Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Marja-Liisa Manka: LeadEmo – Edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaamisen kehittämiseksi

807 views

Published on

Työelämä 2020 -hankkeen tiedeverkoston tilaisuus 11.3.2014, tutkimusesittely

Published in: News & Politics
  • Login to see the comments

  • Be the first to like this

Marja-Liisa Manka: LeadEmo – Edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaamisen kehittämiseksi

  1. 1. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1 LeadEmo – Edistynyt menetelmäLeadEmo – Edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaamisenesimiesten tunneosaamisen kehittämiseksikehittämiseksi -Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Tieto -ja palvelutalouden laitos, Niklas Ravaja, Mikko Salminen, Mikael Saarinen -Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, Synergos Marja-Liisa Manka, Kirsi Heikkilä-Tammi, Marjut Manka, Laura Bordi Tekes, 2011–2013
  2. 2. Tunneäly ja tunnetaidotTunneäly ja tunnetaidot  taustalla tunneälyn käsite:  Mayerin ja Saloveyn (1997) malli määrittelee tunneälyn kykynä havaita oikein, arvioida ja ilmaista tunteita; kykynä tavoittaa ja/tai tuottaa tunteita silloin kun ne edesauttavat ajattelua; kykynä ymmärtää tunteita ja emotionaalista tietoa; kykynä säädellä emootioita edistääkseen emotionaalista ja älyllistä kasvua  ei keskitytty puhtaasti tunneälyyn  käsitteen laajentaminen tunnetaitoihin ottamalla mukaan elementtejä mm. positiivisen psykologian alalta  mm. psykologinen pääoma, sosiaalinen pääoma, työhyvinvointi  käyttämällä käsitettä ”tunnetaidot” korostetaan myös ko. taitojen opittavuutta ja harjoiteltavuutta Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2
  3. 3. Hankkeen kuvausHankkeen kuvaus  yhtenä tavoitteena toteuttaa oppimisympäristö, jossa esimiehet voivat ohjatusti harjoitella tunnetaitoja sekä itsenäisesti että työyhteisön jäsenten kanssa  osallistujia useilta eri aloilta, esim. kaupanalalta, elintarviketeollisuudesta, tekniikanalalta, palvelualalta ja sosiaalialalta  aluksi mittauksia ja kartoituksia (mm. tunne- ja johtamisosaamisen 360°, tunneälyn itsearviointi SREIT, psykofysiologiset mittaukset, psykologisen pääoman, sosiaalisen pääoman ja työhyvinvoinnin kartoitukset)  hyödynnettiin oppimisympäristön tehtävissä Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 3
  4. 4. Tuloksia mittauksistaTuloksia mittauksista  Keskustelu esimies-alainen: neutraalius yleisintä - silloin ei synny kontaktia ja dialogin mahdollisuutta Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4  esimiehen yksikön arvioitu ilmapiiri yhteydessä esimiehen tunneosaamiseen  tunneäly ja vähäisempi stressi/syvempi rentoutuminen kytkeytyivät yhteen
  5. 5. Oppimisympäristön sisältöOppimisympäristön sisältö  koosteet kunkin osallistujan kartoituksista ja mittauksista  39 harjoitustehtävää, jotka jakautuivat neljään kokonaisuuteen:  kartoitustehtävät (5 kpl): omiin kartoituksiin ja niiden tulkintaan liittyvät tehtävät  videotehtävät (3 kpl): omiin keskusteluvideoihin liittyvät tehtävät  pysyvät tehtävät (4 kpl): koko oppimisjakson ajan tehtävät harjoitukset (esim. tunteiden kirjaaminen, mindfulness-harjoitukset, oma kehittymissuunnitelma)  viikkokohtaiset kehittymistehtävät (27 kpl): mm. psykologisen ja sosiaalisen pääoman kehittämiseen keskittyvät yksilö- ja ryhmätehtävät  lisämateriaalit (videot, artikkelit ym.)  palautteet: osallistujat saivat tutkijoilta palautteen jokaiseen palauttamaansa tehtävään Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 5
  6. 6. Aineisto ja menetelmätAineisto ja menetelmät  Kuuden viikon harjoitteluaika; 46 esimiestä kahdeksasta organisaatiosta  23 (50 %) teki oppimisympäristön harjoitustehtäviä, keskimäärin 14 tehtävää (3-36)  Aineisto:  Haastattelut (n=5)  Kaksi avointa kysymystä lomakekyselystä (n=21)  Ryhmäkeskustelut (n=10)  Menetelmä: aineistolähtöinen sisällönanalyysi  Suosikit - viikottaiset kehittymistehtävät:  Unelmaminä, tervehtiminen, kysymyksiä työyhteisöstäsi  Arvioitiin hyödyllisimmiksi:  Kartoitustehtävät  Viikottaiset kehittymistehtävät Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 6
  7. 7. Missä kehityttiin?Missä kehityttiin?  tunteiden huomioiminen  huomion kiinnittäminen omiin ja toisten tunteisiin, tunteista puhuminen  tunteiden tunnistaminen, tunteiden vaikutus omiin johtamiskäytäntöihin  työyhteisön huomioiminen  työyhteisön jäseniin tutustuminen, kuulumisten kysely  henk.koht. vuorovaikutuksen tärkeys  yhteisten onnistumisten huomioiminen, palaute  ongelmatilanteiden ratkaiseminen  työkaluja ja varmuutta ongelmatilanteiden ratkaisemiseen  kärsivällisyyden ja ymmärtäväisyyden kasvaminen  ongelmatilanteisiin liittyvien tunteiden huomioiminen ja niistä puhuminen ”Tietenkin tämmöinen kuulumisten kysely, et kyllä sitä aina tietyssä mittakaavassa tossa on ollut, ja ehkä nyt sit välillä osaa jonkun semmoisenkin, jonka kuulumiset vähemmän kiinnostaa, niin muistaa sitten niitäkin kysellä.” Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 7
  8. 8. Missä kehityttiin?Missä kehityttiin?  tietoinen läsnäolo  keskittymien  rauhoittuminen  järjestelmällisyys  myönteisyys  oman ajattelun tietoinen suuntaaminen myönteisiin asioihin  myönteisten asioiden nostaminen esiin työyhteisössä, myönteisen ilmapiirin ruokkiminen ”Tavallaan just se pienikin rauhoittuminen, niin kyllä se just alitajuntaa selvittää sillä tavalla, et ne asiat, siinä vaiheessa kun niitä rupeaa tekemään ja muuta, niin ne on vaan sit paljon valmiimpia ja paketissa.” Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 8
  9. 9. Mikä tuki oppimista?Mikä tuki oppimista?  aikataulun ja tehtävin muokkaaminen itselle sopiviksi  tehtävien valikoiminen ja muokkaaminen  tehtävien itsenäinen aikatauluttaminen, tekeminen omaan tahtiin  palaute  ei kokenut harjoittelevansa yksin  kannustus, tuki  ohjaus, suuntaviivat, vahvistus omalle toiminnalle  oma kiinnostus ja motivaatio  motivaatio kehittyä  kiinnostus aihepiiriin  valmius varata aikaa harjoitteluun ”Et sitten on joku siinä, et mikä tavallaan on sitten jonkun toisen kanta, et mennäänkö oikeeseen suuntaan vai olisko joku muu tapa kenties.” Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 9
  10. 10. Mikä haittasi oppimista?Mikä haittasi oppimista?  ajanpuute  työnantaja ei varannut aikaa harjoitteluun  joutui aikatauluttamaan itse  työkiireet, yhteisen ajan puute työntekijöiden kanssa  tehtävien vaativuus ja kuormittavuus  liikaa tehtäviä oppimisjakson pituuteen nähden  tehtävät vaativia, tehtävänannot vaikeita ymmärtää  aihepiiri vieras, kieli liian tieteellistä  tehtävien sopimattomuus itselle tai työyhteisöön  tehtävät ristiriidassa oman toimintatavan tai työyhteisön toimintakulttuurin kanssa  koettiin teennäisiksi ja kiusallisiksi ”Ne oli tosiaan monet asiat niin kaukana siitä mun normaalista tavasta toimia. Siinä tuli välillä semmonen fiilis, et meneekö tää nyt tavallaan ihan teeskentelyn puolelle.” Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 10
  11. 11. Mikä haittasi oppimista?Mikä haittasi oppimista?  oppimisympäristön käytettävyysongelmat  tekniset ongelmat: videot eivät auenneet, sivusto kirjasi ulos  aineiston järjestämiseen liittyvät ongelmat: tehtävien jaottelun epäselvyys, tehtävien näkyminen kerralla  tuen ja vuorovaikutuksen puute  liian yksin  olisi kaivattu tapaamisia ja keskustelua ”Helposti niitä kyllä tekee mekaanisesti. Niitä tekee ja täyttää mekaanisesti, ja muistijäljet mitä syntyy on aika pieniä. Siihen nähden, että kun on kunnon keskustelu, kunnon väittely, niin sen muistaa loppuelämänsä.” Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 11
  12. 12. Lopuksi: Mihin tulisi kiinnittää huomiotaLopuksi: Mihin tulisi kiinnittää huomiota oppimisympäristöä suunniteltaessa?oppimisympäristöä suunniteltaessa?  riittävä aika  aikaa tehtävien tekemiseen työajalla  tehtävien määrä ja laajuus suhteessa aikaan  vuorovaikutus ja tuki  ohjaajien ja osallistujien välinen, osallistujien keskinäinen ja työyhteisön keskinäinen vuorovaikutus  työnantajan tuki  tehtävien sovellettavuus, tehtävien vieminen aitoihin tilanteisiin  tehtävien muokkaaminen erilaisiin työyhteisöihin sopiviksi  harjoitusten tekeminen aidoissa työtilanteissa  käytettävyys  tekninen toimivuus  sisällön järjestäminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 12
  13. 13. LisätietoaLisätietoa  Loppuraportti Niklas Ravaja, Mikko Salminen, Mikael Saarinen, Marja-Liisa Manka, Laura Bordi, Marjut Manka, Kirsi Heikkilä- Tammi: LeadEmo Edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaamisen kehittämiseksi, Aalto-yliopisto & Tampereen yliopisto. 2013.  http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tyonilo/Ty %C3%B6nilon-julistus_MikkoSalminen.pdf  Bordi, L., Manka, M., Heikkilä-Tammi, K. & Manka, M.-L. 2013. Tunnetaitojen kehittäminen verkossa - case-tutkimus esimiehille suunnatusta oppimisympäristöstä. Työelämän tutkimuspäivät 2013, konferenssiesitys.  Bordi, L., Manka, M., Heikkilä-Tammi, K. & Manka, M.-L. 2013. Learning emotional skills online - participants' experiences of an e- learning program for managers and supervisors. ICERI2013 Proceedings. ICERI2013 - 6th International Conference of Education, Research and Innovation, Seville 18th-20th November 2013. (Conference presentation) Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 13
  14. 14. Käynnissä olevat tutkimusprojektitKäynnissä olevat tutkimusprojektit  HYVE 2020: Työ, yhteisö ja kestävä talous 2014–2015 (TEKESin Liideri-ohjelman tutkimushanke)  HYVE 2020 tarkastelee uudenlaista yhteisöllisyyttä uuden työn käsitteen, työn uusien tilojen, läsnäolon ja johtajuuden näkökulmista. Tulevaisuuden työssä individualisoitumisen, monipaikkaistumisen ja moniarvoistumisen trendit asettavat haasteita työelämässä tapahtuvalle, työn merkityksellisyyden ja tuottavuuden kannalta tärkeälle yhteisöllisyyden rakentumiselle. Hyvän työelämän ehdot ja uudet työelämän hyveet ovat edellytyksiä kestävälle taloudelle ja menestykselle. Tutkimuskysymykset käsittelevät yhteisöllisyyden rakentumista uutta työtä koskevissa teorioissa, uudenlaisissa tiloissa ja työpaikoissa sekä työntekijöiden kokemuksissa. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 14
  15. 15. Käynnissä olevat tutkimusprojektitKäynnissä olevat tutkimusprojektit  Henkilöstön voimavarojen mittaaminen kunnissa – Miten saada aikaan innostavia ja positiivisia työpaikkoja? 2013–2014 (KAKS)  Tutkimuksen tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla voitaisiin ennaltaehkäistä työpahoinvoinnin aiheuttamia ongelmia kuten liian varhaista eläköitymistä sekä kehittää kuntien työpaikkoja entistä toimivammiksi. Toimintatutkimuksen kautta selvitetään yhdessä toimijoiden kanssa, mitä hyötyä kuntien työyhteisöille on voimavaralähtöisestä mittaamisesta tähän asti tehdyn ongelmalähtöisen (sairauspoissolot jne.) mittaamisen sijaan. Tutkimuksessa tuotetaan mittareita, joiden avulla työyhteisöjen tila ja vahvuudet voidaan osoittaa.  Psykososiaalisiin tekijöihin keskittynyt työhyvinvointitutkimus Suomessa 2013–2014 (STM)  Selvityksessä kartoitetaan vuosina 2005–2013 (pääpaino 2010-luvulla) toteutettua suomalaista tutkimusta liittyen psykososiaaliseen kuormitukseen ja työhyvinvointiin sekä niihin liittyvien riskien hallintaan. Selvityksessä tuodaan esiin myös hyviä ja vaikuttavia keinoja psykososiaalisen kuormituksen ja työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden vähentämiseksi sekä annetaan ehdotuksia ja suosituksia liittyen tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämistyöhön.Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 15
  16. 16. Käynnissä olevia kehittämishankkeitaKäynnissä olevia kehittämishankkeita  Jamit 2012-2014  Hankkeen päätoteuttaja on Kuntoutussäätiö. Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisryhmä toteuttaa hankkeessa mm. sosiaalisen pääoman intervention neljällä työpaikalla ja järjestää kolme psykologisen pääoman valmennusta osatyökykyisille sekä tekee selvityksen osatyökykyisen työuran jatkamisen kustannusvaikutuksista. Ryhmä on tehnyt sosiaalisen pääoman kehittämisen oppaan, joka löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/Yhteis%C3%B6llisyydell %C3%A4_netti_sivutettu.pdf  DIGILE – Digital Services – Wellness Services, Tekesin rahoittama SHOK-ohjelma 2013-2014  Työhyvinvoinnin tutkimus-ja kehittämisryhmä on partnerina SHOK- ohjelmassa. Ryhmä toteuttaa mm. selvityksen inhimillisen pääoman mittaamisen nykytilasta sekä osallistuu uudenlaisen mittarin kehitystyöhön. Lisää tietoa http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi.html Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 16

×