Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelta 2013 - Antti Laine

2. Sisältö
1 Tiivistelmä ...................................................................................................................................... 7
1.1 Tiivistelmä ............................................................................................................................... 7
1.2 Sammandrag ............................................................................................................................ 8
1.3 English Summary .................................................................................................................... 9
2 Johdanto .......................................................................................................................................... 9
3 Kauppatieteiden maisterit ............................................................................................................. 11
3.1 Taustatietoja vastavalmistuneista .......................................................................................... 11
3.2 Valmistuneet tyytyväisiä saamaansa opetukseen .................................................................. 17
3.3 Gradujen toimeksiannot ennallaan ........................................................................................ 21
3.4 Kyltereillä hyvät mahdollisuudet kansainvälistymiseen ....................................................... 22
3.5 Käänne työmarkkinatilanteessa ............................................................................................. 24
4 Kauppatieteiden kandidaatit ......................................................................................................... 32
4.1 Taustatietoja vastavalmistuneista .......................................................................................... 32
4.2 Toiveena lisää ohjausta opintojen alkuun .............................................................................. 37
4.3 Vaihtoon pääsee sujuvasti ..................................................................................................... 40
4.4 Luonnollinen jatkumo maisteriopintoihin ............................................................................. 42
5 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ............................................................................................ 43
5.1 Yhteenveto ............................................................................................................................ 43
5.2 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTM ......................................................................... 44
5.2.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................... 44
5.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästyminen ................................................................. 46
5.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................... 47
5.2.4 Pro gradu -tutkielman tekeminen ja rahoitus ................................................................. 52
5.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ................................................................................ 53
5.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ..................................................................................... 54
5.3 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTK .......................................................................... 57
5.3.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................... 57

3. 5.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt .......................................................... 59
5.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................... 60
5.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ................................................................................ 67
5.3.5 Jatkosuunnitelmat .......................................................................................................... 69
6 Itä-Suomen yliopisto ..................................................................................................................... 71
6.1 Yhteenveto ............................................................................................................................ 71
6.2 Itä-Suomen yliopisto, KTM .................................................................................................. 72
6.2.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................... 72
6.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt .......................................................... 74
6.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................... 74
6.2.4 Pro gradu -tutkielman tekeminen ja rahoitus ................................................................. 79
6.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ................................................................................ 80
6.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ..................................................................................... 81
6.3 Itä-Suomen yliopisto, KTK ................................................................................................... 84
6.3.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................... 84
6.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt .......................................................... 85
6.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................... 86
6.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ................................................................................ 90
6.3.5 Jatkosuunnitelmat .......................................................................................................... 91
7 Jyväskylän yliopisto ..................................................................................................................... 93
7.1 Yhteenveto ............................................................................................................................ 93
7.2 Jyväskylän yliopisto, KTM ................................................................................................... 94
7.2.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................... 94
7.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt .......................................................... 96
7.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................... 96
7.2.4 Pro gradu -tutkielman tekeminen ja rahoitus ............................................................... 100
7.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................. 100
7.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................... 102
7.3 Jyväskylän yliopisto, KTK .................................................................................................. 104
2

4. 7.3.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................. 104
7.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ........................................................ 106
7.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................. 106
7.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................. 111
7.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................ 113
8 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ........................................................................................... 114
8.1 Yhteenveto .......................................................................................................................... 114
8.2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTM ........................................................................ 115
8.2.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................. 115
8.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ........................................................ 117
8.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................. 117
8.2.4 Pro gradu -tutkielman tekeminen ja rahoitus ............................................................... 122
8.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................. 122
8.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................... 124
8.3 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTK ......................................................................... 126
8.3.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................. 126
8.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ........................................................ 129
8.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................. 129
8.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................. 134
8.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................ 135
9 Oulun yliopisto ........................................................................................................................... 137
9.1 Yhteenveto .......................................................................................................................... 137
9.2 Oulun yliopisto, KTM ......................................................................................................... 138
9.2.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................. 138
9.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ........................................................ 140
9.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................. 140
9.2.4 Pro gradu -tutkielman tekeminen ja rahoitus ............................................................... 144
9.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................. 145
9.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................... 146
3

5. 9.3 Oulun yliopisto, KTK .......................................................................................................... 149
9.3.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................. 149
9.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ........................................................ 150
9.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................. 151
9.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................. 156
9.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................ 157
10 Svenska handelshögskolan ......................................................................................................... 159
10.1 Yhteenveto....................................................................................................................... 159
10.2 Svenska handelshögskolan, KTM ................................................................................... 160
10.2.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................. 160
10.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ........................................................ 162
10.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................. 162
10.2.4 Pro gradu -tutkielman tekeminen ja rahoitus ............................................................... 167
10.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................. 168
10.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................... 169
10.3 Svenska handelshögskolan, KTK .................................................................................... 172
10.3.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................. 172
10.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ........................................................ 174
10.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................. 175
10.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................. 180
10.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................ 182
11 Tampereen yliopisto ................................................................................................................... 183
11.1 Yhteenveto....................................................................................................................... 183
11.2 Tampereen yliopisto, KTM ............................................................................................. 184
11.2.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................. 184
11.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ........................................................ 185
11.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................. 186
11.2.4 Pro gradu -tutkielman tekeminen ja rahoitus ............................................................... 190
11.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................. 190
4

6. 11.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................... 192
11.3 Tampereen yliopisto, KTK .............................................................................................. 194
11.3.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................. 194
11.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ........................................................ 196
11.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................. 197
11.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................. 201
11.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................ 203
12 Turun kauppakorkeakoulu .......................................................................................................... 204
12.1 Yhteenveto....................................................................................................................... 204
12.2 Turun kauppakorkeakoulu, KTM .................................................................................... 205
12.2.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................. 205
12.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ........................................................ 207
12.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................. 207
12.2.4 Pro gradu -tutkielman tekeminen ja rahoitus ............................................................... 211
12.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................. 212
12.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................... 213
12.3 Turun kauppakorkeakoulu, KTK ..................................................................................... 215
12.3.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................. 215
12.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ........................................................ 217
12.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................. 218
12.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................. 222
12.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................ 223
13 Vaasan yliopisto ......................................................................................................................... 225
13.1 Yhteenveto....................................................................................................................... 225
13.2 Vaasan yliopisto, KTM ................................................................................................... 226
13.2.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................. 226
13.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ........................................................ 227
13.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................. 228
13.2.4 Pro gradu -tutkielman tekeminen ja rahoitus ............................................................... 231
5

7. 13.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................. 232
13.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................... 233
13.3 Vaasan yliopisto, KTK .................................................................................................... 235
13.3.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................. 235
13.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ........................................................ 237
13.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................. 238
13.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................. 242
13.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................ 243
14 Åbo Akademi .............................................................................................................................. 244
14.1 Yhteenveto....................................................................................................................... 244
14.2 Åbo Akademi, KTM ........................................................................................................ 245
14.2.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................. 245
14.2.2 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................. 245
14.3 Åbo Akademi, KTK ........................................................................................................ 248
14.3.1 Vastaajien taustatiedot ................................................................................................. 248
14.3.2 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .................................................................. 248
15 Yhteenveto .................................................................................................................................. 251
Liite 1: Kyselylomake (KTM) ............................................................................................................. 254
Liite 2: Kyselylomake (KTK) ............................................................................................................. 262
6

8. 7
1 Tiivistelmä
1.1 Tiivistelmä
Vuonna 2013 valmistui yhteensä 2 207 kauppatieteiden maisteria ja 1 884
kauppatieteiden kandidaattia. SEFEn järjestämässä vastavalmistuneiden
palautekyselyssä vastausaste maistereiden osalta oli 88,2 prosenttia, joka on peräti 13,7
prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Kandidaattien osalta vastausaste oli
hieman pienempi, 74 prosenttia. Valmistuneista maistereista naisia oli 55 prosenttia,
mutta kandidaateista vain 46 prosenttia.
Vaikka vastaajat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä koulutukseensa, tietyissä osa-alueissa
nähtiin parantamisen varaa. Opettajatutorointi oli opintojen ohjauksen
selkeästi heikoin osa-alue. Kielten opetuksen laatu vaihteli suuresti yksiköittäin ja
lisäksi kursseille pääsy oli monin paikoin haastavaa. Suurin osa vastaajista arvioi
saamansa yrittäjävalmiudet verrattain heikoiksi. Myös yhteyksiä työelämään ja
käytännönläheisempää opetusta toivottiin lisää.
Viime vuosina paranemaan päin ollut kauppatieteiden maistereiden työtilanne on
notkahtanut hieman vuonna 2013. Vain 46 prosenttia vastaajista oli valmistuessaan
vakinaisessa kokopäivätyössä. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli tyytyväisiä
työtilanteeseensa ja 81 prosenttia koki työtilanteensa vastaavan koulutusta vähintään
melko hyvin. Vastavalmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani oli 3 000 euroa,
keskiarvo 3 214 euroa ja keskihajonta 1 210 euroa.

9. 8
1.2 Sammandrag
År 2013 utexaminerades sammanlagt 2 207 ekonomie magistrar och 1 884 ekonomie
kandidater. Svarsgraden för den enkät som SEFE skickat ut till de nyutexaminerade
var 88,2 procent bland magistrarna, vilket är hela 13,7 procentenheter mer än
föregående år. Svarsgraden bland kandidaterna var något mindre, 74 procent. Av de
utexaminerade magistrarna var 55 procent kvinnor, men endast 46 procent av
kandidaterna.
Även om respondenterna allmänt taget var nöjda med sin utbildning ansåg de ändå
att det finns vissa delområden som borde förbättras. Lärarutorskapet var det klart
svagaste delområdet inom studiehandledningen. Kvaliteten på språkundervisningen
varierade kraftigt mellan enheterna och dessutom var det på många ställen svårt att
komma med på kurserna. Största delen av respondenterna bedömde de
företagarfärdigheter de fått som relativt svaga. Kontakter till arbetslivet och i högre
grad praktisk undervisning önskades också i större utsträckning.
Ekonomie magistrarnas sysselsättningsläge, som under de senaste åren blivit bättre,
försämrades något under 2013. Endast 46 procent av respondenterna var fast anställda
och heltidsarbetande när de utexaminerades. Två tredjedelar av respondenterna var
nöjda med sin arbetssituation och 81 procent upplevde att deras arbete motsvarade
utbildningen åtminstone ganska bra. Medianen för de nyutexaminerades
bruttomånadslön var 3 000 euro, medeltalet 3 214 euro och standardavvikelsen 1 210
euro.

10. 9
1.3 English Summary
In 2013, a total of 2 207 MSc (econ.) and 1 884 BSc (econ.) students graduated in Finland.
Among the former group, an annual graduate feedback survey conducted by SEFE got
a response rate of 88,2 %, which was remarkably 13,7 % higher than the year before.
The response rate for the BSc (econ.) graduates was 74 %. The majority (55 %) of the
Master’s graduates were women, while their proportion of Bachelors was only 46 %.
Even though the respondents were for the most part satisfied with their education,
certain aspects were consistently rated at a lower level. Teacher tutoring was clearly
the weakest part of student counseling. The quality of language teaching was highly
variable between universities. Furthermore, many respondents felt that the availability
of language classes was not sufficient. Majority of them also thought that their
entrepreneurial readiness was moderate at best, and that there should have been more
connections to the business life and more practical side to the teaching.
The employment situation of MSc graduates that had been improving in recent years,
seems to have taken a turn for worse. Only 46 % of respondents were in a permanent
full-time position upon graduation. Two thirds were content with their employment
situation and 81 percent felt that their work measured up to their education at least
quite well. Median monthly wage for employed graduates was 3 000 €, whereas the
average was 3 124 €, the standard deviation being 1 210 €.
2 Johdanto

11. Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ry toteuttaa vuosittain
yhteistyössä ekonomikoulutusyksiköiden kanssa palautekyselyn vastavalmistuneille
kauppatieteiden kandidaateille ja maistereille. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää
valmistuneiden kokemuksia kauppatieteellisestä koulutuksesta ja koulutusyksiköistä
sekä kerätä tietoja vastavalmistuneiden sijoittumisesta työmarkkinoille. Tutkimus on
tarkoitettu ensisijaisesti kauppatieteellisen koulutuksen laadun ylläpidon ja
kehittämisen tueksi.
Vastavalmistuneiden palautetta on kerätty vuosittain jo 1990-luvun alusta lähtien.
Vuonna 2013 kysely toteutettiin sekä sähköisenä että paperisena lomakkeena.
Lomakkeiden jakaminen ja tiedonkeruu hoidettiin koulutusyksiköissä. Niiden
käsittelyn ja perusanalyysin tuotti Tampereen yliopiston informaatiotieteiden
yksikkö. Lopullinen tiedon analysointi on ollut SEFEn vastuulla. Kyselyyn saatiin
vastauksia kaikista ekonomikoulutusta tarjoavista yksiköistä.
Raportin alkuosassa kyselyn tulokset esitellään kokonaisuutena sekä kandidaatti- että
maisterivastaajien osalta. Näitä maanlaajuisia tuloksia käytetään vertailutietona
raportin jälkiosassa esiteltävien koulutusyksikkökohtaisten tulosten rinnalla.
Huomionarvoista on, että kauppatieteellisen koulutuksen pää- ja sivuaineista sekä
koulutusohjelmista käytetyt nimet vaihtelevat koulutusyksiköittäin. Raportissa
käytettävät nimikkeet eivät välttämättä täsmää kunkin yksikön omiin nimityksiin.
Vaikka tällä kertaa jokaisesta koulutusyksiköstä saatiin vastauksia, vastausaktiivisuus
vaihteli huomattavasti yksiköittäin. Paikoittain vastausprosentti jäi valitettavasti jopa
alle viidenkymmenen, kun taas osassa yksiköitä se lähenteli sataa. Raportissa on
pyritty esittämään olennaisimmat ja havaintomääriltään merkittävimmät tulokset.
Raporttia lukiessa on syytä huomioida, että arviot perustuvat vastaajien subjektiivisiin
näkemyksiin. Kyselyssä on käytetty kahta eri vastausasteikkoa.
10

12. Väittämäkysymyksissä on ollut käytössä asteikko 1-4 (1 =täysin eri mieltä, 2=
jokseenkin eri mieltä, 3= jokseenkin samaa mieltä, 4= täysin samaa mieltä, 0= en osaa
sanoa). Arviointikysymyksissä sen sijaan on käytetty asteikkoa 1-5 (1= heikko, 2=
välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen). Raportin kuvioiden seliteteksteissä
on huomioitu kussakin kysymyksessä käytössä ollut asteikko. Asteikon välit
ymmärtää kukin vastaaja omalla tavallaan, joten asteikkoa ei voida pitää tasavälisenä.
11
Raportissa käytetään seuraavia lyhenteitä eri koulutusyksiköistä:
Aalto Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Hanken Svenska handelshögskolan
JY Jyväskylän yliopisto
LUT Lappeenrannan teknillinen yliopisto
OY Oulun yliopisto
TaY Tampereen yliopisto
TSE Turun kauppakorkeakoulu
UEF Itä-Suomen yliopisto
VY Vaasan yliopisto
ÅA Åbo Akademi
3 Kauppatieteiden maisterit
3.1 Taustatietoja vastavalmistuneista
Vuonna 2013 vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden palautekyselyyn
vastasi yhteensä 1662 henkilöä (taulukko 1). Vuonna 2013 Suomessa valmistui 1884

13. kauppatieteiden maisteria, joten kyselyn vastausprosentti oli 88,2 prosenttia.
Vastausprosentti nousi peräti 13,7 prosenttiyksikköä viime vuodesta.
Aktiivisimmat vastaajat löytyivät Aalto-yliopistosta, Turun kauppakorkeakoulusta ja
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, joissa vastausprosentti oli selvästi yli 90.
12
Valmistuneet
2013
Vastauksia Vastaus-
%
Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
Aalto 457 432 94,5% 20,7% 26,0%
Hanken 254 205 80,7% 11,5% 12,3%
JY 232 80 34,5% 10,5% 4,8%
LUT 187 174 93,1% 8,5% 10,5%
OY 175 151 86,3% 7,9% 9,1%
TaY 130 67 51,5% 5,9% 4,0%
TSE 290 273 94,1% 13,1% 16,4%
UEF 110 34 30,9% 5,0% 2,1%
VY 291 228 78,4% 13,2% 13,7%
ÅA 81 18 22,2% 3,7% 1,1%
Yhteensä 1884 1662 88,2% 100% 100%
Kuvio 1: Vastaajien sukupuolijakauma, KTM, %. Kuvio 2: Ikä valmistuessa, KTM, %.

14. Nainen
Mies 55%
45%
0 %
7 %
31 %
26 %
13 %
8 %
15 %
35 %
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5 %
0 %
Alle 23
v.
23-24
v.
25-26
v.
27-28
v.
29-30
v.
31-32
v.
Väh.
33 v.
Vastaajista valtaosa (55 %) oli edellisvuosien tapaan naisia (kuvio 1). Vuonna 2013
valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden keskiarvoikä oli 29 vuotta, kuten myös
edellisenä vuonna. Kuitenkin 64 % vastaajista valmistui viimeistään 28 ikävuoteen
mennessä (kuvio 2).
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 %
13
Kuvio 3: Aiempi koulutustausta, KTM, %.
67 %
4 %
5 %
15 %
6 %
3 %
KTK-tutkinto samassa yliopistossa
KTK-tutkinto toisessa suomalaisessa yliopistossa
Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa vastaava tutkinto
Tradenomin tutkinto
Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai ulkomailla
Muu tutkinto, jolla sai suoritusoikeuden
Kaksi kolmasosaa vastaajista oli jatkanut maisteriopintoihinsa samassa yliopistossa
suorittamansa kandidaatintutkinnon jälkeen (kuvio 3). Tradenomitutkinnolla
kauppatieteiden maisteriksi jatkaneiden osuus on ollut viime vuosina kasvussa, tällä
kertaa heitä oli 15 % vastaajista.

15. Kuvio neljä kuvaa viime vuonna valmistuneiden maistereiden yleisimpiä
pääaineaineita. Suosituimmat pääaineet olivat edellisvuosien tapaan laskentatoimi (15
%), markkinointi (14 %) ja johtaminen (13 %). On hyvä muistaa, että koulutusyksiköt
käyttävät opintokokonaisuuksistaan toisistaan poikkeavia nimityksiä, mikä
hankaloittaa vertailua. Pääaineiden välillä näyttäisi olevan jonkin verran vuodesta
toiseen toistuvia, sukupuolikohtaisia eroja. Markkinointi, organisaatiot ja johtaminen
sekä kansainvälinen liiketoiminta ovat jossain määrin naispainotteisia, kun taas
rahoitusta ja kansantaloustiedettä opiskelleista selkeä enemmistö on miehiä.
Pääaineiden sukupuolittuneisuus saattaa osittain selittää valmistuneiden sukupuolten
välisiä palkkaeroja.
Nainen
Mies
14
Kuvio 4: Yleisimmät pääaine-/koulutusohjelmakategoriat, lkm, ja sukupuolijakaumat, KTM, %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Laskentatoimi (n=243)
Markkinointi (n=232)
Organisaatiot ja johtaminen (n=219)
Rahoitus (n=140)
Kv. Liiketoiminta (n=120)
Tietojohtaminen ja -järjestelmätiede (n=118)
Laskentatoimi ja rahoitus (n=109)
Yritysjuridiikka (n=91)
Kansantaloustiede (n=86)
Yrittäjyys (n=51)
Logistiikka (n=36)
Kyselyn vastaajat saivat valita kaksi laajinta opiskelemaansa sivuainetta. Vuonna 2013
valmistuneiden joukossa suosituimmat valinnat olivat yritysjuridiikka (17 %),
organisaatiot ja johtaminen (16 %) sekä laskentatoimi (14 %).

16. Vastaajilta tiedusteltiin myös, millä perusteella he ensisijaisesti valitsivat
opiskelupaikkansa (kuvio 5). Tärkeimmiksi valintaperusteiksi mainittiin yksikön
sijaintipaikkakunta, maine ja tietty koulutusohjelma. Vastaukset vaihtelivat kuitenkin
huomattavasti yksiköittäin. Yksikön maine oli huomattavasti muita tärkeämpi
valintaperuste Aalto-yliopiston (48 %) ja Hankenin (37 %) vastaajille. Yksikön
sijaintipaikkakuntaa painottivat erityisesti Tampereen (50 %) ja Itä-Suomen
yliopistoista (38 %) valmistuneet. Lappeenrannassa tärkeimpänä valintaperusteena
pidettiin tiettyä koulutusohjelmaa (26 %), kun taas Vaasan yliopiston vastaajille yleisin
peruste oli hyväksi koettu opiskelemaan pääsemisen mahdollisuus (30 %).
15
Kuvio 5: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, KTM, %.
0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 %
23 %
22 %
19 %
11 %
8 %
6 %
11 %
Yksikön sijaintipaikkakunta
Yksikön maine
Tietty koulutusohjelma
Katsoi opiskelemaan pääsemisen
mahdollisuudet hyviksi
Valintamenettely
Laajat opiskelumahdollisuudet
Muu syy opiskelupaikan valintaan
Peräti 66 % vastaajista koki maisteriopintojensa viivästyneen suhteessa kahden
vuoden tavoiteaikaan, kun vuonna 2012 vastaava osuus oli 59 % ja vuonna 2011 vain
45 %. Ylivoimaisesti yleisimmäksi syyksi mainittiin työskentely opintojen ohessa
(kuvio 6).

17. 40 % 50 % 60 % 70 % 80 %
16
Kuvio 6: Tärkein syy opintojen viivästymiseen, KTM, %.
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
Kuvio 7: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, KTM, %.
44 %
17 %
12 %
4 %
3 %
2 %
2 %
2 %
2 %
2 %
10 %
Työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti
Pro gradu -tutkielman viivästyminen
Työskentely opintojen ohella osa-aikaisesti
Opiskelu ulkomailla
Opetusjärjestelyt (esim. kurssien ajoitus)
Varusmiespalvelu/vanhempainloma
Opiskelu jossakin muussa oppilaitoksessa
Opiskelumotivaation puute
Sairaus
Aktiivinen toiminta ylioppilaskunnassa
Muu syy KTM-opintojen viivästymiseen…
64 %
71 %
68 %
68 %
72 %
63 %
KTK-tutkinto samassa yliopistossa
KTK-tutkinto toisessa suomalaisessa yliopistossa
Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa vastaava tutkinto
Tradenomin tutkinto
Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai ulkomailla
Muu tutkinto, jolla sai suoritusoikeuden

18. 17
3.2 Valmistuneet tyytyväisiä saamaansa opetukseen
Vastavalmistuneita maistereita pyydettiin arvioimaan koulutusyksikkönsä palveluja,
saamaansa opintojen ohjausta, opetusta ja koulutuksessa hankkimiaan valmiuksia
asteikolla 1-5 (kuviot 8 - 11). Yliopistojen palvelut arvioitiin keskimäärin hyvän ja
kiitettävän välille (kuvio 8).
Maisterit olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä opintojen ohjaukseen (kuvio 9).
Opettajatutorointia lukuun ottamatta kaikki osa alueet arvioitiin vähintään hyvän
tasoisiksi. Avoimista vastauksista kävi ilmi, että opettajatutoroinnin tarkoitus oli
jäänyt monelle epäselväksi, ja sitä pidettiin osin turhana. Osa vastaajista ei ollut edes
tietoisia opettajatutoroinnin olemassaolosta.
Kuvio 8: Arviot koulutusyksikön palveluista asteikolla 1-5, KTM.
3,7
3,5 3,5
3,9
5
4
3
2
1
Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut

19. 18
Kuvio 9: Arviot opintojen ohjauksesta asteikolla 1-5, KTM.
Opettajatutorointi
3,1
Orientaatiopäivät
5
4
3
2
Opiskelijatutorointi
Kuvio 10: Arviot opetuksesta asteikolla 1-5, KTM.
3,5
3,5
3,6
3,3
3,7 3,6
3,4
2,8
1
Opintohallinnon palvelut
Laitoksen tms.
opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
WebOodi tms. Opinto-opas
Informaatio www-sivuilla
Opetusmenetelmien
tarkoituksenmukaisuus
3,5
3,4
3,8
3,9
3,7
5
4
3
2
3,7 3,6
Vieraskielisten kurssien
opettajien kielitaito
3,9
3,9
Espanjan opetus
3,8
4,2
1
Yhteisten opintojen opetus
Pääaineen/
Koulutusohjelman opetus
Englannin opetus
Suomen kielen ja viestinnän
opetus
Saksan opetus
Venäjän opetus Ranskan opetus
Ruotsin opetus

20. Kuten aikaisempinakin vuosina, valmistuneet maisterit kokivat kauppatieteellisen
koulutuksen kehittäneen parhaiten ryhmätyöskentelytaitoja ja uusien asioiden
omaksumiskykyä (kuvio 11). Myös tiedonhankinnan valmiuksien ja
ongelmanratkaisukyvyn katsottiin kehittyneen merkittävästi. Vähiten kehittyneitä
taitoja olivat yrittäjävalmiudet ja viestintä toisella kotimaisella kielellä.
19
Kuvio 11: Koulutuksessa hankitut valmiudet asteikolla 1-5, KTM.
Talouden yleinen
tuntemus
3,6
3,9
3,5
3,8
2,9
3,7
3,6
4,1
2,9
3,1
4
4,2
5
4
3
2
3,5
Eettisen toiminnan
3,3
Työelämätietous
Projektinhallintataidot
3,9
3,8
4,2 3,5
4,1
3,5
3,5
3,3
3,6
1
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella kielellä
Viestintä vierailla kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedonhankinnan
valmiudet
Tiedolliset
yrittäjävalmiudet
Asenteelliset
yrittäjävalmiudet
Kv. ympäristössä
toimiminen
Ryhmätyöskentely
Esimiestaidot
Yleiset
johtamisvalmiudet
Neuvottelutaidot
Vuorovaikutustaidot
Esiintymistaidot
Ongelmanratkaisukyky
Uusien asioiden
omaksuminen
Tietotekniset valmiudet
valmiudet

21. 20
Kuvio 12: Tyytyväisyys koulutukseen asteikolla 1-4, KTM.
Koulutus vastasi odotuksia
3,3
3,3
Koulutus oli laadukasta
3,2
3,1
3 3,4
3
3,3
Opiskelijat hyväksyttiin
osaksi asiantuntijayhteisöä
3,5
3
4
3
2
1
Koulutus oli vaativaa
Koulutus oli motivoivaa
Opinnot olivat
mielenkiintoisia
Koulutus antoi hyvät
valmiudet työelämään
Opiskelijoiden mielipiteistä
oltiin kiinnostuneita
Opiskeluilmapiiri oli hyvä
Kielten opetusta oli
saatavilla riittävästi
Kuvio 13: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään asteikolla 1-4, KTM.
3,1 3,1
2,9
2,7
4
3,5
3
2,5
2
1,5
1
huolehtii koulutuksen
kilpailukyvystä
työmarkkinoilla
käyttää
elinkeinoelämän
asiantuntijoita
opetuksessa
on kiinnostunut
elinkeinoelämän
toiveista koulutuksessa
pyrkii tarjoamaan
opiskelijoille yhteyksiä
elinkeinoelämään
Koulutusyksikkö...

22. 21
3.3 Gradujen toimeksiannot ennallaan
Vuonna 2013 Pro gradu -tutkielmista tehtiin toimeksiantona 29 %, kun edellisenä
vuonna toimeksiantona tehtyjen tutkielmien osuus oli 30 %. Toimeksiantojen
yleisyyden voi todeta pysyneen suunnilleen samana vuoden 2011 (33 %) tasosta
tapahtuneen notkahduksen jälkeen. Kaikista vastaajista 25 % oli saanut rahoitusta
tutkielmalleen (kuvio 14), kun taas tutkielmansa toimeksiantona tehneiden osalta
osuus oli 87 %.
Tutkielman tekemiseen aikaa kului keskimäärin 13,4 kuukautta, mutta tutkielman
nettotekoajaksi vastaajat arvioivat kuitenkin keskimäärin vain kuusi kuukautta.
Vastaajat antoivat omalle panostukselleen tutkielmaprosessiin ansaitsevan arvosanan
3,8 asteikolla 1-5, kun taas tutkielmaohjaus sai keskiarvon 3,6.
Kuvio 14: Tutkielman rahoitus toimeksiantona tehneiden keskuudessa, KTM, %.
0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 %
Taulukko 1: Tutkielman rahoituksen suuruus, KTM.
Mediaani Keskiarvo
Kertapalkkio 3300 € 3938 €
Stipendi 2750 € 3638 €
Palkkatyö
1900 € 1865 €
(keskim. 5 kk ajalta)
24 %
20 %
13 %
8 %
21 %
13 %
Kertapalkkio
Palkkatyö
Stipendi
Ainoastaan tutkielmasta suoranaisesti
aiheutuneet kulut
Muu rahoitus tutkielman tekoon
Ei rahoitusta

23. 22
3.4 Kyltereillä hyvät mahdollisuudet kansainvälistymiseen
Koulutuksen kansainvälisyyteen oltiin vastaajien keskuudessa varsin tyytyväisiä
(kuvio 15). Vuonna 2013 valmistuneista vastaajista 31 % suoritti osan KTM-tutkinnostaan
ulkomailla. Maisterivaihdossa käyneiden osuus on pysynyt lähes
muuttumattomana viime vuosina.
Opintojensa aikana vaihdossa käyneet olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä vaihto-opintojaksoonsa
(kuvio 16). Vaihto-opintojen sisällyttäminen osaksi tutkintoa ja
ainutlaatuisen osaamisen hankkiminen nähtiin erityisen hyvässä valossa.
Heikoimpana osa-alueena nähtiin taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön sekä
paikallisen opetuksen taso. Huomioitavaa on kuitenkin, että kaikkiin osa-alueisiin
oltiin keskimäärin melko tyytyväisiä.
Kuvio 15: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä asteikolla 1-4, KTM.
3,6
3,4
4
3,5
3
2,5
2
1,5
1
Koulutusyksikkö tarjoaa kansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiin
kansainvälisyys

24. 23
Kuvio 16: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon asteikolla 1-4, KTM.
Vaihtopaikoista oli tarjolla
riittävästi tietoa ennen lähtöä
3,4
3,6
3,6
3,3
3,2
3,3
KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti
luontevasti vaihtoonlähdön
3,2
3,5
4
3
2
1
Pystyi asianmukaisesti
sisällyttämään suorittamansa
vaihto-opinnot osaksi
Uskoi saaneensa vaihto-opintojen
aikana sellaista osaamista, jota
muuten ei tutkinnon aikana olisi
saanut
Koki vaihto-opintojakson olleen
hyödyksi laadukkaan työllistymisen
kannalta
Opetus vaihto-opintojakson aikana
oli laadukasta
Taloudellinen ja muu tuki
vaihtoonlähtöön oli riittävä
Vaihtoonlähtöön kannustettiin
riittävästi yliopiston taholta

25. 24
3.5 Käänne työmarkkinatilanteessa
Vuonna 2013 valmistuneista kauppatieteiden maistereista 75 % oli
valmistumishetkellään työsuhteessa tai yrittäjänä (kuvio 17), kun edellisvuonna
vastaava luku oli 79 %. Vastaajista 15 % ilmoitti hakevansa parhaillaan töitä, kun
vuonna 2012 samassa tilanteessa oli 13 %. Ennen vuotta 2013 töitä hakevien osuus oli
laskenut useana vuonna peräkkäin.
Kuvio 17: Työtilanne valmistumishetkellä, KTM, %.
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
46 %
7 %
16 %
3 %
2 %
1 %
1 %
6 %
1 %
15 %
2 %
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas yrityksessä
Jatkaa opiskelua
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelu
Hakee töitä
Muu työtilanne
Vastavalmistuneiden työtilanne on ollut viime vuosina paranemaan päin (kuvio 18).
Vakituisessa kokopäivätyössä olleiden osuus on noussut vuosi vuodelta, kunnes se
vuonna 2013 valmistuneilla oli ensimmäistä kertaa useaan vuoteen laskenut 46
prosenttiin edeltävän vuoden 51 prosentista. Myös työnhakijoiden osuus näyttää
vastaavansuuntaista signaalia. Työtä vasta hakevien vastavalmistuneiden osuus on
ensimmäistä kertaa useaan vuoteen noussut, vuonna 2012 valmistuneiden 13
prosentista viime vuonna valmistuneiden 15 prosenttiin.

26. 2010
2011
2012
2013
25
Kuvio 18: Muutokset valmistumishetken työtilanteessa, KTM, %.
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas yrityksessä
Jatkaa opiskelua
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelu
Hakee töitä
Muu työtilanne
Vastaajista 66 % oli tyytyväisiä työtilanteeseensa, laskua edellisvuoteen nähden on
kolme prosenttiyksikköä. Näin ollen kolmannes vastavalmistuneista oli tyytymätön
työtilanteeseensa. Yleisimpiä syitä tyytymättömyyteen olivat työttömyys, nykyisen
työn määräaikaisuus ja se, ettei tämänhetkinen työ ollut koulutusta vastaavaa.
Tyytymättömyyttä aiheutti myös liian alhaiseksi katsottu palkkaus ja haastavan
työmarkkinatilanteen aiheuttama epävarmuus.
Tärkeimmiksi syiksi siihen, ettei työpaikkaa ollut vielä löytynyt, mainittiin yleinen
työmarkkinatilanne (29 %) ja se, ettei vastaaja ollut vielä ehtinyt kunnolla hakea töitä
(25 %). Huomionarvoista on, että yleisen työmarkkinatilanteen mainitseminen syynä
on noussut huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2012 sen mainitsi 23 % ja vuonna
2011 vain 15 %. Keskimääräinen työnhakuaika oli 1,9 kuukautta, eli hieman
edellisvuotta (1,7 kk) pidempi.

27. Kysyttäessä miten valmistuneet olivat työllistyneet, kolme tapaa nousi ylitse muiden.
Yleisintä oli työpaikan löytäminen organisaatiosta, jossa oli työskennellyt jo
opiskeluaikana, internetin kautta töitä löysi myös merkittävä määrä työllistyneistä ja
henkilökohtaisten suhteidensa hyödyntämisessä onnistui lähes viidennes
työllistyneistä (kuvio 19).
0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 %
26
Kuvio 19: Miten sai työpaikan, KTM, %.
Kuten aikaisempinakin vuosina, valtaosa vastavalmistuneista maistereista työllistyi
yksityiselle sektorille (kuvio 20). Työssä käyvistä 78 % ilmoitti työnantajakseen
yksityisen yrityksen tai laitoksen, kun taas yliopistolla työskenteli 5 % ja valtiolla 4 %
työssä käyvistä.
28 %
27 %
19 %
9 %
8 %
7 %
7 %
5 %
4 %
4 %
4 %
2 %
2 %
0 %
Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana
Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut)
Henkilökohtaisten suhteiden avulla
Tarjottiin työtä
Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin
Vastasi lehti-ilmoitukseen
Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta
Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta
Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle
Sai työpaikan muuta kautta
Työskentelee omassa yrityksessä
Yliopiston/ professorin välityksellä
Työvoimatoimiston välityksellä
Ekonomipörssin välityksellä

28. 78 %
27
Kuvio 20: Vastavalmistuneiden työnantajat sektoreittain, KTM, %.
Yksityinen yritys tai laitos
Yliopisto
Valtio
On yrittäjä/ ammatinharjoittaja
Kunnallinen liikelaitos tai kunnan omistama yritys
Kunta, kuntayhtymä
Muu julkisyhteisö
Valtion liikelaitos
Järjestö, säätiö tai vastaava
Muu työnantaja
Kuvio 21: Tehtäväalueet, KTM, %.
5 %
4 %
3 %
2 %
2 %
2 %
1 %
1 %
1 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 %
11 %
6 %
5 %
4 %
4 %
4 %
3 %
17 %
15 %
31 %
0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 %
Taloudelliset yleistehtävät
Yleishallinnolliset tehtävät
Markkinoinnin yleistehtävät
Palvelu- ja neuvontatehtävät
Tietojenkäsittely-/ ICT-tehtävät
Sihteerin/ assistentin tehtävät
Opetus-/ tutkimustehtävät
Henkilöstöhallinnolliset yleistehtävät
Logistiikka
Muu tehtävä
Työssäkäyvistä vastaajista 81 % arvioi työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin tai
melko hyvin (kuvio 22). Tulos on sama kuin edellisvuonna.

29. 28
Kuvio 22: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, KTM, %.
45 %
36 %
14 %
4 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0 %
Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan
Vastavalmistuneiden kokopäivätyössä olleiden kauppatieteiden maistereiden
mediaanipalkka oli viime vuonna 3 000 euroa kuukaudessa (taulukko 3).
Vastavalmistuneiden mediaanipalkka on pysynyt viime vuodet samalla tasolla.
Palkalla tarkoitetaan bruttopalkkaa, joka sisältää luontaisedut. Palkkojen keskiarvo oli
3 214 euroa ja keskihajonta 1 210 euroa. Mediaanilla mitattuna suurimmat palkat olivat
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneilla kauppatieteiden maistereilla.

30. 2 000 € 2 500 € 3 000 € 3 500 €
29
Taulukko 2: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, KTM.
Keskiarvo €/kk Mediaani €/kk
Kaikki 3214 3000
Yksikkö
Aalto 3413 3150
Hanken 3156 3100
JY 3371 3150
LUT 3542 3210
OY 2768 2700
TaY 3316 3100
TSE 3093 2965
UEF 2948 2800
VY 2984 2760
ÅA 2910 3200
Sukupuoli
Nainen 2994 2900
Mies 3445 3200
Kuvio 23: Mediaanipalkka työpaikan sijainnin mukaan, KTM. (Vastausvaihtoehtoina oli kaupunkeja, joissa
on ekonomikoulutusta, sekä muita alueita)
3 100 €
3 100 €
3 070 €
3 020 €
3 010 €
2 990 €
2 850 €
2 800 €
2 700 €
2 625 €
3 000 €
Helsinki (n=435)
Jyväskylä (n=18)
Kymenlaakso (n=11)
Lappeenranta (n=11)
Pääkaupunkiseutu (n=118)
Pori (n=12)
Tampere (n=26)
Turku (n=45)
Oulu (n=35)
Vaasa (n=38)
Ulkomaat (n=51)

31. 30
Kuvio 24: Vastavalmistuneiden mediaanipalkan kehitys, KTM.
2 800 €
2 900 €
3 000 € 3 000 € 3 000 €
3 050 €
3 000 €
2 950 €
2 900 €
2 850 €
2 800 €
2 750 €
2 700 €
2009 2010 2011 2012 2013
Vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden mediaanipalkan kehitys pysähtyi
vuonna 2012 ja on pysynyt sen jälkeen muuttumattomana (kuvio 24).
Kuvio 25: Työssäkäyvien mediaanipalkka pääainekategorioiden mukaan, KTM.
2 000 € 2 500 € 3 000 € 3 500 € 4 000 €
3 485 €
3 455 €
3 385 €
3 300 €
3 100 €
3 000 €
3 000 €
3 000 €
2 880 €
2 855 €
2 650 €
Tietojohtaminen ja -järjestelmätiede
Yritysjuridiikka
Yrittäjyys
Rahoitus
Logistiikka
Laskentatoimi
Laskentatoimi ja rahoitus
Organisaatiot ja johtaminen
Kansantaloustiede
Markkinointi
Kv. liiketoiminta

32. Sukupuolten välinen palkkaero oli edelleen huomattava. Vuonna 2013
vastavalmistunut nainen ansaitsi kokopäivätöissä kuukaudessa keskimäärin 451
euroa vähemmän kuin vastavalmistunut mies. Palkkaero selittyy osittain sillä, että
pääaineiden suosiossa on merkittäviä eroja sukupuolen mukaan.
31

33. 32
4 Kauppatieteiden kandidaatit
4.1 Taustatietoja vastavalmistuneista
Vuonna 2013 valmistui 1884 kauppatieteiden kandidaattia, joista yhteensä 1394 vastasi
vastavalmistuneiden palautekyselyyn. Vastausaste oli 74 %, eli nousua vuodesta 2012
tuli 1,8 prosenttiyksikköä.
Taulukko 3: Valmistuneet ja vastausprosentit, KTK.
Valmistuneet
2013
Vastauksia Vastaus-
%
Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
Aalto 144 409 99,5 % 21,8 % 29,3 %
Hanken 227 174 76,7 % 12,0 % 12,5 %
JY 177 58 32,8 % 9,4 % 4,1 %
LUT 127 102 80,3 % 6,7 % 7,3 %
OY 127 96 75,6 % 6,7 % 6,9 %
TaY 140 62 44,3 % 7,4 % 4,4 %
TSE 268 260 97,0 % 14,2 % 18,7 %
UEF 112 34 30,4 % 5,9 % 2,4 %
VY 241 187 77,6 % 12,8 % 13,4 %
ÅA 54 12 22,2 % 2,9 % 0,9 %
Yhteensä 1884 1394 74,0 % 100 % 100 %
Kyselyyn vastanneista kauppatieteiden kandidaateista 46 % oli naisia ja 54 % miehiä
(kuvio 26). Kandidaateiksi valmistuneiden miesten osuus näyttäisi olevan hienoisessa
kasvussa, sillä edellisvuoteen nähden miehiä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän ja
vuoteen 2011 nähden neljä prosenttiyksikköä enemmän.

34. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
33
Kuvio 25: Vastaajien sukupuolijakauma, KTK, %. Kuvio 26: Ikä valmistuessa, KTK, %.
Nainen
46 %
Mies
54 %
6 %
31 % 30 %
15 %
6 %
13 %
35 %
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5 %
0 %
Alle 23
v.
23-24 v. 25-26 v. 27-28 v. 29-30 v. Yli 30 v.
Valmistuneiden keskiarvoikä oli 26,8 vuotta. Kuvio 28 kertoo vastaajien
koulutustaustan, jonka perusteella he olivat saaneet suoritusoikeuden kolmivuotiseen
kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon.
Kuvio 28: Aiempi koulutustausta, KTK, %.
83 %
6 %
7 %
2 %
1 %
1 %
Ylioppilas
AMK- tai yo-opintoja (ei tutkintoa)
AMK- tai yo-tutkinto
Ammatillinen perustutkinto
Avoimen yliopiston opintoja
Muu koulutustausta
Yleisimmät pääaineet olivat pitkälti samat kuin maisteriksi valmistuneillakin. Listan
kärjessä olivat laskentatoimi sekä markkinointi, joita kumpaakin luki pääaineenaan 17
prosenttia vastaajista. Kolmanneksi suosituin kandidaattiopintojen pääaine oli
organisaatiot ja johtaminen, jonka oli valinnut 12 prosenttia (kuvio 29). Nämä kolme
pääainetta ovat olleet suosituimmat myös edellisvuosina.

35. 34
Kuvio 29: Yleisimmät pääaine-/koulutusohjelmakategoriat, lkm, ja sukupuolijakaumat, KTK %.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Laskentatoimi (n=233)
Markkinointi (n=228)
Organisaatiot ja johtaminen (n=167)
Laskentatoimi ja rahoitus (n=114)
Kv. Liiketoiminta (n=112)
Kansantaloustiede (n=96)
Rahoitus (n=86)
Tietojohtaminen ja -järjestelmätiede (n=84)
Yritysjuridiikka (n=75)
Taloushallinto (n=61)
Logistiikka (n=24)
Vastaajat saivat myös valita kaksi laajinta opiskelemaansa sivuainetta. Suosituimpia
sivuainevalintoja olivat yritysjuridiikka (18 %), laskentatoimi (15 %),
kansantaloustiede (12 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (12 %).
Kuvio 30 kertoo, millä perusteella vastaajat ovat ensisijaisesti valinneet
opiskelupaikkansa. Tärkein valintaperuste oli yksikön sijaintipaikkakunta (22 %) ja
toiseksi tärkein yksikön maine (21 %).
Opiskelupaikan valintaperusteissa oli myös runsaasti koulutusyksikkökohtaisia
vaihteluja, jotka olivat samansuuntaisia maisterivastaajien tulosten kanssa. Aalto-yliopiston
kandivastaajien ensisijainen valintaperuste oli yksikön maine (48 %).
Yksikön sijaintipaikkaa taas painotettiin perusteena erityisesti Itä-Suomen yliopistossa
(47 %) ja Åbo Akademissa (42 %) opiskelleiden keskuudessa. Vaasan yliopistosta
kandidaatiksi valmistuneista niin ikään 42 % oli valinnut opiskelupaikkansa sen
perusteella, että koki sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi.
Kuvio 27: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, KTK, %.
Nainen
Mies

36. 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 %
Vuonna 2013 valmistuneista kandidaateista 69 prosentilla opinnot olivat viivästyneet
suhteessa kolmen vuoden tavoiteaikaan. Edellisvuonna valmistuneiden keskuudessa
viivästyneiden osuus oli 62 %. Merkittävimmäksi viivästymiseen johtavaksi syyksi
arvioitiin työssäkäynti opintojen ohella joko kokopäiväisesti (21 %) tai osa-aikaisesti
(13 %) (kuvio 31). Maisteriksi valmistuneisiin verrattuna työssäkäynti ei ollut
kuitenkaan kandidaateilla yhtä merkittävä viivästymiseen johtava syy.
35
22 %
21 %
14 %
12 %
10 %
8 %
5 %
8 %
Yksikön sijaintipaikkakunta
Yksikön maine
Katsoi opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet
hyviksi
Tietty koulutusohjelma
Laajat opiskelumahdollisuudet
Valintamenettely
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Muu syy opiskelupaikan valintaan

37. 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 %
36
Kuvio 28: Tärkein syy opintojen viivästymiseen, KTK, %.
21 %
13 %
13 %
9 %
8 %
5 %
4 %
4 %
3 %
3 %
2 %
2 %
10 %
Työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti
Työskentely opintojen ohella osa-aikaisesti
KTM-opintojen suorittaminen KTK-opintojen aikana
Opetusjärjestelyt (esim. kurssien ajoitus)
Opiskelu ulkomailla
Opiskelumotivaation puute
Tutkielman viivästyminen
Varusmiespalvelu/vanhempainloma
Sairaus
Aktiivinen toiminta ylioppilaskunnassa
Opintojen vaativuus/ puutteelliset opiskelutaidot
Opiskelu jossakin muussa oppilaitoksessa
Muu syy viivästymiseen

38. 37
4.2 Toiveena lisää ohjausta opintojen alkuun
Arviot koulutusyksikön palveluista olivat kandivastaajien keskuudessa lähes samalla
tasolla kuin maistereidenkin (kuvio 32).
Vastaajat olivat keskimäärin melko tyytyväisiä myös koulutusyksikköjensä opinto-ohjaukseen
(kuvio 33). Kuten maisterivastaajienkin keskuudessa, opettajatutorointi
arvioitiin selkeästi heikoimmaksi osa-alueeksi. Erityisesti opintojen alkuvaiheeseen ja
opintojen suunnitteluun käytännön tasolla toivottiin enemmän ohjausta.
Kuvio 29: Arviot koulutusyksikön palveluista asteikolla 1-5, KTK.
3,7
3,5 3,4
3,8
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut

39. 38
Kuvio 30: Arviot opintojen ohjauksesta asteikolla 15, KTK.
Opettajatutorointi
3,4
Orientaatiopäivät
5
4
3
2
Opiskelijatutorointi
Informaatio www-sivuilla
Kuvio 31: Arviot opetuksesta asteikolla 1-5, KTK.
3,7
3,5
3,6
3,5
3,3
3,7
3,6
3,4
2,7
1
Infotilaisuudet
Opintohallinnon
palvelut
Laitoksen tms.
opintopalvelut
Ohjaus
opintojaksolla
Opinto-opas
WebOodi tms.
Opetusmenetelmien
tarkoituksenmukaisuus
3,5
3,4
3,8
3,8
3,6
3,7
3,8
Vieraskielisten kurssien
opettajien kielitaito
3,9
3,8
3,8
4,1
5
4
3
2
1
Yhteisten opintojen
opetus
Pääaineen /
koulutusohjelman
opetus
Englannin opetus
Suomen kielen ja
viestinnän opetus
Venäjän opetus Ranskan opetus
Espanjan opetus
Ruotsin opetus
Saksan opetus

40. 39
Kuvio 32: Koulutuksessa hankitut valmiudet asteikolla 1-5, KTK.
Talouden yleinen
tuntemus
3,7
Vuorovaikutustaidot
Esiintymistaidot
4,0
5
4
3
2
Ongelmanratkaisukyky
Tietotekniset valmiudet
Esimiestaidot
Kuvio 33: Tyytyväisyys koulutukseen asteikolla 1-4, KTK.
3,8
3,5
3,8
3,0
3,7
2,9
3,2
4,0
4,2
3,5
3,4
3,5
4,2
3,8
3,9
3,5
1
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella kielellä
Viestintä vierailla kielillä
Tiedolliset
yrittäjävalmiudet
Asenteelliset
yrittäjävalmiudet
Kv. ympäristössä
toimiminen
Ryhmätyöskentelytaidot
Yleiset johtamisvalmiudet
Uusien asioiden
omaksuminen
Eettisen toiminnan
valmiudet
Koulutus vastasi
odotuksia
3,2
3,2
3,1
3,0
4
3
2
3,4 3,3
Opiskelijat hyväksyttiin
3,0
3,4
2,9
1
Koulutus oli laadukasta
Koulutus oli vaativaa
Koulutus oli motivoivaa
Opinnot olivat
mielenkiintoisia
Opiskelijoiden
mielipiteistä oltiin
kiinnostuneita
Opiskeluilmapiiri oli
Kielten opetusta oli
saatavilla riittävästi
hyvä
osaksi
asiantuntijayhteisöä

41. 40
Kuvio 34: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään asteikolla 1-4, KTK.
Koulutusyksikkö...
3,1 3,1
4,0
3,5
3,0
2,5
2,0
1,5
1,0
käyttää elinkeinoelämän
asiantuntijoita opetuksessa
huolehtii koulutuksen
kilpailukyvystä
työmarkkinoilla
4.3 Vaihtoon pääsee sujuvasti
3,0
2,7
tukee työelämävalmiuksien
kehittymistä
pyrkii tarjoamaan
opiskelijoille yhteyksiä
elinkeinoelämään
Koulutuksen kansainvälisyys arvioitiin varsin hyväksi (kuvio 38). Vastaajista 43 % oli
suorittanut osan kandidaattiopinnoistaan ulkomailla opiskelijavaihdossa tai
työharjoittelussa. Aikaisempien vuosien tapaan vaihto-opintojakson suorittaminen
ulkomailla kandivaiheessa oli huomattavasti yleisempää kuin maisterivaiheessa, jossa
vaihto-opinnot suorittaneiden osuus oli 31 prosenttia.
Vaihto-opintoihin oltiin pääosin tyytyväisiä (kuvio 41). KTK-tutkinnon rakenteen
koettiin mahdollistavan vaihtoonlähdön ja opinnot pystyi sisällyttämään tutkintoon
varsin hyvin. Sen sijaan opetuksen laatu vaihtojakson aikana sai verrattain heikot
arviot.

42. 41
Kuvio 38: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä asteikolla 1-4, KTK.
3,6
3,2
4,0
3,5
3,0
2,5
2,0
1,5
1,0
Koulutusyksikkö tarjoaa kansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiin
kansainvälisyys
Kuvio 39: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon asteikolla 1-4, KTK.
Vaihtopaikoista oli
tarjolla riittävästi tietoa
ennen lähtöä
3,4
3,5
3,5
3,3
4
3
2
3,0
KTK-tutkinnon rakenne
mahdollisti luontevasti
3,3
vaihtoonlähdön
3,2
3,5
1
Pystyi asianmukaisesti
sisällyttämään
suorittamansa vaihto-opinnot
osaksi tutkintoa
Uskoi saaneensa vaihto-opintojen
aikana sellaista
osaamista, jota muuten ei
tutkinnon aikana olisi
saanut
Koki vaihto-opintojakson
olleen hyödyksi
laadukkaan työllistymisen
kannalta
Opetus vaihto-opintojakson
aikana oli
laadukasta
Taloudellinen ja muu tuki
vaihtoonlähtöön oli
riittävä
Vaihtoonlähtöön
kannustettiin riittävästi
yliopiston taholta

43. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
42
4.4 Luonnollinen jatkumo maisteriopintoihin
Vuonna 2013 valmistuneista kauppatieteiden kandidaateista 94 % aikoi jatkaa suoraan
kauppatieteiden maisteriopintoihin (kuvio 40). Monet vastaajat näkivät
maisteriopinnot osana ”luonnollista jatkumoa”. Kauppatieteiden maisterin
tutkinnosta katsottiin myös olevan selkeää etua työmarkkinoilla. Osa vastaajista
puolestaan piti jatkamista selvänä vaihtoehtona, koska maisteriopinnoista merkittävä
osa oli tullut suoritettua jo kandidaattiopintojen ohella.
Kuvio 35: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, KTK, %.
Kuvio 36: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, KTK, %.
91 %
3 %
1 %
5 %
1 %
Kyllä, jatkaa suoraan samassa yliopistossa
Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa
Ei, siirtyy työelämään
Siirtyy nyt työelämään ja jatkaa mahdollisesti
myöhemmin
Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa
21 %
53 %
4 %
22 %
Kyllä, kokopäivätyössä
Kyllä, osapäivätyössä
Aikoo toimia yrittäjänä
Ei aio käydä töissä

44. 43
5 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
5.1 Yhteenveto
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistui vuonna 2013 yhteensä 457
kauppatieteiden maisteria ja 411 kauppatieteiden kandidaattia. Aalto-yliopiston
vastavalmistuneiden kyselyn vastausaste oli maistereilla 94,5 % ja kandidaateilla
peräti 99,5 %. Valmistuneista kauppatieteiden kandidaateista naisia oli 46 %,
maistereista sen sijaan 51 %. Aalto-yliopistosta valmistuttiin sekä maisteriksi että
kandidaatiksi noin vuoden nuorempina kuin muista yliopistoista keskimäärin.
Aalto-yliopistosta valmistuneet kandidaatit ja maisterit olivat muista yliopistoista
valmistuneita kriittisempiä arvioidessaan koulutusyksikkönsä tarjoamia palveluita;
tiloihin, laitteisiin ja ATK-tukeen. Nämä osa-alueet kuten myös opintojen ohjaus saivat
keskimääräistä heikommat arvosanat. Sen sijaan koulutuksen tarjoamat valmiudet
koettiin Aallosta valmistuneiden keskuudessa keskimääräistä paremmiksi kautta
linjan. Myös yksikön suhteet elinkeinoelämään, kansainvälistymisen mahdollisuudet
ja kielten opetus arvioitiin keskimäärin hyviksi.
Aallosta valmistuneet maisterit olivat myös selvästi muita vastaajia tyytyväisempiä
työtilanteeseensa. Vastaajista 49 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa
kokopäivätyössä. Työllistyneistä vastaajista 88 % koki työtehtävien vastaavan
koulutustaan joko hyvin tai melko hyvin. Aallosta valmistuneet saivat myös
valmistuttuaan keskimääräistä parempaa palkkaa, vaikkakin hieman edellisvuosia
vähemmän. Työssä olleiden mediaanikuukausipalkka oli valmistumishetkellä 3150
euroa, mikä on 50 euroa vähemmän kuin kahtena edellisvuonna.

45. 44
5.2 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTM
5.2.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 4: Vastaajat ja vastausprosentit, Aalto KTM.
Valmistuneet
2013
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
Aalto 457 432 94,5 % 20,7 % 26,0 %
Kuvio 37: Vastaajien sukupuolijakauma, Aalto
KTM, %.
Aallon kauppakorkeakoulusta vuonna
2013 valmistuneista 88 % asui Helsin-gissä
tai muualla pääkaupunkiseu-dulla.
Vastaajista seitsemän prosenttia
asui valmistumishetkellä ulkomailla.
Vastaajien keskiarvoikä oli 28,2
vuotta, mikä tarkoittaa että Aallosta
valmistuttiin keskimäärin 0,8 vuotta
nuorempina kuin muista yliopistoista.
Nainen
51 %
Mies
49 %
Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien koulutusohjelmat ja
ohjelmien sukupuolijakaumat on esitetty kuviossa 38. Vastaajien suosituimmat
sivuaineet olivat laskentatoimi (14 %) ja yritysjuridiikka (13 %). Vastaajat saivat
kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet.

46. 45
Kuvio 38: Koulutusohjelmat ja sukupuolijakaumat, Aalto KTM, %.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Laskentatoimi (n=76)
Rahoitus (n=65)
Markkinointi (n=49)
Organisaatiot ja johtaminen (n=49)
Information and Service Management (n=48)
International Business (n=30)
International Business Communication (n=25)
Taloustiede (n=22)
Suomen kieli ja viestintä (n=18)
Yrittäjyys (n=11)
Yritysjuridiikka (n=10)
Logistiikka (n=5)
Muu / ei tietoa (n=10)
Vastavalmistuneilta tiedusteltiin myös opiskelupaikan valintaperustetta (kuvio 39).
Muihin vastaajiin nähden Aalto-yliopistosta valmistuneille opiskelupaikan maine oli
huomattavasti tärkeämpi valintaperuste.
Kuvio 39: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Aalto KTM, %.
Nainen
Mies
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
48 %
21 %
13 %
7 %
3 %
3 %
1 %
0 %
1 %
1 %
0 %
2 %
Yksikön maine
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty koulutusohjelma
Laajat opiskelumahdollisuudet/…
Katsoi sinne opiskelemaan…
Valintamenettely
Halu itsenäistyä
Sai siitä enemmän tietoa kuin muista…
Ystävien/ sukulaisten vaikutus
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Opetuskieli
Muu syy opiskelupaikan valintaan
Aalto
Muut yliopistot

47. 46
5.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästyminen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneilla opintojen viivästyminen oli
merkittävästi yleisempää kuin muualta valmistuneilla. Merkittävimpinä
viivästymiseen vaikuttaneina syinä mainittiin työskentely opintojen ohella
kokopäiväisesti (40 %) tai osa-aikaisesti (12 %) sekä pro gradu -tutkielman
viivästyminen (20 %).
Kuvio 40: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), Aalto KTM, %.
78 %
62 %
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0 %
Aalto Muut yliopistot
Kuvio 41: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, Aalto KTM, %.
50 %
23 %
22 %
22 %
19 %
15 %
50 %
77 %
78 %
78 %
81 %
85 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Tradenomin tutkinto
Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa
vastaava tutkinto
KTK-tutkinto samassa yliopistossa
KTK-tutkinto toisessa suomalaisessa
yliopistossa
Muun alan yliopistotutkinto
Suomessa tai ulkomailla
Muu tutkinto, jolla sai
suoritusoikeuden
Opinnot eivät
viivästyneet
Opinnot viivästyivät

48. 47
5.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta vuonna 2013 valmistuneet olivat
keskimääräistä tyytymättömämpiä yliopistonsa palveluihin kautta linjan (kuvio 42) ja
opinto-ohjaukseen (kuvio 43). Sen sijaan keskimääräistä tyytyväisempiä he olivat
kielten opetukseen (kuvio 44) ja erityisesti koulutusyksikkönsä suhteisiin
elinkeinoelämään (kuvio 47). Tulokset ovat olleet samansuuntaisia myös
edellisvuosina.
Kuvio 42: Arviot koulutusyksikön palveluista asteikolla 1-5, Aalto KTM.
3,4
3,8 3,9
3,7 3,6
3,0 3,0
4,0
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut
Aalto
Muut yliopistot

49. 48
Kuvio 43: Arviot opintojen ohjauksesta asteikolla 1-5, Aalto KTM.
Orientaatiopäivät
3,4
3,1
Opintohallinnon
palvelut
3,5
3,1
3,3
3,6
Opettajatutorointi
3,0
3,2
2,7
5
4
3
2
1
Laitoksen tms.
opintopalvelut
Ohjaus
opintojaksolla
WebOodi tms. Opinto-opas
Opiskelijatutorointi
Informaatio www-sivuilla
Aalto
Muut yliopistot
Kielten opetukseen liittyvissä avoimissa vastauksissa kehuja saivat erityisesti
ammattitaitoiset opettajat. Kritiikkiä sen sijaan keräsivät kurssipaikkojen
riittämättömäksi koettu määrä ja ongelmat kursseille mahtumisessa.

50. Muut yliopistot
49
Kuvio 44: Arviot opetuksesta asteikolla 1-5, Aalto KTM.
Opetusmenetelmien
tarkoituksenmukaisuus
3,6
3,3
Yhteisten opintojen
opetus
3,8
Pääaineen /
koulutusohjelman
4,3
4,0
3,8
3,7
4,3
3,9
Vieraskielisten kurssien
opettajien kielitaito
4,0
4,0
Espanjan opetus
3,9
5
4
3
2
1
opetus
Aalto
Kielten ja viestinnän
opetus
Englannin opetus
Suomen kielen ja
viestinnän opetus
Ranskan opetus
Ruotsin opetus
Saksan opetus
Venäjän opetus
Aalto-yliopistosta valmistuneet kokivat saaneensa hyvät valmiudet erityisesti
ryhmätyöskentelytaidoissa, uusien asioiden omaksumisessa ja kansainvälisessä
ympäristössä toimimisessa. Myös ongelmanratkaisukykyä ja tiedonhankinnan
valmiuksia pidettiin erityisen hyvinä (kuvio 45).

51. Aalto
Muut yliopistot
Viestintä toisella kotimaisella kielellä
50
Kuvio 45: Koulutuksessa hankitut valmiudet asteikolla 1-5, Aalto KTM.
Talouden yleinen tuntemus
Valmiudet pääaineessa
3,7 4,0
3,6
Valmiudet sivuaineessa
3,8
2,8
Viestintä äidinkielellä
3,9
3,7
2,9 4,1
3,1
4,3
4,3
5
4
3,6
3
2
3,6
Eettisen toiminnan valmiudet
3,4
3,3
Työelämätietous
Projektinhallinta- taidot
4,0
3,9
4,2
3,5
3,4
4,3 3,5
Viestintä vierailla kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedonhankinnan valmiudet
Tiedolliset yrittäjävalmiudet
Asenteelliset yrittäjävalmiudet
Kv. ympäristössä toimiminen
Neuvottelutaidot
Vuorovaikutustaidot
Esiintymistaidot
Ongelmanratkaisukyky
Uusien asioiden omaksuminen
Tietotekniset valmiudet
Esimiestaidot
Yleiset johtamisvalmiudet Ryhmätyöskentelytaidot
Aallosta valmistuneet maisterit kokivat koulutuksen vastanneen odotuksia melko
hyvin (kuvio 46).

52. 51
Kuvio 46: Tyytyväisyys koulutukseen asteikolla 1-4, Aalto KTM.
Koulutus vastasi
odotuksia
3,3
3,3
Koulutus oli laadukasta
3,2
3,1
3,3
3,2
Opiskelijat hyväksyttiin
2,9
3,4
asiantuntijayhteisöä
3,4
2,9
4
3
2
Koulutus oli vaativaa
Koulutus oli
motivoivaa
Opinnot olivat
mielenkiintoisia
Koulutus antoi hyvät
valmiudet työelämään
osaksi
Opiskelijoiden
mielipiteistä oltiin
kiinnostuneita
Opiskeluilmapiiri oli
hyvä
Kielten opetusta oli
saatavilla riittävästi
Aalto-yliopistosta valmistuneet antoivat keskimääräistä paremmat arviot
koulutusyksikkönsä työelämäyhteyksille (kuvio 47).
Kuvio 47: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään asteikolla 1-4, Aalto KTM.
Aalto
Muut yliopistot
3,2 3,3
3,1
2,9
3,0 3,0
2,9
2,7
4,0
3,5
3,0
2,5
2,0
1,5
1,0
huolehtii koulutuksen
kilpailukyvystä
työmarkkinoilla
käyttää
elinkeinoelämän
asiantuntijoita
opetuksessa
on kiinnostunut
elinkeinoelämän
toiveista
koulutuksessa
pyrkii tarjoamaan
opiskelijoille yhteyksiä
elinkeinoelämään
Koulutusyksikkö...
Aalto
Muut yliopistot

53. 52
5.2.4 Pro gradu -tutkielman tekeminen ja rahoitus
Vuonna 2013 33 % Aallon kauppakorkeakoulun vastaajista teki pro gradu –
tutkielmansa toimeksiantona (kuvio 48). Osuus on kuusi prosenttiyksikköä suurempi
kuin muissa koulutusyksiköissä keskimäärin, mutta neljä prosenttiyksikköä pienempi
kuin edellisvuonna ja peräti kymmenen prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna
2011.
Aallosta valmistuneilla meni tutkielman valmiiksi saamiseen hieman muita enemmän
aikaa. Aallon maistereilla tutkielmantekoaika oli keskimäärin 14 kuukautta ja
nettotekoaika 5,8 kuukautta (muut yliopistot 13,2 kk ja 6 kk). Tutkielmaohjaukselle
annettiin arvosanaksi 3,6 asteikolla 1-5, saman verran kuin muissa yliopistoissa
keskimäärin.
Kuvio 48: Tutkielman tekeminen toimeksiantona,
Aalto KTM, %.
Taulukko 5: Tutkielman rahoituksen suuruus,
Aalto KTM
33 %
27 %
35 %
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5 %
0 %
Aalto Muut yliopistot
Rahoituksen suuruus
(mediaani)
Aalto Muut
yliopistot
Kertapalkkio 4500 € 3000 €
Palkkatyö 2000 €/kk,
keskimäärin
5,1 kk ajalta
1750 €/kk,
keskimäärin
5 kk ajalta
Stipendi 4000 € 2000 €

54. 53
5.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Koulutuksen kansainvälisyys sai Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneilta
keskimääräistä paremmat arviot (kuvio 49). Myös vaihto-opintoihinsa Aallosta
valmistuneet olivat keskimääräistä tyytyväisempiä kaikilla osa-alueilla (kuvio 50).
Vastaajista 34 % kävi vaihdossa maisterivaiheen opintojensa aikana.
Kuvio 49: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä asteikolla 1-4, Aalto KTM.
3,7
3,5 3,6
3,3
4,0
3,5
3,0
2,5
2,0
1,5
1,0
Koulutusyksikkö tarjoaa
kansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiin
kansainvälisyys
Aalto
Muut yliopistot

55. Muut yliopistot
54
Kuvio 50: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon asteikolla 1-4, Aalto KTM.
Vaihtopaikoista oli
tarjolla riittävästi tietoa
ennen lähtöä
3,5
3,2
3,7
3,4
KTM-tutkinnon rakenne
mahdollisti luontevasti
vaihtoonlähdön
3,3
4
3
2
Opetus vaihto-opintojakson
aikana oli
laadukasta
Taloudellinen ja muu
tuki vaihtoonlähtöön oli
riittävä
Vaihtoonlähtöön
kannustettiin riittävästi
yliopiston taholta
5.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen
3,7
Pystyi asianmukaisesti
sisällyttämään
suorittamansa vaihto-opinnot
tutkintoa
3,7
3,5
osaksi
Aalto
Uskoi saaneensa vaihto-opintojen
aikana
sellaista osaamista, jota
muuten ei tutkinnon
aikana olisi saanut
Koki vaihto-opintojakson
olleen
hyödyksi laadukkaan
työllistymisen kannalta
Aalto-yliopistosta valmistuneista 49 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa
kokopäivätyössä (kuvio 51), mikä oli kahdeksan prosenttiyksikköä edellisvuotta
vähemmän. 74 % Aallon vastaajista kertoi olleensa tyytyväinen työtilanteeseensa, kun
taas muissa yliopistoissa tyytyväisten osuus vastaajista jäi kymmenen
prosenttiyksikköä pienemmäksi (kuvio 52). Aallosta valmistuneilla ja työssä käyvillä
maistereilla työtehtävät vastasivat muista yksiköistä valmistuneita paremmin omaa
koulutusta (kuvio 54).
Vastaajista 14 % vastaajista kertoi hakevansa töitä valmistumishetkellä. Työttömien
vastavalmistuneiden osuus kasvoi edellisvuodesta yhdellä prosenttiyksiköllä.

56. 55
Kuvio 51: Työtilanne valmistumishetkellä, Aalto KTM, %.
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
Kuvio 52: Tyytyväisyys työtilanteeseen valmistumishetkellä (Kyllä/Ei), Aalto KTM, %.
49 %
4 %
19 %
4 %
3 %
2 %
1 %
2 %
0 %
14 %
2 %
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas yrityksessä
Jatkaa opiskelua
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelu
Hakee töitä
Muu työtilanne
Aalto
Muut yliopistot
74 %
64 %
100 %
80 %
60 %
40 %
20 %
0 %
Aalto Muut yliopistot

57. 56
Kuvio 53: Miten sai nykyisen työpaikkansa, Aalto KTM, %.
5 %
5 %
4 %
4 %
4 %
3 %
1 %
10 %
9 %
18 %
15 %
Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen…
Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut)
Henkilökohtaisten suhteiden avulla
Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta
Tarjottiin työtä
Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin
Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta
Työskentelee omassa yrityksessä
Vastasi lehti-ilmoitukseen
Sai työpaikan muuta kautta
Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle
Yliopiston/ professorin välityksellä
Kuvio 54: Työssä olleiden työtehtävien vastaavuus koulutukseen, Aalto KTM, %.
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
Taulukko 6: Kokopäivätyössä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, Aalto KTM.
Keskiarvo Mediaani
Aalto Muut
yliopistot
Aalto Muut
yliopistot
Bruttopalkka/kk 3413 €
3137 € 3150 € 3000 €
26 %
24 %
0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 %
Työvoimatoimiston välityksellä
Muut yliopistot
Aalto
54 %
34 %
9 %
1 % 1 %
42 %
37 %
17 %
4 %
0 %
0 %
Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan Ei osaa sanoa
Aalto
Muut yliopistot

58. 57
5.3 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTK
5.3.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 7: Vastaajat ja vastausprosentit, Aalto KTK.
Valmistuneet
2013
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
Aalto 411 409 99,5 % 21,8 % 29,3 %
Kuvio 55: Vastaajien sukupuolijakauma, Aalto
KTK, %.
Vuonna 2013 Aallon kauppakor-keakoulusta
valmistui yhteensä 411
kauppatieteiden kandidaattia, joista
lähes kaikki vastasivat kyselyyn.
Vastaajista 15 % valmistui Mikkelin
yksiköstä ja loput Helsingistä.
Nainen
46 %
Mies
54 %
Vastaajien keskiarvoikä oli 26,1 vuotta. Mikkelistä valmistuneet olivat keskimäärin 24-
vuotiaita, kun taas Helsingistä valmistuttiin kandidaatiksi keskimäärin vasta 26,5-
vuotiaana. Kuviossa 56 on esitetty Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneiden
vastaajien koulutusohjelmat ja ohjelmien sukupuolijakaumat. Kaikki Mikkelissä
kandidaatiksi valmistuneet opiskelivat International Business –ohjelmassa.

59. 58
Kuvio 56: Koulutusohjelmat ja sukupuolijakaumat, Aalto Hki KTK, %.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Taloushallinto (n=169)
Markkinointi (n=55)
Business Technology (=46)
Taloustiede (n=40)
Organisaatiot ja johtaminen (n=32)
Kuvio 57: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Aalto KTK, %.
Nainen
Mies
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
47 %
26 %
12 %
7 %
3 %
2 %
1 %
0 %
0 %
2 %
37 %
0 %
2 %
8 %
10 %
10 %
11 %
18 %
3 %
2 %
Yksikön maine
Yksikön sijaintipaikkakunta
Laajat opiskelumahdollisuudet/
valinnanvara
Tietty pääaine / ohjelma
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen
mahdollisuudet hyviksi
Valintamenettely
Opetuskieli
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Muu syy opiskelupaikan valintaan
Aalto, Hki
Aalto, Mikkeli
Muut yliopistot

60. Vastaajat saivat valita kaksi laajinta opiskelemaansa sivuainetta. Viime vuonna
valmistuneilla kandidaateilla suosituimmat sivuaineet olivat rahoitus (12 %),
markkinointi (10 %) sekä laskentatoimi (8 %).
59
5.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin yksiköstä kandidaateiksi
valmistuneilla opintojen viivästyminen kolmen vuoden määräajasta oli huomattavasti
harvinaisempaa kuin Aallon Helsingin yksikössä tai muissa yliopistoissa opiskelleilla
(kuvio 58). Helsingin yksikössä yleisimmät viivästymiseen johtaneet syyt olivat
työskentely kokopäiväisesti (23 %) tai osa-aikaisesti (15 %) sekä hankaliksi koetut
opetusjärjestelyt (14 %). Mikkelin yksikön vastaajat nostivat esille tärkeimpänä syynä
kandidaatintutkielman viivästymisen (24 %), mutta myös kokopäiväinen työskentely
(19 %) viivästytti monen valmistumista.
Kuvio 58: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), Aalto KTK, %.
73 %
41 %
68 %
100 %
80 %
60 %
40 %
20 %
0 %
Aalto, Hki Aalto, Mikkeli Muut yliopistot

61. 60
5.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Aalto-yliopiston Helsingin ja Mikkelin yksiköiden vastaajien arviot
koulutusyksiköiden tiloihin, laitteisiin ja ATK-tukeen liittyen erosivat huomattavasti
toisistaan. Mikkelin vastaajat arvioivat koulutusyksikkönsä palvelut korkeammalle
kuin vastaajat keskimäärin (kuvio 60), kun taas Helsingin yksikön vastaajat olivat
näihin osa-alueisiin keskimääräistä tyytymättömämpiä (kuvio 59).
Kuvio 59: Arviot koulutusyksikön palveluista asteikolla 1-5, Aalto Hki KTK.
3,3
3,8 3,6 3,6 3,7
2,9 2,9
3,9
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
Yliopiston tilat Yliopiston
laitteet
ATK-tuki Kirjastopalvelut
Aalto, Hki
Muut yliopistot
Kuvio 60: Arviot koulutusyksikön palveluista asteikolla 1-5, Aalto Mikkeli KTK.
3,8 3,8 3,9 3,8 3,8
3,6 3,6
3,9
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
Yliopiston tilat Yliopiston
laitteet
ATK-tuki Kirjastopalvelut
Aalto, Mikkeli
Muut yliopistot

62. Opintojen ohjaukseen liittyvissä kysymyksissä Mikkelin vastaajat antoivat varsin
hyviä arvioita kautta linjan (kuvio 62), kun taas Helsingissä opiskelleet arvioivat
opintojen ohjauksensa keskimääräistä heikommaksi (kuvio 61). Opetuksen tasoa
arvioitaessa sen sijaan molemmat Aallon kauppakorkeakoulun yksiköt menestyivät
keskimääräistä paremmin.
61
Kuvio 61: Arviot opintojen ohjauksesta asteikolla 1-5, Aalto Hki KTK.
Orientaatiopäivät
3,6
3,3
3,2
3,3
3,0
5
4
3
3,6 3,4
3,3
Opettajatutorointi
3,4
2,6
2
Infotilaisuudet
Opintohallinnon
palvelut
Laitoksen tms.
opintopalvelut
Ohjaus
opintojaksolla
Opinto-opas
Opiskelijatutorointi
Informaatio www-sivuilla
WebOodi tms.
Aalto, Hki
Muut yliopistot

63. 62
Kuvio 62: Arviot opintojen ohjauksesta asteikolla 1-5, Aalto Mikkeli KTK.
Orientaatiopäivät
4,2
3,4
5
4
3
Opettajatutorointi
Opiskelijatutorointi
Informaatio www-sivuilla
Kuvio 63: Arviot opetuksesta asteikolla 1-5, Aalto Hki KTK.
4,2
4,3
4,2
3,8
4,0
4,0
3,8
3,1
2
Infotilaisuudet
Opintohallinnon
palvelut
Laitoksen tms.
opintopalvelut
Ohjaus
opintojaksolla
Opinto-opas
WebOodi tms.
Aalto, Mikkeli
Muut yliopistot
Opetusmenetelmien
tarkoituksenmukaisuus
3,5 3,4
3,7
4,0
3,8
3,6
4,3
Vieraskielisten kurssien
opettajien kielitaito
4,0
4,0
3,8
4,0
5
4
3
2
Yhteisten opintojen
opetus
Pääaineen /
koulutusohjelman
opetus
Englannin opetus
Suomen kielen ja
viestinnän opetus
Espanjan opetus
Saksan opetus
Venäjän opetus Ranskan opetus
Ruotsin opetus
Aalto, Hki
Muut yliopistot

64. 63
Kuvio 64: Arviot opetuksesta asteikolla 1-5, Aalto Mikkeli KTK.
Opetusmenetelmien
tarkoituksenmukaisuus
4,1
4,1
4,3
5
4
3
Vieraskielisten kurssien
opettajien kielitaito
Espanjan opetus
Ruotsin opetus
Kuvio 65: Koulutuksessa hankitut valmiudet asteikolla 1-5, Aalto Hki KTK.
4,6
4,0
4,1 4,3
3,6
4,1
3,7
4,7
2
Yhteisten opintojen
opetus
Pääaineen /
koulutusohjelman
opetus
Englannin opetus
Suomen kielen ja
viestinnän opetus
Venäjän opetus Ranskan opetus
Saksan opetus
Aalto, Mikkeli
Muut yliopistot
Talouden yleinen tuntemus
3,7
3,8
3,6
3,9
2,9
3,7
2,8
3,1
4,1
4,3
3,5
3,4
3,5
Vuorovaikutustaidot
Esiintymistaidot
4,1
4,2
3,8
4,0 3,4
5
4
3
2
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella kielellä
Viestintä vierailla kielillä
Tiedolliset yrittäjävalmiudet
Asenteelliset
yrittäjävalmiudet
Kv. ympäristössä toimiminen
Ryhmätyöskentelytaidot
Ongelmanratkaisukyky
Tietotekniset valmiudet
Esimiestaidot
Yleiset johtamisvalmiudet
Uusien asioiden
omaksuminen
Eettisen toiminnan
valmiudet
Aalto, Hki
Muut yliopistot

65. Aalto, Mikkeli
Muut yliopistot
Tiedolliset yrittäjävalmiudet
64
Kuvio 66: Koulutuksessa hankitut valmiudet asteikolla 1-5, Aalto Mikkeli KTK.
Talouden yleinen tuntemus
3,8
4,1
Valmiudet pääaineessa
3,7
Valmiudet sivuaineessa
4,1
3,6
3,8
4,7
4,7
3,7
4,1
3,6
Eettisen toiminnan
valmiudet
3,4
Vuorovaikutustaidot
4,6
Esiintymistaidot
4,2
4,2
4,6
5
4
3
2
Viestintä vierailla kielillä
Asenteelliset
yrittäjävalmiudet
Kv. ympäristössä toimiminen
Ryhmätyöskentelytaidot
Yleiset johtamisvalmiudet
Ongelmanratkaisukyky
Uusien asioiden
omaksuminen
Tietotekniset valmiudet
Esimiestaidot
Aalto-yliopistosta valmistuneet kandidaatit ja erityisesti Mikkelistä valmistuneet
olivat tyytyväisiä myös koulutuksessa hankkimiinsa valmiuksiin (kuviot 65 & 66) ja
itse koulutukseen (kuviot 67 & 68). Aalto-yliopistosta valmistuneet kokivat saaneensa
erityisen hyvät valmiudet ryhmätyöskentelyyn (Helsinki 4,3 ja Mikkeli 4,7) sekä
kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen (Helsinki 4,1 ja Mikkeli 4,7).

66. 65
Kuvio 67: Tyytyväisyys koulutukseen asteikolla 1-4, Aalto Hki KTK.
Koulutus vastasi
odotuksia
3,1
3,2
Koulutus oli
laadukasta
3,1
2,9
4
3
2
1
3,4 3,2
hyväksyttiin osaksi
asiantuntijayhteisöä
2,8
Opiskelijat
3,3
2,8
Opiskelijoiden
mielipiteistä oltiin
kiinnostuneita
Opiskeluilmapiiri oli
Kuvio 68: Tyytyväisyys koulutukseen asteikolla 1-4, Aalto Mikkeli KTK.
Koulutus oli vaativaa
Koulutus oli
motivoivaa
Opinnot olivat
mielenkiintoisia
Kielten opetusta oli
saatavilla riittävästi
hyvä
Aalto, Hki
Muut yliopistot
Koulutus vastasi
odotuksia
3,3
3,5
3,2
3,4
4
3
2
3,4
hyväksyttiin osaksi
asiantuntijayhteisöä
3,1
3,4
3,1
1
Koulutus oli
laadukasta
Koulutus oli vaativaa
Koulutus oli
motivoivaa
Opinnot olivat
mielenkiintoisia
Opiskelijat
Opiskelijoiden
mielipiteistä oltiin
kiinnostuneita
Kielten opetusta oli
saatavilla riittävästi
Aalto, Mikkeli
Muut yliopistot

67. Aalto-yliopiston kandivastaajat olivat keskimääräistä tyytyväisempiä yliopistonsa
elinkeinoelämäsuhteisiin (kuviot 69 & 70). Erityisen hyvin he arvioivat
koulutusyksikkönsä huolehtivan koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla
(Helsinki 3,3 ja Mikkeli 3,5, muut yliopistot 3,0).
66
Kuvio 69: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään asteikolla 1-4, Aalto Hki KTK.
3,3 3,3
Koulutusyksikkö...
3,1
2,8
3,1 3,0
2,9
2,6
4,0
3,0
2,0
1,0
käyttää elinkeinoelämän
asiantuntijoita
opetuksessa
huolehtii koulutuksen
kilpailukyvystä
työmarkkinoilla
tukee
työelämävalmiuksien
kehittymistä
pyrkii tarjoamaan
opiskelijoille yhteyksiä
elinkeinoelämään
Aalto, Hki
Muut yliopistot
Kuvio 70: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään asteikolla 1-4, Aalto Mikkeli KTK.
3,4 3,5
3,2
2,8
3,1 3,0
2,9
2,6
4,0
3,0
2,0
1,0
käyttää elinkeinoelämän
asiantuntijoita
opetuksessa
huolehtii koulutuksen
kilpailukyvystä
työmarkkinoilla
tukee
työelämävalmiuksien
kehittymistä
pyrkii tarjoamaan
opiskelijoille yhteyksiä
elinkeinoelämään
Koulutusyksikkö...
Aalto, Mikkeli
Muut yliopistot

68. 67
5.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Vastaajat olivat tyytyväisiä koulutuksensa kansainvälisyyteen Aallon
kauppakorkeakoulussa (kuvio 71). Etenkin Mikkelistä valmistuneet kandidaatit
antoivat erinomaiset arviot yksikkönsä kansainvälisyydestä.
Kuvio 71: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä asteikolla 1-4, Aalto KTK.
3,7
4,0 3,9
3,2
3,5
3,2
4,0
3,0
2,0
1,0
Koulutusyksikkö tarjoaa kansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiin
kansainvälisyys
Aalto, Hki
Aalto, Mikkeli
Muut yliopistot
Vuonna 2013 Aalto-yliopiston Helsingin yksikössä opiskelleista 49 % ja Mikkelissä
peräti 85 % suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla (kuvio 72). Vaihto-opinnot
olivat Aallossa opiskelleilla selvästi muita yksiköitä yleisempiä.

69. 68
Kuvio 72: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, Aalto KTK, %.
49 %
85 %
38 %
100 %
80 %
60 %
40 %
20 %
0 %
Aalto, Hki Aalto, Mikkeli Muut yliopistot
Aallon kandidaatit olivat myös keskimääräistä tyytyväisempiä vaihto-opintojaksoonsa
(kuvio 73).
Kuvio 73: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon asteikolla 1-4, Aalto Hki KTK.
Vaihtopaikoista oli tarjolla
riittävästi tietoa ennen
lähtöä
3,5
3,8
3,5
3,3
4
3
2
3,2
KTK-tutkinnon rakenne
mahdollisti luontevasti
3,5
vaihtoonlähdön
3,4
3,7
1
Pystyi asianmukaisesti
sisällyttämään
suorittamansa vaihto-opinnot
osaksi tutkintoa
Uskoi saaneensa vaihto-opintojen
aikana sellaista
osaamista, jota muuten ei
tutkinnon aikana olisi
saanut
Koki vaihto-opintojakson
olleen hyödyksi laadukkaan
työllistymisen kannalta
Opetus vaihto-opintojakson
aikana oli
laadukasta
Taloudellinen ja muu tuki
vaihtoonlähtöön oli riittävä
Vaihtoonlähtöön
kannustettiin riittävästi
yliopiston taholta
Aalto, Hki
Muut yliopistot

70. Aalto, Mikkeli
Muut yliopistot
69
Kuvio 74: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon asteikolla 1-4, Aalto Mikkeli KTK.
3,9
Vaihtopaikoista oli tarjolla
riittävästi tietoa ennen
lähtöä
4
3
2
1
3,8 3,1
KTK-tutkinnon rakenne
mahdollisti luontevasti
vaihtoonlähdön
3,5
Taloudellinen ja muu tuki
vaihtoonlähtöön oli riittävä
Vaihtoonlähtöön
kannustettiin riittävästi
yliopiston taholta
5.3.5 Jatkosuunnitelmat
3,6
Pystyi asianmukaisesti
3,9
sisällyttämään
suorittamansa vaihto-opinnot
osaksi tutkintoa
3,8
3,5
Uskoi saaneensa vaihto-opintojen
aikana sellaista
osaamista, jota muuten ei
tutkinnon aikana olisi
saanut
Koki vaihto-opintojakson
olleen hyödyksi laadukkaan
työllistymisen kannalta
Opetus vaihto-opintojakson
aikana oli
laadukasta
Aallosta valmistuneiden kandidaattien jatkosuunnitelmissa ilmeni selkeitä
eroavaisuuksia yksiköittäin (kuvio 75). Yli puolet (54 %) Mikkelin vastaajista aikoi
siirtyä valmistumisen jälkeen työelämään, tosin heistä valtaosa harkitsi mahdollisesti
jatkavansa kauppatieteiden opintoja myöhemmin. Helsingissä opiskelleista
kandidaateista 94 % aikoi jatkaa kauppatieteiden maisterin opintoja suoraan
valmistumisen jälkeen Aalto-yliopistossa.

71. 70
Kuvio 75: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, Aalto KTK, %.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kuvio 76: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, Aalto KTK.
94 %
1 %
1 %
3 %
1 %
21 %
20 %
5 %
49 %
5 %
94 %
2 %
1 %
2 %
1 %
Kyllä, jatkaa suoraan samassa
yliopistossa
Kyllä, jatkaa suoraan eri
yliopistossa
Ei, siirtyy työelämään
Siirtyy nyt työelämään ja jatkaa
mahdollisesti myöhemmin
Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa
Aalto, Hki
Aalto, Mikkeli
Muut yliopistot
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %
19 %
64 %
3 %
13 %
14 %
60 %
11 %
22 %
17 %
49 %
3 %
26 %
Kyllä, kokopäivätyössä
Kyllä, osapäivätyössä
Aikoo toimia yrittäjänä
Ei aio käydä töissä
Aalto, Hki
Aalto, Mikkeli
Muut yliopistot

72. 71
6 Itä-Suomen yliopisto
6.1 Yhteenveto
Vuonna 2013 Itä-Suomen yliopistosta valmistui 110 kauppatieteen maisteria ja 112
kandidaattia. Maisteriksi valmistuneista kyselyyn vastasi 30,9 prosenttia
valmistuneista ja kandidaatiksi valmistuneista 30,4 prosenttia. Itä-Suomesta
valmistuttiin maistereiksi tavoiteajassa hieman muita koulutusyksikköjä yleisemmin.
Kandidaateiksi valmistuneilla sen sijaan opintojen viivästyminen oli yhtä yleistä kuin
muuallakin opiskelleilla keskimäärin. Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet antoivat
keskimääräistä heikommat arviot kansainvälisyydelle ja elinkeinoelämäsuhteille, kun
taas yliopiston tilat ja laitteet saivat muihin yliopistoihin verrattuna hyvät arviot.
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista kauppatieteiden maistereista 44 prosenttia oli
valmistumishetkellään vakinaisessa kokopäivätyössä 26 prosenttia vakinaisessa osa-aikatyössä.
Vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla oli 21 prosenttia, kun taas vain
kuusi prosenttia etsi töitä. Vastavalmistuneista maistereista 53 prosenttia ilmoitti
olevansa tyytyväinen työtilanteeseensa. Laskua edellisvuodesta on seitsemän
prosenttiyksikköä ja vuodesta 2011 peräti 14 prosenttiyksikköä. Kokopäivätöissä
olevat Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet ansaitsivat 2800 euroa kuukaudessa eli
100 euroa vähemmän kuin edellisvuonna ja 200 euroa vähemmän kuin muista
yliopistoista valmistuneet.

73. 72
6.2 Itä-Suomen yliopisto, KTM
6.2.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 8: Valmistuneet, valmistuneet ja vastausprosentit, UEF KTM.
Valmistuneet
2013
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
UEF 110 34 30,9 % 5 % 2,1 %
Kuvio 77: Vastaajien sukupuolijakauma, UEF
KTM, %.
Itä-Suomen yliopistosta kyselyyn
vastasi 34 vastavalmistunutta
maisteria. Osa vastaajista opiskeli
Joensuun ja osa Kuopion kampuksella.
Vastaajista 12 asui valmistumishetkellä
Kuopiossa. Itä-Suomen yliopiston
vastaajat olivat valmistumishetkellä
keskimäärin 30,3-vuotiaita, eli 1,3
vuotta vanhempia kuin muista yliopis-toista
valmistuneet keskimäärin.
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden vastaajien pääaineet sukupuolijakaumineen
on esitetty kuviossa 78.
Nainen
53 %
Mies
47 %

74. 73
Kuvio 78: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, UEF KTM, %.
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Organisaatiot ja johtaminen (n=11)
Taloushallinto (n=10)
Laskentatoimi (n=4)
Muu / ei tietoa (n=5)
Kuvio 79: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, UEF KTM, %.
Nainen
Mies
3 %
3 %
3 %
0 %
0 %
0 %
2 %
0 %
1 %
0 %
1 %
6 %
3 %
24 %
23 %
1 %
8 %
18 %
11 %
23 %
3 %
9 %
21 %
38 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
Yksikön sijaintipaikkakunta
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen
mahdollisuudet hyviksi
Tietty koulutusohjelma
Valintamenettely
Ystävien/ sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Yksikön maine
Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Opetuskieli
Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä
Muu syy opiskelupaikan valintaan
UEF
Muut yliopistot

75. 74
6.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
Itä-Suomen yliopistossa opiskelleista vastaajista suurimmalla osalla opinnot
viivästyivät suhteessa tavoiteaikaan (kuvio 80). Tärkeimpänä syynä opintojen
viivästymiseen vastaajat pitivät kokopäiväistä työskentelyä (32 %). Toiseksi
tärkeimpänä syynä mainittiin pro gradu -työn viivästyminen (26 %).
Kuvio 80: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), UEF KTM, %.
56 %
100 %
80 %
60 %
40 %
20 %
6.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet maisterit olivat tyytyväisiä koulutusyksikkönsä
tarjoamiin palveluihin (kuvio 81). Myös koulutusyksikön hyvä ilmapiiri sai kehuja
avoimissa vastauksissa.
66 %
0 %
UEF Muut yliopistot

76. 75
Kuvio 81: Arviot koulutusyksikön palveluista asteikolla 1-5, UEF KTM.
3,9
3,6 3,6
5,0
4,5
4,0
3,5
3,0
2,5
2,0
1,5
Kuvio 82: Arviot opintojen ohjauksesta asteikolla 1-5, UEF KTM.
3,5
3,7
3,5 3,5
4,0
1,0
Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut
UEF Muut yliopistot
Orientaatiopäivät
3,2
3,4
3,5
3,1
5
4
3
2
3,2 3,3
Opettajatutorointi
2,9
2,9
2,7
1
Opintohallinnon
palvelut
Laitoksen tms.
opintopalvelut
Ohjaus
opintojaksolla
WebOodi tms. Opinto-opas
Opiskelijatutorointi
Informaatio www-sivuilla
UEF
Muut yliopistot

77. 76
Kuvio 83: Arviot opetuksesta asteikolla 1-5, UEF KTM.
Opetusmenetelmien
tarkoituksenmukaisuus
3,2
3,1
3,7
3,6
4,0
3,3
4,0
2,9
3,7
Vieraskielisten kurssien
opettajien kielitaito
4,5
3,7
4,1
5
4
3
2
Yhteisten opintojen
opetus
Pääaineen /
koulutusohjelman
opetus
Kielten ja viestinnän
opetus
Englannin opetus
Suomen kielen ja
viestinnän opetus
Ranskan opetus
Espanjan opetus
Saksan opetus
Venäjän opetus
Ruotsin opetus
UEF
Muut yliopistot

78. 77
Kuvio 84: Koulutuksessa hankitut valmiudet asteikolla 1-5, UEF KTM.
Talouden yleinen tuntemus
3,4 3,7
3,3 3,8
2,8
3,6
3,5
2,8 3,7
3,0
3,4
3,9
5
4
3
3,3
Eettisen toiminnan valmiudet
2,9
3,1
Työelämätietous
3,5
3,5
3,7
4,0
3,1
3,0
2,9 3,1
2
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella kotimaisella kielellä
Viestintä vierailla kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedonhankinnan valmiudet
Tiedolliset yrittäjävalmiudet
Asenteelliset yrittäjävalmiudet
Kv. ympäristössä toimiminen
Projektinhallintataidot
Neuvottelutaidot
Vuorovaikutustaidot
Esiintymistaidot
Ongelmanratkaisukyky
Tietotekniset valmiudet
Esimiestaidot
Yleiset johtamisvalmiudet Ryhmätyöskentelytaidot
Uusien asioiden omaksuminen
UEF
Muut
yliopistot

79. 78
Kuvio 85: Tyytyväisyys koulutukseen asteikolla 1-4, UEF KTM.
Koulutus vastasi
odotuksia
3,1
2,9
Koulutus oli
laadukasta
3,1
2,8
3,4
2,6
4
3
2
2,9 2,7
Opiskelijat
hyväksyttiin osaksi
asiantuntijayhteisöä
3,2
2,9
Koulutus oli vaativaa
Koulutus oli
motivoivaa
Opinnot olivat
mielenkiintoisia
Koulutus antoi hyvät
valmiudet
työelämään
Opiskelijoiden
mielipiteistä oltiin
kiinnostuneita
Opiskeluilmapiiri oli
hyvä
Kielten opetusta oli
saatavilla riittävästi
Avoimissa vastauksissa esille nousivat toiveet yritysyhteistyön lisäämisestä. Monet
kokivat, että kontakteja elinkeinoelämään oli hankala saada opiskeluaikana.
Kuvio 86: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään asteikolla 1-4, UEF KTM.
UEF
Muut yliopistot
2,6 2,7 2,7
2,5
3,1 3,1
3,0
2,7
4,0
3,5
3,0
2,5
2,0
1,5
1,0
huolehtii koulutuksen
kilpailukyvystä
työmarkkinoilla
käyttää
elinkeinoelämän
asiantuntijoita
opetuksessa
on kiinnostunut
elinkeinoelämän
toiveista koulutuksessa
pyrkii tarjoamaan
opiskelijoille yhteyksiä
elinkeinoelämään
Koulutusyksikkö...
UEF
Muut yliopistot

80. 79
6.2.4 Pro gradu -tutkielman tekeminen ja rahoitus
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista 44 % teki pro gradu -tutkielmansa
toimeksiantona (kuvio 87). Itä-Suomen yliopistossa opiskelleilta kului gradun
tekemiseen aikaa keskimäärin lähes täsmälleen saman verran kuin muissa
yliopistoissa opiskelleilta; 13,5 kuukautta, joista tutkielman nettotekoaika oli 5,9
kuukautta.
Kuvio 87: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, UEF KTM, %.
44 %
28 %
50 %
45 %
40 %
35 %
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5 %
0 %
UEF Muut yliopistot

81. 80
6.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista maistereista 21 % suoritti osan KTM-tutkinnostaan
ulkomailla, muiden yliopistojen keskiarvon ollessa 30 %.
Opiskelijavaihdossa olleet kokivat, että vaihtoon kannustettiin riittävästi ja että opetus
vaihtojakson aikana oli laadukasta, mutta olivat muilta osin keskimääräistä
tyytymättömämpiä (kuvio 89).
Kuvio 88: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä asteikolla 1-4, UEF KTM.
3,4
2,9
3,6
3,4
4,0
3,5
3,0
2,5
2,0
1,5
1,0
Koulutusyksikkö tarjoaa
kansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiin
kansainvälisyys
UEF
Muut yliopistot

82. Muut yliopistot
81
Kuvio 89: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon asteikolla 1-4, UEF KTM.
Vaihtopaikoista oli tarjolla
riittävästi tietoa ennen
lähtöä
3,3
3,3
3,1
2,7
3,3
4
3
2
Opetus vaihto-opintojakson
aikana oli
laadukasta
KTM-tutkinnon rakenne
mahdollisti luontevasti
vaihtoonlähdön
Taloudellinen ja muu tuki
vaihtoonlähtöön oli riittävä
Vaihtoonlähtöön
kannustettiin riittävästi
yliopiston taholta
6.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen
3,0
3,3
2,7
Pystyi asianmukaisesti
sisällyttämään
suorittamansa vaihto-opinnot
osaksi tutkintoa
Uskoi saaneensa vaihto-opintojen
aikana sellaista
osaamista, jota muuten ei
tutkinnon aikana olisi
saanut
Koki vaihto-opintojakson
olleen hyödyksi laadukkaan
työllistymisen kannalta
UEF
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista maistereista työssä olevista suurin osa (70 %)
työskenteli heti valmistumisen jälkeen joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti
vakituisessa työsuhteessa (kuvio 90). Työssä olleista 30 % työskenteli Kuopiossa,
mutta muut olivat työllistyneet tasaisesti ympäri Suomea. Itä-Suomesta
valmistuneiden työnhakuaika (0,9 kk) oli merkittävästi lyhyempi kuin muista
yliopistoista valmistuneiden keskimäärin (1,9 kk).
Vastaajista 53 % ilmoitti olevansa tyytyväinen työtilanteeseensa, kun muista
yliopistoista valmistuneilla vastaava osuus on 67 % (kuvio 91). Itä-Suomen yliopistosta
valmistuneiden työtehtävien vastaavuus koulutukseen oli myös hieman
keskimääräistä alemmalla tasolla (kuvio 92).

83. 82
Kuvio 90: Työtilanne valmistumishetkellä, UEF KTM, %.
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
Kuvio 91: Tyytyväisyys työtilanteeseen, UEF KTM, %.
44 %
26 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
21 %
0 %
6 %
3 %
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas yrityksessä
Jatkaa opiskelua
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelu
Hakee töitä
Muu työtilanne
UEF
Muut yliopistot
53 %
67 %
100 %
80 %
60 %
40 %
20 %
0 %
UEF Muut yliopistot

84. 83
Kuvio 92: Työssä olleiden työtehtävien vastaavuus koulutukseen, UEF KTM, %.
38 %
31 %
27 %
4 %
45 %
36 %
14 %
4 %
50 %
45 %
40 %
35 %
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5 %
0 %
Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan
Taulukko 9: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, UEF KTM.
Keskiarvo Mediaani
UEF Muut
yliopistot
UEF Muut
yliopistot
Bruttopalkka/kk 2948 €
3218 € 2800 € 3000 €
UEF
Muut yliopistot

85. 84
6.3 Itä-Suomen yliopisto, KTK
6.3.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 10: Vastaajat ja vastausprosentit, UEF KTK.
Valmistuneet
2013
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
UEF 112 34 30,4 % 5,9 % 2,4 %
Kuvio 93: Vastaajien sukupuolijakauma, UEF
KTK, %.
Itä-Suomen yliopiston kandidaatiksi
valmistuneiden vastaajien keskiarvoikä
oli 29,8 vuotta. Vastaajia oli yhteensä
34, joista 14 asui Kuopiossa ja
kahdeksan Joensuussa. Vastaajien
yleisin pääainekategoria oli johtaminen
(kuvio 94).
Nainen
Mies 44 %
56 %
Kuvio 94: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, UEF KTK, %.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Organisaatiot ja johtaminen (n=15)
Taloushallinto (n=5)
Laskentatoimi (n=3)
Muu (n=11)
Nainen
Mies