Esityksessä tarkastellaan julkisen alan työhyvinvointiasioita.

1. Julkisen alan työhyvinvointi -
mikä olisi keskeistä
henkilöstötyössä?
Pauli Forma, Keva
17.11.2015
Esityksen kuvat: Pixabay.com

2. 26.11.2015 2
Ostopalvelut
0
50000
100000
150000
200000
250000
300000
350000
400000
450000
500000
1950
1960
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Julkisen sektorin
keskeinen rooli
yhteiskunnassa, julkista
sektoria tukeva toiminta-
ympäristö.
Markkinoiden keskeinen
rooli yhteiskunnassa ja
markkinoita tukeva
toimintaympäristö.
Muuttuva toimintaympäristö ja
kuntien henkilöstömäärä
Toimintaympäristötekijät:
• Julkisen sektorin roolin muutos
• Julkisen talouden haasteet
• Euroopan Unioni
• Eläkepoistuma
• Ikääntyminen
• Kaupungistuminen
• Digitalisaatio
• Asiakkaiden muutos
• Yhdenmukaistuminen
• Työelämän muutos

3. 18.11.2015 3
Kunnat
Eläke-
poistuma Ikääntyvä
väestö
Kaupungis-
tuminen
Julkisen
sektorin
muutos
Asiakkaiden
muuttuvat
tarpeet
Julkinen
talous
Työelämän
muutos
Digitalisoi-
tuminen
Euroopan
Unioni
Yhden-
mukaistumi
nen
Julkisen alan toimintaympäristö on isossa muutoksessa

4. ”Kaikki toimintaympäristön
muutosasiat liittyvät henkilöstöön”.
Markku Mattila 2014.

5. Eläkepoistuma
Kuvaus
Noin 80 000 työntekijää
siirtyy eläkkeelle kunta-
alalta vuoteen 2020
mennessä.
Merkitys työelämän
kannalta
Merkittävä
sukupolvenvaihdos,
mahdollisesti pulaa
työvoimasta, alueet
eriytyvät. Haasteet
esimiestyöhön ja HR:ään:
ennakointi, töiden muutos
ja johtaminen, osaamisen
siirtäminen.

6. Ikääntyminen
Kuvaus
Väestöllinen huoltosuhde
heikkenee, kysyntä
vanhusten tarvitsemille
palveluille kasvaa.
Ikärakenteen alueellinen
eriytyminen.
Merkitys työelämän
kannalta
Vanhusten tarvitsemien
palvelujen kysyntä kasvaa,
niukkuus vanhuspalveluja
tuottavasta työvoimasta.
Ikääntyvä työvoima ja
polarisoituminen, eri-
ikäisten johtaminen, uudet
sukupolvet työelämässä.

7. Kaupungistuminen
Kuvaus
Kaupungistuminen kiihtyy.
Palvelutarpeet kasvavat
kaupungeissa, haja-
asutusalueet ongelmissa.
Merkitys työelämän
kannalta
Haja-asutusalueiden
palvelujen järjestämisen
ongelmat, ruuhkautuvat
kasvukeskukset.
Hajautetun työn
johtaminen ja
etäterveydenhuolto.

8. Globalisaatio
Kuvaus
Maahanmuutto lisääntyy,
suomalainen
elinkeinoelämä globaalissa
kilpailussa.
Merkitys työelämän
kannalta
Monikulttuurisuus lisääntyy
julkisen sektorin töissä.
Mahdollisia kriisejä
(esimerkiksi pakolaiset).
Tehtaiden sulkemiset ja
elinkeinorakenteen muutos
aiheuttavat haasteita ja
jopa kriisejä julkisen
sektorin organisaatioille.

9. Yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan
näkökulmat työhyvinvointiin
18.11.2015 9
Yksilö
Yhteisö
Yhteiskunta
Lainsäädännön
kehittäminen,
ohjelmat ja
hankkeet
Työpaikan
toimenpiteet
työhyvinvoin-
nin tukemiseksi
Työntekijän oma
vastuu
työhyvinvoin-
nistaan, elintavat
ja osaamisen
ylläpitäminen.

10. Työuran tukeminen
26.11.2015 10
Työkyky- ja
tyhyjohtamisen
edistäminen
Aktiivisen tuen
palvelut
Kevan
palvelut
Kevan
tavoite
Työuran
vaihe
Ei työkyky-
ongelmia,
mahdollisesti
ajoittaisia
työhyvinvoinnin
haasteita
Työkykyongelmia,
jotka
kehittyessään
saattavat uhata
työuran jatkoa
Työkyky on
alentunut niin,
että työssä
jatkaminen on
vaarantunut.
Ei työkykyä tai
täyttää
eläkeiän, ei
halua jatkaa
työssä
Amm.
kuntoutus ja
eläkeratkaisut
Eläkeratkaisut
Työhyvinvointi,
tuottavuus
Ongelmien
ennakointi,
havaitseminen
ja hoitaminen
Työhyvinvoinnin
turvaaminen
Työkyvyttömyyden
ehkäisy
Työssä
jatkaminen
Lakisääteisen
tehtävän toteutus
Työkyvyttömyys
kustannusten
hallinta ja tyhy
Eläköityminen
Työnantajan
tavoite
Työntekijän
tavoite
Hyvinvointi
työssä
Työkyvyn
säilyttäminen
Työssä
jatkaminen
Toimeentulon
turvaaminen

11. Työntekijyyden kehityslinjat
Suomessa 1945-2013.
26.11.2015 11
Kehityslinja 1940-1950 1960 1970 1980
1990
1990-2010
Muutos
työssä
Maa- ja
metsätaloustyö
Tehdastyö ja
palvelualojen kasvu
Palvelu- ja tietotyö
Työntekoympäristöt Agraari työpaikka Moderni työpaikka Jälkimoderni työpaikka
Sukupuolisuus ja
työ
Maskuliininen
ruumiillinen työ
Femininisoituvat
taitovaateet
Tiivistyvät ja laajentuvat
taitovaateet
Tuottavuuden
luonne
Fyysinen Teknis-älyllinen Sosiaalinen, emotionaalinen ja
psykologinen
Vauraus ja
hyvinvointi
Taloudellinen
niukkuus
Vaurastuminen Subjektiivinen hyvinvointi
Työn organisointi Patriarkaalinen Rationaalinen
suunnittelu
Neuvottelu ja sisäinen ohjaus
Sukupolvi Maalla eläneet Murroksen sukupolvi Informaatioyhteiskuntaan
syntyneet
Terveysvaarat Fysiologiset
uhkatekijät
Kemikaalit ja
myrkyt
Psykologiset ja sosiaaliset riskit
Väsymyksen luonne Fyysinen uupumus Psykosomaatti-
suuden kasvu
Mielenterveysproblematiikka
Lähde: Väänänen ja Turtiainen 1945-2013.

12. Poimintoja työn tulevaisuutta
koskevasta keskustelusta
• Digitalisaatio ja robotisaatio: Kuinka paljon työtä
katoaa? Minkälainen työ katoaa? Minkälaista työtä syntyy?
Mitä tapahtuu jäljelle jäävissä työtehtävissä?
• Uudenlainen osaaminen tulee tärkeäksi, kuten
merkityksellistäminen, tunneäly, uusmedialukutaito ja
virtuaaliyhteistyö.
• Johtamisessa korostuu yhteisöllisyys, läpinäkyvyys ja
verkottunut yhteistyö.
• Työtä tehdään yksilöllisemmin ja hajautetummin, työ
subjektivoituu.
26.11.2015 12Lähde: Tuomo Alasoini.

13. 13
Työyhteisöissä suvaitaan ja luotetaan…
”Työyhteisössäni
ihmisiin voi luottaa.”
”Työyhteisössäni suvaitaan erilaisia
näkemyksiä ja ihmisten erilaisuutta.”
20
19
26
31
20
19
16
27
21
19
17
17
23
21
33
29
26
23
16
20
23
23
49
49
47
42
50
48
51
47
52
47
49
49
49
50
42
52
46
48
50
47
45
50
21
21
21
20
20
22
23
20
19
26
21
21
22
23
13
9
19
24
28
25
25
19
9
10
5
7
10
10
8
6
7
8
11
12
6
6
6
7
6
6
5
8
5
6
1
1
1
1
2
1
1
1
2
1
6
3
3
1
2
2
Kunta
Toistaiseksi voimassa oleva
Määräaikainen
18-29 vuotta
30-44 vuotta
45-54 vuotta
55-67 vuotta
Sivistys
Sosiaali
Tekninen
Terveys
Hallinto- ja toimistotyö
Kirkko
Toistaiseksi voimassa oleva
Määräaikainen
18-29 vuotta
30-44 vuotta
45-54 vuotta
55-67 vuotta
Hallinto- ja toimistotyö
Hautausmaat ja kirkon palvelutyö
Seurakuntatyö
Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä
Melko eri mieltä Täysin eri mieltä
26
25
31
36
25
25
23
32
27
26
24
20
28
27
36
32
34
24
23
20
30
29
49
49
48
46
52
50
44
52
48
46
49
47
49
50
38
51
49
45
50
47
42
51
18
19
14
16
16
16
24
13
18
19
19
22
17
17
14
12
11
23
18
29
17
13
6
6
6
2
5
8
7
2
5
7
7
8
6
6
9
3
5
8
8
4
11
5
1
2
1
1
1
2
1
1
2
1
3
1
1
3
1
1
1
1
1

14. 14
Mitkä tekijät yhteydessä luottamukseen?
75 24 1
Ristiriitojen
ratkaiseminen
Suvaitaan
erilaisuutta
Epäasiallista
kohtelua
työyhteisössä
92
60
17
8
39
67
1
17
Hyvä
tilanne
Siltä väliltä
Huono
tilanne
83
61
43
17
37
51
2
6
En kertaakaan
Kyllä, kerran
Useita kertoja
85
54
24
14
45
57
2
19
Hyvä tilanne
Siltä väliltä
Huono tilanne
,589** ,453** ,341**

15. 15
30
23
28
24
39
26
26
32
52
51
46
44
43
57
49
50
11
19
21
24
9
14
19
10
5
5
5
5
7
1
4
6
1
1
1
3
1
2
1
1
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Kunta
18-29
30-44
45-54
55-67
Kirkko
18-29
30-44
45-54
55-67
Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä
Melko eri mieltä Täysin eri mieltä
Nuoret saavat työstä iloa ja
innostusta!
”Tunnen työssäni innostusta ja työn iloa”
Kunta
Kirkko
Lähde: Pekka ja Perhoniemi 2014.

16. Työelämän muutoksessa Suomessa on
paljon myönteistä
• Työkykyä tukevat toimintamallit ovat parantuneet
• Työterveyshuollon toiminta on parantunut
• Aikaisempaa harvempi menettää työkykynsä
kokonaan
• Työkyvyttömyys masennuksen vuoksi on tullut
harvinaisemmaksi
• Sairaspoissaoloissa aleneva trendi
• Työurat ovat pidentyneet
• Kustannustietoisuus työkyvyttömyyteen liittyen on
noussut
26.11.2015 16

17. Opettajien työhyvinvoinnin
erityispiirteitä eri tutkimusten mukaan
• Koulurakennusten kunto
• Työtilojen ergonomisuus
• Äänen ja kuulon rasitustekijät
• Henkisen ja fyysisen väkivallan uhka
• Monikulttuurisuuden tuomat haasteet
• Digitalisoitumisen tuoma työn muutos
• Työn ja perheen yhteensovittaminen
26.11.2015 17

18. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn
strategisesta johtamisesta
26.11.2015 18

19. Mitä on strategisuus työhyvinvointi- ja
työkykyasioissa?
• Henkilöstövoimavarojen merkitys organisaation
tavoitteiden saavuttamisessa ymmärretään (ja
otetaan vakavasti).
• Henkilöstövoimavarojen johtaminen on osa
organisaation johtamisjärjestelmää.
– Roolit ja vastuut organisaation eri tasoilla ovat
selviä.
– Toimintamallit olemassa ja hiottuja.
– Mittarit, seuranta, arviointi.
– Organisaatio pyrkii suunnitelmallisesti
parantamaan toimintaansa ja työhyvinvointia.
26.11.2015 Pauli Forma 19

20. Henkilöstövoimavarojen seurantaan liittyvien
toimenpiteiden yleisyys
17
17
18
25
28
33
33
35
53
56
58
61
62
78
79
82
56
41
48
52
40
39
39
36
34
25
24
24
29
15
4
14
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Fyysisen kunnon testaaminen
Laskelmat työkyvyttömyyyskustannuksista
Osaamiskartoitukset
Osaamistarpeiden ennakointi
Verkostoneuvottelujen määrän seuraaminen
Puheeksiottotilanteissa sovittujen toimenpiteiden seuraaminen
Puheeksiottotilanteiden määrän seuraaminen
Verkostoneuvotteluissa sovittujen toimenpiteiden seuraaminen
Työhyviinvointi- ja työkykyriskien arviointi
Eläkkeellesiirtymisiän seuraaminen
Eri eläkkeille siirtymisen seuraaminen
Työhyvinvointikyselyjen tekeminen
Tarvittavan työvoiman ennakoiminen (1v)
Eläkepoistuman arviointi (5v)
Henkilöstötilipäätöksen tekeminen
Terveystarkastusten tekeminen
säännöllisesti satunnaisesti on ainakin kerran tehty ei ole tehty kertaakaan en osaa sanoa
26.11.2015 Pauli Forma 20

21. Sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja
työkyvyttömyyseläkkeiden seuranta
26.11.2015 Pauli Forma 21
4
55
31
11
47
10
62
35
22
40
40
81
22
38
69
1
3
4
5
2
2
5
5
6
8
8
7
4
8
7
0 % 50 % 100 %
Seuraamme säännöllisesti sairauspoissaoloja
Tavoite sairauspoissaoloihin liittyen
Seuraamme sairauspoissaolojen kustannuksia
Sairauspoissaolojen taustalla olevia syitä tunnistetaan
Suunnitelma sairauspoissaolojen vähentämiseksi
Seuraamme säännöllisesti työtapaturmia
Meillä on työtapaturmiin liittyvä lukumääräinen tavoite
Seuraamme työtapaturmakustannuksia
Olemme tunnistaneet työtapaturmien taustalla olevia syitä
Olemme tehneet suunnitelman työtapaturmien ehkäisemiseksi
Alkaneita työkyvyttömyyseläkkeitä seurataan
Työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvä lukumääräinen tavoite
Varhaiseläkemenoperusteisen maksun kehitystä seurataan
Työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla olevia syitä selvitetään
Tavoite työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemiseksi
kyllä ei en osaa sanoa

22. Työhyvinvointitoiminnan kehitys,
(havainnollistus)
”Työhyvinvointi on
meille tärkeää”
”Meillä on
toimintamalleja”
”Toimintamallim-
me toimivat, roolit
ja vastuut ovat
selvät”
Aika
100 %

23. 23
Hyvän työkykyjohtamisen piirteitä
Raportointi
Strategisuus
Koulutus
Rakentaminen
Laajuus
Perusrakenne
Työkykyjohtaminen näkyy strategiassa, toimialajohto
ohjaa esimiehiä, henkilöstöjohto on aktiivinen,
työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö on
tavoitteellista.
Esimies, henkilöstöjohto ja toimialajohto saavat
raportointia sairauspoissaoloista, esimiehille on
hälytysraja sairauspoissaoloissa.
Esimiehet on koulutettu aktiivisen tuen
toimintatapaan, myös työntekijät tuntevat
järjestelmän.
Ylin johto, työterveyshuolto, työntekijöiden edustaja
sekä työsuojeluvaltuutetut olleet mukana.
Toimintatapa on käsitelty poliittisessa johdossa.
Organisaatio käyttää aktiivisen tuen toimintatapoja
yhtenäisesti.
Aktiivisen tuen osat on kuvattu selkeästi, eri
toimijoiden roolit ja vastuut ovat selvät.
Lähde: Keva.

24. Case Ylä-Savon Sote
• Lähtökohtana Kevan Kaari-laskurin havainto, että
työkyvyttömyyskustannukset ovat korkeat.
• Mitä tapahtui?
– Ymmärrys ja tosiasioiden tunnustaminen, toimenpiteiden
käynnistäminen.
– Johtoryhmä sitoutui, hallitus sitoutettiin.
– Ammattijärjestöjen edustajat ja ts valtuutetut mukaan.
– Perustettiin työkykykoordinaattorin tehtävä.
– Aktiivisen tuen järjestelmä remontoitiin.
– Esimiesten valtaa ja vastuuta lisättiin, järjestettiin koulutusta
– Tth-suunnitelma uudistettiin, työnantajalähtöisyys
– Tavoitteiden asetanta, tietojärjestelmien käytön parantaminen
– Varhemaksut kohdistettiin aiheuttajayksikölle, esimiehille
esimerkkejä sairauspoissaolojen hinnasta.
26.11.2015 24

25. Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa
palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kunta-
alan organisaatioissa
25
Työkyvyttömyyseläkekustannukset
Työtapaturmakustannukset
Sairauspoissaolokustannukset
Kustannukset
vaihtelevat
merkittävästi
organisaatioiden
välillä.
26.11.2015

26. Pieni määrä henkilöitä on pitkillä
sairauspoissaoloilla – mutta kustannuksista lähes
kolmannes muodostuu näistä poissaoloista
67
26
7
1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv
26.11.2015
Sairauspoissaolojen määrä
keston mukaan
24
47
29
1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv
Kustannusten jakautuminen
sairauspoissaolojen keston mukaan
26

27. Ajankohtaisia tai korostuvia
johtamisen teemoja
• Digitaalinen johtaminen, ”sosiaalinen
aikakausi”
• Läpinäkyvyyden korostuminen
• Muuttuvat työympäristöt, hajautettu työ
• Jatkuva muutos
• Professioiden mureneva valta
• Monikulttuurisuus
• Tiedon rooli kasvaa, ”tieto on nykypäivän
öljy”

28. Tieto ja oikeuden-
mukainen johtaminen
• Päätökset tehdään oikean tiedon perusteella
• Epäonnistuneet päätökset voidaan purkaa
• Asianosaiset ovat edustettuina päätöksiä tehdessä
• Päätökset ovat johdonmukaisia (säännöt ovat samat
kaikille)
• Kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä itseään
koskevissa asioissa
• Päätösten vaikutuksia seurataan ja niistä
tiedotetaan
• Päätösten perusteluista saa halutessa lisätietoja
26.11.2015 28
Lähde: Niehoff ja Moorman 1993.

29. 26.11.2015
29
Mitä asioita jäät todennäköisesti kaipaamaan
työelämästä eläkkeelle siirtymisesi jälkeen?
• 84 % vastasi kysymykseen omin sanoin
”Työkaverit”
n. 2/3 työntekijöistä
”Asiakkaat ja kontaktit”
n. 1/15
”Työn sisältö,
mielenkiintoisuus”
n. 1/15
”Palkka”
n. 1/25
”En mitään”
n. 1/15
”lapset ja nuoret”
n. 1/15
”Työn antama
säännöllisyys ja rytm
n. 1/15
.
”Esimies”
Lähde: Perhoniemi 2013.

30. Kiitokset!
26.11.2015 30