1. organising training and setting up networks on the
European Coordination of Social Security Schemes
in the 27 Member States
Yhteenveto uusien asetusten toimeenpanon
haasteista
Essi Rentola

2. Sisältö
• Asetusten voimaantulon valmistelu Suomessa
• Avoimeksi jääneitä kysymyksiä uusissa
asetuksissa - Pohjoismainen sopimus
ratkaisuna?
• Käytännön haasteita

3. Asetusten voimaantulon valmistelu Suomessa
• Koulutukset asetuksia toimeenpaneville
laitoksille
• Koulutusta sidosryhmille
• Tiedotusta asiakkaille
• Organisaatio muutoksia Kelassa

4. Kansainväliset asiat Kelassa
1.1.2010
Lisäksi InTo Kampissa 3.11.2008->
Kouvolan kv- Ulkomaan yksikkö Kv-vastuuyksiköt (6) EU-eläkeyksiköt (4)
tilitysryhmä 1) Suomessa vakuutetut, Seuraavat kv- -Suomessa asuvien
-Yhteyslaitos ulkomailla oleskelevat kytkennän sisältävät sos.t.sopimuksiin per. tai
sairaanhoidon- hlöt asiat: ETA-eläkehakemukset
korvauksissa (574/72 - Vakuuttaminen -Vakuuttaminen sekä muut
artikla 36) -Etuusasiat -Perhe-etuudet
-Valtion korvaus (n. 2) Ulkomailla asuvat -Vanhempainetuudet
v. 2012) eläkeläiset (rahaetuudet)
-Sairausetuudet
(rahaetuudet) Maahanmuuttajan
-Sairaanhoito-oikeuden erityistuki (1)
ja Suomen
kustannusvastuun
toteaminen
-Työttömyysturva-
etuudet
-Kuntoutusetuudet
-Kuntoutusrahaetuudet
-Vammaisetuudet

5. Uudet
koordinaatioasetukset
Asetusten voimaantulon valmistelu Suomessa
883/2004 ja 987/2009
• Laki sosiaaliturvajärjestelmien
yhteensovittamisesta koskevan
Euroopan unionin lainsäädännön
soveltamisesta ja eräiksi siihen
liittyviksi laeiksi voimaan 19.5.2010
– Toimivaltuuksia koskevat osuudet
sovellettavia 1.5. alkaen
– Säännöksiä EESSI:n hallinnoinnista
Suomessa

6. Avoimeksi jääneitä kysymyksiä uusissa asetuksissa
- Pohjoismainen sopimus ratkaisuna?
• Perhe-etuuksien yhteensovittaminen
– Erotusetuuden laskutapa
• Vammaisetuuksien koordinointi
• Kuntoutus rajat ylittävissä tilanteissa
• Asumisen määrittely?

7. Perhe-etuuksien yhteensovittaminen
• Usein vaikeasti ymmärrettävän määräyksen taustalla on
jäsenvaltioiden erilaiset intressit
– Kompromissien tuloksena syntyneet sanamuodot
jättävät usein varaa tulkinnalle
• Esimerkki yksimielisyyden vaikutuksista
– Yleisesti tunnustettiin, että koordinaatioasetuksissa ei
riittävän selvästi ilmene, onko perhe-etuuksissa
erotusetuus laskettava lapsikohtaisesti vai
perhekohtaisesti
 Perhe-etuuksien erotusetuuden laskutavasta ei
kuitenkaan päästy yksimielisyyteen neuvostossa
• kahdella jäsenvaltiolla eriävät mielipiteet, muut
olisivat olleet valmiita kompromissiin
 Asetukseen ei tullut määräystä erotusetuuden
laskutavasta
 Jää toimeenpanijan vastuulle

8. Pohjoismainen ratkaisu perhe-etuuksien
yhteensovittamiseen
• Valmisteilla olevassa uudessa Pohjoismaisessa
sosiaaliturvasopimuksessa määräys, jonka
mukaan
– Pohjoismaiden kesken erotusetuus lasketaan
lapsikohtaisesti ja erotusetuuden laskemisesta
pidetään erillään ansionmenetystä korvaavat
vanhempainrahaetuudet

9. Vammaisetuuksien yhteensovittaminen
• C-299/05 Komissio vs. Parlamentti ja Neuvosto
– Komissio katsoi, että lainsäätäjä oli tehnyt oikeudellisen virheen kun
se oli hyväksynyt Suomen, Ruotsin ja UK:n vammaisetuuksia ja
pitkäaikaishoitoon tarkoitettuja etuuksia asetuksen 1408/71 II
liitteeseen (ei eksportoitavat etuudet)
 EY-tuomioistuin katsoi, että Suomen, UK:n ja Ruotsin vammaisetuudet
asetuksen mukaisia sairausrahaetuuksia ja näin myös eksportoitavia
etuuksia
• Sairausrahaetuuksien yhteensovittamiselle ei selkeitä
määräyksiä asetuksissa
• Komission alainen ad hoc ryhmä pyrkii löytämään ratkaisuja

10. Kuntoutus rajat ylittävässä tilanteessa
Esimerkki: Suomessa asuva merimies on työssä
Ruotsin lipun alla purjehtivalla aluksella.
 Häneen sovelletaan asetuksen mukaan Ruotsin
lainsäädäntöä.
 Suomessa asuvana hänellä on oikeus sairaanhoitoon ja
kuntoutuksen toimenpiteisiin asuinmaassaan Suomessa
 Merimies sairastuu
 Ruotsi maksaa sairausrahaetuutta
 Kuntoutustoimenpiteiden pitäisi tapahtua Suomessa
 Ruotsi voi kuitenkin edellyttää rahaetuutensa
maksamiseksi, että se hyväksyy Suomessa tehdyt
toimenpiteet

11. Pohjoismainen ratkaisu kuntoutuksen haasteisiin
• Valmisteilla olevassa uudessa Pohjoismaisessa
sosiaaliturvasopimuksessa määräys, jonka
mukaan
– Pohjoismainen on solmittava kahden vuoden
kuluessa Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen
voimaantulosta kahdenväliset
yhteistyöprosessisopimukset

12. Asumisen määrittely
• Uusien asetusten mukaan
– Ei-aktiiviin henkilöön sovelletaan asuinmaan lainsäädäntöä
– Asuminen ratkaisee tietyissä tilanteissa sovellettavan
lainsäädännön myös aktiivin henkilön kohdalla
• Asuminen määräytyy kansallisen lainsäädännön
mukaan
– Erimielisyystilanteissa arvioidaan asetuksen 987/2009 11
artiklan luettelon perusteella
• Uuden Pohjoismaisen sopimuksen mukaan
sovelletaan asetuksia – mutta erimielisyystilanteissa
noudatettaisiin neuvottelun jälkeen
väestökirjanpidon mukaista asumista

13. Käytännön ongelmia EU-maiden laitosten välisessä yhteistyössä
• Tiedonvaihto hidasta
• Erimielisyystilanteissa asiakas on saattanut
joutua odottamaan pitkään etuuttaan
• Erityisesti eläkeasioissa päätöksen saaminen
hidasta (saattaa kestää jopa useita vuosia)

14. Kovat haasteet toimeenpanijoille
• Edellyttää erityisosaamista
– EU-lainsäädäntö monimutkaista ja vaikeasti
ymmärrettävää.
– Edellyttää oman sosiaaliturvalainsäädännön hyvää
osaamista
– Edellyttää muiden maisen
sosiaaliturvajärjestelmien tuntemusta

15. Ratkaisuja uusissa asetuksissa
• Uudet asetukset 883/2004 ja 987/2009
velvoittavat laitosten väliseen tiiviimpään
yhteistyöhön
• Pyritty helpottamaan tiedonsaantia muiden
maiden järjestelmistä
• Uusissa asetuksissa etuuksien väliaikaista
maksamista koskevia säännöksiä

16. 987/2009 I OSASTO: II luku –
yhteistyötä ja tiedonvaihtoa
Ratkaisuja uusissa asetuksissa
koskevat säännökset
2 artikla – Laitosten välinen tiedonvaihto
• Tiedonvaihdon perustuttava seuraaviin
periaatteisiin: julkinen palvelu, vaikuttavuus,
aktiivinen avunanto, nopea toimittaminen
sekä saavutettavuus
• Laitosten toimitettava viipymättä tiedot
• Jollekin laitokselle määräajassa toimitettu
asiakirja katsotaan toimivaltaiselle
määräajassa toimitetulta

17. Siirtymäajan haasteet
• Sovelletaan yhtä aikaa 883/2004 ja 987/2009
sekä 1408/71 ja 574/72 (ETA-maat, Sveitsi ja 3
maiden kansalaiset)

18. Siirtymäajan haasteet
• PaperiSEDit
– SEDit valmistuneet vaiheittain
– Eri kieliversiot valmistuvat vasta syksyn kuluessa
– Kaikissa muodoissa olevat asiakirjat on
hyväksyttävä
– PaperiSEDien käyttö hyvin vaihtelevaa
jäsenvaltioittain

19. Siirtymäaikaan liittyvät riskit
• Uusien asetusten vakuutetun oikeuksia turvaavat
määräykset jäävät toteutumatta?
• PaperiSEDit ovat käytännössä käsittelijöiden mielestä
hyvin hankalia
– Johtaako käytännössä menettelyihin, joilla ohitetaan
uuden asetuksen tavoitteet?
– Alkaako käytännössä vasta sähköisestä tiedonvaihdosta
kaikkien menettelyiden noudattaminen?
– EESSIssä menettelyiden ohittaminen ei ole enää
mahdollista

20. Velvoitteita asetuksen 987/2009
johdannosta
• (2) Sosiaaliturvalaitosten yhteistyön
tehostaminen ja tiivistäminen on keskeinen
tekijä, joka antaa asetuksen (EY) N:o 883/2004
soveltamisalaan kuuluville henkilöille
mahdollisuuden saada hyötyä oikeuksistaan
mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman
hyvin edellytyksin.

21. Velvoitteita asetuksen 987/2009
johdannosta
• (10) Jotta voitaisiin määrittää toimivaltainen
laitos eli se laitos, jonka soveltamaa
lainsäädäntöä sovelletaan tai jolle kuuluu
tiettyjen etuuksien maksaminen, useamman kuin
yhden jäsenvaltion laitoksen olisi tarkasteltava
vakuutetun ja hänen perheenjäsentensä
tilannetta. Asianomaisen henkilön turvan
takaamiseksi laitosten välisen välttämättömän
tiedonvaihdon aikana olisi säädettävä hänen
kuulumisestaan tilapäisesti jonkin
sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.