2. Väitöstutkimus ja sen tavoitteet
• 1) Tarkastella elämänkulun (life course) ja ammatillisen toimijuuden
(professional agency) teoreettisia periaatteita elämäntapahtumissa,
käännekohdissa työurilla samalla tunnistaen ja selvittäen työurien
pidentämisen mahdollisuuksia
• 2) Tunnistaa ja selvittää, mikä merkitys on organisaatiolla yksilön
ammatilliseen toimijuuteen ja elämänkulkuun sekä tarkastella
ammatillista toimijuutta työorganisaation rajanylityksissä ja
rakenteellisissa uudistuksissa
• 3) kokeilla ja kehittää osallistavia ja dialogisia ammatillista
toimijuutta edistäviä toimintatapoja työuralla mahdollisesti
tapahtuvia käännekohtia ajatellen
• 4) kehittää teoriaa elämänkulun ja ammatillisen toimijuuden
merkityksestä työelämän käännekohdissa.
MNM11/14/http://tutkijanamaarit.blogspo
t.fi
5. Ammatillinen toimijuus
• PROAGENT –hankkeessa ammatillista toimijuutta on määritelty mm.
– Se tulee julki ja sitä harjoitetaan, kun ammatillinen subjekti/työntekijä ja
yhteisö esim. käyttävät vaikutusvaltaa, tekevät valintoja ja ottavat kantaa
tapoihin, jotka vaikuttavat tapoihin toimia työssä tai ammatilliseen
identiteettiin.
– Se on läheisesti yhteydessä mm. työntekijän sitoumuksiin, ideoihin,
motivaatioon, kiinnostuksiin ja tavoitteisiin.
– Työntekijän yksilöllisiä kokemuksia, tietoa ja osaamista kuin myös yksilöllisiä
kehittymisresursseja käytetään, kun ammatillinen toimijuus toteutuu.
– Työntekijöillä on työhön diskursiivisia, käytännöllisiä ja sisäsyntyisiä suhteita,
jotka vaikuttavat työn tekemiseen ja ammatilliseen toimijuuteen.
– Ammatillinen toimijuus on yhteydessä sosiokulttuurisiin ja materiaalisiin
olosuhteisiin. Nämä voivat olla joko resursseina tai rajoitteina.
– Ammatillista toimijuutta tarvitaan erityisesti kehitettäessä yksilön ja
työyhteisön työtä ja esimerkiksi uudelleenarvioidessa ammatti-identiteettiä.
(Paloniemi, S.; Eteläpelto, A.; Hökkä, P. & Vähäsantanen, K. 27.-31.8.2014.)
MNM11/14/http://tutkijanamaarit.blogspo
t.fi
6. Elämänkulun toimijuus
• Elämäkulun toimijuuden käsitteen ”avaajina”
mm. Hitlin ja Elder (2007)
– eksistentiaalinen (luontainen toimijuus)
– Pragmaattinen (kun tavanomaiset toimintatavat
eivät riitä)
– identiteetin (arjen rutiinit)
– ja elämänkulun (suunta, ”normitiekartta”
elämälle, murroskohdat, pisteet kiinnostuksena)
toimijuus
MNM11/14/http://tutkijanamaarit.blogspo
t.fi
7. Urapolut, muutos jne.
• Urapolut
– Puhe työurista
• Muutos
– Liminaalitila
• Oppiva organisaatio
MNM11/14/http://tutkijanamaarit.blogspo
t.fi
8. Tutkimusongelmat
• Mitkä taustatekijät, yhteisön/työpaikan/organisaation sosiokulttuuriset tekijät sekä
ammatillisen toimijuuden kokemukset ja tuntemukset ovat yhteydessä henkilön
jaksamisikään nykyisessä työssään?
a) sosiokulttuuriset ja –demografiset kontekstit (esim. sukupuoli, ikä, koulutusaste,
ammattipositiot, valta/vastuu, palvelussuhteen laatu, valtarakenteet, työn materiaaliset ja
sosiaaliset artefaktit, muut yksilölliset ominaisuudet
b) Ammatillisen toimijuuden kokemukset ja tuntemukset sekä käsitys itsestä ammatillisena
toimijana (esim. ammatillinen identiteetti, osaaminen, työhistoria ja –kokemus, omat
ammatilliset tavoitteet, ammatillinen positio)
c) Pelastusalalla oleva joustavien työurien puhe ja teot (esim. uudelleen koulutus,
kiinnostukset, osallistumiset erilaisiin työuran pohtimisen tilaisuuksiin)
• Mitkä joustavien työurien ajatukset/suunnitelmat ovat yhteydessä ammatillisen
toimijuuden tuntemuksiin?
– (Esim. sairaus/vamma tai muu seikka, joka estää tai on estänyt sen työn tekemistä, mihin
henkilö on tullut työyhteisöön)
• Lisäkysymykset haastatteluja varten
MNM11/14/http://tutkijanamaarit.blogspo
t.fi
9. Kyselytutkimus
• Kyselynä Jyväskylän yliopiston PROAGENT-hankkeessa kehitetty
”Vaikutusmahdollisuudet työssä” –kysely
• Toteutus maalis-heinäkuu 2013
• Kyselyn rakenne
– taustatiedot (esim. sukupuoli, ikä, tutkinto, työantaja,
esimiestehtävissä toimiminen, työuran pituus),
– vaikuttamismahdollisuudet työssä ja työyhteisössä (esim. työn
itsenäisyys, kuulluksi tuleminen, osallistuminen päätöksentekoon),
– osallisuus ja vuorovaikutteisuus työyhteisössä (esim. tasavertaisuuden
tuntemus, myönteinen ilmapiiri, toisten tukeminen),
– työssä oppiminen (esim. osaamisen jakaminen, työskentelytapojen
kehittäminen, uuden oppiminen työssä),
– ammatilliset tavoitteet (esim. työn mielekkyys ja arvostaminen, uran
edistäminen, sitoutuminen työhön),
MNM11/14/http://tutkijanamaarit.blogspo
t.fi
10. Kyselytutkimus
• Kyselyn rakenne
– vaikuttaminen työssä ts. missä määrin vastaaja kokee voivansa
vaikuttaa asioihin (esim. työajat, työskentelytavat,
päätöksentekoon osallistuminen),
– vaikuttamisen ilmeneminen ts. kuinka usein vastaaja on esim.
ottanut kantaa työyhteisön asioihin, tehnyt ehdotuksia,
kehittänyt työtään, työhön vaikuttavat tekijät (esim. tilat, oma
osaaminen, valtarakenteet),
– joustavat työurasuunnitelmat (esim. jaksamisikä tässä työssä,
osallistuminen tilaisuuteen tai vastaavaan, jossa ohjattu
miettimään vaihtoehtoisia työmahdollisuuksia, muun
koulutuksen hankkiminen, vastaajalla on sairaus/vamma tai muu
syy, joka estää tai on estänyt työskentelemästä siinä työssä,
johon on tullut).
• Lisäksi mahdollisuus kommenteille.
MNM11/14/http://tutkijanamaarit.blogspo
t.fi
11. Kyselytutkimus
• Vastaajat
– Päätoimisia vakinaisia ja määräaikaisia (pois lukien sopimuspalokuntien henkilöstö)
pelastuslaitosten työntekijöitä, N=261
– Viiden pelastuslaitoksen alueella Keski-Uusimaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja
Kainuu
– Keski-ikä 41,4 vuotta, naisia 7,7 % vastaajista
– Esimiestehtäviä (N=88), vastuutehtäviä=93)
– Vakituisia 88,5 % vastaajista
– 34,1 % jokin sairaus tai vamma, joka estänyt tai estää sen työn tekoa, jota on tullut tekemään
työantajalle
• Toteutuksesta
– Jokaisella pelastuslaitoksella käytiin esittelemässä tutkimusta jo työuraryhmille (Pohjois-Savo
ja Päijät-Häme) tai koko paikalla olevalle henkilöstölle (Kainuu, Keski-Suomi ja Keski-Uusimaa)
– Sähköinen ja paperinen vastauslomake
– Suuresta paperilomakkeiden määrästä (65 % vastanneista) johtuen, osaan sähköisessä
kyselyssä pakollisina olleisiin kysymyksiin ei ollut joko huomattu tai haluttu vastata, jolloin
vastaajajoukko on vaihdellut kysymyksittäin välillä N= 240 – 261.
MNM11/14/http://tutkijanamaarit.blogspo
t.fi