Potilasvakuutus uudistuu -koulutuspäivä 23.10.2019

1. Selvitys potilasvakuutuslain kustannusvaikutuksista
Ville Lilja
Potilasvakuutus uudistuu -koulutuspäivä 23.10.2019

2. Uuden potilasvakuutuslain vaikutukset
korvausmenoon
Tässä esityksessä korvausmenolla tarkoitetaan yhtenä vuonna sattuvien vahinkojen
korvauskuluja ilman korvaustoiminnan hoitokuluja ja jakojärjestelmäkorvauksia
(=riskimaksu).
Uuden lain korvausmenoa kasvattavat tekijät ovat:
• Vahingot kehoon kiinteästi asennetuista laitteista
• Ammatillisen kuntoutuksen kustannukset
• Ulkomailla annettava terveyden- ja sairaanhoito
• Eläkkeiden ensisijaisuus työeläkkeisiin nähden myös vanhuuseläkkeiden osalta?
Uuden lain korvausmenoa pienentävät tekijät ovat:
• Vammaispalvelulain mukaisten korvausten poistuminen
• Yli 9 v vanhojen vahinkojen sairaanhoitokulujen rahoittaminen jakojärjestelmästä
• Katastrofivahingon korvausten rahoittaminen jakojärjestelmästä yli 20 M€ osalta
Seuraavassa eri tekijät käydään läpi yksityiskohtaisemmin. Jakojärjestelmään palataan
vielä esityksen lopussa.

3. Vahingot kehoon kiinteästi asennetuista laitteista

4. Käsitteet ja jaottelu
Lainmuutoksella potentiaalisesti merkittävä korvauspiirin laajennus - lajille epäsuora
vastuu:
• Korvausta suoritetaan, jos potilaan kehoon terveydenhuollon toimintayksikössä kiinteästi
asennettu terveydenhuollon laite on todennäköisesti aiheuttanut henkilövahingon.
Edellytyksenä on, ettei laite ole ollut niin turvallinen kuin oli aihetta olettaa, ottaen huomioon
ajankohta, jona laite laskettiin liikkeelle, laitteen ennakoitavissa oleva käyttö, ja muut seikat.
Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista määrittelee hyvin erilaisia laitteita.
Kiinteästi asennettavat ovat tämän tarkastelun kannalta kahdessa luokassa:
• Rutiinilaitteet, joiden epänormaali toiminta ei luo kriittisiä seurauksia potilasterveydelle
(tekonivelet, hammasimplantit, sisäkorvaistutteet, murtumien kiinnitys- ja hampaiden paikkausmateriaalit jne.)
Rajoitettuja frekvenssivahinkoja
• Aktiiviset implantoitavat laitteet, tai riskialttiit materiaalit, joihin liittyy suuria riskejä potilaalle
(sydäntahdistimet, ICD’t ja muut lihaksia ja hermostoa stimuloivat laitteet, lääkepumput, rintaimplantit, jne.)
Harvinaisia suurvahinkoja

5. Rutiinilaitteiden vahingot (1/2)
Lonkan, polven ja olkapään tekonivelet
• Tilastot malleittain THL:n implanttirekisteristä 2005-2018
• Vikaantumistodennäköisyyden arviointi
• Uusintaleikkaus-% 5 v asennuksesta
• Vertailtu yleisiä vs. poikkeavia malleja => painotettu ylite-%
• Arvioidut vahinkolukumäärät vastaavat lääkärin arviota n. 40 kpl/v
• Keskimääräisen vahingon suuruuden arviointi
• PVK:n vahinkotilastoista ko. toimenpidettä vastaten
• TyEL-ensisijaisuusmuutoksen 2017 huomiointi työikäisille
• Vaikutusarvio tekonivelille yhteensä: 800 000 €
Lonkka Polvi Olkapää
Asennusten lkm/v 10 000 12 000 1 000
Vikaantumis-tn. 0,255 % 0,111 % 0,500 %
Keskivahinko 16 900 € 17 500 € 26 400 €
Vaikutusarvio 431 000 € 233 000 € 132 000 €

6. Rutiinilaitteiden vahingot (2/2)
Hammasimplantit, paikkausmateriaalit,
sisäkorvaistutteet:
• Tilastotietoa THL:n implanttirekisteristä v.2012 ja
muita lisätietoja
• 18.000 hammasimplanttia ja 40 komplikaatioita/v,
turvaavasti enintään 10 laitevikaa. Yksittäisen
operaation arvio 10.000. Vaikutus: 100.000 €.
• Paikkausmateriaalien mahdollinen vaikutus (huom.
200€ alaraja) erittäin pienille vioittumis-tn:lle ja
keskivahingoille, mutta miljoonalle operaatiolle
vuosittain turvaavasti: 50.000 €.
• Sisäkorvaistutteita 200/v, vioittumis-tn 0,1 %,
keskivahinko 25.000. Vaikutus: 5.000 €.
Rutiinilaitteiden vahinkoja yhteensä: 960.000 € / vuosi

7. Vakavan riskin laitteiden vahingot (1/2)
Sydämentahdistimet ja rytmihäiriötahdistimet (ICD)
• Vuosittain 7200 tahdistimen ja rytmihäiriötahdistimen
(ICD) asennusta. Vikaantumistodennäköisyys arviolta
0,1 % ja keskivahinko 40.000 €. Vaikutus: 300.000 €
Rintaimplantit
• Rintaimplanttiasennuksia Toimenpiderekisterissä (THL)
n. 200 kpl vuodessa, joista 100 julkisella.
• Ruotsissa Bröstimplantatregistret: n. 2 500 potilasta,
joista 6,8 % sairaudesta johtuvia rintarekonstruktioita
• Suomen luku arviolta n. 1 000 operaatiota.
• Uusintaleikkausriski 5,5 vuoden aikana 8,5 %, josta
arviolta 1 %-yks. laitteen epätavallisuudesta.
• Tyypillisiä ongelmia: kapseloituminen, repeämät,
kiertyminen. Lisäksi myös liukeneminen 0,25 %,
karkeapintaisten implanttien BIA-ALCL-syöpäkytkös
vielä epävarma. Keskivahinko arviolta 20.000.
• Vaikutus: 200.000 €
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Sydämentahdistimien asennukset
FPG Pysyvän defibrillaattirin asettamiset
FPF Pysyvän epimyokardiaalisen tahdistimen asettamiset
FPE Pysyvän tahdistimen ja johtimen asettamiset laskimotietä
Lähde: THL

8. Vakavan riskin laitteiden vahingot (2/2)
Keinoaineverkot
• Keinoaineverkoin korjattuja napatyriä vuosittain n. 2 000 kpl, määrä on lievässä kasvussa
eikä sisällä koko yksityissektoria (lähde THL).
• Verkkojen poistoja (toimenpidekoodi JAF95) on tehty Suomessa toistaiseksi varsin vähän
n. 5-10/v. Laitteesta johtuvia potilasvahinkoja arvioidaan olevan vuosittain n. 2-4 kpl
(vikaantumistodennäköisyys noin 0,1 %).
• Keskivahinko arviolta 30.000 €. Vaikutus: 100.000 €
Muut aktiiviset implantoitavat laitteet ja riskimateriaalit
• Muut vakavat viat toiminnallisuudessa (esim. aktiivisten laitteiden ohjelmistot)
• Vaikutus arviolta: 500.000 € (sisältää huomattavaa epävarmuutta)
Kehoon kiinteästi asennetut laitteet yhteensä: n. 2 M€ / vuosi
Määrästä osa perittävissä takaisin valmistajalta tuotevastuun nojalla!
Vakavan riskin vahinkoja yhteensä: 1.100.000 € / vuosi

9. Muiden korvausmenoa kasvattavien
tekijöiden vaikutukset

10. Ammatillisen kuntoutuksen kustannukset
Potilasvahinkolain uudistamista selvittäneen STM:n työryhmän loppuraportin arvion
mukaan:
• Ammatillisen kuntoutuksen kustannukset kuntoutujaa kohti ovat ilman
ansionmenetyskorvausten osuutta arviolta noin 10 000 euroa.
• Kuntoutustapauksia arvioidaan olevan muutamia kymmeniä vuosittain.
• Tämä tarkoittaisi muutamien satojen tuhansien eurojen lisäkustannuksia vuosittain.
PVK on lisäksi arvioinut kustannukset perustuen tilastoihin liikenne- ja työtapaturma-
vakuutuksesta, joissa ammatillinen kuntoutus on korvattu jo aiemmin
• Arviossa ammatillisen kuntouksen kustannuksia on verrattu maksettuihin
työkyvyttömyyseläkkeisiin ikäluokittain.
• Ikäluokittainen tarkastelu tärkeää, koska ammatilliseen kuntoutukseen ohjataan harvemmin lähellä
vahingoittuneen eläkeikää tai sen jälkeen. Potilasvahinkojen ikäjakauma poikkeaa muista lajeista.
• Arvioinnin tulos on samansuuntainen STM:n työryhmän kanssa: potilasvakuutuksesta
korvattavien ammatillisen kuntoutuksen kustannusten suuruusluokka olisi n. 300 000 € / vuosi.

11. Soveltamisalan laajennus ulkomailla
annettuun hoitoon
Vanhan Potilasvahinkolain
soveltamisala
• Tämä laki koskee Suomessa annetun
terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä
potilaalle aiheutuneen henkilövahingon
korvaamista potilasvakuutuksesta.
Potilasvakuutuslain soveltamisala
• Lakia sovelletaan Suomessa annettuun
terveyden- ja sairaanhoitoon sekä
ulkomailla annettuun terveyden- ja
sairaanhoitoon…
• jos sosiaali- ja terveydenhuollon
tuottamisesta annetun lain ( / ) 3 §:n 1
kohdassa tarkoitettu palvelun tuottaja
päättää järjestää vastuulleen kuuluvan
hoidon ulkomailla ja se on potilaan
terveydentilan kannalta välttämätöntä.
Kelan ennakkolupien lukumäärä 103 kpl v. 2018
• Asiakkaan myönnetty ennakkolupa toimii kuten
maksusitoumus. Asiakas maksaa ulkomailla saamastaan
hoidosta saman verran, kuin maassa asuva henkilö. Hoidon
todelliset kustannukset laskutetaan Kelalta, joka laskuttaa
ne edelleen ennakkoluvan myöntämistä puoltaneen julkisen
terveydenhuollon ylläpitäjältä.
• V. 2018 kulut per ennakkolupa olivat 7.147 €.
• Tavallisimmat hoitoa antaneet maat olivat Viro, Saksa ja
Espanja, ja tavallisimmat hoidot olivat synnytys/raskaus,
syöpätaudit ja neurologia.
Turvaava vaikutusarvio (referenssinä Kelan määrät)
• Keskimääräinen keisarileikkauksen potilasvahinkokorvaus
perusteena - keskivahinko 42.700.
• Potilasvahinkojen määrät ovat 1 promillen luokkaa
keisarileikkauksista. Jos potilasvahinkotodennäköisyydeksi
valittaisiin 1 %, niin soveltamisalan laajennuksen vaikutus
olisi nykyisillä ennakkolupien lukumäärillä noin 40 000 €.

12. Eläkkeiden ensisijaisuus työeläkkeisiin
nähden myös vanhuuseläkkeiden osalta?
• Potilasvakuutuksen ansionmenetyskorvaus muuttui 1.1.2017 alkaen ensisijaiseksi etuudeksi työeläk-
keeseen nähden. Aiemmin ansionmenetystä korvattiin vain työeläkkeen määrän ylittävältä osalta.
• Ensisijaisuus ei potilasvahinkolautakunnan mukaan koskenut vanhuuseläkeaikaa. Uuden lain
perusteluissa kuitenkin myös vanhuuseläkeaika todetaan ensisijaiseksi.
• Nykylaki ja uusi laki ovat molemmat
jossakin määrin tulkinnanvaraisia.
• Myös lakimuutos vanhuuseläkkeen
palauttamiseksi toissijaiseksi mahdollinen.
• Mikäli potilasvakuutus tulisi ensisijaiseksi
vanhuuseläkeajalle, kasvattaisi se korvaus-
menoa arviolta 12 milj. euroa / vuosi
nykytilanteeseen verrattuna.
• Lähteenä potilasvakuutuksen
riskitutkimus vuodelle 2020.
Potilasvahinkojen korvausmeno vahinkovuosittain
58,658,957,5
52,4
56,9
39,5
54,453,9
59,1
46,645,544,4
40,6
43,8
34,0
44,443,5
47,8
36,335,234,2
31,633,8
28,2
34,734,136,5
0
10
20
30
40
50
60
70
Keskiarvo
2020
tasossa
20182017201620152014201320122011
Milj. euroa, korvausmenon konvertointi takautuvasti ko. vuosiin
Myös vahuuseläkeaika ensisijainen Vain työkyvyttömyysaika ensisijainen Kuin ei TyEL-ensisijaisuutta

13. Korvausmenoa pienentävien
tekijöiden vaikutukset

14. Vammaispalvelulain mukaisten
korvausten poistuminen
Lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (VPL) 15 §
mukaan kunnilla on ollut oikeus periä vammaisille tarjoamistaan palveluista (mm.
palveluasuminen, henkilökohtainen apu ym.) aiheutuneet kulut täysimääräisesti takaisin
potilasvakuutuksesta.
Potilasvakuutuslain voimaantullessa tämä oikeus poistuu. Muutos koskee myös ennen
1.1.2021 sattuneita vahinkoja koskevia takaisinsaantivaatimuksia.
Potilasvakuutuksesta VPL mukaisia korvauksia on maksettu vuosittain n. 1-2 milj. €.
Jo sattuneiden vahinkojen tulevaisuudessa tehtäviä takaisinsaantivaatimuksia varten on
varattu yhteensä n. 150 milj. € ja vuotuisena korvausmenoarviona on käytetty 4,6 milj. €.
Lain muutoksen myötä korvausvastuu puretaan ja korvausmeno n. 4,6 milj. € poistuu.
Käytännössä muutos realisoituu valtaosin jo 31.12.2019 tilinpäätöksiin. Myöskään esim.
potilasvakuutuksen riskitutkimuksessa vuodelle 2020 VPL-korvausmenoa ei enää
huomioitu.

15. Yli 9 vuotta vanhojen vahinkojen sairaan-
hoitokulujen rahoittaminen jakojärjestelmästä
Vuonna 2018 potilasvakuutuksesta maksettiin 3,7 milj. € sairaanhoidon ja lääkinnällisen
kuntoutuksen korvauksia (ei sisällä VPL-korvauksia). Vastaava vuotuinen korvausmeno on n. 4,3
milj. € (diskonttaamaton).
Jatkossa ko. korvaukset, jotka maksetaan,
kun vahingon sattumisesta on yli 9 vuotta
rahoitetaan jakojärjestelmästä.
Korvausmenoa arvioidaan siirtyvän jako-
järjestelmään n. 1,6 milj. €*, mikä on 40 %
sairaanhoitokulujen koko korvausmenosta.
Määrä pienentää potilasvakuutuksen kor-
vauskuluja välittömästi 1.1.2021 alkaen.
Jakojärjestelmää kulut alkavat rasittaa vasta
1.1.2031 alkaen.
*Diskontattuna muutosvaikutus on hiukan edellä mainittua pienempi
(1,5 % korolla laskettuna siirtyvä määrä on 1,2 milj. euroa = 33 %).
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60
Maksetutsairaanhoitokulut
Milj.€(kumulatiivinen)
Viive vuosina vahingon sattumisesta
Sairaanhoitokulujen selviäminen ajassa
Nykyinen laki Uusi laki, varsinainen korvaus
Uusi laki, jakojärjestelmäkorvaus

16. Katastrofivahingon korvausten
rahoittaminen jakojärjestelmästä yli 20 M€ osalta
Suurin tällä hetkellä tiedossa oleva sattunut potilasvahinko (ilman VPL-korvauksia) on
arvioitu olevan suuruudeltaan 3,0 milj. euroa.
Suuremmat vahingot ovat kuitenkin mahdollisia:
• Yksittäisessä vahinkotapahtumassa voi vahingoittua suuri määrä henkilöitä. Esimerkiksi vakava
sairaalapalo voisi olla yksittäinen merkittäviä henkilövahinkoja aiheuttava vahinkotapahtuma.
• Mahdollista on myös, että yhdelle poikkeuksellisen suurituloiselle vahinkoa kärsineelle
henkilölle voi tulla maksettavaksi vastaisuudessa ansionmenetyskorvauksia jopa kymmeniä
miljoonia euroja.
Korvausten rahoittaminen jakojärjestelmästä 20 miljoonan euron ylittävältä osalta
asettaa korvausmenolle kiinteän vahinkokohtaisen ylärajan, joka käytännössä helpottaa
yhtiöiden jälleenvakuutussuojan hankintaa ja vähentää sen hankkimisen kustannuksia.
Realisoituvaa hyötyä ja kustannussäästöä on vaikea arvioida. Se riippuu jälleenvakuutus-
markkinoista ja selviää yhtiöille käytännössä vasta 2020 lopulla.

17. Jakojärjestelmä ja yhteenveto

18. Uuden potilasvakuutuslain muutokset
jakojärjestelmäkorvauksiin
Potilasvakuutuksen jakojärjestelmällä rahoitetaan nykyisin eläkemuotoisten korvausten
indeksikorotukset n. 2,3 milj. €/v. Rahoitus tapahtuu kuormittamalla vakuutusmaksuja
veroluonteisesti. Kerättyjä jakojärjestelmämaksuja ei rahastoida (pay-as-you-go).
Uuden lain myötä jakojärjestelmäkorvauksiin luetaan indeksikorotusten lisäksi:
• Yli 9v vanhojen vahinkojen sairaanhoitokulut
• Vakuuttamattomien aiheuttamien potilasvahinkojen kustannukset vähennettynä
vakuuttamattomuusmaksuilla
• Auttamisvahinkojen (terveydenhuollon ammattihenkilön antama kiireellinen apu toimintayksikön
ulkopuolella) kustannukset
• Katastrofivahingon kustannukset yli 20 milj. € osalta
Vakuuttamattomien ja auttamisvahinkojen vaikutukset ovat käytännössä vähäiset.
Sairaanhoitokulut kasvattavat jakojärjestelmäkorvauksia pitkällä aikavälillä +1,6 milj. €/v,
samoin katastrofivahinko sen realisoituessa. Tämä tapahtuu kuitenkin hyvin pitkällä
viiveellä.

19. Yhteenveto vaikutuksista
Uuden lain korvausmenoa kasvattavat tekijät ovat:
• Vahingot kehoon kiinteästi asennetuista laitteista + 2,0 M€ – mahdolliset regressit
• Ammatillisen kuntoutuksen kustannukset + 0,3 M€
• Ulkomailla annettava terveyden- ja sairaanhoito + 0,04 M€
• Eläkkeiden ensisijaisuus työeläkkeisiin nähden myös vanhuuseläkkeiden osalta? + 12,0 M€?
Uuden lain korvausmenoa pienentävät tekijät ovat:
• Vammaispalvelulain mukaisten korvausten poistuminen – 4,6 M€ (vähennetty jo RT2020)
• Yli 9 v vanhojen vahinkojen sairaanhoitokulujen rahoittaminen jakojärjestelmästä – 1,6 M€
• Katastrofivahingon korvausten rahoittaminen jakojärjestelmästä yli 20 M€ osalta – ? M€
Korvausmenon suurin muutostekijä on vanhuuseläkkeiden ensisijaisuus, joka on
tulkinnanvarainen. Muilta osin vaikutus (pl. VPL) on n. +0,7 M€ (1,5 %) korvausmenoa
kasvattava.
Jakojärjestelmäkorvaukset kasvavat, mutta vasta pitkän ajan (> 10 vuotta) kuluttua.

20. @potilasvakuutus
www.pvk.fi
Kiitos!
ville.lilja@vakuutuskeskus.fi