Miten suomalaiset kokevat yrittäjyyden? Tutustu alla olevaan Suomalaisen Työn Liiton, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n , Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman ja Elisa Oyj:n tekemään yrittäjyysbarometriin.
Suomalaisista 64 prosenttia haluaa, että työehdoista, kuten palkoista, neuvottelevat myös tulevaisuudessa työntekijöitä ja työnantajia edustavat liitot. Kyselyn toteutti Kantar TNS 29.10.–6.11. ja siihen haastateltiin 1017 työikäistä (18–64-vuotiasta) henkilöä.
Cargotecin sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen vieraili Nordnetin aamiaistilaisuudessa ja puhui aiheesta "Cargotec matkalla älykkään lastinkäsittelyn markkinajohtajaksi".
OPn ja Aalto-yliopiston tutkijoiden raportti: Menestyjät ja laahaajat erottuvat aiempaakin selvemmin.
Tutkimus suomalaisten suuryritysten toiminnasta ja näkymistä toteutettiin kolmatta kertaa OPn ja Aalto-yliopiston professoreiden perustaman Nordic Institute of Business and Society -ajatushautomon (NIBS) yhteistyönä.
Suomen asiakastieto oy_luottolista_04-2016Ville Kauppi
Luottolista-lehti on luotto-, rahoitus- ja perintäalan aikakauslehti. Tilaa ilmainen näytenumero: http://www.asiakastieto.fi/web/fi/tuotteet-ja-palvelut/riskienhallinnan-palvelut/yrityspalvelut/luottolista
EK tekee pk-toimintaympäristökyselyn kaksi kertaa vuodessa kohderyhmänään työnantajina toimivat pk-yritykset. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2016 ja kyselyyn vastasi yhteensä 512 työnantajayritystä. Tulosten perusteella puolet pk-yrityksistä näkee kasvun mahdollisuuksia – kysynnässä ja investoinneissa on selvää viriämistä.
Vain kaksi viidestä SAK:laisesta työntekijästä on osallistunut edellisen vuoden aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen. Tilanne on heikentynyt selvästi kahdessa vuodessa. SAK kerää työolobarometrin avulla tietoa SAK:laisten työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä työstä ja sen järjestelyistä. Tutkimuksen toteutamme kahden vuoden välein.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Sote johtamisen arvotutkimus 2019 raporttiJukka Saksi
Johtaja on Media! toteutti keväällä 2019 tutkimuksen sote-johtajien arvoista, arvojen vaikutuksista palveluiden hankinnassa sekä niiden käytöstä arjen johtamis- ja hoitotilanteissa.
Lisätietoa http://johtajaonmedia.fi/arvotutkimus
SAK:n, STTK:n ja Akavan teettämästä työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa selvittävästä tutkimuksesta käy ilmi, että 92 prosenttia suomalaisista pitää ammatillisista järjestäytymistä vähintäänkin melko tarpeellisena. Tutkimuksen teki TNS Gallup keväällä 2012.
Global CEO Survey 2015 - Poimintoja Suomen tuloksistaPwC Suomi
Toimitusjohtajien luottamus maailmantalouden kasvuun seuraavan vuoden aikana on laskenut kansainvälisesti. Suomalaisjohtajat ovat kollegoitaan optimistisempia globaalin talouden suhteen, mutta usko Suomen talouden kasvuun on koetuksella, ilmenee PwC:n 18. kansainvälisestä toimitusjohtajatutkimuksesta
Miten suomalaiset kokevat yrittäjyyden? Tutustu alla olevaan Suomalaisen Työn Liiton, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n , Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman ja Elisa Oyj:n tekemään yrittäjyysbarometriin.
Suomalaisista 64 prosenttia haluaa, että työehdoista, kuten palkoista, neuvottelevat myös tulevaisuudessa työntekijöitä ja työnantajia edustavat liitot. Kyselyn toteutti Kantar TNS 29.10.–6.11. ja siihen haastateltiin 1017 työikäistä (18–64-vuotiasta) henkilöä.
Cargotecin sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen vieraili Nordnetin aamiaistilaisuudessa ja puhui aiheesta "Cargotec matkalla älykkään lastinkäsittelyn markkinajohtajaksi".
OPn ja Aalto-yliopiston tutkijoiden raportti: Menestyjät ja laahaajat erottuvat aiempaakin selvemmin.
Tutkimus suomalaisten suuryritysten toiminnasta ja näkymistä toteutettiin kolmatta kertaa OPn ja Aalto-yliopiston professoreiden perustaman Nordic Institute of Business and Society -ajatushautomon (NIBS) yhteistyönä.
Suomen asiakastieto oy_luottolista_04-2016Ville Kauppi
Luottolista-lehti on luotto-, rahoitus- ja perintäalan aikakauslehti. Tilaa ilmainen näytenumero: http://www.asiakastieto.fi/web/fi/tuotteet-ja-palvelut/riskienhallinnan-palvelut/yrityspalvelut/luottolista
EK tekee pk-toimintaympäristökyselyn kaksi kertaa vuodessa kohderyhmänään työnantajina toimivat pk-yritykset. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2016 ja kyselyyn vastasi yhteensä 512 työnantajayritystä. Tulosten perusteella puolet pk-yrityksistä näkee kasvun mahdollisuuksia – kysynnässä ja investoinneissa on selvää viriämistä.
Vain kaksi viidestä SAK:laisesta työntekijästä on osallistunut edellisen vuoden aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen. Tilanne on heikentynyt selvästi kahdessa vuodessa. SAK kerää työolobarometrin avulla tietoa SAK:laisten työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä työstä ja sen järjestelyistä. Tutkimuksen toteutamme kahden vuoden välein.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Sote johtamisen arvotutkimus 2019 raporttiJukka Saksi
Johtaja on Media! toteutti keväällä 2019 tutkimuksen sote-johtajien arvoista, arvojen vaikutuksista palveluiden hankinnassa sekä niiden käytöstä arjen johtamis- ja hoitotilanteissa.
Lisätietoa http://johtajaonmedia.fi/arvotutkimus
SAK:n, STTK:n ja Akavan teettämästä työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa selvittävästä tutkimuksesta käy ilmi, että 92 prosenttia suomalaisista pitää ammatillisista järjestäytymistä vähintäänkin melko tarpeellisena. Tutkimuksen teki TNS Gallup keväällä 2012.
Global CEO Survey 2015 - Poimintoja Suomen tuloksistaPwC Suomi
Toimitusjohtajien luottamus maailmantalouden kasvuun seuraavan vuoden aikana on laskenut kansainvälisesti. Suomalaisjohtajat ovat kollegoitaan optimistisempia globaalin talouden suhteen, mutta usko Suomen talouden kasvuun on koetuksella, ilmenee PwC:n 18. kansainvälisestä toimitusjohtajatutkimuksesta
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Nuorten yrittäjämyönteisyys nousussa
Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai piti puheenvuoron nuorten yrittäjien yrittäjyyspolitiikasta.
Manai totesi, että nuorten yrittäjyysmyönteisyys on nousussa ympäri maailmaa. Suomessakin joka kolmatta nuorta kiinnostaa mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi. Nuorille on kuitenkin tehtävä tilaa yhteiskunnassa, esimerkiksi panostamalla heidän mahdollisuuteensa vaikuttaa myös vähemmän virallisia kanavia pitkin siihen, minkälaiseksi suomalainen yrittäjyys muovautuu.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
15.2.2018 Pohjois-Savon Tyhyverkosto: Se on meistä kiinni!Työterveyslaitos
Kuopiossa 15.2.2018 pidetty Pohjois-Savon Tyhyverkoston verkostotapaaminen "Se on meistä kiinni! Mielekkyyttä työhön yhdessä ja yksin", puhujana Jaana Lerssi-Uskelin
Tuloksia suomalaisten talousosaamisesta 2023Suomen Pankki
Vaasan yliopisto ja PTT ovat oikeusministeriön toimeksiannosta keränneet aineiston suomalaisten talousosaamisesta. Kyselyssä on kattavasti kysymyksiä mm. taloustietämyksestä, taloudellisesta käyttäytymisestä, ja talouteen liittyvistä asenteista. Kysely on toteutettu OECD:n luoman mallin mukaan, mikä mahdollistaa kansainvälisen vertailun. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Aineisto esitettiin Suomen Pankin rahamuseossa 15.5.2020 ja tilaisuuden järjestivät yhteistyössä rahamuseon talousosaamiskeskus ja oikeusministeriön talousosaamisen toiminto.
SAK:n työolobarometrin 2018 selvitys keskittyy työoloihin. Vuonna 2018 tehdyn työolobarometrin mukaan yhä useampi SAK:lainen työntekijä on huolissaan työn vaikutuksista terveyteensä.
Tutkimus osoittaa selkeän muutoksen suhteessa aiempiin vuosiin: tänä vuonna jo 40 prosenttia tutkimukseen vastanneista koki työnsä kuormittavaksi tai haitalliseksi terveydelleen.
Selvitys tarkastelee myös sairauspoissaolojen yhteyttä työolojen laatuun sekä henkisen ja fyysisen väkivallan yleisyyttä SAK:laisessa työelämässä.
Työmarkkinapoliittisesta mielipideilmastosta selviää, että 94 prosenttia suomalaisista vastustaa eläkkeiden ja 82 prosenttia sosiaalietuuksien leikkauksia. 75 prosenttia vastaajista vastustaa eläkeiän nostamista.
SAK, STTK ja Akava teettivät tutkimuksen TNS Gallupilla keväällä 2010.
SAK:n Kantar Publicilla tammikuussa 2023 teettämän tutkimuksen mukaan palkansaajista jopa 68 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lakko-oikeus on perusoikeus, jota ei saa rajoittaa.
4. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma
4
Ekonomiyrittäjät edustavat pääsääntöisesti vanhempia ikäluokkia,
jotka ovat toimineet yrittäjänä jo pidemmän aikaa.
Ikä
Ikä alle 30 vuotta - 1,67%
30-39 vuotta - 13,38%
40-49 vuotta - 24,08%
50-59 vuotta - 43,48%
60 vuotta tai yli - 17,39%
Toiminut yrittäjänä (vuosina):
0-1 vuotta - 11,37%
2-5 vuotta - 29,10%
6-10 vuotta - 18,06%
11-20 vuotta - 19,06%
yli 20 vuotta - 22,41%
5. Tilastotietoa:
5
Ekonomiyrittäjien vuosiansioiden keskiarvo on
51630 euroa, mediaani 45000 euroa
79% Ekonomiyrittäjien yrityksistä ovat osakeyhtiö –muotoisia
53% Yrityksistä sijaitsee Helsingin talousalueella
Kolme suurinta liiketoiminta-aluetta
• 23% Konsultointiala
• 21% Laskentatoimi- tai tilintarkastusala
• 11% Kaupan ala
Ekonomiyritäjä on pääsääntöisesti pienyrittäjä.
Yrityksessä työskentelevän henkilökunnan määrä:
1 henkilö - 47%
2-5 - 31%
6-10 - 12%
11-20 - 4%
21-50 - 4%
yli 50 - 2%
7. Ekonomiyrittäjä on toimii monissa
yrittäjäyhdistyksissä
7
Oletko jäsenenä muissa ammatillisissa verkostoissa?
Paikalliset yrittäjäjärjestöt 68,40%
Kauppakamari 41,13%
Nuorkauppakamari 2,60%
Toimialajärjestöt 18,18%
Ammatillinen järjestö (esim. KHT yhdistys, Mainostajien liitto) 27,71%
Elinkeinoelämän Keskusliiton jäsenliiton jäsen 4,76%
Jokin muu, mikä 14,72%
8. Yrittäjä siirtyy eläkkeelle palkansaajaa
myöhemmin
8
16,27% Ekonomiyrittäjistä uskoo siirtyvänsä eläkkeelle
nuorempana kuin 60-vuotiaana
61 - 62 vuotiaana 7,80%,
63 - 64 vuotiaana 22,71%,
65 - 67 vuotiaana 30,51%
Yli 67-vuotiaana eläköitymiseen uskoo 22,71%
10. Poimintoja toiveista SEFEn suuntaan – Mitä SEFEn
tulisi ajaa?
10
”Verotuksen keventämistä”
”Talouden/verotuksen täsmävalistusta päättäjille.
Karkeimpia harhaanjohtavia asioita on ollut jopa taloustoimittajien
esityksissä/teksteissä verovapaa osingot, joita ei käytännössä ole ollut”
”yrittäjän sosiaaliturvaan liittyviä asioita”
”Joustavuutta työsuhteisiin, jotta palkkaaminen olisi helpompaa.
Toisaalta on hyvä, että työntekijän oikeuksista pidetään kiinni!
Joustavuus pitää olla molemminpuolista.
Verotus ja toisaalta työnantajan sivukulut ovat olennaisessa
roolissa työntarjoamisen houkuttelevuuden
lisäämiseksi.”
”Verotus, verotus, verotus…”
”Sosiaaliturvalainsäädäntö on tehtaanpatruuna –ajoilta.”
11. Mitä SEFEn tulisi ajaa?
11
SEFEn yrittäjäneuvottelukunta tulee valmistelemaan syksyllä
yrittäjyyden suuntaviivapaperin, jossa pohditaan miten yrittäjyyttä
ja siihen kohdistuvia positiivisia asenteita voitaisiin edistää.
Yrittäjän ja palkansaajan välissä ei ole niin isoa eturistiriitakonfliktia,
kuin on hyvin usein esillä poliittisessa keskustelussa
SEFE aikoo toimia kasvun mahdollistajana, sekä uusien näkemysten
edistäjänä.
Jos SINULLA on idea mitä SEFEn tulisi edistää, ota yhteyttä!
Antti.leino@sefe.fi