SlideShare a Scribd company logo

Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)

•
•
PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakoulu
PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Timonen, Päivi & Fedofott, Jaana (toim.) 2003. Näkökulmia nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Nuorisotiedotuskeskus Kompassi ja Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus, nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi.

Education
1 of 288
Download to read offline
kulmianuorisotiedotus- ja -neuvontatyöhön ISBN 952-473-135-5
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 2 Johdanto: Näkökulmia nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöhön | Päivi Timonen-Verma ja Jaana Fedotoff Nuorisotiedotus – jälleen etusijalla Euroopassa | Jon Alexander s. 3 – ERYICA vuonna 2002 | Jon Alexander s. 8 13 kysymystä nuorisotiedotuksen etiikasta ja lisäpohdintaa | Jo Labens, Milla Härmä s. 21 Nuorisotiedotuksen etiikka | Milla Härmä s. 25 Ammattitaito on kykyä tehdä eettisiä arvopäätöksiä ja tietosisältövalintoja neuvontatilanteessa nuoren kanssa | Päivi Timonen-Verma s. 49 Nuorisotiedotus – monipuolinen ja haastava työmuoto | Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi s. 59 Neuvonta osana nuorisotiedotustyötä | Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi s. 63 Päivä Kompassissa – tasapainoilua rutiinien ja reagoinnin välillä | Milla Härmä s. 69 Neppi, nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelujen kehittämishanke Oulussa | Pirjo Kovalainen ja Jaana Fedotoff s. 75 Nuorisotiedotuksen sisällöllinen kehittäminen projektien avulla | Merja Tervo s. 81 Nuorisotiedotuspalvelujen suunnitelmallinen markkinointi | Kati Valjus s. 89 Nuorisotiedotus lisänä avoimen toiminnan nuorisotyöhön | Päivi Timonen-Verma s. 96 Nuorisotiedotus eurooppalaisella pelikentällä: ERYICA:n puheenjohtajan 2000–2003 mietteitä | Päivi Timonen-Verma s. 99 Nuorisotiedotus- ja -neuvonta Suomessa | Päivi Timonen-Verma s. 107 Nuorisotiedotuskeskus Kompassin 20-vuotishistoriaa | Une Hirvonen s. 149 Oulun 10-vuotias nuorten tiedotus- ja neuvontapalvelu | Kukka-Maaria Laukkanen s. 163 Working Together – Yhdessä työskentely -työkirja Beneluxmaiden nuorisotiedotusverkosto s. 177 – Työkirjan osa 1 Nuorisotiedotus: uusi tulevaisuus s. 182 – Työkirjan osa 2 Nuorten osallistuminen: uusi ammattitaito s. 187 – Työkirjan osa 3 Working Together –Yhdessä työskentely –konferenssin raportti s. 201 Nuorisotiedotuspalvelujen kehittäminen yleisten kirjastoverkostojen avulla – kokemuksia Hollannista Marian Koren s. 223 Synpunkter på undomsinformations- och -rådgivningsarbetet | Päivi Timonen-Verma ja Jaana Fedotoff s. 257 Kompassen – Informationscentrum för undomar, 20 år | Une Hirvonen s. 261 Informations- och -rådgivningstjänsten för ungdomar i Uleaborg 10 år | Kukka-Maaria Laukkanen s. 273 Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöstä annetut suositukset s. 283 – Euroopan nuorisotiedotussuositus ja työn periaatteet (ERYICA) s. 284 – EUROOPAN NEUVOSTON MINISTERIKOMITEAN suositus s. 286 – Opetusministeriön suositus s. 288 Sisältö 2003 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 2
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 3 Nuorisotiedotus – jälleen etusijalla Euroopassa Jon Alexander Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 3
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 4 ”Tiedotus” yhdessä ”osallistumisen” kanssa on valittu nuorisotyön avain- alueiksi seuraavaksi pariksi vuodeksi uuden avoimen yhteistyömenetelmän puitteissa, jota sovelletaan Euroopan Unionin Valkoisen kirjan pohjalta nuo- risoalan yhteistyössä. Syksyllä 2002 Euroopan komissio kon- sultoi jäsenvaltioita ja ehdokasvaltioita näiden kahden teeman osalta, tavoit- teenaan laatia raportti nykytilanteesta ja luoda raportin pohjalta näitä teemo- ja koskevat yhteiset tavoitteet. Tämän vuoksi nyt on sopiva hetki tarkastella millaiseksi nuorisotiedotustyö on ke- hittynyt Euroopassa viime vuosien aikana. Tämä artikkeli käsittelee pääosin ”yleistä – monialaista” nuorisotiedo- tusta: Sellaista työtapaa, jolla pyritään kattamaan laajasti kaikki nuorten tiedontarpeet, ja joka toimii tiiviissä yhteistyös- sä niiden tiedotuspalvelujen kanssa, jotka ovat erikoistuneet tiettyihin aihealueisiin. Täl- laisia ovat esimerkiksi terveys, työllistäminen ja ammatinvalin- ta, sosiaalipalvelut tai euroop- palaiset mahdollisuudet. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 4
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 5 Monialaisten nuorisotiedotuskeskusten mää- rä Euroopassa on noussut yli 25-kertaiseksi viimeksi kuluneen 18 vuoden aikana. Ranskassa 1985 järjestetyssä nuorisotiedotuskonferenssissa julkaistiin Länsi-Euroopan nuorisotiedotuskes- kusten luettelo, jossa oli lueteltu 307 nuoriso- tiedotuskeskusta 17 maassa. Tällä hetkellä on olemassa yli 8 000 monialaista nuorisotiedo- tuskeskusta, -palvelua ja -pistettä 30 Euroopan maassa, joskin ne ovat jakautuneet epätasaisesti siten, että neljä maata Ranska, Italia, Espanja ja Iso-Britannia kattavat niistä valtaosan. Näissä keskuksissa työskentelee nuorisotiedotusteh- tävissä yli 12 000 henkilöä. ERYICA:n suoritta- man kyselyn perusteella vuonna 2002 ERYICA:n jäsenten ja yhteistyökumppanien koordinoimien verkostojen ja palveluiden asiakasmäärä oli noin 20 miljoonaa nuorta. Luku sisältää nuorisotiedo- tuskeskuksissa kävijät, joiden lukumäärään eivät sisälly kirjeitse tai puhelimitse otetut yhteydet eivätkä on-line-palveluiden käyttäjät. Kasvavien asiakasmäärien lisäksi on muitakin kehityssuuntia ja muutoksia jotka osoittavat, että nuorisotiedotustyön merkittävyys on kas- vamassa. Ennen ”kommunististen” hallitusten kaatumista nuorisotiedotustyön voidaan sanoa olleen yksinomaan länsimainen työmuoto paria yksittäistä kokeilua lukuun ottamatta. Tällä hetkellä kaikki entiset sosialistiset maat sisällyttävät nuorisotiedotuspalvelut osaksi nuorisopolitiikkaansa järjestäessään uudelleen nuorisopalveluitaan. Voidaan jopa sanoa, että koko Euroopan neuvoston alueen 46 jäsenvalti- ossa on yleisesti hyväksytty, että nuorisotiedo- tustyö muodostaa nuorisotyön keskeisen osan, vaikka sen muodot saattavat vaihdella. Nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelut tavoittivat yli 20 miljonaa henkilöä vuonna 2002 Useissa maissa pidetään mielekkäänä, että ei-valtiolliset tahot vastaavat nuorisotiedotus- työstä. Valtion, aluehallinnon tai paikalliset viranomaiset, maan järjestelmästä riippuen tunnustavat kaikissa maissa nuorisotiedotustyön virallisesti ja tukevat sitä yleensä taloudelli- sesti. Kuitenkaan kaikissa maissa taloudellisen tuen taso ei ole riittävä ylläpitämään tarpeeksi korkealaatuisia palveluita. Toinen tärkeä ERYICA:n aktiivisesti tukema ke- hityssuunta on nuorisotiedotusalan kansallisten verkostojen kehittäminen ja vahvistaminen, sillä ERYICA:n jäsenistö perustuu pääasiassa verkos- toihin. Kansallisia verkostoja toimii tällä hetkellä jo 20 maassa, kun niitä vuonna 1985 oli vain kuusi. Työmuodolla on kuitenkin vielä paljon tekemis- tä, erityisesti jotta saavutettaisiin tasaisempi nuorisotiedotuskeskusten ja pisteiden sijoittelu. Tavoitteena on sijoittaa palvelut paikkoihin, joissa nuoret liikkuvat. Lisäksi painopiste on nuorisotiedotustyön koulutuksen, laatutoimenpi- teiden ja muun tuen kehittämisessä. Nuorisotiedotustyön ammatilliset vähimmäis- vaatimukset ja koulutus Monialaisten nuorisotiedotuksen lähtökohtana on aina ollut ja on edelleenkin nuorten tie- dontarpeet. Nuorisotiedotuskeskukset pyrkivät siihen, että ne vastaavat esitettyyn kysymykseen joka antaa nuorelle mahdollisuuden toimia, tarjoten laajan valikoiman tietoa eri mahdol- lisuuksia ja antaen käyttäjien tehdä itse omat päätöksensä saadun tiedon pohjalta.
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 6 Useimmat nuorisotiedotuskeskukset tarjoavat useita eri palveluita: tietoa (tiedon etsintä omatoimisesti tai ammattitaitoisen työntekijän kanssa keskustellen), tie- dotusmateriaalia, keskustelua ja opastusta, neuvontaa (yleensä asiantuntijoiden antamaa), internetin käyttö- mahdollisuuden, maksullisia palveluita (konserttiliput, edulliset matkat, nuorisokortit) ja nuoren ohjausta asianomaiseen tahon luokse silloin kun keskus itse ei pysty tarjoamaan tarvittavaa palvelua. Tarjottujen nuorisotiedotuspalveluiden laatu ja sisällön tarkoituksenmukaisuus on jokaisen nuorisotiedotus- ja neuvontakeskuksen ja niiden vastuutahojen jatkuvan kehittämisen kohteena. Vuonna 1993, kahden vuoden pohdinnan ja konsultaatioiden jälkeen, ERYICA:n jäsenet hyväksyivät nuorisotiedotus- ja -neuvontatyötä ohjaaviksi ammattiperiaatteiksi Eurooppalaisen nuori- sotiedotussuosituksen. Tätä suositusta pidetään laajasti nuorisotiedotuksen etiikan perusasiakirjana. Joissakin maissa se on ollut yksityiskohtaisemman kansallisen nuorisotiedotussuo- situksen pohjana, antaen kriteereitä keskusten rahoi- tukseen ja niiden keskusten tunnustamiseksi, jotka voivat käyttää kansallisen nuorisotiedotusverkoston ”etikettiä” ja logoa. Toiset maat ovat ottaneet suosituksen omakseen sellai- senaan ja luoneet vähimmäisvaatimusjärjestelmiä sen eri periaatteiden toteuttamiseksi. Euroopan nuorisotie- dotussuosituksen arviointi ja mahdollinen ajanmukais- taminen on käynnistetty vuonna 2003/04. Nuorisotiedotustyöntekijöiden koulutus on avainase- massa korkealaatuisten nuorisotiedotuspalveluiden ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta. ERYICA ja Euroopan neuvosto solmivat yhteistyösopimuksen vuonna 1997 tavoitteena kehittää koulutusalan yh- teistyötä. Olemassa olevien nuorisotiedotustyönteki- jöiden koulutusohjelmien kartoitus osoitti, että hyvin harvassa maassa on alan organisoitua koulutusjärjes- telmää kansallisella tasolla. Vain muutamissa maissa (Ranska, Alankomaat, Espanja) oli yliopistollisia tai julkisia kursseja, jotka antavat nuorisotiedotustyön diplomin tai todistuksen. Hyvin usein ainoa koulutus oli kokeneempien työntekijöiden työpaikalla antama koulutus uusille työntekijöille. Vastauksena kansallisten jäsenjärjestöjensä esittämiin voimakkaisiin toiveisiin ERYICA on viime vuosina yhdessä Euroopan neuvoston kanssa järjestänyt useita monikansallisia koulutusseminaareja uusille tai vähän kokemusta omaaville nuorisotiedotustyöntekijöille. Sen lisäksi järjestö on kehittänyt nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssin (MBTC), joka tarjoaa jokaisen nuorisotiedotustyöntekijän tarvitsemien perustaitojen koulutusta. Tätä 40 tunnin pituista kurssia voidaan muunnella paikallisten ja kansallisten vaatimusten mukaisiksi. Kouluttamalla vuonna 2002 peruskurssin kouluttajiksi noin 15 nuorisotiedotustyön kouluttajaa eri maista ERYICA pyrkii vahvistamaan yhteistyökumppaniensa kansallista koulutustarjontaa. Kouluttajat voivat ke- hittää myös muita verkostoidensa tarpeita vastaavaa jatkokoulutusta. Järjestö kehittelee myös erilaisia tek- nisen tuen muotoja, jotta se voisi tukea tehokkaasti nuorisotiedotuspalveluitaan aloittavia maita. Nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelut tavoittivat yli 20 miljonaa henkilöä vuonna 2002
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 7 ERYICA:n rooli ja puitteet ovat kehittyneet huomattavasti. Kun ERYICA vuonna 1986 perustettiin se toimi 8 ”länsimaan” nuorisoti- edotusrakenteiden yhteistyöfoorumina, jossa saattoi keskustella työstään, vaihtaa tietoa työmenetelmistä ja ideoista sekä osallistua Euroopan eri maiden kanssa yhteisprojekteihin kuten ”Nuorten matkailijoiden opas” -julkaisun toteuttamiseen. Vuosien saatossa järjestö on kehittynyt kan- sallisten nuorisotiedotuskeskusten verkostojen eurooppalaiseksi kattojärjestöksi, joka selvästi edustaa Euroopan ”monialaista” nuorisotiedotus- kenttää ja jonka maiden hallitukset ja euroop- palaiset instituutiot tunnustavat. Nykyään jäsenjärjestöjä on yli 30 ja yhteistyötä tehdään 20 järjestön kanssa yhteensä 36 maasta. ERYICA:n verkostoon liittyy jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita Euroopan unionin ulko- puolisista maista niiden aloittaessa nuorisotie- dotuspalveluitaan. ERYICA:n jäsenet yli 20 massa jatkavat työsken- telyään erilaisten yhteistyöprojektien parissa kuten internetpalvelu INFOmobil, joka palvelee suoraan nuoria. Nykyään järjestön työssä pää- paino on palveluiden tarjoaminen jäsenilleen, sisältäen eurooppalaisen verkoston jäsenyydestä saatavat hyödyt. Eryica edistää nuorisotiedo- tusta ja tekee työmuotoa tunnetuksi Euroopassa sekä suunnittelee koulutussisältöjä ja -aineisto- ja, joita voidaan muokata eri maissa käytettävik- si kansallisella tai paikallisella tasolla, vaihtaen hyviä käytäntöjä ja auttaen kansallisia verkos- toja vahvistamaan palveluidensa ammattimaista tasoa. Kansalliset nuorisotiedotusstrategiat Euroopan komissio katsoo kannanotossaan ”tiedotukseen” nuo- risoa käsittelevän Valkoisen kirjan1 jälkeen, että ”jäsenvaltiot ovat ensi sijassa vastuussa tiedon tarjoamisesta nuorille, myös Euroopan asioista”. Tämä näyttää ”toissijaisuusperiaatteeseen” perustuen merkitsevän, että ainakin alkuvaiheessa nuoriso- tiedotusalan aloitteiden päähuomio Euroopan unionissa (ja luultavasti myös ehdokasmaissa) tullee kohdistumaan parhaiden käytäntöjen vaihtoon sekä toimenpiteisiin, jotka ”kartuttavat nykyisiä nuorisotiedotuspalveluita”. Valkoisen kirjan konsultaatioprosessista ilmeni, että nuoret tahtoivat helpompaa pääsyä tarpeellisiin tietoihin pystyäkseen hyödyntämään heille suunnattuja mahdollisuuksia ja voidakseen osallistua. Useimmissa Euroopan neuvoston uusissa jäsenval- tioissa tämä vaatimus on oletettavasti vielä vahvempi nuorten vaikeiden elinolosuhteiden takia ja koska tiedotusrakenteet ovat kehittymättömiä ja politisoituneita. Kuten Valkoisessa kirjassa ennakoitiin, on komissio kehittämäs- sä eurooppalaista nuorisoportaalia, jonka kautta pääsee laajaan valikoimaan nuorille tärkeisiin internetissä oleviin tietopalve- luihin. Komissio on antanut portaalin sisällön kehittämistyön tehtäväksi kolmelle eurooppalaiselle verkostolle, jotka tarjo- avat tiedotus- ja muita palveluita nuorille: ERYICA, Eurodesk ja EYCA. Tavoitteena on, että vuoden 2003 loppuun mennessä nuorisoportaali käsittäisi noin 10 teemaa ainakin englanniksi ja ranskaksi linkkeineen korkealaatuisiin nettisivuihin Euroopan unionissa ja sen ehdokasvaltiossa. Nuorisotiedotustyö Euroopassa on lähivuosina suurten haastei- den edessä, erityisesti niissä maissa, jotka syntyvät Euroopan unionin laajentumisesta noin 30 maan yhteisöksi, ja niissä, jotka liittyvät mukaan teknologian edistysaskeliin. Siksi on toivottavaa että Euroopan unioni lähitulevaisuudessa yhteis- työssä Euroopan neuvoston kanssa kehittää ja suunnittelee jäsenvaltioille ja ehdokasvaltioille tukiohjelman, joka auttaa niitä kehittämään kokonaisvaltaista ja sektorien yli menevää kansallista nuorisopolitiikkaa. Tämän nuorisopolitiikan kahtena painopistealueena pitäisi olla riittävät toimenpiteet nuorten osallistumisen ja nuorisotiedotuksen kehittämiseksi. Euroopan nuorisotiedotus- ja -neu- vontajärjestö ERYICA:n rooli 1 EU:n komission Valkoinen Kirja ”EU:n Nuorisopolitiikan uudet tuulet” Jon Alexander Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA:n pitkäaikainen pääsihteeri
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 8 1. Johdanto 2. ERYICA-kumppanuus 3. Eurooppalainen nuorisoportaali 4. Yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa 5. Yhteistyö Euroopan unionin kanssa 6. Yhteistyö eurooppalaisten nuorisoalan järjestöjen ja verkostojen kanssa 7. Muut toiminnot 8. Järjestön johtaminen vuonna 2002 Liitteet: A) 2002 pähkinänkuoressa B) ERYICA:n jäsenluettelo (joulukuu 2002) Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 8
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 9 1. Johdanto Vuonna 2002 aloitettiin Eurooppalaisen nuori- soportaalin yhteistyö. Projekti, jonka Euroo- pan kommissio julkisti Valkoisessa kirjassaan Euroopan unionin nuorisopolitiikan uudet tuu- let” marraskuussa 2001, ja joka suurelta osin oli ERYICA:n, Eurodeskin ja Euroopan nuori- sokorttiyhdistyksen EYCA välisten eurooppa- laista nuorisoportaalia koskevien keskustelujen innoittama. Luvussa 3 on yhteenveto portaalin prototyypin alkutyöskentelystä. Järjestön päätapahtumista ja muista toiminnoista ja kokouksista, joihin järjestö on osallistunut vuoden aikana löytyy yhteenveto liitteestä A. 2. ERYICA- jäsenet ja kumppanuus Järjestön jäsenistö on vahvistui seuraavilla uusilla jäsenjärjestöillä: a) Canllaw Online, Wales. Hallitus hyväksyi täysjäseneksi marraskuussa 2002 Wales Youth Agency:n sijasta, koska nuorisotiedotusyksikkö oli siirtynyt Canllaw Online:lle b) Young Scot Enterprise, Skotlanti, hallitus hyväksyi täysjäseneksi marraskuussa 2002 Community Learning Scotland:in sijasta, joka lopetti toimintansa 31. maaliskuuta 2002. c) ENTK, Viro, hallitus myönsi liitännäisjäse- nyyden aseman marraskuussa 2002. Kuluneen vuoden aikana yhteyksiä on luotu tai vahvistettu seuraaviin järjestöihin: 1) uusi Nuorisosihteeristö, Andorra 2) Youth Information and Mobility Centre (JUMC), Latvia. ERYICA verkostossa on tällä hetkellä 46 järjes- töä 36 maassa (katso Liite B); joista ERYICA- jäseniä tai järjestön liitännäisjäseniä on 31 järjestöä 22 maassa. Vuoden 2002 toimintakertomus 3. Eurooppalainen nuorisoportaali ERYICA:n 12. yleiskokous (Wien, joulukuu 2001), joka yksityiskohtaisesti pohti eh- dotusta ”Eurooppalaisen nuorisoportaalin” perustamiseen liittyvästä yhteistyöstä, josta puolen vuoden aikana oli käyty keskusteluja Eurodeskin ja EYCA:n kanssa, ja jolle Euroo- pan komissio oli ilmoittanut nuorisoportaalin kehittämisestä, valtuutti hallituksen järjestä- mään ERYICA:n osallistumisen toisen kahden verkoston ja Euroopan komission kanssa käytäviin portaaliprojektia koskeviin jatko- keskusteluihin ja pitämään jäsenjärjestöjä informoituina. Portaalin prototyyppivaihe Komission kanssa käydyn, sen ehdottaman Eurooppalaisen nuorisoportaalin päämääriä ja sisältöä koskevan pitkän valmisteluvaiheen ja komission sisäisen, projektin rahoituksen hallinnollisia järjestelyjä koskevan päätök- senteon jälkeen, päätettiin luoda portaalin ”prototyyppi”-versio vuonna 2002. Prototyyppi olisi suunniteltu niin, että se antaa idean por- taalin ulkonäöstä ja sisällöstä englanniksi ja ranskaksi, siinä olisi tietoja kolmesta teemasta (lopullisesta kymmenestä teemasta) ja tietoa linkeistä Euroopan Unionin 15 jäsenvaltion kansallisiin nettisivuihin (valmis portaali myös kattaisi ETA:n ja EU:n ”ehdokasmaat” ja mahdollisesti muutkin). Eurooppalaista Nuo- risofoorumia pyydettiin järjestämään konsul- taatioita nuorten kanssa saadakseen nuorten ehdotuksia ja palautetta prototyypistä sitä mukaa kun se kehittyy. Prototyypin ensimmäi- nen versio esiteltiin 4. joulukuuta 2002 EU:n jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden nuoriso- johtajien kokouksessa. Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 10 Portaali projektin organisoiminen Huhtikuun 4. päivän Brysselissä pidetyssä kokouksessa Euroopan komissio pyysi kolme eurooppalaista verkostoa (Eurodesk, ERYICA ja EYCA) toteuttamaan Eurooppalaisen nuoriso- portaalin prototyyppivaiheen sisällön. Komissio päätti, että koska komissiolla on olemassa oleva sopimussuhde Eurodeskin kanssa, solmitaan pro- totyyppivaiheen sisältötyön rahoitusta koskeva sopimus Eurodeskin kanssa ja että prototyypin tekninen kehittämistyö annetaan yksityiselle yritykselle tehtäväksi, jonka kanssa Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto jo oli yhteistyössä inter- net-palveluiden osalta. Prototyypin sisältötyön sopimusta koskevissa neuvotteluissa komissio vaati kolmelta verkostolta tietyn suuruisen omaosuuden eli 7 000 euron vastaantulorahoi- tuksen josta EYCA vastasi prototyyppivaiheessa. Komissiolle tehtiin selväksi, että tämä vaatimus aiheutti kolmelle verkostolle todellisia ongelmia, erityisesti seuraavassa vaiheessa, kun vaadittava rahoitus oletettavasti on huomattavasti yli 50 000 euroa. Elokuun 12. päivänä kolme verkostoa päätti järjestäytyä yhteenliittymäksi nuorisoportaalin sisällön organisoimiseksi, jotta niiden osallis- tuminen portaaliprojektiin toimisi todella yhteiseltä pohjalta. Yhteenliittymää, joka päättää portaalin sisältötyöhön liittyvistä toimintatapa- ja budjettiasi- oista, johtaa kuuden hengen johtoryhmä (jokainen verkosto on asettanut kaksi jäsentä). Eurodeskin rooli on prototyypin sisältötyön ja yhdessä yhteenliittymä yhteistyökumppaniensa kanssa tehtävien päätösten koordinoiminen Euroopan komission kanssa solmitun sopimuksen pohjalta. Heinäkuussa 2002 portaaliprojektin vuoden 2003 jatkorahoituksesta käytävissä ensimmäisissä keskuste- luissa kohtaamien vaikeuksien johdosta hallitus päätti elokuussa, että ERYICA osallistuu vain prototyyppivai- heeseen. Yhteenliittymän kolme verkostoa piti 11. syyskuu- ta 2002 herra Mairessen kanssa (EU:n Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto, nuorisoyksikkö, päällikkö) kokouksen, jossa pääosin keskusteltiin portaaliprojek- tin tulevien vaiheiden rahoituksesta ja hallinnollisista järjestelyistä. Herra Mairesse teki joukon rakentavia ehdotuksia koskien vuotta 2003 ja portaaliprojektin tulevaisuutta pidemmällä aikavälillä. Nämä keskustelut jatkuivat joulukuussa 2002 ajanjaksoa toukokuu 2003 – huhtikuu 2004 koskevien yksityiskohtaisten arvioiden pohjalta. Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 11 Portaaalin sisältöä koskevat ohjeet Kolmen verkoston yhteenliitty- män ensimmäisten kuukausien aikana prototyyppityössä käsitte- lemiä avainkysymyksiä oli sisältöä koskevien yhteisten ohjeiden kehittäminen portaalitoimittajien ja muiden sisällöstä vastaavien avuksi. Ohjeiden päätavoitteena oli var- mistaa, että portaalin sisältö on korkealaatuinen ja yhtenäinen, koska henkilöt työskentelevät sisällön parissa eri paikoissa: Yksi työntekijä on Pariisis- sa tiimin toisen osan ollessa palkattuna Eurodeskin Brysselin keskustoimistossa. Näiden ohjeiden toinen versio hy- väksyttiin Sisältöyhteenliittymän johtoryhmän kokouksessa 13. marraskuuta, ja niitä sovelletaan portaalin kaikkiin uusiin ”sivui- hin” ja (retroaktiivisesti) aikai- semmin laadittuihin sivuihin. Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 12 c) ERYICA:n opas ”Kuinka nuorisotiedotuskeskus perustetaan” ”Kuinka nuorisotiedotuskeskus perustetaan” oppaan julkaiseminen englannin- ja ranskankielisinä versioina Euroopan neuvoston toimesta on viivästynyt huomatta- vasti, koska tekijänoikeuksia koskeva päätös piti tehdä ja Nuorisodirektoraatissa tapahtui henkilöstömuutoksia. Tekijänoikeuskysymys ratkaistiin tyydyttävällä tavalla si- ten, että ERYICA:lla ja Euroopan neuvostolla on yhteinen tekijänoikeus tähän materiaaliin. Opas on jo julkaistu romaniaksi, hollanniksi ja suomeksi ja toivotaan, että ne ERYICA-kumppanien avulla kohta ovat saatavissa muilla kielillä. d) Kumppanuussopimuksen johtaminen Kumppanuussopimusta johtava yhteinen koordinaatio- komitea (JCC) on kokoontunut sovitusti kerran vuoden aikana: Pariisissa 7. kesäkuuta. Päivi Timonen-Verma jatkoi komitean puheenjohtajana. e) Euroopan paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongressin (CLRAE) työryhmä Kesäkuussa Nuorisoa koskevaa neuvoa-antavaa neuvostoa pyydettiin nimeämään neljä jäsentään osallistumaan Eu- roopan paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongressin (CLRA) työryhmään (CLRA: Euroopan neuvoston ”kunta- puoli), joka ajanmukaistaisi 10 vuotta vanhan peruskir- jan nuorten osallistumisesta kunnalliseen ja alueelliseen elämään. Pääsihteeri oli neuvoa-antavan neuvoston tähän tehtävään nimeämän neljän henkilön joukossa, ja osallistui ryhmän kahteen kokoukseen syyskuussa ja mar- raskuussa. Ryhmän viimeisen kokouksen jälkeen tammi- kuussa 2003 on odotettavissa, että tarkistettu peruskirja luovutetaan CLRAE:lle hyväksyttäväksi ja mahdollisesti alistetaan Ministerikomitealle hyväksyttäväksi jäsenval- tioille annettavaksi suositukseksi. f) Nuorisoa koskeva neuvoa-antava neuvosto ERYICA on jälleen ehdokkaana uuden, vuosiksi 2003– 2005 asetettavan neuvoa-antavan neuvoston jäseneksi. a) Tekninen avustustehtävä Kesäkuussa järjestö järjesti Kyproksen Nuorisohallituk- sen pyynnöstä toisen teknisen avustustehtävän Niko- sian nuorisotiedotuskeskuksessa. Lisbet Bjone (Oslon Nuorisotiedotuskeskuksen ja Use-It:n johtaja) valmensi heitä nuorille matkailijoille tarjottavista erityispalve- luista. b) MBTC -Nuorisotiedotustyön peruskurssin kouluttajakurssi Vuoden 2001 lopussa valmistunutta nuorisotiedo- tustyön peruskurssi (MBTC) -kurssipakettia testattiin vuonna 2002 kaksi kertaa: Slovenian MISSS:n järjes- tämänä kesäkuussa ja Suomen ERYICA -nuorisotiedo- tusverkoston toimeenpanemana syyskuussa. Kurssin yleinen vastaanotto oli hyvin myönteinen. Todettiin, että kurssin sisältö on laaja ja sisältöä on vaikea to- teuttaa sellaisenaan 40 tunnin aikana. De Haanissa Belgiassa pidettiin 13. yleiskokousta seuraavan kahden viikon aikana MBTC-kouluttajakurssi niiden kouluttajien kouluttamiseksi, jotka tulevai- suudessa järjestävät ja vetävät nuorisotiedotustyön peruskursseja omissa maissaan. Kurssin vetäjänä toimi Jo Labens (Belgia) ja se oli Euroopan neuvoston kanssa solmitun kumppanuussopimuksen keskeisin vuonna 2002 järjestetty päätapahtuma. Osanottajina oli 14 potentiaalista MBTC-peruskurssikouluttajaa, jotka ERYICA:n yhteistyökumppanit 9 maassa olivat nimittäneet. Kaikki osanottajat suorittivat kurssin menestyksekkäästi, ja on odotettavissa, että kansalli- sia peruskursseja järjestetään heidän maissaan ennen vuoden 2003 loppua koska jokaisen heitä nimittänyt järjestö sitoutui tähän. 4. Yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 13 Järjestön yhteistyö Euroopan unionin kanssa (EU:n Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto) on tänä vuon- na keskittynyt Eurooppalaiseen nuorisoportaaliin, joka on Nuorisoyksikön vastuulla (luku 3). 5. Yhteistyö Euroopan unionin kanssa Marraskuun 19. päivänä ERYICA:n puheenjohtaja ja pääsihteeri tapasivat herra Mairessen (EU:n Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto, nuorisoyksikkö, päällikkö) keskustellakseen tulevaisuu- den yhteistyöalueista, erityisesti liitty- en nuorisotiedotusalan jäsenvaltioille annettavien suositusten laatimiseen sen kyselyn pohjalta, johon komissio pyysi jäsenvaltioilta ja ehdokasvaltioilta vastaukset 31. lokakuuta 2002 mennes- sä. Vuoden 2003 alussa komissio laatii kyselyn vastauksiin perustuvan raportin, ja tekee sen jälkeen ehdotukset suosi- tuksiksi jäsenvaltioille. Tämän prosessin toteuttaminen kos- kee myös kymmentä ehdokasvaltiota (Kypros, Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia), ja sitä ohjaa Neuvoston päätöslauselma nuorisoalan eurooppa- laisista yhteistyöpuitteista, annettu 27. päivänä kesäkuuta 2002. Kuluneena vuonna ERYICA sai huomat- tavasti suuremman A-3029-avustuksen (20,000 euroa) kuin edellisinä vuosina. Tämä antoi järjestölle mahdollisuu- den suunnitella Internet-sivustonsa uusimisen, kehittäen sen käyttöä ERYICA-kumppaneiden tieto- ja yhtey- denpitovälineenä, erityisesti mahdol- listua käyttökelpoisten aineistojen ja hyvien käytänteiden jakamisen. Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 14 Yhteistyö EYCA:n ja Eurodeskin kanssa ERYICA on kuluneen vuoden aikana jatkanut yhteistyö- tä näiden kahden verkoston kanssa, erityisesti Euroop- palaisen nuorisoportaalin (katso luku 3) osalta, jossa Euroopan komissio pyysi kolmea verkostoa työskente- lemään yhdessä portaalin pääsisällön kehittämiseksi. On toivottavaa, että kolmen verkoston Yhteenliittymän luominen tätä projektia varten antaa mahdollisuuden sellaisten työmenetelmien ja toimintatapojen kehit- tämiseen, jotka takaavat korkealaatuiset tulokset, sekä aidon tasa-arvoisen yhteistyön, jossa jokainen verkosto sekä antaa panoksensa yhteisiin toimintoihin että hyötyy niistä. Kansainvälinen konferenssi ”The European Dimension of Youth Information” (Nuorisotiedotuksen eurooppa- lainen ulottuvuus, Helsinki, maaliskuu 2002) kokosi yhteen yli sata nuorisotiedotustyöntekijää ERYICA- ja Eurodesk-verkostoista, useimmat heistä edustaen paikallisia ja alueellisia keskuksia. CIMO:n yhteistössä muiden suomalaisten järjestöjen kanssa järjestämässä konferenssissa kiinnitettiin päähuomio teemoihin, jot- ka liittyvät kansainvälisiä mahdollisuuksia Euroopassa koskevaan nuorisotiedotukseen. Seminaaria suunni- teltiin alunperin ERYICA-Eurodesk -yhteistyönä, mutta toivottu yhteistyön taso projektin läpiviemisessä kahden verkoston välillä ei osoittautunut mahdolliseksi konferenssin edetessä. 6. Yhteistyö muiden eurooppalaisten nuorisoalan järjestöjen ja verkostojen kanssa 7. Muut toiminnot ERYICA on kuluuneena vuonna ollut edustet- tuna muiden järjestöjen tapahtumissa, jotka mainitaan Liitteessä A. 14 Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA 14
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 15 Hallitus Vuosi 2002 oli ensimmäinen vuosi, jolloin järjestöä (yleiskokousten välillä) on johta- nut hallitus, joka luotiin 12. yleiskokouksen hyväksymien sääntölisäysten jälkeen (Wien, joulukuu 2001). Kahden uuden hallituksen jä- senen, Saksasta ja Unkarista, valinnan jälkeen on hallituksen kokoonpano seuraava: Puheenjohtaja: • Päivi TIMONEN-VERMA (Allianssi, Suomi) Varapuheenjohtajat: • Ljubo RAICEVIC (MISSS, Slovenia) • Jorge QUEIROS (IPJ, Portugali) Rahastonhoitaja: • Dan McCOOL (YCNI, Iso-Britannia) Jäsenet: • Erich PAUSER (ARGE, Itävalta) • Lisbet BJONE (Forum UIK, Norja) • Zsuzsa BOZO (HAYICO, Unkari) • Reinhard SCHWALBACH (IJAB, Saksa) Pääsihteri: • Jon ALEXANDER (viran puolesta) Hallitus kokoontui vuoden aikana kolme kertaa: • Lissabonissa 8.–10. helmikuuta 2002, IPJ/Portugalin kutsusta • Helsingissä 15.–18. kesäkuuta 2002, Helsin- gin kaupungin nuorisoasiankeskuksen kutsusta • Larnacassa / Kyproksella 28. marraskuuta 2002 (ennen 13. yleiskokouksen alkua). Yleiskokous 13. yleiskokous, johon osallistui yksi edustaja kustakin jäsen- tai yhteistyöjärjestöstä pidettiin Larnacassa Kyproksella 28. marraskuuta – 2. joulukuuta 2002 Kyproksen Nuorisohallituksen kutsusta. Yleiskokous keskusteli mm. ERYICAN strategiseksi suunnitelmaksi vuosiksi 2003–2006 mahdollisesti kehitettävistä avain- alueista ja toiminnoista sekä Eurooppalaisen nuoriso- portaalin jatkokehittelystä. Sihteeristö Järjestön sihteeristö jatkoi toimintaa Pariisissa, kaksi vakituista työntekijää vuonna 2002: pääsihteeri Jon Alexander ja toimistosihteeri Evelyne Bluchet. On yleisesti tiedostettu, että sihteeristöön tarvitaan kolmas työntekijä ja asiasta on keskusteltu 12. yleisko- kouksen jälkeen ja hallituksen kokouksissa. Ideana on, että uusi toimihenkilö keskittyisi ohjelmiin ja palvelui- hin siten, että projektityöntekijä tukisi jäsenjärjestöjä yhteisissä hankkeissa ja hankkien niihin tarvittavia re- sursseja. Valitettavasti tähän saakka ei ole ollut mah- dollista löytää tällaiseen toimeen tarvittavia varoja. Syyskuun 2. päivästä lähtien ERYICA on ollut Eu- rooppalaisen nuorisoportaalin prototyyppivaiheen sisältötoteutukseen (osa Brysselissä, osa Pariisis- sa) osallistuneen toimittajan työnantajana. Marie GUNNARSSONin määräaikainen työsopimus päättyi joulukuussa 2002. Tämän toimintakertomuksen laadin- tavaiheessa portaalin sisältöyhteenliittymä keskusteli Euroopan komission kanssa portaalin sisältötyöhön vuodeksi 2003 osoitettavasta rahoituksen tasosta, joka mahdollistaisi toimittajien aloittaman tutkimus- ja editointityön jatkumisen keskeytyksettä. 8. Järjestön johtaminen Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 15 Jon Alexander Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA:n pääsihteeri
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 16 Tammikuu 15.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä) 21.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Euroopan komission koolle kutsuma kokous (Brysselissä) 21–23.: Neuvoa-antavan neuvoston 7. kokous: ERYICA:a edusti pääsihteeri 29.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä) Helmikuu 6.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä) 8–10.: ERYICA:n hallituksen 2. kokous (Lissabonissa) 19.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Euroopan komission koolle kutsuma kokous (Brysselissä) 23.2.–2.3.: HAYICO.n järjestämä nuorisotiedotustyöntekijöiden Kansainvälinen kurssi (Budapestissa); ERYICA:n pääsihteeri osallistui luennoitsijana Maaliskuu 7–8.: Euroopan paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongressin konferenssi (Krakovassa): ”Nuoret kaupunkiensa ja alueidensa toimijoina; puheenjohtaja osallistui luennoitsijana 21–24.: Eurooppalainen konferenssi (Helsingissä): ”Nuorisotiedo- tuksen eurooppalainen ulottuvuus”; järjestäjinä CIMO yhteis- työssä helsingin Nuorisotiedotuskeskus Kompassin & Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kanssa. Osallistujat ERYICA:n ja Eurodeskin verkostoista (ERYICA oli edustettuna valmisteluryh- mässä) Huhtikuu 4.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Kokous (Brysselissä): Komissio kutsui kolme verkostoa (ERYICA, Eurodesk & EYCA) organisoimaan portaalin sisältöä prototyyppivaiheessa 25.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä) Toukokuu 10–14.: Kansallinen nuorisotiedotuskeskusten konferenssi (Mollina /Espanja); ERYICA:a edusti puheenjohtaja Kesäkuu 3–7.: Kansallinen MISSS:n (Portoroz, Slovenia) järjestämä ”testi”-MBTC-peruskurssi 7.: Yhteisen koordinaatiokomitean 10. kokous (Pariisissa) ERYICA:n ja Euroopan neuvoston välisen yhteistyösopimuksen hallinnoimiseksi 15–18.: ERYICA:n hallituksen 3. kokous (Helsingissä, nuorisoasiainkeskus) 18–19.: Pääsihteerin matka Viroon, käynnit ENTK:ssa ja opetusministeriössä 24–28.: Tekninen avustustehtävä Kyproksessa, Lisbet Bjone (Norja) Heinäkuu 15.: Eurooppalainen nuorisoportaali: ”prototyyppivaihetta” koskevan sopimuksen alkamispäivämäärä (päättyy 15.1.2003) 18.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Euroopan komission koollekutsuma kokous (Brysselissä) Elokuu 6.: Euroopalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä) 12.: ERYICA, Eurodesk ja Eurooppalaisen nuorisokorttiyhdistys (EYCA) perustavat yhteenliittymän Eurooppalaisen nuorisopor- taalin sisällön järjestämiseksi Syys- ja lokakuu 4.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Euroopan komission koollekutsuma kokous (Brysselissä) 5–6.: Euroopan paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongressin Nuorten osallistumista kunnalliseen ja alueelliseen elämään kos- kevan peruskirjan tarkistamista käsittelevän työryhmän 1. kokous (Strasbourg); ERYICA:a edusti pääsihteeri 11–12.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän kokous (Brysselissä) herra Mairessen kanssa + Euroopan komission koolle kutsumat kokoukset 16–20.: Kansallinen Suomen ERYICA verkoston järjestämä ”testi”-MBTC-peruskurssi (Helsinki) 24–25.: Euroopalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä) 29.9.–1.10.: Euroopan neuvoston nuorisokysymyksiä käsittelevän yhteisneuvoston ja neuvoa-antavan neuvoston 8. kokous (Stras- bourg); ERYICA:a edusti pääsihteeri Marraskuu 1.: MBTC-peruskurssin kouluttajakurssin valmisteleva kokous (Antwerpen) 7–9.: Euroopan neuvoston järjestämä Euroopan nuorisoministeri- en 6. konferenssi (Thessaloniki) 25–26.: Euroopan paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongres- sin Nuorten osallistumista kunnalliseen ja alueelliseen elämään koskevan peruskirjan tarkistamista käsittelevän työryhmän 1. kokous (Strasbourg); ERYICA:a edusti pääsihteeri 28.: ERYICA:n hallituksen 4. kokous (Larnaca, Kypros) 28.11.–2.12.: ERYICA:n 13. yleiskokous (Larnaca, Kypros) Joulukuu 3–12.: ”MBTC-peruskurssin kouluttajakurssi (De Haan, Belgia) Liite A 2002 ERYICA:n toimintaa Kursiivilla kirjoitetut tapahtumat eivät olleet järjestön järjestämiä, vaan sellaisia, joihin se (tai sen kumppanuus- järjestöt) osallistuivat, tai jotka olivat tärkeitä järjestön työn kannalta. Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 17 ALANKOMAAT • SKJ - Stichting Kwaliteitsbevordering Jongereninformatie http://www.jip.org • SEC - Stichting Europa Centrum http://www.europacentrum.nl BELGIA • CIDJ - Centre d’Information et de Documentation pour Jeunes http://www.cidj.be • Delta vzw • Fédération Infor Jeunes Wallonie-Bruxelles http://www.inforjeunes.be • In Petto - Jeugddienst Informatie en Preventie http://www.inpetto-jeugddienst.be • Info Ag ESPANJA • INJUVE - Instituto de la Juventud http://www.mtas.es/injuve IRLANTI • NYIMC - National Youth Information Monitoring Committee http://www.youthinformation.ie ISO-BRITANNIA • Canllaw Online http://www.canllaw-online.com • NYA - National Youth Agency http://www.youthinformation.com • YCNI - Youth Council for Northern Ireland http://www.youthcouncil-ni.org.uk • Young Scot Enterprise http://www.youngscot.org ITALIA • CIDG - Centro Informazione e Documentazio- ne Giovanile [Affiliated organisation] http://www.comune.torino.it/infogio/e_n.htm ITÄVALTA • ARGE - Arbeitsgemeinschaft Österreichi- scher Jugendinfos http://www.jugendinfo.at KREIKKA • General Secretariat for Youth http://www.neagenia.gr KYPROS • Youth Board of Cyprus [Liitännäisjäsen] LUXEMBURG • CNIEJ - Centre National d’Information et d’Echanges de Jeunes http://www.youthnet.lu NORJA • Forum for Ungdomsinformas- jonskontor http://www.unginfo.oslo.no • Atlantis Ungdomsutveksling http://www.atlantis-u.no PORTUGALI • IPJ - Instituto Português da Juventude http://www.sej.pt RANSKA • CIDJ - Centre d’Information et de Documentation Jeunesse http://www.cidj.com RUOTSI • CIU - Centrum för Internatio- nellt Ungdomsutbyte [Affiliated organisation] http://www.ciu.org SAKSA • IJAB - Internationaler Jung- endaustausch- und Besucher- dienst http://www.ijab.de SLOVAKIA • ZIPCEM - Association of Youth Information and Counselling Centres http://www.zipcem.sk SLOVENIA • MISSS - Mladinsko Informa- tivno in Svetovalno Sredisce http://www.z-misss.si SUOMI • ALLIANSSI - Suomen Nuoriso- yhteistyö Allianssi ry http://www.alli.fi TANSKA • UI - Ungdomsinformation http://www.ui.dk Liite B ERYICA:n jäsenjärjestöt (tilanne 31. joulukuuta 2002) TŠEKIN TASAVALTA • IDM - Institut deti a mladeze http://www.idm-msmt.cz UNKARI • HAYICO - Magyarorszagi Ifjusagi Informacios es Tanacsa- do Irodak Szovetsege http://www.hayico.ngo.hu VIRO • ENTK - Eesti Noorsootöö Kes- kus [Liitännäisjäsen] http://www.entk.ee Yhteistyöjärjestöt ERYICA on yhteistyössä järjestöi- hin seuraavista maista: Andorra, Bosnia-Hertsegovina, Islanti, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Makedonia (FYROM), Malta, Puola, Romania, Suur-Britannia, Sveitsi, Ukraina, Valkovenäjä ja Venäjän federaatio. VUODEN 2002 TOIMINTAKERTOMUS on hyväksytty ERYICA:n 13. yleiskokokouksessa (Larnaca, Kypros, 28. marraskuuta –2. joulukuuta 2002). Julkaisija: ERYICA (yleishyödyllinen yhdistys) EUROOPAN NUORISOTIEDOTUS- JA -NEUVONTAJÄRJESTÖ 101 quai Branly, F-75740 Paris Cedex 15, France puh. (33) 144.49.13.26 Fax: (33) 140.56.36.14 E-mail: sgeryica@aol.com Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 17
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 18 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 18 http://www.eryica.org http://www.eryica.org/infomo http://www.eryica.org http://www.eryica.org/infomobil http://www.eryica.org http://www.eryica.org/inf http://www.eryica.org http://www.eryica.org/infomobil http://www.eryica.org http://www.eryica.org/infomobil
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 19http://www.eryica.org http://www.eryica.org/infomobil Uudistettuja internetpalveluja 12 000 nuorisotiedotustyöntekijälle ja nuorille Euroopassa on yli 12 000 nuorisotiedo- tus- ja -neuvontatyöntekijää. On ensi- arvoisen tärkeää, että internetissä on hyvä työväline, josta on helppo löytää tietoa nuorille ja nuorisotiedotustyön- tekijöiden verkkosivut, jota nuorisotie- dotuksen parissa työskentelevät voivat käyttää päivittäisessä työssään. ERYICA avaa loppuvuodesta 2003 uudistetun Nuorisotiedotustyön ammattilaiskanavan internettiin, http://www.eryica.org sekä uudistetun INFOmobil-portaalin nuorille Euroopan matkaajille http://www.eryica.org/infomobil mobil g fomobil
20 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 21 nuorisotiedotuksen etiikasta Jo Labens, Belgia 21 13 kysymystä
22 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 1. Onko tiedon oltava aina täydellistä, vai voidaanko jotain jättää tietyistä syistä kertomatta? 2. Tuleeko tiedolle asettaa rajoituksia sosiaalisin, moraalisin tai oikeudellisin perustein? 3. Voidaanko nuoria auttaa tilanteissa, joissa tavalla tai toisella ollaan laillisuuden rajamailla tai mennään lain rajojen yli? 4. Ovatko ”moniarvoisuus” ja ”neutraalius” mahdollista, ja kumpaa pitäisi painottaa? 5. Ovatko kytkennät nuorisotiedotus- ja -neuvontakeskusten ja viranomaisten tai poliittisten organisaatioiden välillä mahdollisia? 6. Voivatko nuoret esiintyä nimettöminä kaikissa tilanteissa 7. Sitooko nuorisoneuvontatyötä tekeviä vaitiolovelvollisuus ja onko heillä ammattisuoja lain edessä (kuten esimerkiksi lääkäreillä ja psykiatreilla)? 8. Miten nuorisotiedotuskeskus menettelee tilanteissa, joissa nuoren ja hänen vanhempiensa välillä on meneillään konflikti? 9. Onko tiedon oltava aina ilmaista, vai voidaanko tietyissä tilanteissa osa kuluista periä? 10. Voidaanko mainonta sallia nuorisotiedotusjulkaisuissa? 11. Onko rahoittajataholla tai keskuksen hallintoelimen jäsenillä oikeus nähdä keskuksen rekistereitä tai vaikuttaa työn menetelmiin? 12. Onko asiakkailla oikeus nähdä itseään koskevat tiedot ja voivatko he korjata virheelliset tiedot? 13. Minkä ammattialojen edustajien tulisi kuulua nuorisotiedotus- ja -neuvontakeskuksen henkilökuntaan? 13 kysymystä nuorisotiedotuksen etiikasta
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 23 1 Jo Labens, 13 kysymystä nuorisotiedotuksen etiikasta, http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/jolabens.html 2 Milla Härmä, työskentelee Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa osa-aikaisena nuoriso-ohjaajana Belgialainen nuorisotiedotustyön guru Jo Labens1 on tehnyt 1990-luvulla kolmentoista kysymys- tä nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön eettiseen peruspohdintaan, joita työntekijät voivat joko yksittäin tai työyhteisön kanssa pohtia tai joita voi nuorisotiedotusta opiskeleva käyttää apunaan. Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa työskentelevä sosionomi Milla Härmä2 on jatkanut kysymysiin alakysymykset: JL 1. Onko tiedon oltava aina täydellistä, vai voi- daanko jotain jättää tietyistä syistä kertomatta? MH: - Miksi jotain voisi tai pitäisi jättää kerto- matta? Missä tilanteessa ja mistä syistä se olisi oikeutettua? Jääkö täydellinen informaatio an- tamatta aina tarkoituksettomasti, pyrkimyksen ollessa kohti täydellistä tietoa? JL 2. Tuleeko tiedolle asettaa rajoituksia sosiaali- sin, moraalisin tai oikeudellisin perustein? JL 3. Voidaanko nuoria auttaa tilanteissa, joissa tavalla tai toisella ollaan laillisuuden rajamailla tai mennään lain rajojen yli? MH: - Kumpi katsotaan tärkeämmäksi, nuoren hy- vinvointi vai lain noudattaminen? Vaikka nuoren etu menisikin lain noudattamisen edelle, voiko virkamies toimia lakia vastaan? Voiko virkamies toimia ikään kuin passiivisesti, sulkea silmänsä, vai onko hänen aina aktiivisesti noudatettava lakia? On huomioitava, että laki ja moraali eivät välttämättä ole sama asia. JL 4. Ovatko ”moniarvoisuus” ja ”neutraalius” mahdollista, ja kumpaa pitäisi painottaa? JL 5. Ovatko kytkennät nuorisotiedotus- ja neu- vontakeskusten ja viranomaisten tai poliittisten organisaatioiden välillä mahdollisia? MH: - Miksi tiedon tulee olla puolueetonta? Eikö se voisi asiakkaiden tarpeiden mukaan olla puo- lueellistakin? Mitä tarkoitusta puolueettomuus palvelee? Millä tavalla tiedon tulisi olla puolu- eetonta? Mitä puolueettomuus tiedon kohdalla tarkoittaa? JL 6. Voivatko nuoret esiintyä nimettöminä kaikissa tilanteissa? MH: Miksi kaikissa tilanteissa tulisi voida esiintyä ni- mettömänä? Mikä on nimettömyyden tarkoituksenmu- kaisuus? Esimerkiksi laittomista asioista puhuminen, miten se taas sopii pohdiskeluun lain noudattamises- ta? Missä tilanteissa nimettömyys-sääntöä rikotaan ja onko oikein tehdä se joskus? JL 7. Sitooko nuorisoneuvontatyötä tekeviä vaitiolo- velvollisuus ja onko heillä ammattisuoja lain edessä (kuten esimerkiksi lääkäreillä ja psykiatreilla)? JL 8. Miten nuorisotiedotuskeskus menettelee tilanteis- sa, joissa nuoren ja hänen vanhempiensa välillä on meneillään konflikti? MH: Yksilön käsite, nuoren yksilön oikeudet omaan itseensä? Ketä nuorisotiedotuskeskus palvelee, nuorta vai vanhempia? Nuoren oikeus asioida ilman kolman- nen osapuolen mukaantulosta? JL 9. Onko tiedon oltava aina ilmaista, vai voidaanko tietyissä tilanteissa periä maksua? JL 10. Voidaanko mainonta sallia nuorisotiedotusjulkai- suissa? JL 11. Onko rahoittajataholla tai keskuksen hallintoeli- men jäsenillä oikeus nähdä keskuksen rekistereitä tai vaikuttaa työn menetelmiin? JL 12. Onko asiakkailla oikeus nähdä itseään koskevat tiedot ja voivatko he korjata virheelliset tiedot? JL 13. Minkä ammattialojen edustajien tulisi kuulua nuo- risotiedotus- ja neuvontakeskuksen henkilökuntaan? MH: Onko tarkoitus se, että nuori saa kaiken tiedon nuorisotiedotuskeskuksesta? Onko se mahdollista? Onko nuoren kannalta oikeutettua, että hänen täytyy kääntyä nuorisotiedotuskeskuksesta edelleen mui- den tahojen suuntaan? Vastaavatko toisiaan se, millä nuorisotiedotuskeskus itseään markkinoi ja nuorisotie- dotuskeskuksen todellisuus? 13 kysymystä nuorisotiedotuksen etiikasta ja lisäpohdintaa Milla Härmä
24 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 25 Nuorisotiedotuksen etiikka Milla Härmä 25 Nuorisotiedotuksen etiikasta ei ole aikaisemmin juurikaan kirjoitettu. Artikkelissani tartun tähän haasteelliseen tehtävään ja esittelen hieman sekä etiikan ja erityisesti ammattietiikan pe- rusteita että myös konkreettisempia eettisiä kysymyk- siä nuorisotie- dotustyössä. Tarkoituksenani on hahmotella, millaisia asioi- ta nuorisotie- dotukselle ja nuorisotie- dotustyön- tekijöiden ammattikunnalle ominainen etiikka voi pitää sisällään. Etsin viittauksia ja yhtymäkohtia nuoriso- tiedotustyölle läheisten ammattien etiikasta ja koetan soveltaa niitä erityisesti nuorisotiedotusta koskeviksi, samalla ammattien eettisten kysymyksien eroavaisuuksia pohtien. Artikkeli on kirjoi- tettu suomalaisen nuoriso- tiedotuksen näkökulmasta, myös lähdeaineisto on pääosin suomalaista.
26 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Mitä sana etiikka oikeastaan tarkoittaa ja mitä tekemistä sillä mahtaa olla nuorisotiedotuksen kanssa? Kuuluuko etiikan pohtiminen ainoas- taan etiikan tutkijoille omissa kammioissaan vai voiko se kuulua jokaisen nuorisotiedotuspisteen ja -keskuksen arkipäivään? Etiikka mielletään joskus asioihin ulkoapäin liimatuksi käsitteek- si, jolla ei juurikaan ole merkitystä käytännön työlle. Väitän, että näin asia ei kuitenkaan ole, etiikka kuuluu nuorisotiedotustyöhön, niin sen teoreettisiin perusteisiin kuin jokaisen nuoren kohtaamiseenkin. Nuorisotiedotustyö sisältää monenlaisia eettisiä valintatilanteita usealla eri tasolla, joita päivittäisissä toimissa ja rutiineis- sa ei välttämättä tule tiedostettua. Nuorisotie- dotuksen etiikan systemaattisempi tarkastelu tekee työn etiikasta konkreettisempaa. Se toimii toivottavasti askeleena ammatin kuvan syven- tämiseen ja työhön liittyvien eettisten valinta- tilanteiden parempaan tiedostamiseen. Ehkäpä etiikka voikin vieraan tuntuisen yläkäsitteen sijasta olla jokaisen nuorisotiedotustyöntekijän apuväline oman työn ja toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä? Nuorisotiedotus koostuu monesta erilaisesta yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta: Nuorisotie- dotuksessa on kyse niin puhtaasti tiedotuksesta, uuden teknologian valjastamisesta tiedotuskäyt- töön kuin yksittäisen nuoren kasvun tukemises- takin. Tämä sillisalaattimainen olemus asettaa haasteensa nuorisotiedotukselle ja sen etiikalle. Kuten nuorisotiedotus itsekin, nuorisotiedo- tuksen etiikka koostuu monesta eri palasesta. Nuorisotiedotuksen etiikan voidaan katsoa ole- van jonkinlainen yhdistelmä eri ammattialojen etiikasta, kuitenkin sen erityiset ominaispiirteet lisäksi huomioon ottaen. Timo Airaksisen mukaan tiettyjä ammatteja, joihin nuorisotiedotuskin kuuluu, voidaan kutsua uusintamisammateiksi. Nuorisotiedotustyöllä on esimerkiksi opettajien ja lääkärien ammatteihin verrattavissa oleva sosiaalinen palvelutehtävä, jota taas vaikkapa liike-elämän ammateilla ei ole. (Airaksinen 1991, 11.) Uusintamisammattien perimmäinen tehtävä on kulttuurin uusintaminen, ja tämä asettaa kaikille uusintamisammateille samansuuntaiset raamit, kun puhutaan niiden etiikasta (s.12). Uusinta- misammateiksi voidaan kutsua nuorisotiedotusta lähellä olevan kasvattajan yläkäsitteen alle kuu- luvia ammatteja kuten opettajan, oppilaanohjaa- jan ja ”tavallisen” nuorisotyöntekijän ammatit. Uusintamisammattien alle voidaan lukea myös tukemiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen perus- tuvat ammatit, joiksi voidaan laskea esimerkiksi sosiaalityöntekijän ja hoitotyön ammatit. Lisäksi nuorisotiedotusta lähellä voidaan katsoa olevan tiedottamiseen liittyvät kuten toimitta- jan ja tiedottajan ammatit, jotka eivät niinkään enää mahdu uusintamisammattien alle. Ehkäpä nuorisotiedotustyöntekijän toimenkuva löytyy jostain kasvattajan, sosiaalityöntekijän, asiakas- palvelijan ja informaatikon välimaastosta? Aika lähellä nuorisotiedotustyöntekijän toimenkuvaa voisi olla ainakin jossain määrin kasvatuksen piiriin kuuluva mutta siitä silti irrallaan oleva oppilaanohjaajan ammatti. Kaikkiin näihin am- matteihin kuuluvat omat eettiset kysymyksensä, jotka ovat jossain määrin samoja nuorisotiedo- tuksen kanssa. Nuorisotiedotuksen etiikka
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 27 Nuorisotiedotuksen etiikan voidaan katsoa muo- dostuvan kahdesta tasosta. Yleinen ammatti- etiikka koskee kaikkia ammatteja, se määrittelee mistä etiikassa ylipäätään on kyse ammattien maailmaan sovellettuna. Yleisen ammattietiikan lisäksi nuorisotiedotuksen etiikasta löytyy myös toinen taso, nuorisotiedotuksen sisäinen etiikka. Tämä pitää sisällään erityisesti nuorisotiedo- tuksessa esiintyvät eettiset valintatilanteet. Jo edellä mainittujen ammattien etiikasta löytyy yhtymäkohtia myös nuorisotiedotuksen sisäiseen etiikkaan. Eettiset kysymykset vaikkapa asiantuntijan vastuusta, joihin nuorisotiedotustyöntekijä työssään törmää, koskevat myös mm. opettajaa ja oppilaanohjaajaa. Muita tällaisia nuorisotie- dotuksen sisäisen etiikan piiriin kuuluvia kysy- myksiä ovat esimerkiksi nuoren ja työntekijän kohtaamiseen liittyvät eettiset valintatilanteet, hyvän lehtimiestavan mukainen tiedottaminen asioista ja toisaalta taas vaikkapa rahoituksen ja mainonnan vaikutukset nuorisotiedotukseen. Nuorisotiedotuksen etiikka ei synny pelkästään muiden ammattien etiikkaa yhdistelemällä. Nuorisotiedotuksen kansainväliset periaatteet muodostavat nuorisotiedotuksen etiikan pe- rustan, mutta siihen vaikuttavat myös muut tekijät. Voidaan katsoa, että rahoittajataho, joka useimmissa tapauksissa nuorisotiedotuspisteiden ja -keskusten kohdalla on kunta tai kaupunki, sanelee myös omat arvonsa, jotka osaltaan määrittävät nuorisotiedotuksen etiikkaa ja sen toiminnan päämääriä. Usein tähän väliin omat ohjeensa asettavat vielä kaupungin viraston arvot eli esimerkiksi nuoriso- tiedotuskeskus Kompassin tapauksessa Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen arvot, jotka noudattelevat luonnollisesti kaupungin virallisia arvoja joillakin tietyillä painotuksilla maustettu- na. Näiden jo selkeämmin määriteltyjen arvojen ja periaatteiden yläpuolella voidaan katsoa olevan yhteiskunnan arvot, sekä ilmeiset että piilotetut, jotka viime kädessä määrittävät niin nuorisotiedotuksen kuin kaiken yhteiskunnassa tapahtuvan inhimillisen toiminnankin etiikkaa. Yhteiskunta tässä yhteydessä ei tarkoita vain kansallista yhteiskuntaa, laajemmassa merkityk- sessä yhteiskunnalla tarkoitetaan sitä sosiaalista ja poliittista ympäristöä, jossa yksilöt elävät ja muodostavat arvomaailmaansa, ja joka asettaa tietyt rajat ihmisen ja yhteisöjen toiminnalle. Pelkkien arvojen lisäksi nuorisotiedotukselle asettavat rajoja nuorisotiedotukseen liittyvät yhteiskunnan instituutiot ja luonnollisesti Suomen laki. Esimerkiksi nuorisoasuntojen välittämiselle ja asukkaiden valinnalle ovat Arava-rajoitukset asettaneet hyvinkin tarkat kri- teerit. Nuorisotiedotustyöntekijän ei siis tarvitse kohdata eettisiä valintatilanteita asuntojen jaon kohdalla, säännöt on määritelty jo jossain muualla. Nuorisotiedotuksen etiikka
28 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Mitä etiikka on? Mitä sana etiikka itse asiassa tarkoittaakaan ja erityisesti, mitä se tarkoittaa silloin kun siitä puhutaan ammattien ja tässä tapauksessa nuo- risotiedotustyön kohdalla? Etiikka ei yleisesti ottaen (eikä myöskään filosofia sen yläkäsittee- nä) luo jotakin tiettyä yleistä teoriaa, jota voisi soveltaa suoraan yksityistapauksiin. Timo Airak- sisen mukaan etiikkaa voidaan pitää filosofisena menetelmänä, joka käyttäjänsä tiedon luovuuden ja kypsyyden ansiosta valaisee eettisten ongel- mien luonnetta ja ratkaisuja (Airaksinen 1991, 14). Etiikkaa voidaan ajatella arvokeskustelun välineenä ja toisaalta tutkimusalana, joka ar- vokeskustelun yhteydessä ohjaa intuitioitamme oikeaan suuntaan. Etiikan tutkimus luonteeltaan itsenäisenä ja olemassa olevasta arvokeskus- telusta riippumattomana auttaa arvioimaan mahdollisten arvopohdintojen lopputulosten pätevyyttä. Etiikka on jatkuva pyrkimys nähdä yhteiskunta, kulttuuri ja arvokeskustelu niiden ulkopuolelta käsin. Etiikka on ihmisen ponniste- lua elää yhä paremmin, voittaen oman itsekkyy- den ja lyhytnäköisyyden ongelmat. (Airaksinen 1993, 19–22) Suomalaisen soveltavan etiikan pioneerien Matti ja Heta Häyryn mukaan filosofinen etiikka on jaettavissa kahteen osaan, teoreettiseen ja käytännölliseen. Teoreettinen etiikka tutkii lähinnä yleisiä ihmisen toimintaa ja asennoitu- mista koskevia kysymyksiä kuten arvoja ja niiden olemusta, sääntöjen luonnetta ja moraalisten väitteiden loogisia yhteyksiä keskenään. Teo- reettisella etiikalla on lähinnä epäsuora yhteys kaikkeen inhimillistä toimintaa käsittelevään ajatteluun. Häyryjen esimerkissä terveyden- huollon lait ja säädökset perustuvat oletuksiin arvoista, normeista ja niiden välisistä siteistä, mutta nämä oletukset ovat hyvin harvoin selvinä säädösten laatijoiden mielissä. Käytännöllinen eli soveltava etiikka taas pyrkii paneutumaan suoremmin reaalimaailman pulmakysymyksiin (Häyry, 1987). Soveltavan etiikan tehtävänä on useimmiten selvittää, minkälaisia seuraamuksia tiettyjen toi- mintatapojen noudattamisella voi olla erilaisissa olosuhteissa sekä vertaamaan kyseisiä seurauk- sia niihin arvoihin, normeihin ja ennakko-ole- tuksiin, joita toimijoilla alun perin toimintaansa koskien oli. Pahan ristiriidan ilmetessä jonkun tarkastellun ryhmän moraalisten vakaumusten seurausten valossa, soveltava etiikka voi osoit- taa ristiriidan ja antaa ryhmälle mahdollisuuden punnita toimintansa perusteita uudelleen. Ab- soluuttisiin tuloksiin ei päästä, eikä niihin edes uskota tai pyritä. (Häyry & Häyry, 139–140.) Nuorisotiedotuksen etiikka
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 29 Airaksisen ja Häyryjen etiikan määritelmät ovat filosofian ammattilaisten ja vieläpä analyyttisen koulukunnan edustajien tekemiä, etiikkaa on mahdollista lähestyä myös hieman erilaisista näkökulmista. Esimerkiksi teologinen käsitys etiikasta poikkeaa jonkun verran filosofisesta. Toinen tapa lähestyä etiikkaa on etsiä konk- reettisempia ohjeita toiminnalle, analyyttisen perimmäisten perustelujen etsimisen jäädessä vähemmälle. Esimerkkinä tästä vaikkapa Jaana Venkulan määritelmä, joka korostaa etiikan muu- tosta: Etiikan, mukaan luettuna ammattietiikka, yksi olennainen ominaisuus on sen muuttuvuus. Vaikka varsinkin teoreettisen etiikan tavoitteena onkin yleispätevä eli universaali etiikka, erilais- ten yhteisöjen (ja yksilöiden) etiikka tai parem- min sanottuna etiikan soveltaminen yhteisön käytäntöihin on saavutetun pysyvän tilan sijasta alati elävä prosessi. Mitä elävämpi ja yksilöiden omia arvovalintoja vaativa prosessi se on, sitä parempi mahdollisuus sillä on koskettaa aitoon olemassa olevien tapahtumien virtaan ja todel- lisuuteen. Näin ollen myös eettisen pohdinnan tuloksena syntyvät yhteiskunnalliset ratkaisut eli toimintatavat ovat hyödyllisempiä, todellisuutta vastaavampia. (Venkula 1992, 3.) Ei niin teoreettista etiikan määrittelyä edustaa vaikkapa Martti Lindqvistin määritelmä, jonka mukaan päinvas- toin kuin analyyttisessä filosofiassa on totuttu ajattelemaan, vain pieni osa moraalista on rationaalista syy- ja seuraussuhteiden selvittelyä. Lindqvis- tin mukaan moraalia voidaan kuvailla myötäelämisen kykynä. Moraalinen oivallus ja teko syntyvät ihmisen saadessa oman eläytymisen- sä kautta kosketuksen toisen ihmisen kokemukseen. Etiikassa on kysymys ih- misen mahdollisuudesta asettua aidosti lähimmäisen asemaan, etiikka lähenee tässä määritelmässä siis empatiaa. (Lindqvist 2002, 80.) Nuorisotiedotuksen etiikka
30 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Mitä ammattien etiikalla tarkoitetaan? Kun nuorisotiedotuksen etiikkaan ja ylipäätään am- mattien etiikkaan poraudutaan juuriin asti filosofiselta kannalta katsottuna, etiikkaa voidaan Timo Airaksisen sanoin luonnehtia yrityksenä perustella ammatin tuomia valintoja ja toimintaa siten, että systemaattisesti pää- dytään parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Jotta eettisissä kysymyksissä päästäisiin arkiajattelua syvemmälle, on paneuduttava tutkimaan valintoja ohjaavia erilaisia periaatteita ja niiden päämäärien joukkoa, johon nämä ammatin tuomat valinnat tähtäävät. (Airaksinen 1991, 13.) Ammattien etiikka perustuu pitkälle ammatin eli profes- sion käsitteeseen. Ammattilaisen asema yhteiskunnassa lisättynä työhön ja tietotaitoon, ammattilaisen oikeudet ja velvollisuudet, osaaminen, asema ja auktoriteetti tuottavat ammatin ja ammattilaisen. Esimerkiksi lääkä- rin ammatti lasketaan professioksi eli lääkäriä voidaan kutsua ammattilaiseksi mutta satunnaisia lääkärin töitä tekevää ei ammattilaiseksi voi laskea. (Airaksinen 1991, 25–26.) Ammattikuntia määrittelee niiden kykenevyys palvella oikeita, yhteiskunnan jäsenten hyväksymiä arvopäämääriä, kuten terveyttä, tasa-arvoa, turvallisuut- ta ja hyvinvointia (s. 27). Nämä yhteiskuntaa palvelevat arvopäämäärät erottavat ammatit eli professiot puoli- professioista. Puoliprofessioksi voidaan laskea vaikkapa insinööri, jonka ammatti ei varsinaisesti edellytä omaa arvomaailmaa, insinööri voi hyödyntää taitoansa minkä tahansa organisaation sisällä. Esimerkiksi inhimillinen kasvu on arvopäämäärä, joka voidaan lukea kaiken kasva- tuksen ja nuorisotiedotuksenkin päämääräksi ja arvoksi. (s. 28.) Terho Pursiainen määrittelee ammattien etiikan sitou- tumisen etiikaksi, jossa ammattia = arvoyhteisöä ja ammattieetosta = ammattiarvoja tarkastellaan moraalin näkökulmasta. Yhdessä ammattiin sitoutuneet muodos- tavat arvoyhteisön, jossa ollaan sidoksissa kahtaalle. Toisaalta arvoyhteisö on sidoksissa yhteisiin arvoihin ja toisaalta taas kollegoihin. Yhteiseen arvomaailmaan kuuluu paitsi arvoja, normeja, hyveiden ja paheiden määritelmiä, myös yhteisiä uskomuksia, yhteinen kieli ja yhteinen näkökulma maailman asioihin. (Pursiainen 2002, 37.) Pursiaisen mukaan professio on toinen nimitys vaativalle asiantuntija-ammatille (engl. profession), joka erotetaan kirjallisuudessa muista ammateista tai elinkeinoista (engl. Occupation) vaihtelevin perustein. Professioille on ominaista monopoli johonkin vaativaan asiantunte- muksen alaan, jota edellyttää sitoutuminen asiantun- temuksen antamiseen yksilön eli asiakkaan käyttöön. Joskus ammattisitoumus voi olla julkinen toimitus kuten lääkärien Hippokrateen vala, joskus se taas ymmärretään annetuksi sanattomasti pelkästään sillä, että ammattilai- nen astuu julkisesti alalle ja tarjoaa palveluksiaan niitä tarvitseville. (Pursiainen 2002, 41.) Toinen profession eli ammatin tyypillinen ominaispiirre on ammattilai- sen ja asiakkaan välinen luottamussuhde. Ammatillisen sitoumuksen perussisältönä on lupaus käyttää asian- tuntemustaan asiakkaan hyväksi nimenomaan asiakkaan omasta näkökulmasta, voidaan sanoa että ammattilainen on asiakkaansa agentti eli asiamies (tai –nainen). Nuori- sotiedotuksenkin etiikan yhdeksi avainkysymykseksi voi muodostua opettajan etiikkaan läheisesti liittyvä agent- tiuden kysymys. Kenen agentiksi opettaja mielletään? Onko opettaja yhteiskunnan agentti, joka toimii poliit- tisen prosessin määrittelemän arvomaailman perustalta vai onko hän pikemminkin oppijan agentti, joka hyväksyy lähtökohdakseen oppijan oman arvomaailman? Ehkäpä hän on oppijan vanhempien agentti? (Pursiainen 2002, 42.) Pääosin samat kysymykset koskevat myös nuoriso- tiedotusta. Kenen agentti nuorisotiedotustyöntekijän katsotaan olevan? Nuorisotiedotuksen etiikka
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 31 Yksi ongelma nuorisotiedotuk- sen sovittamisessa profession muottiin ainakin toistaiseksi on sen uutuus ammattien maailmassa, ja työntekijöiden ammattitaustojen kirjavuus. Esimerkiksi muut uusinta- misammatit kuten opettaja saavat pätevyytensä valvotuissa oloissa eri oppilaitoksissa, joiden toimintaa ja tavoitteita säätelevät normit yhteiskunta on asettanut (Toukonen 1991, 105). Nuorisotiedotustyönte- kijöiden koulutukselle ei löydy ainakaan toistaiseksi selkeätä normistoa, kattavaa erityiskou- lutusta ei ainakaan vielä ole olemassa. Koulutusta kehite- tään parasta aikaa. Toisaalta taas nuorisotiedotustyön etu tällä hetkellä verrattuna vaik- kapa opettajan ammattiin on sen tuoreus. Opettajan työtä säätelevät monenlaiset lojali- teettivaateet opettajayhteisöä ja hallintoa kohtaan sen jo liiallisenkin professionaalistu- misen myötä (s. 107). Kaiken ammattietiikan poh- jana toimii ammattien oi- keuttaminen, joka ei aina ole ongelmatonta. Ammattien oikeuttaminen tapahtuu niiden arvopäämäärien pohjalta, joita ammattilainen on sitoutu- nut tavoittelemaan ja jotka muodostavat hänen auktori- teettinsa perustan. Airaksisen mukaan ongelmia voi tuottaa ensinnäkin se, että vaikka arvot ja päämäärät ovatkin kaunii- ta ja tärkeitä, voivat ne olla mahdoton toteuttaa yhteis- kunnallisessa todellisuudessa. (Airaksinen 1991, 35.) Yleisem- mäksi esimerkiksi voidaan ottaa kasvattamisen oikeutus, joka koskee myös nuorisotiedotuksen oikeutusta. Kysymys kuuluu, onko kasvatus vain kasvamaan auttamista, henkisen kasvun tukemista vai ennemminkin lasten ja nuorten yhteiskuntaan sopeuttamista? Kasvattajan työ tähtää henkiseen kasvuun joka luonnollisesti antaa syyn ja perustan koko toiminnalle, mutta ottaa huomioon tilan- teen mukaan muitakin tekijöitä (s.35). Kasvatuksen kohdalla voidaan kuitenkin pohtia, onko kasvatuksen todellinen päämää- rä henkisen kasvun tukemisen asemesta sittenkin pohjimmil- taan kulttuurin uusintaminen sukupolvelta toiselle? Ja kumpi näistä perusteluista otetaan toiminnan lähtökohdaksi? Kasvattamisen arvoideologian ja kulttuurinsiirtotehtävän yhteensopimattomuus keske- nään saattaa tuottaa vai- keuksia. Airaksinen väittää, että jos kasvatuksen tehtävä on vain siirtää kulttuuria, se ei voi luoda samalla uutta kulttuuria. Jos yhteiskunta, jonka kulttuuria eteenpäin siirretään ei ole oikeudenmu- kainen, myös kulttuurin siirto tarkoittaa joissakin tapauksis- sa kulttuurin ongelmallisten piirteiden eteenpäin siirtämis- tä. Ideologian ja todellisuuden ristiriidan ymmärtäminen lisää Airaksisen mukaan ammatin harjoittajien mahdollisuuksia vaatia itselleen enemmän sananvaltaa yhteiskunnan parantamisessa ja tämä taas vahvistaa ammatin perusteita. (Airaksinen 1991, 35–38.) Nuorisotiedotuksen etiikka
32 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Toinen ammattien oikeutusta kohtaava ongelma, joka ainakin jossain mielessä tuntuu koskevan nuorisotiedotusta siinä missä monia muitakin ammatteja, on arvoväitteiden epäselvä määritte- ly. Arvoväitteet tai arvopäämäärät, joihin amma- tin edustajat pyrkivät, voivat olla liian suppeita tai liian laajoja ammattien todellisen toiminnan osina tai lähteinä. Tavoitteena ovat kirkkaat päämäärät, mutta ongelmallisemmassa tilantees- sa ne voivat jäädä hahmottomiksi. (Airaksinen 1991, 35.) Toimivatko nuorisotiedotuksen kan- sainväliset periaatteet, joita arvopäämääriksikin voidaan kutsua, konkreettisen toiminnan läh- teenä? Arvopäämäärät on määriteltävä tarpeeksi selkeästi, jotta ne voivat toimia ammatin oikeu- tuksena ja toiminnan perusteluina. Jokapäiväi- nen toiminta kävisi varmaankin hankalaksi, jos esimerkiksi jokainen nuoren kohtaaminen tulisi aloittaa arvopäämäärien kertaamisella. Arvopää- määrien eli nuorisotiedotuksen kansainvälisten periaatteiden tulisikin vaikuttaa selkeästi mää- riteltyinä kaiken toiminnan taustalla, suuntaa ja perusteluita toiminnalle antaen. Kolmas Airaksisen esiin nostama ammattien oikeutusta kohtaava pulma koskee erityisesti Airaksisen määrittelyn mukaan niin sanottuja ”heikkoja” ammatteja, joihin nuorisotiedo- tuksenkin voidaan esimerkiksi sosiaalityön ja opetuksen ohella katsoa lukeutuvan. ”Koviksi” ammateiksi voidaan lukea selkeämmin liiketoi- minnan piiriin lukeutuvat ammatit kuten juristin tai kaupan alan ammatit, joissa työ rajautuu selkeämmin siitä saatavan maksun perusteella. Heikkojen ammattien ongelma koskee egoismia ja altruismia - tulisiko ammatin harjoittami- nen rajata tiukasti työajan puitteisiin, vai onko esimerkiksi sosiaalityöntekijä velvollinen altruistisesti auttamaan ja palvelemaan asiakkaitaan myös työn ulkopuolella, omalla kustannuksellaan? Helpommin kuin vahvojen ammattien kohdalla, heikoissa ammateissa työt voivat kulkeu- tua mukaan myös työajan ulkopuolelle. (Airaksinen 1991, 41.) Toisaalta tämä pätee yleisimminkin niin sanottuihin kutsumusam- matteihin, työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät. Ammateissa, jotka tähtäävät jossain mielessä ihmisten autta- miseen ja tukemiseen, ja joissa kohtaamisen osapuolina ovat työntekijä ja asiakas, Airaksinen suosittelee eettisenä ohjee- na apaattista suhtautumista asiakkaaseen. Apaattisuus tässä yhteydessä tarkoittaa toimintaa ilman persoonallisia tunteita, ei apatiaa ymmärrettynä velttoutena tai välinpitämättömyytenä. Työntekijän tulisi esimerkiksi nuorisotiedotuksessa suhtautua nuoreen apaattisesti eli tunteettomasti, vaikka nuorella onkin oikeus tunteisiin asiakassuhteessa. Airaksisen mukaan tunteet eivät auta ammattilaista toiminnassaan tai eivät lisää sen arvoa tai suotavuutta, asiakkaan ja ammattilaisen yhteinen intressi on ongelman poistaminen (tai voimavarojen etsiminen jos ongelma- keskeisestä ajattelusta halutaan pyrkiä eroon). Ammattilainen edustaa silti ulospäin sympatiaa, koska se toivottavasti lisää asiakkaan turvallisuuden tunnetta ja näin ollen edistää asiakkaan asiaa. Airaksisen mukaan apaattinen asenne tuottaa pitkällä aika- välillä parhaan tuloksen asiakassuhteissa. Myös koulutus palveluammateissa tähtää apatian levittämiseen, sillä se on arvoperustaisten ammattien välttämätön toiminnan ehto. (Airaksinen 1991, 44.) Tästä voidaan tietysti olla toki eri mieltäkin. Olennaisinta kuitenkin on, että asenne nuoriin asiak- kaisiin suhtautumisessa on perusteltu. Kysymys kuuluu, minkä- lainen asenne tuottaa parhaan tuloksen, ilman että työntekijän oma persoona kärsii liiallisesta itsensä likoon laittamisesta. Turha eläytyminen eli nuoren tunteiden kokeminen omina murheina on työntekijälle kohtuuton vaatimus (s. 44). Myönteisten tunteiden myötäeläminen voi olla helpompaa ja palkitsevampaa ja näin ollen herkemmin toteutuvaa kuin kielteisten tunteiden myötä- eläminen. Työntekijän olisi hyvä olla tietoinen tästä ja huomata myötäelämisen mahdollinen vaikutus toimintaan. Nuorisotiedotuksen etiikka
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 33 Nuorisotiedotuksen kohdalla voidaan kysyä, voiko nuorisotiedotusta lukea ammatiksi eli professioksi, jos profession keskeiset tunnusmer- kit ovat suljettu koulutus, suojattu tieto sekä professioiden itse valvoma koulutus, koulutuk- seen rekrytointi, koulutuksen ja tätä kautta itse professioon rekrytoituminen? En puutu tässä artikkelissa tähän kysymykseen sen syvemmin, vaan käsittelen nuorisotiedotusta ammattina ammattien joukossa ja etsien yhtymäkohtia pro- fessioiden ammattietiikasta niissä kohden kuin niitä löytyy huolimatta siitä, onko nuorisotie- dotus toistaiseksi professio. Näyttäisi siltä, että profession ja ammattilaisuuden suuntaan ollaan nuorisotiedotuksen kohdalla joka tapauksessa menossa, esimerkiksi koulutusta systematisoi- daan parasta aikaa. Eettisiä ohjeita pidetään eräänä kriteerinä ammatin professionaalisuudelle (Tirri 2002, 24). Nuorisotiedotuksen periaatteita voidaan tarkastella myös eettisenä koodistona, mut- ta periaatteiden ulottamiseksi jokapäiväiseen työhön kaivataan yksityiskohtaisempaa eet- tisten kysymysten tarkastelua. Ohjeiden ei pitäisi olla kuitenkaan niin yksityiskohtaiset, ettei niitä pystytä enää soveltamaan kaikkiin toimipisteisiin. Esimerkiksi opettajan eettiset ohjeet on tarkoituksellisesti suunniteltu sillä tavalla väljiksi, etteivät ne tarjoa konkreettisia vastauksia ammatin tuomiin valintatilanteisiin ja myös siten, että ne soveltuisivat mahdolli- simman monen työntekijän työhön. Varsinaisten toimintaohjeiden sijaan eettiset ohjeet toimivat muistuttajina ideaaleista, joihin kasvattajien tulisi pyrkiä. (s.25&27.) Terho Pursiaisen mukaan rehti ammattieettinen koodi ei kuitenkaan tukeudu tyhjän puheen taktiikkaan, joka sallii sanoa näennäisesti merki- tyksellisiä asioita sanomatta sittenkään yhtään mitään. Hyvänä nyrkkisääntönä eettiselle koodistolle Pursiaisen mukaan toimii vaatimus, jonka mukaan koodiston tulisi sisältää vain periaatteita, joiden rikkomisesta on mahdollista joutua kiinni. (Pursiainen 2002, 47–48.) Esimer- kiksi puolueettomuuden periaatteen noudattami- sen rikkominen on mahdollista osoittaa todeksi, vaikkapa tiedotuksen ollessa liian yksipuolista. Hyvin toimiva ammattietiikka pitää huolen siitä, että ammatin todellisuus pysyy läpivalaistuna. Se koettaa pitää huolen siitä että ammattilai- set reagoivat herkästi ja oikeudenmukaisesti kaikkeen, mikä näyttää rikkovan ammatillisen luottamuksen rakentamista ja sen säilyttämistä (Pursiainen 2002, 52). Ammattien etiikkaa voi- daan tarkastella myös ammattien kollektiivisena takauksena ammattilaisten tuottaman palvelun laadusta, ei niinkään kuvauksena ammattilaisten omantunnonelämästä (Pursiainen 2002, 53). Nuorisotiedotuksen etiikka
34 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Nuorisotiedotuksen sisäisen etiikan kysymykset? Etiikka käsitteenä on laaja, mutta yksi vaihtoehtoinen ja hedelmällinen tapa nimenomaan ammattietiikasta puhuttaessa on käsittää etiikka pohdiskeluna toiminnan lopullisesti oikeasta ja pätevästä perustelemisesta, ot- taen huomioon kaikki tieto ja asiaan vaikuttavat tekijät (Airaksinen 1991, 14). Nuorisotiedotuksen kohdalla perusteluja voidaan lähteä etsimään esimerkiksi kysymäl- lä, miksi nuorisotiedotuksen periaatteet ovat juuri niitä kuin ne ovat, miksi esimerkiksi puolueettomuus on nuori- sotiedotuksen yksi tärkeä periaate? Tai mihin nuorisoti- edotustyötä ylipäätään tarvitaan, mikä on sen funktio ja oikeutus? Ja mihin suuntaan työtä olisi kehitettävä, että se vastaisi tarkoituksenmukaisesti juuri tätä funktiota? Edellä mainituista kysymyksistä kaikkein perustavin on nuorisotiedotustyön olemassaolemisen oikeutus. Kysymys ja mahdolliset vastaukset antavat ammatille eli nuoriso- tiedotustyölle perustan ja suuntaviivat ja ohjaavat työn- kuvan tarkoituksenmukaisuutta. Kaikki nuorisotiedotusta koskevat eettiset valintatilanteet juontavat juurensa jollain lailla tästä perimmäisen perustelun etsimisestä. Esimerkkinä kysymyksestä mihin tarpeeseen nuorisotie- dotus vastaa voisi olla kysymys, onko nuorisotiedotuksen tavoite se, että tullessaan nuorisotiedotuskeskukseen nuori saa kaiken tarvitsemansa tiedon tästä samaisesta paikasta, vai voiko häntä lähettää edelleen toisaalle, muiden tiedon lähteiden äärelle? Jos nuori ohjataan muualle asiansa kanssa, tulisiko työntekijän pitää huoli siitä, että nuori todellakin löytää perille avun haussaan? Jos taas lähdetään siitä, että kaikki apu tulisi löytyä yhdestä ja samasta keskuksesta, minkälaisen koulutuksen omaavia työntekijöitä nuorisotiedotuskeskuksessa tulisi tätä kysymystä silmälläpitäen olla jne. Keskustelu nuori- sotiedotuksen tarkoituksesta eli toisin sanoen ammatin oikeutuksesta on tärkeä nuorisotiedotuksen perimmäisen perustelun kannalta. Nuorisotiedotuksen oikeutusta kysyttäessä yksi tärkeä ominaisuus, joka erottaa nuorisotiedotuk- sen sekä muista tiedotus- ja neuvontapalveluista että muusta nuorisotyöstä, on sen monialaisuus. Suomesta löytyy kyllä erikoistuneita neuvonta- palveluja esimerkiksi terveyteen tai päihteisiin liittyvissä kysymyksissä, mutta toimipisteet jot- ka ovat keskittyneet kokonaisvaltaiseen nuorten palvelemiseen heidän tiedon- ja neuvonnan tar- peessaan, ovat kohtalaisen uusi ilmiö. Nuoriso- tiedotuspisteiden- ja -keskusten erikoisansioksi ja täten myös toiminnan oikeuttamiseksi voi- daan katsoa niiden tapa kerätä ja tarjota tietoa laajasti yhteiskunnan palveluista, niin esimer- kiksi harrastuksista, työelämästä kuin asumises- ta ja kansainvälisyysasioistakin. (Storlund 1991, 77.) Monialaisuuden lisäksi vielä yksinkertaisemman perustelun nuorisotiedotuksen olemassaololle antaa se tosiasia, että olemassa olevat, kaikille ikäryhmille suunnatut palvelut jäävät nuorisolta usein käyttämättä. Nuorisotiedotus on olemas- sa nimenomaan nuorten erityistarpeita varten. Tiedotusta nuorille ei ole riittävästi siitä huoli- matta, että nuoret saavat paljon tietoa, neuvoja ja ohjausta kotoa, koulusta, seurakunnalta, nuo- risotyöntekijöiltä ja ammatinvalinnanohjaajilta. Yleisen nuorisotiedotus- ja -neuvontakeskuksen oikeutus on yksinkertaisimmillaan sen tehtävä nuorten tiedontarpeen tyydyttäjänä, silloin kun nuori ei tiedä mistä tietoa tai apua voisi lähteä hakemaan tai silloin, kun mikään muu taho ei nuoren tarpeita ole kyennyt tyydyttämään. (Faché 1991, 53.) Nuorisotiedotuksen etiikka
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 35 Tietoyhteiskunnassa tietoa on tarjolla riittämiin, mutta sen avautuminen voi joskus olla vaikeaa yhteiskunnan uusille jäsenille eli nuorille. Nuorille suunnatun tiedotta- misen ja neuvonnan merkitys kasvaa muuttuvassa ja mo- nimutkaistuvassa yhteiskunnassa. Itsenäisen tiedon haun eli erilaisten oppaiden, info-vihkosten tai atk-pohjaisten tietopankkien välityksellä tiedon hankkiminen ei korvaa henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Willi Faché to- teaa artikkelissaan Uusia lähestymistapoja nuorisotiedo- tukseen ja –neuvontaan, että itsenäiseen tiedonhakuun tarkoitetusta tiedotusmateriaalista suurimman hyödyn saavat irti nimenomaan nuorisotiedotustyöntekijät. Vaikka itsenäinen tiedonhaku onkin jossain määrin paras tapa hankkia tietoa nuoren itsenäispyrkimysten kannalta, se ei aina ole riittävä tiedottamisen muoto. (s. 50–51.) Henkilökohtaisella neuvonnalla ja ohjauksella, joka voi tapahtua myös esimerkiksi puhelimen tai internetin välityksellä, on edelleen suuri merkitys tiedon perille menemisessä. Nuorisotiedotuksen keskeisinä nuoren kohtaamiseen liit- tyvinä eettisinä kysymyksinä voidaan pitää esimerkiksi sitä, saako nuorisotiedotuspisteeseen tuleva nuori tarkoi- tuksenmukaista palvelua, ja kuinka monen tahon puoleen nuoren täytyy kääntyä ennen kuin hän saa tarvitsemansa tiedon. Yleisesti ottaen ammateissa ja yhteiskunnan tehtävissä toimivilla työntekijöillä on erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Mielenkiintoisen heidän asemastaan tekee se, että koska heidän oletetaan toimivan yhtei- sen hyvän vuoksi, heille siirretään valtaa (Airaksinen 1991, 14). Myös nuorisotiedotuksen tärkeäksi eettiseksi lähtökohdaksi voidaan laskea työntekijän valta-aseman tunnistaminen; nuoren kohtaamisessa työntekijä on asiantuntija-asemassa. Useimmissa tapauksissa tämä tarkoittaa sitä, että nuori uskoo työntekijän sanaan: Työntekijän vastuu siitä, että annettu tieto on oikeaa, on suuri. Lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevat ammattikunnat eli erilaiset kasvattajat ja tukijat, niin opettajat kuin nuoriso- ja nuorisotiedotustyöntekijätkin, ovat vastuussa oman toimintansa ohjailusta sekä työn kautta tapahtuvasta yhteiskunnan muutoksesta. Airaksisen mukaan ammattikunnat eivät voi kuvitella olevansa vain hyvän yhteis- kunnan toteuttamisen välineitä. Ammattilaiset ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita, ja asiantuntijuus ja sen mukanaan tuoma valta edellyttävät vastuuta (s. 22). Kuten olen jo aiemmin maininnut, nuorisotiedo- tuksen etiikka koostuu monesta eri osa-alueesta ja eri ammattikuntien ammattietiikasta. Nuoriso- tiedotuksen etiikan perustan muodostavat ERYI- CA:n määrittelemät yleiset eettiset periaatteet. Seuraavaksi tarkoituksenani on pohtia sisältöä sille, minkälaisia asioita nuorisotiedotukselle ja nuorisotiedotustyöntekijöiden ammattikunnalle ominainen etiikka voisi pitää sisällään, nuori- sotiedotuksen periaatteisiin tukeutuen. Lähtö- kohtani on näiden periaatteiden rinnalle etsiä viittauksia ja yhtymäkohtia nuorisotiedotus- työlle läheisten ammattien etiikasta ja soveltaa niitä erityisesti nuorisotiedotusta koskevaksi. Ammatit, joita seuraavaksi käsittelen, ovat yksi lähestymistapa nuorisotiedotuksen etiikkaan, ja kyseiset ammatit voisivat luultavasti olla mui- takin. Olen jaotellut ammatit karkeasti kolmeen osaan. Ensimmäisenä ryhmänä nuorisotiedotusta lähellä ovat kasvattajat, joihin lukeutuvat mm. opettajat, oppilaanohjaajat ja jossain määrin myös nuorisotyöntekijät. Toinen ammattiryhmä on tukijat, joiksi lasken esimerkiksi hoitotyöläi- set sekä sosiaalityöntekijät. Kolmas ammattiryh- mä on tiedottajat, johon kuuluvat toimittajat ja tiedottajat. Tiedottajien ammattiryhmään voidaan laskea kuuluvaksi myös kirjastoalan ammattilaiset, sillä tiedon dokumentointi ja päivitys kuuluu olennaisena osana sekä kirjasto- työntekijöiden että nuorisotiedotustyöntekijöi- den työhön. Nuorisotiedotuksen etiikka
36 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Tukijat – työtä asiakkaan parhaaksi Hoitotyön ammattilaiset vannovat työelämään astues- saan Hippokrateen valan, jossa luvataan muun muassa, että ”Niissä taloissa joissa käyn, haluan auttaa sairaita.” Tässä valassa Heta ja Matti Häyryn mukaan kärjistyy koko lääkintä- ja hoitoetiikan sanoma. Tukija eli tässä tilanteessa parantaja lähestyy potilasta auttaakseen tätä, ei hyötyäkseen itse tai vahingoittaakseen potilasta joi- denkin aatteellisten tai poliit- tisten tarkoitusperien nimissä. Hoitohenkilöstön on kaikissa tilanteissa pyrittävä toimimaan potilaansa parhaaksi. Hoito- työläisten roolin tulisi olla päättäjän sijasta neuvonantaja, ainakin silloin kun potilas itse haluaa sanoa sanansa omasta kohtalostaan. (Häyry & Häyry 1991, 130–131.) Tämä ajatus soveltuu lähes sellaisenaan myös nuorisotyön ja nuori- sotiedotuksenkin etiikkaan, tosin ei puhuta potilaasta vaan nuoresta/asiakkaasta. Toinen hoitotyötä koskeva velvoite, joka sopii myös nuorisotiedo- tuksen etiikkaan on velvoite kunnioittaa asiakkaita ihmisinä ja yksilöinä, tukea heidän itse- määräämiskykyään ja kunnioit- taa itsemääräämisoikeutta (s. 138). Onnistunut vuorovaikutustilan- ne asiakkaan kanssa on tärkeää sekä hoitotyölle että nuori- sotiedotukselle. Kummankin osapuolen on ymmärrettävä ja haluttava ymmärtää toisiaan yhteydenpidon onnistumisek- si, sillä katkos yhteydessä voi johtaa työn eettisten periaat- teiden loukkauksiin (s. 151). Siinä missä esimerkiksi lääkäri ja potilas puhuvat asiakkaan terveydentilasta ja pyrkivät löy- tämään hoitokeinoja potilaan ongelmiin, nuorisotiedotuk- sessa nuorisotiedotustyönte- kijä ja nuori pyrkivät yhdessä etsimään ratkaisuvaihtoehtoja nuoren henkilökohtaiseen ky- symykseen, oli se sitten nuorta koskeva ongelma tai vaikka- pa opiskelumahdollisuuksien kartoittaminen. Vahingollisia seurauksia epäonnistunees- ta vuorovaikutustilanteesta hoitotyössä on terveyden palauttamisen mahdollinen vaikeutuminen ja potilaan autonomian kunnioituksen loukkaus (s. 151), nuorisotie- dotuksessa vääränlaisten tai -laatuisten tietojen antaminen eli nuoren pään sekoittaminen entisestään. Vastuu vuorovaikutuksen onnistumisesta on työntekijän harteilla, työntekijä voi edistää keskinäistä vuorovaikutusta olemalla ystävällinen, pyrki- mällä ymmärtämään asiakkaan eli potilaan tai nuoren kieltä ja tunnustamalla hänen vaivansa tai asiansa yksilöllisen ja ainutkertaisen luonteen (s. 161). Jokaisen nuoren asiakkaan yksilöllisyyden tunnustaminen mahdollistaa kommunikaation ja täten myös neuvontatilanteen onnistumisen. Eettinen lähtö- kohta nuoren kohtaamiselle on sen huomioiminen, että nuorelle asioiminen nuorisotiedotuspis- teessä on aina persoonallista sekä voi olla ensimmäinen ja ainoakin kerta. Vuorovaiku- tuksen laadulla on (erityisesti epäonnistuessaan) merkitystä nuorisotiedotustyön ammatti- etiikan kannalta. 36 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Nuorisotiedotuksen etiikka
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 37 Kasvattajat – suuntaan vai toiseen ? Kasvatuksesta puhuttaessa nuorisotiedotuksen kohdalla täytyy nostaa esiin yksi tärkeä kysymys. Onko nuorisotiedotus pohjimmiltaan kasvatusta vai enemmänkin tiedotusta, kas- vatuksen jäädessä taka-alalle? Kasvatuksen filosofian yhtenä kulmakivenä Suomessa on pi- detty Kari E. Nurmen kirjaa Joh- datus kasvatuksen filosofisiin ja historialisiin perusteisiin. Nurmen määritelmän mukaan « Kasvatus on johdonmukai- suuteen pyrkivää toimintaa kasvatettavan persoonallisuu- den, valmiuksien tai yhteisöön sopeutumisen muuttamiseksi edulliseksi katsottuun suuntaan tai säilyttämiseksi tilassa, jota pidetään edullisena. » (Nurmi 1993, 52.) Kasvatuksen voidaan katsoa myös olevan yhteiskun- nan arvoperustan jatkuvuudesta huolehtiva yhteiskunnallinen toiminta (Nurmi 1993, 100). Nurmen käyttämä käsite « edulliseksi katsottu suunta » voi tuntua ensiksi hieman kyseenalaiselta, mutta kuten lähempi tarkastelu osoittaa, myös nuorisotiedotustyö pyrkii ohjaamaan nuoria valinnois- saan tiettyyn yhteiskunnan arvojen määrittelemään suuntaan sen näennäisestä arvovapaudesta huolimatta. « Tavallinen » nuorisotyö voidaan katsoa kasvatuksen piiriin kuuluvaksi ehkä sel- keämmin kuin nuorisotiedotus, mutta nuorisotyön muotona myös nuorisotiedotus voidaan ainakin jossain mielessä laskea kasvatukseksi. Yksi näkökulma nuorisotiedotukseen voikin olla, että nuorisotiedotus on yhdistelmä sekä kasvatusta että tiedotusta, ja niinpä sen alaan kuuluvat eettiset kysy- mykset nousevat molemmista aihepiireistä. Kari Uusikylän mukaan kaiken kas- vatuksen voidaan katsoa lähtevän tavoitteista, sekä tiedostetuista että tiedostamattomistakin. Kasvattajan tulisi tiedostaa itse, mihin hän toimin- nallaan pyrkii ja mitä yrittää välttää. (Uusikylä 2002, 21.) Nuorisotiedotus- työntekijä toteuttaa jossain määrin päättäjien taholta tulleita kannanottoja ja tavoitteita siitä, miten kansalaisia kasvatetaan parhaiten demokraattiseen yhteiskuntaan. (s. 109.) Käsite kasvatus voidaan jakaa kahteen erilaiseen kasvattamiseen; puhutaan normatiivisesta ja sosiaalisesta kas- vatuksesta. Normatiivinen kasvatus voidaan lukea kuuluvaksi lähinnä koulun ja kodin tehtäviksi, eli kasvatuksella tavoitellaan tässä mielessä jotain tiet- tyjä yhteiskunnan ja täten myös yksilön kannalta toivottavia asioita. Sosiaali- sesta eli yleisemmästä kasvatuksesta puhuttaessa kasvatus voi tarkoittaa enemmänkin käytännöllistä toimintaa, jossa seuraava sukupolvi oppii ne asiat, jotka sen tulee oppia selviytyäkseen elämässä. (Toukonen 1991, 113.) Niin nuorisotyössä yleisesti kuin nuori- sotiedotuksessakin on normatiivista kasvatusta enemmän kyse sosiaalisesta kasvatuksesta. Nuorisotiedotuksen etiikka
38 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Marja Leena Toukonen on käsitellyt opettajan ammatin etiikkaa, jota hieman yleistäen voidaan tarkastella myös yleisemmin kasvattajan etiik- kana, joka koskee myös nuorisotiedotustyönte- kijän työn etiikkaa ainakin joiltain osa-alueilta. Opettajan työssä, joka on pääasiallisesti kas- vattamista ja opettamista, on Toukosen mukaan pohjimmiltaan kyse yhteiskunnallisesta uusinta- misesta (Toukonen 1991, 105). Voidaan ajatella, että myös nuorisotiedotustyöntekijän työn kuva koostuu pitkälle samoista peruselementeistä, kasvattamisesta ja tiedottamisesta, opettamisen sijaan tosin tiedon lähteille pääsyn opastamises- ta, oppimaan oppimisesta. Yhtymäkohtia työn eettisistä kysymyksistä sekä opettajan että nuorisotiedotustyöntekijän ammateista löytyy. Yksi näistä on sekä nuori- sotiedotustyöntekijän että opettajan työhön kuuluvat selkeät moraaliset ristiriitatilanteet, joissa työntekijä joutuu pohtimaan ja ottamaan kantaa siihen, mikä on eettisesti paras toimin- tatapa jossakin yksityistapauksessa nuoren asian kohdalla. Moraaliset valinnat jotka ovat sidok- sissa laajempaan yhteiskunnalliseen viitekehyk- seen, ja vuoropuhelu työntekijän itsensä kanssa esimerkiksi vallankäytöstä sekä auktoriteettiase- man tuomista ongelmista ovat esimerkkejä siitä, millaisia eettisiä kysymyksiä sekä opettajan että nuorisotiedotustyöntekijän työ pitää sisällään (Toukonen 1991, 108–109). Samantapainen eettinen kysymys sekä nuorisotiedo- tustyön ja opettamisen kohdalla on indoktrinaation eli piilovaikuttamisen ongelma (s. 108). Indoktrinaation ongelma sisältää ainakin seuraavanlaisia kysymyksiä: On- ko kasvatus ylipäätään mahdollista ilman piilovaikutta- mista? Kuinka piilovaikuttaminen voidaan käsitteellisesti erottaa kasvatuksesta? Onko piilovaikuttaminen aina moraalisesti tuomittavaa? (s. 112–113.) Piilovaikutus voi olla sekä tietoista että myös tiedos- tamatonta ja erityisesti tiedostamattoman piilovaikut- tamisen mahdollisuus osoittaa Toukosen mukaan sen, ettei piilovaikuttaminen olekaan välttämättä pelkästään negatiivinen asia vaan osa ihmisten välistä jokapäiväistä kanssakäymistä (s. 116). Minkälainen piilovaikuttaminen sitten voi olla negatiivista, sellaista, johon nuorisotie- dotustyöntekijän tulisi kiinnittää työssään huomiota ? Puolueettomuuden periaatteen nojalla kaikenlainen piilovaikuttaminen tuntuisi olevan periaatetta vastaan nuorisotiedotuksessa, mutta kysymys voi olla mut- kikkaampi kuin ehkä kuvitellaan. Piilovaikutus –sana aiheuttaa usein mielleyhtymän, että piilovaikuttamisella siirrettävä tieto on jollakin tavalla puolueellista, sub- jektiivista ja ei-todennettavissa olevaa tietoa (s. 118). Toisaalta Toukosen mukaan indoktrinaatioon ja kasvatuk- seen sisältyy tarkemmin katsottuna myös niin runsaasti yhteisiä piirteitä, että niiden täydellinen erottaminen näyttää suorastaan mahdottomalta, erityisesti sosiaa- lisesta kasvattamisesta puhuttaessa. Piilovaikutuksen käsite menettää jossakin mielessä kokonaan merkityksen- sä. (s. 121.) Piilovaikuttaminen voidaan jossain mielessä ymmärtää ihmisten välisen kommunikaation muodoksi. Piilovaikuttamisesta tämän määritelmän mukaan tekee kielteistä sen mahdollisesti kielteiseksi osoittautuva sisältö, minkälaiset asiat piilovaikuttavat nuoriin ja min- kälaisia arvoja piilovaikutus nuorille siirtää. Nuorisotiedotuksen etiikka
Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 39 Marjatta Lairion mukaan opettajuus on suuntautumassa asioiden varsinaista opettamista enemmän ohjaajuuteen. Koulusta on muovautumassa oppimisympäristö, jonka tehtävänä on valmentaa nuoria verkostoituvaan tietoyh- teiskuntaan ja itsenäisiin valintoihin ja toimintamallei- hin, eikä niinkään tarjota nuorille valmiita ratkaisuja (Lairio 2000, 6). Tätä näkökulmaa silmällä pitäen nuori- sotiedotus ja opettaminen tähtäävät samoihin päämää- riin. Oppilaanohjaus sekä sen kohtaamat eettiset valintatilan- teet tuntuisivat olevan lähimpänä nuorisotiedotusta, kun sitä verrataan hoitotyön ja opettajan ammatteihin. Opin- to-ohjaaja on lähempänä nuorisotiedotustyöntekijää kuin esimerkiksi opettaja myös siinä mielessä, että opintojen ohjaamisen asema varsinaisena professiona on hieman epäselvä kuten nuorisotiedotuksenkin, johtuen mm. siitä, että opinto-ohjaajan koulutuksen sisältö, kesto ja toteutustapa ovat aikojen kuluessa vaihdelleet (s. 6). Suomessa oppilaanohjauksen tärkeimmät tehtävät ovat opiskelun ohjaus, ammatillisen suuntautumisen ohjaus sekä erityisesti oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen. Lukuun ottamatta varsinaista ammatillisen suuntautumisen ohjausta nuorisotiedotuksen ja oppilaa- nohjauksen tavoitteet ovat hyvin samanlaiset ja erityi- sesti niiden kohtaamat eettiset kysymykset muistuttavat toisiaan. Koko Euroopan tasolla oppilaanohjauksessa vallitsee yleinen kehityssuunta, jossa korostetaan entistä enemmän ohjattavan autonomiaa eli omaehtoisuutta ja aktiivista roolia ohjauksessa (s. 6). Tämä pätee myös nuorisotiedotukseen ja aiheuttaa myös samoja eettisiä ongelmia nuorten tukemisessa. Matti Kamppinen on artikkelissaan Eettisiä ongelmia oppilaanohjauksessa avannut oppilaan- ohjauksen etiikkaa. Oppilaan eli nuoren auto- nomia eli omaehtoisuus ja ohjaajan vastuu ovat oppilaanohjauksen keskeisiä eettisiä kysymyksiä (Kamppinen 1988, 60). Omaehtoisuus on ihmi- sen päättämistä itse omista asioistaan, omaeh- toinen yksilö säätää itse omat lakinsa ja toimii niiden mukaisesti. Toisehtoisen toiminnan, jota pidetään omaehtoisen toiminnan vastakohta- na, katsotaan olevan peräisin ihmisen itsensä ulkopuolelta, ihminen itse ei aktiivisesti valitse toimintatapojaan. Kamppinen kyseenalaistaa omaehtoisuuden ehdottoman itseisarvon, oma- ehtoisuuden ei tulisi toteutua muiden « hyvien asioiden » kustannuksella. Omaehtoisuus ei riitä itseisarvoksi, sillä se yksinään ei riitä hyvään elämään (s. 61.) Päteekö sama nuorisotiedotukseen? Kamppinen puoltaa yltiöpäisen omaehtoisuuden sijasta harkitsevaa toisehtoisuutta, hänen mukaansa asiantuntijan neuvoon turvautumalla voi välttää huonoja seurauksia, ja tässä mielessä toisehtoi- suus voi olla yksi omaehtoisuuden erikoistapaus, omaehtoisuuden ja toisehtoisuuden ei tarvitse sulkea toisiaan välttämättä pois. (s. 62.) Nuorisotiedotuksesta puhuttaessa toisehtoinen omaehtoisuus voisi toteutua esimerkiksi sellai- sessa tapauksessa, kun nuori hyväksyy tietoises- ti ja harkiten ulkoa annetun toiminnan ohjeen. Nuorisotiedotuksen ollessa kyseessä tällainen ulkoa annettu toiminnan ohje voi olla esimer- kiksi erilaisista opiskelumahdollisuuksista selvän ottaminen. Nuorisotiedotuksen etiikka
40 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Nuorisotiedotukseen sovellettuna Kamppisen omaehtoi- nen toisehtoisuus voi osoittautua hieman mutkikkaaksi. Kamppinen olettaa pohdintojensa taustalle objektiivisen inhimillisen hyvän luonnehdinnan (s. 64), ja tämä taas tuntuisi jossain määrin olevan ristiriidassa nuorisotie- dotuksen periaatteiden kanssa. Ylipäätään objektiivisen hyvän määrittely on ongelmallista, voidaanko objektii- visesti määritellä, mikä on kaikille ihmisille hyväksi? Tätä kysymystä on pohdittu läpi filosofian historian, ja jätän sen nyt tässä artikkelissa sikseen. On silti tarkoi- tuksenmukaista miettiä, onko nuorisotiedotustyönteki- jän tehtävä johdattaa nuorta objektiivisen inhimillisen hyvän lähteille? Vai onko nuorisotiedotustyöntekijän tehtävä ja velvollisuuskin antaa nuoren itse päättää mikä on hyvää hänen elämälleen? Voi olla mahdollista, että joitakin universaaleja objektiivisia inhimillisiä hyviä on olemassa (esimerkiksi ihmisen eloonjääminen hänen sitä itse halutessaan), mutta pikemminkin kuin nuoren ohjaamista johonkin tiettyyn suuntaan, on nuorisotiedo- tuksen tehtävä käsittääkseni antaa nuorelle eväitä oman inhimillisen hyvänsä saavuttamiseksi, mitä sen sisältö sitten onkaan. Kysymys kuuluu siis, onko nuorisotiedotustyöntekijällä oikeus ja velvollisuus puuttua nuoren päätöksiin, vai tulisiko nuoren saada tehdä täysin omat valinnat, olipa lopputulos sitten mikä hyvänsä? Nuorisotiedotus ei ole täysin arvovapaata vaikka niin voisi sen luonteen huo- mioon ottaen ehkä aluksi ajatella. Nuorisotiedotuksen taustalla vaikuttavat yhteiskunnan arvot, sekä ilmeiset että piilotetutkin. Jo nuorisotiedotustyöntekijän välit- tämän tiedon sisältö osoittaa valintoja, jotka on tehty yhteiskunnan arvojen pohjalta. On vaikea kuvitella, että nuorisotiedotustyöntekijä esittäisi työtä etsivälle nuorel- le vaihtoehdoksi työttömäksi heittäytymistä. Hyvä elämä siis on tavallaan määritelty yhteiskunnan taholta. Erityi- sesti suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee niin sanottu protestanttinen työetiikka, joka tarkoittaa sitä, että työ on yksi ihmisen elämän peruspilareista; ilman työtä ih- misen on vaikeaa olla täysivaltainen yhteiskunnan jäsen. Tämän ikään kuin kattona toimivan asenteen alla nuori voi sitten itse pohdiskella ja päättää, minkälaista työtä hän tulevaisuudessa haluaisi tehdä, mistä sitä etsiä, mil- lä tavalla kouluttautua jne. Perusarvona kaiken taustalla kuitenkin on se, että ihmisen kannattaa tavoitella työtä saavuttaakseen paikkansa yhteiskunnassa. Kamppisen mukaan pahaa toisehtoisuutta on jo aiem- min mainittu indoktrinaatio eli piilovaikuttaminen, jolle Kamppisen mainitsemassa tarkoituksessa on olennais- ta käsitysten kiinnittyminen nuoreen irrationaalisten ajattelutapojen perusteella. (s. 62.) Kun puhutaan piilovaikuttamisesta Toukosen tarkoittamassa mielessä, osana ihmisten välistä jokapäiväistä kanssakäymistä, voi piilovaikuttamisella olla tehtävä. Yhteiskunnan arvojen välittämistä eteenpäin nuorille voidaan jossain tapa- uksessa myös piilovaikuttamiseksi eli indoktrinaatioksi kutsua. Yksi oppilaanohjaukselle ja nuorisotiedotukselle yhteinen eettinen kysymys koskee nuorisotiedotustyöntekijän/ oppilaanohjaajan vastuuta luotettavana tietolähteenä. Ohjaaja on vastuussa niistä uskomuksista, joita hän on asiantuntijan rooliaan hyödyntäen oppilaassa synnyt- tänyt. Molempiin ammatteihin pätevä monipuolisuuden periaate edellyttää, että nuoren on saatava mahdollisim- man monipuolista tietoa eri vaihtoehdoista, oppilaan- ohjauksen tapauksessa ehkä eniten eri ammatinkuvista. Tosin tämä ohje voi olla lähinnä ihanne, jota on vaikea toteuttaa käytännössä. (s. 64.) Niin oppilaanohjaus kuin nuorisotiedotuskin tähtäävät nuoren tulevaisuudessa tapahtuvassa ongelmanratkaisussa, uusien uskomusten ja halujen muodostamisessa sekä muussa toiminnassa tarvittavien hyvien ohjeiden tarjoamiseen (s. 65). Nuorisotiedotuksen etiikka
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)
Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)

Recommended

Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen o...
Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen o...Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen o...
Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen o...PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakoulu
 
Näkökulmia nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön. Osallisuus osio sivut_177-222
Näkökulmia nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön. Osallisuus osio sivut_177-222Näkökulmia nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön. Osallisuus osio sivut_177-222
Näkökulmia nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön. Osallisuus osio sivut_177-222PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakoulu
 
Nuorisotiedotus
NuorisotiedotusNuorisotiedotus
Nuorisotiedotusfellowmedia
 
Nuva nuorisotiedotus-2012
Nuva nuorisotiedotus-2012Nuva nuorisotiedotus-2012
Nuva nuorisotiedotus-2012fellowmedia
 
Koordinaatti.fi- Humak: Nuorten tieto- ja neuvontatyö .. MP/16092013
Koordinaatti.fi- Humak: Nuorten tieto- ja neuvontatyö .. MP/16092013 Koordinaatti.fi- Humak: Nuorten tieto- ja neuvontatyö .. MP/16092013
Koordinaatti.fi- Humak: Nuorten tieto- ja neuvontatyö .. MP/16092013 PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakoulu
 
Kansalliset kehittämispäivät Jaana Fedotoff 04102012
Kansalliset kehittämispäivät Jaana Fedotoff 04102012Kansalliset kehittämispäivät Jaana Fedotoff 04102012
Kansalliset kehittämispäivät Jaana Fedotoff 04102012Koordinaatti
 
Resimlerle Yakaköy
Resimlerle YakaköyResimlerle Yakaköy
Resimlerle Yakaköyguest2f5c42e
 
PK-12 Teacher Use of Web 2.0 Tools
PK-12 Teacher Use of Web 2.0 ToolsPK-12 Teacher Use of Web 2.0 Tools
PK-12 Teacher Use of Web 2.0 Toolscdcummings
 

Recommended

Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen o...
Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen o...Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen o...
Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen o...PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakoulu
 
Näkökulmia nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön. Osallisuus osio sivut_177-222
Näkökulmia nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön. Osallisuus osio sivut_177-222Näkökulmia nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön. Osallisuus osio sivut_177-222
Näkökulmia nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön. Osallisuus osio sivut_177-222PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakoulu
 
Nuorisotiedotus
NuorisotiedotusNuorisotiedotus
Nuorisotiedotusfellowmedia
 
Nuva nuorisotiedotus-2012
Nuva nuorisotiedotus-2012Nuva nuorisotiedotus-2012
Nuva nuorisotiedotus-2012fellowmedia
 
Koordinaatti.fi- Humak: Nuorten tieto- ja neuvontatyö .. MP/16092013
Koordinaatti.fi- Humak: Nuorten tieto- ja neuvontatyö .. MP/16092013 Koordinaatti.fi- Humak: Nuorten tieto- ja neuvontatyö .. MP/16092013
Koordinaatti.fi- Humak: Nuorten tieto- ja neuvontatyö .. MP/16092013 PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakoulu
 
Kansalliset kehittämispäivät Jaana Fedotoff 04102012
Kansalliset kehittämispäivät Jaana Fedotoff 04102012Kansalliset kehittämispäivät Jaana Fedotoff 04102012
Kansalliset kehittämispäivät Jaana Fedotoff 04102012Koordinaatti
 
Resimlerle Yakaköy
Resimlerle YakaköyResimlerle Yakaköy
Resimlerle Yakaköyguest2f5c42e
 
PK-12 Teacher Use of Web 2.0 Tools
PK-12 Teacher Use of Web 2.0 ToolsPK-12 Teacher Use of Web 2.0 Tools
PK-12 Teacher Use of Web 2.0 Toolscdcummings
 
La guerra contra el narcotráfico
La guerra contra el narcotráficoLa guerra contra el narcotráfico
La guerra contra el narcotráficotogarant
 
Who is jesus
Who is jesusWho is jesus
Who is jesusJohn Donaghy
 
J W T Anxiety Index Quarterly Summer2009(1)
J W T Anxiety Index Quarterly Summer2009(1)J W T Anxiety Index Quarterly Summer2009(1)
J W T Anxiety Index Quarterly Summer2009(1)APG México
 
NEWT
NEWTNEWT
NEWTdrasmuss
 
Introduction2comsci
Introduction2comsciIntroduction2comsci
Introduction2comsciKasetsart University
 
Broshure Pec
Broshure PecBroshure Pec
Broshure PecAACUPR .
 
Best Practice Guide: Search Engine Optimisation
Best Practice Guide: Search Engine OptimisationBest Practice Guide: Search Engine Optimisation
Best Practice Guide: Search Engine OptimisationShankar Soma
 
Auditing an Existing Site Elements
Auditing an Existing Site Elements Auditing an Existing Site Elements
Auditing an Existing Site Elements Shankar Soma
 
Wam Paper Gen X Women In High Tech2 12 06[1]
Wam Paper Gen X Women In High Tech2 12 06[1]Wam Paper Gen X Women In High Tech2 12 06[1]
Wam Paper Gen X Women In High Tech2 12 06[1]yvonnevick
 
Lynn Dearmyer
Lynn DearmyerLynn Dearmyer
Lynn DearmyerFriends of Lynn Dearmyer
 
FAqs Of Job Interview
FAqs Of Job InterviewFAqs Of Job Interview
FAqs Of Job Interviewdilpreetsingh
 
Pbb1 150101052901-conversion-gate02
Pbb1 150101052901-conversion-gate02Pbb1 150101052901-conversion-gate02
Pbb1 150101052901-conversion-gate02Mohd Razi
 
Home Fragrances Delights
Home Fragrances DelightsHome Fragrances Delights
Home Fragrances DelightsAllenHomeSolutions
 
Humak esiteaineisto 2016
Humak esiteaineisto 2016Humak esiteaineisto 2016
Humak esiteaineisto 2016PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakoulu
 
Getting your masters doctorate in your p js
Getting your masters doctorate in your p jsGetting your masters doctorate in your p js
Getting your masters doctorate in your p jscdcummings
 
Salo 28.10.10 Sosiaalisen median konkreettisia sovellutuksia nuorisotyössä by...
Salo 28.10.10 Sosiaalisen median konkreettisia sovellutuksia nuorisotyössä by...Salo 28.10.10 Sosiaalisen median konkreettisia sovellutuksia nuorisotyössä by...
Salo 28.10.10 Sosiaalisen median konkreettisia sovellutuksia nuorisotyössä by...PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakoulu
 
Henry Klumb La Exposicion
Henry Klumb La ExposicionHenry Klumb La Exposicion
Henry Klumb La ExposicionAACUPR .
 
Софіт-Експрес №1
Софіт-Експрес №1Софіт-Експрес №1
Софіт-Експрес №1Sofit Lux
 
kinetech
kinetechkinetech
kinetechOndrill.ro
 
Софіт №5(9)
Софіт №5(9)Софіт №5(9)
Софіт №5(9)Sofit Lux
 
Ajankohtaista työmuodon eurooppalaiselta kentältä mika pietilä 05102012
Ajankohtaista työmuodon eurooppalaiselta kentältä mika pietilä 05102012Ajankohtaista työmuodon eurooppalaiselta kentältä mika pietilä 05102012
Ajankohtaista työmuodon eurooppalaiselta kentältä mika pietilä 05102012Koordinaatti
 
Nuorten tieto ja neuvontatyon perusteita (2011)
Nuorten tieto ja neuvontatyon perusteita (2011)Nuorten tieto ja neuvontatyon perusteita (2011)
Nuorten tieto ja neuvontatyon perusteita (2011)Koordinaatti
 

More Related Content

Viewers also liked

La guerra contra el narcotráfico
La guerra contra el narcotráficoLa guerra contra el narcotráfico
La guerra contra el narcotráficotogarant
 
J W T Anxiety Index Quarterly Summer2009(1)
J W T Anxiety Index Quarterly Summer2009(1)J W T Anxiety Index Quarterly Summer2009(1)
J W T Anxiety Index Quarterly Summer2009(1)APG México
 
Broshure Pec
Broshure PecBroshure Pec
Broshure PecAACUPR .
 
Best Practice Guide: Search Engine Optimisation
Best Practice Guide: Search Engine OptimisationBest Practice Guide: Search Engine Optimisation
Best Practice Guide: Search Engine OptimisationShankar Soma
 
Auditing an Existing Site Elements
Auditing an Existing Site Elements Auditing an Existing Site Elements
Auditing an Existing Site Elements Shankar Soma
 
Wam Paper Gen X Women In High Tech2 12 06[1]
Wam Paper Gen X Women In High Tech2 12 06[1]Wam Paper Gen X Women In High Tech2 12 06[1]
Wam Paper Gen X Women In High Tech2 12 06[1]yvonnevick
 
FAqs Of Job Interview
FAqs Of Job InterviewFAqs Of Job Interview
FAqs Of Job Interviewdilpreetsingh
 
Pbb1 150101052901-conversion-gate02
Pbb1 150101052901-conversion-gate02Pbb1 150101052901-conversion-gate02
Pbb1 150101052901-conversion-gate02Mohd Razi
 
Getting your masters doctorate in your p js
Getting your masters doctorate in your p jsGetting your masters doctorate in your p js
Getting your masters doctorate in your p jscdcummings
 
Henry Klumb La Exposicion
Henry Klumb La ExposicionHenry Klumb La Exposicion
Henry Klumb La ExposicionAACUPR .
 
Софіт-Експрес №1
Софіт-Експрес №1Софіт-Експрес №1
Софіт-Експрес №1Sofit Lux
 
Софіт №5(9)
Софіт №5(9)Софіт №5(9)
Софіт №5(9)Sofit Lux
 

Viewers also liked (20)

La guerra contra el narcotráfico
La guerra contra el narcotráficoLa guerra contra el narcotráfico
La guerra contra el narcotráfico
 
Who is jesus
Who is jesusWho is jesus
Who is jesus
 
J W T Anxiety Index Quarterly Summer2009(1)
J W T Anxiety Index Quarterly Summer2009(1)J W T Anxiety Index Quarterly Summer2009(1)
J W T Anxiety Index Quarterly Summer2009(1)
 
NEWT
NEWTNEWT
NEWT
 
Introduction2comsci
Introduction2comsciIntroduction2comsci
Introduction2comsci
 
Broshure Pec
Broshure PecBroshure Pec
Broshure Pec
 
Best Practice Guide: Search Engine Optimisation
Best Practice Guide: Search Engine OptimisationBest Practice Guide: Search Engine Optimisation
Best Practice Guide: Search Engine Optimisation
 
Auditing an Existing Site Elements
Auditing an Existing Site Elements Auditing an Existing Site Elements
Auditing an Existing Site Elements
 
Wam Paper Gen X Women In High Tech2 12 06[1]
Wam Paper Gen X Women In High Tech2 12 06[1]Wam Paper Gen X Women In High Tech2 12 06[1]
Wam Paper Gen X Women In High Tech2 12 06[1]
 
Lynn Dearmyer
Lynn DearmyerLynn Dearmyer
Lynn Dearmyer
 
FAqs Of Job Interview
FAqs Of Job InterviewFAqs Of Job Interview
FAqs Of Job Interview
 
Pbb1 150101052901-conversion-gate02
Pbb1 150101052901-conversion-gate02Pbb1 150101052901-conversion-gate02
Pbb1 150101052901-conversion-gate02
 
Home Fragrances Delights
Home Fragrances DelightsHome Fragrances Delights
Home Fragrances Delights
 
Humak esiteaineisto 2016
Humak esiteaineisto 2016Humak esiteaineisto 2016
Humak esiteaineisto 2016
 
Getting your masters doctorate in your p js
Getting your masters doctorate in your p jsGetting your masters doctorate in your p js
Getting your masters doctorate in your p js
 
Salo 28.10.10 Sosiaalisen median konkreettisia sovellutuksia nuorisotyössä by...
Salo 28.10.10 Sosiaalisen median konkreettisia sovellutuksia nuorisotyössä by...Salo 28.10.10 Sosiaalisen median konkreettisia sovellutuksia nuorisotyössä by...
Salo 28.10.10 Sosiaalisen median konkreettisia sovellutuksia nuorisotyössä by...
 
Henry Klumb La Exposicion
Henry Klumb La ExposicionHenry Klumb La Exposicion
Henry Klumb La Exposicion
 
Софіт-Експрес №1
Софіт-Експрес №1Софіт-Експрес №1
Софіт-Експрес №1
 
kinetech
kinetechkinetech
kinetech
 
Софіт №5(9)
Софіт №5(9)Софіт №5(9)
Софіт №5(9)
 

Similar to Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)

Ajankohtaista työmuodon eurooppalaiselta kentältä mika pietilä 05102012
Ajankohtaista työmuodon eurooppalaiselta kentältä mika pietilä 05102012Ajankohtaista työmuodon eurooppalaiselta kentältä mika pietilä 05102012
Ajankohtaista työmuodon eurooppalaiselta kentältä mika pietilä 05102012Koordinaatti
 
Nuorten tieto ja neuvontatyon perusteita (2011)
Nuorten tieto ja neuvontatyon perusteita (2011)Nuorten tieto ja neuvontatyon perusteita (2011)
Nuorten tieto ja neuvontatyon perusteita (2011)Koordinaatti
 
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi II
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi IISuosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi II
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi IIAllianssi ry
 
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014Allianssi-risteily 2014
 
Opas turvalliseen ja laadukkaaseen toimintaan verkossa
Opas turvalliseen ja laadukkaaseen toimintaan verkossaOpas turvalliseen ja laadukkaaseen toimintaan verkossa
Opas turvalliseen ja laadukkaaseen toimintaan verkossaKoordinaatti
 
Kehittämispäivät 4 10 2012 emma kuusi
Kehittämispäivät 4 10 2012 emma kuusiKehittämispäivät 4 10 2012 emma kuusi
Kehittämispäivät 4 10 2012 emma kuusiKoordinaatti
 
Kehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raporttiKehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raporttiKoordinaatti
 
Suomi uudistuu, niin myös nuorisolaki
Suomi uudistuu, niin myös nuorisolakiSuomi uudistuu, niin myös nuorisolaki
Suomi uudistuu, niin myös nuorisolakiSitra / Hyvinvointi
 
G.H.Wrede/Nuorisolaki 2014 marraskuu
G.H.Wrede/Nuorisolaki 2014 marraskuuG.H.Wrede/Nuorisolaki 2014 marraskuu
G.H.Wrede/Nuorisolaki 2014 marraskuuPasi Hedman
 
Nuorten sosiaalisen viestinnän muutos - Juha Kiviniemi - Verke - 28.3.2017 - ...
Nuorten sosiaalisen viestinnän muutos - Juha Kiviniemi - Verke - 28.3.2017 - ...Nuorten sosiaalisen viestinnän muutos - Juha Kiviniemi - Verke - 28.3.2017 - ...
Nuorten sosiaalisen viestinnän muutos - Juha Kiviniemi - Verke - 28.3.2017 - ...Verke
 
Opintomaailma2011 nutipalvelut
Opintomaailma2011 nutipalvelutOpintomaailma2011 nutipalvelut
Opintomaailma2011 nutipalvelutKoordinaatti
 
Digitaalisen nuorisotyön koulutussisältöjen kehittäminen
Digitaalisen nuorisotyön koulutussisältöjen kehittäminenDigitaalisen nuorisotyön koulutussisältöjen kehittäminen
Digitaalisen nuorisotyön koulutussisältöjen kehittäminenVerke
 
Nuorten tieto ja neuvontapalveluiden eurooppalaiset periaatteet
Nuorten tieto ja neuvontapalveluiden eurooppalaiset periaatteetNuorten tieto ja neuvontapalveluiden eurooppalaiset periaatteet
Nuorten tieto ja neuvontapalveluiden eurooppalaiset periaatteetKoordinaatti
 
Ryhmä tehtävä 12 tasa arvo palveluissa kaikille
Ryhmä tehtävä 12 tasa arvo palveluissa kaikilleRyhmä tehtävä 12 tasa arvo palveluissa kaikille
Ryhmä tehtävä 12 tasa arvo palveluissa kaikilleJanne Sinervä
 

Similar to Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06) (20)

Ajankohtaista työmuodon eurooppalaiselta kentältä mika pietilä 05102012
Ajankohtaista työmuodon eurooppalaiselta kentältä mika pietilä 05102012Ajankohtaista työmuodon eurooppalaiselta kentältä mika pietilä 05102012
Ajankohtaista työmuodon eurooppalaiselta kentältä mika pietilä 05102012
 
Nuorten tieto ja neuvontatyon perusteita (2011)
Nuorten tieto ja neuvontatyon perusteita (2011)Nuorten tieto ja neuvontatyon perusteita (2011)
Nuorten tieto ja neuvontatyon perusteita (2011)
 
Koordinaatti.fi - Humak: nuorten tieto- ja neuvontatyön päämäärät / JF 16.9.13
Koordinaatti.fi - Humak: nuorten tieto- ja neuvontatyön päämäärät / JF 16.9.13Koordinaatti.fi - Humak: nuorten tieto- ja neuvontatyön päämäärät / JF 16.9.13
Koordinaatti.fi - Humak: nuorten tieto- ja neuvontatyön päämäärät / JF 16.9.13
 
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi II
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi IISuosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi II
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi II
 
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014
 
Opas turvalliseen ja laadukkaaseen toimintaan verkossa
Opas turvalliseen ja laadukkaaseen toimintaan verkossaOpas turvalliseen ja laadukkaaseen toimintaan verkossa
Opas turvalliseen ja laadukkaaseen toimintaan verkossa
 
Kehittämispäivät 4 10 2012 emma kuusi
Kehittämispäivät 4 10 2012 emma kuusiKehittämispäivät 4 10 2012 emma kuusi
Kehittämispäivät 4 10 2012 emma kuusi
 
Nuorisotyö huomenna markus söderlund 11.1.2011
Nuorisotyö huomenna markus söderlund 11.1.2011Nuorisotyö huomenna markus söderlund 11.1.2011
Nuorisotyö huomenna markus söderlund 11.1.2011
 
Kehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raporttiKehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raportti
 
Lape kick off Uosukainen Kimi
Lape kick off Uosukainen KimiLape kick off Uosukainen Kimi
Lape kick off Uosukainen Kimi
 
Suomi uudistuu, niin myös nuorisolaki
Suomi uudistuu, niin myös nuorisolakiSuomi uudistuu, niin myös nuorisolaki
Suomi uudistuu, niin myös nuorisolaki
 
äNPeen Sanomat 1 2014
äNPeen Sanomat 1 2014äNPeen Sanomat 1 2014
äNPeen Sanomat 1 2014
 
G.H.Wrede/Nuorisolaki 2014 marraskuu
G.H.Wrede/Nuorisolaki 2014 marraskuuG.H.Wrede/Nuorisolaki 2014 marraskuu
G.H.Wrede/Nuorisolaki 2014 marraskuu
 
Nuorten sosiaalisen viestinnän muutos - Juha Kiviniemi - Verke - 28.3.2017 - ...
Nuorten sosiaalisen viestinnän muutos - Juha Kiviniemi - Verke - 28.3.2017 - ...Nuorten sosiaalisen viestinnän muutos - Juha Kiviniemi - Verke - 28.3.2017 - ...
Nuorten sosiaalisen viestinnän muutos - Juha Kiviniemi - Verke - 28.3.2017 - ...
 
Opintomaailma2011 nutipalvelut
Opintomaailma2011 nutipalvelutOpintomaailma2011 nutipalvelut
Opintomaailma2011 nutipalvelut
 
Jälkimoderni julkinen johtaminen
Jälkimoderni julkinen johtaminenJälkimoderni julkinen johtaminen
Jälkimoderni julkinen johtaminen
 
Nuorisotyö Helsingissä
Nuorisotyö HelsingissäNuorisotyö Helsingissä
Nuorisotyö Helsingissä
 
Digitaalisen nuorisotyön koulutussisältöjen kehittäminen
Digitaalisen nuorisotyön koulutussisältöjen kehittäminenDigitaalisen nuorisotyön koulutussisältöjen kehittäminen
Digitaalisen nuorisotyön koulutussisältöjen kehittäminen
 
Nuorten tieto ja neuvontapalveluiden eurooppalaiset periaatteet
Nuorten tieto ja neuvontapalveluiden eurooppalaiset periaatteetNuorten tieto ja neuvontapalveluiden eurooppalaiset periaatteet
Nuorten tieto ja neuvontapalveluiden eurooppalaiset periaatteet
 
Ryhmä tehtävä 12 tasa arvo palveluissa kaikille
Ryhmä tehtävä 12 tasa arvo palveluissa kaikilleRyhmä tehtävä 12 tasa arvo palveluissa kaikille
Ryhmä tehtävä 12 tasa arvo palveluissa kaikille
 

Recently uploaded

Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24Matleena Laakso
 
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptxValkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptxpurmonen8
 
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24Matleena Laakso
 
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24Matleena Laakso
 
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24Matleena Laakso
 
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24Matleena Laakso
 

Recently uploaded (7)

Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
 
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptxValkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
 
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
 
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
 
Koulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiot
Koulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiotKoulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiot
Koulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiot
 
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
 
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
 

Näkökulmia nuoriosotiedotus- ja neuvontatyöhön, 2003 (Pdfjuhlajulkaisu 06)

  • 2. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 2 Johdanto: Näkökulmia nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöhön | Päivi Timonen-Verma ja Jaana Fedotoff Nuorisotiedotus – jälleen etusijalla Euroopassa | Jon Alexander s. 3 – ERYICA vuonna 2002 | Jon Alexander s. 8 13 kysymystä nuorisotiedotuksen etiikasta ja lisäpohdintaa | Jo Labens, Milla Härmä s. 21 Nuorisotiedotuksen etiikka | Milla Härmä s. 25 Ammattitaito on kykyä tehdä eettisiä arvopäätöksiä ja tietosisältövalintoja neuvontatilanteessa nuoren kanssa | Päivi Timonen-Verma s. 49 Nuorisotiedotus – monipuolinen ja haastava työmuoto | Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi s. 59 Neuvonta osana nuorisotiedotustyötä | Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi s. 63 Päivä Kompassissa – tasapainoilua rutiinien ja reagoinnin välillä | Milla Härmä s. 69 Neppi, nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelujen kehittämishanke Oulussa | Pirjo Kovalainen ja Jaana Fedotoff s. 75 Nuorisotiedotuksen sisällöllinen kehittäminen projektien avulla | Merja Tervo s. 81 Nuorisotiedotuspalvelujen suunnitelmallinen markkinointi | Kati Valjus s. 89 Nuorisotiedotus lisänä avoimen toiminnan nuorisotyöhön | Päivi Timonen-Verma s. 96 Nuorisotiedotus eurooppalaisella pelikentällä: ERYICA:n puheenjohtajan 2000–2003 mietteitä | Päivi Timonen-Verma s. 99 Nuorisotiedotus- ja -neuvonta Suomessa | Päivi Timonen-Verma s. 107 Nuorisotiedotuskeskus Kompassin 20-vuotishistoriaa | Une Hirvonen s. 149 Oulun 10-vuotias nuorten tiedotus- ja neuvontapalvelu | Kukka-Maaria Laukkanen s. 163 Working Together – Yhdessä työskentely -työkirja Beneluxmaiden nuorisotiedotusverkosto s. 177 – Työkirjan osa 1 Nuorisotiedotus: uusi tulevaisuus s. 182 – Työkirjan osa 2 Nuorten osallistuminen: uusi ammattitaito s. 187 – Työkirjan osa 3 Working Together –Yhdessä työskentely –konferenssin raportti s. 201 Nuorisotiedotuspalvelujen kehittäminen yleisten kirjastoverkostojen avulla – kokemuksia Hollannista Marian Koren s. 223 Synpunkter på undomsinformations- och -rådgivningsarbetet | Päivi Timonen-Verma ja Jaana Fedotoff s. 257 Kompassen – Informationscentrum för undomar, 20 år | Une Hirvonen s. 261 Informations- och -rådgivningstjänsten för ungdomar i Uleaborg 10 år | Kukka-Maaria Laukkanen s. 273 Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöstä annetut suositukset s. 283 – Euroopan nuorisotiedotussuositus ja työn periaatteet (ERYICA) s. 284 – EUROOPAN NEUVOSTON MINISTERIKOMITEAN suositus s. 286 – Opetusministeriön suositus s. 288 Sisältö 2003 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 2
  • 3. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 3 Nuorisotiedotus – jälleen etusijalla Euroopassa Jon Alexander Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 3
  • 4. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 4 ”Tiedotus” yhdessä ”osallistumisen” kanssa on valittu nuorisotyön avain- alueiksi seuraavaksi pariksi vuodeksi uuden avoimen yhteistyömenetelmän puitteissa, jota sovelletaan Euroopan Unionin Valkoisen kirjan pohjalta nuo- risoalan yhteistyössä. Syksyllä 2002 Euroopan komissio kon- sultoi jäsenvaltioita ja ehdokasvaltioita näiden kahden teeman osalta, tavoit- teenaan laatia raportti nykytilanteesta ja luoda raportin pohjalta näitä teemo- ja koskevat yhteiset tavoitteet. Tämän vuoksi nyt on sopiva hetki tarkastella millaiseksi nuorisotiedotustyö on ke- hittynyt Euroopassa viime vuosien aikana. Tämä artikkeli käsittelee pääosin ”yleistä – monialaista” nuorisotiedo- tusta: Sellaista työtapaa, jolla pyritään kattamaan laajasti kaikki nuorten tiedontarpeet, ja joka toimii tiiviissä yhteistyös- sä niiden tiedotuspalvelujen kanssa, jotka ovat erikoistuneet tiettyihin aihealueisiin. Täl- laisia ovat esimerkiksi terveys, työllistäminen ja ammatinvalin- ta, sosiaalipalvelut tai euroop- palaiset mahdollisuudet. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 4
  • 5. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 5 Monialaisten nuorisotiedotuskeskusten mää- rä Euroopassa on noussut yli 25-kertaiseksi viimeksi kuluneen 18 vuoden aikana. Ranskassa 1985 järjestetyssä nuorisotiedotuskonferenssissa julkaistiin Länsi-Euroopan nuorisotiedotuskes- kusten luettelo, jossa oli lueteltu 307 nuoriso- tiedotuskeskusta 17 maassa. Tällä hetkellä on olemassa yli 8 000 monialaista nuorisotiedo- tuskeskusta, -palvelua ja -pistettä 30 Euroopan maassa, joskin ne ovat jakautuneet epätasaisesti siten, että neljä maata Ranska, Italia, Espanja ja Iso-Britannia kattavat niistä valtaosan. Näissä keskuksissa työskentelee nuorisotiedotusteh- tävissä yli 12 000 henkilöä. ERYICA:n suoritta- man kyselyn perusteella vuonna 2002 ERYICA:n jäsenten ja yhteistyökumppanien koordinoimien verkostojen ja palveluiden asiakasmäärä oli noin 20 miljoonaa nuorta. Luku sisältää nuorisotiedo- tuskeskuksissa kävijät, joiden lukumäärään eivät sisälly kirjeitse tai puhelimitse otetut yhteydet eivätkä on-line-palveluiden käyttäjät. Kasvavien asiakasmäärien lisäksi on muitakin kehityssuuntia ja muutoksia jotka osoittavat, että nuorisotiedotustyön merkittävyys on kas- vamassa. Ennen ”kommunististen” hallitusten kaatumista nuorisotiedotustyön voidaan sanoa olleen yksinomaan länsimainen työmuoto paria yksittäistä kokeilua lukuun ottamatta. Tällä hetkellä kaikki entiset sosialistiset maat sisällyttävät nuorisotiedotuspalvelut osaksi nuorisopolitiikkaansa järjestäessään uudelleen nuorisopalveluitaan. Voidaan jopa sanoa, että koko Euroopan neuvoston alueen 46 jäsenvalti- ossa on yleisesti hyväksytty, että nuorisotiedo- tustyö muodostaa nuorisotyön keskeisen osan, vaikka sen muodot saattavat vaihdella. Nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelut tavoittivat yli 20 miljonaa henkilöä vuonna 2002 Useissa maissa pidetään mielekkäänä, että ei-valtiolliset tahot vastaavat nuorisotiedotus- työstä. Valtion, aluehallinnon tai paikalliset viranomaiset, maan järjestelmästä riippuen tunnustavat kaikissa maissa nuorisotiedotustyön virallisesti ja tukevat sitä yleensä taloudelli- sesti. Kuitenkaan kaikissa maissa taloudellisen tuen taso ei ole riittävä ylläpitämään tarpeeksi korkealaatuisia palveluita. Toinen tärkeä ERYICA:n aktiivisesti tukema ke- hityssuunta on nuorisotiedotusalan kansallisten verkostojen kehittäminen ja vahvistaminen, sillä ERYICA:n jäsenistö perustuu pääasiassa verkos- toihin. Kansallisia verkostoja toimii tällä hetkellä jo 20 maassa, kun niitä vuonna 1985 oli vain kuusi. Työmuodolla on kuitenkin vielä paljon tekemis- tä, erityisesti jotta saavutettaisiin tasaisempi nuorisotiedotuskeskusten ja pisteiden sijoittelu. Tavoitteena on sijoittaa palvelut paikkoihin, joissa nuoret liikkuvat. Lisäksi painopiste on nuorisotiedotustyön koulutuksen, laatutoimenpi- teiden ja muun tuen kehittämisessä. Nuorisotiedotustyön ammatilliset vähimmäis- vaatimukset ja koulutus Monialaisten nuorisotiedotuksen lähtökohtana on aina ollut ja on edelleenkin nuorten tie- dontarpeet. Nuorisotiedotuskeskukset pyrkivät siihen, että ne vastaavat esitettyyn kysymykseen joka antaa nuorelle mahdollisuuden toimia, tarjoten laajan valikoiman tietoa eri mahdol- lisuuksia ja antaen käyttäjien tehdä itse omat päätöksensä saadun tiedon pohjalta.
  • 6. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 6 Useimmat nuorisotiedotuskeskukset tarjoavat useita eri palveluita: tietoa (tiedon etsintä omatoimisesti tai ammattitaitoisen työntekijän kanssa keskustellen), tie- dotusmateriaalia, keskustelua ja opastusta, neuvontaa (yleensä asiantuntijoiden antamaa), internetin käyttö- mahdollisuuden, maksullisia palveluita (konserttiliput, edulliset matkat, nuorisokortit) ja nuoren ohjausta asianomaiseen tahon luokse silloin kun keskus itse ei pysty tarjoamaan tarvittavaa palvelua. Tarjottujen nuorisotiedotuspalveluiden laatu ja sisällön tarkoituksenmukaisuus on jokaisen nuorisotiedotus- ja neuvontakeskuksen ja niiden vastuutahojen jatkuvan kehittämisen kohteena. Vuonna 1993, kahden vuoden pohdinnan ja konsultaatioiden jälkeen, ERYICA:n jäsenet hyväksyivät nuorisotiedotus- ja -neuvontatyötä ohjaaviksi ammattiperiaatteiksi Eurooppalaisen nuori- sotiedotussuosituksen. Tätä suositusta pidetään laajasti nuorisotiedotuksen etiikan perusasiakirjana. Joissakin maissa se on ollut yksityiskohtaisemman kansallisen nuorisotiedotussuo- situksen pohjana, antaen kriteereitä keskusten rahoi- tukseen ja niiden keskusten tunnustamiseksi, jotka voivat käyttää kansallisen nuorisotiedotusverkoston ”etikettiä” ja logoa. Toiset maat ovat ottaneet suosituksen omakseen sellai- senaan ja luoneet vähimmäisvaatimusjärjestelmiä sen eri periaatteiden toteuttamiseksi. Euroopan nuorisotie- dotussuosituksen arviointi ja mahdollinen ajanmukais- taminen on käynnistetty vuonna 2003/04. Nuorisotiedotustyöntekijöiden koulutus on avainase- massa korkealaatuisten nuorisotiedotuspalveluiden ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta. ERYICA ja Euroopan neuvosto solmivat yhteistyösopimuksen vuonna 1997 tavoitteena kehittää koulutusalan yh- teistyötä. Olemassa olevien nuorisotiedotustyönteki- jöiden koulutusohjelmien kartoitus osoitti, että hyvin harvassa maassa on alan organisoitua koulutusjärjes- telmää kansallisella tasolla. Vain muutamissa maissa (Ranska, Alankomaat, Espanja) oli yliopistollisia tai julkisia kursseja, jotka antavat nuorisotiedotustyön diplomin tai todistuksen. Hyvin usein ainoa koulutus oli kokeneempien työntekijöiden työpaikalla antama koulutus uusille työntekijöille. Vastauksena kansallisten jäsenjärjestöjensä esittämiin voimakkaisiin toiveisiin ERYICA on viime vuosina yhdessä Euroopan neuvoston kanssa järjestänyt useita monikansallisia koulutusseminaareja uusille tai vähän kokemusta omaaville nuorisotiedotustyöntekijöille. Sen lisäksi järjestö on kehittänyt nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssin (MBTC), joka tarjoaa jokaisen nuorisotiedotustyöntekijän tarvitsemien perustaitojen koulutusta. Tätä 40 tunnin pituista kurssia voidaan muunnella paikallisten ja kansallisten vaatimusten mukaisiksi. Kouluttamalla vuonna 2002 peruskurssin kouluttajiksi noin 15 nuorisotiedotustyön kouluttajaa eri maista ERYICA pyrkii vahvistamaan yhteistyökumppaniensa kansallista koulutustarjontaa. Kouluttajat voivat ke- hittää myös muita verkostoidensa tarpeita vastaavaa jatkokoulutusta. Järjestö kehittelee myös erilaisia tek- nisen tuen muotoja, jotta se voisi tukea tehokkaasti nuorisotiedotuspalveluitaan aloittavia maita. Nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelut tavoittivat yli 20 miljonaa henkilöä vuonna 2002
  • 7. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 7 ERYICA:n rooli ja puitteet ovat kehittyneet huomattavasti. Kun ERYICA vuonna 1986 perustettiin se toimi 8 ”länsimaan” nuorisoti- edotusrakenteiden yhteistyöfoorumina, jossa saattoi keskustella työstään, vaihtaa tietoa työmenetelmistä ja ideoista sekä osallistua Euroopan eri maiden kanssa yhteisprojekteihin kuten ”Nuorten matkailijoiden opas” -julkaisun toteuttamiseen. Vuosien saatossa järjestö on kehittynyt kan- sallisten nuorisotiedotuskeskusten verkostojen eurooppalaiseksi kattojärjestöksi, joka selvästi edustaa Euroopan ”monialaista” nuorisotiedotus- kenttää ja jonka maiden hallitukset ja euroop- palaiset instituutiot tunnustavat. Nykyään jäsenjärjestöjä on yli 30 ja yhteistyötä tehdään 20 järjestön kanssa yhteensä 36 maasta. ERYICA:n verkostoon liittyy jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita Euroopan unionin ulko- puolisista maista niiden aloittaessa nuorisotie- dotuspalveluitaan. ERYICA:n jäsenet yli 20 massa jatkavat työsken- telyään erilaisten yhteistyöprojektien parissa kuten internetpalvelu INFOmobil, joka palvelee suoraan nuoria. Nykyään järjestön työssä pää- paino on palveluiden tarjoaminen jäsenilleen, sisältäen eurooppalaisen verkoston jäsenyydestä saatavat hyödyt. Eryica edistää nuorisotiedo- tusta ja tekee työmuotoa tunnetuksi Euroopassa sekä suunnittelee koulutussisältöjä ja -aineisto- ja, joita voidaan muokata eri maissa käytettävik- si kansallisella tai paikallisella tasolla, vaihtaen hyviä käytäntöjä ja auttaen kansallisia verkos- toja vahvistamaan palveluidensa ammattimaista tasoa. Kansalliset nuorisotiedotusstrategiat Euroopan komissio katsoo kannanotossaan ”tiedotukseen” nuo- risoa käsittelevän Valkoisen kirjan1 jälkeen, että ”jäsenvaltiot ovat ensi sijassa vastuussa tiedon tarjoamisesta nuorille, myös Euroopan asioista”. Tämä näyttää ”toissijaisuusperiaatteeseen” perustuen merkitsevän, että ainakin alkuvaiheessa nuoriso- tiedotusalan aloitteiden päähuomio Euroopan unionissa (ja luultavasti myös ehdokasmaissa) tullee kohdistumaan parhaiden käytäntöjen vaihtoon sekä toimenpiteisiin, jotka ”kartuttavat nykyisiä nuorisotiedotuspalveluita”. Valkoisen kirjan konsultaatioprosessista ilmeni, että nuoret tahtoivat helpompaa pääsyä tarpeellisiin tietoihin pystyäkseen hyödyntämään heille suunnattuja mahdollisuuksia ja voidakseen osallistua. Useimmissa Euroopan neuvoston uusissa jäsenval- tioissa tämä vaatimus on oletettavasti vielä vahvempi nuorten vaikeiden elinolosuhteiden takia ja koska tiedotusrakenteet ovat kehittymättömiä ja politisoituneita. Kuten Valkoisessa kirjassa ennakoitiin, on komissio kehittämäs- sä eurooppalaista nuorisoportaalia, jonka kautta pääsee laajaan valikoimaan nuorille tärkeisiin internetissä oleviin tietopalve- luihin. Komissio on antanut portaalin sisällön kehittämistyön tehtäväksi kolmelle eurooppalaiselle verkostolle, jotka tarjo- avat tiedotus- ja muita palveluita nuorille: ERYICA, Eurodesk ja EYCA. Tavoitteena on, että vuoden 2003 loppuun mennessä nuorisoportaali käsittäisi noin 10 teemaa ainakin englanniksi ja ranskaksi linkkeineen korkealaatuisiin nettisivuihin Euroopan unionissa ja sen ehdokasvaltiossa. Nuorisotiedotustyö Euroopassa on lähivuosina suurten haastei- den edessä, erityisesti niissä maissa, jotka syntyvät Euroopan unionin laajentumisesta noin 30 maan yhteisöksi, ja niissä, jotka liittyvät mukaan teknologian edistysaskeliin. Siksi on toivottavaa että Euroopan unioni lähitulevaisuudessa yhteis- työssä Euroopan neuvoston kanssa kehittää ja suunnittelee jäsenvaltioille ja ehdokasvaltioille tukiohjelman, joka auttaa niitä kehittämään kokonaisvaltaista ja sektorien yli menevää kansallista nuorisopolitiikkaa. Tämän nuorisopolitiikan kahtena painopistealueena pitäisi olla riittävät toimenpiteet nuorten osallistumisen ja nuorisotiedotuksen kehittämiseksi. Euroopan nuorisotiedotus- ja -neu- vontajärjestö ERYICA:n rooli 1 EU:n komission Valkoinen Kirja ”EU:n Nuorisopolitiikan uudet tuulet” Jon Alexander Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA:n pitkäaikainen pääsihteeri
  • 8. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 8 1. Johdanto 2. ERYICA-kumppanuus 3. Eurooppalainen nuorisoportaali 4. Yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa 5. Yhteistyö Euroopan unionin kanssa 6. Yhteistyö eurooppalaisten nuorisoalan järjestöjen ja verkostojen kanssa 7. Muut toiminnot 8. Järjestön johtaminen vuonna 2002 Liitteet: A) 2002 pähkinänkuoressa B) ERYICA:n jäsenluettelo (joulukuu 2002) Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 8
  • 9. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 9 1. Johdanto Vuonna 2002 aloitettiin Eurooppalaisen nuori- soportaalin yhteistyö. Projekti, jonka Euroo- pan kommissio julkisti Valkoisessa kirjassaan Euroopan unionin nuorisopolitiikan uudet tuu- let” marraskuussa 2001, ja joka suurelta osin oli ERYICA:n, Eurodeskin ja Euroopan nuori- sokorttiyhdistyksen EYCA välisten eurooppa- laista nuorisoportaalia koskevien keskustelujen innoittama. Luvussa 3 on yhteenveto portaalin prototyypin alkutyöskentelystä. Järjestön päätapahtumista ja muista toiminnoista ja kokouksista, joihin järjestö on osallistunut vuoden aikana löytyy yhteenveto liitteestä A. 2. ERYICA- jäsenet ja kumppanuus Järjestön jäsenistö on vahvistui seuraavilla uusilla jäsenjärjestöillä: a) Canllaw Online, Wales. Hallitus hyväksyi täysjäseneksi marraskuussa 2002 Wales Youth Agency:n sijasta, koska nuorisotiedotusyksikkö oli siirtynyt Canllaw Online:lle b) Young Scot Enterprise, Skotlanti, hallitus hyväksyi täysjäseneksi marraskuussa 2002 Community Learning Scotland:in sijasta, joka lopetti toimintansa 31. maaliskuuta 2002. c) ENTK, Viro, hallitus myönsi liitännäisjäse- nyyden aseman marraskuussa 2002. Kuluneen vuoden aikana yhteyksiä on luotu tai vahvistettu seuraaviin järjestöihin: 1) uusi Nuorisosihteeristö, Andorra 2) Youth Information and Mobility Centre (JUMC), Latvia. ERYICA verkostossa on tällä hetkellä 46 järjes- töä 36 maassa (katso Liite B); joista ERYICA- jäseniä tai järjestön liitännäisjäseniä on 31 järjestöä 22 maassa. Vuoden 2002 toimintakertomus 3. Eurooppalainen nuorisoportaali ERYICA:n 12. yleiskokous (Wien, joulukuu 2001), joka yksityiskohtaisesti pohti eh- dotusta ”Eurooppalaisen nuorisoportaalin” perustamiseen liittyvästä yhteistyöstä, josta puolen vuoden aikana oli käyty keskusteluja Eurodeskin ja EYCA:n kanssa, ja jolle Euroo- pan komissio oli ilmoittanut nuorisoportaalin kehittämisestä, valtuutti hallituksen järjestä- mään ERYICA:n osallistumisen toisen kahden verkoston ja Euroopan komission kanssa käytäviin portaaliprojektia koskeviin jatko- keskusteluihin ja pitämään jäsenjärjestöjä informoituina. Portaalin prototyyppivaihe Komission kanssa käydyn, sen ehdottaman Eurooppalaisen nuorisoportaalin päämääriä ja sisältöä koskevan pitkän valmisteluvaiheen ja komission sisäisen, projektin rahoituksen hallinnollisia järjestelyjä koskevan päätök- senteon jälkeen, päätettiin luoda portaalin ”prototyyppi”-versio vuonna 2002. Prototyyppi olisi suunniteltu niin, että se antaa idean por- taalin ulkonäöstä ja sisällöstä englanniksi ja ranskaksi, siinä olisi tietoja kolmesta teemasta (lopullisesta kymmenestä teemasta) ja tietoa linkeistä Euroopan Unionin 15 jäsenvaltion kansallisiin nettisivuihin (valmis portaali myös kattaisi ETA:n ja EU:n ”ehdokasmaat” ja mahdollisesti muutkin). Eurooppalaista Nuo- risofoorumia pyydettiin järjestämään konsul- taatioita nuorten kanssa saadakseen nuorten ehdotuksia ja palautetta prototyypistä sitä mukaa kun se kehittyy. Prototyypin ensimmäi- nen versio esiteltiin 4. joulukuuta 2002 EU:n jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden nuoriso- johtajien kokouksessa. Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA
  • 10. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 10 Portaali projektin organisoiminen Huhtikuun 4. päivän Brysselissä pidetyssä kokouksessa Euroopan komissio pyysi kolme eurooppalaista verkostoa (Eurodesk, ERYICA ja EYCA) toteuttamaan Eurooppalaisen nuoriso- portaalin prototyyppivaiheen sisällön. Komissio päätti, että koska komissiolla on olemassa oleva sopimussuhde Eurodeskin kanssa, solmitaan pro- totyyppivaiheen sisältötyön rahoitusta koskeva sopimus Eurodeskin kanssa ja että prototyypin tekninen kehittämistyö annetaan yksityiselle yritykselle tehtäväksi, jonka kanssa Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto jo oli yhteistyössä inter- net-palveluiden osalta. Prototyypin sisältötyön sopimusta koskevissa neuvotteluissa komissio vaati kolmelta verkostolta tietyn suuruisen omaosuuden eli 7 000 euron vastaantulorahoi- tuksen josta EYCA vastasi prototyyppivaiheessa. Komissiolle tehtiin selväksi, että tämä vaatimus aiheutti kolmelle verkostolle todellisia ongelmia, erityisesti seuraavassa vaiheessa, kun vaadittava rahoitus oletettavasti on huomattavasti yli 50 000 euroa. Elokuun 12. päivänä kolme verkostoa päätti järjestäytyä yhteenliittymäksi nuorisoportaalin sisällön organisoimiseksi, jotta niiden osallis- tuminen portaaliprojektiin toimisi todella yhteiseltä pohjalta. Yhteenliittymää, joka päättää portaalin sisältötyöhön liittyvistä toimintatapa- ja budjettiasi- oista, johtaa kuuden hengen johtoryhmä (jokainen verkosto on asettanut kaksi jäsentä). Eurodeskin rooli on prototyypin sisältötyön ja yhdessä yhteenliittymä yhteistyökumppaniensa kanssa tehtävien päätösten koordinoiminen Euroopan komission kanssa solmitun sopimuksen pohjalta. Heinäkuussa 2002 portaaliprojektin vuoden 2003 jatkorahoituksesta käytävissä ensimmäisissä keskuste- luissa kohtaamien vaikeuksien johdosta hallitus päätti elokuussa, että ERYICA osallistuu vain prototyyppivai- heeseen. Yhteenliittymän kolme verkostoa piti 11. syyskuu- ta 2002 herra Mairessen kanssa (EU:n Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto, nuorisoyksikkö, päällikkö) kokouksen, jossa pääosin keskusteltiin portaaliprojek- tin tulevien vaiheiden rahoituksesta ja hallinnollisista järjestelyistä. Herra Mairesse teki joukon rakentavia ehdotuksia koskien vuotta 2003 ja portaaliprojektin tulevaisuutta pidemmällä aikavälillä. Nämä keskustelut jatkuivat joulukuussa 2002 ajanjaksoa toukokuu 2003 – huhtikuu 2004 koskevien yksityiskohtaisten arvioiden pohjalta. Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön
  • 11. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 11 Portaaalin sisältöä koskevat ohjeet Kolmen verkoston yhteenliitty- män ensimmäisten kuukausien aikana prototyyppityössä käsitte- lemiä avainkysymyksiä oli sisältöä koskevien yhteisten ohjeiden kehittäminen portaalitoimittajien ja muiden sisällöstä vastaavien avuksi. Ohjeiden päätavoitteena oli var- mistaa, että portaalin sisältö on korkealaatuinen ja yhtenäinen, koska henkilöt työskentelevät sisällön parissa eri paikoissa: Yksi työntekijä on Pariisis- sa tiimin toisen osan ollessa palkattuna Eurodeskin Brysselin keskustoimistossa. Näiden ohjeiden toinen versio hy- väksyttiin Sisältöyhteenliittymän johtoryhmän kokouksessa 13. marraskuuta, ja niitä sovelletaan portaalin kaikkiin uusiin ”sivui- hin” ja (retroaktiivisesti) aikai- semmin laadittuihin sivuihin. Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön
  • 12. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 12 c) ERYICA:n opas ”Kuinka nuorisotiedotuskeskus perustetaan” ”Kuinka nuorisotiedotuskeskus perustetaan” oppaan julkaiseminen englannin- ja ranskankielisinä versioina Euroopan neuvoston toimesta on viivästynyt huomatta- vasti, koska tekijänoikeuksia koskeva päätös piti tehdä ja Nuorisodirektoraatissa tapahtui henkilöstömuutoksia. Tekijänoikeuskysymys ratkaistiin tyydyttävällä tavalla si- ten, että ERYICA:lla ja Euroopan neuvostolla on yhteinen tekijänoikeus tähän materiaaliin. Opas on jo julkaistu romaniaksi, hollanniksi ja suomeksi ja toivotaan, että ne ERYICA-kumppanien avulla kohta ovat saatavissa muilla kielillä. d) Kumppanuussopimuksen johtaminen Kumppanuussopimusta johtava yhteinen koordinaatio- komitea (JCC) on kokoontunut sovitusti kerran vuoden aikana: Pariisissa 7. kesäkuuta. Päivi Timonen-Verma jatkoi komitean puheenjohtajana. e) Euroopan paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongressin (CLRAE) työryhmä Kesäkuussa Nuorisoa koskevaa neuvoa-antavaa neuvostoa pyydettiin nimeämään neljä jäsentään osallistumaan Eu- roopan paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongressin (CLRA) työryhmään (CLRA: Euroopan neuvoston ”kunta- puoli), joka ajanmukaistaisi 10 vuotta vanhan peruskir- jan nuorten osallistumisesta kunnalliseen ja alueelliseen elämään. Pääsihteeri oli neuvoa-antavan neuvoston tähän tehtävään nimeämän neljän henkilön joukossa, ja osallistui ryhmän kahteen kokoukseen syyskuussa ja mar- raskuussa. Ryhmän viimeisen kokouksen jälkeen tammi- kuussa 2003 on odotettavissa, että tarkistettu peruskirja luovutetaan CLRAE:lle hyväksyttäväksi ja mahdollisesti alistetaan Ministerikomitealle hyväksyttäväksi jäsenval- tioille annettavaksi suositukseksi. f) Nuorisoa koskeva neuvoa-antava neuvosto ERYICA on jälleen ehdokkaana uuden, vuosiksi 2003– 2005 asetettavan neuvoa-antavan neuvoston jäseneksi. a) Tekninen avustustehtävä Kesäkuussa järjestö järjesti Kyproksen Nuorisohallituk- sen pyynnöstä toisen teknisen avustustehtävän Niko- sian nuorisotiedotuskeskuksessa. Lisbet Bjone (Oslon Nuorisotiedotuskeskuksen ja Use-It:n johtaja) valmensi heitä nuorille matkailijoille tarjottavista erityispalve- luista. b) MBTC -Nuorisotiedotustyön peruskurssin kouluttajakurssi Vuoden 2001 lopussa valmistunutta nuorisotiedo- tustyön peruskurssi (MBTC) -kurssipakettia testattiin vuonna 2002 kaksi kertaa: Slovenian MISSS:n järjes- tämänä kesäkuussa ja Suomen ERYICA -nuorisotiedo- tusverkoston toimeenpanemana syyskuussa. Kurssin yleinen vastaanotto oli hyvin myönteinen. Todettiin, että kurssin sisältö on laaja ja sisältöä on vaikea to- teuttaa sellaisenaan 40 tunnin aikana. De Haanissa Belgiassa pidettiin 13. yleiskokousta seuraavan kahden viikon aikana MBTC-kouluttajakurssi niiden kouluttajien kouluttamiseksi, jotka tulevai- suudessa järjestävät ja vetävät nuorisotiedotustyön peruskursseja omissa maissaan. Kurssin vetäjänä toimi Jo Labens (Belgia) ja se oli Euroopan neuvoston kanssa solmitun kumppanuussopimuksen keskeisin vuonna 2002 järjestetty päätapahtuma. Osanottajina oli 14 potentiaalista MBTC-peruskurssikouluttajaa, jotka ERYICA:n yhteistyökumppanit 9 maassa olivat nimittäneet. Kaikki osanottajat suorittivat kurssin menestyksekkäästi, ja on odotettavissa, että kansalli- sia peruskursseja järjestetään heidän maissaan ennen vuoden 2003 loppua koska jokaisen heitä nimittänyt järjestö sitoutui tähän. 4. Yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA
  • 13. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 13 Järjestön yhteistyö Euroopan unionin kanssa (EU:n Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto) on tänä vuon- na keskittynyt Eurooppalaiseen nuorisoportaaliin, joka on Nuorisoyksikön vastuulla (luku 3). 5. Yhteistyö Euroopan unionin kanssa Marraskuun 19. päivänä ERYICA:n puheenjohtaja ja pääsihteeri tapasivat herra Mairessen (EU:n Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto, nuorisoyksikkö, päällikkö) keskustellakseen tulevaisuu- den yhteistyöalueista, erityisesti liitty- en nuorisotiedotusalan jäsenvaltioille annettavien suositusten laatimiseen sen kyselyn pohjalta, johon komissio pyysi jäsenvaltioilta ja ehdokasvaltioilta vastaukset 31. lokakuuta 2002 mennes- sä. Vuoden 2003 alussa komissio laatii kyselyn vastauksiin perustuvan raportin, ja tekee sen jälkeen ehdotukset suosi- tuksiksi jäsenvaltioille. Tämän prosessin toteuttaminen kos- kee myös kymmentä ehdokasvaltiota (Kypros, Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia), ja sitä ohjaa Neuvoston päätöslauselma nuorisoalan eurooppa- laisista yhteistyöpuitteista, annettu 27. päivänä kesäkuuta 2002. Kuluneena vuonna ERYICA sai huomat- tavasti suuremman A-3029-avustuksen (20,000 euroa) kuin edellisinä vuosina. Tämä antoi järjestölle mahdollisuu- den suunnitella Internet-sivustonsa uusimisen, kehittäen sen käyttöä ERYICA-kumppaneiden tieto- ja yhtey- denpitovälineenä, erityisesti mahdol- listua käyttökelpoisten aineistojen ja hyvien käytänteiden jakamisen. Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA
  • 14. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 14 Yhteistyö EYCA:n ja Eurodeskin kanssa ERYICA on kuluneen vuoden aikana jatkanut yhteistyö- tä näiden kahden verkoston kanssa, erityisesti Euroop- palaisen nuorisoportaalin (katso luku 3) osalta, jossa Euroopan komissio pyysi kolmea verkostoa työskente- lemään yhdessä portaalin pääsisällön kehittämiseksi. On toivottavaa, että kolmen verkoston Yhteenliittymän luominen tätä projektia varten antaa mahdollisuuden sellaisten työmenetelmien ja toimintatapojen kehit- tämiseen, jotka takaavat korkealaatuiset tulokset, sekä aidon tasa-arvoisen yhteistyön, jossa jokainen verkosto sekä antaa panoksensa yhteisiin toimintoihin että hyötyy niistä. Kansainvälinen konferenssi ”The European Dimension of Youth Information” (Nuorisotiedotuksen eurooppa- lainen ulottuvuus, Helsinki, maaliskuu 2002) kokosi yhteen yli sata nuorisotiedotustyöntekijää ERYICA- ja Eurodesk-verkostoista, useimmat heistä edustaen paikallisia ja alueellisia keskuksia. CIMO:n yhteistössä muiden suomalaisten järjestöjen kanssa järjestämässä konferenssissa kiinnitettiin päähuomio teemoihin, jot- ka liittyvät kansainvälisiä mahdollisuuksia Euroopassa koskevaan nuorisotiedotukseen. Seminaaria suunni- teltiin alunperin ERYICA-Eurodesk -yhteistyönä, mutta toivottu yhteistyön taso projektin läpiviemisessä kahden verkoston välillä ei osoittautunut mahdolliseksi konferenssin edetessä. 6. Yhteistyö muiden eurooppalaisten nuorisoalan järjestöjen ja verkostojen kanssa 7. Muut toiminnot ERYICA on kuluuneena vuonna ollut edustet- tuna muiden järjestöjen tapahtumissa, jotka mainitaan Liitteessä A. 14 Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA 14
  • 15. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 15 Hallitus Vuosi 2002 oli ensimmäinen vuosi, jolloin järjestöä (yleiskokousten välillä) on johta- nut hallitus, joka luotiin 12. yleiskokouksen hyväksymien sääntölisäysten jälkeen (Wien, joulukuu 2001). Kahden uuden hallituksen jä- senen, Saksasta ja Unkarista, valinnan jälkeen on hallituksen kokoonpano seuraava: Puheenjohtaja: • Päivi TIMONEN-VERMA (Allianssi, Suomi) Varapuheenjohtajat: • Ljubo RAICEVIC (MISSS, Slovenia) • Jorge QUEIROS (IPJ, Portugali) Rahastonhoitaja: • Dan McCOOL (YCNI, Iso-Britannia) Jäsenet: • Erich PAUSER (ARGE, Itävalta) • Lisbet BJONE (Forum UIK, Norja) • Zsuzsa BOZO (HAYICO, Unkari) • Reinhard SCHWALBACH (IJAB, Saksa) Pääsihteri: • Jon ALEXANDER (viran puolesta) Hallitus kokoontui vuoden aikana kolme kertaa: • Lissabonissa 8.–10. helmikuuta 2002, IPJ/Portugalin kutsusta • Helsingissä 15.–18. kesäkuuta 2002, Helsin- gin kaupungin nuorisoasiankeskuksen kutsusta • Larnacassa / Kyproksella 28. marraskuuta 2002 (ennen 13. yleiskokouksen alkua). Yleiskokous 13. yleiskokous, johon osallistui yksi edustaja kustakin jäsen- tai yhteistyöjärjestöstä pidettiin Larnacassa Kyproksella 28. marraskuuta – 2. joulukuuta 2002 Kyproksen Nuorisohallituksen kutsusta. Yleiskokous keskusteli mm. ERYICAN strategiseksi suunnitelmaksi vuosiksi 2003–2006 mahdollisesti kehitettävistä avain- alueista ja toiminnoista sekä Eurooppalaisen nuoriso- portaalin jatkokehittelystä. Sihteeristö Järjestön sihteeristö jatkoi toimintaa Pariisissa, kaksi vakituista työntekijää vuonna 2002: pääsihteeri Jon Alexander ja toimistosihteeri Evelyne Bluchet. On yleisesti tiedostettu, että sihteeristöön tarvitaan kolmas työntekijä ja asiasta on keskusteltu 12. yleisko- kouksen jälkeen ja hallituksen kokouksissa. Ideana on, että uusi toimihenkilö keskittyisi ohjelmiin ja palvelui- hin siten, että projektityöntekijä tukisi jäsenjärjestöjä yhteisissä hankkeissa ja hankkien niihin tarvittavia re- sursseja. Valitettavasti tähän saakka ei ole ollut mah- dollista löytää tällaiseen toimeen tarvittavia varoja. Syyskuun 2. päivästä lähtien ERYICA on ollut Eu- rooppalaisen nuorisoportaalin prototyyppivaiheen sisältötoteutukseen (osa Brysselissä, osa Pariisis- sa) osallistuneen toimittajan työnantajana. Marie GUNNARSSONin määräaikainen työsopimus päättyi joulukuussa 2002. Tämän toimintakertomuksen laadin- tavaiheessa portaalin sisältöyhteenliittymä keskusteli Euroopan komission kanssa portaalin sisältötyöhön vuodeksi 2003 osoitettavasta rahoituksen tasosta, joka mahdollistaisi toimittajien aloittaman tutkimus- ja editointityön jatkumisen keskeytyksettä. 8. Järjestön johtaminen Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 15 Jon Alexander Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA:n pääsihteeri
  • 16. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 16 Tammikuu 15.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä) 21.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Euroopan komission koolle kutsuma kokous (Brysselissä) 21–23.: Neuvoa-antavan neuvoston 7. kokous: ERYICA:a edusti pääsihteeri 29.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä) Helmikuu 6.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä) 8–10.: ERYICA:n hallituksen 2. kokous (Lissabonissa) 19.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Euroopan komission koolle kutsuma kokous (Brysselissä) 23.2.–2.3.: HAYICO.n järjestämä nuorisotiedotustyöntekijöiden Kansainvälinen kurssi (Budapestissa); ERYICA:n pääsihteeri osallistui luennoitsijana Maaliskuu 7–8.: Euroopan paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongressin konferenssi (Krakovassa): ”Nuoret kaupunkiensa ja alueidensa toimijoina; puheenjohtaja osallistui luennoitsijana 21–24.: Eurooppalainen konferenssi (Helsingissä): ”Nuorisotiedo- tuksen eurooppalainen ulottuvuus”; järjestäjinä CIMO yhteis- työssä helsingin Nuorisotiedotuskeskus Kompassin & Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kanssa. Osallistujat ERYICA:n ja Eurodeskin verkostoista (ERYICA oli edustettuna valmisteluryh- mässä) Huhtikuu 4.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Kokous (Brysselissä): Komissio kutsui kolme verkostoa (ERYICA, Eurodesk & EYCA) organisoimaan portaalin sisältöä prototyyppivaiheessa 25.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä) Toukokuu 10–14.: Kansallinen nuorisotiedotuskeskusten konferenssi (Mollina /Espanja); ERYICA:a edusti puheenjohtaja Kesäkuu 3–7.: Kansallinen MISSS:n (Portoroz, Slovenia) järjestämä ”testi”-MBTC-peruskurssi 7.: Yhteisen koordinaatiokomitean 10. kokous (Pariisissa) ERYICA:n ja Euroopan neuvoston välisen yhteistyösopimuksen hallinnoimiseksi 15–18.: ERYICA:n hallituksen 3. kokous (Helsingissä, nuorisoasiainkeskus) 18–19.: Pääsihteerin matka Viroon, käynnit ENTK:ssa ja opetusministeriössä 24–28.: Tekninen avustustehtävä Kyproksessa, Lisbet Bjone (Norja) Heinäkuu 15.: Eurooppalainen nuorisoportaali: ”prototyyppivaihetta” koskevan sopimuksen alkamispäivämäärä (päättyy 15.1.2003) 18.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Euroopan komission koollekutsuma kokous (Brysselissä) Elokuu 6.: Euroopalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä) 12.: ERYICA, Eurodesk ja Eurooppalaisen nuorisokorttiyhdistys (EYCA) perustavat yhteenliittymän Eurooppalaisen nuorisopor- taalin sisällön järjestämiseksi Syys- ja lokakuu 4.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Euroopan komission koollekutsuma kokous (Brysselissä) 5–6.: Euroopan paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongressin Nuorten osallistumista kunnalliseen ja alueelliseen elämään kos- kevan peruskirjan tarkistamista käsittelevän työryhmän 1. kokous (Strasbourg); ERYICA:a edusti pääsihteeri 11–12.: Eurooppalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän kokous (Brysselissä) herra Mairessen kanssa + Euroopan komission koolle kutsumat kokoukset 16–20.: Kansallinen Suomen ERYICA verkoston järjestämä ”testi”-MBTC-peruskurssi (Helsinki) 24–25.: Euroopalainen nuorisoportaali: Yhteenliittymän verkostojen kokous (Brysselissä) 29.9.–1.10.: Euroopan neuvoston nuorisokysymyksiä käsittelevän yhteisneuvoston ja neuvoa-antavan neuvoston 8. kokous (Stras- bourg); ERYICA:a edusti pääsihteeri Marraskuu 1.: MBTC-peruskurssin kouluttajakurssin valmisteleva kokous (Antwerpen) 7–9.: Euroopan neuvoston järjestämä Euroopan nuorisoministeri- en 6. konferenssi (Thessaloniki) 25–26.: Euroopan paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongres- sin Nuorten osallistumista kunnalliseen ja alueelliseen elämään koskevan peruskirjan tarkistamista käsittelevän työryhmän 1. kokous (Strasbourg); ERYICA:a edusti pääsihteeri 28.: ERYICA:n hallituksen 4. kokous (Larnaca, Kypros) 28.11.–2.12.: ERYICA:n 13. yleiskokous (Larnaca, Kypros) Joulukuu 3–12.: ”MBTC-peruskurssin kouluttajakurssi (De Haan, Belgia) Liite A 2002 ERYICA:n toimintaa Kursiivilla kirjoitetut tapahtumat eivät olleet järjestön järjestämiä, vaan sellaisia, joihin se (tai sen kumppanuus- järjestöt) osallistuivat, tai jotka olivat tärkeitä järjestön työn kannalta. Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA
  • 17. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 17 ALANKOMAAT • SKJ - Stichting Kwaliteitsbevordering Jongereninformatie http://www.jip.org • SEC - Stichting Europa Centrum http://www.europacentrum.nl BELGIA • CIDJ - Centre d’Information et de Documentation pour Jeunes http://www.cidj.be • Delta vzw • Fédération Infor Jeunes Wallonie-Bruxelles http://www.inforjeunes.be • In Petto - Jeugddienst Informatie en Preventie http://www.inpetto-jeugddienst.be • Info Ag ESPANJA • INJUVE - Instituto de la Juventud http://www.mtas.es/injuve IRLANTI • NYIMC - National Youth Information Monitoring Committee http://www.youthinformation.ie ISO-BRITANNIA • Canllaw Online http://www.canllaw-online.com • NYA - National Youth Agency http://www.youthinformation.com • YCNI - Youth Council for Northern Ireland http://www.youthcouncil-ni.org.uk • Young Scot Enterprise http://www.youngscot.org ITALIA • CIDG - Centro Informazione e Documentazio- ne Giovanile [Affiliated organisation] http://www.comune.torino.it/infogio/e_n.htm ITÄVALTA • ARGE - Arbeitsgemeinschaft Österreichi- scher Jugendinfos http://www.jugendinfo.at KREIKKA • General Secretariat for Youth http://www.neagenia.gr KYPROS • Youth Board of Cyprus [Liitännäisjäsen] LUXEMBURG • CNIEJ - Centre National d’Information et d’Echanges de Jeunes http://www.youthnet.lu NORJA • Forum for Ungdomsinformas- jonskontor http://www.unginfo.oslo.no • Atlantis Ungdomsutveksling http://www.atlantis-u.no PORTUGALI • IPJ - Instituto Português da Juventude http://www.sej.pt RANSKA • CIDJ - Centre d’Information et de Documentation Jeunesse http://www.cidj.com RUOTSI • CIU - Centrum för Internatio- nellt Ungdomsutbyte [Affiliated organisation] http://www.ciu.org SAKSA • IJAB - Internationaler Jung- endaustausch- und Besucher- dienst http://www.ijab.de SLOVAKIA • ZIPCEM - Association of Youth Information and Counselling Centres http://www.zipcem.sk SLOVENIA • MISSS - Mladinsko Informa- tivno in Svetovalno Sredisce http://www.z-misss.si SUOMI • ALLIANSSI - Suomen Nuoriso- yhteistyö Allianssi ry http://www.alli.fi TANSKA • UI - Ungdomsinformation http://www.ui.dk Liite B ERYICA:n jäsenjärjestöt (tilanne 31. joulukuuta 2002) TŠEKIN TASAVALTA • IDM - Institut deti a mladeze http://www.idm-msmt.cz UNKARI • HAYICO - Magyarorszagi Ifjusagi Informacios es Tanacsa- do Irodak Szovetsege http://www.hayico.ngo.hu VIRO • ENTK - Eesti Noorsootöö Kes- kus [Liitännäisjäsen] http://www.entk.ee Yhteistyöjärjestöt ERYICA on yhteistyössä järjestöi- hin seuraavista maista: Andorra, Bosnia-Hertsegovina, Islanti, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Makedonia (FYROM), Malta, Puola, Romania, Suur-Britannia, Sveitsi, Ukraina, Valkovenäjä ja Venäjän federaatio. VUODEN 2002 TOIMINTAKERTOMUS on hyväksytty ERYICA:n 13. yleiskokokouksessa (Larnaca, Kypros, 28. marraskuuta –2. joulukuuta 2002). Julkaisija: ERYICA (yleishyödyllinen yhdistys) EUROOPAN NUORISOTIEDOTUS- JA -NEUVONTAJÄRJESTÖ 101 quai Branly, F-75740 Paris Cedex 15, France puh. (33) 144.49.13.26 Fax: (33) 140.56.36.14 E-mail: sgeryica@aol.com Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 17
  • 19. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 19http://www.eryica.org http://www.eryica.org/infomobil Uudistettuja internetpalveluja 12 000 nuorisotiedotustyöntekijälle ja nuorille Euroopassa on yli 12 000 nuorisotiedo- tus- ja -neuvontatyöntekijää. On ensi- arvoisen tärkeää, että internetissä on hyvä työväline, josta on helppo löytää tietoa nuorille ja nuorisotiedotustyön- tekijöiden verkkosivut, jota nuorisotie- dotuksen parissa työskentelevät voivat käyttää päivittäisessä työssään. ERYICA avaa loppuvuodesta 2003 uudistetun Nuorisotiedotustyön ammattilaiskanavan internettiin, http://www.eryica.org sekä uudistetun INFOmobil-portaalin nuorille Euroopan matkaajille http://www.eryica.org/infomobil mobil g fomobil
  • 22. 22 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 1. Onko tiedon oltava aina täydellistä, vai voidaanko jotain jättää tietyistä syistä kertomatta? 2. Tuleeko tiedolle asettaa rajoituksia sosiaalisin, moraalisin tai oikeudellisin perustein? 3. Voidaanko nuoria auttaa tilanteissa, joissa tavalla tai toisella ollaan laillisuuden rajamailla tai mennään lain rajojen yli? 4. Ovatko ”moniarvoisuus” ja ”neutraalius” mahdollista, ja kumpaa pitäisi painottaa? 5. Ovatko kytkennät nuorisotiedotus- ja -neuvontakeskusten ja viranomaisten tai poliittisten organisaatioiden välillä mahdollisia? 6. Voivatko nuoret esiintyä nimettöminä kaikissa tilanteissa 7. Sitooko nuorisoneuvontatyötä tekeviä vaitiolovelvollisuus ja onko heillä ammattisuoja lain edessä (kuten esimerkiksi lääkäreillä ja psykiatreilla)? 8. Miten nuorisotiedotuskeskus menettelee tilanteissa, joissa nuoren ja hänen vanhempiensa välillä on meneillään konflikti? 9. Onko tiedon oltava aina ilmaista, vai voidaanko tietyissä tilanteissa osa kuluista periä? 10. Voidaanko mainonta sallia nuorisotiedotusjulkaisuissa? 11. Onko rahoittajataholla tai keskuksen hallintoelimen jäsenillä oikeus nähdä keskuksen rekistereitä tai vaikuttaa työn menetelmiin? 12. Onko asiakkailla oikeus nähdä itseään koskevat tiedot ja voivatko he korjata virheelliset tiedot? 13. Minkä ammattialojen edustajien tulisi kuulua nuorisotiedotus- ja -neuvontakeskuksen henkilökuntaan? 13 kysymystä nuorisotiedotuksen etiikasta
  • 23. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 23 1 Jo Labens, 13 kysymystä nuorisotiedotuksen etiikasta, http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/jolabens.html 2 Milla Härmä, työskentelee Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa osa-aikaisena nuoriso-ohjaajana Belgialainen nuorisotiedotustyön guru Jo Labens1 on tehnyt 1990-luvulla kolmentoista kysymys- tä nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön eettiseen peruspohdintaan, joita työntekijät voivat joko yksittäin tai työyhteisön kanssa pohtia tai joita voi nuorisotiedotusta opiskeleva käyttää apunaan. Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa työskentelevä sosionomi Milla Härmä2 on jatkanut kysymysiin alakysymykset: JL 1. Onko tiedon oltava aina täydellistä, vai voi- daanko jotain jättää tietyistä syistä kertomatta? MH: - Miksi jotain voisi tai pitäisi jättää kerto- matta? Missä tilanteessa ja mistä syistä se olisi oikeutettua? Jääkö täydellinen informaatio an- tamatta aina tarkoituksettomasti, pyrkimyksen ollessa kohti täydellistä tietoa? JL 2. Tuleeko tiedolle asettaa rajoituksia sosiaali- sin, moraalisin tai oikeudellisin perustein? JL 3. Voidaanko nuoria auttaa tilanteissa, joissa tavalla tai toisella ollaan laillisuuden rajamailla tai mennään lain rajojen yli? MH: - Kumpi katsotaan tärkeämmäksi, nuoren hy- vinvointi vai lain noudattaminen? Vaikka nuoren etu menisikin lain noudattamisen edelle, voiko virkamies toimia lakia vastaan? Voiko virkamies toimia ikään kuin passiivisesti, sulkea silmänsä, vai onko hänen aina aktiivisesti noudatettava lakia? On huomioitava, että laki ja moraali eivät välttämättä ole sama asia. JL 4. Ovatko ”moniarvoisuus” ja ”neutraalius” mahdollista, ja kumpaa pitäisi painottaa? JL 5. Ovatko kytkennät nuorisotiedotus- ja neu- vontakeskusten ja viranomaisten tai poliittisten organisaatioiden välillä mahdollisia? MH: - Miksi tiedon tulee olla puolueetonta? Eikö se voisi asiakkaiden tarpeiden mukaan olla puo- lueellistakin? Mitä tarkoitusta puolueettomuus palvelee? Millä tavalla tiedon tulisi olla puolu- eetonta? Mitä puolueettomuus tiedon kohdalla tarkoittaa? JL 6. Voivatko nuoret esiintyä nimettöminä kaikissa tilanteissa? MH: Miksi kaikissa tilanteissa tulisi voida esiintyä ni- mettömänä? Mikä on nimettömyyden tarkoituksenmu- kaisuus? Esimerkiksi laittomista asioista puhuminen, miten se taas sopii pohdiskeluun lain noudattamises- ta? Missä tilanteissa nimettömyys-sääntöä rikotaan ja onko oikein tehdä se joskus? JL 7. Sitooko nuorisoneuvontatyötä tekeviä vaitiolo- velvollisuus ja onko heillä ammattisuoja lain edessä (kuten esimerkiksi lääkäreillä ja psykiatreilla)? JL 8. Miten nuorisotiedotuskeskus menettelee tilanteis- sa, joissa nuoren ja hänen vanhempiensa välillä on meneillään konflikti? MH: Yksilön käsite, nuoren yksilön oikeudet omaan itseensä? Ketä nuorisotiedotuskeskus palvelee, nuorta vai vanhempia? Nuoren oikeus asioida ilman kolman- nen osapuolen mukaantulosta? JL 9. Onko tiedon oltava aina ilmaista, vai voidaanko tietyissä tilanteissa periä maksua? JL 10. Voidaanko mainonta sallia nuorisotiedotusjulkai- suissa? JL 11. Onko rahoittajataholla tai keskuksen hallintoeli- men jäsenillä oikeus nähdä keskuksen rekistereitä tai vaikuttaa työn menetelmiin? JL 12. Onko asiakkailla oikeus nähdä itseään koskevat tiedot ja voivatko he korjata virheelliset tiedot? JL 13. Minkä ammattialojen edustajien tulisi kuulua nuo- risotiedotus- ja neuvontakeskuksen henkilökuntaan? MH: Onko tarkoitus se, että nuori saa kaiken tiedon nuorisotiedotuskeskuksesta? Onko se mahdollista? Onko nuoren kannalta oikeutettua, että hänen täytyy kääntyä nuorisotiedotuskeskuksesta edelleen mui- den tahojen suuntaan? Vastaavatko toisiaan se, millä nuorisotiedotuskeskus itseään markkinoi ja nuorisotie- dotuskeskuksen todellisuus? 13 kysymystä nuorisotiedotuksen etiikasta ja lisäpohdintaa Milla Härmä
  • 25. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 25 Nuorisotiedotuksen etiikka Milla Härmä 25 Nuorisotiedotuksen etiikasta ei ole aikaisemmin juurikaan kirjoitettu. Artikkelissani tartun tähän haasteelliseen tehtävään ja esittelen hieman sekä etiikan ja erityisesti ammattietiikan pe- rusteita että myös konkreettisempia eettisiä kysymyk- siä nuorisotie- dotustyössä. Tarkoituksenani on hahmotella, millaisia asioi- ta nuorisotie- dotukselle ja nuorisotie- dotustyön- tekijöiden ammattikunnalle ominainen etiikka voi pitää sisällään. Etsin viittauksia ja yhtymäkohtia nuoriso- tiedotustyölle läheisten ammattien etiikasta ja koetan soveltaa niitä erityisesti nuorisotiedotusta koskeviksi, samalla ammattien eettisten kysymyksien eroavaisuuksia pohtien. Artikkeli on kirjoi- tettu suomalaisen nuoriso- tiedotuksen näkökulmasta, myös lähdeaineisto on pääosin suomalaista.
  • 26. 26 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Mitä sana etiikka oikeastaan tarkoittaa ja mitä tekemistä sillä mahtaa olla nuorisotiedotuksen kanssa? Kuuluuko etiikan pohtiminen ainoas- taan etiikan tutkijoille omissa kammioissaan vai voiko se kuulua jokaisen nuorisotiedotuspisteen ja -keskuksen arkipäivään? Etiikka mielletään joskus asioihin ulkoapäin liimatuksi käsitteek- si, jolla ei juurikaan ole merkitystä käytännön työlle. Väitän, että näin asia ei kuitenkaan ole, etiikka kuuluu nuorisotiedotustyöhön, niin sen teoreettisiin perusteisiin kuin jokaisen nuoren kohtaamiseenkin. Nuorisotiedotustyö sisältää monenlaisia eettisiä valintatilanteita usealla eri tasolla, joita päivittäisissä toimissa ja rutiineis- sa ei välttämättä tule tiedostettua. Nuorisotie- dotuksen etiikan systemaattisempi tarkastelu tekee työn etiikasta konkreettisempaa. Se toimii toivottavasti askeleena ammatin kuvan syven- tämiseen ja työhön liittyvien eettisten valinta- tilanteiden parempaan tiedostamiseen. Ehkäpä etiikka voikin vieraan tuntuisen yläkäsitteen sijasta olla jokaisen nuorisotiedotustyöntekijän apuväline oman työn ja toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä? Nuorisotiedotus koostuu monesta erilaisesta yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta: Nuorisotie- dotuksessa on kyse niin puhtaasti tiedotuksesta, uuden teknologian valjastamisesta tiedotuskäyt- töön kuin yksittäisen nuoren kasvun tukemises- takin. Tämä sillisalaattimainen olemus asettaa haasteensa nuorisotiedotukselle ja sen etiikalle. Kuten nuorisotiedotus itsekin, nuorisotiedo- tuksen etiikka koostuu monesta eri palasesta. Nuorisotiedotuksen etiikan voidaan katsoa ole- van jonkinlainen yhdistelmä eri ammattialojen etiikasta, kuitenkin sen erityiset ominaispiirteet lisäksi huomioon ottaen. Timo Airaksisen mukaan tiettyjä ammatteja, joihin nuorisotiedotuskin kuuluu, voidaan kutsua uusintamisammateiksi. Nuorisotiedotustyöllä on esimerkiksi opettajien ja lääkärien ammatteihin verrattavissa oleva sosiaalinen palvelutehtävä, jota taas vaikkapa liike-elämän ammateilla ei ole. (Airaksinen 1991, 11.) Uusintamisammattien perimmäinen tehtävä on kulttuurin uusintaminen, ja tämä asettaa kaikille uusintamisammateille samansuuntaiset raamit, kun puhutaan niiden etiikasta (s.12). Uusinta- misammateiksi voidaan kutsua nuorisotiedotusta lähellä olevan kasvattajan yläkäsitteen alle kuu- luvia ammatteja kuten opettajan, oppilaanohjaa- jan ja ”tavallisen” nuorisotyöntekijän ammatit. Uusintamisammattien alle voidaan lukea myös tukemiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen perus- tuvat ammatit, joiksi voidaan laskea esimerkiksi sosiaalityöntekijän ja hoitotyön ammatit. Lisäksi nuorisotiedotusta lähellä voidaan katsoa olevan tiedottamiseen liittyvät kuten toimitta- jan ja tiedottajan ammatit, jotka eivät niinkään enää mahdu uusintamisammattien alle. Ehkäpä nuorisotiedotustyöntekijän toimenkuva löytyy jostain kasvattajan, sosiaalityöntekijän, asiakas- palvelijan ja informaatikon välimaastosta? Aika lähellä nuorisotiedotustyöntekijän toimenkuvaa voisi olla ainakin jossain määrin kasvatuksen piiriin kuuluva mutta siitä silti irrallaan oleva oppilaanohjaajan ammatti. Kaikkiin näihin am- matteihin kuuluvat omat eettiset kysymyksensä, jotka ovat jossain määrin samoja nuorisotiedo- tuksen kanssa. Nuorisotiedotuksen etiikka
  • 27. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 27 Nuorisotiedotuksen etiikan voidaan katsoa muo- dostuvan kahdesta tasosta. Yleinen ammatti- etiikka koskee kaikkia ammatteja, se määrittelee mistä etiikassa ylipäätään on kyse ammattien maailmaan sovellettuna. Yleisen ammattietiikan lisäksi nuorisotiedotuksen etiikasta löytyy myös toinen taso, nuorisotiedotuksen sisäinen etiikka. Tämä pitää sisällään erityisesti nuorisotiedo- tuksessa esiintyvät eettiset valintatilanteet. Jo edellä mainittujen ammattien etiikasta löytyy yhtymäkohtia myös nuorisotiedotuksen sisäiseen etiikkaan. Eettiset kysymykset vaikkapa asiantuntijan vastuusta, joihin nuorisotiedotustyöntekijä työssään törmää, koskevat myös mm. opettajaa ja oppilaanohjaajaa. Muita tällaisia nuorisotie- dotuksen sisäisen etiikan piiriin kuuluvia kysy- myksiä ovat esimerkiksi nuoren ja työntekijän kohtaamiseen liittyvät eettiset valintatilanteet, hyvän lehtimiestavan mukainen tiedottaminen asioista ja toisaalta taas vaikkapa rahoituksen ja mainonnan vaikutukset nuorisotiedotukseen. Nuorisotiedotuksen etiikka ei synny pelkästään muiden ammattien etiikkaa yhdistelemällä. Nuorisotiedotuksen kansainväliset periaatteet muodostavat nuorisotiedotuksen etiikan pe- rustan, mutta siihen vaikuttavat myös muut tekijät. Voidaan katsoa, että rahoittajataho, joka useimmissa tapauksissa nuorisotiedotuspisteiden ja -keskusten kohdalla on kunta tai kaupunki, sanelee myös omat arvonsa, jotka osaltaan määrittävät nuorisotiedotuksen etiikkaa ja sen toiminnan päämääriä. Usein tähän väliin omat ohjeensa asettavat vielä kaupungin viraston arvot eli esimerkiksi nuoriso- tiedotuskeskus Kompassin tapauksessa Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen arvot, jotka noudattelevat luonnollisesti kaupungin virallisia arvoja joillakin tietyillä painotuksilla maustettu- na. Näiden jo selkeämmin määriteltyjen arvojen ja periaatteiden yläpuolella voidaan katsoa olevan yhteiskunnan arvot, sekä ilmeiset että piilotetut, jotka viime kädessä määrittävät niin nuorisotiedotuksen kuin kaiken yhteiskunnassa tapahtuvan inhimillisen toiminnankin etiikkaa. Yhteiskunta tässä yhteydessä ei tarkoita vain kansallista yhteiskuntaa, laajemmassa merkityk- sessä yhteiskunnalla tarkoitetaan sitä sosiaalista ja poliittista ympäristöä, jossa yksilöt elävät ja muodostavat arvomaailmaansa, ja joka asettaa tietyt rajat ihmisen ja yhteisöjen toiminnalle. Pelkkien arvojen lisäksi nuorisotiedotukselle asettavat rajoja nuorisotiedotukseen liittyvät yhteiskunnan instituutiot ja luonnollisesti Suomen laki. Esimerkiksi nuorisoasuntojen välittämiselle ja asukkaiden valinnalle ovat Arava-rajoitukset asettaneet hyvinkin tarkat kri- teerit. Nuorisotiedotustyöntekijän ei siis tarvitse kohdata eettisiä valintatilanteita asuntojen jaon kohdalla, säännöt on määritelty jo jossain muualla. Nuorisotiedotuksen etiikka
  • 28. 28 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Mitä etiikka on? Mitä sana etiikka itse asiassa tarkoittaakaan ja erityisesti, mitä se tarkoittaa silloin kun siitä puhutaan ammattien ja tässä tapauksessa nuo- risotiedotustyön kohdalla? Etiikka ei yleisesti ottaen (eikä myöskään filosofia sen yläkäsittee- nä) luo jotakin tiettyä yleistä teoriaa, jota voisi soveltaa suoraan yksityistapauksiin. Timo Airak- sisen mukaan etiikkaa voidaan pitää filosofisena menetelmänä, joka käyttäjänsä tiedon luovuuden ja kypsyyden ansiosta valaisee eettisten ongel- mien luonnetta ja ratkaisuja (Airaksinen 1991, 14). Etiikkaa voidaan ajatella arvokeskustelun välineenä ja toisaalta tutkimusalana, joka ar- vokeskustelun yhteydessä ohjaa intuitioitamme oikeaan suuntaan. Etiikan tutkimus luonteeltaan itsenäisenä ja olemassa olevasta arvokeskus- telusta riippumattomana auttaa arvioimaan mahdollisten arvopohdintojen lopputulosten pätevyyttä. Etiikka on jatkuva pyrkimys nähdä yhteiskunta, kulttuuri ja arvokeskustelu niiden ulkopuolelta käsin. Etiikka on ihmisen ponniste- lua elää yhä paremmin, voittaen oman itsekkyy- den ja lyhytnäköisyyden ongelmat. (Airaksinen 1993, 19–22) Suomalaisen soveltavan etiikan pioneerien Matti ja Heta Häyryn mukaan filosofinen etiikka on jaettavissa kahteen osaan, teoreettiseen ja käytännölliseen. Teoreettinen etiikka tutkii lähinnä yleisiä ihmisen toimintaa ja asennoitu- mista koskevia kysymyksiä kuten arvoja ja niiden olemusta, sääntöjen luonnetta ja moraalisten väitteiden loogisia yhteyksiä keskenään. Teo- reettisella etiikalla on lähinnä epäsuora yhteys kaikkeen inhimillistä toimintaa käsittelevään ajatteluun. Häyryjen esimerkissä terveyden- huollon lait ja säädökset perustuvat oletuksiin arvoista, normeista ja niiden välisistä siteistä, mutta nämä oletukset ovat hyvin harvoin selvinä säädösten laatijoiden mielissä. Käytännöllinen eli soveltava etiikka taas pyrkii paneutumaan suoremmin reaalimaailman pulmakysymyksiin (Häyry, 1987). Soveltavan etiikan tehtävänä on useimmiten selvittää, minkälaisia seuraamuksia tiettyjen toi- mintatapojen noudattamisella voi olla erilaisissa olosuhteissa sekä vertaamaan kyseisiä seurauk- sia niihin arvoihin, normeihin ja ennakko-ole- tuksiin, joita toimijoilla alun perin toimintaansa koskien oli. Pahan ristiriidan ilmetessä jonkun tarkastellun ryhmän moraalisten vakaumusten seurausten valossa, soveltava etiikka voi osoit- taa ristiriidan ja antaa ryhmälle mahdollisuuden punnita toimintansa perusteita uudelleen. Ab- soluuttisiin tuloksiin ei päästä, eikä niihin edes uskota tai pyritä. (Häyry & Häyry, 139–140.) Nuorisotiedotuksen etiikka
  • 29. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 29 Airaksisen ja Häyryjen etiikan määritelmät ovat filosofian ammattilaisten ja vieläpä analyyttisen koulukunnan edustajien tekemiä, etiikkaa on mahdollista lähestyä myös hieman erilaisista näkökulmista. Esimerkiksi teologinen käsitys etiikasta poikkeaa jonkun verran filosofisesta. Toinen tapa lähestyä etiikkaa on etsiä konk- reettisempia ohjeita toiminnalle, analyyttisen perimmäisten perustelujen etsimisen jäädessä vähemmälle. Esimerkkinä tästä vaikkapa Jaana Venkulan määritelmä, joka korostaa etiikan muu- tosta: Etiikan, mukaan luettuna ammattietiikka, yksi olennainen ominaisuus on sen muuttuvuus. Vaikka varsinkin teoreettisen etiikan tavoitteena onkin yleispätevä eli universaali etiikka, erilais- ten yhteisöjen (ja yksilöiden) etiikka tai parem- min sanottuna etiikan soveltaminen yhteisön käytäntöihin on saavutetun pysyvän tilan sijasta alati elävä prosessi. Mitä elävämpi ja yksilöiden omia arvovalintoja vaativa prosessi se on, sitä parempi mahdollisuus sillä on koskettaa aitoon olemassa olevien tapahtumien virtaan ja todel- lisuuteen. Näin ollen myös eettisen pohdinnan tuloksena syntyvät yhteiskunnalliset ratkaisut eli toimintatavat ovat hyödyllisempiä, todellisuutta vastaavampia. (Venkula 1992, 3.) Ei niin teoreettista etiikan määrittelyä edustaa vaikkapa Martti Lindqvistin määritelmä, jonka mukaan päinvas- toin kuin analyyttisessä filosofiassa on totuttu ajattelemaan, vain pieni osa moraalista on rationaalista syy- ja seuraussuhteiden selvittelyä. Lindqvis- tin mukaan moraalia voidaan kuvailla myötäelämisen kykynä. Moraalinen oivallus ja teko syntyvät ihmisen saadessa oman eläytymisen- sä kautta kosketuksen toisen ihmisen kokemukseen. Etiikassa on kysymys ih- misen mahdollisuudesta asettua aidosti lähimmäisen asemaan, etiikka lähenee tässä määritelmässä siis empatiaa. (Lindqvist 2002, 80.) Nuorisotiedotuksen etiikka
  • 30. 30 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Mitä ammattien etiikalla tarkoitetaan? Kun nuorisotiedotuksen etiikkaan ja ylipäätään am- mattien etiikkaan poraudutaan juuriin asti filosofiselta kannalta katsottuna, etiikkaa voidaan Timo Airaksisen sanoin luonnehtia yrityksenä perustella ammatin tuomia valintoja ja toimintaa siten, että systemaattisesti pää- dytään parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Jotta eettisissä kysymyksissä päästäisiin arkiajattelua syvemmälle, on paneuduttava tutkimaan valintoja ohjaavia erilaisia periaatteita ja niiden päämäärien joukkoa, johon nämä ammatin tuomat valinnat tähtäävät. (Airaksinen 1991, 13.) Ammattien etiikka perustuu pitkälle ammatin eli profes- sion käsitteeseen. Ammattilaisen asema yhteiskunnassa lisättynä työhön ja tietotaitoon, ammattilaisen oikeudet ja velvollisuudet, osaaminen, asema ja auktoriteetti tuottavat ammatin ja ammattilaisen. Esimerkiksi lääkä- rin ammatti lasketaan professioksi eli lääkäriä voidaan kutsua ammattilaiseksi mutta satunnaisia lääkärin töitä tekevää ei ammattilaiseksi voi laskea. (Airaksinen 1991, 25–26.) Ammattikuntia määrittelee niiden kykenevyys palvella oikeita, yhteiskunnan jäsenten hyväksymiä arvopäämääriä, kuten terveyttä, tasa-arvoa, turvallisuut- ta ja hyvinvointia (s. 27). Nämä yhteiskuntaa palvelevat arvopäämäärät erottavat ammatit eli professiot puoli- professioista. Puoliprofessioksi voidaan laskea vaikkapa insinööri, jonka ammatti ei varsinaisesti edellytä omaa arvomaailmaa, insinööri voi hyödyntää taitoansa minkä tahansa organisaation sisällä. Esimerkiksi inhimillinen kasvu on arvopäämäärä, joka voidaan lukea kaiken kasva- tuksen ja nuorisotiedotuksenkin päämääräksi ja arvoksi. (s. 28.) Terho Pursiainen määrittelee ammattien etiikan sitou- tumisen etiikaksi, jossa ammattia = arvoyhteisöä ja ammattieetosta = ammattiarvoja tarkastellaan moraalin näkökulmasta. Yhdessä ammattiin sitoutuneet muodos- tavat arvoyhteisön, jossa ollaan sidoksissa kahtaalle. Toisaalta arvoyhteisö on sidoksissa yhteisiin arvoihin ja toisaalta taas kollegoihin. Yhteiseen arvomaailmaan kuuluu paitsi arvoja, normeja, hyveiden ja paheiden määritelmiä, myös yhteisiä uskomuksia, yhteinen kieli ja yhteinen näkökulma maailman asioihin. (Pursiainen 2002, 37.) Pursiaisen mukaan professio on toinen nimitys vaativalle asiantuntija-ammatille (engl. profession), joka erotetaan kirjallisuudessa muista ammateista tai elinkeinoista (engl. Occupation) vaihtelevin perustein. Professioille on ominaista monopoli johonkin vaativaan asiantunte- muksen alaan, jota edellyttää sitoutuminen asiantun- temuksen antamiseen yksilön eli asiakkaan käyttöön. Joskus ammattisitoumus voi olla julkinen toimitus kuten lääkärien Hippokrateen vala, joskus se taas ymmärretään annetuksi sanattomasti pelkästään sillä, että ammattilai- nen astuu julkisesti alalle ja tarjoaa palveluksiaan niitä tarvitseville. (Pursiainen 2002, 41.) Toinen profession eli ammatin tyypillinen ominaispiirre on ammattilai- sen ja asiakkaan välinen luottamussuhde. Ammatillisen sitoumuksen perussisältönä on lupaus käyttää asian- tuntemustaan asiakkaan hyväksi nimenomaan asiakkaan omasta näkökulmasta, voidaan sanoa että ammattilainen on asiakkaansa agentti eli asiamies (tai –nainen). Nuori- sotiedotuksenkin etiikan yhdeksi avainkysymykseksi voi muodostua opettajan etiikkaan läheisesti liittyvä agent- tiuden kysymys. Kenen agentiksi opettaja mielletään? Onko opettaja yhteiskunnan agentti, joka toimii poliit- tisen prosessin määrittelemän arvomaailman perustalta vai onko hän pikemminkin oppijan agentti, joka hyväksyy lähtökohdakseen oppijan oman arvomaailman? Ehkäpä hän on oppijan vanhempien agentti? (Pursiainen 2002, 42.) Pääosin samat kysymykset koskevat myös nuoriso- tiedotusta. Kenen agentti nuorisotiedotustyöntekijän katsotaan olevan? Nuorisotiedotuksen etiikka
  • 31. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 31 Yksi ongelma nuorisotiedotuk- sen sovittamisessa profession muottiin ainakin toistaiseksi on sen uutuus ammattien maailmassa, ja työntekijöiden ammattitaustojen kirjavuus. Esimerkiksi muut uusinta- misammatit kuten opettaja saavat pätevyytensä valvotuissa oloissa eri oppilaitoksissa, joiden toimintaa ja tavoitteita säätelevät normit yhteiskunta on asettanut (Toukonen 1991, 105). Nuorisotiedotustyönte- kijöiden koulutukselle ei löydy ainakaan toistaiseksi selkeätä normistoa, kattavaa erityiskou- lutusta ei ainakaan vielä ole olemassa. Koulutusta kehite- tään parasta aikaa. Toisaalta taas nuorisotiedotustyön etu tällä hetkellä verrattuna vaik- kapa opettajan ammattiin on sen tuoreus. Opettajan työtä säätelevät monenlaiset lojali- teettivaateet opettajayhteisöä ja hallintoa kohtaan sen jo liiallisenkin professionaalistu- misen myötä (s. 107). Kaiken ammattietiikan poh- jana toimii ammattien oi- keuttaminen, joka ei aina ole ongelmatonta. Ammattien oikeuttaminen tapahtuu niiden arvopäämäärien pohjalta, joita ammattilainen on sitoutu- nut tavoittelemaan ja jotka muodostavat hänen auktori- teettinsa perustan. Airaksisen mukaan ongelmia voi tuottaa ensinnäkin se, että vaikka arvot ja päämäärät ovatkin kaunii- ta ja tärkeitä, voivat ne olla mahdoton toteuttaa yhteis- kunnallisessa todellisuudessa. (Airaksinen 1991, 35.) Yleisem- mäksi esimerkiksi voidaan ottaa kasvattamisen oikeutus, joka koskee myös nuorisotiedotuksen oikeutusta. Kysymys kuuluu, onko kasvatus vain kasvamaan auttamista, henkisen kasvun tukemista vai ennemminkin lasten ja nuorten yhteiskuntaan sopeuttamista? Kasvattajan työ tähtää henkiseen kasvuun joka luonnollisesti antaa syyn ja perustan koko toiminnalle, mutta ottaa huomioon tilan- teen mukaan muitakin tekijöitä (s.35). Kasvatuksen kohdalla voidaan kuitenkin pohtia, onko kasvatuksen todellinen päämää- rä henkisen kasvun tukemisen asemesta sittenkin pohjimmil- taan kulttuurin uusintaminen sukupolvelta toiselle? Ja kumpi näistä perusteluista otetaan toiminnan lähtökohdaksi? Kasvattamisen arvoideologian ja kulttuurinsiirtotehtävän yhteensopimattomuus keske- nään saattaa tuottaa vai- keuksia. Airaksinen väittää, että jos kasvatuksen tehtävä on vain siirtää kulttuuria, se ei voi luoda samalla uutta kulttuuria. Jos yhteiskunta, jonka kulttuuria eteenpäin siirretään ei ole oikeudenmu- kainen, myös kulttuurin siirto tarkoittaa joissakin tapauksis- sa kulttuurin ongelmallisten piirteiden eteenpäin siirtämis- tä. Ideologian ja todellisuuden ristiriidan ymmärtäminen lisää Airaksisen mukaan ammatin harjoittajien mahdollisuuksia vaatia itselleen enemmän sananvaltaa yhteiskunnan parantamisessa ja tämä taas vahvistaa ammatin perusteita. (Airaksinen 1991, 35–38.) Nuorisotiedotuksen etiikka
  • 32. 32 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Toinen ammattien oikeutusta kohtaava ongelma, joka ainakin jossain mielessä tuntuu koskevan nuorisotiedotusta siinä missä monia muitakin ammatteja, on arvoväitteiden epäselvä määritte- ly. Arvoväitteet tai arvopäämäärät, joihin amma- tin edustajat pyrkivät, voivat olla liian suppeita tai liian laajoja ammattien todellisen toiminnan osina tai lähteinä. Tavoitteena ovat kirkkaat päämäärät, mutta ongelmallisemmassa tilantees- sa ne voivat jäädä hahmottomiksi. (Airaksinen 1991, 35.) Toimivatko nuorisotiedotuksen kan- sainväliset periaatteet, joita arvopäämääriksikin voidaan kutsua, konkreettisen toiminnan läh- teenä? Arvopäämäärät on määriteltävä tarpeeksi selkeästi, jotta ne voivat toimia ammatin oikeu- tuksena ja toiminnan perusteluina. Jokapäiväi- nen toiminta kävisi varmaankin hankalaksi, jos esimerkiksi jokainen nuoren kohtaaminen tulisi aloittaa arvopäämäärien kertaamisella. Arvopää- määrien eli nuorisotiedotuksen kansainvälisten periaatteiden tulisikin vaikuttaa selkeästi mää- riteltyinä kaiken toiminnan taustalla, suuntaa ja perusteluita toiminnalle antaen. Kolmas Airaksisen esiin nostama ammattien oikeutusta kohtaava pulma koskee erityisesti Airaksisen määrittelyn mukaan niin sanottuja ”heikkoja” ammatteja, joihin nuorisotiedo- tuksenkin voidaan esimerkiksi sosiaalityön ja opetuksen ohella katsoa lukeutuvan. ”Koviksi” ammateiksi voidaan lukea selkeämmin liiketoi- minnan piiriin lukeutuvat ammatit kuten juristin tai kaupan alan ammatit, joissa työ rajautuu selkeämmin siitä saatavan maksun perusteella. Heikkojen ammattien ongelma koskee egoismia ja altruismia - tulisiko ammatin harjoittami- nen rajata tiukasti työajan puitteisiin, vai onko esimerkiksi sosiaalityöntekijä velvollinen altruistisesti auttamaan ja palvelemaan asiakkaitaan myös työn ulkopuolella, omalla kustannuksellaan? Helpommin kuin vahvojen ammattien kohdalla, heikoissa ammateissa työt voivat kulkeu- tua mukaan myös työajan ulkopuolelle. (Airaksinen 1991, 41.) Toisaalta tämä pätee yleisimminkin niin sanottuihin kutsumusam- matteihin, työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät. Ammateissa, jotka tähtäävät jossain mielessä ihmisten autta- miseen ja tukemiseen, ja joissa kohtaamisen osapuolina ovat työntekijä ja asiakas, Airaksinen suosittelee eettisenä ohjee- na apaattista suhtautumista asiakkaaseen. Apaattisuus tässä yhteydessä tarkoittaa toimintaa ilman persoonallisia tunteita, ei apatiaa ymmärrettynä velttoutena tai välinpitämättömyytenä. Työntekijän tulisi esimerkiksi nuorisotiedotuksessa suhtautua nuoreen apaattisesti eli tunteettomasti, vaikka nuorella onkin oikeus tunteisiin asiakassuhteessa. Airaksisen mukaan tunteet eivät auta ammattilaista toiminnassaan tai eivät lisää sen arvoa tai suotavuutta, asiakkaan ja ammattilaisen yhteinen intressi on ongelman poistaminen (tai voimavarojen etsiminen jos ongelma- keskeisestä ajattelusta halutaan pyrkiä eroon). Ammattilainen edustaa silti ulospäin sympatiaa, koska se toivottavasti lisää asiakkaan turvallisuuden tunnetta ja näin ollen edistää asiakkaan asiaa. Airaksisen mukaan apaattinen asenne tuottaa pitkällä aika- välillä parhaan tuloksen asiakassuhteissa. Myös koulutus palveluammateissa tähtää apatian levittämiseen, sillä se on arvoperustaisten ammattien välttämätön toiminnan ehto. (Airaksinen 1991, 44.) Tästä voidaan tietysti olla toki eri mieltäkin. Olennaisinta kuitenkin on, että asenne nuoriin asiak- kaisiin suhtautumisessa on perusteltu. Kysymys kuuluu, minkä- lainen asenne tuottaa parhaan tuloksen, ilman että työntekijän oma persoona kärsii liiallisesta itsensä likoon laittamisesta. Turha eläytyminen eli nuoren tunteiden kokeminen omina murheina on työntekijälle kohtuuton vaatimus (s. 44). Myönteisten tunteiden myötäeläminen voi olla helpompaa ja palkitsevampaa ja näin ollen herkemmin toteutuvaa kuin kielteisten tunteiden myötä- eläminen. Työntekijän olisi hyvä olla tietoinen tästä ja huomata myötäelämisen mahdollinen vaikutus toimintaan. Nuorisotiedotuksen etiikka
  • 33. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 33 Nuorisotiedotuksen kohdalla voidaan kysyä, voiko nuorisotiedotusta lukea ammatiksi eli professioksi, jos profession keskeiset tunnusmer- kit ovat suljettu koulutus, suojattu tieto sekä professioiden itse valvoma koulutus, koulutuk- seen rekrytointi, koulutuksen ja tätä kautta itse professioon rekrytoituminen? En puutu tässä artikkelissa tähän kysymykseen sen syvemmin, vaan käsittelen nuorisotiedotusta ammattina ammattien joukossa ja etsien yhtymäkohtia pro- fessioiden ammattietiikasta niissä kohden kuin niitä löytyy huolimatta siitä, onko nuorisotie- dotus toistaiseksi professio. Näyttäisi siltä, että profession ja ammattilaisuuden suuntaan ollaan nuorisotiedotuksen kohdalla joka tapauksessa menossa, esimerkiksi koulutusta systematisoi- daan parasta aikaa. Eettisiä ohjeita pidetään eräänä kriteerinä ammatin professionaalisuudelle (Tirri 2002, 24). Nuorisotiedotuksen periaatteita voidaan tarkastella myös eettisenä koodistona, mut- ta periaatteiden ulottamiseksi jokapäiväiseen työhön kaivataan yksityiskohtaisempaa eet- tisten kysymysten tarkastelua. Ohjeiden ei pitäisi olla kuitenkaan niin yksityiskohtaiset, ettei niitä pystytä enää soveltamaan kaikkiin toimipisteisiin. Esimerkiksi opettajan eettiset ohjeet on tarkoituksellisesti suunniteltu sillä tavalla väljiksi, etteivät ne tarjoa konkreettisia vastauksia ammatin tuomiin valintatilanteisiin ja myös siten, että ne soveltuisivat mahdolli- simman monen työntekijän työhön. Varsinaisten toimintaohjeiden sijaan eettiset ohjeet toimivat muistuttajina ideaaleista, joihin kasvattajien tulisi pyrkiä. (s.25&27.) Terho Pursiaisen mukaan rehti ammattieettinen koodi ei kuitenkaan tukeudu tyhjän puheen taktiikkaan, joka sallii sanoa näennäisesti merki- tyksellisiä asioita sanomatta sittenkään yhtään mitään. Hyvänä nyrkkisääntönä eettiselle koodistolle Pursiaisen mukaan toimii vaatimus, jonka mukaan koodiston tulisi sisältää vain periaatteita, joiden rikkomisesta on mahdollista joutua kiinni. (Pursiainen 2002, 47–48.) Esimer- kiksi puolueettomuuden periaatteen noudattami- sen rikkominen on mahdollista osoittaa todeksi, vaikkapa tiedotuksen ollessa liian yksipuolista. Hyvin toimiva ammattietiikka pitää huolen siitä, että ammatin todellisuus pysyy läpivalaistuna. Se koettaa pitää huolen siitä että ammattilai- set reagoivat herkästi ja oikeudenmukaisesti kaikkeen, mikä näyttää rikkovan ammatillisen luottamuksen rakentamista ja sen säilyttämistä (Pursiainen 2002, 52). Ammattien etiikkaa voi- daan tarkastella myös ammattien kollektiivisena takauksena ammattilaisten tuottaman palvelun laadusta, ei niinkään kuvauksena ammattilaisten omantunnonelämästä (Pursiainen 2002, 53). Nuorisotiedotuksen etiikka
  • 34. 34 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Nuorisotiedotuksen sisäisen etiikan kysymykset? Etiikka käsitteenä on laaja, mutta yksi vaihtoehtoinen ja hedelmällinen tapa nimenomaan ammattietiikasta puhuttaessa on käsittää etiikka pohdiskeluna toiminnan lopullisesti oikeasta ja pätevästä perustelemisesta, ot- taen huomioon kaikki tieto ja asiaan vaikuttavat tekijät (Airaksinen 1991, 14). Nuorisotiedotuksen kohdalla perusteluja voidaan lähteä etsimään esimerkiksi kysymäl- lä, miksi nuorisotiedotuksen periaatteet ovat juuri niitä kuin ne ovat, miksi esimerkiksi puolueettomuus on nuori- sotiedotuksen yksi tärkeä periaate? Tai mihin nuorisoti- edotustyötä ylipäätään tarvitaan, mikä on sen funktio ja oikeutus? Ja mihin suuntaan työtä olisi kehitettävä, että se vastaisi tarkoituksenmukaisesti juuri tätä funktiota? Edellä mainituista kysymyksistä kaikkein perustavin on nuorisotiedotustyön olemassaolemisen oikeutus. Kysymys ja mahdolliset vastaukset antavat ammatille eli nuoriso- tiedotustyölle perustan ja suuntaviivat ja ohjaavat työn- kuvan tarkoituksenmukaisuutta. Kaikki nuorisotiedotusta koskevat eettiset valintatilanteet juontavat juurensa jollain lailla tästä perimmäisen perustelun etsimisestä. Esimerkkinä kysymyksestä mihin tarpeeseen nuorisotie- dotus vastaa voisi olla kysymys, onko nuorisotiedotuksen tavoite se, että tullessaan nuorisotiedotuskeskukseen nuori saa kaiken tarvitsemansa tiedon tästä samaisesta paikasta, vai voiko häntä lähettää edelleen toisaalle, muiden tiedon lähteiden äärelle? Jos nuori ohjataan muualle asiansa kanssa, tulisiko työntekijän pitää huoli siitä, että nuori todellakin löytää perille avun haussaan? Jos taas lähdetään siitä, että kaikki apu tulisi löytyä yhdestä ja samasta keskuksesta, minkälaisen koulutuksen omaavia työntekijöitä nuorisotiedotuskeskuksessa tulisi tätä kysymystä silmälläpitäen olla jne. Keskustelu nuori- sotiedotuksen tarkoituksesta eli toisin sanoen ammatin oikeutuksesta on tärkeä nuorisotiedotuksen perimmäisen perustelun kannalta. Nuorisotiedotuksen oikeutusta kysyttäessä yksi tärkeä ominaisuus, joka erottaa nuorisotiedotuk- sen sekä muista tiedotus- ja neuvontapalveluista että muusta nuorisotyöstä, on sen monialaisuus. Suomesta löytyy kyllä erikoistuneita neuvonta- palveluja esimerkiksi terveyteen tai päihteisiin liittyvissä kysymyksissä, mutta toimipisteet jot- ka ovat keskittyneet kokonaisvaltaiseen nuorten palvelemiseen heidän tiedon- ja neuvonnan tar- peessaan, ovat kohtalaisen uusi ilmiö. Nuoriso- tiedotuspisteiden- ja -keskusten erikoisansioksi ja täten myös toiminnan oikeuttamiseksi voi- daan katsoa niiden tapa kerätä ja tarjota tietoa laajasti yhteiskunnan palveluista, niin esimer- kiksi harrastuksista, työelämästä kuin asumises- ta ja kansainvälisyysasioistakin. (Storlund 1991, 77.) Monialaisuuden lisäksi vielä yksinkertaisemman perustelun nuorisotiedotuksen olemassaololle antaa se tosiasia, että olemassa olevat, kaikille ikäryhmille suunnatut palvelut jäävät nuorisolta usein käyttämättä. Nuorisotiedotus on olemas- sa nimenomaan nuorten erityistarpeita varten. Tiedotusta nuorille ei ole riittävästi siitä huoli- matta, että nuoret saavat paljon tietoa, neuvoja ja ohjausta kotoa, koulusta, seurakunnalta, nuo- risotyöntekijöiltä ja ammatinvalinnanohjaajilta. Yleisen nuorisotiedotus- ja -neuvontakeskuksen oikeutus on yksinkertaisimmillaan sen tehtävä nuorten tiedontarpeen tyydyttäjänä, silloin kun nuori ei tiedä mistä tietoa tai apua voisi lähteä hakemaan tai silloin, kun mikään muu taho ei nuoren tarpeita ole kyennyt tyydyttämään. (Faché 1991, 53.) Nuorisotiedotuksen etiikka
  • 35. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 35 Tietoyhteiskunnassa tietoa on tarjolla riittämiin, mutta sen avautuminen voi joskus olla vaikeaa yhteiskunnan uusille jäsenille eli nuorille. Nuorille suunnatun tiedotta- misen ja neuvonnan merkitys kasvaa muuttuvassa ja mo- nimutkaistuvassa yhteiskunnassa. Itsenäisen tiedon haun eli erilaisten oppaiden, info-vihkosten tai atk-pohjaisten tietopankkien välityksellä tiedon hankkiminen ei korvaa henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Willi Faché to- teaa artikkelissaan Uusia lähestymistapoja nuorisotiedo- tukseen ja –neuvontaan, että itsenäiseen tiedonhakuun tarkoitetusta tiedotusmateriaalista suurimman hyödyn saavat irti nimenomaan nuorisotiedotustyöntekijät. Vaikka itsenäinen tiedonhaku onkin jossain määrin paras tapa hankkia tietoa nuoren itsenäispyrkimysten kannalta, se ei aina ole riittävä tiedottamisen muoto. (s. 50–51.) Henkilökohtaisella neuvonnalla ja ohjauksella, joka voi tapahtua myös esimerkiksi puhelimen tai internetin välityksellä, on edelleen suuri merkitys tiedon perille menemisessä. Nuorisotiedotuksen keskeisinä nuoren kohtaamiseen liit- tyvinä eettisinä kysymyksinä voidaan pitää esimerkiksi sitä, saako nuorisotiedotuspisteeseen tuleva nuori tarkoi- tuksenmukaista palvelua, ja kuinka monen tahon puoleen nuoren täytyy kääntyä ennen kuin hän saa tarvitsemansa tiedon. Yleisesti ottaen ammateissa ja yhteiskunnan tehtävissä toimivilla työntekijöillä on erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Mielenkiintoisen heidän asemastaan tekee se, että koska heidän oletetaan toimivan yhtei- sen hyvän vuoksi, heille siirretään valtaa (Airaksinen 1991, 14). Myös nuorisotiedotuksen tärkeäksi eettiseksi lähtökohdaksi voidaan laskea työntekijän valta-aseman tunnistaminen; nuoren kohtaamisessa työntekijä on asiantuntija-asemassa. Useimmissa tapauksissa tämä tarkoittaa sitä, että nuori uskoo työntekijän sanaan: Työntekijän vastuu siitä, että annettu tieto on oikeaa, on suuri. Lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevat ammattikunnat eli erilaiset kasvattajat ja tukijat, niin opettajat kuin nuoriso- ja nuorisotiedotustyöntekijätkin, ovat vastuussa oman toimintansa ohjailusta sekä työn kautta tapahtuvasta yhteiskunnan muutoksesta. Airaksisen mukaan ammattikunnat eivät voi kuvitella olevansa vain hyvän yhteis- kunnan toteuttamisen välineitä. Ammattilaiset ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita, ja asiantuntijuus ja sen mukanaan tuoma valta edellyttävät vastuuta (s. 22). Kuten olen jo aiemmin maininnut, nuorisotiedo- tuksen etiikka koostuu monesta eri osa-alueesta ja eri ammattikuntien ammattietiikasta. Nuoriso- tiedotuksen etiikan perustan muodostavat ERYI- CA:n määrittelemät yleiset eettiset periaatteet. Seuraavaksi tarkoituksenani on pohtia sisältöä sille, minkälaisia asioita nuorisotiedotukselle ja nuorisotiedotustyöntekijöiden ammattikunnalle ominainen etiikka voisi pitää sisällään, nuori- sotiedotuksen periaatteisiin tukeutuen. Lähtö- kohtani on näiden periaatteiden rinnalle etsiä viittauksia ja yhtymäkohtia nuorisotiedotus- työlle läheisten ammattien etiikasta ja soveltaa niitä erityisesti nuorisotiedotusta koskevaksi. Ammatit, joita seuraavaksi käsittelen, ovat yksi lähestymistapa nuorisotiedotuksen etiikkaan, ja kyseiset ammatit voisivat luultavasti olla mui- takin. Olen jaotellut ammatit karkeasti kolmeen osaan. Ensimmäisenä ryhmänä nuorisotiedotusta lähellä ovat kasvattajat, joihin lukeutuvat mm. opettajat, oppilaanohjaajat ja jossain määrin myös nuorisotyöntekijät. Toinen ammattiryhmä on tukijat, joiksi lasken esimerkiksi hoitotyöläi- set sekä sosiaalityöntekijät. Kolmas ammattiryh- mä on tiedottajat, johon kuuluvat toimittajat ja tiedottajat. Tiedottajien ammattiryhmään voidaan laskea kuuluvaksi myös kirjastoalan ammattilaiset, sillä tiedon dokumentointi ja päivitys kuuluu olennaisena osana sekä kirjasto- työntekijöiden että nuorisotiedotustyöntekijöi- den työhön. Nuorisotiedotuksen etiikka
  • 36. 36 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Tukijat – työtä asiakkaan parhaaksi Hoitotyön ammattilaiset vannovat työelämään astues- saan Hippokrateen valan, jossa luvataan muun muassa, että ”Niissä taloissa joissa käyn, haluan auttaa sairaita.” Tässä valassa Heta ja Matti Häyryn mukaan kärjistyy koko lääkintä- ja hoitoetiikan sanoma. Tukija eli tässä tilanteessa parantaja lähestyy potilasta auttaakseen tätä, ei hyötyäkseen itse tai vahingoittaakseen potilasta joi- denkin aatteellisten tai poliit- tisten tarkoitusperien nimissä. Hoitohenkilöstön on kaikissa tilanteissa pyrittävä toimimaan potilaansa parhaaksi. Hoito- työläisten roolin tulisi olla päättäjän sijasta neuvonantaja, ainakin silloin kun potilas itse haluaa sanoa sanansa omasta kohtalostaan. (Häyry & Häyry 1991, 130–131.) Tämä ajatus soveltuu lähes sellaisenaan myös nuorisotyön ja nuori- sotiedotuksenkin etiikkaan, tosin ei puhuta potilaasta vaan nuoresta/asiakkaasta. Toinen hoitotyötä koskeva velvoite, joka sopii myös nuorisotiedo- tuksen etiikkaan on velvoite kunnioittaa asiakkaita ihmisinä ja yksilöinä, tukea heidän itse- määräämiskykyään ja kunnioit- taa itsemääräämisoikeutta (s. 138). Onnistunut vuorovaikutustilan- ne asiakkaan kanssa on tärkeää sekä hoitotyölle että nuori- sotiedotukselle. Kummankin osapuolen on ymmärrettävä ja haluttava ymmärtää toisiaan yhteydenpidon onnistumisek- si, sillä katkos yhteydessä voi johtaa työn eettisten periaat- teiden loukkauksiin (s. 151). Siinä missä esimerkiksi lääkäri ja potilas puhuvat asiakkaan terveydentilasta ja pyrkivät löy- tämään hoitokeinoja potilaan ongelmiin, nuorisotiedotuk- sessa nuorisotiedotustyönte- kijä ja nuori pyrkivät yhdessä etsimään ratkaisuvaihtoehtoja nuoren henkilökohtaiseen ky- symykseen, oli se sitten nuorta koskeva ongelma tai vaikka- pa opiskelumahdollisuuksien kartoittaminen. Vahingollisia seurauksia epäonnistunees- ta vuorovaikutustilanteesta hoitotyössä on terveyden palauttamisen mahdollinen vaikeutuminen ja potilaan autonomian kunnioituksen loukkaus (s. 151), nuorisotie- dotuksessa vääränlaisten tai -laatuisten tietojen antaminen eli nuoren pään sekoittaminen entisestään. Vastuu vuorovaikutuksen onnistumisesta on työntekijän harteilla, työntekijä voi edistää keskinäistä vuorovaikutusta olemalla ystävällinen, pyrki- mällä ymmärtämään asiakkaan eli potilaan tai nuoren kieltä ja tunnustamalla hänen vaivansa tai asiansa yksilöllisen ja ainutkertaisen luonteen (s. 161). Jokaisen nuoren asiakkaan yksilöllisyyden tunnustaminen mahdollistaa kommunikaation ja täten myös neuvontatilanteen onnistumisen. Eettinen lähtö- kohta nuoren kohtaamiselle on sen huomioiminen, että nuorelle asioiminen nuorisotiedotuspis- teessä on aina persoonallista sekä voi olla ensimmäinen ja ainoakin kerta. Vuorovaiku- tuksen laadulla on (erityisesti epäonnistuessaan) merkitystä nuorisotiedotustyön ammatti- etiikan kannalta. 36 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Nuorisotiedotuksen etiikka
  • 37. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 37 Kasvattajat – suuntaan vai toiseen ? Kasvatuksesta puhuttaessa nuorisotiedotuksen kohdalla täytyy nostaa esiin yksi tärkeä kysymys. Onko nuorisotiedotus pohjimmiltaan kasvatusta vai enemmänkin tiedotusta, kas- vatuksen jäädessä taka-alalle? Kasvatuksen filosofian yhtenä kulmakivenä Suomessa on pi- detty Kari E. Nurmen kirjaa Joh- datus kasvatuksen filosofisiin ja historialisiin perusteisiin. Nurmen määritelmän mukaan « Kasvatus on johdonmukai- suuteen pyrkivää toimintaa kasvatettavan persoonallisuu- den, valmiuksien tai yhteisöön sopeutumisen muuttamiseksi edulliseksi katsottuun suuntaan tai säilyttämiseksi tilassa, jota pidetään edullisena. » (Nurmi 1993, 52.) Kasvatuksen voidaan katsoa myös olevan yhteiskun- nan arvoperustan jatkuvuudesta huolehtiva yhteiskunnallinen toiminta (Nurmi 1993, 100). Nurmen käyttämä käsite « edulliseksi katsottu suunta » voi tuntua ensiksi hieman kyseenalaiselta, mutta kuten lähempi tarkastelu osoittaa, myös nuorisotiedotustyö pyrkii ohjaamaan nuoria valinnois- saan tiettyyn yhteiskunnan arvojen määrittelemään suuntaan sen näennäisestä arvovapaudesta huolimatta. « Tavallinen » nuorisotyö voidaan katsoa kasvatuksen piiriin kuuluvaksi ehkä sel- keämmin kuin nuorisotiedotus, mutta nuorisotyön muotona myös nuorisotiedotus voidaan ainakin jossain mielessä laskea kasvatukseksi. Yksi näkökulma nuorisotiedotukseen voikin olla, että nuorisotiedotus on yhdistelmä sekä kasvatusta että tiedotusta, ja niinpä sen alaan kuuluvat eettiset kysy- mykset nousevat molemmista aihepiireistä. Kari Uusikylän mukaan kaiken kas- vatuksen voidaan katsoa lähtevän tavoitteista, sekä tiedostetuista että tiedostamattomistakin. Kasvattajan tulisi tiedostaa itse, mihin hän toimin- nallaan pyrkii ja mitä yrittää välttää. (Uusikylä 2002, 21.) Nuorisotiedotus- työntekijä toteuttaa jossain määrin päättäjien taholta tulleita kannanottoja ja tavoitteita siitä, miten kansalaisia kasvatetaan parhaiten demokraattiseen yhteiskuntaan. (s. 109.) Käsite kasvatus voidaan jakaa kahteen erilaiseen kasvattamiseen; puhutaan normatiivisesta ja sosiaalisesta kas- vatuksesta. Normatiivinen kasvatus voidaan lukea kuuluvaksi lähinnä koulun ja kodin tehtäviksi, eli kasvatuksella tavoitellaan tässä mielessä jotain tiet- tyjä yhteiskunnan ja täten myös yksilön kannalta toivottavia asioita. Sosiaali- sesta eli yleisemmästä kasvatuksesta puhuttaessa kasvatus voi tarkoittaa enemmänkin käytännöllistä toimintaa, jossa seuraava sukupolvi oppii ne asiat, jotka sen tulee oppia selviytyäkseen elämässä. (Toukonen 1991, 113.) Niin nuorisotyössä yleisesti kuin nuori- sotiedotuksessakin on normatiivista kasvatusta enemmän kyse sosiaalisesta kasvatuksesta. Nuorisotiedotuksen etiikka
  • 38. 38 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Marja Leena Toukonen on käsitellyt opettajan ammatin etiikkaa, jota hieman yleistäen voidaan tarkastella myös yleisemmin kasvattajan etiik- kana, joka koskee myös nuorisotiedotustyönte- kijän työn etiikkaa ainakin joiltain osa-alueilta. Opettajan työssä, joka on pääasiallisesti kas- vattamista ja opettamista, on Toukosen mukaan pohjimmiltaan kyse yhteiskunnallisesta uusinta- misesta (Toukonen 1991, 105). Voidaan ajatella, että myös nuorisotiedotustyöntekijän työn kuva koostuu pitkälle samoista peruselementeistä, kasvattamisesta ja tiedottamisesta, opettamisen sijaan tosin tiedon lähteille pääsyn opastamises- ta, oppimaan oppimisesta. Yhtymäkohtia työn eettisistä kysymyksistä sekä opettajan että nuorisotiedotustyöntekijän ammateista löytyy. Yksi näistä on sekä nuori- sotiedotustyöntekijän että opettajan työhön kuuluvat selkeät moraaliset ristiriitatilanteet, joissa työntekijä joutuu pohtimaan ja ottamaan kantaa siihen, mikä on eettisesti paras toimin- tatapa jossakin yksityistapauksessa nuoren asian kohdalla. Moraaliset valinnat jotka ovat sidok- sissa laajempaan yhteiskunnalliseen viitekehyk- seen, ja vuoropuhelu työntekijän itsensä kanssa esimerkiksi vallankäytöstä sekä auktoriteettiase- man tuomista ongelmista ovat esimerkkejä siitä, millaisia eettisiä kysymyksiä sekä opettajan että nuorisotiedotustyöntekijän työ pitää sisällään (Toukonen 1991, 108–109). Samantapainen eettinen kysymys sekä nuorisotiedo- tustyön ja opettamisen kohdalla on indoktrinaation eli piilovaikuttamisen ongelma (s. 108). Indoktrinaation ongelma sisältää ainakin seuraavanlaisia kysymyksiä: On- ko kasvatus ylipäätään mahdollista ilman piilovaikutta- mista? Kuinka piilovaikuttaminen voidaan käsitteellisesti erottaa kasvatuksesta? Onko piilovaikuttaminen aina moraalisesti tuomittavaa? (s. 112–113.) Piilovaikutus voi olla sekä tietoista että myös tiedos- tamatonta ja erityisesti tiedostamattoman piilovaikut- tamisen mahdollisuus osoittaa Toukosen mukaan sen, ettei piilovaikuttaminen olekaan välttämättä pelkästään negatiivinen asia vaan osa ihmisten välistä jokapäiväistä kanssakäymistä (s. 116). Minkälainen piilovaikuttaminen sitten voi olla negatiivista, sellaista, johon nuorisotie- dotustyöntekijän tulisi kiinnittää työssään huomiota ? Puolueettomuuden periaatteen nojalla kaikenlainen piilovaikuttaminen tuntuisi olevan periaatetta vastaan nuorisotiedotuksessa, mutta kysymys voi olla mut- kikkaampi kuin ehkä kuvitellaan. Piilovaikutus –sana aiheuttaa usein mielleyhtymän, että piilovaikuttamisella siirrettävä tieto on jollakin tavalla puolueellista, sub- jektiivista ja ei-todennettavissa olevaa tietoa (s. 118). Toisaalta Toukosen mukaan indoktrinaatioon ja kasvatuk- seen sisältyy tarkemmin katsottuna myös niin runsaasti yhteisiä piirteitä, että niiden täydellinen erottaminen näyttää suorastaan mahdottomalta, erityisesti sosiaa- lisesta kasvattamisesta puhuttaessa. Piilovaikutuksen käsite menettää jossakin mielessä kokonaan merkityksen- sä. (s. 121.) Piilovaikuttaminen voidaan jossain mielessä ymmärtää ihmisten välisen kommunikaation muodoksi. Piilovaikuttamisesta tämän määritelmän mukaan tekee kielteistä sen mahdollisesti kielteiseksi osoittautuva sisältö, minkälaiset asiat piilovaikuttavat nuoriin ja min- kälaisia arvoja piilovaikutus nuorille siirtää. Nuorisotiedotuksen etiikka
  • 39. Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön 39 Marjatta Lairion mukaan opettajuus on suuntautumassa asioiden varsinaista opettamista enemmän ohjaajuuteen. Koulusta on muovautumassa oppimisympäristö, jonka tehtävänä on valmentaa nuoria verkostoituvaan tietoyh- teiskuntaan ja itsenäisiin valintoihin ja toimintamallei- hin, eikä niinkään tarjota nuorille valmiita ratkaisuja (Lairio 2000, 6). Tätä näkökulmaa silmällä pitäen nuori- sotiedotus ja opettaminen tähtäävät samoihin päämää- riin. Oppilaanohjaus sekä sen kohtaamat eettiset valintatilan- teet tuntuisivat olevan lähimpänä nuorisotiedotusta, kun sitä verrataan hoitotyön ja opettajan ammatteihin. Opin- to-ohjaaja on lähempänä nuorisotiedotustyöntekijää kuin esimerkiksi opettaja myös siinä mielessä, että opintojen ohjaamisen asema varsinaisena professiona on hieman epäselvä kuten nuorisotiedotuksenkin, johtuen mm. siitä, että opinto-ohjaajan koulutuksen sisältö, kesto ja toteutustapa ovat aikojen kuluessa vaihdelleet (s. 6). Suomessa oppilaanohjauksen tärkeimmät tehtävät ovat opiskelun ohjaus, ammatillisen suuntautumisen ohjaus sekä erityisesti oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen. Lukuun ottamatta varsinaista ammatillisen suuntautumisen ohjausta nuorisotiedotuksen ja oppilaa- nohjauksen tavoitteet ovat hyvin samanlaiset ja erityi- sesti niiden kohtaamat eettiset kysymykset muistuttavat toisiaan. Koko Euroopan tasolla oppilaanohjauksessa vallitsee yleinen kehityssuunta, jossa korostetaan entistä enemmän ohjattavan autonomiaa eli omaehtoisuutta ja aktiivista roolia ohjauksessa (s. 6). Tämä pätee myös nuorisotiedotukseen ja aiheuttaa myös samoja eettisiä ongelmia nuorten tukemisessa. Matti Kamppinen on artikkelissaan Eettisiä ongelmia oppilaanohjauksessa avannut oppilaan- ohjauksen etiikkaa. Oppilaan eli nuoren auto- nomia eli omaehtoisuus ja ohjaajan vastuu ovat oppilaanohjauksen keskeisiä eettisiä kysymyksiä (Kamppinen 1988, 60). Omaehtoisuus on ihmi- sen päättämistä itse omista asioistaan, omaeh- toinen yksilö säätää itse omat lakinsa ja toimii niiden mukaisesti. Toisehtoisen toiminnan, jota pidetään omaehtoisen toiminnan vastakohta- na, katsotaan olevan peräisin ihmisen itsensä ulkopuolelta, ihminen itse ei aktiivisesti valitse toimintatapojaan. Kamppinen kyseenalaistaa omaehtoisuuden ehdottoman itseisarvon, oma- ehtoisuuden ei tulisi toteutua muiden « hyvien asioiden » kustannuksella. Omaehtoisuus ei riitä itseisarvoksi, sillä se yksinään ei riitä hyvään elämään (s. 61.) Päteekö sama nuorisotiedotukseen? Kamppinen puoltaa yltiöpäisen omaehtoisuuden sijasta harkitsevaa toisehtoisuutta, hänen mukaansa asiantuntijan neuvoon turvautumalla voi välttää huonoja seurauksia, ja tässä mielessä toisehtoi- suus voi olla yksi omaehtoisuuden erikoistapaus, omaehtoisuuden ja toisehtoisuuden ei tarvitse sulkea toisiaan välttämättä pois. (s. 62.) Nuorisotiedotuksesta puhuttaessa toisehtoinen omaehtoisuus voisi toteutua esimerkiksi sellai- sessa tapauksessa, kun nuori hyväksyy tietoises- ti ja harkiten ulkoa annetun toiminnan ohjeen. Nuorisotiedotuksen ollessa kyseessä tällainen ulkoa annettu toiminnan ohje voi olla esimer- kiksi erilaisista opiskelumahdollisuuksista selvän ottaminen. Nuorisotiedotuksen etiikka
  • 40. 40 Näkökulmianuorisotiedotus-ja-neuvontatyöhön Nuorisotiedotukseen sovellettuna Kamppisen omaehtoi- nen toisehtoisuus voi osoittautua hieman mutkikkaaksi. Kamppinen olettaa pohdintojensa taustalle objektiivisen inhimillisen hyvän luonnehdinnan (s. 64), ja tämä taas tuntuisi jossain määrin olevan ristiriidassa nuorisotie- dotuksen periaatteiden kanssa. Ylipäätään objektiivisen hyvän määrittely on ongelmallista, voidaanko objektii- visesti määritellä, mikä on kaikille ihmisille hyväksi? Tätä kysymystä on pohdittu läpi filosofian historian, ja jätän sen nyt tässä artikkelissa sikseen. On silti tarkoi- tuksenmukaista miettiä, onko nuorisotiedotustyönteki- jän tehtävä johdattaa nuorta objektiivisen inhimillisen hyvän lähteille? Vai onko nuorisotiedotustyöntekijän tehtävä ja velvollisuuskin antaa nuoren itse päättää mikä on hyvää hänen elämälleen? Voi olla mahdollista, että joitakin universaaleja objektiivisia inhimillisiä hyviä on olemassa (esimerkiksi ihmisen eloonjääminen hänen sitä itse halutessaan), mutta pikemminkin kuin nuoren ohjaamista johonkin tiettyyn suuntaan, on nuorisotiedo- tuksen tehtävä käsittääkseni antaa nuorelle eväitä oman inhimillisen hyvänsä saavuttamiseksi, mitä sen sisältö sitten onkaan. Kysymys kuuluu siis, onko nuorisotiedotustyöntekijällä oikeus ja velvollisuus puuttua nuoren päätöksiin, vai tulisiko nuoren saada tehdä täysin omat valinnat, olipa lopputulos sitten mikä hyvänsä? Nuorisotiedotus ei ole täysin arvovapaata vaikka niin voisi sen luonteen huo- mioon ottaen ehkä aluksi ajatella. Nuorisotiedotuksen taustalla vaikuttavat yhteiskunnan arvot, sekä ilmeiset että piilotetutkin. Jo nuorisotiedotustyöntekijän välit- tämän tiedon sisältö osoittaa valintoja, jotka on tehty yhteiskunnan arvojen pohjalta. On vaikea kuvitella, että nuorisotiedotustyöntekijä esittäisi työtä etsivälle nuorel- le vaihtoehdoksi työttömäksi heittäytymistä. Hyvä elämä siis on tavallaan määritelty yhteiskunnan taholta. Erityi- sesti suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee niin sanottu protestanttinen työetiikka, joka tarkoittaa sitä, että työ on yksi ihmisen elämän peruspilareista; ilman työtä ih- misen on vaikeaa olla täysivaltainen yhteiskunnan jäsen. Tämän ikään kuin kattona toimivan asenteen alla nuori voi sitten itse pohdiskella ja päättää, minkälaista työtä hän tulevaisuudessa haluaisi tehdä, mistä sitä etsiä, mil- lä tavalla kouluttautua jne. Perusarvona kaiken taustalla kuitenkin on se, että ihmisen kannattaa tavoitella työtä saavuttaakseen paikkansa yhteiskunnassa. Kamppisen mukaan pahaa toisehtoisuutta on jo aiem- min mainittu indoktrinaatio eli piilovaikuttaminen, jolle Kamppisen mainitsemassa tarkoituksessa on olennais- ta käsitysten kiinnittyminen nuoreen irrationaalisten ajattelutapojen perusteella. (s. 62.) Kun puhutaan piilovaikuttamisesta Toukosen tarkoittamassa mielessä, osana ihmisten välistä jokapäiväistä kanssakäymistä, voi piilovaikuttamisella olla tehtävä. Yhteiskunnan arvojen välittämistä eteenpäin nuorille voidaan jossain tapa- uksessa myös piilovaikuttamiseksi eli indoktrinaatioksi kutsua. Yksi oppilaanohjaukselle ja nuorisotiedotukselle yhteinen eettinen kysymys koskee nuorisotiedotustyöntekijän/ oppilaanohjaajan vastuuta luotettavana tietolähteenä. Ohjaaja on vastuussa niistä uskomuksista, joita hän on asiantuntijan rooliaan hyödyntäen oppilaassa synnyt- tänyt. Molempiin ammatteihin pätevä monipuolisuuden periaate edellyttää, että nuoren on saatava mahdollisim- man monipuolista tietoa eri vaihtoehdoista, oppilaan- ohjauksen tapauksessa ehkä eniten eri ammatinkuvista. Tosin tämä ohje voi olla lähinnä ihanne, jota on vaikea toteuttaa käytännössä. (s. 64.) Niin oppilaanohjaus kuin nuorisotiedotuskin tähtäävät nuoren tulevaisuudessa tapahtuvassa ongelmanratkaisussa, uusien uskomusten ja halujen muodostamisessa sekä muussa toiminnassa tarvittavien hyvien ohjeiden tarjoamiseen (s. 65). Nuorisotiedotuksen etiikka