2. WWaakkttuu :: 66 xx 4455 MMeenniitt
((KKeesseelluurruuhhaann KKDD))
SSttaannddaarr
KKoommppeetteennssii ::
22.. MMeennggaannaalliissiiss
BBuuddaayyaa
DDeemmookkrraassii
MMeennuujjuu
MMaassyyaarraakkaatt
MMaaddaannii
KKoommppeetteennssii DDaassaarr ::
22..11.. MMeennddeesskkrriippssiikkaann ppeennggeerrttiiaann ddaann
pprriinnssiipp--pprriinnssiipp bbuuddaayyaa ddeemmookkrraassii..
22..22.. MMeennggiiddeennttiiffiikkaassii cciirrii--cciirrii mmaassyyaarraakkaatt
mmaaddaannii..
22..33.. MMeennggaannaalliissiiss ppeellaakkssaannaaaann ddeemmoorraassii ddii
IInnddoonneessiiaa sseejjaakk oorrddee llaammaa,, oorrddee bbaarruu
ddaann rreeffoorrmmaassii..
22..44.. MMeennaammppiillkkaann ppeerriillaakkuu bbuuddaayyaa
ddeemmookkrraassii ddaallaamm kkeehhiidduuppaann sseehhaarrii--
hhaarrii..

3. WWaakkttuu :: 44 xx 4455 MMeenniitt
SSttaannddaarr KKoommppeetteennssii ::
MMeennggaannaalliissiiss BBuuddaayyaa DDeemmookkrraassii MMeennuujjuu
MMaassyyaarraakkaatt MMaaddaannii
KKoommppeetteennssii DDaassaarr ::
22..11.. MMeennddeesskkrriippssiikkaann ppeennggeerrttiiaann ddaann
pprriinnssiipp--pprriinnssiipp bbuuddaayyaa ddeemmookkrraassii..
22..22.. MMeennggaannaalliissiiss cciirrii--cciirrii mmaassyyaarraakkaatt
mmaaddaannii..

4. ((IInnddiikkaattoorr))
HHaassiill YYaanngg DDiihhaarraappkkaann ::
 MMeenngguurraaiikkaann ppeennggeerrttiiaann ddaann ppeemmiikkiirraann
tteennttaanngg ddeemmookkrraassii..
 MMeennddeesskkrriippssiikkaann cciirrii--cciirrii ddaann pprriinnssiipp--pprriinnssiipp
ddeemmookkrraassii..
 MMeennggaannaalliissiiss tteennttaanngg ddeemmookkrraattiissaassii..
 MMeenngguurraaiikkaann kkoonnsseeppssii mmaassyyaarraakkaatt mmaaddaannii..
 MMeennddeesskkrriippssiikkaann kkaarraakktteerriissttiikk mmeennuujjuu
mmaassyyaarraakkaatt mmaaddaannii..

5. PPeennggeerrttiiaann
11.. AAbbrraahhaamm LL..
22.. GGiioovvaannnnii SS..
33.. EEnnssiikkllooppeeddii PP..PP..PP..
BBUUDDAAYYAA
DDEEMMOOKKRRAASSII &&
MMAASSYYAARRAAKKAATT
MMAADDAANNII
PPeemmiikkiirraann TTeennttaanngg DDeemmookkrraassii
BBeennttuukk ddaann CCiirrii--cciirrii DDeemmookkrraassii
PPrriinnssiipp--pprriinnssiipp DDeemmookkrraassii
KKoonnsseeppssii
KKaarraakktteerriissttiikk
MMeennuujjuu MMaassyyaarraakkaatt MMaaddaannii
MMAASSYYAARRAAKKAATT
MMAADDAANNII

6. 11..DDeemmookkrraassii
aa.. PPeennggeerrttiiaann
IIssttiillaahh ddeemmookkrraassii sseeccaarraa
eettiimmoollooggiiss bbeerraassaall ddaarrii
bbaahhaassaa YYuunnaannii
““ddeemmookkrraattiiaa”” tteerrddiirrii ddaarrii
dduuaa kkaattaa,, ddeemmooss ==
rraakkyyaatt ddaann kkrraattooss//
kkrraatteeiinn == kkeekkuuaattaann//
ppeemmeerriinnttaahhaann..
SSeeccaarraa hhaarraaffiiaahh,,
ddeemmookkrraassii bbeerraarrttii
kkeekkuuaattaann rraakkyyaatt aattaauu
ssuuaattuu bbeennttuukk
ppeemmeerriinnttaahhaann nneeggaarraa
ddeennggaann rraakkyyaatt sseebbaaggaaii
ppeemmeeggaanngg
kkeeddaauullaattaannnnyyaa..

7. Lanjutan ………….
International CCoommmmiissiioonn ooff JJuurriisstt ((IICCJJ)),, ddeemmookkrraassii aaddaallaahh ssuuaattuu
bbeennttuukk ppeemmeerriinnttaahhaann ddiimmaannaa hhaakk uunnttuukk mmeemmbbuuaatt kkeeppuuttuussaann--
kkeeppuuttuussaann ppoolliittiikk ddiisseelleennggggaarraakkaann oolleehh wwnn mmeellaalluuii wwaakkiill--wwaakkiill
yygg ddiippiilliihh oolleehh mmeerreekkaa ddaann bbeerrttaanngggguunngg jjaawwaabb kkeeppaaddaa mmeerreekkaa
mmeellaalluuii ssuuaattuu pprroosseess ppeemmiilliihhaann yygg bbeebbaass..
 AAbbrraahhaamm LLiinnccoollnn,, ddeemmookkrraassii aaddaallaahh ppeemmeerriinnttaahhaann ddaarrii rraakkyyaatt,,
oolleehh rraakkyyaatt ddaann uunnttuukk rraakkyyaatt..
 GGiioovvaannnnii SSaarrttoorrii,, mmeemmaannddaanngg ddeemmookkrraassii sseebbaaggaaii ssuuaattuu ssiisstteemm
ddii mmaannaa ttaakk sseeoorraannggppuunn ddaappaatt mmeemmiilliihh ddiirriinnyyaa sseennddiirrii,, ttaakk
sseeoorraannggppuunn ddaappaatt mmeennggiinnvveessttaassiikkaann ddiiaa ddggnn kkeekkuuaassaaaannnnyyaa,,
kkeemmuuddiiaann ttiiddaakk ddaappaatt jjuuggaa uunnttuukk mmeerreebbuutt ddaarrii kkeekkuuaassaaaann llaaiinn
ddeennggaann ccaarraa--ccaarraa ttaakk tteerrbbaattaass ddaann ttaannppaa ssyyaarraatt..

8. Lanjutan ………….
 Ensiklopedi Populer Politik PPeemmbbaanngguunnaann
PPaannccaa--ssiillaa,, ddeemmookkrraassii aaddaallaahh ssuuaattuu ppoollaa
ppeemmeerriinnttaahhaann ddaallaamm mmaannaa kkeekkuuaassaaaann uunnttuukk
mmeemmeerriinnttaahh bbeerraassaall ddaarrii mmeerreekkaa yyaanngg
ddiippeerriinnttaahh..
DDiiaammoonndd && LLiippsseett,, 33 ((ttiiggaa)) ssyyaarraatt ppookkookk ddeemmookkrraassii
sseebbaaggaaii ssuuaattuu ssiisstteemm ppeemmeerriinnttaahhaann ::
 KKoommppeettiissii yyaanngg ssuunngggguuhh--ssuunngggguuhh ddaann mmeelluuaass uuttkk
mmeemmppeerreebbuuttkkaann jjaabbaattaann--jjaabbaattaann ppeemmeettiinnttaahhaann ;;
 PPaarrttiissiippaassii ppoolliittiikk yyaanngg mmeelliibbaattkkaann sseebbaannyyaakk
mmuunnggkkiinn wwaarrggaa nneeggaarraa ddaallaamm ppeemmiilliihhaann ppeemmiimmppiinn
aattaauu kkeebbiijjaakkaann;;
 SSuuaattuu ttiinnggkkaatt kkeebbeebbaassaann ssiippiill ddaann ppoolliittiikk..

9. Lanjutan ………….
MMeennuurruutt HHaannss KKeellsseenn,, ppaaddaa ddaassaarrnnyyaa ddeemmookkrraassii
aaddaallaahh ppeemmeerriinnttaahhaann oolleehh rraakkyyaatt ddaann uunnttuukk
rraakkyyaatt..
GGaammbbaarraannnnyyaa aaddaallaahh sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt ::
11.. YYaanngg mmeellaakkuukkaann kkeekkuuaassaaaaaann nneeggaarraa aaddaallaahh
wwaakkiill--wwaakkiill yyaanngg tteerrppiilliihh uunnttuukk mmeennyyaalluurrkkaann
kkeehheennddaakk rraakkyyaatt..
22..CCaarraa mmeellaakkssaannaakkaann kkeekkuuaassaaaann nneeggaarraa iiaallaahh
sseellaalluu mmeennggiinnggaatt kkeehheennddaakk ddaann kkeeiinnggiinnaann
rraakkyyaatt..
33..MMeennyyeelleessaaiikkaann sseettiiaapp kkoonnfflliikk sseeccaarraa ddaammaaii
mmeellaalluuii ddiiaalloogg,, kkoommpprroommii,, kkoonnsseennssuuss,, kkeerrjjaassaammaa
ddaann dduukkuunnggaann..

10. Lanjutan ………….
Dalam sistem demokrasi posisi rraakkyyaatt aaddaallaahh
sseeddeerraajjaatt ddiihhaaddaappaann hhuukkuumm ddaann ppeemmeerriinnttaahhaann..
RRaakkyyaatt mmeemmiilliikkii kkeeddaauullaattaann yyaanngg ssaammaa,, bbaaiikk
ddaallaamm kkeesseemmppaattaann uunnttuukk mmeemmiilliihh aattaauu ppuunn
ddiippiilliihh.. TTiiddaakk aaddaa ppiihhaakk llaaiinn yyaanngg bbeerrhhaakk
mmeennggaattuurr ddiirriinnyyaa sseellaaiinn ddiirriinnyyaa sseennddiirrii..
Demokrasi tidak akan efektif dan lestari
tanpa substansi yang berujud ”jiwa, budaya
atau ideologi” yang mewarnai
pengorganisasian berbagai elemen politik
seperti partai politik, lembaga-lembaga
pemerintahan maupun organisasi
kemasyarakatan.

11. Lanjutan ………….
bb.. PPeemmiikkiirraann DDeemmookkrraassii
PPaahhaamm ddeemmookkrraassii yyaanngg mmeenneekkaannkkaann ppaaddaa ppeemmeerriinnttaahhaann rraakkyyaatt,,
kkaarreennaa bbeerrttoollaakk ddaarrii ssuuaattuu ppoollaa ppiikkiirr ((ppeemmiikkiirraann)) bbaahhwwaa ::
aa.. MMaannuussiiaa ddiippeerrllaakkuukkaann ddaann ddiitteemmppaattkkaann sseessuuaaii ddeennggaann hhaarrkkaatt
ddaann mmaarrttaabbaattnnyyaa sseebbaaggaaii mmaahhlluukk TTuuhhaann..
bb.. SSaallaahh ssaattuu hhaakk aassaassii mmaannuussiiaa aaddaallaahh kkeebbeebbaassaann uunnttuukk
mmeennggeejjaarr kkeebbeennaarraann,, kkeeaaddiillaann,, ddaann kkeebbaahhaaggiiaaaann..
cc.. SSeessuuaattuu yyaanngg ddiippuuttuusskkaann bbeerrssaammaa aakkaann mmeemmiilliikkii kkaaddaarr
kkeetteeppaattaann ddaann kkeebbeennaarraann yyaanngg lleebbiihh mmeennjjaammiinn ddaann lleebbiihh bbaaiikk..
dd.. DDiiddaallaamm kkeehhiidduuppaann mmaassyyaarraakkaatt ppaassttii aakkaann ttiimmbbuull sseelliissiihh
ppaahhaamm ddaann kkeeppeennttiinnggaann aannttaarr iinnddiivviidduu,, sseehhiinnggggaa ppeerrlluu ssuuaattuu
ccaarraa uunnttuukk mmeennggaattuurr bbaaggaaiimmaannaa mmeennggaattaassiinnyyaa..

12. Beberapa kriteria yang dapat digunakan uunnttuukk mmeenneennttuukkaann
ssiittuuaassii ddeemmookkrraattiiss ::
Lanjutan ………….
NNoo IInnddiikkaattoorr UUrraaiiaann // KKeetteerraannggaann
11.. KKeekkuuaassaaaann PPeemmeerriinnttaahh ddeemmookkrraattiiss ssaannggaatt eerraatt kkaaiittaannnnyyaa ddeennggaann
ppeellaakkssaannaaaann kkeekkuuaassaaaann.. HHaakk wwnn uunnttuukk bbeerrppaarrttiissiippaassii
ddaallaamm kkeeggiiaattaann ppoolliittiikk//ppeemmeerriinnttaahh hhaarruuss ddiihhoorrmmaattii..
22.. KKeeaaddiillaann KKeeaaddiillaann hhuukkuumm hhaarruuss bbeennaarr--bbeennaarr ddiiuuppaayyaakkaann ddaann
ppeerrllaakkuuaann yyaanngg ssaammaa ddiiddeeppaann hhuukkuumm,, nnyyaattaa aaddaannyyaa..
33.. KKeesseejjaahhtteerraaaa
nn
KKeesseemmppaattaann yygg ssaammaa uuttkk mmeenniikkmmaattii hhaassii ppeemmbbaanngguunnaann..
44.. PPeerraaddaabbaann YYaanngg mmeelliippuuttii ppeennggeemmbbaannggaann ppeennddiiddiikkaann,, kkrreeaattiivviittaass,,
ddaann kkeebbeebbaassaann ddaallaamm bbeerriinnoovvaassii//bbeerrkkaarryyaa..
55.. AAffeekkssii YYaaiittuu aaddaannyyaa hhuubbuunnggaann aannttaarraa mmaassyyaarraakkaatt ddaann wwaakkiill
rraakkyyaatt ddiilleemmbbaaggaa ppeerrwwaakkiillaann..
66.. KKeeaammaannaann YYaakknnii aaddaannyyaa jjaammiinnaann kkeeaammaannaann bbaaggii sseelluurruuhh wwaarrggaa
nneeggaarraa ddaallaamm kkeehhiidduuppaannnnyyaa..
77.. KKeebbeebbaassaann TTeerrddaappaattnnyyaa kkeebbeebbaassaann ddaallaamm bbeerrppiikkiirr,, bbeerrbbiiccaarraa ddaann
mmeennggeemmuukkaakkaann ppeennddaappaatt sseessuuaaii aattuurraann yyaanngg bbeerrllaakkuu..

13. Lanjutan ………….
Gagasan perlunya ppeemmbbaattaassaann kkeekkuuaassaaaann ddaallaamm
rruullee ooff llaaww ::
RRUULLEE OOFF
LLAAWW
PPeennggaakkuuaann hhaakk aassaassii mmaannuussiiaa
PPeemmiissaahhaaaann aattaauu ppeemmbbaaggiiaann
kkeekkuuaassaaaann
PPeemmeerriinnttaahhaann mmeennuurruutt hhuukkuumm
PPeerraaddiillaann aaddmmiinniissttrraassii
ddaallaamm ppeerrsseelliissiihhaann
SSuuppeerrmmaassii
hhuukkuumm
PPeerrssaammaaaann
ddaallaamm hhuukkuumm

14. Lanjutan ………….
11.. JJaammiinnaann hhaakk iinnddiivviidduu sseeccaarraa
kkoonnssttiittuussiioonnaall,, tteerrmmaassuukk
pprroosseedduurrnnyyaa..
22..BBaaddaann kkeehhaakkiimmaann yyaanngg bbeebbaass
ddaann ttiiddaakk mmeemmiilliihh//mmeemmiihhaakk..
33.. PPeemmiilliihhaann uummuumm yyaanngg bbeebbaass ddaann
kkeebbeerrssaammaaaann ppoolliittiikk..
44..KKeebbeebbaassaann mmeennggeemmuukkaakkaann
ppeennddaappaatt..
55..KKeebbeebbaassaann bbeerrsseerriikkaatt &&
bbeerrooppoossiissii..
66.. PPeennddiiddiikkaann
ppooll//kkeewwaarrggaanneeggaarraaaann ((cciivviill
eedduuccaattiioonn))..
HHeennrryy BB..
MMaayyoo,,
bbaahhwwaa rruullee
ooff tthhee llaaww
mmeennccaakkuupp ::

15. Lanjutan ………….
Kriteria Penyelenggara Negara YYaanngg MMeellaakkssaannaakkaann
NNiillaaii--nniillaaii DDeemmookkrraassii ::
11.. PPeemmeerriinnttaahh yygg bbeerrttaanngggguunngg jjaawwaabb,, bbeerrssiihh && bbeerrddeeddiikkaassii ttiinnggggii..
22.. DDPPRR yyaanngg mmeewwaakkiillii sseemmuuaa ggoolloonnggaann ddaann kkeeppeennttiinnggaann,, yyaanngg
ddiippiilliihh mmeellaalluuii ppeemmiilliihhaann uummuumm yyaanngg bbeebbaass ddaann rraahhaassiiaa..
33.. OOrrggaanniissaassii ppoolliittiikk ssiisstteemm ddwwiippaarrttaaii//mmuullttiippaarrttaaii sseerrttaa oorrggaanniissaassii
mmaassssaa yyaanngg ddiiiinnggiinnkkaann mmaassyyaarraakkaatt..
44.. PPeerrss yyaanngg bbeebbaass ddaann tteerrbbuukkaa uunnttuukk uummuumm..
55.. LLeemmbbaaggaa ppeerraaddiillaann yyaanngg iinnddeeppeennddeenn aaggaarr lleebbiihh mmeennjjaammiinn hhaakk
aassaassii mmaannuussiiaa sseeccaarraa aaddiill..
66.. MMeennjjaammiinn ppeerruubbaahhaann ssoossiiaall ssccrr ddaammaaii tteerrkkeennddaallii mmeellaalluuii ccaarraa
ppeennyyeessuuaaiiaann kkeebbiijjaakkssaannaaaann ddaann ppeemmbbiinnaaaann oolleehh ppeemmeerriinnttaahh..
77.. MMeennggaakkuuii kkeeaanneekkaarraaggaammaann ssiikkaapp sseeccaarraa wwaajjaarr hhiinnggggaa bbaattaass
ttoolleerraannssii ppeerrssaattuuaann bbaannggssaa..
88.. MMeennjjaammiinn tteeggaakknnyyaa kkeeaaddiillaann..

16. PPeennuuggaassaann PPrraakkttiikk KKeewwaarrggaanneeggaarraaaann 1
Setelah mempelajari materi-materi tentang : Pengertian Demokrasi
(Pengertian Umum dan Pemikiran Tentang Demokrasi) dilanjutkan
Penugasan dengan menjawab pertanyaan sebagai berikut : :
11.. BBeerriikkaann uullaassaann ppeennggeerrttiiaann kkeemmbbaallii tteennttaanngg ““ddeemmookkrraassii”” sseessuuaaii
ppeennddaappaatt aannddaa ddaann ttookkoohh--ttookkoohh tteerrkkeennaall !!
PPeennddaappaatt aannddaa tteennttaanngg ddeemmookkrraassii ?? ....................................................................................................................
NNoo TTookkoohh UUrraaiiaann SSiinnggkkaatt
11
22
2. Abraham Lincoln, mendefinisikan demokrasi sebagai pemerintahan dari
rakyat, oleh rakyat, dan untuk rakyat. Berikan penjelasan singkatnya !
a. Dari rakyat : ..............................................................................................
b. Untuk
rakyat : ...........................................................................................

17. cc.. MMaaccaamm--mmaaccaamm DDeemmookkrraassii
AAttaass DDaassaarr PPeennyyaalluurraann KKeehheennddaakk RRaakkyyaatt
MMAACCAAMM--
MMAACCAAMM
DDEEMMOOKKRRAASSII
DDeemmookkrraassii LLaannggssuunngg
DDeemmookkrraassii TTiiddaakk LLaannggssuunngg
Atas Dasar Prinsip Ideologi
DDeemmookkrraassii KKoonnssttiittuussiioonnaall // lliibbeerraall
DDeemmookkrraassii RRaakkyyaatt
AAttaass DDaassaarr YYaanngg MMeennjjaaddii TTiittiikk PPeerrhhaattiiaannnnyyaa
DDeemmookkrraassii FFoorrmmaall ((nneeggaarraa--nneeggaarraa lliibbeerraall))
DDeemmookkrraassii MMaatteerriiaall ((nneeggaarraa--nneeggaarraa
kkoommuunniiss))
DDeemmookkrraassii GGaabbuunnggaann ((nneeggaarraa--nneeggaarraa nnoonnbbllookk))

18. Lanjutan ………….
Bentuk-bentuk ddeemmookkrraassii mmeennuurruutt
SSkkllaarr
NNoo BBeennttuukk
DDeemmookkrraassii
UUrraaiiaann // KKeetteerraannggaann
11.. DDeemmookkrraassii LLiibbeerraall YYaaiittuu ppeemmeerriinnttaahhaann yygg ddiibbaattaassii oolleehh UUUU &&
ppeemmiilluu bbeebbaass yygg ddiisseelleennggggaarraakkaann ddaallaamm wwaakkttuu
yygg aajjeegg..
22.. DDeemmookkrraassii
TTeerrppiimmppiinn
PPaarraa ppeemmiimmppiinn ppeerrccaayyaa bbaahhwwaa ttiinnddaakkaann mmeerreekkaa
ddiippeerrccaayyaaii rraakkyyaatt,, tteettaappii mmeennoollaakk ppeerrssaaiinnggaann
ddllmm ppeemmiilliihhaann uummuumm uunnttuukk mmeenndduudduukkii
kkeekkuuaassaaaann..
33.. DDeemmookkrraassii SSoossiiaall YYaaiittuu mmeennaarruuhh kkeeppeedduulliiaann ppaaddaa kkeeaaddaaaann ssoossiiaall
ddaann eeggaalliittaarriiaanniissmmee bbaaggii ppeerrssyyaarraattaann uuttkk
mmeemmppeerroolleehh kkeeppeerrccaayyaaaann ppoolliittiikk..
44.. DDeemmookkrraassii
PPaarrttiissiippaassii
YYaaiittuu mmeenneekkaannkkaann hhuubbuunnggaann ttiimmbbaall bbaalliikk aannttaarraa
ppeenngguuaassaa ddaann yyaanngg ddiikkuuaassaaii..
55.. DDeemmookkrraassii
KKoonnssttiittuussiioonnaall
YYaaiittuu mmeenneekkaannkkaann ppaaddaa pprrootteekkssii kkhhuussuuss bbaaggii
kkeelloommppookk--kkeelloommppookk bbuuddaayyaa && mmeenneekkaannkkaann
kkeerrjjaa ssaammaa yyaanngg eerraatt ddiiaannttaarraa eelliittee yyaanngg
mmeewwaakkiillii bbaaggiiaann bbuuddaayyaa mmaassyyaarraakkaatt uuttaammaa..

19. dd.. CCiirrii--cciirrii DDeemmookkrraassii
EEsseennssii cciirrii--cciirrii eemmppiirriiss ddeemmookkrraassii,, aaddaallaahh bbaahhwwaa
ddeemmookkrraassii sseennaannttiiaassaa bbeerrkkaaiittaann eerraatt ddeennggaann
ppeerrttaanngggguunnggjjaawwaabbaann ((aaccccoouunntt aabbiilliittyy)) ,, kkoommppeettiissii,,
kkeetteerrlliibbaattaann,, ddaann ttiinnggggii rreennddaahhnnyyaa kkaaddaarr uunnttuukk mmeenniikkmmaattii
hhaakk--hhaakk ddaassaarr,, sseeppeerrttii hhaakk uunnttuukk bbeerreekksspprreessii,, bbeerrsseerriikkaatt,,
bbeerrkkuummppuull ddaann sseebbaaggaaiinnyyaa..
DDeemmookkrraassii,, ppaaddaa uummuummnnyyaa ddiittaannddaaii ddeennggaann
cciirrii--cciirrii ::
aa.. AAddaannyyaa ppeemmbbaattaassaann tteerrhhaaddaapp ttiinnddaakkaann
ppeemmeerriinnttaahh..
bb.. PPrraassaarraannaa ppeennddaappaatt uummuumm ((mmeeddiiaa
mmaassssaa)) yyaanngg bbeebbaass ddaann bbeettaanngggguunngg
jjaawwaabb..
cc.. SSiikkaapp mmeenngghhaarrggaaii hhaakk--hhaakk mmiinnoorriittaass ddaann
ppeerroorraannggaann..

20. Lanjutan ………….
HHeennrryy BB.. MMaayyoo,, mmeemmbbeerriikkaann cciirrii--cciirrii ddeemmookkrraassii
ddaarrii
sseejjuummllaahh nniillaaii ((vvaalluueess)) ,, yyaaiittuu ::
11.. MMeennyyeelleessaaiikkaann ppeerrsseelliissiihhaann ddeennggaann ddaammaaii ddaann
sseeccaarraa mmeelleemmbbaaggaa;;
22..MMeennjjaammiinn tteerrsseelleennggggaarraannyyaa ppeerruubbaahhaann sseeccaarraa
ddaammaaii ddaallaamm ssuuaattuu mmaassyyaarraakkaatt yyaanngg sseeddaanngg
bbeerruubbaahh ;;
33..MMeennyyeelleennggggaarraakkaann ppeerrggaannttiiaann ppiimmppiinnaann sseeccaarraa
tteerraattuurr ((OOrrddeerrllyy ssuucccceessssiioonn ooff rruulleerrss)) ;;
44..MMeemmbbaattaassii ppeemmaakkaaiiaann kkeekkeerraassaann ssaammppaaii
mmiinniimmuumm ((MMiinniimmuumm ooff ccooeerrcciioonn)) ;;
55..MMeennggaakkuuii sseerrttaa mmeennggaannggggaapp wwaajjaarr aaddaannyyaa
kkeeaanneekkaarraaggaammaann ((ddeevveerriittyy)) ddaallaamm mmaassyyaarraakkaatt;;
66..MMeennjjaammiinn tteeggaakknnyyaa kkeeaaddiillaann..

21. Lanjutan ………….
MMaassyyaarraakkaatt mmaassiihh mmeennccaarrii ddaann
mmeenneemmuukkaann iiddeennttiittaass
Pelaksanaannya cceennddeerruunngg bbeerrssiiffaatt
ppaakkssaaaaaann ““oottoorriitteerr””..
DDii nneeggaarraa--
nneeggaarraa
bbeerrkkeemmbbaanngg
ppaaddaa
uummuummnnyyaa
CCiirrii yyaanngg mmeennoonnjjooll aaddaallaahh eekksseekkuuttiiff
ssaannggaatt bbeerrppeerraann ((ddoommiinnaattiiff))
DDii ssaattuu ssiissii nnaammppaakknnyyaa bbeerrhhaassiill
mmeenniinnggkkaattkkaann ppeerrttuummbbuuhhaann
eekkoonnoommiinnyyaa,, nnaammuunn ddii ssiissii llaaiinn iinnffrraa
ssttrruukkttuurr ppoolliittiikk hhaannyyaa bbeerrppeerraann
sseebbaaggaaii ppeenndduukkuunngg ssaajjaa..

22. ee.. PPrriinnssiipp--pprriinnssiipp DDeemmookkrraassii
PPrriinnssiipp--pprriinnssiipp ddaassaarr
ddeemmookkrraassii sseeccaarraa
uunniivveerraassaall,, bbaahhwwaa
yyaanngg ddiisseebbuutt
ppeemmeerriinnttaahhaann
ddeemmookkrraattiiss aaddaallaahh
ppeemmeerriinnttaahhaann yyaanngg
mmeenneemmppaattkkaann
kkeewweennaannggaann tteerrttiinnggggii
bbeerraaddaa ddii ttaannggaann
rraakkyyaatt,, kkeekkuuaassaaaann
ppeemmeerriinnttaahh hhaarruuss
ddiibbaattaassii,, ddaann hhaakk--hhaakk
iinnddiivviidduu hhaarruuss
ddiilliinndduunnggii..
LLyymmaann TToowweerr SSaarrggeenntt,, pprriinnssiipp--
pprriinnssiipp ddaallaamm ddeemmookkrraassii ::
11.. KKeetteerrlliibbaattaann wwaarrggaa nneeggaarraa ddllmm
ppeemmbbuuaattaann kkeeppuuttuussaann ppoolliittiikk,,
22.. TTiinnggkkaatt ppeerrssaammaaaann tteerrtteennttuu ddii
aannttaarraa wwaarrggaa nneeggaarraa,,
33.. TTiinnggkkaatt kkeebbeebbaassaann aattaauu
kkeemmeerrddeekkaaaann tteerrtteennttuu yyaanngg
ddiiaakkuuii ddaann ddiippaakkaaii oolleehh wwaarrggaa
nneeggaarraa,,
44.. SSuuaattuu ssiisstteemm ppeerrwwaakkiillaann,, ddaann
55.. SSuuaattuu ssiisstteemm ppeemmiilliihhaann ––
kkeekkuuaassaaaann mmaayyoorriittaass..

23. Lanjutan ………….
DDaallaamm tteeoorrii ddaann
pprraakkttiikk ppoolliittiikk
ddeemmookkrraassii,, yyaanngg
ttiiddaakk kkaallaahh
ppeennttiinnggnnyyaa
aaddaallaahh ““ttiinnggkkaatt
ppeerrssaammaaaann””..
 PPeerrssaammaaaann ppoolliittiikk
 PPeerrssaammaaaann ddii
ddeeppaann hhuukkuumm
 PPeerrssaammaaaann
kkeesseemmppaattaann
 PPeerrssaammaaaann
eekkoonnoommii
 PPeerrssaammaaaann ssoossiiaall

24. ff.. DDeemmookkrraattiissaassii
MMrrpp pprroosseess
ddaallaamm mmeennuujjuu
kkoonnddiissii--kkoonnddiissii
ddeemmookkrraassii..
DDeemmookkrraattiissaa
ssii
MMeerruuppaakkaann pprroosseess
ppeennddeemmookkrraassiiaann
sseeggeennaapp rraakkyyaatt uunnttuukk
ttuurruutt sseerrttaa ddaallaamm
ppeemmeerriinnttaahhaann mmeellaalluuii
wwaakkiill--wwaakkiillnnyyaa,,
ddeennggaann mmeenngguuttaammaakkaann
ppeerrssaammaaaann hhaakk ddaann
kkeewwaajjiibbaann sseerrttaa
ppeerrllaakkuuaann yyaanngg ssaammaa
bbaaggii wwaarrggaa nneeggaarraa..
DDaappaatt mmeennjjaaddii
jjaallaann kkeelluuaarr ddaarrii
oottoorriittaarriiaanniissmmee

25. Lanjutan ………….
Kriteria masyarakat dan nneeggaarraa yyaanngg mmeellaakkuukkaann
ddeemmookkrraattiissaassii,, mmeennuurruutt RRoobbeerrtt AA.. DDaahhll..
NNoo KKrriitteerriiaa UUrraaiiaann // KKeetteerraannggaann
11.. PPaarrttiissiippaassii
EEffeekkttiiff
SSeebbeelluumm sseebbuuaahh kkeebbiijjaakkaann ddiillaakkuukkaann,, sseelluurruuhh aannggggoottaa mmeemmiilliikkii
kkeesseemmppaattaann yyaanngg ssaammaa ddaann bbeerrppaarrttiissiippaassii eeffeekkttiiff..
22.. PPeerrssaammaaaann
SSuuaarraa
BBiillaa sseebbuuaahh kkeeppuuttuussaann tteennttaanngg kkeebbiijjaakkaann ddiibbuuaatt,, mmaakkaa sseettiiaapp
aannggggoottaa hhaarruuss mmeemmppuunnyyaaii kkeesseemmppaattaann yyaanngg ssaammaa ddaann eeffeekkttiiff
uunnttuukk mmeemmbbeerriikkaann ssuuaarraa ddaann sseelluurruuhh ssuuaarraa hhaarruuss ddiihhiittuunngg ssaammaa..
33.. PPeemmaahhaammaann
YYaanngg JJeellaass
SSeettiiaapp aannggggoottaa hhaarruuss mmeemmppuunnyyaaii kkeesseemmppaattaann yyaanngg ssaammaa ddaann
eeffeekkttiiff uunnttuukk mmeemmppeellaajjaarrii kkeebbiijjaakkaann--kkeebbiijjaakkaann aalltteerrnnaattiiff yyaanngg
rreelleevvaann ddaann kkoonnsseekkuueennssii--kkoonnsseekkuueennssii yyaanngg mmuunnggkkiinn..
44.. PPeennggaawwaassaann
AAggeennddaa
SSeettiiaapp aannggggoottaa hhaarruuss mmeemmppuunnyyaaii kkeesseemmppaattaann eekksskklluussiiff uunnttuukk
mmeemmuuttuusskkaann bbaaggaaiimmaannaa ddaann aappaa ppeerrmmaassaallaahhaann yyaanngg ddiibbaahhaass..
55.. PPeennccaakkuuppaann
OOrraanngg
DDeewwaassaa
SSeebbaaggiiaann bbeessaarr oorraanngg ddeewwaassaa yyaanngg mmeennjjaaddii ppeenndduudduukk tteettaapp,,
sseehhaarruussnnyyaa mmeemmiilliikkii hhaakk kkeewwaarrggaanneeggaarraaaann ppeennuuhh yyaanngg
ddiittuunnjjuukkkkaann oolleehh eemmppaatt kkrriitteerriiaa sseebbeelluummnnyyaa..

26. PPeennuuggaassaann PPrraakkttiikk KKeewwaarrggaanneeggaarraaaann 2
Carilah sumber informasi lain baik ddaarrii bbuukkuu,, kkoorraann,,
mmaajjaallaahh,, iinntteerrnneett,, bbuulleettiinn && sseebbaaggaaiinnyyaa,, kkeemmuuddiiaann
llaakkuukkaann hhaall--hhaall bbeerriikkuutt ::
11.. RRuummuusskkaann kkeemmbbaallii tteennttaanngg ppeemmaahhaammaann cciirrii--cciirrii ddaann pprriinnssiipp--
pprriinnssiipp ddeemmookkrraassii !!
22.. BBeerriikkaann aallaassaann ppeennjjeellaassaann,, mmeennggaappaa ddii ddaallaamm kkeehhiidduuppaann
bbeerrnneeggaarraa ddaallaamm ssiisstteemm ppoolliittiikk ddeemmookkrraassii,, lleeggiittiimmaassii
ppeemmeerriinnttaahh ssbbgg dduukkuunnggaann rraakkyyaatt bbaannyyaakk,, ssaannggaatt ppeennttiinngg !!
33.. BBeerriikkaann ppeennjjeellaassaann ppeennttiinnggnnyyaa ““kkeetteerrlliibbaattaann wwaarrggaa nneeggaarraa
ddllmm ppeemmbbuuaattaann kkeeppuuttuussaann ppoolliittiikk””,, ddii ddaallaamm ssuuaattuu nneeggaarraa !!
44.. JJeellaasskkaann yyaanngg ddiimmaakkssuudd ddeennggaann ““ddeemmookkrraattiissaassii”” ppaaddaa
nneeggaarraa yyaanngg mmeenneerraappkkaann ssiisstteemm ppoolliittiikk ddeemmookkrraassii !!
55.. BBeerriikkaann ppeennjjeellaassaann ssiinnggkkaatt ppeerrbbeeddaaaann aannttaarraa cciirrii--cciirrii
ddeemmookkrraassii ddeennggaann pprriinnssiipp--pprriinnssiipp ddeemmookkrraassii !!

27. 22..MMaassyyaarraakkaatt MMaaddaannii ((CCiivviill SSoocciieettyy))
aa.. KKoonnsseeppssii
Riswandha
Imawan
MMaassyyaarraakkaatt
MMaaddaannii
((CCiivviill
SSoocciieettyy))
””MMrrpp kkoonnsseepp tteennttaanngg
kkeebbeerraaddaaaann ssaattuu mmaassyyaarraakkaatt
yyaanngg ddaallaamm bbaattaass--bbaattaass tteerrtteennttuu
mmaammppuu mmeemmaajjuukkaann ddiirriinnyyaa
sseennddiirrii mmeellaalluuii ppeenncciippttaaaann
aakkttiivviittaass mmaannddiirrii,, ddaallaamm ssaattuu
rruuaanngg ggeerraakk yyaanngg ttiiddaakk
mmeemmuunnggkkiinnkkaann nneeggaarraa
mmeellaakkuukkaann iinntteerrvveennssii””
IInnddiikkaattoorr,, aall :: MMeennggiinnggiinnkkaann kkeesseejjaajjaarraann hhuubbuunnggaann aannttaarraa wwaarrggaa
nneeggaarraa ddaann nneeggaarraa aattaass ddaassaarr pprriinnssiipp ssaalliinngg mmeenngghhoorrmmaattii,,
BBeerrkkeeiinnggiinnaann mmeemmbbaanngguunn hhuubbuunnggaann yyaanngg bbeerrssiiffaatt kkoonnssuullttaattiiff
aannttaarraa wwaarrggaa nneeggaarraa ddaann nneeggaarraa..

28. Lanjutan ………….
Pendapat bbeebbeerraappaa aahhllii ::
Sumber Substansi Indikator (antara lain :)
M.
“..suatu ruang (realm) partisipasi
Dawam
masyarakat, dalam perkum-pulan-
Rahardjo
perkumpulan sukarela
(voluntary association), media
massa, perkumpulan profesi,
serikat buruh tani, gereja atau
perkumpulan-perkumpulan
keagamaan..” (civil society).
· Terdiri dari organisasi-organisasi yang
melayani kepentingan umum, atau
memiliki rasionalitas dan mampu
mengatur dirinya sendiri secara bebas.
· Civil Society diterjemahkan menjadi
masyarakat madani, mengandung tiga
hal, yaitu: agama, peradaban dan
perkotaan.
Nurcholis
Madjid
“..perkataan madinah, dalam
peristilahan modern, menunjuk
kepada semangat dan pengertian
civil society, suatu istilah Inggris
yang berarti masyarakat sopan,
beradab dan teratur dalam
bentuk negara yang baik.”
· Adanya kedaulatan rakyat sebagai
prinsip kemanusiaan dan musyawarah.
· Berpartisipasi dan mengambil bagian
dalam proses-proses menentukan
kehidupan bersama, terutama di
bidang politik, dan memiliki sikap-sikap
terbuka.

29. Franz Magnis
Suseno
“..wilayah-wilayah kehidupan
sosial yang terorganisasi dan
bercirikan antara lain, kesuka-relaan
(voluntary), keswasem-badaan
(self generating), dan
keswadayaan (self
supporting), kemandirian
tinggi berhadapan dengan
negara, dan keterikatan
dengan norma-norma atau
nilai-nilai hukum yang diikuti
oleh warganya (masyarakat
madani).
· Keberadaannya didekati secara
faktual dan bukannya dengan
pendekatan normatif.
· Terorganisasi, Sukarela, Swasembada,
Swadaya, dan Mandiri.
· Terikat dengan norma-norma atau
nilai-nilai hukum yang diikuti
warganya.
· Secara hakiki harus bebas secara
internal.
· Masyarakat diatur oleh pihak-pihak
yang dapat menjamin kebebasan
sege-nap warga masyarakat,
individu, dan kolektif untuk
mewujudkan kehidupan menurut
cita-cita mereka sendiri.
· Kehidupan bersama harus didukung
oleh suatu konsensus dasar.
Lanjutan ………….

30. Lanjutan ………….
IIddeennttiiffiikkaassii
aaddaa--ttiiddaakknnyyaa
ppeerrkkeemmbbaannggaa
nn mmaassyyaarraakkaatt
mmaaddaannii
Sifat Partisipatif
Sifat Otonom
Tidak bebas nilai
Merupakan bagian dari
sistem dengan struktur
non-dominatif (plural)
Termanifestasi dalam
organisasi

31. bb.. KKaarraakktteerriissttiikk MMaassyyaarraakkaatt MMaaddaannii
MMeerruuppaakkaann pprraassyyaarraatt--pprraassyyaarraatt yyaanngg mmeennjjaaddii nniillaaii uunniivveerrssaall ddaallaamm
ppeenneeggaakkaann mmaassyyaarraakkaatt mmaaddaannii
NNoo KKrriitteerriiaa UUrraaiiaann // KKeetteerraannggaann
1. Free Public
Sphere
Adanya ruang publik yg bebas sebagai sarana dlm mengemukakan
pendapat, berserikat, berkumpul serta mempublikasikan
informasi kepada publik.
2. Demokratis Merupakan satu identitas yang menjadi penegak wacana
masyarakat madani, dimana dlm menjalani kehidupan, warga
negara memiliki kebebasan penuh untuk menjalankan aktivitas
kesehariannya, termasuk berinteraksi dengan lingkungannya.
3. Toleran Toleran adalah suatu sikap yang dikembangkan dalam masyarakat
madani untuk menunjukkan sikap saling menghargai dan meng-hormati
aktivitas yang dilakukan oleh orang lain.
4. Pluralisme Pluralisme harus dipahami secara mengakar dengan menciptakan
sebuah tatanan kehidupan yang menghargai dan menerima
kemajemukan dalam konteks kehidupan sehari-hari.
5. Keadilan
Sosial
Keadilan dimaksudkan untuk menyebutkan keseimbangan dan
pembagian yang proposional terhadap hak dan kewajiban setiap
warga negara yang mencakup seluruh aspek kehidupan.

32. cc.. MMeennuujjuu MMaassyyaarraakkaatt MMaaddaannii
MMaassyyaarraakkaatt mmaaddaannii ((cciivviill ssoocciieettyy)),, mmeerruuppaakkaann
wwuujjuudd mmaassyyaarraakkaatt yyaanngg mmeemmiilliikkii kkeetteerraattuurraann
hhiidduupp ddaallaamm ssuuaassaannaa ppeerriikkeehhiidduuppaann yyaanngg mmaannddiirrii,,
bbeerrkkeeaaddiillaann ssoossiiaall,, ddaann sseejjaahhtteerraa..
MMaassyyaarraakkaatt mmaaddaannii mmeenncceerrmmiinnkkaann ttiinnggkkaatt
kkeemmaammppuuaann ddaann kkeemmaajjuuaann mmaassyyaarraakkaatt yyaanngg ttiinnggggii
uunnttuukk bbeerrssiikkaapp kkrriittiiss ddaann ppaarrttiissiippaattiiff ddaallaamm
mmeenngghhaaddaappii bbeerrbbaaggaaii ppeerrssooaallaann hhiidduupp..
MMaassyyaarraakkaatt tteellaahh mmaammppuu mmeennggeemmbbaannggkkaann ggoottoonngg rrooyyoonngg,,
mmuussyyaawwaarraahh ddaann ttoolleerraannssii ddeennggaann bbeerrddaassaarrkkaann nniillaaii--nniillaaii
ttrraaddiissiioonnaall.. MMeerreekkaa jjuuggaa tteellaahh mmaammppuu mmeennggeemmbbaannggkkaann
bbuuddaayyaa kkeebbeebbaassaann bbeerrppeennddaappaatt,, mmeenngghhoorrmmaattii ppeerrbbeeddaaaann
ddaann mmeenngghhaarrggaaii kkeebbeerraaggaammaann..

33. PPrraassyyaarraatt gguunnaa mmeennuujjuu mmaassyyaarraakkaatt mmaaddaannii sseetteellaahh ttuummbbuuhh ddaann
bbeerrkkeemmbbaannggnnyyaa ddeemmookkrraattiissaassii
SSIISSTTEEMM PPOOLLIITTIIKK
NNEEGGAARRAA
DDEEMMOOKKRRAASSII
DDEEMMOOKKRRAATTIISSAASSII
MMAASSYYAARRAAKKAATT
MMAADDAANNII
((CCIIVVIILL SSOOCCIIEETTYY))
SSeeccaarraa uummuumm tteellaahh mmeemmiillii--
kkii kkeemmaammppuuaann eekkoonnoommii,,
ssiisstteemm ppoolliittiikk,, ssoossiiaall bbuuddaayyaa
ddaann ppeerrttaahhaannaann kkeeaammaannaann
yyaanngg ddiinnaammiiss,, ttaanngggguuhh sseerrttaa
bbeerrwwaa--wwaassaann gglloobbaall..
MMeemmiilllliikkii kkeemmaammppuuaann mmee--
mmeennuuhhii kkeebbuuttuuhhaann ppookkookk
sseennddiirrii ((mmaammppuu mmeennggaattaassii
kkeetteerrggaann--ttuunnggaann)) aaggaarr ttiiddaakk
mmeenniimmbbuull--kkaann kkeerraawwaannaann,,
tteerruuttaammaa bbiiddaanngg eekkoonnoommii..
KKuuaalliittaass ssuummbbeerr ddaayyaa mmaannuussiiaa yygg ttiinnggggii
yyaanngg mmeenncceerrmmiinnkkaann aannttaarraa llaaiinn ddaarrii
kkeemmaammppuuaann tteennaaggaa--tteennaaggaa pprrooffeessiioonnaall
uunnttuukk mmeemmeennuuhhii kkeebbuuttuuhhaann ppeemmbbaa--
nngguunnaann sseerrttaa ppeenngguuaassaaaann iillmmuu
ppeennggeettaahhuuaann ddaann tteekknnoollooggii
SSeemmaakkiinn mmaannttaapp mmeennggeennddaalliikkaann
ssuummbbeerr--ssuummbbeerr ppeemmbbiiaayyaaaann ddllmm nneeggeerrii
((bbeerrbbaassiiss kkeerraakkyyaattaann)) yyaanngg bbeerraarrttii
kkeetteerrggaannttuunnggaann kkeeppaaddaa ssuummbbeerr--
ssuummbbeerr ppeemmbbaanngguunnaann ddaarrii lluuaarr nneeggeerrii
sseemmaakkiinn kkeecciill//ttiiddaakk aaddaa ssaammaa sseekkaallii..

34. Penugasan PPrraakkttiikk KKeewwaarrggaanneeggaarraaaann 3
SSeetteellaahh mmeemmppeellaajjaarrii mmaatteerrii--mmaatteerrii tteennttaanngg :: CCiirrii--CCiirrii MMaassyyaa--
rraakkaatt MMaaddaannii ((PPeennggeerrttiiaann ddaann cciirrii--cciirriinnyyaa)) ,, llaakkuukkaann SSttrraatteeggii
PPeemmbbeellaajjaarraann ddggnn PPeennuuggaassaann CCooooppeerraattiivvee IInntteeggrraatteedd
RReeaaddiinngg aanndd CCoommppoossiittiioonn ((CCIIRRCC)) aattaauu KKooooppeerraattiiff TTeerrppaadduu
MMeemmbbaaccaa ddaann MMeennuulliiss..
LLaannggkkaahh--llaannggkkaahh ::
11.. BBeennttuukk kkeelloommppookk ddeennggaann aannggggoottaannyyaa aannttaarraa 44 –– 55 oorraanngg..
22.. DDiibbeerriikkaann ““wwaaccaannaa”” aattaauu kklliippiinngg sseessuuaaii ttooppiikk bbaahhaassaann..
33.. SSeettiiaapp kkeelloommppookk bbeekkeerrjjaa ssaammaa ssaalliinngg mmeemmbbaaccaakkaann ddaann
mmeenneemmuukkaann iiddee ppookkookk sseerrttaa mmeemmbbeerrii ttaannggggaappaann
tteerrhhaaddaapp wwaaccaannaa//kklliippiinngg,, ddaann ddiittuulliiss ppaaddaa lleemmbbaarr kkeerrttaass..
44.. MMeemmpprreesseennttaassiikkaann aattaauu mmeemmbbaaccaakkaann hhaassiill kkeelloommppookk..
55.. BBuuaattllaahh kkeessiimmppuullaann bbeerrssaammaa..
66.. PPeennuuttuupp..

35. WWaakkttuu :: 22 xx 4455 MMeenniitt
SSttaannddaarr KKoommppeetteennssii ::
MMeennggaannaalliissiiss BBuuddaayyaa DDeemmookkrraassii MMeennuujjuu
MMaassyyaarraakkaatt MMaaddaannii
KKoommppeetteennssii DDaassaarr ::
22..33.. MMeennggaannaalliissiiss ppeellaakkssaannaaaann ddeemmoorraassii ddii
IInnddoonneessiiaa sseejjaakk oorrddee llaammaa,, oorrddee bbaarruu ddaann
rreeffoorrmmaassii..
22..44.. MMeennaammppiillkkaann ppeerriillaakkuu bbuuddaayyaa ddeemmookkrraassii
ddaallaamm kkeehhiidduuppaann sseehhaarrii--hhaarrii..

36. ((IInnddiikkaattoorr))
HHaassiill YYaanngg DDiihhaarraappkkaann ::
 MMeenngguurraaiikkaann ppeellaakkssaannaaaann ddeemmookkrraassii lliibbeerraall,,
tteerrppiimmppiinn,, PPaannccaassiillaa ddaann eerraa rreeffoorrmmaassii..
 MMeennddeesskkrriippssiikkaann ppeemmiilliihhaann uummuumm sseebbaaggaaii
ssaarraannaa ddeemmookkrraassii..
 MMeennggaannaalliissiiss ppeerriillaakkuu bbuuddaayyaa ddeemmookkrraassii
ddaallaamm kkeehhiidduuppaann sseehhaarrii--hhaarrii..

37. PPeellaakkssaannaaaann
PPeemmiilliihhaann UUmmuumm
SSeebbaaggaaii SSaarraannaa
DDeemmookkrraassii
DDEEMMOOKKRRAASSII
DDII
IINNDDOONNEESSIIAA
DDeemmookkrraassii LLiibbeerraall
((1177-- 88 -- 11995500 ss..dd.. 55 -- 77 -- 11995599
DDeemmookkrraassii TTeerrppiimmppiinn
((55 -- 77 –– 11995599 ss..dd.. 11996655
DDeemmookkrraassii PPaannccaassiillaa ((OOrrBBaa))
((11996666 ss..dd.. 11998888))
DDeemmookkrraassii EErraa RReeffoorrmmaassii
((11998888 ss..dd.. SSeekkaarraanngg))
SSiisstteemm DDiissttrriikk
SSiisstteemm PPrrooppoorrssiioonnaall
SSiisstteemm GGaabbuunnggaann
PPeerriillaakkuu bbuuddaayyaa ddeemmookkrraassii ddaallaamm kkeehhiidduuppaann
sseehhaarrii--hhaarrii

38. 11.. PPeellaakkssaannaaaann DDeemmookkrraassii ddii IInnoonneessiiaa
aa.. DDeemmookkrraassii LLiibbeerraall ((1177-- 88 -- 11995500 ss..dd.. 55 -- 77 -- 11995599
LLaannggkkaahh aawwaall
ddeemmookkrraattiissaassii ddii
IInnddoonneessiiaa,,
ddiillaakkuukkaann mmeellaalluuii
ppeenneerrbbiittaann
MMaakklluummaatt WWaakkiill
PPrreessiiddeenn NNoo.. XX,,
ttggll,, 33 NNoovveemmbbeerr
11994455 tteennttaanngg
aannjjuurraann uunnttuukk
mmeemmbbeennttuukk
ppaarrttaaii ppoolliittiikk
KKNNIIPP ((SSeebbaaggaaii ssaallaahh ssaattuu aallaatt kkeelleennggkkaa--
ppaann nneeggaarraa)),, sseemmuullaa bbeerrffuunnggssii sseebbaaggaaii
ppeemmbbaannttuu pprreessiiddeenn,, sseellaannjjuuttnnyyaa bbeerraalliihh
mmeennjjaaddii DDPPRR//MMPPRR..
PPaaddaa NNoovveemmbbeerr 11994455,, kkaabbiinneett pprreessiiddeenn--
ssiiaall ddiiggaannttii mmeennjjaaddii kkaabbiinneett ppaarrlleemmeenntteerr
ddeennggaann ppeerrddaannaa mmeenntteerrii SSuullttaann SSyyaahhrriirr..
PPaassccaa aaggrreessii mmiilliitteerr BBeellaannddaa IIII ((1199 DDeess
11994455)),, nneeggaarraa IInnddoonneessiiaa tteerrppeeccaahh ddaann
tteerrbbeennttuukk NNeeggaarraa RReeppuubblliikk IInnddoonneessiiaa
SSeerriikkaatt ((RRIISS)) yyaanngg mmeenneerraappkkaann ssiisstteemm
ddeemmookkrraassii lliibbeerraall..

39. LLaannjjuuttaann ………………………………..
Tentang peristiwa jatuh bangunnya kkaabbiinneett,, aaddaallaahh
bbeerriikkuutt iinnii ::
11.. KKaabbiinneett NNaattssiirr ((66 SSeepptteemmbbeerr 11995500 –– 2277 AApprriill 11995511)),, mmeerruuppaakkaann
kkaabbiinneett ppeerrttaammaa yygg mmeemmeerriinnttaahh ppaaddaa mmaassaa ddeemmookkrraassii lliibbeerraall..
22.. KKaabbiinneett SSooeekkiimmaann--SSooeewwiirryyoo ((2277 AApprriill 11995511 –– 33 AApprriill 11995522)),,
ddiippiimmppiinn oolleehh SSooeekkiimmaann--SSooeewwiirryyoo ((kkooaalliissii MMaassyyuummii –– PPNNII))..
33.. KKaabbiinneett WWiillooppoo ((33 AApprriill 11995522 –– 33 JJuunnii 11995533)),, kkaabbiinneett iinnii mmeerriinnttiiss
ssiisstteemm zzaakkeenn kkaabbiinneett ((tteerrddiirrii ddaarrii ppaarraa aahhllii ddiibbiiddaannggnnyyaa))..
44.. KKaabbiinneett AAllii SSaassttrroowwiijjooyyoo II ((3311 JJuullii 11995533 –– 1122 AAgguussttuuss 11995555)),,
mmeerruuppaakkaann kkaabbiinneett tteerraakkhhiirr sseebbeelluumm ppeemmiilliihhaann uummuumm yyaanngg
ddiidduukkuunngg oolleehh PPNNII –– NNUU ((MMaassyyuummii mmeennjjaaddii ooppoossiissii))..
55.. KKaabbiinneett BBaahhaannuuddiinn HHaarraahhaapp ddaarrii MMaassyyuummii ((1122 AAgguussttuuss 11995555 –– 33
MMaarreett 11995599))..
66.. KKaabbiinneett AAllii IIII ((2200 MMaarreett 1199995555 –– 1144 MMaarreett 11995577)),, kkaabbiinneett kkooaalliissii
PPNNII,, MMaassyyuummii,, ddaann NNUU..
77.. KKaabbiinneett JJuuaannddaa ((99 AApprriill 11995577)) mmeerruuppaakkaann zzaakkeenn kkaabbiinneett..

40. LLaannjjuuttaann ………………………………..
Pada masa kabinet Ali Sastroamijoyo, telah dipersiapkan
pelaksanaan pemilu II pada 29 September 1955. Namun, justru
kabinet tersebut menyerahkan mandatnya kepada presiden,
kemudian dilanjutkan oleh kabinet Bahanuddin Harahap. Pada
masa inilah kemudian terlaksananya pemilu 1955, yang dinilai
banyak kalangan sebagai satu pelaksanaan Pemilu Indonesia
yang bersih.
JJaattuuhh bbaanngguunnnnyyaa kkaabbiinneett ddiieerraa iinnii tteerruuss
bbeerrllaannjjuutt hhiinnggggaa ppaaddaa 11995599.. PPaaddaa mmaassaa iinniillaahh
tteerrjjaaddii kkeekkaaccaauuaann ddiikkaallaannggaann kkoonnssttiittuuaannttee yyaanngg
ttiiaaddaa bbeerraakkhhiirr,, mmaakkaa kkeemmuuddiiaann PPrreessiiddeenn
SSooeekkaarrnnoo mmeennggeelluuaarrkkaann DDeekkrriitt PPrreessiiddeenn ppaaddaa 55
jjuullii 11995599..

41. bb.. DDeemmookkrraassii TTeerrppiimmppiinn ((55 -- 77 –– 11995599 ss..dd.. 11996655
Dengan adanya Dekrit Presiden 5 Juli 1959, maka UUD
1945
berlaku kembali dan berakhirlah UUDS 1950.
Dekrit presiden diterima oleh rakyat dan didukung oleh TNI
AD, serta dibenarkan oleh Mahkamah Agung. Presiden
tidak
bertanggung jawab kepada DPR, kedudukan DPR dan
presiden berada di bawah MPR.
Dekrit presiden memuat ketentuan pokok yang meliputi :
 Menetapkan pembubaran konstituante.
 Menetapkan UUD 1945 berlaku kembali bagi segenap
bangsa Indonesia.
 Pembentukan MPRS dan DPAS dalam waktu singkat.

42. LLaannjjuuttaann ………………………………..
SSiillaa kkeeeemmppaatt PPaannccaassiillaa tteellaahh ddiittaaffssiirrkkaann sseebbaaggaaii ssiisstteemm
ddeemmookkrraassii tteerrppiimmppiinn.. KKaattaa ‘‘tteerrppiimmppiinn’’ aarrttiinnyyaa ddiippiimmppiinn oolleehh
sseeoorraanngg ppeemmiimmppiinn aattaauu ppaanngglliimmaa bbeessaarr rreevvoolluussii..
PPrraakkttiikk ssiisstteemm ppoolliittiikk ddeemmookkrraassii tteerrppiimmppiinn,, ddiiwwuujjuuddkkaann
ddaallaamm iimmpplleemmeennttaassii kkeedduudduukkaann lleemmbbaaggaa--lleemmbbaaggaa nneeggaarraa
yyaanngg jjuussttrruu bbeerrtteennttaannggaann ddeennggaann UUUUDD 11994455.. PPrreessiiddeenn
bbaannyyaakk mmeenneennttuukkaann yyaanngg bbuukkaann kkeewweennaannggaannnnyyaa..
SSiiddaanngg UUmmuumm MMPPRRSS 11996633,, SSooeekkaarrnnoo ddiiaannggkkaatt mmeennjjaaddii
pprreessiiddeenn sseeuummuurr hhiidduupp.. UUnnttuukk kkeeppeennttiinnggaann mmeellaannggggeennggkkaann
kkeedduudduukkaannnnyyaa,, pprreessiiddeenn mmeenngguussuullkkaann pprriinnssiipp NNaassaakkoomm
((NNaassiioonnaalliiss,, AAggaammaa,, ddaann KKoommuunniiss))..
KKoonnddiissii tteerrsseebbuutt ppaaddaa aakkhhiirrnnyyaa mmeemmbbaawwaa ppaaddaa ssiittuuaassii tthhnn
11996655 yyaanngg mmeerruuppaakkaann aannttii kklliimmaakkss kkeekkuuaassaaaann ddeemmookkrraassii
tteerrppiimmppiinn..

43. cc.. DDeemmookkrraassii PPaannccaassiillaa OOrrddee BBaarruu ((11996666 ss..dd..
11999988))
Awal kebangkitan orde baru, bbeerrcciittaa--cciittaa uunnttuukk
mmeennjjaallaannkkaann PPaannccaassiillaa ddaann UUUUDD 11994455 sseeccaarraa
mmuurrnnii ddaann kkoonnsseekkuueenn.. AAttaass dduukkuunnggaann
mmaahhaassiisswwaa,, TTNNII,, ddaann rraakkyyaatt kkeettiikkaa iittuu,, oorrbbaa bbaarruu
mmeennaammppiillkkaann ssiisstteemm ppoolliittiikk bbaarruu ddeennggaann nnaammaa
””ddeemmookkrraassii kkoonnssttiittuussiioonnaall”” aattaauu ddeemmookkrraassii
PPaannccaassiillaa..
PPeerrjjaallaannaann
kkuurruunn
wwaakkttuu oorrddee
bbaarruu
SSaammppaaii ddeennggaann ttaahhuunn 11997700--aann,, mmaassiihh
ddaallaamm kkoorriiddoorr.
EErraa 11998800 && 11999900--aann pprroosseess ppeemmbbaanngguunnaann
eekkoonnoommii mmeennjjaaddii ppaanngglliimmaa,, sshhgg ttiimmbbuull
KKeesseennjjaannggaann && bbaannyyaakk pprraakkttiikk KKKKNN..
Akhir 1997, muncul perlawanan rakyat
melalui gerakan reformasi. Tgl. 21 Mei 1998
berhasil menurunkan Presiden Soeharto.

44. cc.. DDeemmookkrraassii EErraa RReeffoorrmmaassii ((11999988 ss..dd.. SSeekkaarraanngg))
Reformasi lahir setelah PPrreessiiddeenn SSooeehhaarrttoo
mmeenngguunn--dduurrkkaann ddiirrii sseejjaakk 2211 MMeeii 11999988 ddaann
ddiiggaannttiikkaann oolleehh wwaakkiill pprreessiiddeenn DDrr.. IIrr.. BBjj.. HHaabbiibbiiee..
BBeerrhheennttiinnyyaa SSooeehhaarrttoo sseebbaaggaaii pprreessiiddeenn,, kkaarreennaa
ttiiddaakk aaddaannyyaa llaaggii kkeeppeerrccaayyaaaann ddaarrii mmaassyyaarraakkaatt
sseerrttaa mmeenngghhaaddaappii kkrriissiiss mmoonneetteerr ddaann eekkoonnoommii
yyaanngg bbeerrkkeeppaannjjaannggaann..
PPeellaakkssaannaaaann ppeemmiilluu 77 JJuunnii 11999999,, ddiiaannggggaapp ppaalliinngg
jjuujjuurr && aaddiill ddiibbaannddiinnggkkaann ppeemmiilluu sseebbeelluummnnyyaa..
PPeemmiilluu 11999999 tteellaahh mmeellaahhiirrkkaann bbaannyyaakk ppaarrttaaii
ppoolliittiikk,, aannttaarraa llaaiinn :: PPDDIIPP,, GGoollkkaarr,, PPPPPP,, PPKKBB,,
PPAANN,, PPBBBB ddaann llaaiinn--llaaiinn (sebanyak 48 Parpol).

45. LLaannjjuuttaann ………………………………..
Dalam perkembangan ddeemmookkrraassii ddii eerraa
rreeffoorrmmaassii,, ppeerraann mmaahhaassiisswwaa,, kkeelloommppookk
kkeeppeennttiinnggaann ddaann kkoommppoonneenn rraakkyyaatt IInnddoonneessiiaa
iinnggiinn aaggaarr ddiillaakkssaannaakkaann ””rreeffoorrmmaassii ttoottaall””
ddiisseeggaallaa bbiiddaanngg..
 PPeemmbbeerraannttaassaann tteerrhhaaddaapp KKoorruuppssii,,
KKoolluussii ddaann NNeeppoottiissmmee ((KKKKNN)),,
 KKeebbeebbeessaann ddaallaamm mmeennyyaammppaaiikkaann
ppeennddaappaatt ((uunnjjuukk rraassaa)),,
 PPeenneeggaakkkkaann hhuukkuumm ddaann
 JJaammiinnaann tteerrhhaaddaapp ppeellaakkssaannaaaann
hhaakk--hhaakk aassaassii mmaannuussiiaa..
AAggeennddaa
uuttaammaa
RReeffoorrmmaassii ::

46. 22.. PPeemmiilliihhaann UUmmuumm SSeebbaaggaaii SSaarraannaa DDeemmookkrraassii
PPeemmiilliihhaann uummuumm aaddaallaahh ssuuaattuu ccaarraa uunnttuukk mmeemmiilliihh
wwaakkiill--wwaakkiill rraakkyyaatt yyaanngg dduudduukk ddii lleemmbbaaggaa ppeerrwwaakkiillaann
rraakkyyaatt sseerrttaa ssaallaahh ssaattuu ppeellaayyaannaann hhaakk--hhaakk aassaassii
wwaarrggaa nneeggaarraa ddii bbiiddaanngg ppoolliittiikk..
CCaarraa llaannggssuunngg bbeerraarrttii rraakkyyaatt sseeccaarraa
llaannggssuunngg mmeemmiilliihh wwaakkiill--wwaakkiillnnyyaa yyaanngg aakkaann
dduudduukk ddii bbaaddaann--bbaaddaann ppeerrwwaakkiillaann rraakkyyaatt,,
ccoonnttoohh:: ppeemmiilluu ddii IInnddoonneessiiaa uunnttuukk mmeemmiilliihh
aannggggoottaa DDPPRRDD IIII,, DDPPRRDD II,, ddaann DDPPRR..
PPeemmiilliihhaann
uummuumm
ddaappaatt
ddiillaakkuukkaann
ddeennggaann
dduuaa ccaarraa ::
CCaarraa bbeerrttiinnggkkaatt bbeerraarrttii rraakkyyaatt mmeemmiilliihh dduulluu
wwaakkiillnnyyaa ((sseennaatt)),, kkeemmuuddiiaann wwaakkiillnnyyaa iittuullaahh
yyaanngg aakkaann mmeemmiilliihh wwaakkiill rraakkyyaatt yyaanngg aakkaann
dduudduukk ddiibbaaddaann--bbaaddaann ppeerrwwaakkiillaann rraakkyyaatt..

47. aa.. SSiisstteemm
DDiissttrriikk
SSiisstteemm ddiissttrriikk mmrrpp ssiisstteemm ppeemmiilluu yyaanngg ddiiddaassaarrkkaann kkeeppaaddaa
kkeessaattuuaann ggooeeggrraaffiiss ((mmeemmppuunnyyaaii ssaattuu wwaakkiill ddii ppaarrlleemmeenn))..
SSiisstteemm ddiissttrriikk sseerriinngg ddiippaakkaaii ddaallaamm nneeggaarraa yygg mmeemmppuunnyyaaii
ssiisstteemm ddwwii ppaarrttaaii//mmuullttii ppaarrttaaii..
BBeebbeerraappaa kkeeuunnttuunnggaann SSiisstteemm ddiissttrriikk ::
• WWaakkiill yyaanngg tteerrppiilliihh,, ddiikkeennaall oolleehh ppeenndduudduukk ddiissttrriikk ttssbb..
• CCeennddeerruunngg lleebbiihh kkeeaarraahh kkooaalliissii ppaarrttaaii..
• KKeecceennddrruunnggaann uuttkk mmeemmbbeennttuukk ppaarrttaaii bbaarruu ddaappaatt tteerrbbeenndduunngg,,
kkeemmuunnggkkiinnaann ddaappaatt mmeellaakkuukkaann ppeennyyeeddeerrhhaannaaaann ppaarrttaaii sseeccaarraa
aallaammiiaahh..
• LLeebbiihh mmuuddaahh bbaaggii ssuuaattuu ppaarrttaaii uunnttuukk mmeennccaappaaii kkeedduudduukkaann
mmaayyoorriittaass ddaallaamm ppaarrlleemmeenn,, ttiiddaakk ppeerrlluu ddiiaaddaakkaann kkooaalliissii ppaarrttaaii
llaaiinn,, sseehhiinnggggaa mmeenndduukkuunngg ssttaabbiilliittaass nnaassiioonnaall..
• SSiisstteemm iinnii sseeddeerrhhaannaa ddaann mmuuddaahh uunnttuukk mmeellaakkssaannaakkaannnnyyaa..

48. LLaannjjuuttaann ………………………………..
BBeebbeerraappaa kkeelleemmaahhaann ssiisstteemm ddiissttrriikk ::
• KKuurraanngg mmeemmppeerrhhaattiikkaann aaddaannyyaa ppaarrttaaii--ppaarrttaaii kkeecciill
ddaann ggoolloonnggaann mmiinnoorriittaass,, aappaabbiillaa ggoolloonnggaann
tteerrsseebbuutt tteerrppeennccaarr ddaallaamm bbeebbeerraappaa ddiissttrriikk..
• KKuurraanngg rreepprreesseennttaattiiff,, ddiimmaannaa ppaarrttaaii yyaanngg kkaallaahh
ddaallaamm ssuuaattuu ddiissttrriikk kkeehhiillaannggaann ssuuaarraa yyaanngg tteellaahh
mmeenndduukkuunnggnnyyaa.. DDeennggaann ddeemmiikkiiaann,, ssuuaarraa tteerrsseebbuutt
ttiiddaakk ddiippeerrhhiittuunnggkkaann llaaggii..
• AAddaa kkeecceennddrruunnggaann ssii wwaakkiill lleebbiihh mmeemmeennttiinnggkkaann
kkeeppeennttiinnggaann ddaaeerraahhnnyyaa ddaarrii ppaaddaa kkeeppeennttiinnggaann
nnaassiioonnaall..
• UUmmuummnnyyaa kkuurraanngg eeffeekkttiiff bbaaggii ssuuaattuu mmaassyyaarraakkaatt
hheetteerrooggeenn..

49. bb.. SSiisstteemm
PPrrooppoorrssiioonnaall
SSiisstteemm ppeerrwwaakkiillaann pprrooppoorrssiioonnaall aaddaallaahh pprreesseennttaassii
kkuurrssii ddii DDPPRR ddiibbaaggii kkeeppaaddaa ttiiaapp--ttiiaapp ppaarrttaaii ppoolliittiikk,,
sseessuuaaii ddeennggaann jjuummllaahh ssuuaarraa yyaanngg ddiippeerroolleehhnnyyaa ddaallaamm
ppeemmiilliihhaann uummuumm,, kkhhuussuuss ddii ddaaeerraahh ppeemmiilliihhaann..
BBeebbeerraappaa kkeeuunnttuunnggaann SSiisstteemm pprrooppoorrssiioonnaall ::
• DDiiaannggggaapp lleebbiihh ddeemmookkrraattiiss,, ddaallaamm aarrttii lleebbiihh eeggaallii--
ttaarriiaann,, kkaarreennaa aassaass oonnee mmaann oonnee vvoottee ddiillaakkssaannaa--
kkaann sseeccaarraa ppeennuuhh ttaannppaa aaddaa ssuuaarraa yygg hhiillaanngg..
• LLeebbiihh rreepprreesseennttaattiiff,, kkaarreennaa jjuummllaahh kkuurrssii ppaarrttaaii
ddaallaamm ppaarrlleemmeenn sseessuuaaii ddggnn jjuummllaahh ssuuaarraa yyaanngg
ddiippeerroolleehhnnyyaa ddaarrii mmaassyyaarraakkaatt ddaallaamm ppeemmiilluu..
Si
st
e
m
pr
opor
si

50. LLaannjjuuttaann ………………………………..
KKeelleemmaahhaann ssiisstteemm pprrooppoorrssiioonnaall ::
• MMeemmppeerrmmuuddaahh ppeemmbbeennttuukkaann ppaarrttaaii bbaarruu..
• LLeebbiihh mmeemmppeerrbbeessaarr ppeerrbbeeddaaaann yyaanngg aaddaa
ddiibbaannddiinnggkkaann ddeennggaann kkeerrjjaassaammaa sseehhiinnggggaa aaddaa
kkeecceennddrruunnggaann uunnttuukk mmeemmppeerrbbaannyyaakk jjuummllaahh ppaarrttaaii..
• MMeemmbbeerriikkaann ppeerraannaann aattaauu kkeekkuuaassaaaann yyaanngg ssaannggaatt
kkuuaatt kkeeppaaddaa ppeemmiimmppiinn ppaarrttaaii..
• WWaakkiill yyaanngg ddiippiilliihh rreennggggaanngg iikkaattaannnnyyaa ddeennggaann wwaarrggaa
yyaanngg tteellaahh mmeemmiilliihhnnyyaa..
• KKaarreennaa bbaannyyaakknnyyaa ppaarrttaaii bbeerrssaaiinngg,, mmaakkaa ssuulliitt bbaaggii
ssuuaattuu ppaarrttaaii uunnttuukk mmeerraaiihh mmaayyoorriittaass ((5500 %% ++ 11))
ddaallaamm ppaarrlleemmeenn..

51. bb.. SSiisstteemm GGaabbuunnggaann
Sistem gabungan mrp sistem yyaanngg mmeennggggaabbuunnggkkaann
ssiisstteemm ddiissttrriikk ddeennggaann pprrooppoorrssiioonnaall..
SSiisstteemm iinnii mmeemmbbaaggii wwiillaayyaahh nneeggaarraa ddaallaamm bbeebbeerraappaa
ddaaeerraahh ppeemmiilliihhaann.. SSiissaa ssuuaarraa ppeemmiilliihh ttiiddaakk hhiillaanngg,,
mmeellaaiinnkkaann ddiippeerrhhiittuunnggkkaann ddeennggaann jjuummllaahh kkuurrssii yyaanngg
bbeelluumm ddiibbaaggii ((ddiitteerraappkkaann ddii IInnddoonneessiiaa sseejjaakk ppeemmiilluu
ttaahhuunn 11997777 ddaallaamm mmeemmiilliihh aannggggoottaa DDPPRR,, DDPPRRDD II,,
ddaann DDPPRRDD IIII))..
SSiisstteemm iinnii ddiisseebbuutt jjuuggaa ssiisstteemm pprrooppoorrssiioonnaall
bbeerrddaassaarrkkaann sstteellsseell ddaaffttaarr..

52. Penugasan PPrraakkttiikk KKeewwaarrggaanneeggaarraaaann 4
Setelah mempelajari materi-materi tentang : Pelaksanaan Demokrasi di
Indonesia & Pemilu Sebagai Sarana Demokrasi, dilanjutkan Penugasan
dengan menjawab pertanyaan :
1. Berikan ulasan kembali tentang pelaksanaan sistem politik demokrasi
di Indonesia era orde lama, orde baru dan era reformasi sesuai
pendapat anda secara umum ! ....................................................................
22.. PPaaddaa mmaassaa bbeerrllaakkuunnyyaa ddeemmookkrraassii lliibbeerraall aannttaarraa ttaahhuunn 11995500 ss..dd.. 11995599,,
hhaall--hhaall yyaanngg mmeennoonnjjooll aaddaallaahh ttuummbbuuhh ssuubbuurrnnyyaa ppaarrttaaii--ppaarrttaaii ppoolliittiikk
ddaann kkeettiiddaakk ssttaabbiillaann ppeemmeerriinnttaahhaann,, bbeerriikkaann ppeennjjeellaassaann ddggnn ssiinnggkkaatt !!
a. Tumbuh suburnya partai-partai
politik : ..............................................
...............................................................................................................
.
a. Ketidak stabilan pemerintahan : ..........................................................
...............................................................................................................
.

53. LLaannjjuuttaann ………………………………..
33.. SSeellaammaa PPeemmeerriinnttaahhaann oorrddee llaammaa ppeerrnnaahh ddiibbeerrllaakkuukkaann ““ddeemmookkrraassii
lliibbeerraall”” ddaann ““ddeemmookkrraassii tteerrppiimmppiinn””.. JJeellaasskkaann mmaakkssuuddnnyyaa !!.. ..........................
Demokrasi Liberal Demokrasi Terpimpin
…………………………………
………………………………...
.………….
………………………..
………………………………….
44.. SSeellaammaa PPeemmeerriinnttaahhaann oorrddee llaammaa ppeerrnnaahh ddiibbeerrllaakkuukkaann ““ddeemmookkrraassii
lliibbeerraall”” ddaann ““ddeemmookkrraassii tteerrppiimmppiinn””.. JJeellaasskkaann
mmaakkssuuddnnyyaa !! ......................................................................................................................................................................................
....................................................................................................................................................................................................................................
..................................................

54. 33.. PPeerriillaakkuu BBuuddaayyaa DDeemmookkrraassii DDaallaamm
KKeehhiidduuppaann SSeehhaarrii--hhaarrii
BBuuddaayyaa
ddeemmookkrraassii
PPaannccaassiillaa,,
mmeerruuppaakkaann
ppaahhaamm
ddeemmookkrraassii yyaanngg
bbeerrppeeddoommaann
ppaaddaa aassaass ssiillaa
PPaannccaassiillaa
Menjunjung tinggi persamaan
Menjaga keseimbangan antara hak dan
kewajiban
Membudayakan sikap bijak dan adil
Membiasakan musyawarah mufakat
dalam mengambil keputusan
Mengutamakan persatuan dan
kesatuan nasional

55. SSOOAALL EESSSSAAYY//UURRAAIIAANN
JJaawwaabbllaahh ppeerrttaannyyaaaann--ppeerrttaannyyaaaann bbeerriikkuutt iinnii ddeennggaann ssiinnggkkaatt ddaann jjeellaass !!
11.. BBeerriikkaann ttaannggggaappaann ppeennjjeellaassaann yyaanngg ddiimmaakkssuudd bbuuddaayyaa ppoolliittiikk
ddaann mmeennggaappaa bbuuddaayyaa ppoolliittiikk aannttaarraa ssuuaattuu nneeggaarraa ddeennggaann nneeggaarraa
llaaiinn mmeemmiilliikkii ppeerrbbeeddaaaann !!
22.. TTuulliisskkaann,, aappaa ssaajjaakkaahh uunnssuurr--uunnssuurr bbuuddaayyaa ppoolliittiikk yyaanngg mmeennoonnjjooll
ddaallaamm ssiisstteemm ppoolliittiikk ddii IInnddoonneessiiaa !!
33.. JJeellaasskkaann,, bbaaggaaiimmaannaa ppeennggaarruuhh bbiirrookkrraassii tteerrhhaaddaapp ssuuaattuu bbuuddaayyaa
ppoolliittiikk ddii IInnddoonneessiiaa !!
44.. JJeellaasskkaann 44 ((eemmppaatt)) ttaahhaappaann ddaallaamm ssoossiiaalliissaaii ppoolliittiikk yyaanngg
ddiillaakkuukkaann sseeoorraanngg aannaakk mmeennuurruutt EEaassttoonn ddaann DDeennnniiss !!
55.. JJeellaasskkaann ppeerrbbeeddaaaann bbuuddaayyaa ppoolliittiikk ppaarrttiissiippaann ddeennggaann bbuuddaayyaa
ppoolliittiikk ttoolleerraannssii,, bbeerriikkaann ccoonnttoohh ddaarrii ppeerrbbeeddaaaann tteerrsseebbuutt !!

56. LLaannjjuuttaann ………………………………..
6. Jelaskan bentuk-bnetuk demokrasi dalam sistem pemerintahan
negara !
7. Uraikan faktor-faktor penghambat bagi terciptanya
demokratisasi di Indonesia, teruturama pada masa orde baru !
8. Beri penjelasan dan alasan, bagaimana hubungan antara
pelaskanaan pemilu dengan demokrasi di dalam suatu negara !
9. Tuliskan, perbedaan mendasar penerapan demokrasi di era
orde baru dan era reformasi !
10.Bandingkan pelaksanaan pemilihan umum tahun 1999 dengan
pemilu tahun 2004 !
11.Berikan 3 (tiga) contoh perilaku yang mendukung tegaknya
prinsip demokrasi di Indonesia !

57. SSTTUUDDII KKAASSUUSS
Demokrasi Indonesia Dinilai Tanpa Demokrat
DDeemmookkrraassii sseebbaanngguunn ddeennggaann cciittaa--cciittaa iiddeeaall yyaanngg ddiiiinnggiinnkkaann ppeennddiirrii
bbaannggssaa,, mmuullaaii ddaarrii kkeemmaannuussiiaaaann,, ppeerrwwaakkiillaann,, kkeesseejjaahhtteerraaaann,, ddaann kkeeaaddiillaann
ssoossiiaall.. SSaayyaannggnnyyaa,, ddeemmookkrraassii yyaanngg bbeerrjjaallaann ddii IInnddoonneessiiaa ssaaaatt ttaannppaa
ddeemmookkrraatt.. DDoosseenn UUnniivveerrssiittaass PPaarraammaaddiinnaa JJaakkaarrttaa,, YYuuddii LLaattiiff,, mmeennggaattaakkaann
hhaall iinnii ddaallaamm RReefflleekkssii KKrriittiiss PPeennggaallaammaann IInnddoonneessiiaa PPaassccaakkeemmeerrddeekkaaaann ddii
KKaammppuuss UUnniivveerrssiittaass IIssllaamm SSyyaarriiff HHiiddaayyaattuullllaahh ddii JJaakkaarrttaa.. TTaammppiill ppuullaa
sseebbaaggaaii ppeemmbbiiccaarraa,, aannggggoottaa DDPPRR PPaarrttaaii GGoollkkaarr AAddee KKoommaarruuddiinn,, KKeettuuaa
LLeemmbbaaggaa PPeennggkkaajjiiaann DDeemmookkrraassii ddaann KKeebbaannggssaaaann MM.. FFaaddjjrrooeell RRaacchhmmaann,,
sseerrttaa ppeenneelliittii PPuussaatt SSttuuddii IIssllaamm ddaann KKeenneeggaarraaaann UUnniivveerrssiittaass PPaarraammaaddiinnaa
AAbbbbaass AAll--JJaauuhhaarrii..
““DDeemmookkrraassii kkiittaa kkeehhiillaannggaann kkeeppeemmiimmppiinnaann yyaanngg ppuunnyyaa oottoorriittaass.. MMeesskkii
ddeemmookkrraassii ttiiddaakk mmeenngghheennddaakkii oottoorriitteerr,, tteettaappii oottoorriittaass hhaarruuss aaddaa sseehhiinnggggaa aaddaa
kkeeppaassttiiaann hhuukkuumm.. DDeemmookkrraassii ttaannppaa rreegguullaassii yyaanngg bbaaiikk jjaauuhh lleebbiihh bbuurruukk ddaarrii
kkoonnddiissii eekkoonnoommii yyaanngg bbuurruukk,,”” uujjaarrnnyyaa.. DDaallaamm kkoonnssiilliiddaassii ddeemmookkrraassii ssaaaatt iinnii,,
mmeennuurruutt YYuuddii,, ddiiuunnttuunnggkkaann ddeennggaann mmeennccaaiirrnnyyaa kkuuttuubb iiddeeoollooggiiss sseebbaaggaaii
ssaallaahh ssaattuu wwaarriissaann OOrrddee BBaarruu.. OOrraanngg bbiissaa mmaassuukk ppaarrttaaii yyaanngg bbeeddaa ddeennggaann
oorrmmaassnnyyaa ddii mmaassaa llaalluu..

58. TTaaggiihhaann TTuuggaass ::
• SSeetteellaahh ddiissiimmaakk ddaann bbaaccaa bbaaiikk--bbaaiikk,, jjeellaasskkaann kkeemmbbaallii aappaa tteellaahh
ddiittuulliiss sseessuuaaii ddeennggaann ppeerrsseeppssii yyaanngg aaddaa ddiibbeennaakk aannddaa !!
• BBeerriikkaann bbeebbeerraappaa ppeennjjeellaassaann iinnddiikkaassii tteennttaanngg mmuunnccuullnnyyaa
““ddeemmookkrraassii ddii IInnddoonneessiiaa ttaannppaa ddeemmookkrraatt”” ddaallaamm ppeellaakkssaannaaaann
ssiisstteemm ppoolliittiikk ddii IInnddoonneessiiaa !!
• JJeellaasskkaann ddeennggaann mmeemmbbeerrii aallaassaann,, mmeennggaappaa bbuuddaayyaa ddeemmookkrraassii ddii
IInnddoonneessiiaa bbeelluumm mmeennyyeennttuuhh ppaaddaa cciittaa--cciittaa iiddeeaall kkeesseejjaahhtteerraaaann,,
ddaann kkeeaaddiillaann ssoossiiaall !!
• TTeennttuukkaann llaannggkkaahh--llaannggkkaahh nnyyaattaa bbaaggaaiimmaannaa aaggaarr ppeellaakkssaannaaaann
ddeemmookkrraassii ddii IInnddoonneessiiaa mmaammppuu mmeemmbbeerriikkaann oottoorriittaass kkeeppaaddaa
ppeemmiimmppiinnaann nneeggaarraa ddaallaamm mmeewwuujjuuddkkaann kkeesseejjaahhtteerraaaann ddaann
kkeeaaddiillaann ssoossiiaall !!
1.. BBeerriikkaann uussuullaann kkoonnkkrriitt,, aappaa yyaanngg hhaarruuss aannddaa llaakkuukkaann gguunnaa
mmeewwuujjuuddkkaann ddeemmookkrraassii yyaanngg sseebbaanngguunn ddeennggaann cciittaa--cciittaa iiddeeaall ddii
IInnddoonneessiiaa,, jjiikkaa aannddaa ::
aa.. SSeebbaaggaaii kkeettuuaa oorrggaanniissaassii ppeemmuuddaa !!
bb.. SSeebbaaggaaii kkeettuuaa ssuuaattuu ppaarrttaaii ppoolliittiikk !!
cc.. SSeebbaaggaaii ppeejjaabbaatt kkeeppaallaa ppeemmeerriinnttaahhaann ((pprreessiiddeenn)) !!

59. IINNQQUUIIRRII
Carilah referensi dari berbagai sumber untuk mengkaji ulang
Tentang konsepsi dan rumusan tentang “Masyarakat Madani”
(berikut gambar-gambar pendukungnya) yang berkaitan dengan
cita-cita ideal negara demokrasi Indonesia !
1. Pahami kembali tentang rumusan “masyarakat madani”, dan
buatlah skenario (simulasi atau role play) wujud
implementasinya di sekolah dan masyarakat !
2. Carilah topik-topik dari berbagai sumber (mass media cetak
atau elektronik) sekitar wujud masyarakat madani (civil
society) dalam pemikiran anda !
3. Kemudian lakukan demonstrasi dalam bentuk simulasi atau
role play di dalam kelas !