Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Meditaatio ja hypnoosi

977 views

Published on

Meditation and hypnotherapy. A presentation in Finnish given at the fall meeting of the Finnish society for scientific hypnosis.

Published in: Health & Medicine
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Meditaatio ja hypnoosi

  1. 1. Meditaatio ja hypnoosiVilho Ahola, LLTieteellinen Hypnoosi Ry, syyskokous 2012, Tampere
  2. 2.  ”My hope is that as Buddhist, Western and otherethnopsychiatric systems of clinical practice confronteach other in our culture, often for the first time, a moreintegrated, full-spectrum model of humandevelopment, its vulnerabilities and the therapeuticinterventions necessary to repair them, may result”-Jack Engler in ”Transformations of Consciousness”
  3. 3. Lähteitä Zelazo, Moscovitch, Thompson: The CambridgeHandbook of Consciousness Bayne, Clearemans, Wilken: The Oxford Companion toConsciousness Daniel Goleman: Meditative Mind Wilber, Engler, Brown: Transformations of consciousness Delmont MM: Meditation: Similarities with HypnoidalStates and Hypnosis (Int J Psychosom 1984) Bogart G: Meditation and psychotherapy (Am JPsychother 1991) Holroyd J: The Science of Meditation and the State ofHypnosis (Am J Clin Hypn 2003)
  4. 4.  Meditaatio? Meditaatio hypnoterapiapotilaan kannalta Meditaatio hypnoterapeutin kannalta Meditaatio ja tutkimus
  5. 5. Meditaatio Vaikeasti määriteltävä ”It is not easy to define meditation...” (The OxfordCompanion to Consciousness) Kokoelma tekniikoita mielenrauhoittamiseen, muuntuneiden tajunnantilojensaavuttamiseen ja tietoisuuden sisällön havainnointiin Alunperin vahvasti liitoksissa erilaisiin uskonnollisiin jahenkisiin oppijärjestelmiin ja perinteisiin Psykoteknologia jokaisen uskonnon esoteerisessä ytimessä? ”Subject becomes object” (Wilber) Kulttuurillinen tulkinta ja selitysmallit vs. puhdassubjektiivinen kokemus – ”sorting claims and descriptions”
  6. 6. “If scientific analysis wereconclusively to demonstrate certainclaims in Buddhism to be false, thenwe must accept the findings of scienceand abandon those claims.”― Dalai Lama XIV, The Universe ina Single Atom: The Convergence ofScience and Spirituality
  7. 7. Meditaatio - tulokulmia Generalisaatio vs partikularisaatio –keskustelu Subjektiivinen kokemus ja fenomenologia länsimaisessapsykologiassa jäänyt osittain behaviorismin jalkoihin satoja vs. tuhansia vuosia Laajat kokoelmat kuvauksia meditatiivisen kokemuksenfenomenologisista piirteistä (”subjektiivisen tietoisuudenkarttoja”) jotka vasta viime aikoina avautuneetlänsimaalaisille Osa uhanalaisia (esim. Tiibet)
  8. 8. Meditaatio Muuntunut tajunnantila (ASC) jonka fenomenologisetpiirteet tunnistettavissa Subjektiivinen kokemus tärkeä oivalluskokemus/kensho/valaistuminen vain ”koettavissa” ei ”tajuttavissa” opettaja/guru –transferenssi/empatia/peilineuronit/intersubjektiivisuus progressiivinen syveneminen –toistettavissa, ennustettavissa
  9. 9. Abhidharma – buddhalainenmeditatiivinen psykologia Yleisin paradigmaattinen kehys tutkimuksessa myöslänsimaissa Shakyamuni Buddha - Atman vs. no-self - anattã Samatha – ”keskittyminen” (smrti – mindfullness) caittãsika – keskittyminen johonkin objektiin (usein hengitys) samprajanya – ”meta-keskittyminen” (yleensä tähän viittaaesim. Jon Kabat-Zinnin ”mindfulness”) Vipassana – ”oivallus” (engl. insight) ”Hyödyntää” samathakykyä havainnoidessaan mielen liikkeitä japinttyneitä tottumuksia/tapoja Oivallus ja tietoisuus, toistettuna harjoituksena mahdollistaatapojen ja tottumusten muuttamisen (neuroplastisiteetti)
  10. 10. Meditaatio – rentoutumistako? Bying ba (tib.) – dullness vs. Rgod ba (tib.) – excitement Sopivassa suhteessa EI RENTOUTUMISTA! (länsimaalaisen tosin yleensätäytyy ensin rentoutua) Objektiin keskittyminen (yidam, koan) vs. ”avoin mieli”(Rigpa Chôgzhag, shikantaza)
  11. 11. Visuddhimagga Tarkka esitys buddhalaisista (Theravada)meditaatiotekniikoista ja meditaation portaittainsyvenevistä tasoista Buddhalaisen psykologian perusteet (skandhat, neljäjaloa totuutta - catvāri āryasatyāni, Ayatanat) Myös buddhalaisen filosofian perusteet(Pratītyasamutpāda – ehdonvarainen seuraamus) johdettuna näistä fenomenologisista/psykologisistahavainnoista Useampi käännös löytyy netistä, vapaasti ladattavissa
  12. 12. Visuddhimagga Samatha 8 Jhanaa Harjoituksenprogressiivinensyveneminen ”Päästettäessä irti”edellisen vaiheenidentifikaatioista tuleenäiden taustalla olevahienovaraisempi tunnehavaittavaksi
  13. 13. Visuddhimagga
  14. 14. Visuddhimagga Vipassana Portaittain eteneväoivallus mielentoiminnasta jasubjektiivisuudenilluusiosta
  15. 15. Generalisaatio Goleman kartoittanut Visuddhimaggan kuvaamia erimeditaation syvyyksiä ja verrannut näitä muidenperinteiden kuvauksiin Perimmäiset fenomenologiset piirteet (riisuttuinakulttuurisista tulkinnoista ja värityksistä) varsinyhtenevät Objektiiviset tutkimukset (vertailua lähinnä tehtyEEG:llä) osa tukee, osa ristiriitaisia Ongelmallista eri meditaatiotyyppien erilaisettekniikat, harvoja jotka todella tuntevat riittävänsyvällisesti useamman perinteen
  16. 16. Meditaatio ja hypnoterapiapotilas Pikemminkin mindfulnessia Varsinainen meditaatioharjoitus (useampia tuntejaviikossa) harvoin potilaiden motivaatiolla realistinentavoite ja tuskin tarpeellinenkaan Meditaatioharjoitus ei ilmeisesti lisääsuggestioherkkyyttä Mindfulnessharjoittelu kuitenkin helpottaa hypnoottisenkokemuksen fenomenologista tulkintaa (Holroyd)(”fenomenologiset lihakset”)
  17. 17. Meditaatio ja hypnoterapeutti Meditaatio tapa kartoittaa sisäavaruutta ja opetellalöytämään erilaisia tiloja ja syvyyksiä Hypnoottinen syvyys tällä hetkellä epämääräinen termi –mahdollisesti löydettävissä karttoja meditatiivisistaperinteistä (8 jhanaa)? Voidaan esittää että terapeutin kyky löytää nämä tilat jasyvyys itsessään helpottaa asiakkaan ohjaamistakyseiseen tilaan ja syvyyteen(peilineuronit, intersubjektiivinen resonanssi, kykyohjata sanallisesti)
  18. 18. Meditaatio ja hypnoterapeutti Holroyd: Psykoterapeuttiset menetelmät toimivat parhaiten kevyessähypnoosissa jossa emootiot koettavissa ja assosiatiivinenajattelu toimii Analgesia (mm.) parempi syvemmässä hypnoottisessatilassa Syvällä dissosiaatiolla mahdollisesti myös terapeuttistakäyttöä (”out-of-illness experience”, Meyerson & Konichezy)
  19. 19. Meditaatio ja tutkimus Meditaatio ja meditatiivisten perinteidenfenomenologiset kartat tietoisuudesta voivat edistäähypnoosin tutkimusta ja kliinisiä sovelluksia Kokeneiden meditoijien introspektiiviset kyvyt voivat ollahyödyllisiä tietoisuustutkimuksessa yleisesti ja myösspesifisti hypnoottisten tilojen tutkimuksessa(neurofenomenologia) vrt. ”hypnotic virtuosos” (Kallio & Revonsuo)

×