4. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 3
PUHEENJOHTAJAN KATSAUS
SAK:n työvuodessa 2011 oli neljä merkittävää asiaa. Työmarkkinapoliittisesti iso
asia oli raamiratkaisun syntyminen loppuvuodesta. Työurien pidentämiseen täh-
täävät toimet sekä siihen liittyvä eläkekeskustelu leimasivat myös vuotta 2011, ku-
ten muutamaa aikaisempaakin. Vuoden muut isot ja työllistävät hankkeet olivat
eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelut sekä SAK:n edustajakokous.
Raamisopimus ei syntynyt hetkessä, vaan sitä edelsi SAK:n määrätietoinen vuosia
jatkunut työ. Työnantajien periaatteellinenkin vastustus minkäänlaista keskite-
tympää sopimusratkaisua kohtaan saatiin kuitenkin murrettua. Työnantajienkin
vaakakupissa painoi lopulta se, että ratkaisu tuo tullessaan paremmat mahdolli-
suudet talouden ja työllisyyden kasvuun sekä antaa yleisemmin näkymää talouden
ennustettavuuteen ja vakauteen.
Sopimuksen syntyminen oli historiallinen ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin sii-
tä tuli todella kattava, sillä lähes 95 prosenttia palkansaajista oli sen piirissä.
Toiseksi palkansaajajärjestöt palasivat takaisin vaikuttamisen keskiöön suomalai-
sessa yhteiskunnassa. Se on tärkeää erityisesti SAK:lle, jonka tehtävänä on ajaa
matalapalkkaisempien alojen työntekijöiden etuja.
Työuraneuvotteluissa SAK painotti edelleen työhyvinvoinnin parantamisen mer-
kitystä. Vuoden aikana näillä toimilla edettiinkin eläkkeelle siirtymisiän odottees-
sa. Sen sijaan eläkejärjestelmän kehittämisessä keskustelut junnasivat aika lailla
paikallaan. SAK korosti eläkejärjestelmän rahoituksen turvaamista, työnantajat
eläkeiän alarajan korottamista.
Eduskuntavaaleja leimasivat Euroopan talousongelmat ja eurokriisi. Suomalaista
vaalikeskustelua väritti erityisesti Kreikan tilanne, joka heijastui myös sopimus- ja
työuraneuvotteluihin. SAK korosti omissa vaalilinjauksissaan oikeudenmukai-
suutta tilanteessa, jossa ratkaisuja pitää tehdä hyvin ahtaissa taloudellisissa raa-
meissa. Talousongelmia oli vähintäänkin riittävästi, sillä eurokriisin lisäksi päälle
painoi Suomen oma kestävyysvaje.
Vaalien jälkeisistä hallitusohjelmaneuvotteluista tuli hyvin vaikeat. Jälleen syynä
oli eurokriisi ja se, että vaalien ainoa voittajapuolue perussuomalaiset kieltäytyi
hallitusvastuusta. Lopulta hallitus muodostui kuudesta puolueesta, mikä merkitsi
varsin kompromissihakuista hallitusohjelmaa. SAK:n näkökulmasta hallitusoh-
jelmaa voitiin pitää kohtuullisen hyvänä, sillä mukana olivat hyvin samansuuntai-
set veroratkaisut kuin SAK oli esittänyt omissa tavoitteissaan ja ohjelmaan saatiin
maininta myös eläkejärjestelmän rahoituksen turvaamisesta.
SAK:n edustajakokous kokoontui kesäkuussa Tampereella. Kokous sujui hyvin
niin sisällön kuin järjestelyjenkin osalta. Edustajakokous hyväksyi SAK:n tavoite-
ohjelman vuosille 2011–2016. ”Oma työ, yhteiset oikeudet” -asiakirjassa päivitet-
tiin myös SAK:n strategia ja arvot.
Lauri Lyly
Puheenjohtaja
5. 4 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
1 TYÖMARKKINAPOLIITTINEN,
YHTEISKUNNALLINEN JA JÄRJESTÖLLINEN
TILANNE
Taloudellinen tilanne
Vuonna 2011 Suomen taloudellista tilannetta määritti ratkaisevasti Euroopan ta-
lous- ja rahaliittoa riepotellut velkakriisi. Sekä yksityisen että julkisen sektorin yli-
velkaantumisesta seuranneiden ongelmien kanssa joutuivat kamppailemaan eri-
tyisesti Kreikka, Irlanti ja Portugali, joille muut EU:n jäsenmaat joutuivat takaa-
maan ja myöntämään hätälainoitusta. Myös suuremmat jäsenmaat Espanja, Italia
ja Ranska joutuivat maksamaan uudesta lainastaan selvästi aikaisempaa korkeam-
paa korkoa.
Rahoitusmarkkinoiden ongelmat tiivistyivät eurooppalaisten pankkien vakavarai-
suuteen, jonka huono tila herätti yleistä huolta ja halvaannutti rahoitusmarkki-
noiden toimintaa. Epävakaus rahoitusmarkkinoilla heikensi talouden toimijoiden
luottamusta, mikä vähensi investointeja ja kulutusta Euroopassa.
Reaktiona velkakriisiin EU:n jäsenmaat sitoutuivat melko yksituumaisesti toteut-
tamaan talouksiensa kuristusohjelmia, joissa markkinoiden luottamusta tavoitel-
tiin suurilla julkisten menojen leikkauksilla sekä verojen kiristyksillä. Nämä oh-
jelmat hidastivat talouskasvua entisestään vuoden 2011 lopulla.
Pääosin näistä syistä Suomen vienti jäi odotuksia pienemmäksi. Kotimainen kulu-
tus kehittyi kuitenkin edelleen myönteisesti muun muassa alhaisen korkotason
vauhdittamana. Sen myötä talouden kasvu jatkui vuonna 2011 kaikesta huolimatta
kohtuullisen ripeänä, noin kolmen prosentin tahdissa.
Nimellinen ansiotasoindeksi nousi 2,7 prosenttia, josta 2,0 prosenttiyksikköä selit-
tyy sopimuskorotusten vaikutuksella ja 0,7 prosenttiyksikköä muilla tekijöillä.
Koska inflaatio oli keskimäärin 3,4 prosenttia, reaalinen ansiotasoindeksi laski 0,7
prosenttia.
Työllisyyden paraneminen jatkui, mutta työllisten lukumäärän kasvu käytännössä
pysähtyi vuoden loppua kohti. Työllisyysaste oli keskimäärin 68,6 prosenttia ja
työttömyysaste 7,8 prosenttia.
Sopimuspoliittinen tilanne
Liittokohtaisten sopimusneuvottelujen seurauksena eri alojen työehtosopimus-
kaudet olivat erkaantuneet merkittävästi toisistaan. Sopimusten päättymisajan-
kohtien välillä oli useiden vuosien ero. Vuoden 2011 alussa eräiden suurten sopi-
musalojen, kuten julkisen sektorin sekä yksityisen palvelusektorin, oli neuvotelta-
va palkankorotuksista. Toisaalta esimerkiksi Metalliliitto valmistautui syksyn työ-
ehtosopimusneuvotteluihin koko sopimuksensa osalta.
6. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 5
Oman haasteensa palkankorotusneuvotteluihin toi yli kolmeen prosenttiin kiihty-
nyt inflaatio. Se loi painetta korotusten tason määrittelyyn. Sopimuksissa palkan-
korotusten taso päätyi keväällä noin 2–2,5 prosenttiin. Laatukysymyksissä liitot
eivät laatineet yhteisiä tavoitteita sopimuskierroksia varten.
Metalliliitto asetti keväällä eduskuntavaalien jälkeen yhdessä toimihenkilöiden te-
ollisuusliittojen kanssa syksyn sopimusneuvotteluihin tavoitteeksi puolentoista
vuoden pituisen ja vähintään neljä prosenttia palkkoja korottava sopimus. Tavoite
säilyi syksyyn saakka eurokriisin aiheuttamasta epävarmasta taloustilanteesta huo-
limatta. Elokuussa työnantajapuoli aloitti neuvottelut raamisopimuksesta, osittain
palkkavaatimuksen seurauksena.
SAK:n edustajakokous linjasi kesäkuussa SAK:n sopimuspolitiikan keskeiseksi ta-
voitteeksi keskitetyn ja yhtenäisen sopimusratkaisun. Hajautettujen sopimusneu-
vottelujen aikana SAK:n tehtäväksi asetettiin sopimusten koordinointi jäsenliitto-
jen välillä. Raamisopimus loi mahdollisuuden koordinoidumpaan ja keskitetym-
pään sopimuskierrokseen.
Eduskuntavaalit ja hallitusohjelmaneuvottelut
Suomessa valmistauduttiin vuoden 2011 eduskuntavaaleihin Euroopan talouson-
gelmien varjossa. Tilanne näkyi vaalikeskusteluissa jättäen hieman jopa kotimaan
tärkeitä asioita varjoonsa. Tosin myös kotimaahan liittyvässä keskusteluissa koros-
tuivat talousasiat: kestävyysvaje, julkisen sektorin velka sekä valtion budjetin ali-
jäämäisyys. Lisäksi muun muassa eriarvoistumiskehitys nousi esille vaalien alla.
SAK korosti omissa vaalikauden ja sittemmin myös hallitusohjelmaan liittyvissä
tavoitteissaan oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta sekä heikomman puolella
olemista. Hyvänä esimerkkinä tästä linjasta SAK esitti Suomen kokonaisveroas-
teen nostamista reilulla miljardilla eurolla. Lisäksi pääomaverotukseen esitettiin
korotusta ja progressiota. Kuten aina vaalien alla, solidaarisuutta ja tasa-
arvoisuutta puolustava linja sai kohtuullisen paljon puolustajia.
SAK:n hallitus vahvisti liikkeen yhteiset eduskuntavaalitavoitteet loppuvuodesta
2010. Yleisteemaksi muodostui ”Työn ja sen tekijän puolesta”. Tämän pohjalta ra-
kennettiin asiapohjainen kampanja, jonka toteuttamisen keskeiset elementit olivat
kaksi kenttäjakeluun suunnattua esitettä, ulkomainoskampanja kolmella paikka-
kunnalla, työelämän vaalikone, Facebook-sivusto, printtimainonta ja palkansaaja-
keskusjärjestöjen yhteinen vaalipaneeli. Paikallisjärjestöt organisoivat yhteensä 70
tilaisuutta.
Myös säästö- ja leikkaustarpeet olivat esillä vaalikeskusteluissa. Osa puolueista
esitti erilaisia säästökohteita esimerkiksi yritystukiin. Osa puolueista taas lähti sii-
tä, että leikkauksia ei tarvitse tehdä, kunhan kasvun edellytykset turvataan. SAK ei
lähtenyt esittämään erillisiä leikkauslistoja.
Vaaleissa kahdeksasta eduskuntapuolueesta vain perussuomalaiset sai paremman
kannatuksen kuin neljä vuotta pidetyissä eduskuntavaaleissa. Itse asiassa perus-
suomalaiset otti historiallisen suuren voiton nousten kerralla pienempien joukosta
suurempien joukkoon. Tästä huolimatta puolue halusi jäädä oppositioon.
7. 6 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
Lopulta kuusi puoluetta – Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreä Liitto, Kris-
tillisdemokraatit ja RKP – aloittivat hallitusohjelmaneuvottelut. Välillä ne keskey-
tyivät puolueiden keskinäisiin erimielisyyksiin, mutta lopulta hallitusohjelma syn-
tyi. SAK:n tavoitteiden näkökulmasta hallitusohjelmaan voitiin olla suhteellisen
tyytyväisiä. Siinä oli kohtuullisen hyvin esillä oikeudenmukaisuuden linja sekä
työmarkkinapolitiikassa kolmikantayhteistyö.
Kestävää talouskasvua sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamista korostava
hallitusohjelma yhdistettynä tavoitteisiin vakauttaa julkinen talous ja vähentää
eriarvoisuutta ja syrjäytymistä on haastava. Tähän työhön SAK oli valmis anta-
maan oman panoksensa.
Järjestöllinen tilanne ja jäsenmäärien kehitys
SAK ja Suomen Lennonjohtajien yhdistys jatkoivat yhteistyösopimustaan vuodel-
la. Ilmailutietotekniset ry puolestaan päätti 15.10.2011 järjestetyssä ylimääräisessä
jäsenkokouksessa liittyä ammattiosastona Ilmailualan Unioniin. Lisäksi marras-
kuussa 2011 Rautatieläisten Liiton valtuusto teki lopullisen päätöksen yhdentymi-
sestä JHL:n kanssa niin, että vuoden 2012 alusta alkaen liitto toimii Raideammatti-
laisten yhteisjärjestö JHL ry:nä.
Vuoden 2011 lopulla käynnistettiin jäsenyysneuvottelut myös Suomen Huippu-
urheilijoiden Unioni ry:n kanssa.
Kesäkuussa järjestetty SAK:n sääntömääräinen edustajakokous linjasi keskusjär-
jestölle myös useita järjestöllisiä tehtäviä ja hankkeita. Keskeisenä tavoitteena on
keskusjärjestön ja jäsenliittojen keskinäisen yhteistyön, luottamuksen ja toimin-
nan koordinoinnin vahvistaminen. Edustajakokouskauden aikana on paneudutta-
va niin järjestäytymisen, tiedonkulun, alueellisen toiminnan kuin toimintaraken-
teiden kehittämiseen ja parantamiseen.
SAK:n jäsenliittojen jäsenmäärä oli vuoden 2011 lopussa 1 036 664. Vähennystä
edelliseen vuoteen oli noin 2900 henkilöä.
Työelämän kehitys
Työelämän laadussa ei tapahtunut vuonna 2011 suuria muutoksia edelliseen vuo-
teen verrattuna.
Vuonna 2011 toteutettu SAK:n jäsentutkimus antoi työelämästä varsin polarisoi-
tuneen kuvan. SAK:laisista palkansaajista huomattavan suurella osalla työskente-
lyolosuhteet olivat vähintään kohtuullisen hyvässä tilassa. Olosuhteet olivat kehit-
tyneet myönteisesti. Samaan aikaan noin puolella jäsenistä meni yleisesti ottaen
aiempaa huonommin. Tällä joukolla erilaiset pelot ja huolet, kuten työttömyyden
pelko sekä huoli terveydentilasta ja osaamisen riittävyydestä, olivat pinnalla.
Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan työelämän laadussa muu-
tos edelliseen vuoteen on ollut kokonaisuudessaan vähäistä. Muutaman viime
vuoden aikana merkittävin yksittäinen muutos on ollut työsuhteisiin liittyvän
epävarmuuden lisääntyminen. Työtahdin kiristyminen ja työn fyysisen rasitta-
vuuden kasvu huolestuttaa ikääntyneitä sekä niitä, joilla on heikot vaikutusmah-
8. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 7
dollisuudet omaan työhönsä. Työpaikoilla, joilla johdon asenne henkilöstöön on
myönteinen, koettiin näitäkin huolia vähemmän.
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti kansallisen työelämän kehittämisstrategian
valmistelun. Strategian tavoitteena on kehittää suomalaisesta työelämästä yksi Eu-
roopan parhaimmista.
9. 8 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
2 TYÖLLISYYDEN JA KESTÄVÄN TALOUSKASVUN
EDISTÄMINEN
Kasvu- ja elinkeinopoliittinen vaikuttaminen
Vuonna 2011 kasvu- ja elinkeinopolitiikkaan vaikutettiin tavanomaisen budjetti-
vaikuttamisen lisäksi erityisesti eduskuntavaalikeskustelussa ja sitä seuranneessa
hallitusohjelmavalmistelussa. SAK asetti eduskuntavaaleissa tavoitteeksi 100 000
uutta työpaikkaa. Tavoite edellyttää toimivaa elinkeinopolitiikkaa.
Energiapolitiikassa hallituksen tavoitteeksi tuli SAK:n tavoitteiden mukaisesti
kohtuuhintaisen ja vähäpäästöisen energian turvaaminen. SAK jatkoi työtä kan-
sainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n rikkipäätöksen ja EU:n rikkidirektiivin ne-
gatiivisten vaikutusten lievittämiseksi Suomessa.
Pitkäjänteinen liikennepolitiikka omaksuttiin hallitusohjelmassa liikennepolitii-
kan lähtökohdaksi SAK:n tavoitteiden mukaisesti. Raidehankkeet olivat hallitus-
ohjelmassa painotetusti esillä.
Asuntopolitiikassa julkinen vuokra-asuntotuotanto korostui SAK:n tavoitteiden
mukaisesti, vaikka julkisen tuen ei voidakaan odottaa nykyisessä taloustilanteessa
juuri kasvavan.
Vaikuttaminen eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan
SAK:n ja jäsenliittojen yhteiskuntavastuuryhmä (YKV) laati eduskuntavaalien alla
tavoitteet ja toiminnalliset suuntaviivat liikkeen yhteiseen YKV-toimintaan. Ta-
voitteena oli nostaa keskusteluun palkansaajien kannalta keskeisiä teemoja, haas-
taa puolueet ottamaan niihin kantaa, vaikuttaa vaalien jälkeisiin hallitusneuvotte-
luihin, kannustaa SAK:laisen ay-liikkeen jäseniä asettumaan ehdolle sekä nostaa
äänestysaktiivisuutta ay-liikkeen jäsenten keskuudessa.
Tavoitteiden toteutumiseksi SAK:n hallitus vahvisti liikkeen yhteiset eduskunta-
vaalitavoitteet loppuvuodesta 2010. Yleisteemaksi muotoutui ”Työn ja sen tekijän
puolesta.” Tämän pohjalta rakennettiin asiapohjainen kampanja, jonka toteutta-
misen keskeiset elementit olivat:
kaksi kenttäjakeluun suunnattua esitettä
ulkomainoskampanja (31 paikkakuntaa)
työelämän vaalikone
Facebook-sivusto
printtimainonta
palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen vaalipaneeli
alueelliset ykv-ryhmät
alueelliset paikallisjärjestöjen organisoimat vaalitilaisuudet (yhteensä noin
70 tilaisuutta)
Eduskuntavaalikampanjan suunnittelusta, organisoinnista sekä toteutumisesta on
laadittu erillinen, hallituksen vahvistama muistio.
10. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 9
Eduskuntavaalien jälkeen SAK vaikutti vahvasti hallitusohjelmaneuvotteluihin
eduskuntavaalitavoitteiden pohjalta.
Harmaan talouden torjunnan tehostaminen
Marraskuussa 2010 SAK julkaisi aloitteensa harmaan talouden torjumiseksi.
Vuonna 2011 nämä tavoitteet tuotiin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Keskeisenä foorumina oli hallitusohjelmaan vaikuttaminen. Harmaan talouden
torjunnan tehostaminen nostettiin kärkeen SAK:n hallitusohjelmatavoitteissa.
Hallitusohjelmaneuvotteluissa vaikutettiin siihen, että hallitusohjelmaan tuli har-
maan talouden torjunnasta oma kattava osio ja yksi kärkihankkeista.
Valtioneuvosto laati syksyllä hallitusohjelman pohjalta talousrikollisuuden ja
harmaan talouden kuudennen torjuntaohjelman vuosille 2012–2015. SAK osallis-
tui välillisesti sen valmisteluun vaikuttamalla julkiseen mielipiteeseen.
Liittojen työtä harmaan talouden torjumiseksi SAK on tukenut mahdollisuuksien
mukaan. SAK:n jäsenliittojen yhteistyöfoorumiksi perustettiin SAK:n harmaan ta-
louden hanke, joka laati toimintasuunnitelman vuosille 2012–2015.
SAK on myös osallistunut harmaata taloutta koskevaan kolmikantaiseen lain val-
misteluun kuten tilaajavastuun ja verovalvonnan täsmentämiseen rakennustoi-
minnassa. Lisäksi olimme mukana hallitusohjelmassa esitetyssä laajapohjaisessa
harmaan talouden torjuntakampanjassa, jonka päätehtävä oli nuorten asenteiden
muokkaaminen.
Aktiivisen työvoimapolitiikan tehostaminen
Hallitusohjelma sisälsi paljon työllisyyttä koskevia linjauksia, ja mukana oli katta-
vasti myös SAK:n tavoitteita. Painopisteeksi nousi erityisesti nuorten ja pitkäai-
kaistyöttömien työllistäminen. Hallitusohjelman tavoitteena on parantaa työlli-
syyden laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.
SAK on keskeisesti mukana hallituksen työllisyyteen ja työvoimapolitiikkaan liit-
tyvissä työryhmissä, muun muassa nuorten yhteiskuntatakuuta koskevan uudis-
tuksen valmistelussa. Tarkoituksena on tarjota vuoden 2013 vuoden alusta lähtien
jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, har-
joittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden
kuluessa työttömäksi jäämisestä. Lisäksi jokaiselle peruskoulun päättäneelle taa-
taan jatko-opinto, työpaja- tai muu vastaava paikka.
Osatyökykyisten työllistämisen edistäminen on kirjattuna sekä hallitusohjelmaan
että työmarkkinajärjestöjen marraskuussa solmimaan raamisopimukseen. Tarkoi-
tuksena on luoda kattava toimintaohjelma, joka pitää sisällään toimia kannustei-
den, tukitoimien, palveluketjujen, tietojärjestelmien, lainsäädännön sekä asentei-
den muuttamiseksi.
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimisto- ja palvelurakenteen uudistamistyötä val-
misteltiin vuoden aikana pitkälti virkamiestyönä. Samaan aikaan oli kuitenkin
käynnissä kolmikantainen valmistelu työllisyyden edistämistoimikuntien työn ke-
11. 10 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
hittämiseksi. SAK:n tavoitteiden mukaisesti myös työvoimapalvelujen laatu arvi-
oidaan sekä luodaan palkattomaan työharjoitteluun pelisäännöt yhdessä työmark-
kinajärjestöjen kanssa.
Hallitusohjelma sisältää runsaasti linjauksia työvoiman tarjonnan turvaamiseksi ja
työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi, joissa asioiden toimeenpano ha-
jautuu eri hallinnonaloille, työmarkkinajärjestöille sekä kunnille. Työ- ja elinkei-
noministeriö kokosi eri tahot yhteen valmistelemaan Rakennemuutos ja työmark-
kinoiden toimivuus -ohjelmaa. SAK on mukana koko hallituskauden ajan tehtä-
vässä työssä, jossa yhteen sovitetaan asioita ja valmistellaan tarvittaessa uusia työ-
poliittisia toimenpiteitä. Työllisyystavoitteiden toteutumista arvioidaan hallitus-
ohjelman mukaisesti hallituskauden puolessa välissä.
Ammatillisen osaamisen vahvistaminen
Vaalikauden tavoitteissa ja edustajakokouksen ohjelma-asiakirjassa SAK asetti
kunnianhimoiseksi tavoitteeksi ammatillisen tutkinnon saamisen Suomen koko
aikuisväestölle. Se nähdään työllisyyden parantamisen ja koko Suomen menestyk-
sen kannalta keskeisenä tavoitteena.
Kataisen hallitusohjelmassa on mukana monia SAK:n osaamista koskevat tavoit-
teita. Niitä ovat esimerkiksi nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toteuttami-
nen, ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen, tutkintomak-
sujen poistaminen perusasteen jälkeistä koulutusta vailla olevilta nuorilta sekä
Koulutusrahaston tehtävien laajentamista koskeva selvitystyö. Vuoden lopulla
aloitettiin hallitusohjelman mukainen työryhmätyö muun muassa opintovapaa-
lain uudistamiseksi ja nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi.
Valtioneuvosto hyväksyi vuoden lopulla Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämis-
suunnitelman vuosille 2011–2016. Siihen sisältyy useita SAK:n linjausten mukaisia
kannanottoja kuten koulutuksen tasa-arvon edistämiseen liittyvät toimenpiteet,
koulutustakuu, ohjauksen kehittäminen, koulutuksen ja työelämän yhteyksien
vahvistaminen sekä näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen.
Vaikutettaessa valtiovaltaan pidettiin esillä aikuiskoulutuksen rahoituksen tur-
vaamista sekä yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa. Lisäksi vaikutettiin muun
muassa työ-, koulutus- ja elinkeinoasioiden neuvoston sekä elinikäisen oppimisen
neuvoston kautta sekä opetushallinnon eri työryhmissä.
Työmarkkinoiden raamisopimukseen liittyen sovittiin koulutusasioiden valmiste-
lun käynnistymisestä työryhmissä. Työryhmien käynnistäminen siirtyi vuoden
2012 puolelle.
Uudistuneet koulutustoimikunnat aloittivat työnsä toimintavuoden aikana. Nii-
den määrää vähennettiin ja toimintaa koottiin laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Nii-
den tehtäviä suunnataan aiempaa vahvemmin osaamistarpeiden ennakointiin.
Yhteensä 26 koulutustoimikunnassa on 36 SAK:laista jäsentä ja 35 varajäsentä.
SAK ja Opetushallitus järjestivät tutkinto- ja koulutustoimikunnissa toimiville yh-
teistilaisuuden 22.–23.9.2011 Tampereella. Seminaari oli osa tutkintotoimikuntien
12. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 11
kolmivuotista koulutusohjelmaa, jonka tarkoituksena on edistää näyttötutkinto-
toimintaa ja toimikuntatyöskentelyn hyviä käytäntöjä.
Ilmasto- ja energiapoliittinen vaikuttaminen
Ilmasto- ja energiapolitiikassa SAK:n päätavoite on kohtuuhintaisen ja vähäpääs-
töisen energiantuotannon varmistaminen teollisuudelle, palveluille ja kotitalouk-
sille. Asia eteni suotuisasti vuonna 2011.
Hallitusohjemassa luvataan selvittää, mitä vaikutuksia Suomessa olisi EU:n tavoit-
teella, jonka mukaan päästöjä pitää vähentää 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta
vuoteen 2020 mennessä. Päästövähennysten vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan
niiden aiheuttamia kustannusvaikutuksia, yhteiskunnallisia hyötyjä ja vaikutuksia
kilpailukykyyn. Lisäksi tarkastellaan yhteensopivuutta sen tavoitteen kanssa, että
ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää enintään kahteen asteeseen esiteolli-
seen aikaan verrattuna.
Hallitusohjelman kirjaus parantaa SAK:n mahdollisuuksia saada ilmasto- ja ener-
giaratkaisuja tehtäessä hallitus harkitsemaan työllisyys- ja tulonjakovaikutuksia
entistä painokkaammin jatkossa.
Hallitusohjelmassa todetaan myös, että esimerkiksi energiaintensiivisten yritysten
energiaverotusta kevennetään kilpailukyvyn turvaamiseksi. Hallitusohjelmassa on
otettu huomioon myös SAK:n tärkeimmät teesit uusituvan energian tuotannon
osalta. Niiden mukaan uusiutuvan energian tuotantoa on tuettava ja lisättävä tu-
kemalla sitä mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Maahanmuuttopoliittinen vaikuttaminen
SAK onnistui erittäin hyvin yhdessä tärkeimmistä maahanmuuttoa koskevista
edunvalvontatehtävistään, eli tavoitteidensa saamisessa osaksi hallitusohjelmaa.
Niin kotouttamista kuin työvoiman maahanmuuttoakin koskevat hallitusohjel-
man linjaukset vastaavat erittäin hyvin SAK:n uudelle hallitukselle asettamia toi-
veita. Ohjelmassa todetaan, että maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa
suomalaista yhteiskuntaa ja että hallitukselle maahanmuuttajien kotoutuminen
sekä rasismin ja syrjinnän ehkäisemisen ovat osa keskeistä toimintaa.
SAK on tyytyväinen hallituksen lupaukseen turvata hallitut työmarkkinat ja säilyt-
tää työvoiman saatavuusharkinta. Työvoiman maahanmuutto tulee perustua ai-
toon työvoimatarpeeseen ja ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin pitää olla
eettisesti kestävää. Lisäksi hallitus tavoittelee SAK:lle tärkeää työmarkkinoiden te-
hostettua valvontaa ja lupaa vahvistaa valvovien viranomaisten resursseja. Myös
ulkomaalaistarkastajien määrää luvataan lisätä harmaan talouden torjuntaohjel-
man mukaisesti.
Syyskuun alussa astui voimaan laki maahanmuuttajien kotoutumisesta. SAK osal-
listui lain taustaryhmän työhön ja toi esille erityisesti Suomeen työskentelemään
tulevien maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyviä kysymyksiä. Työllistyminen
on tärkeää maahanmuuttajien kotoutumisessa, mikä on otettu huomioon myös
hallitusohjelmassa.
13. 12 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
SAK:ssa laadittiin vuoden aikana ensimmäinen oma maahanmuuttopoliittinen
kehittämisohjelma. Julkaisussa korostetaan monimuotoisen ja syrjimättömän työ-
elämän olevan kaikkien oikeus ja hallitun maahanmuuttopolitiikan on perustutta-
va aitoon tarpeeseen. Tärkeäksi SAK:n viestiksi nostettiin, ettei kaksia työmarkki-
noita pidä hyväksyä.
Itämeren työmarkkinayhteistyöprojekti BSLN
Itämeren työmarkkinayhteistyöprojekti BSLN – Baltic Sea Labour Network
(2009–2012) keskittyi rajat ylittäviin työmarkkinakysymyksiin Itämeren alueella.
Projektissa valmistui Eve Kyntäjän tekemä tutkimus, jossa selvitettiin viron- ja ve-
näjänkielisten maahanmuuttajien kokemuksia työelämässä ja ammattiliiton jäse-
ninä. Tutkimukseen perustuva artikkeli julkaistiin artikkelikokoelmassa Mika He-
lander (toim.): Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvi-
tellut kipupisteet.
BSLN-hankkeessa jatkettiin ay-koulutusta maahanmuuttajille tarkoitettujen neu-
vontapisteiden työntekijöille (esim. Väestöliiton neuvontapuhelin). Lisäksi laadit-
tiin Faktaa ja fiktiota maahanmuutosta – opas luottamushenkilöille maahanmuut-
tokysymyksistä.
Monikulttuurisuustyö
Monikulttuurisuustoiminta jatkui SAK:ssa aktiivisena. Edustajakokouksen yhtey-
dessä järjestettiin jo viides Maahanmuuttajafoorumi. Lisäksi SAK osallistui kolmi-
kantaisen Suomen ja Viron EURES-palveluja koordinoivaan Tallinna–Helsinki
Cross Border -työryhmän toimintaan sekä Suomen sosiaalifoorumiin.
SAK:n monikulttuurisuusryhmä kokoontui kerran kuukaudessa. Kokouksissa kä-
siteltiin ajankohtaisia maahanmuuttoon liittyviä lakihankkeita, EU:n direktiiviesi-
tyksiä sekä muita maahanmuuttajien edunvalvontakysymyksiä. SAK:n monikult-
tuurisuusryhmä oli perinteisesti mukana toukokuun lopussa järjestetyssä Maail-
ma kylässä -tapahtumassa Helsingissä.
Osana Etnisten suhteiden neuvottelukunnan Meitä on moneksi -kampanjaa SAK
ja SAK:n Uudenmaan aluejärjestö järjestivät yhdessä vasemmistopuolueiden kans-
sa maaliskuussa maahanmuuttajille tarkoitetun vaalitilaisuuden, jonka päämäärä-
nä oli maahanmuuttajien äänestysaktiivisuuden lisääminen. Tilaisuudessa puhui-
vat useat maahanmuuttajataustaiset kansanedustajaehdokkaat sekä liittojen ja val-
tiovallan edustajat.
14. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 13
3 RAAMISOPIMUSNEUVOTTELUT
Raamisopimuksen syntymisen taustalla oli SAK:n vahva tahto talous- ja työmark-
kinapolitiikan yhteensovittamiseen, solidaariseen palkkaratkaisuun sekä työelä-
mää koskevien laadullisten asioiden parantamiseen. SAK:n edustajakokouksessa
nousi vahvasti esille keskitetyn ratkaisun aikaansaaminen. Kesällä 2011 nopeasti
heikentynyt maailman taloustilanne sai työmarkkinajärjestöt sekä maan hallituk-
sen neuvottelemaan toimenpiteistä, joilla saadaan aikaan vakautta ja ennustetta-
vuutta työmarkkinoille.
Työnantajapuolen pitkään jatkuneesta vastustuksesta huolimatta keskitettyä rat-
kaisua ryhdyttiin neuvottelemaan samanaikaisesti, kun teknologiateollisuus kävi
omia neuvottelujaan. Lopulta 4.10.2011 annettiin työnantajien ensimmäinen tar-
jous raamisopimukseksi, mutta SAK:n hallitus hylkäsi sen riittämättömänä. Jatko-
neuvotteluissa saavutettiin merkittäviä laadullisia parannuksia, ja lisäksi Suomen
hallitus esitteli 400 miljoonan euron tukipakettinsa. Suomen hallitus olikin mer-
kittävästi tukemassa työmarkkinaratkaisun syntymistä.
Keskusjärjestöt hyväksyivät 13.10.2011 keskitetyn raamiratkaisun tiiviin neuvotte-
lujakson jälkeen. SAK:n hallitus hyväksyi raamisopimuksen yksimielisesti samana
päivänä. SMU jätti varauman Suomen hallituksen suunnittelemien kauppameren-
kulkuun kohdistuneiden säästötoimien vuoksi. Rakennusliitto ilmoitti virallisesti
17.10.2011 jäävänsä raamisopimuksen ulkopuolelle. Raamisopimuksen nopean
syntymisen takia yhteinen valmistautuminen jäsenliittojen kanssa jäi vähäiseksi.
SAK:n jäsenliitot Rakennusliittoa lukuun ottamatta aloittivat raamin mukaiset
neuvottelut. Alakohtaiset sopimukset syntyivät pääosin lähellä raamissa sovittua
takarajaa 25.11.2011. Keskusjärjestöt arvioivat raamin kattavuuden 28.11.2011.
Työmarkkinajärjestöjen puheenjohtajat kokoontuivat välittömästi sen jälkeen
Suomen hallituksen edustajien kanssa, raamisopimuksen kattavuus todettiin riit-
täväksi ja Suomen hallitus sitoutui kannanotossaan esittämiin toimenpiteisiin.
SAK:n tavoitteena oli sopimuskausien yhtenäistäminen koordinoinnin edistä-
miseksi. Saavutetun raamiratkaisun myötä sopimuskausia saatiin yhtenäistettyä
pääosin seitsemän kuukauden aikavälille. Raamissa sovituista kaksi- ja kolmikan-
tatyöryhmistä osa perustettiin jo vuoden 2011 lopulla.
15. 14 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
4 TYÖELÄKETURVAN TASO JA RAHOITUS SEKÄ
TYÖURIEN PIDENTÄMINEN
Työmarkkinajärjestöjen ja Suomen hallituksen työuratyöryhmä jatkoi vuonna
2010 aloitettua työtä, jossa kartoitettiin vaihtoehdot eläketurvan riittävän tason ja
työeläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi sekä keinot työurien pidentämiseksi.
Työuratyöryhmä teetti laskelmat siitä, miten eri vaihtoehdot vaikuttavat pitkällä
aikavälillä eläkemenoihin ja -maksuihin sekä eläketurvan tasoon. Myös vaikutuk-
set työurien pituuteen ja sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen olivat mu-
kana laskelmissa. Lisäksi työuratyöryhmä teetti tarkemman selvityksen yksityisten
alojen työeläkkeiden rahoitusvaihtoehdoista. SAK:n edustajat olivat aktiivisesti
mukana sekä työuratyöryhmän että rahoitusta pohtivan alaryhmän työssä.
Työuratyöryhmän raportti luovutettiin Suomen hallituksen ja työmarkkinajärjes-
töjen johdolle 1.3.2011 Samassa yhteydessä luovutettiin myös työmarkkinajärjes-
töjen työelämäryhmän esityksiä jatkotyöstäneiden kolmikantaisten työryhmien
raportit. Kaksi sosiaali- ja terveysministeriön työryhmää käsittelivät työterveys-
huollon kehittämistä sekä työhyvinvointikysymyksiä, ja työ- ja elinkeinoministe-
riön työryhmä käsitteli työttömien terveystarkastusten toteuttamista.
Työmarkkinajärjestöt neuvottelivat työura- ja eläkeasioiden jatkotyöstä yhteisen
näkemyksen kevään hallitusohjelmaneuvotteluihin. Työmarkkinajärjestöjen esitys
tuli kirjatuksi hallitusohjelmaan. Sen mukaan järjestöt sitoutuivat neuvottelemaan
ratkaisut työurien pidentämiseen, riittävän eläketurvan takaamiseen ja työeläkkei-
den rahoituksen varmistamiseen. Järjestöjen esityksestä hallitusohjelmaan kirjat-
tiin erikseen, että myös julkisten alojen työeläkkeiden rahoitus on varmistettava.
Hallitusohjelman neuvottelusitoumukseen perustuen syksyllä käynnistyi työ-
markkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmän työ. Työryhmätyöhön tulivat mu-
kaan myös sosiaali- ja terveysministeriön, valtionvarainministeriön sekä Kuntien
eläkevakuutuksen edustajat.
Työmarkkinajärjestöt käynnistivät uudelleen myös kaksikantaisen työelämätyö-
ryhmän työn, jossa selvitettiin työelämätyöryhmän edellisen vaiheen esitysten to-
teutuminen. Lisäksi päätettiin kartoittaa uusia keinoja, joilla erityisesti työpaikko-
jen tasolla voidaan edistää työurien pidentämistä.
Työura- ja eläketyöryhmien tilannetta käsiteltiin useimmissa SAK:n hallituksen ja
johtoryhmän kokouksissa. SAK:n hallitus kävi säännöllisesti arviointikeskusteluja
ja evästi työryhmien työhön ja neuvotteluihin osallistuvia järjestön edustajia.
Vuoden aikana käynnistettiin yksityisten alojen työeläkelaitosten vakavaraisuus-
säännösten uudistamisen toinen vaihe. SAK:n edustaja osallistui työryhmätyöhön,
jossa valmisteltiin säännöksiä työeläkelaitosten vakavaraisuuden turvaamiseksi ja
riskinkantokyvyn varmistamiseksi myös finanssimarkkinoiden poikkeusoloissa.
Pysyvän lainsäädännön valmistelu oli välttämätöntä, koska vuoden 2009 alusta
voimassa olleet, vuoden 2008 kansainvälisen finanssikriisin takia säädetyt sään-
nökset ovat määräaikaisia.
16. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 15
5 PALKANSAAJIEN TURVALLISUUDEN
PARANTAMINEN
Työn teettäminen reiluksi
Keväällä 2010 käynnistynyt Työn teettäminen reiluksi -hanke jatkui koko vuoden
2011. Hankkeen rahoittajina olivat SAK, PAM, JHL, Teme, PAU ja Muusikkojen
liitto. Tavoitteena oli edistää työn tekijöiden yhdenvertaista asemaa, oikeuksia ja
kohtelua lainsäädännössä sekä sopimuksissa riippumatta työn teettämisen ja te-
kemisen tavasta. Hanketta koordinoi liittojen edustajista ja SAK:n asiantuntijoista
koostuva ohjausryhmä.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 29.9.2011 ns. trendityöryhmän selvittämään
työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen muutostrendejä. Työryhmä
on kolmikantainen ja kokoonpanoltaan muutenkin hyvin laaja. Se käsittää myös
useita työelämän tutkijatahoja. Työskentelylle annettiin aikaa kuusi kuukautta lo-
kakuusta 2011 maaliskuuhun 2012.
Työryhmän tehtäväksi annettiin työvoiman käyttötapojen nykytilan kuvaus mää-
räaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden, vuokratyösuhteiden sekä itsensä työllis-
täjien osalta. Lisäksi työryhmän tehtävänä on esittää myös muutostarpeita lain-
säädäntöön. Työryhmän taustana on toiminut laaja SAK:laisista liitoista koostuva
taustaryhmä sekä palkansaajakeskusjärjestöjen edustajista koostuva taustaryhmä.
Myös ns. itset-työryhmä eli itsenäisten työnsuorittajien asemaa epävirallisesti poh-
tiva työryhmä on ollut aktiivisesti mukana valmistelussa.
Työttömyysturvan uudistaminen
SAK:n edunvalvonta työttömyysturva-asioissa oli vuonna 2011 aktiivista. Vuonna
2010 alkanut SAK:n oma työttömyysturvan kehittämisprojekti saatiin päätökseen.
Projektissa laadittiin laaja kehittämisraportti, ja siinä esitetyt toimenpide-
ehdotukset ovat toimineet työttömyysturvaedunvalvonnan linjan pohjana.
Alkuvuonna SAK linjasi työttömyysturvaa koskevat tavoitteensa eduskuntavaalei-
hin ja hallitusohjelmaneuvotteluihin. Hallitusohjelman työttömyysturvalinjaukset
olivat pitkälti SAK:n tavoitteiden mukaisia: työttömien perusturva nousi vuoden
2012 alussa 100 euroa kuukaudessa.
Lisäksi sovittiin työttömyysturvan kolmikantaisesta uudistamisesta, jonka tavoit-
teena on järjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen nykyjärjestelmän
pohjalta. Neuvottelut työttömyysturvan kokonaisuudistuksesta aloitettiin kolmi-
kantaisesti kesällä 2011. Monia tärkeitä tavoitteita jäi kuitenkin saavuttamatta.
Syksyn 2011 raamisopimusneuvottelut antoivat mahdollisuuden neuvotella myös
muista parannuksista. Työttömyysturvaan tehtiinkin merkittäviä parannuksia: ly-
hennetylle työviikolle lomautettuja koskeva poikkeussääntely vakinaistettiin, lo-
makorvauksen jaksotuksesta luovutaan vuonna 2013 ja sovitellun päivärahan työ-
aikarajaa nostetaan vuonna 2012. Lisäksi sovittiin työttömyysturvan yksinkertais-
tamiseen tähtäävän kokonaisuudistuksen valmistelun jatkamisesta.
17. 16 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
Raamisopimuksen mukaan valtio osallistuu lomautusajan ansiopäivärahojen ra-
hoitukseen väliaikaisesti 2012–2013. Lisäksi maan hallitus perui esityksensä leikata
vuorotteluvapaakorvauksen tasoa. Raamin esitysten jatkovalmistelu tehdään kol-
mikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön Salon työryhmässä.
SAK:laisten työttömyyskassojen ja työttömyysturva-asioiden edunvalvonnan väli-
nen yhteistyö on ollut koko vuoden ajan aktiivista.
Lapsiperheiden aseman parantaminen
SAK:n hallitus linjasi syksyllä 2010 tavoitteitaan vanhempainvapaisiin. Niitä olivat
muun muassa vanhempainvapaan pidentäminen sekä isien vapaiden ja osittaisten
tukien parantaminen. Näitä teemoja on pidetty aktiivisesti yllä työryhmissä ja
eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteissamme.
Kesäkuussa 2011 sovitussa Kataisen hallitusohjelmassa on paljon kirjauksia per-
heen ja työn yhteensovittamisen parantamiseksi. Linjaukset vastaavat hyvin
SAK:n tavoitteita joustavista vapaista sekä vanhempien mahdollisuuksista osa-
aikatyöhön myös taloudellisesti.
Raamisopimuksessa perhevapaisiin tehtiin konkreettisia parannuksia: isien perhe-
vapaita pidennetään vuoden 2013 alusta kahdella viikolla ja vapaan ehtoja muute-
taan joustavammiksi. Myös nämä muutokset ovat SAK:n tavoitteiden mukaisia.
Liikkuvuuteen liittyvän sosiaaliturvan parantaminen
Vuonna 2011 seurattiin ja arvioitiin eurooppalaisen sosiaaliturvalainsäädännön
kehittymistä. SAK:n näkemyksiä ja suomalaisen sosiaaliturvan erityispiirteitä on
tuotu esiin eurooppalaisessa ay-yhteistyössä (mm. Social Protection Working
Group). Materiaalia suomalaisesta sosiaaliturvasta liikkuvien työntekijöiden nä-
kökulmasta alettiin valmistella yhteistyössä SAK:n jäsenliittojen ja Kelan kanssa.
Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen
Vuonna 2011 jatkui kauan vireillä ollut tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön
uudistamistyö. Vuoden aikana on käyty läpi kaikki uuteen lakiin tulevat lähes 300
kohtaa. Yksityiskohtien työstäminen jatkuu, ja hallituksen esitys on tarkoitus an-
taa eduskunnalle vuonna 2013. Keskeisiä uudistamisen kohteita ovat muun muas-
sa vuosityöansion määräytymisperusteet ns. lyhyiden ja pitkien päivärahojen osal-
ta, työtapaturmakäsitteen määrittely sekä säännösten kansallisen soveltamisalan
määrittely.
Uudistamistyön tukena on toiminut aktiivisesti SAK:n taustatyöryhmä, jossa
myös jäsenliitot ovat edustettuina.
Tapaturma- ja ammattitautilain uudistukseen liittyen on sosiaali- ja terveysminis-
teriön johdolla kokoontunut lääkärityöryhmä, joka on käynyt tapaturmien ja
ammattitautien korvaamisen lääketieteellisiä kriteerejä läpi. Samalla on tarkasteltu
suomalaisen ammattitautiluettelon vastaavuutta EU:n ammattitautiluetteloon. Li-
säksi on selvitetty työpaikan kosteusvauriosta johtuvan työpaikan vaihdon tuen
toteuttamista ja mahdollisia kriteerejä tuen maksamiseen.
18. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 17
Työlainsäädännön kehittäminen
SAK osallistui vuonna 2011 työlainsäädännön valmisteluun useissa kolmikantai-
sissa työryhmissä. Kataisen hallitusohjelman mukaan työ- ja elinkeinoministeriös-
sä toimiva kolmikantainen työelämän sääntelyryhmä jatkaa koko hallituskauden
ajan. Ryhmä seuraa ja arvioi työlainsäädännön kehittämistarpeita. Ryhmässä käsi-
teltiin vuonna 2011 muun muassa harmaan talouden torjumiseksi esitettyjen la-
kimuutosten toimeenpanoa.
Vuokratyödirektiivi tuli saattaa Suomessa voimaan 5.12.2011 mennessä. Vuokra-
työntekijöiden asemaa parantavia muutoksia esitettiin työsopimuslakiin ja lakiin
lähetetyistä työntekijöistä. Lakimuutokset tulivat voimaan vuoden 2012 puolella.
Työ- ja elinkeinoministeriössä on vuonna 2011 ryhdytty selvittämään kolmikan-
taisesti vuosilomalain muutostarpeita. Suomen vuosilomalaki ei kaikilta osin vas-
taa EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. EU:n tuomioistuin on antanut viime
vuosina useita ratkaisuja muun muassa vuosiloman ansainnasta sekä vuosiloma-
palkan määräytymisestä, jotka ovat työntekijöiden näkökulmasta Suomen vuosi-
lomalakia edullisempia.
Kataisen hallitusohjelma edellytti hallituskauden aikana selvitettäväksi opintova-
paalain uudistustarpeet. Voimassa oleva opintovapaalaki on vuodelta 1979. SAK
osallistui syksyllä 2011 alkaneeseen selvitys- ja uudistustyöhön. Työ jatkuu myös
vuonna 2012.
19. 18 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
6 TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä
SAK osallistui kolmikantaiseen samapalkkaisuusohjelmaan useissa eri ryhmissä.
STM:n asettaman vanhempainvapaatyöryhmän muistio valmistui maaliskuussa.
SAK:n, muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen ja valtion tekemä raamiratkaisu
edisti tasa-arvoa mahdollistamalla vanhempainvapaan pidentämisen ja helpotta-
malla isien vapaan käyttöä.
SAK oli mukana syksyllä 2011 työnsä aloittaneessa työ- ja elinkeinoministeriön
Yhdenvertaisuus työelämässä -työryhmässä. Kataisen hallituksen hallitusohjelman
mukaisen yhdenvertaisuuslain säädännön uudistuksen valmistelu jatkui.
SAK osallistui moniin eri tasa-arvohankkeisiin asiantuntijana ja antoi liitoille ja
opistoille koulutus- ja konsultointiapua, joka liittyi tasa-arvosuunnitteluun, palk-
kakartoituksiin ja syrjintäepäilyihin.
Lisäksi SAK järjesti tasa-arvoviikonlopun lokakuussa Lappeenrannassa. Teemana
oli matalat palkat tasa-arvon ongelmana.
Työterveys ja -turvallisuus
SAK:n asiantuntijat olivat mukana sosiaali- ja terveysministeriön asettamissa Vesa
Rantahalvarin ja Eeva Kuuskosken vetämissä kolmikantaisissa työryhmissä kehit-
tämässä työterveyshuoltoa koskevia linjauksia. Linjausten pohjalta työterveyshuol-
lon painopistettä ollaan siirtämässä aiempaa enemmän työkyvyttömyyden eh-
käisyyn ja työkyvyn hallintaan.
Työterveyshuollon kattavuus palkansaajien keskuudessa näyttäisi viimeisimpien
selvitysten perusteella olevan hienoisessa kasvussa. Meneillään olevan sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta koskevan valmistelutyön aikana on
pyritty turvaamaan työterveyshuollon olemassaolo ja palvelujen kattavuus.
Häirintää ja väkivaltaa käsittelevien EU:n puitesopimukseen liittyviä alueellisia
tiedotustilaisuuksia jatkettiin. Työmarkkinaosapuolten yhteiset tilaisuudet järjes-
tettiin Työturvallisuuskeskuksen kautta.
Vuoden alussa järjestettiin yhteinen kehittämistilaisuus SAK:laisille aluehallinto-
virastojen työsuojelulautakuntien jäsenten ja liittojen työsuojeluvastaaville. Tilai-
suuteen osallistui lisäksi työsuojeluvalvonnasta vastaavia kansanedustajia ja sosi-
aali- ja terveysministeriön virkamiehiä. Tilaisuudessa keskusteltiin erityisesti hal-
linnon uudistamisen seurauksista työsuojeluvalvontaan. Samassa yhteydessä pi-
dettiin SAK:n ja jäsenliittojen työsuojeluyhteistyön kehittämispäivä.
Pohjoismaista yhteistyötä työsuojeluasioissa jatkettiin SAK:n sekä Norjan, Tans-
kan ja Ruotsin LO:n (SAK:ta vastaavat palkansaajakeskusjärjestöt) työsuojeluasi-
antuntijoiden yhteisessä tapaamisessa OSH Nordic Meetingissa syyskuussa.
20. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 19
Toukokuussa julkaistiin työkyvyttömyyseläkkeitä käsittelevä harjoitustyö Sairaan
ahdas kategoria. Työkykyisenä työkyvyttömyyseläkkeelle? (Emilia Mikkonen).
Syksyllä käynnistyi hallitusohjelman mukaisesti selvitys, jonka tehtävänä oli arvi-
oida työsuojeluvalvonnan resurssien riittävyyttä, tarkoituksenmukaista kohden-
tamista ja hallinnollisia kehittämistarpeita. Työlle asetettiin kolmikantainen oh-
jausryhmä, jossa oli edustus kaikista työmarkkinakeskusjärjestöistä.
Tutkimustoiminta
Alkuvuoden aikana käynnistettiin SAK:n luottamushenkilöpaneeli. Paneelin kaut-
ta kerätään liittojen luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta näkemyksiä ja
tietoja työelämään liittyvistä aiheista.
Paneeli edustaa kattavasti SAK:laisia aloja ja erikokoisia työpaikkoja. Kyselyjä lä-
hetettiin vuoden aikana kuusi kertaa ja niihin kuhunkin vastasi noin 800–1200
luottamushenkilöä. Kyselyjen teemoina olivat muun muassa työnantajien tarjoa-
mat koulutusmahdollisuudet, työpaikkojen suunnitelmat työkyvyn hallinnasta,
paikallinen palkkasopiminen sekä eläkeikää lähestyvien työssä jatkaminen.
Luottamushenkilöpaneeli on saanut kiitosta mukana olevilta luottamushenkilöiltä
sekä liittojen edustajilta. Tulokset ovat kiinnostaneet myös tiedotusvälineitä.
Syksyllä aloitettiin SAK:n työolobarometrin valmistelu, joka toteutetaan vuoden
2012 aikana. Barometriin haastatellaan 1200 SAK:laisten liittojen jäsentä. Tutki-
muksen pääteemoina ovat työaika ja työaikajärjestelyt, työn mielekkyys ja työnte-
kijöiden vaikuttamismahdollisuudet, työkyky, palkitseminen sekä yhdenvertaisuus
SAK:laisilla työpaikoilla.
21. 20 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
7 KANSAINVÄLISEN VAIKUTTAMISEN
VAHVISTAMINEN
EU-edunvalvonta
Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n 12. edustajakokous pidettiin touko-
kuussa Ateenassa. SAK:n delegaatiota johti puheenjohtaja Lauri Lyly. Kokouksen
keskeisimmät asiat olivat talouskriisistä toipuminen sekä EAY:n kanta EU:n ta-
louskoordinaatioon ja europlus-sopimukseen.
Edustajakokous hyväksyi EAY:lle uuden toimintaohjelman ”Liikkeelle sosiaalisen
Euroopan puolesta – Strategia- ja toimintasuunnitelma vuosille 2011–2015”
Lisäksi edustajakokous valitsi EAY:lle uuden pääsihteerin ja sihteeristön. Pääsih-
teeriksi valittiin aikaisemmin UNI Euroopan aluesihteerinä toiminut ranskalainen
Bernadette Ségol. SAK:lla oli edustajakokouksessa seitsemän äänioikeutettua edus-
tajaa ja kaksi varaedustajaa.
SAK toimi aktiivisesti EAY:n hallituksessa, työryhmissä ja naiskomiteassa. EAY:n
keskeisimmät linjaukset käsittelivät erityisesti talouspolitiikkaa. Lisäksi SAK osal-
listui EAY:n järjestämiin mielenosoituksiin huhtikuussa Budapestissa, Unkarissa
ja syyskuussa Wroclawissa, Puolassa.
SAK:n ekonomistien puheenvuoro EU:n talouskriisistä julkaistiin syksyllä 2011.
Samasta aiheesta julkaistiin myös palkansaajakeskusjärjestöjen ekonomistien pu-
heenvuoro.
Vuoden aikana SAK:sta osallistui kolme henkilöä harjoittelujaksoon Palkansaaja-
keskusjärjestöjen yhteisessä Brysselin toimistossa FinUnionsissa.
SAK:n sekä eräiden liittojen yhteinen projekti eurooppalaisen edunvalvontatyön
kehittämiseksi jatkui. Projektin keskeisenä osana on lakimiesten mentorointikou-
lutus EU:n työlainsäädännön ja kansainvälisen työoikeuden osaamisen kehittä-
miseksi ay-liikkeessä. Syyskaudella erityisenä toiminnan kohteena oli hollantilai-
sen vuokrayrityksen hanke työllistää Finnairin alihankintaketjussa suomalaisia
lentoemäntiä ja stuertteja yrittäjäsopimuksella Hollannin lain alla. Työntekijäase-
man pakolliseen määrittelyyn ja EU:n ns. lainvalinta-asetukseen nojautuen sekä
uhkaamalla lopulta työtaistelutoimilla hanke torjuttiin. Syyskaudella käynnistyivät
myös Olkiluodon Puolasta lähetettyjen sähköasentajien palkkaa ja eräiden työnte-
kijöiden irtisanomista koskevat oikeudenkäynnit Satakunnan käräjäoikeudessa.
Kansainvälinen vaikuttaminen
SAK osallistui aktiivisesti kehityspoliittisen toimikunnan työhön sekä vaikutti vaa-
lien jälkeen uuden hallituksen kehityspolitiikan valmisteluun. Ihmisarvoisen työn
tavoitteet huomioitiin aikaisempaa paremmin hallitusohjelmassa ja kehityspoliit-
tisessa toimeenpano-ohjelmassa.
22. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 21
SAK:n kansainvälisten asioiden valiokunta toimi vuonna 2011 aktiivisesti. Lisäksi
syksyllä 2011 aloitti toimintansa kansainväliset asiantuntijat -työryhmä.
SAK on toiminut aktiivisesti ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin kanssa glo-
baalin edunvalvonnan kysymyksissä ja keskittynyt erityisesti ammattiyhdistysoi-
keuksien puolustamiseen. ITUCin ay-oikeuksien loukkauksista maailmanlaajui-
sesti raportoinutta julkaisua tuettiin.
SAK osallistui ITUCin hallituksen ja naiskomitean kokouksiin ja vaikutti kauppa-
ja työelämän normit ja kehitysyhteistyö -verkostoissa. Lisäksi SAK osallistui yleis-
eurooppalaisen ammattiyhdistysneuvosto PERCin hallitukseen.
Yhteistyö OECD:n neuvoa-antavan ay-komitean TUACin puitteissa jatkui (TYK).
Talouskriisi oli edelleen TUACin työn painopisteenä.
Kansainvälinen työjärjestö ILO
SAK osallistui aktiivisesti kansainvälisen työjärjestö ILOn työkonferenssiin. Työ-
konferenssi hyväksyi kesäkuussa 2011 Genevessä uuden yleissopimuksen kotita-
loustyöstä ja sitä täydentävän suosituksen. Työkonferenssi käsitteli myös yleisso-
pimusten ja suositusten soveltamista, sosiaaliturvaa sekä työsuojelun hallintoa ja
valvontaa.
SAK toimi aktiivisesti työ- ja elinkeinoministeriön johtamassa kolmikantaisessa
ILOn neuvottelukunnassa. Pohjoismainen yhteistyö on ollut edelleen tiivistä.
SASK
SAK on toiminut Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin hallituk-
sessa ja työvaliokunnassa. SAK:n edustaja toimi SASKin varapuheenjohtajana.
SAK on jatkanut kansainvälisten hankkeittensa toteuttamista hyvässä yhteistyössä
SASKin kanssa. Vuoden 2011 syksyllä SAK:sta osallistuttiin SASKin hankematkal-
le Vietnamiin.
Kahdenvälinen ay-yhteistyö
SAK on jatkanut hyvää yhteystyötä pohjoismaisten LO-järjestöjen kanssa erityi-
sesti kansainvälisessä edunvalvonnassa. SAK:sta on osallistuttu eri sisarjärjestöjen
edustajakokouksiin.
Vuoropuhelua on kehitetty Kiinan ammattiyhdistysliikkeen kanssa ITUCin lin-
jauksen mukaisesti. SAK järjesti Helsingissä helmikuussa 2011 yhteistyössä Tans-
kan, Norjan ja Ruotsin LO:n ja Islannin ASI:n sekä Kiinan ay-keskusjärjestön
kanssa työpajan. Teemoina olivat muun muassa talous, työehtosopimustoiminta,
ympäristö ja siirtolaisuus.
SAK vastaanotti myös monia kansainvälisiä delegaatioita eri maista. Vieraita kiin-
nostivat SAK:n kannat muun muassa talouteen, eläkeasioihin, työttömyysturvaan
sekä koulutukseen.
23. 22 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
8 JÄRJESTÖLLINEN TOIMINTAKYKY
Järjestäytymisen edistäminen
Vuonna 2011 SAK ei toteuttanut erillistä järjestäytymiskampanjaa. Kesäduunari-
neuvonta kuitenkin järjestettiin jo seitsemännen kerran; ensimmäistä kertaa pal-
kansaajakeskusjärjestöjen yhteisenä hankkeena. Edellisten vuosien tapaan palve-
lulle oli todellista tarvetta, sillä yhteydenottoja oli yhteensä 429. Eniten kysyttiin
palkasta ja työaikaan liittyvistä asioista.
Lisäksi edustajakokous velvoitti SAK:n yhteistyössä jäsenliittojensa kanssa suun-
nittelemaan ja toteuttamaan järjestäytymisen edistämistä tukevia hankkeita. Nii-
den painopiste on liittojen tekemän järjestäytymistyön tukemisessa, keskinäisen
tiedonkulun ja luottamuksen vahvistamisessa, yhteisten, tiedonkulkua edistävien
rekisterijärjestelmien rakentamisessa sekä järjestäytymättömyyden taustalla ole-
vien syiden selvittämisessä.
Edustajakokous edellytti myös, että SAK:laisen ay-liikkeen pitää keskusjärjestöve-
toisesti näkyä siellä, missä potentiaaliset jäsenet ovat. SAK käynnistikin pitkäkes-
toisen järjestäytymishankkeen yhteistyössä jäsenliittojen kanssa vuoden lopulla.
Järjestötoiminta
SAK:n ja jäsenliittojen yhteistä järjestötoimintaa koordinoi järjestövastaavien asi-
antuntijaryhmä, joka kokoontui vuoden aikana kerran kuussa kesää lukuun otta-
matta. Järjestövastaavat tekivät syksyllä 2011 seminaarimatkan Strasbourgiin, mis-
sä linjattiin liikkeen yhteisten järjestäytymishankkeiden ja alueellisen toiminnan
suuntaviivoja sekä keskinäisen tiedonkulun vahvistamisen tarpeita.
Lisäksi käynnistetään työ, jonka tavoitteena on selkeyttää ja nykyaikaistaa SAK:n
päätöksentekorakennetta ja -organisaatiota. Lisäksi on tarkoitus tehdä seuraavalle
edustajakokoukselle asiaan mahdollisesti liittyvät sääntömuutosesitykset.
SAK osallistui kahteen tapahtumaan Helsingissä. Maailma kylässä -festivaaleilla
toukokuussa haettiin näkyvyyttä SAK:n kansainvälisyys- ja maahanmuuttajatyölle,
ja Helsinki Pride -tapahtumassa heinäkuussa haluttiin edistää seksuaali- ja suku-
puolivähemmistöjen asemaa työelämässä.
Aluetoiminta
Alueellista edunvalvontaa kehitettiin kouluttamalla aluetoimikuntia EU:n raken-
nerahastojen alueellisessa hallinnoinnissa ja viranomaisyhteistyössä. Työllisyyden
edistämistoimikuntien (TE-toimikunnat) jäseniä koulutettiin ajankohtaisissa asi-
oissa kuten valtion aluehallinnon muutoksissa ja toimikuntien työn muutoksissa.
Aluetoimikunnat toimivat jokaisen 13 toimipisteen alueella, ja niissä ovat edustet-
tuina toimipisteen alueen paikallisjärjestöt sekä liittojen aktiivit. Aluetoimikunnan
kokouksiin on kutsuttu myös alueella toimivien liittojen toimitsijat sekä SAK:n
valtuuston jäsenet.
24. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 23
SAK:n uusia aluetoiminnan ohjesääntöjä sekä paikallisjärjestösääntöjä uudistettiin
toimintavuoden aikana.
Toimipisteuudistus
Toimintavuoden alussa oli esillä toimipisteverkon supistaminen kolmestatoista
seitsemään kesälle sattuvien eläkkeelle siirtymisten sekä yhden aluejohtajan irtisa-
noutumisen perusteella. Lisäksi haluttiin lopettaa yhden hengen toimistot toimi-
pisteitä yhdistämällä. SAK:n hallitus teki ennen kesän edustajakokousta päätök-
sen, jolla Rovaniemen, Joensuun, Mikkelin, Porin ja Lahden toimipisteet lakkaute-
taan sekä päätetään myöhemmin joko Vaasan tai Jyväskylän lakkauttamisesta.
Päätöksen toteuttamiseen valmistauduttiin kaikin tavoin kiinteistöjen ja eri liitty-
mien lakkauttamisien osalta.
Edustajakokous päätti kuitenkin, että SAK:lla on jatkossakin 13 toimipistettä. Pää-
tös edellytti osan henkilökunnasta siirtymistä Rovaniemelle, Joensuuhun ja Poriin.
Tilanne ratkesi niin, että Oulun, Kuopion ja Turun toimistonhoitajat vaihtoivat
paikkakuntaa ja tehtäviään aluetoimitsijoiksi. Syksyllä myös Lappeenrannan toi-
mistonhoitaja otti vastaan aluetoimitsijan tehtävät edeltäjänsä siirryttyä kansan-
edustajan tehtäviin. Aluetoiminnassa työskenteli vuoden lopussa 20 työntekijää.
Paikallinen toiminta
Paikallistoimintaa kehitettiin järjestämällä useita SAK:n paikallisjärjestöjen kehit-
tämiskoulutuksia. Vuoden lopussa yhdessä Työväen Sivistysliitto TSL:n kanssa
järjestetyssä kehittämiskoulutuksessa oli mukana 62 paikallisjärjestöä.
Lisäksi paikallisjärjestöille järjestettiin sparraussessioita, joiden sisällöt räätälöitiin
kunkin alueen ja niiden paikallisjärjestöjen tarpeiden mukaisesti. Päämääränä oli
löytää keinoja paikallisjärjestöjen uudistumiseen ja tukea niitä.
SAK:n paikallisjärjestöjen määrä on toimintavuoden aikana supistunut ja oli vuo-
den lopussa 106.
Nuorisotoiminta
SAK:n nuorisotoimintaa koordinoi nuorisosihteeri, jonka tukena toimii nuoriso-
vastaavien asiantuntijaryhmä. Nuorisovastaavien asiantuntijaryhmä kokoontui
vuoden aikana neljä kertaa. Nuorisovastaavat käsittelivät erityisesti nuorisotyöt-
tömyyttä sekä nuorten työsyrjintään liittyviä asioita.
SAK Nuorten koulu- ja työmarkkinatiedotustoiminta painottui keväälle. Vuosi
käynnistyi perinteisesti Next Step -messuilta, jotka pidettiin Jyväskylässä helmi-
kuussa. Alueellinen kesäduunarikiertue käynnistyi niin ikään helmikuussa ja jat-
kui huhtikuun puoliväliin saakka. Kesäduunarikiertueella tavoitettiin yli 10 000
ammattiin opiskelevaa nuorta.
Pohjantähti-perheleiri järjestettiin kesällä yhteistyössä TUL:n, Kisakeskuksen,
SAKKI ry:n ja Nuorten Kotkien kanssa järjestyksessään 24. kerran.
25. 24 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
Alueellisissa toimintaryhmissä lähdettiin edustajistokokouksen päätöksien pohjal-
ta liikkeelle ”puhtaalta pöydältä”. SAK:n alueellisten toimintaryhmien toimintaa
tuetaan jatkossa tehokkaammin ja liittojen yhteistyötä vahvistetaan.
SAK Nuoret osallistui syyskuussa ETUCin mielenosoitukseen Wroclawissa, Puo-
lassa. Lisäksi nuoret osallistuivat yhdessä muiden keskusjärjestöjen kanssa ITUCin
kansainväliseen Kunnon Työn Päivä -tempaukseen lokakuussa. Kampanjan tee-
mana oli hyvä työkaveri.
SAK:n edustajakokouksessa jaettiin vuoden duunaristipendi, jonka tällä kertaa sai
lähihoitaja Reetta Keränen JHL:stä. Stipendin myöntää SAK Nuoret.
Ruotsinkielinen toiminta
SAK:n ruotsinkielinen sihteeristö kokoontui vuonna 2011 kahdeksan kertaa.
Ruotsinkielisille jäsenille tiedotettiin Löntagaren-lehdessä, pikatiedottein ja SAK:n
ruotsinkielisillä verkkosivuilla. Materiaali- ja käännöstoiminta jatkui entisessä laa-
juudessaan. Lisäksi julkaistiin ruotsinkielinen ay-kalenteri FFC – fackliga kalender
2011.
Sihteeristön teema Yleissitovat työehtosopimukset ruotsiksi saatiin päätökseen. Lo-
kakuussa astui voimaan lakimuutos, joka edellyttää, että kaikki yleissitovat työeh-
tosopimukset käännetään ruotsiksi ja julkaistaan Finlexissä. Käännöstyö tehdään
kahden vuoden aikana.
Toisen asteen ammattioppilaitoksiin oltiin yhteydessä kirjeitse ja tarjottiin asian-
tuntijoita kertomaan työelämästä ja ammattiliitoista sekä markkinoitiin SAK:n
ruotsinkielistä materiaalia.
Vuoden aikana järjestettiin kaksi kurssia ja kaksi seminaaria. Lisäksi järjestettiin
Nordiska Sommarskola yhdessä Kiljavan Opiston kanssa. Syksyllä esiteltiin SAK:n
ruotsinkielistä toimintaa yhdessä Löntagaren-lehden kanssa ruotsinkielisten jär-
jestöjen Föreningsfestival-tapahtumassa Turussa. Pohjoismainen yhteistyö toteu-
tui vakiintuneen käytännön mukaisesti. Tapaamisten aiheena oli järjestäytyminen
ja jäsenedut.
Svenskspråkiga verksamheten
FFC:s svenska sekretariat har sammanträtt åtta gånger.
Information till de svenskspråkiga medlemmarna gavs i huvudsak i Löntagaren-
tidningen, FFC-bulletinerna och på FFC:s svenska webbplats. Materialprodukt-
ionen och översättningsverksamheten har haft samma omfattning som under tidi-
gare år. Den årliga publikationen FFC – fackliga kalender 2011 har förverkligats.
Sekretariatets tema för år 2011 var fortsättning till förra årets tema ”Allmänbin-
dande kollektivavtal på svenska” som blev klar under det gångna året. I oktober
trädde i kraft en lagändring som förutsätter att alla allmänbindande kollektivavtal
översätts till svenska och publiceras i Finlex. Översättningarna utförs under två års
period.
26. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 25
Andra stadiets yrkesanstalter har kontaktats med brev och erbjudits sakkunniga
föreläsare i arbetslivsfrågor samt facklig verksamhet. FFC:s svenskspråkig material
har också marknadsfört.
Under verksamhetsåret genomfördes två svenska kurser och två seminarium.
Nordiska Sommarskolan ordnades tillsammans med Kiljavainstitutet. På hösten
presenterades FFC:s svensk verksamhet tillsammans med Löntagaren-tidningen
på Föreningsfestival i Åbo. Samarbetet med de nordiska systerorganisationerna
har en etablerad plats i den svenskspråkiga verksamheten. Under gemensamma
möten behandlades organisering och medlemsförmåner.
Viestintä
SAK:n viestinnän keskeisiä ulospäin suuntautuvia hankkeita olivat edustajakokous
ja raamisopimus. Oma kehittämistyö jatkui viestintästrategian konkretisoimisella
ja täsmentämisellä edustajakokouksen linjausten pohjalta. Internetin kehittämis-
projekti saatiin loppuvuodesta jälleen hyvään vauhtiin.
Palkkatyöläinen ilmestyi viisi kertaa, minkä lisäksi tehtiin pienimuotoisia netti-
lehtiä. Lehti paneutui esimerkiksi silpputyöhön ja antoi kokonaiskuvan erilaisista
pätkätyösuhteista ja niiden työehdoista. Lisäksi käsiteltiin kuljetusalan taistelua
työehdoista. SAK:n edustajakokouksen aihepiirejä valotettiin teemalla Duunarin
tulevaisuus, ja syksyllä paneuduttiin työtaisteluihin ja luottamusmiesjärjestelmään.
Löntagaren ilmestyi kuudesti. Peruslinjana oli nostaa esiin suomenruotsalaisten
työntekijöiden arkipäivän ilmiöitä eri puolilta maata. Erityisenä teemana käsitel-
tiin työn perässä Suomeen muuttaneiden tilannetta.
Kymmenvuotista taipalettaan juhlinut Arvo-lehti ilmestyi kahdesti keväällä ja
kahdesti syksyllä. Keväällä ilmestyi myös Vappu-Arvo, jota jaettiin työväen vap-
putapahtumissa eri puolilla maata. Lehdessä käsiteltiin muun muassa työpaikko-
jen tyky-toimintaa, ihmisten ydinvoima-asenteita sekä sitä, millainen on todelli-
nen työväenpuolue. Erilaisten SAK:laisten töiden ja työpaikkojen lisäksi Arvo esit-
teli SAK Nuorten toimintaa.
Nettipalvelussa www.sak.fi vieraili vuoden aikana 532 626 kävijää. Määrä nousi
edellisvuoteen verrattuna 12 000 kävijällä.
Liittoyhteistyön vahvistaminen
SAK:n hallitus hyväksyi sopimuksen järjestörajaepäselvyyksien ja työnantajapuo-
len yksipuolisten liitto- ja sopimusvaihdosten ennalta ehkäisemiseksi sekä niitä
koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Tavoitteena on liittojen ja keskusjärje-
stön aktiivinen vuoropuhelu, sopimusten ja soveltamisalojen ajatasainen seuranta
sekä pyrkimys yhteiseen SAK:laiseen strategiaan.
Sopimuksessa sitoudutaan myös yhteisiin toimenpiteisiin (informointi, liittojen
väliset neuvottelut, sovittelulautakunta) mahdollisissa ristiriitatilanteissa. Vuoden
2011 aikana sopimuksen käytännön soveltaminen haki muotoaan.
27. 26 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
Kesäkuussa järjestetyn edustajakokouksen jälkeen päädyttiin ratkaisuun, jossa ai-
kaisemmin hallituksen apuna työskennelleet valiokunnat lakkautettiin. Niiden til-
alle nimitettiin eri toimintasektoreiden vastuuhenkilöistä koostuvia asiantun-
tijaryhmiä. Muutoksen tavoitteena on joustavoittaa liittojen ja keskusjärjestön
välistä asiantuntijayhteistyötä sekä monipuolistaa yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa.
Ay-koulutus
Ay-koulutuksessa kehitettiin yhteistyötä Mauri Lundénin raportin suositusten
pohjalta Kiljavan opiston ja Työväen sivistysliitto TSL:n välillä. Yhteistyötä tehtiin
muun muassa koulutusviestinnässä, järjestöopetuksessa ja yhteiskunnallisen kou-
lutuksen edistämisessä. Laajemmin yhteistyötä jatkettiin T-opistot ry:n puitteissa.
Edustajakokouksen päätösten pohjalta käynnistettiin luottamusmiesten työnoh-
jauskokeilun suunnittelu.
Työelämän koulutusneuvojat -hanke
Työelämän koulutusneuvojat -hanke jatkui yhteistyössä TSL:n ja liittojen kanssa.
Hankkeessa valmennetaan yhteensä noin 200 työelämän koulutusneuvojaa, jotka
ohjaavat ja tukevat koulutukseen hakeutumista työpaikoilla ja ay-järjestöissä. Li-
säksi neuvojat edistävät osaamiseen liittyvää yhteistoimintaa ja suunnitelmallista
henkilöstön kehittämistä yhteistyössä työnantajien kanssa. Ensimmäiset koko
valmennusohjelman läpikäyneet koulutusneuvojat aloittivat toimintansa 2011.
Ay-henkilöstön osaamisen kehittäminen
SAK:n ja sen jäsenliittojen henkilöstölle MJK-instituutin kanssa räätälöity merko-
nomikoulutus oppisopimuksella päättyi lokakuussa 2011.
Osaamisen kehittämispalveluja järjestettiin yhteistyössä SAK:n kehittämiskeskuk-
sen kanssa. SAK vastasi ay-toimihenkilötutkinnon tutkintotoimikunnan työn
valmistelusta ja lopputöiden esittelytilaisuudesta sekä osallistui lopputöiden oh-
jaukseen. Keväällä 2011 aloitti uusi tutkintoryhmä. Toimihenkilötutkintoa opiske-
li kaikkiaan 54 henkilöä.
Liittokohtaisia kehittämishankkeita ja koulutuksia oli vuoden aikana yhteensä
seitsemän. Niihin osallistui 146 osanottajaa. SAK järjesti myös aluevaikuttajakou-
lutusta maakunnissa.
Työelämän verkko-opisto
Työelämän verkko-opiston portaalissa asioi vuoden aikana 11 777 henkilöä, noin
1 500 enemmän kuin viime vuonna. Portaalista linkitetyissä, eri verkko-osoitteissa
sijaitsevissa itseopiskeluaineistoissa tilastoitiin vuoden aikana yli kolmekymmen-
tätuhatta eri kävijää.
Verkko-opisto jatkoi pitkäkestoisten verkko-opintojen kokonaisuuden suunnitte-
lua yhdessä JHL:n kanssa ja aloitti vastaavan kehittämistyön PAMin ja TEAMin
kanssa. Näiden kurssien osallistujamäärä oli vuoden päättyessä 345 opiskelijaa,
mikä oli enemmän kuin viime vuonna.
28. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 27
Marraskuussa Helsingissä järjestettiin yhteistyössä TSL:n kanssa verkko-
oppimiseen ja -viestintään keskittyvä Tiedon Virtaa -koulutustapahtuma. Siihen
osallistui yhteensä 32 ammattiliittojen ja ay-liikkeen oppilaitosten edustajaa.
Verkko-opiston koulutustarjonta käsitti vuodenvaihteessa 25 ay-liikkeen tuotta-
maa itseopiskeluaineistoa ja yli 60 linkkiä muualla verkossa sijaitseviin aineistoi-
hin. Ohjattuja verkkokursseja oli vuoden päättyessä tarjolla 18, joista monesta jär-
jestettiin useampia kursseja.
Opisto julkaisi huhtikuussa Työelämäsanaston, joka sisältää yli 400 keskeistä työ-
elämään liittyvää termiä selityksineen.
DeLTTUE-projekti
Verkko-oppimisen työkaluja ay-liikkeelle kehittäneen DeLTTUE-projektin loppu-
seminaari pidettiin lokakuussa Brysselissä ETUIn koulutuskonferenssin yhteydes-
sä. SAK oli aktiivisesti mukana hankkeessa, joka päättyy lokalisointitoimenpitei-
den jälkeen maaliskuussa 2012.
SAK:n historiaprojekti ja tutkijayhteistyö
SAK:n historian kirjoitushanke jatkui historiatoimikunnan ohjauksessa. Käsikir-
joitus edistyi niin hyvin, että Tapio Bergholmin tutkimus SAK:n historiasta vuosil-
ta 1969–1977 ilmestyy keväällä 2012.
Oppilaitosyhteistyö
Opettajajärjestöjen kanssa yhteistyössä järjestettiin seminaarit historian ja yhteis-
kuntaopin opettajille, ammatillisille opettajille sekä opinto-ohjaajille. SAK palkitsi
vuoden opon yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston ja Suomen opinto-ohjaajat
ry:n kanssa.
Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta
Kulttuurialojen neuvottelukunnan aiheita vuoden aikana olivat muun muassa hal-
litusohjelma ja hallituksen kulttuuripoliittiset linjaukset, pätkätyöt, tekijänoikeu-
det sekä hyvitysmaksut. Syyskokouksen aiheena olivat hallituksen kulttuuripoliit-
tiset linjaukset, joita valotti kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki.
Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunnan sihteeristöön kuuluivat SAK:n
lisäksi Suomen Muusikkojen Liitto, Teatteri- ja mediatyöntekijät, Suomen Näytte-
lijäliitto sekä Suomen Journalistiliitto, seuraajana oli Taide- ja kulttuurialan am-
mattijärjestö TAKU ry.
SAK:n kulttuurirahasto
SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston alarahastona. Apurahaha-
kemuksia rahastolle tuli 137 ja apurahoja myönnettiin 24. Niiden yhteissumma oli
17 000 euroa.
29. 28 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
9 HALLINNON KOKOUKSET
Edustajakokous
SAK:n 18. sääntömääräinen edustajakokous pidettiin Tampereella 6.–8.6.2011.
Kokoukseen osallistui 270 liittojen valitsemaa kokousedustajaa.
Kolmipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin muun muassa liittojen tekemät 58 esitys-
tä ja SAK:n tavoiteohjelma vuosille 2011–2016. Kokouksessa SAK:n puheenjohta-
jaksi valittiin uudelleen Lauri Lyly ja lisäksi valittiin SAK:n valtuuston ja hallituk-
sen jäsenet varahenkilöineen.
Edustajakokouksessa puhui mm. EAY:n uusi pääsihteeri Bernadette Ségol. Ko-
kouksessa kuultiin myös ITUCin pääsihteeri Sharan Burrow´n videotervehdys.
Kansainvälisiä vieraita oli 25.
Tiivistelmä päätöslausumasta: SAK tuomitsee kaikenlaisen syrjinnän
SAK:lainen ammattiyhdistysliike toimii heikomman puolesta. Kaikkia työntekijöi-
tä on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti, ikään, sukupuoleen, et-
niseen taustaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. SAK torjuu voi-
makkaasti kaikenlaisen syrjinnän. Rasismille ja muukalaisvastaisuudelle ei saa an-
taa suomalaisessa yhteiskunnassa tilaa.
Suomessa pitää huolehtia siitä, että teollisuudessa ja palveluissa on jatkossakin
mahdollisuudet tarjota ihmisille työtä. Oppisopimuskoulutus on yksi hyvä koulu-
tusmuoto, ja sen käyttöä pitää lisätä. Myös työllistämistoimia tulee kehittää, ja sii-
hen on varattava riittävät määrärahat. Työntekijöille kuuluu työstään palkka, jolla
tulee toimeen. Työn ehtojen ja työolojen pitää olla kaikille yhtäläiset.
SAK puolustaa jatkossakin vahvaa hyvinvointivaltiota ja toimii turvallisen ja tasa-
arvoisen yhteiskunnan puolesta. Työelämää pitää muuttaa inhimillisemmäksi, jot-
ta ihmiset jaksaisivat, sillä työurien pitää pidentyä. Siihen ainoa kestävä keino on
työelämän laadun parantaminen.
Valtuusto
Vuonna 2011 valtuusto kokoontui edustajakokouksen takia vain yhden kerran,
sääntömääräiseen syyskokoukseensa 24.–25.11.2011 Kiljavan opistolla.
Valtuusto valitsi tässä kokouksessa keskuudestaan valtuuston tarkastustoimikun-
nan jäseniksi kaudelle 2011–2016:
Marja Vyyryläinen JHL
Lilli Kilpinen PAM
Keijo Larila Metalli
Teuvo Mattanen Rakennus
Pasi Kallio TEAM
30. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 29
Tiivistelmä päätöslausumasta: Suomi selviytyy sopimalla
SAK:n valtuusto pitää raamisopimusta voittona suomalaisille palkansaajille ja so-
pimiseen perustuvalle kulttuurille. Neuvoteltu ratkaisu tuo talouteen vakautta sekä
palkansaajille kohtuullisen ostovoiman kehityksen. Raamisopimuksen tärkein asia
SAK:laisille palkansaajille ovat kuitenkin ne parannukset työelämään ja sosiaali-
turvaan, joita liittokohtaisissa neuvotteluissa ei voitaisi saavuttaa. Raamisopimuk-
sen aikaansaaminen on vahvistanut ay-liikkeen yhtenäisyyttä.
SAK:n valtuusto vahvistaa sitoutumisensa sopimusyhteiskuntaan. SAK:n valtuusto
vaatii maan hallitukselta teollisuuspoliittista ohjelmaa, joka tähtää investointien ja
työpaikkojen kasvuun Suomessa. SAK:n valtuusto vaatii, että työnantajat kun-
nioittavat työntekijöiden järjestäytymis- ja lakko-oikeutta. Myös harmaaseen ta-
louteen pitäisi puuttua enemmän. Työsopimuslain epäkohtiin on puututtava ja
palkkatyön teettäminen näennäisyrittäjän toimeksiantona estettävä.
Valtuusto tuomitsee työnantajien pelottelun työeläkkeiden leikkauksilla. Suoma-
laiset työeläkkeet ovat työmarkkinaosapuolten vakaassa hoidossa, ja niiden perus-
ta on poikkeuksellisen vahva.
31. 30 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
Hallitus
SAK:n hallitus piti 19 kokousta ja käsitteli syksyllä muun muassa ajankohtaisia
edunvalvonta- ja sopimusasioita, seuraavaan sopimuskierrokseen valmistautumis-
ta ja sen tavoiteasetantaa sekä työurien pidentämistä. Keväällä SAK:n hallitus kä-
sitteli mm. hallitusohjelmatavoitteita sekä SAK:n edustajakokousasioita.
Hallitus valitsi 7.6.2011 pitämässään järjestäytymiskokouksessa SAK:n hallituksen
varapuheenjohtajaksi Matti Huutolan. Hallitus päätti myös, että kokouksia seu-
raamaan kutsutaan kaikki yleisvarajäsenet ja valtuuston puheenjohtajat.
Hallitus päätti syyskuussa 2011, ettei se aseta toimintansa tueksi muita valiokuntia
kuin työvaliokunnan.
Ammattiliittojen keskinäinen sekä SAK:n ja liittojen välinen asiantuntijayhteistyö
on organisoitu asiantuntijaryhmien, foorumien ja hankekohtaisten työryhmien
kautta.
Johtoryhmä
SAK:n hallituksen asettama johtoryhmä kokoontui yhteensä 38 kertaa. SAK:n
sääntöjen mukaisesti johtoryhmä valmisteli asioita SAK:n hallituksen kokoukselle
ja käsitteli SAK:n sisäiseen toimintaan ja henkilöstöön liittyviä asioita.
Työvaliokunta
Hallituksen välittömänä apuelimenä toimiva työvaliokunta kokoontui 8 kertaa
vuonna 2011.
32. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 31
10 LIITTEET
LIITE 1 Hallintoelimien jäsenet
Valtuusto
Kesäkuussa 2011 pidetty SAK:n edustajakokous valitsi valtuuston jäseniksi kau-
delle 2011–2016 seuraavat henkilöt:
Puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, JHL
1. Varapuheenjohtaja Piia Yli-Heikkuri, PAM
2. Varapuheenjohtaja Mika Vuoti, Metallityöväen liitto
Tuire Santamäki-Vuori jätti eropyynnön SAK:n valtuuston puheenjohtajuudesta
siirryttyään muihin tehtäviin 1.9.2011.
Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet
Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Arpula Jarkko Lovén Jape Hiivala Jonne
Harakka Heikki Laaksonen Kai Karjalainen Matti
Lehdonkivi Hannele Malinen Vesa Lindholm Jani
Pohjola Vesa Haapakoski Timo Kopra Jori
Ruonala Veijo Nurmela Jouni Porkka Auvo
Ilmailualan Unioni IAU ry
Rautiainen Risto Leppäniemi Maria Hiltunen Reijo
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Alatalo Ilppo Sulin Tiina Lindström Eija
Alanko-Ojala Karita Liekola Anja Korhonen Jouko
Hakkarainen Sirpa Rytkönen Pauli Timonen Armas
Korhonen Riitta Pikkarainen Rauno Siika Paavo
Kärkkäinen Tarja Kiljander Markku Pennanen Jukka
Liimatainen Tiina Laitinen Outi Liukkonen Jorma
Lähdesmäki Kirsti Mattila Kirsti Karjalainen Sini
Nieminen Helena Pietilä Tarja Aaltonen Auli
Nyronen Jarmo Remonen Mirja Salmi Ulla
Paananen Eija Lautaniemi Timo Jaatinen Juha
Peltonen Hannu Ruohonen Marja Rautiola Leena
Rannanpää Eija Muukkonen Kai Perkiömäki Katriina
Raunela Tommi Starck Erja Kangas Anne-Marja
Ristamäki Tapio Suntila Mirja Mattila Tero
Salo Jari Hartman Jari Majanen Liisa
33. 32 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
Santamäki-Vuori Tuire Farah Nura Ahonen Sinikka
Suoraniemi Terhi Stark Reijo Kenttälä Regina
Söderlund Johanna Vento-Turunen Heli Kervinen Arja
Tervonen Seija Jurmu Jaana Pyykkö Teuvo
Uusikumpu Kari Vikman Leila Talonpoika Kaija
Vyyryläinen Marja Salminen Maarit Puljujärvi-Seila Vuokko
Väänänen Leena Niemi Kaija-Leena Latvaniemi Merja
Aliupseeriliitto ry
Tiitinen Mika Klemetti Jukka Oranen Mika
Merivartioliitto ry
Lehtonen Veikko Salonen Pekka Roiha Lauri
Tulliliitto ry
Ojamaa Kalevi Pirttiperä Jukka Naski Pekka
Vankilavirkailjain Liitto VVL ry
Virtanen Kari Reinikka Hannu Paukku Tuija
Metallityöväen Liitto ry
Aalto Jari Hiltunen Jukka-Pekka Välimäki Eero
Henriksson Seppo Levonen Jyrki Vainio Janne
Jokinen Jarkko Sirniö Ilpo Moisio Aki
Karttunen Pasi Latva-Pietilä Hannu Brisk Kaarle
Laakso Mikko Ihalainen Terho Torkkeli Aulis
Larila Keijo Saroma Mika Karppinen Raimo
Malm Anne Ahonen Päivi Korhonen Päivi
Mäkinen Pentti Liikanen Arto Kemppainen Timo
Niininen Kari Haverinen Timo Koistinen Hannu
Perttunen Keijo Salonen Antti Vanhala Tommi
Pörsti Pekka Lukkarinen Tarmo Pietari Marja Kristiina
Ronkainen Harri Toikka Kai Pykälistö Janne
Taipale Arja Koponen Seppo Kari Ville
Valtanen Pirkko Junnila Kari Suonvieri Mikko
Vilander Bo Liljekvist Sture Pihlström Karita
Vuoti Mika Halttu Helena Karppinen Juha
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Aly Sirpa Raatesalmi-Salonen Terhi Lehto Merja
Arhenius Päivi Peltovirta Kari Laakso Sirpa
Halonen Arto Saikkonen Markku Kankare Mika
Hanki Inkeri Isokoski Sauli Laakkonen Lasse
34. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 33
Heikkinen Sini Salonen Saku Höttönen Jukka
Jaatinen Seija Pussinen Malla Seppänen Riitta
Jonkka Harri Alonen Kati Lähdesniemi Marko
Kilpinen Lilli Kuusisto Tiina Kivelä Kirsti
Kokkola Jaana Harkko Mia Tervonen Tuure
Koski Matti Alava Tuija Soutolahti Katja
Mäkinen Kati Huuskonen Irmeli Vehmas Päivi
Niiranen Jouni Savolainen Kim Nykyri Sami
Nuolikoski Pirjo Javanainen Kaisa Kukkamäki Sirpa
Åman Toni Hallikas Marko Hakala Janne
Pimperi Jorma Kellokumpu Eija Hakomäki Jan-Mikael
Reunamo Anita Stenberg Kim Härkönen Pekka
Savolainen Arja Majuri Sari Juhala Birgitta
Savolainen Tarja Saarinen Markku Komsi Eetu
Tilvis Leila Salo Johanna Nyman Anne
Vainio Harry Utrianen Simo Anttila Sinikka
Viitanen Sirpa Salminen Riikka Plit Tomi
Yli-Heikkuri Piia Sihto Birgitta Rantala Kirsti
Ylivirta Anne Jäntti Kaija Silvola Anna-Liisa
Paperiliitto ry
Aitonurmi Jouko Uotila Risto Koivu Ahto
Kettunen Matti Simula Juhani Kaikkonen Olli-Pekka
Lindeman Veli-Matti Salminen Petri Limola Irene
Nokelainen Ilkka Pajunen Esa Suhonen Timo
Paajanen Jorma Kyrö Marja-Leena Soikkeli Katja
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry
Jaatinen Juha Kalliokoski Jukka Peippo Timo
Lempinen Kari Torvinen Juha Jyrkinen Juha
Sandberg Mirja Ollikainen Satu Willberg Piia
Puu- ja erityisalojen liitto ry
Kontinen Reijo Korkalainen Aimo Kiiskinen Matti
Paananen Teijo Pasanen Jouko Vanhatalo Mika
Rissanen Ritva Kiukas Marketta Hirvonen Juha
Saarinen Asko Julin Benita Huusko Risto
Varis Matti Vertanen Lasse Tirkkonen Markku
Rakennusliitto ry
Elonen Johanna Vikstedt Tea Liinu Pettersson
Hentonen Keijo Katajamäki Jorma Leppälä Ervi
Järvi Risto Niskanen Pekka Yli-Hukkala Hannu
Mattanen Teuvo Heikkilä Pasi Uusimaa Antti
Nisula Ilkka Luopa Sari Partinen Sini
35. 34 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
Ollikainen Mikko Tenhonen Sami Salo Jarmo
Pasanen Ossi Salmi Jatta Karvinen Henri
Piitulainen Juha Asikainen Raimo Nummelin Pekka
Päivelin Mika Buuri Riku Anttila Martti
Rautatieläisten Liitto ry
Kurttila Mika Fahlström Jyrki Pelho Niko
Viljakainen Kari Mäenpää Teppo Heinonen Janne-Petteri
Rautatievirkamiesliitto ry
Peltola Karri Lahti Harri
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry
Heinonen Tiina Järveläinen Jesse Ekman Niina
Koivisto Petri Mäkelä Hannu Karimäki Matti
Kukkonen Veijo Korkeamäki Anne Perhovaara Timo
Vuorio Hannele Ojanen Eija Hietanen Tarja
Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry
Heimonen Esa Hietala Anu
Hartoneva Tiina
Suomen Merimies-Unioni SMU ry
Nurmirinta Kari Lauriala Markku Ryökkynen Anu
Rännäli Tarja Pessi Eira Lummejoki Jyrki
Suomen Muusikkojen Liitto ry
Vesterinen Aarne Metsäketo Martti Kuukka Juha
Suomen Solialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto ry
Piskonen Heikki Ahde Hilkka Turunen Sami
Sähköalojen ammattiliitto ry
Arvola Markku Räsänen Jari Alakoski Jukka
Huczkowski Ari Kähkönen Ari Tiiro Jarmo
Junnila Mika Saari Seppo Vainio Jyrki
Mölsä Reijo Kantanen Hannu Vinnari Kari
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
Hartonen Ari Muikku Tuula Sikanen Marko
36. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 35
Kallio Pasi Iso-Tryykäri Kari Kojola Hanna
Korpela Kristo Vainio Reija Kortelainen Harri
Kuohula Tuula Uusivirta Sari Vikkula Maija
Laosmaa Seija Gärding Anne Kaistinen Mervi
Lehti Jari Kauppinen Jari Lintunen Reijo
Pälvi Pirjo Kaukonen Markku Järvinen Sanna
Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry
Kallinen Outi Ålander Jari Jaako Sisko
Veturimiesten liitto ry
Viitanen Jorma Holopainen Janne Huilla Asko
Yleinen Lehtimiesliitto ry
Hurme Hannu Alatalo Eliisa
37. 36 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
Hallitus ennen edustajakokousta
Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet
Lyly Lauri, pj., SAK Anttila Kirsti, Metallityöväen Liitto
Huutola Matti, vpj., SAK Kallinen Kaija, SAK
Ahonen Jouko, Paperiliitto Vanhala Petri, Paperiliitto
Alakoski Martti, Sähköliitto Rimmistö Keijo, Sähköliitto
Asara-Laaksonen Teija, JHL Hyttinen Urpo, JHL
Eloranta Jarkko, JHL, Saari Ritva-Hanna, JHL
Harjuniemi Matti, Rakennusliitto Suokas Kyösti, Rakennusliitto
Julkunen Kaarlo, PAM Leppäkangas Sirpa, PAM
Kuntonen Veli-Matti, SEL Närhinen Pekka, SEL
Kurki Rauno, Rakennusliitto Lapatto Kari, Rakennusliitto
Mauriala Vesa, Rautatieläisten Liitto Kiviharju Jari, Rautatieläisten Liitto
Mäkelä Matti, Metalliliitto Risberg Ville-Petteri, Metalliliitto
Helkavuori Heikki, TEAM Hämäläinen Irene, TEAM
Räty Timo, AKT Salmela Juhani, AKT
Selin Ann, PAM Kuntsi Hanna, PAM
Vallittu Timo, TEAM Salonen Heikki, TEAM
Lepola Sakari, Puuliitto Juusola Pekka, Puuliitto
Siltala Hannu, TEAM Laine-Tuominen Nina, TEAM
Vilkuna Esa, PAU Sieranta Arto, PAU
Aalto Riku, Metalliliitto Virtanen Jyrki, Metalliliitto
Ylitalo Jaana PAM Pihlaste Sirkka-Liisa, PAM
Zitting Simo, SM-U Bondas Kenneth, SM-U
Hallituksen kokouksiin aina kutsutut yleisvarajäsenet (8):
Launonen Jouko, JHL
Lindholm Henri, SEL
Haapasaari Juhani, IAU
Vänttinen Ahti, Suomen Muusikkojen Liitto
Elonen Risto, Veturimiesten liitto
Alapartanen Jyrki, Puu- ja erityisalojen liitto
Kovanen Sauli, Paperiliitto
Koivunen Jussi, AKT
Valtuuston puheenjohtajat:
Santamäki-Vuori Tuire, JHL
Suomalainen Ritva, PAM
Nieminen Raimo, Metallityöväen Liitto
Kokouksiin kutsutut liittopuheenjohtajat:
Turtiainen Tarja, Rautatievirkamiesliitto (myös yleisvara)
Lehtonen Veikko, Merivartioliitto
Tuomela Jari, Vankilavirkailijain liitto
Kosonen Markku, Tulliliitto
Pöyry Juha, SSSL
Saarinen Juha, YLL
38. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 37
Söder Raimo, Teme, toiminnanjohtaja
Leino Petteri, Aliupseeriliitto
Valkonen Mika, KEY
Muut yleisvarajäsenet:
Hyytiä Kari, Metallityöväen Liitto
Korhonen Reijo, TEAM
Lilja Tuomo, TEAM
Salmi Reijo, Sähköliitto
Ojala Juha, PAM
Roos Mika, PAU
Sorvali Arto, AKT
Jari Nilosaari, Puu- ja erityisalojen liitto
Rautavuori Leena, PAM
Mirja Suhonen, TEAM
Kinnunen Seppo, PAU
39. 38 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
Edustajakokouksessa hallitukseen valitut
Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet
Lyly Lauri, pj., SAK Anttila Kirsti, Metalliliitto
Aalto Riku, Metalliliitto Virtanen Jyrki, Metalliliitto
Alakoski Martti, Sähköliitto Salmi Reijo, Sähköliitto
Asara-Laaksonen Teija, JHL Hyttinen Urpo, JHL
Eloranta Jarkko, JHL Karrasch Kristian, JHL
Harjuniemi Matti, Rakennusliitto Suokas Kyösti, Rakennusliitto
Helkavuori Heikki, TEAM Hämäläinen Irene, TEAM
Huutola Matti, varapj., SAK Laine-Tuominen Nina, TEAM
Julkunen Kaarlo, PAM Leppäkangas Sirpa, PAM
Kuntonen Veli-Matti, SEL Närhinen Pekka, SEL
Lepola Sakari, Puuliitto Juusola Pekka, Puuliitto
Mauriala Vesa, Rautatieläisten liitto Ekström Håkan, JHL
Mäkelä Matti, Metalliliitto Risberg Ville-Petteri, Metalliliitto
Räty Timo, AKT Sorvali Arto, AKT
Selin Ann, PAM Kuntsi Hanna, PAM
Vallittu Timo, TEAM Rinne Merja, TEAM
Vanhala Petri, Paperiliitto Siira Juhani, Paperiliitto
Vilkuna Esa, PAU Nieminen Heidi, PAU
Zitting Simo, SM-U Bondas Kenneth, SM-U
Ylitalo Jaana, PAM Pihlaste Sirkka-Liisa, PAM
Yleisvarajäsenet
1. Teatteri- ja Mediatyöntekijät Raimo Söder
2. IAU Juhani Haapasaari
3. Suomen Muusikkojen Liitto Ahti Vänttinen
4. Veturimiesten liitto Risto Elonen
5. SLSY Thelma Åkers
6. Rautatievirkamiesliitto Tarja Turtiainen
7. Aliupseeriliitto Petteri Leino
8. Merivartioliitto Erkki Hirvonsalo
9. Vankilavirkailijain liitto Jari Tuomela
10. Tulliliitto Markku Kosonen
11. SSSL Juha Pöyry
12. Yleinen Lehtimiesliitto Juha Saarinen
13. Rakennusliitto Rauno Kurki
14. Team Hannu Siltala
15. AKT Jussi Koivunen
16. Paperiliitto Sauli Kovanen
17. Puuliitto Jyrki Alapartanen
18. SEL Henri Lindholm
19. Metalliliitto Timo Korpijärvi
20. PAM Juha Ojala
40. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 39
Johtoryhmä
Johtoryhmän jäseninä toimivat: puheenjohtaja Lauri Lyly, hallituksen varapu-
heenjohtaja Matti Huutola ja johtajat Arto Kuusiola, Nikolas Elomaa, Marjaana
Valkonen, Matti Tukiainen, Eija Hietanen ja syyskaudesta 2011 alkaen johtaja
Saana Siekkinen. Johtoryhmän sihteerinä toimi Marianne Uuskoski.
Johtoryhmän kokouksiin osallistuivat lisäksi eläke- ja työura-asioiden päällikkö
Kaija Kallinen, yhteyspäällikkö Harri Järvinen, viestintäpäällikkö Riitta Juntunen
(6.11. asti) ja viestintäpäällikkö Reijo Paananen (7.11. alkaen) sekä henkilöstön
edustajina luottamusmiehet Anu-Tuija Lehto ja Tuula Kourunen.
Työvaliokunta edustajakokoukseen asti
Varsinaiset jäsenet Varajäsenet
Lauri Lyly, puheenjohtaja, SAK Kirsti Anttila, Metallityöväen Liitto
Matti Huutola, vpj., SAK Teija Asara-Laaksonen, JHL
Tuire Santamäki-Vuori, JHL Jarkko Eloranta, JHL
Jouko Ahonen, Paperiliitto Rauno Kurki, Rakennusliitto
Riku Aalto, Metallityöväen Liitto Martti Alakoski, Sähköliitto
Ann Selin, PAM Jaana Ylitalo, PAM
Sakari Lepola, Puu Heikki Helkavuori, TEAM
Timo Räty, AKT Esa Vilkuna, PAU
Timo Vallittu, TEAM Simo Zitting, S M-U
Matti Harjuniemi, Rakennusliitto Matti Mäkelä, Metallityöväen Liitto
Veli-Matti Kuntonen, SEL Kaarlo Julkunen, PAM
Työvaliokunnan kokouksiin osallistuivat myös SAK:n johtoryhmän jäsenet, yh-
teyspäällikkö Harri Järvinen sekä viestintäpäällikkö Riitta Juntunen (6.11. asti) ja
viestintäpäällikkö Reijo Paananen (7.11. alkaen). Valiokunnan sihteerinä toimi
Marianne Uuskoski.
Hallituksen syyskuussa 2011 asettama uusi työvaliokunta
Varsinainen jäsen Henkilökohtainen vara
Lauri Lyly, SAK Sakari Lepola, Puuliitto
Matti Huutola, SAK Veli-Matti Kuntonen, SEL
Riku Aalto, Metalliliitto Timo Vallittu, TEAM
Ann Selin, PAM Jaana Ylitalo, PAM
Jarkko Eloranta, JHL Pirjo Mäkinen, JHL
Timo Räty, AKT Esa Vilkuna, PAU
Työvaliokunnan sihteerinä toimi Marianne Uuskoski.
42. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 41
LIITE 2 Jäsenyydet
Yhdistykset
Allianssi ry
Eurooppalainen Suomi ry
Palkansaajalehdet - Löntagarstidningarna, Pale ry
Perhelomat ry
Pohjola-Norden ry
Reilun kaupan edistämisyhdistys ry
Skills Finland ry
Solaris-Lomat ry
Suomalaisen Työn Liitto ry
Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry
Suomen Kuluttajaliitto ry
Suomen Mielenterveysseura ry
Suomen Pakolaisapu ry
Suomen YK-liitto ry
Tietotekniikan Liitto ry
Taksvärkki ry
Transparency Suomi ry
Työterveyden Edistämisyhdistys ry
Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry
Työväen Museoyhdistys ry
Työväen Sivistysliitto ry
Palkansaajien Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys ry
Työväenperinne ry
Säätiöt
Ammattienedistämislaitoksen Säätiö rs
Asuntosäätiö rs
Kansan Sivistysrahaston Säätiö rs
SAK:n koulutussäätiö rs
Kansainväliset ammatilliset järjestöt
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY
Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY
OECD:n ay-liikkeen neuvoa-antava komitea TUAC
Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC
ITUCin Euroopan aluejärjestö PERC
43. 42 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
LIITE 3 Henkilöstö
SAK:n henkilöstö 31.12.2011
Vuoden 2011 lopussa SAK:n palveluksessa oli 111 henkilöä, joista viisi oli määrä-
aikaisia. Äitiyslomalla oli yksi henkilö. Osa-aikaisessa työsuhteessa oli kolme hen-
kilöä. Eläkkeellä oli 87 henkilöä, ja perhe-eläkettä sai 10 henkilöä. Eläkkeelle
vuonna 2011 jäi 8 henkilöä.
Edustajakokouksen jälkeen SAK:n toimistossa tehtiin joitakin tarkistuksia organi-
saation työnjaossa sekä johtoryhmän kokoonpanossa. Uudeksi johtoryhmän jäse-
neksi valittiin Saana Siekkinen, joka nimettiin kehittämisjohtajaksi ja kehittämis-
osaston johtoon. Eija Hietanen siirtyi strategia- ja hallintojohtajaksi yleisjohtoon.
Työllisyys- ja kestävä kasvu -osaston johtajaksi vaihtui Matti Tukiainen ja liitto- ja
jäsenpalvelujen osaston johtajaksi Matti Huutola.
Yleisjohto
Puheenjohtaja Lauri Lyly
Puheenjohtajan sihteeri Kirsi Sainio
Yhteyspäällikkö Harri Järvinen
Kansainvälisten asioiden johtaja Marjaana Valkonen
Strategia- ja hallintojohtaja Eija Hietanen
Kansainvälisten asioiden asiantuntija Katja Lehto-Komulainen
Kansainvälisten asioiden asiantuntija Pekka Ristelä
Kansainvälisten asioiden avustaja Eveliina Latvatalo
Hallintovastaava Marianne Uuskoski
Eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen
Edunvalvonta
Edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa
Osastosihteeri Ulla Honkanen
Päälakimies Timo Koskinen
Lakimies Anu-Tuija Lehto
Lakimies Anne-Mari Mäkinen
Työehtoasiantuntija Katarina Murto
Lakimies Jari Hellsten
Sihteeri Kaisa Sember
Sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto
Ekonomisti Joonas Rahkola
Ekonomisti Ilkka Kaukoranta
Työllisyys ja kestävä kasvu
Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen
Osastosihteeri Leila Marjoniemi
Työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen
Ekonomisti Erkki Laukkanen
Erikoissuunnittelija Auli Korhonen
Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Helena Hämäläinen
Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä
Sihteeri Eva Fager
44. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 43
Elinkeinoasioiden päällikkö Olli Koski
Ekonomisti Helena Pentti
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Jenni Karjalainen
Sihteeri Leila Hahtomaa
Liitto- ja jäsenpalvelut
Järjestöjohtaja Matti Huutola
Osastosihteeri Tuula Kourunen
Viestintäpäällikkö Reijo Paananen
Tiedottaja Sanni Halla-aho
Tiedottaja Laura Ventä
Verkkotiedottaja Pauli Vento
Sihteeri Mari Laaka
Päätoimittaja (Palkkatyöläinen) Aino Pietarinen
Toimitussihteeri (Palkkatyöläinen) Pirjo Pajunen
Chefredaktör (Löntagaren) Ingegerd Ekstrand
Toimistosihteeri Marja-Leena Hakkarainen-Kaitajärvi
Järjestöpäällikkö Eija Harjula
Järjestösihteeri Anita Spring
Järjestösihteeri Esko Grekelä
Nuorisosihteeri Tatu Tuomela
Jäsenpalveluvastaava Anitta Leikos
Sihteeri Auli Keskinen
Sihteeri Sini Kurho
Kehittäminen
Kehittämisjohtaja Saana Siekkinen
Osastosihteeri Erja Aaltonen
Kehittämispäällikkö Juha Antila
Asiantuntijalääkäri Kari Haring
Työympäristöasiantuntija Raili Perimäki
Tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen
Tilastoasiantuntija Tytti Jäppinen
Tietopalveluasiantuntija Christina Karlsson
Hankekoordinaattori Anu Suoranta
Sihteeri Tarja Kaukovaara
Kehittämispäällikkö Markku Liljeström
Erikoistutkija Tapio Bergholm
Koulutusasiantuntija Merja Lehmussaari
Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho
Henkilöstösuunnittelija Leena Isokääntä
Sihteeri Pirjo Vainio
Sisäiset palvelut
Talousjohtaja Arto Kuusiola
Palveluvastaava, osastosihteeri Irma Tornberg
Laskentapäällikkö Ulla Hopponen
Kirjanpitäjä Ritva Sandmark