evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko sekä muut uskonnolliset yhteisöt tekevät paljon hyvää työtä ulkomaalaistaustaisten aseman parantamiseksi ja ovat siksi luontevia sidosryhmiä maahanmuuttopoliittiselle ryhmälle.
  12. 12. 10 SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia 7 VIESTINTÄ Työryhmälle on tärkeää tiedottaa maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisista ajankohtaisista asioista työelämän näkökulmasta. Viestintä tukee strategian toteuttamista. Maahanmuuttopoliittisen työryhmän viestinnän perustehtävät ovat: • ottaa aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin ja osallistua maahanmuuttoa koskevaan arvokeskusteluun • tiedottaa ammattiliiton jäsenyyden hyödyistä ulkomaalaistaustaisille työntekijöille • vaikuttaa ammattiliittojen viestintään siten, että työelämän monimuotoisuus näkyy kaikkien liittojen viestinnässä • edistää monikielistä viestintää ammattiliitoissa • levittää maahanmuuttajatyön hyviä käytäntöjä SAK:laisille liitoille.
  13. 13. SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia 11 MAAHANMUUTTOTILASTOJA Muihin Pohjoismaihin ja useimpiin Euroopan maihin verrattuna maahanmuuttajien määrä on Suomessa edelleen vähäinen. Suomessa asui vuoden 2012 lopussa pysyvästi noin 200 000 ulkomaan kansalaista, mikä on 3,6 prosenttia väestöstä. Ulkomailla syntyneitä, Suomen kansalaisuuden saaneita henkilöitä on noin 257 000, eli heidän osuutensa on 5 prosenttia. Ulkomailla syntyneistä suurin osa (64 %) on syntynyt Euroopassa. Maahanmuuttajien määrä on kuitenkin lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2012 Suomeen muutti ulkomailta 31 280 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin Suomen itsenäisyyden aikana. Pääasialliset syyt muuttaa Suomeen ovat perhe ja opiskelu. Työnteko tulee vasta kolmantena. Viime vuonna Suomi myönsi työnteon perusteella oleskeluluvan noin 5 000:lle EU:n ulkopuolisen maan kansalaiselle. Sen lisäksi Suomessa arvioidaan tilapäisesti olevan töissä noin 50 000 EU:n kansalaista, pääasiassa Virosta ja muilta lähialueilta. Suomessa vakituisesti asuvien maahanmuuttajien työllisyysaste on noin 52 prosenttia. Eniten Suomeen tullaan edelleen lähialueilta: Virosta, Venäjältä ja Ruotsista.
  14. 14. 12 SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

×