Mihin työnantajamielikuvatyössä kannattaa panostaa ja millaisten askelten kautta tehokkuuteen pääsee?

1. Voiko iso yritys tehdä tuloksellista
työnantajamielikuvatyötä pienellä budjetilla?
TalentaAdoren aamiaistilaisuus 8.11.2017
@juhotoivola

2. 2

3. Kohderyhmät
Arvolupaus /
ydinviestit
Kumppanuudet
ja verkostot
Henkilöbrändit
“Tein itse ja
säästin”
3

4. Kohderyhmät
Jos et tiedä, kenen silmissä haluat olla kiinnostava työpaikka, niin ei kannata
laittaa euroakaan näkyvyyteen tai työnantajamielikuvatyöhön.
• Mikä on strategianne?
• Mikä on henkilöstöstrategianne?
• Mitkä ovat resursointitarpeet tuleville vuosille (2018-2020)?
• Onko rekrytoinneissa liiketoiminnan pullonkauloja, joita voisi ratkoa
työnantajamielikuvatyöllä?
4

5. Elisan työnantajamielikuvatyön kohderyhmät
• Ohjelmistokehityksen ja IT-palvelutuotannon nykyiset ja tulevat
ammattilaiset (priorisoitu kohderyhmä vuonna 2017)
• Analytiikan ja tiedolla johtamisen nykyiset ja tulevat ammattilaiset
(priorisoitu kohderyhmä vuonna 2017)
• Myynnin ja asiakaspalvelun tulevat ammattilaiset
(priorisoitu kohderyhmä vuonna 2018)
• Liiketoiminnan johtamisen, kehittämisen ja tukemisen nykyiset
ammattilaiset (matalan prioriteetin kohderyhmä)
• Teknologian ja teknisten palveluiden tuotannon nykyiset ja tulevat
ammattilaiset (matalan prioriteetin kohderyhmä)
5

6. Arvolupaus ja ydinviestit
Uskottava, erottuva ja kiinnostava
• Uskottava = ottaen huomioon yhtiönne tilanteen, voiko tämä olla totta?
• Erottuva = ovatko muut työpaikat tässä suhteessa yhtään erilaisia?
• Kiinnostava = herättääkö tämä asia minussa innostusta?
Eri kohderyhmille sama arvolupaus voi tarkoittaa eri asioita:
• Joustavuus myymälässä: työvuorot sovittavissa ja järjesteltävissä
• Joustavuus IT-ammattilaisen työssä: paikka- ja aikariippumaton työ
6

7. Elisan arvolupaus ja ydinviestit
Arvolupauksemme nykyisille ja tuleville työntekijöille on seuraava:
• Olemme edelläkävijäyritys, joka tekee monet asiat ensimmäisenä
• Taloudellinen menestys ja vakavaraisuus mahdollistavat kokeilukulttuurin ja kiehtovat strategiset
kehityshankkeet
• Joustavuus tarjoaa mahdollisuudet oman näköiseen työhön sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoon
• Johtaminen ja esimiestyö Elisalla on laadukasta ja siihen panostetaan paljon: esimiehet viihtyvät
esimiehinä ja johtaminen on modernia.
• Toimintamme on yhteiskunnallisesti merkityksellistä ja vastuullista: järjestämme lapsille
digikouluja, pienennämme aktiivisesti hiilijalanjälkeämme ja maksamme roppakaupalla veroja
Suomeen
7

8. Kumppanuudet ja verkostot
• Kun kohderyhmät ovat selvillä, ja tiedätte suurin piirtein keitä haluatte
puhutella, niin kannattaa alkaa miettiä, missä nämä ihmiset liikkuvat
• Aika usein löytyy yhdistys, verkosto tai muu sosiaalinen rypäs, jonka
kautta nämä henkilöt on keskitetysti mahdollista tavoittaa
• Tällöin kumppanoituminen kyseisten toimijoiden kanssa voi olla
kustannustehokas tapa tehdä työnantajamielikuvatyötä
• Verkostoja voi myös itse luoda – esimerkiksi Meetup-kulttuuri mahdollistaa
asiantuntijayrityksen profiloitumisen tilaisuuksien järjestämisen kautta
• Parhaita ovat kumppanuudet, jossa kumppannine haluaa teiltä muutakin
kuin rahaa, ruokaa tai ilmaista viinaa – pyri win-win tilanteisiin
8

9. Elisan kumppanuudet ja verkostot
• Korkeakoulut: Aalto-yliopisto, Centria, Haaga-Helia, Karelia, TAMK
• Opiskelijajärjestöt: TKO-Äly
• Young Professionals -verkosto
• Mothers in Business –verkosto
• UXify Helsinki
• Ym
• Ym
• Ym
9

10. Henkilöbrändit
• Yritys voi olla kuinka hieno tahansa, mutta lopulta kiinnostavuus
työnantajana syntyy aina ihmisistä, jotka työtä tekevät
• Voinko samaistua näihin tyyppeihin? Löytyykö guruja joilta oppia?
Erotunko joukosta vai sulaudunko massaan?
• Huippuosaajat haluavat työskennellä toisten huippujen kanssa
• Ihminen uskoo ihmistä: työntekijöiden oma viestintä on tehokkaampaa
työnantajaviestintää lähes kaikilla mittareilla – silti se on täysin
alihyödynnetty resurssi
10

11. Näkyviä ja kuuluvia Elisalaisia…
11

12. ”Tein itse ja säästin”
• Rekrytointimarkkinoinnin ja työnantajamielikuvan kehittämisen tontilla on
paljon palveluntarjoajia
• Aina välillä kannattaa kuitenkin pohtia, onko kaikki tarjottu palvelu todella
niin kompleksia tai työlästä, etteikö sitä voisi tehdä myös itse
• Vaikka ottaisi huomioon oman työajan kustannukset, ovat itse tekemällä
saadut säästöt usein mittavia, verrattuna ostettuihin palveluihin
• Käytännön rajoitteena tietysti käytettävissä oleva työaika: siksi on tärkeää
että sitoutuneita tekijöitä on riittävä määrä
• Osaamisesta ei sen sijaan kannata olla niinkään huolissaan: tekemällä
oppii ja mittaamalla tietää mitä pitää korjata.
12

13. Selkeitä säästökohteita
• Vierailuiden järjestäminen tarkoin valitulle kohderyhmälle sen sijaan että osallistuisimme
geneerisille rekrymessuille (kustannuksia vain tarjoiluista)
• Verkostotapahtumien (”meetups”) järjestäminen omissa tiloissa (kustannuksia vain tarjoiluista)
• Sosiaalisen median ohjeistus ja koulutus tukee työntekijöidemme orgaanista somenäkyvyyttä
(vähemmän tarvetta maksetulle näkyvyydelle)
• Kumppanien tarjoamien ilmaisten tai halpojen näkyvyys- ja yhteistyömahdollisuuksien
täysimittainen hyödyntäminen (esim. VKD2018: ilmaiset kesätyöilmoitukset Oikotiellä)
• Oman rekrysaitin täysipainoinen hyödyntäminen somejaoilla ja linkkien jakamisella kumppanien
alustoilla (maksullisten rekrymedioiden sijaan)
• Video- ja kuvatuotantoa kännykkäkameroilla sen sijaan että tilattaisiin tuotantoyhtiö
13

14. Kohderyhmät
Arvolupaus /
ydinviestit
Kumppanuudet
ja verkostot
Henkilöbrändit
“Tein itse ja
säästin”
14

15. KIITOS