Urpo Hassinen, Suomen metsäkeskus - Bioenergia ja lämpöyrittäjäpäivä 4.12.2019, Energia- ja metsäalan toimijoiden koulutus- ja neuvottelupäivä, IsoValkeinen, Kuopio

1. Urpo Hassinen
4.12.2019
Lämpöyrittäjyyden
vaikutukset
aluetalouteen

2. • Ilmastonmuutoksen hillinnässä päätavoite on saada fossiilienergian käyttö
vähenemään
• Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksien lisääntymisestä 90 % liittyy
fossiilienergian käyttöön (Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n
pääsihteeri Petteri Taalas)
• Rinteen hallitus on linjannut, että Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen
2035 mennessä
• Suomessa kivihiilestä on päätetty luopua 2029 ja myös turpeen käyttö
vähenemässä mm. päästökaupan hintakehityksen takia, jolloin uusiutuvan
metsäenergian tarve kasvaa (Bioenergia ry:n arviossa metsähakkeen
vuotuinen lisäkäyttö lähes 4 milj. k-m3 vuoteen 2030 mennessä)
SUOMEN ILMASTOTAVOITTEITA

3. • Sellutehtaiden ja sahojen sivutuotteiden lisäksi voimme korvata poistuvia
fossiilisia myös ilmastokestävällä lähienergialla suoraan metsästä
• Ylitiheissä riukumetsissä lähes milj. ha:n hoitorästit, jotka voisivat tuottaa
harvennuksen sivutuotteena reilut 30 milj. k-m3 pieniläpimittaista
energiapuuta
• Samalla nuorten metsien hoidolla turvataan tukkipuiden saantoa ja
tulevaisuudessa sahatavaran käyttömahdollisuutta vaikkapa
ilmastokestävään puurakentamiseen
• Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: "Metsät eivät ole
ilmastonmuutoksen torjunnassa ongelma vaan ratkaisu. Metsänomistajan
tärkein ilmastoteko on nuoren metsän hoitorästien hoitaminen"
FOSSIILIENERGIA JA HOITORÄSTIT

4. FOSSIILIENERGIA JA HOITORÄSTIT

6. PRIMÄÄRIENERGIAN KULUTUSJAKAUMA
POHJOIS-SAVOSSA 2018
Lähde: Itä-Suomen energiatilasto T. Karjalainen 2019

7. LÄMPÖYRITTÄJYYS SUOMESSA
• Ensimmäiset kohteet käynnistyivät
vuonna 1992 Kainuussa, Peräseinäjoella
ja Kankaanpäässä.
• Nyt noin 600 lämpöyrittäjävetoista
kohdetta
• Yhteenlaskettu teho noin 450 MW
• Reilut puolet (n.340) kohdetta lämmittää
osakeyhtiömuotoinen toimija, n.100
osuuskunta, n.160 yrittäjä tai
yrittäjärengas
• Alan liikevaihto noin 60 M€/a
• Energiaa (2016) 1 400 000 MWh/a
• Biopolttoaineita 1 500 000 i-m3/a (hake,
pelletti ym)
• Kokoluokissa 300 kW – 6 MW
• 30 % aluelämpöverkoissa, 70 %
erillisiä kohteita
Lähde: Bioenergia ry

8. LÄMPÖYRITYSTEN KANNATTAVUUS
Lähde: TTS

9. Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

10. ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN
• Aluelämmön valmistelua ja ”kypsyttelyä” jo vuodesta 1996, hakelämmitys
aiemmin vain muutamalla maatilalla
• Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä
hetkellä 55, kaikki metsänomistajia
• Hoidon tai raaka-ainetoimituksen piirissä kolme omaa hakelämpölaitosta ja
yksi asiakkaan omistama pellettikontti, biokattilat yhteisteholtaan 4,96 MW
• Osuuskunnan omistamien
lämpöverkkojen pituus
yht. n. 11 km
• Lämmitettävät kohteet
mm. Joensuun kaupungin
kiinteistöjä, toimisto- ja
liikerakennuksia sekä
35 rivitaloyhtiötä
• Lämmitettävä rakennustilavuus
yht. n. 282 300 r-m³, mikä vastaa
n. 800 omakotitalon tilavuutta

11. ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN
• Lämmitysenergiaa myydään yhteensä n. 15 400 MWh/v ja hakkeen vuotuinen
käyttö n. 27 000 i-m³, josta 80-90 % riukumetisistä (harvennuksia n. 200 ha/v)
• 2018 liikevaihto n. 1,5 milj. €, tase n. 3 milj. € ja oma pääoma n. 1,8 milj. €
• Kokonaistyöllistävyys kerrannaisvaikutuksineen 7-10 henkilötyövuotta
• Osuuskunta yleinen vierailukohde (ryhmistä tyypillisesti n. 60 % ulkomailta)
• Tunnustuksena toiminnastaan osuuskunta on saanut Pro Maaseutu –
palkinnon vuonna 2002, Suomen vuoden lämpöyrittäjä 2014 – palkinnon,
sekä hiilineutraalien kuntien (HINKU) -verkoston lokakuun 2017 Hinku-teko
-palkinnon

12. KOLME OMAA HAKELAITOSTA
yhteensä hoidossa 6 biokattilaa ja 4,96 MWth
Yläkylä 800 kW Uimaharju 1000 + 1000 kW
Alakylä 1200 + 800 kW Tuuliharjun pellettikontti 160 kW

13. AURINKOPANEELIT 21 kW
asennettu syksyllä 2017, tuottavat sähköä 12 000-13 000 kWh/v

14. • Vaikutuslaskennat tehty 2017: Lasse Okkonen, Karelia-amk ja Olli
Lehtonen, LUKE
• Suorat vaikutukset
˃ Suorat ja välittömät taloudelliset toiminnot, joita hanke synnyttää
(työpaikat, tulovaikutukset)
• Epäsuorat vaikutukset
˃ Tuotanto-, työllisyys- ja tulomuutokset, jotka tapahtuvat toisissa
liiketoiminnoissa alueella. Yleensä toisissa teollisuus- ja
liiketoimintakohteissa, jotka tarjoavat panoksia ko. hankekohteelle
• Johdetut vaikutukset
˃ Paikallisten kotitalouksien kulutusvaikutus, joka on seurausta
suorista ja epäsuorista vaikutuksista (esim. työntekijät kuluttavat
uuden palkkatulonsa alueella)
ALUETALOUSVAIKUTUKSET

15. Lämmityskustannusten
säästöt perustuvat
vertailtavan öljylämmityksen
hintaan
Hakkeella tuotettu aluelämpö
on ollut koko laskentakauden
edullisempaa kuin öljylämmitys
Lämmityskustannusten säästöt
kunnalle olivat 1.81 milj. €
(ka. 120 000 € /a) ja
kotitalouksille 2.28 milj. €
(ka. 152 000 €/a)
Säästöt yht. 4,1 milj. €
LÄMMITYSKUSTANNUSTEN SÄÄSTÖN
JAKAUTUMINEN ASIAKKAILLE
0
50000
100000
150000
200000
250000
300000
350000
400000
Säästön jakautuminen (€)
Kunta Kotitaloudet

16. TULOVAIKUTUKSET 2000-2015
0,0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Tulovaikutukset (33 toimialaa)
Säästöt, Kunta Säästöt, Kotitaloudet Tuotanto investoinnit

17. • Aikasarjana tarkasteltuna öljyn korvaaminen paikallisella
hakkeella on tuonut huomattavia säästöjä
• Investointien tulovaikutukset aluetalouteen olivat
0,4 miljoonaa euroa, lämmöntuotannon vaikutus oli
3,4 miljoonaa euroa ja kotitalouksien ja julkisen sektorin
lämmityskustannusten säästön kerrannaisvaikutukset
molemmat 1,4 miljoonaa euroa
• Kokonaisvaikutukset 2000-2015: työpaikkavaikutukset 159 htv
ja 6,6 miljoonaa euroa aluetalouden tuloa
TULOVAIKUTUKSET 2000-2015

18. • Lämpöyrittäjyys on kasvanut merkittäväksi sektoriksi viimeisen
20 vuoden aikana, mutta sen aluetaloudellisesta merkityksestä on
edelleen varsin hajanaista tietoa
• Aluetaloudelliset hyödyt voidaan maksimoida a) paikallisella
toimintamallilla ja raaka-aineilla b) asiakkaiden saavuttamilla
kustannussäästöillä c) mahdollisten voittojen uudelleen-
investoinneilla
• Metsätalouden kautta saavutettavat hyödyt ovat myös
huomattavia (metsänomistajien tulovaikutukset = kotitalouksien
tulovaikutuksia), näistä tarvitaan lisätutkimusta
• Kansainvälisiä vertailukohtia aluetaloushyötyjen saavuttamisesta
löytyy mm. yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä, paikallisyhteisöjen
”community energy” –malleista (mm. Britannia ja Kanada), ja
”energiaköyhyyteen” liittyvistä hankkeista
YHTEENVETOA

19. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus