Suomen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 5,5 prosenttia. Kasvuluku oli poikkeuksellisen korkea huolimatta siitä, että toissa vuoden paperialan työseisaus selittää siitä lähes prosenttiyksikön. Hyvästä suhdanteesta kertoo myös se, että työllisten määrä kasvoi viime vuonna 42 000 henkilöllä edellisvuodesta ja että työttömyysaste aleni 0,7 prosenttiyksikköä keskimäärin 7,7 prosenttiin. Suotuisaa taloudellista kehitystä selittää finanssipolitiikan keventäminen sekä maailmantalouden ja Suomen lähimarkkinoiden hyvä suhdannetilanne. Suurin yllätys suhteessa konsensusennusteisiin oli Suomen ja Euroopan kasvunäkymien säilyminen kohtuullisen hyvinä huolimatta USA:n talouskasvun selvästä hidastumisesta. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että suhdannetilanne pysyy jatkossakin verraten hyvänä. Tämän mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,2 prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennakoi, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,0 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia. Viime maaliskuussa ennakoimme vastaaviksi kasvuluvuiksi 3,0 ja 2,8 prosenttia. Ensi vuonna kasvua hidastaa erityisesti investointien kasvun tyrehtyminen. Myös yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu. Sen sijaan viennin kasvu jatkuu ensi vuonna kohtuullisen nopeana. Tähän vaikuttaa se, ettei euro enää vahvistu suhteessa muihin valuuttoihin. Myös euroalueen kasvun piristyminen muun muassa kuluttajahintainflaation hidastumisen seurauksena vahvistaa vientimarkkinoitamme.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Niitä synnyttävät ensinnäkin kansainväliset poliittiset riskit. Yhdysvalloissa riskien lähteenä on laaja epäluottamus uuden presidentin talouspolitiikan onnistumista kohtaan. Euroopassa huolenaiheena on populististen liikkeiden suosio ja samalla eurojärjestelmään kohdistuva epäluottamus. Talouden indikaattorit viittaavat kasvun kiihtymiseen Suomessa ja muualla, mutta ”pehmeiden” ja ”kovien” kasvuindikaattorien välillä on vielä ainakin toistaiseksi selvä epäsuhta. Ennusteemme mukaan Suomen talous silti elpyy. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Kuitenkin myös kotimaassa talouspolitiikkaan liittyy riskejä. Ennustejakson aikana testataan ensinnäkin hallituksen kykyä yhtenäisyyteen keskeisissä rakenteellisissa uudistuksissaan. Työmarkkinoilla haasteena on saada aikaiseksi hallittu liittokierros tilanteessa, jossa vientivetoinen palkkamalli ja tarvittava palkkakoordinaation muoto ovat vielä avoinna.
Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa 7 esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2011–2016 sekä ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Työssäkäyvien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut niukkaa edeltävinä vuosina eikä tähän ole tulossa merkittävää muutosta vuosina 2017 ja 2018. Poikkeuksena palkansaajaperheissä on ollut yksinhuoltajaperhe, jonka ostovoima on kasvanut nousseiden asumistukien seurauksena. Etuustuloja ja/tai tulonsiirtoja saavien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut aiempina vuosina muita parempaa, mutta kehitys on kääntynyt nykyisen vaalikauden aikana heidän kannaltaan huonompaan suuntaan. Heidän käytettävissä olevat reaalitulonsa jopa laskevat ennustevuosina. Omistusasujat ovat hyötyneet vuokra-asujiin nähden matalammasta inflaatiosta.
Suomen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 5,5 prosenttia. Kasvuluku oli poikkeuksellisen korkea huolimatta siitä, että toissa vuoden paperialan työseisaus selittää siitä lähes prosenttiyksikön. Hyvästä suhdanteesta kertoo myös se, että työllisten määrä kasvoi viime vuonna 42 000 henkilöllä edellisvuodesta ja että työttömyysaste aleni 0,7 prosenttiyksikköä keskimäärin 7,7 prosenttiin. Suotuisaa taloudellista kehitystä selittää finanssipolitiikan keventäminen sekä maailmantalouden ja Suomen lähimarkkinoiden hyvä suhdannetilanne. Suurin yllätys suhteessa konsensusennusteisiin oli Suomen ja Euroopan kasvunäkymien säilyminen kohtuullisen hyvinä huolimatta USA:n talouskasvun selvästä hidastumisesta. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että suhdannetilanne pysyy jatkossakin verraten hyvänä. Tämän mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,2 prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennakoi, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,0 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia. Viime maaliskuussa ennakoimme vastaaviksi kasvuluvuiksi 3,0 ja 2,8 prosenttia. Ensi vuonna kasvua hidastaa erityisesti investointien kasvun tyrehtyminen. Myös yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu. Sen sijaan viennin kasvu jatkuu ensi vuonna kohtuullisen nopeana. Tähän vaikuttaa se, ettei euro enää vahvistu suhteessa muihin valuuttoihin. Myös euroalueen kasvun piristyminen muun muassa kuluttajahintainflaation hidastumisen seurauksena vahvistaa vientimarkkinoitamme.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Niitä synnyttävät ensinnäkin kansainväliset poliittiset riskit. Yhdysvalloissa riskien lähteenä on laaja epäluottamus uuden presidentin talouspolitiikan onnistumista kohtaan. Euroopassa huolenaiheena on populististen liikkeiden suosio ja samalla eurojärjestelmään kohdistuva epäluottamus. Talouden indikaattorit viittaavat kasvun kiihtymiseen Suomessa ja muualla, mutta ”pehmeiden” ja ”kovien” kasvuindikaattorien välillä on vielä ainakin toistaiseksi selvä epäsuhta. Ennusteemme mukaan Suomen talous silti elpyy. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Kuitenkin myös kotimaassa talouspolitiikkaan liittyy riskejä. Ennustejakson aikana testataan ensinnäkin hallituksen kykyä yhtenäisyyteen keskeisissä rakenteellisissa uudistuksissaan. Työmarkkinoilla haasteena on saada aikaiseksi hallittu liittokierros tilanteessa, jossa vientivetoinen palkkamalli ja tarvittava palkkakoordinaation muoto ovat vielä avoinna.
Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa 7 esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2011–2016 sekä ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Työssäkäyvien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut niukkaa edeltävinä vuosina eikä tähän ole tulossa merkittävää muutosta vuosina 2017 ja 2018. Poikkeuksena palkansaajaperheissä on ollut yksinhuoltajaperhe, jonka ostovoima on kasvanut nousseiden asumistukien seurauksena. Etuustuloja ja/tai tulonsiirtoja saavien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut aiempina vuosina muita parempaa, mutta kehitys on kääntynyt nykyisen vaalikauden aikana heidän kannaltaan huonompaan suuntaan. Heidän käytettävissä olevat reaalitulonsa jopa laskevat ennustevuosina. Omistusasujat ovat hyötyneet vuokra-asujiin nähden matalammasta inflaatiosta.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Suomen bruttokansantuote on pysynyt alkuvuoden keskimäärin viime vuoden tasolla. Toisella vuosineljänneksellä bkt kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Muualla Euroopassa kokonaistuotanto kasvaa selvästi nopeammin. Muuhun Eurooppaan nähden heikompi talouskehitys Suomessa selittyy pitkälti Venäjälle suuntautuvan viennin rajusta supistumisesta. Tämän vuoden jälkipuoliskolla kansantalous jo kasvaa, mutta kovin hitaasti. Kasvua tukee rakentamisen ja palvelutuotannon vauhdittuminen. Teollisuudessa huoltoseisokkien päättyminen ja uuden kapasiteetin käyttöönotto tukevat kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna myös teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua. Euroopan talouskasvun vauhdittuminen vaikuttaa tuolloin myönteisesti Suomenkin talouteen. Tiukka finanssipolitiikka ei juuri tee tilaa kulutuksen merkittävälle kasvulle Suomessa, mutta investoinnit vilkastuvat, kun rakentaminen kääntyy nousuun. Kansainvälisessä taloudessa Kiinan orastavat talousongelmat sekä Venäjän vaikeuksissa oleva kansantalous ja ruplan kurssi ovat merkittävimmät epävarmuuden lähteet.
Suomen elpyminen taantumasta on sujunut paremmin kuin mitä on yleisesti odotettu. Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,8 prosenttia eli suurin piirtein yhtä paljon kuin mitä ennustimme vuosi sitten ja viime syksynä. Ensi vuonna talouskasvu asettuu 3,1 prosenttiin. Suhteellisen hyvä talouskehitys tukee työmarkkinoita niin, että työttömyysaste alenee tänä vuonna keskimäärin 7,8 prosenttiin ja ensi vuonna 7,1 prosenttiin. Työtuntien tuntuva lisäys, yritysten kannattavuuden reipas koheneminen sekä välillisen verotuksen kiristys kasvattavat verotuottoja niin, että julkisen talouden rahoitusasema paranee merkittävästi. Jo tänä vuonna koko julkinen talous on lähes tasapainossa, ja ensi vuonna sille muodostuu ylijäämä, jonka koko on noin prosentin BKT:sta. Valtion rahoitusalijäämä on ensi vuonna noin 4,6 miljardia euroa, kun se viime vuonna ylitti 9 miljardia euroa.
Tässä katsauksessa esitellään yksityiskohtainen ennuste teollisuuden eri toimialojen, rakentamisen sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuosina 2010–2012. Me ennustamme, että teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden tuotanto kasvaa tänä vuonna yhteensä vajaat 6 prosenttia, ensi vuonna runsaat 6,5 prosenttia ja vuonna 2012 runsaat 4,5 prosenttia. Tämän mukaan Suomen jalostuselinkeinot sekä vientiin suuntautuvat palvelut olisivat nousemassa siitä alhosta, johon ne vajosivat taantumassa. Tämä ennuste nojaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT:n) makromalliin ja siihen tehtyyn laajennukseen, joka kattaa tässä raportissa tarkasteltavat toimialat.
Euroopan velkakriisi ja USA:n talouspolitiikan umpikuja ovat leimanneet kehittyvien maiden talouskehitystä kesästä lähtien. Kasvanut epävarmuus siitä, miten velkaantuneet valtiot selviytyvät veloistaan, on heikentänyt erityisesti Euroopan talousnäkymiä. Suomen osalta on varmistumassa se, että talouskasvu on hidasta tai olematonta tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä ja ensi vuoden alussa. Tämä näkyy viennistä riippuvan teollisuuden ja liikeelämän palveluiden kasvun hidastumisena. Epävarmuus hidastaa myös rakentamista. Kehittyneiden maiden taloustilanteen pysyminen kohtuullisena ja USA:n talousnäkymien kirkastuminen ovat kuitenkin rajoittaneet Euroopan velkakriisin leviämistä ja puhkeamista avoimeksi rahoituskriisiksi. Tämän nojalla voidaan odottaa, ettei euroalue joudu taantumaan vuonna 2012. Tämä mahdollistaa sen, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa ensi vuonna noin 2 prosenttia ja vuonna 2013 runsaat 3 prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.
Vuosi 2012 on ollut vaikea myös Suomen jalostuselinkeinoille, informaatiopalveluille sekä muille liike-elämän palveluille. Euroopan pitkittyneen velkakriisin aikaansaama epävarmuus sekä Euroopan maiden kireä finanssipolitiikka ovat hidastaneet talouskasvua keskeisimmillä vientimarkkinoillamme sekä lykänneet investointien toteuttamista laajemminkin Euroopan ulkopuolella. Tämän vaikutuksesta tuotanto on Suomessa supistunut usealla teollisuuden toimialalla ja rakentamisessa. Keskimäärin tuotanto kasvaa tänä vuonna toimialaennusteen piirissä olevilla toimialoilla kuitenkin 1,3 prosenttia. Potentiaalia Suomessa kuitenkin on kokonaistuotannon tuntuvallekin elpymiselle, jos kysyntätilanne vain paranee. Työikäisen väestön määrä oli vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä suurin piirtein samalla tasolla kuin finanssikriisin puhjetessa vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä. Tämä sekä eläkkeelle siirtyminen hiljattainen myöhentyminen takaavat, ettei työvoiman tarjonta ole estämässä tuotannon elpymistä. Pääoman matalat käyttöasteet sekä tuottavuuden kohentumisen jatkuminen ovat osaltaan luomassa edellytyksiä tuotannon palautumiselle alkuvuoden 2008 tasolle ja sen ylikin. Kasvun viriäminen Euroopan ulkopuolella ja eurokriisin osittainen hellittäminen ovat tukemassa Suomenkin suhdanteen kääntymistä parempaan suuntaan. On odotettavissa, että vuosina 2013 ja 2014 vientielinkeinot kasvavat Suomessa muuta taloutta nopeammin.
Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennustaa, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia ja näin vain 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisessä, 29.3.2011 julkaistussa ennusteessa. Kansainvälisen suhdanteen heikentymisestä huolimatta talous kasvaa vielä tämän vuoden lopulla jonkin verran. Kasvu perustuu tällöin vientiyritysten kasvaneeseen tilauskantaan sekä suhteellisen voimakkaaseen kotimaiseen kysyntään. PT ennustaa Suomen BKT:n kasvavan ensi vuonna 2,1 prosenttia, mikä on yhden prosenttiyksikön viime kevään ennustelukua pienempi. Ennuste nojautuu näkemykseen, jonka mukaan kasvanut epävarmuus supistaa yritysten investointeja kehittyneissä ja myös kehittyvissä maissa. Tämä vaikuttaa negatiivisesti erityisesti sellaisiin maihin kuin Saksa, Suomi, Ruotsi ja Itävalta, joiden viennissä investointitavaratuotannolla ja investointeja valmistelevilla palveluilla on suuri paino.
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
Palkansaajien tutkimuslaitos on nostanut 1,2 prosenttiyksiköllä ennustettaan Suomen kokonaistuotannon tämänvuotisesta kasvusta. Se on nyt 3 prosenttia. Vuoden 2011 kasvuksi PT ennustaa 3,5 prosenttia. Kansainvälisen talouden näkymien kirkastuessa Suomen talouden elpyminen perustuu ennen kaikkea vientiin, joka kasvaa tänä vuonna 7,8 ja ensi vuonna jo 10,3 prosenttia. Myös asuntoinvestoinnit vilkastuvat selvästi. Työttömiä tulee vielä tänä vuonna 20 000 lisää ja työttömyysaste kohoaa 9,1 prosenttiin, mutta käänne parempaan tapahtuu työmarkkinoilla jo ensi vuonna. Samansuuntaista on kehitys myös valtiontalouden ja koko julkisen talouden velkaantumisen osalta, mutta inflaatio kiihtyy hieman – tänä vuonna 0,9 prosenttiin ja ensi vuonna 1,8 prosenttiin.Korkotason ennustetaan lähtevän nousuun vasta vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.
Suomen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 4,4 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu oli edelleen selvästi nopeampaa kuin EU-maissa keskimäärin. Jatkossa Suomenkin talouskasvu tahdistuu entistä selvemmin kansainvälisen talouden kehityksen mukaan. Suomen talouskasvu reagoi ennen kaikkea sille tärkeiden EU-alueen vientimarkkinoiden kasvun hidastumiseen. Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna kolme prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonnakin kasvuvauhti pysyy kohtuullisena, vaikka se hidastuu 2,8 prosenttiin.
Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 4,2 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna kasvu hidastuu 3,4 prosenttiin. Ripeä kasvu perustuu ensi sijassa tuottavuuden kohoamiseen. Tuottavuuden kohoamisen mahdollistamat tuntuvahkot palkankorotukset, joilla myös otetaan kiinni viime vuosina syntynyttä jälkeenjääneisyyttä, kohottavat palkansaajien ostovoimaa myös ensi vuonna. Tästä huolimatta yksityisellä sektorilla palkkatulojen osuus kokonaistulosta ei juuri muutu ensi vuonna. Maailmantalouden kasvun jatkuminen nopeahkona muodostaa edellytyksen sille, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa ensi vuonnakin suhteellisen ripeästi. USA:n asuntoinvestointien hölläkätisestä rahoittamisesta puhjenneen luottokriisin vaikutusten leviäminen on suurin uhka Suomenkin talouskasvulle.
The document provides cost calculations for various construction materials including concrete, reinforcement bars, steel fabric, and hardcore. It calculates the material cost, labor cost, and profit margin to determine the total cost per unit of each material. The costs are calculated based on parameters such as material price, wastage percentage, labor rates, and time required for installation. The final costs provided are the amounts chargeable per cubic meter or square meter of each construction material.
Hamid Sain received a course certificate from The University of Edinburgh for successfully completing an online, non-credit course through Coursera called "Philosophy and the Sciences: Introduction to the Philosophy of Physical Sciences". The certificate was issued on 11/04/2016 and was authorized and verified by Coursera and several professors from The University of Edinburgh.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Suomen bruttokansantuote on pysynyt alkuvuoden keskimäärin viime vuoden tasolla. Toisella vuosineljänneksellä bkt kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Muualla Euroopassa kokonaistuotanto kasvaa selvästi nopeammin. Muuhun Eurooppaan nähden heikompi talouskehitys Suomessa selittyy pitkälti Venäjälle suuntautuvan viennin rajusta supistumisesta. Tämän vuoden jälkipuoliskolla kansantalous jo kasvaa, mutta kovin hitaasti. Kasvua tukee rakentamisen ja palvelutuotannon vauhdittuminen. Teollisuudessa huoltoseisokkien päättyminen ja uuden kapasiteetin käyttöönotto tukevat kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna myös teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua. Euroopan talouskasvun vauhdittuminen vaikuttaa tuolloin myönteisesti Suomenkin talouteen. Tiukka finanssipolitiikka ei juuri tee tilaa kulutuksen merkittävälle kasvulle Suomessa, mutta investoinnit vilkastuvat, kun rakentaminen kääntyy nousuun. Kansainvälisessä taloudessa Kiinan orastavat talousongelmat sekä Venäjän vaikeuksissa oleva kansantalous ja ruplan kurssi ovat merkittävimmät epävarmuuden lähteet.
Suomen elpyminen taantumasta on sujunut paremmin kuin mitä on yleisesti odotettu. Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,8 prosenttia eli suurin piirtein yhtä paljon kuin mitä ennustimme vuosi sitten ja viime syksynä. Ensi vuonna talouskasvu asettuu 3,1 prosenttiin. Suhteellisen hyvä talouskehitys tukee työmarkkinoita niin, että työttömyysaste alenee tänä vuonna keskimäärin 7,8 prosenttiin ja ensi vuonna 7,1 prosenttiin. Työtuntien tuntuva lisäys, yritysten kannattavuuden reipas koheneminen sekä välillisen verotuksen kiristys kasvattavat verotuottoja niin, että julkisen talouden rahoitusasema paranee merkittävästi. Jo tänä vuonna koko julkinen talous on lähes tasapainossa, ja ensi vuonna sille muodostuu ylijäämä, jonka koko on noin prosentin BKT:sta. Valtion rahoitusalijäämä on ensi vuonna noin 4,6 miljardia euroa, kun se viime vuonna ylitti 9 miljardia euroa.
Tässä katsauksessa esitellään yksityiskohtainen ennuste teollisuuden eri toimialojen, rakentamisen sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuosina 2010–2012. Me ennustamme, että teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden tuotanto kasvaa tänä vuonna yhteensä vajaat 6 prosenttia, ensi vuonna runsaat 6,5 prosenttia ja vuonna 2012 runsaat 4,5 prosenttia. Tämän mukaan Suomen jalostuselinkeinot sekä vientiin suuntautuvat palvelut olisivat nousemassa siitä alhosta, johon ne vajosivat taantumassa. Tämä ennuste nojaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT:n) makromalliin ja siihen tehtyyn laajennukseen, joka kattaa tässä raportissa tarkasteltavat toimialat.
Euroopan velkakriisi ja USA:n talouspolitiikan umpikuja ovat leimanneet kehittyvien maiden talouskehitystä kesästä lähtien. Kasvanut epävarmuus siitä, miten velkaantuneet valtiot selviytyvät veloistaan, on heikentänyt erityisesti Euroopan talousnäkymiä. Suomen osalta on varmistumassa se, että talouskasvu on hidasta tai olematonta tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä ja ensi vuoden alussa. Tämä näkyy viennistä riippuvan teollisuuden ja liikeelämän palveluiden kasvun hidastumisena. Epävarmuus hidastaa myös rakentamista. Kehittyneiden maiden taloustilanteen pysyminen kohtuullisena ja USA:n talousnäkymien kirkastuminen ovat kuitenkin rajoittaneet Euroopan velkakriisin leviämistä ja puhkeamista avoimeksi rahoituskriisiksi. Tämän nojalla voidaan odottaa, ettei euroalue joudu taantumaan vuonna 2012. Tämä mahdollistaa sen, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa ensi vuonna noin 2 prosenttia ja vuonna 2013 runsaat 3 prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.
Vuosi 2012 on ollut vaikea myös Suomen jalostuselinkeinoille, informaatiopalveluille sekä muille liike-elämän palveluille. Euroopan pitkittyneen velkakriisin aikaansaama epävarmuus sekä Euroopan maiden kireä finanssipolitiikka ovat hidastaneet talouskasvua keskeisimmillä vientimarkkinoillamme sekä lykänneet investointien toteuttamista laajemminkin Euroopan ulkopuolella. Tämän vaikutuksesta tuotanto on Suomessa supistunut usealla teollisuuden toimialalla ja rakentamisessa. Keskimäärin tuotanto kasvaa tänä vuonna toimialaennusteen piirissä olevilla toimialoilla kuitenkin 1,3 prosenttia. Potentiaalia Suomessa kuitenkin on kokonaistuotannon tuntuvallekin elpymiselle, jos kysyntätilanne vain paranee. Työikäisen väestön määrä oli vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä suurin piirtein samalla tasolla kuin finanssikriisin puhjetessa vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä. Tämä sekä eläkkeelle siirtyminen hiljattainen myöhentyminen takaavat, ettei työvoiman tarjonta ole estämässä tuotannon elpymistä. Pääoman matalat käyttöasteet sekä tuottavuuden kohentumisen jatkuminen ovat osaltaan luomassa edellytyksiä tuotannon palautumiselle alkuvuoden 2008 tasolle ja sen ylikin. Kasvun viriäminen Euroopan ulkopuolella ja eurokriisin osittainen hellittäminen ovat tukemassa Suomenkin suhdanteen kääntymistä parempaan suuntaan. On odotettavissa, että vuosina 2013 ja 2014 vientielinkeinot kasvavat Suomessa muuta taloutta nopeammin.
Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennustaa, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia ja näin vain 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisessä, 29.3.2011 julkaistussa ennusteessa. Kansainvälisen suhdanteen heikentymisestä huolimatta talous kasvaa vielä tämän vuoden lopulla jonkin verran. Kasvu perustuu tällöin vientiyritysten kasvaneeseen tilauskantaan sekä suhteellisen voimakkaaseen kotimaiseen kysyntään. PT ennustaa Suomen BKT:n kasvavan ensi vuonna 2,1 prosenttia, mikä on yhden prosenttiyksikön viime kevään ennustelukua pienempi. Ennuste nojautuu näkemykseen, jonka mukaan kasvanut epävarmuus supistaa yritysten investointeja kehittyneissä ja myös kehittyvissä maissa. Tämä vaikuttaa negatiivisesti erityisesti sellaisiin maihin kuin Saksa, Suomi, Ruotsi ja Itävalta, joiden viennissä investointitavaratuotannolla ja investointeja valmistelevilla palveluilla on suuri paino.
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
Palkansaajien tutkimuslaitos on nostanut 1,2 prosenttiyksiköllä ennustettaan Suomen kokonaistuotannon tämänvuotisesta kasvusta. Se on nyt 3 prosenttia. Vuoden 2011 kasvuksi PT ennustaa 3,5 prosenttia. Kansainvälisen talouden näkymien kirkastuessa Suomen talouden elpyminen perustuu ennen kaikkea vientiin, joka kasvaa tänä vuonna 7,8 ja ensi vuonna jo 10,3 prosenttia. Myös asuntoinvestoinnit vilkastuvat selvästi. Työttömiä tulee vielä tänä vuonna 20 000 lisää ja työttömyysaste kohoaa 9,1 prosenttiin, mutta käänne parempaan tapahtuu työmarkkinoilla jo ensi vuonna. Samansuuntaista on kehitys myös valtiontalouden ja koko julkisen talouden velkaantumisen osalta, mutta inflaatio kiihtyy hieman – tänä vuonna 0,9 prosenttiin ja ensi vuonna 1,8 prosenttiin.Korkotason ennustetaan lähtevän nousuun vasta vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.
Suomen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 4,4 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu oli edelleen selvästi nopeampaa kuin EU-maissa keskimäärin. Jatkossa Suomenkin talouskasvu tahdistuu entistä selvemmin kansainvälisen talouden kehityksen mukaan. Suomen talouskasvu reagoi ennen kaikkea sille tärkeiden EU-alueen vientimarkkinoiden kasvun hidastumiseen. Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna kolme prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonnakin kasvuvauhti pysyy kohtuullisena, vaikka se hidastuu 2,8 prosenttiin.
Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 4,2 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna kasvu hidastuu 3,4 prosenttiin. Ripeä kasvu perustuu ensi sijassa tuottavuuden kohoamiseen. Tuottavuuden kohoamisen mahdollistamat tuntuvahkot palkankorotukset, joilla myös otetaan kiinni viime vuosina syntynyttä jälkeenjääneisyyttä, kohottavat palkansaajien ostovoimaa myös ensi vuonna. Tästä huolimatta yksityisellä sektorilla palkkatulojen osuus kokonaistulosta ei juuri muutu ensi vuonna. Maailmantalouden kasvun jatkuminen nopeahkona muodostaa edellytyksen sille, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa ensi vuonnakin suhteellisen ripeästi. USA:n asuntoinvestointien hölläkätisestä rahoittamisesta puhjenneen luottokriisin vaikutusten leviäminen on suurin uhka Suomenkin talouskasvulle.
The document provides cost calculations for various construction materials including concrete, reinforcement bars, steel fabric, and hardcore. It calculates the material cost, labor cost, and profit margin to determine the total cost per unit of each material. The costs are calculated based on parameters such as material price, wastage percentage, labor rates, and time required for installation. The final costs provided are the amounts chargeable per cubic meter or square meter of each construction material.
Hamid Sain received a course certificate from The University of Edinburgh for successfully completing an online, non-credit course through Coursera called "Philosophy and the Sciences: Introduction to the Philosophy of Physical Sciences". The certificate was issued on 11/04/2016 and was authorized and verified by Coursera and several professors from The University of Edinburgh.
Whishworks is an IT consulting and services company established in 2008 that specializes in system integration and big data. They have over 200 global staff across multiple locations and have emerged as a niche player in these fields. Their services include consulting, implementation, and managed services delivered through an agile methodology. They have a center of excellence for continuous delivery and leverage partnerships to provide innovative technologies to clients on time and on budget.
Wordpress is one of the most popular platforms used by many site owners and loved for its ease of use. However, just using out-of-the-box installation and standard plugins may not be enough.
This document provides an overview of Tech3Lab's perspective on user experience (UX) design and assessment. It discusses how Tech3Lab uses innovative tools like eye tracking, facial emotion recognition, and other neurophysiological measures to capture user experience. This allows them to gain a richer understanding of cognition, attention, and emotions during interactions. Their approach helps align these measures to better understand the overall user experience, rather than just focusing on interfaces. The document also provides examples of Tech3Lab's research projects that apply these methods.
This document introduces graph theory and provides examples of graphs in the real world. It discusses how graphs are used to represent connections between objects and discusses some key graph concepts like nodes, edges, paths, and degrees. Real-world examples of graphs mentioned include social networks, maps, and the structure of the internet. The document also explains why graph theory is useful for modeling real-world networks and solving optimization problems.
The document summarizes and compares five BIM software tools: Glodon, Cost X, Vico, Costos, and BIM QS Computer Software. Glodon offers a range of products for takeoff, quantities, tendering, and MEP design. It has capabilities for data interfacing, project management, and quantity takeoff from models. However, it can be costly to acquire all its products. Cost X is renowned for BIM estimating and has products for takeoff, viewing, and linking data to Excel. It supports various design packages and file formats. Key features include design package support, network capabilities, and auto-revisioning. The document provides an overview of the software tools' features and functions.
Test your advertisement, marketing materials, video, product packaging and design, shelf placement as well as websites usability with self-services cloud-based NeuroLab.
NeurolLab is your one-stop solution for a full-cycle neruomarketing research. It allows you to collect data via survey, eye tracking, EEG and emotions measurement, all at once. The latest cloud technology allows you to cross analyze data, create real time reports and share it with your clients. Enjoy neuromarketing - simple and easy, as it is meant to be.
Cours de webdesign, UX et UCD. Le but de ce cours n'est pas d'apprendre le métier de webdesigner dans sa globalité, mais d'être capable d'avoir un dialogue cohérent avec les acteurs du web. Cela leur permettra aussi de comprendre les codes et le langage du webdesign.
The document provides tips on how to generate superior content. It discusses strategically prioritizing content ideas, making the most of every content piece while managing challenges like time and resources. It emphasizes creating snackable, mobile-friendly content that drives connectivity, community, collaboration and rewards. Metrics for measuring the impact and performance of paid, owned and earned content are also covered. The document is authored by Are Morch, an experienced hotel blogger and social media manager.
Suomen elpyminen taantumasta on sujunut paremmin kuin mitä on yleisesti odotettu. Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,8 prosenttia eli suurin piirtein yhtä paljon kuin mitä ennustimme vuosi sitten ja viime syksynä. Ensi vuonna talouskasvu asettuu 3,1 prosenttiin. Suhteellisen hyvä talouskehitys tukee työmarkkinoita niin, että työttömyysaste alenee tänä vuonna keskimäärin 7,8 prosenttiin ja ensi vuonna 7,1 prosenttiin. Työtuntien tuntuva lisäys, yritysten kannattavuuden reipas koheneminen sekä välillisen verotuksen kiristys kasvattavat verotuottoja niin, että julkisen talouden rahoitusasema paranee merkittävästi. Jo tänä vuonna koko julkinen talous on lähes tasapainossa, ja ensi vuonna sille muodostuu ylijäämä,jonka koko on noin prosentin BKT:sta. Valtion rahoitusalijäämä on ensi vuonna noin 4,6 miljardia euroa, kun se viime vuonna ylitti 9 miljardia euroa.
Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennustaa, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia ja näin vain 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisessä, 29.3.2011 julkaistussa ennusteessa.Kansainvälisen suhdanteen heikentymisestä huolimatta talous kasvaa vielä tämän vuoden lopulla jonkin verran. Kasvu perustuu tällöin vientiyritysten kasvaneeseen tilauskantaan sekä suhteellisen voimakkaaseen kotimaiseen kysyntään. PT ennustaa Suomen BKT:n kasvavan ensi vuonna 2,1 prosenttia,mikä on yhden prosenttiyksikön viime kevään ennustelukua pienempi. Ennuste nojautuu näkemykseen,jonka mukaan kasvanut epävarmuus supistaa yritysten investointeja kehittyneissä ja myös kehittyvissä maissa. Tämä vaikuttaa negatiivisesti erityisesti sellaisiin maihin kuin Saksa, Suomi, Ruotsi ja Itävalta,joiden viennissä investointitavaratuotannolla ja investointeja valmistelevilla palveluilla on suuri paino.
Euroalue vajosi viime vuonna taantumaan, joka vain syveni vuoden loppua kohti. Tämä ei voinut olla heijastumatta Suomeen, vaikka tärkeimmissä eurooppalaisissa vientimaissamme, kuten Saksassa, Ruotsissa ja Venäjällä taloustilanne pysyi selvästi parempana kuin euroalueella keskimäärin. Investointitavarapainotteisen vientimme ongelmia kasvatti nimenomaan investointien tuntuva supistuminen ei vain Euroopan kriisimaissa vaan laajemminkin koko EU-alueella, jopa Saksassa. Suomen osalta talouskasvua supisti myös asuinrakentamisen kääntyminen laskuun ja kotimaisen kysynnän heikentyminen muiltakin osin loppuvuotta kohti. Tämän vuoden tuotantolukua supistaa pelkästään se huono lähtökohta, johon kansantalous vajosi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Taloustilanteemme on kuitenkin paranemassa jo tämän vuoden kuluessa. Euroopan velkakriisi on lieventynyt, mikä vilkastuttaa investointeja niissä Euroopan maissa, joissa finanssipolitiikka ei ole äärimmäisen kireää. Euroopan ja Suomen viennin voimistumiseen perustuvaa käännettä parempaan tukee ennen kaikkea se, että talouskasvu jatkuu kohtuullisena EU-alueen ulkopuolella. Euroopan ja Suomenkin kasvua kuitenkin jarruttaa edelleen Euroopan kriisimaiden kireä finanssipolitiikka. Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna vain 0,6 prosenttia. Ensi vuonna Euroopan talouksien toipuminen ja investointien vilkastuminen Suomessakin kasvattaa bruttokansantuotettamme jo 2,5 prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia. Vielä viime maaliskuussa ennustimme kokonaistuotannon kasvavan 0,6 prosenttia. Odotettua heikompaa kehitystä selittää taantuman pitkittyminen Euroopassa ja siihen liittyvä investointien jyrkkä supistuminen sekä naapurimaidemme Venäjän ja Ruotsin talouskasvun odotettua tuntuvampi hidastuminen. Tämä on rajoittanut vientiämme, jolle on koitunut lisävaikeuksia talouskasvun ainakin väliaikaisesta hidastumisesta joissakin vientimme kannalta tärkeissä kehittyvissä maissa. Teollisuuden rakenteen heikkoudella – kuten Nokian markkinaosuuksien jyrkällä pudotuksella ja paperin kysynnän laskevalla trendillä – on toki ollut oma vaikutuksensa, mutta talouden vajoamisessa uudelleen taantumaan vuosina 2012–2013 sillä on ollut vain sivuosa.
Kansainvälisen talouden paraneminen aikaansaa käänteen Suomenkin talouteen jo tämän vuoden lopulla. Euroalue nousi tämän vuoden toisella neljänneksellä noin puolitoista vuotta kestäneestä yhtäjaksoisesta taantumasta. Koko EU:n alueella talouskehitys on ollut jopa euroaluetta parempaa. Aivan viime kuukausina myös Kiinan, Japanin ja Brasilian talouskasvu on vauhdittunut. Osassa kehittyvistä maista talouskasvu on tosin vielä ainakin väliaikaisesti hidastunut, kun rahoitusvirtojen suunta on kääntynyt kehittyvistä maista Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin nousevien korkojen ja parantuneiden talousnäkymien houkuttelemana. Suomen viennin kannalta on myönteistä myös se, että investoinnit alkavat elpyä Euroopassa ja laajemminkin globaalitaloudessa. Suomen bruttokansatuote kasvaa ensi vuonna 2,1 prosenttia. Ennuste on näin 0,3 prosenttiyksikköä maaliskuista arviotamme alempi. Koska talouskasvu nojautuu pitkälti vientiin, ei se juuri lisää työllisyyttä eikä kavenna merkittävästi julkisen talouden alijäämiä vielä tällä ennustejaksolla.
Suomen kokonaistuotannon nopea kasvu jatkuu myös tänä vuonna. Suotuisaa kehitystä on ylläpitänyt maailmantalouden reipas kasvu ja Suomen teknologiateollisuuden yritysten hyvä menestys kansainvälisessä kilpailussa. Merkittävää on kasvun vauhdittuminen Suomen keskeisimmillä vientimarkkinoilla Euroopassa. Ulkomaankaupan lisäksi Suomen talouskasvun päätekijöitä on edelleen suhteellisen nopeasti kasvava yksityinen kulutus, jota taas on tukenut parantunut työllisyystilanne. Myös investoinnit ovat kasvaneet reippaasti. Viime vuoden metsäteollisuuden seisokki on nostanut noin yhdellä prosenttiyksiköllä tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvulukua, joka kohoaa 5,1 prosenttiin.
Ensi vuonna Suomen talouskasvu hidastuu 3,5 prosenttiin. Kasvu on edelleen suhteellisen ripeää, koska Euroopan talouskasvun hienoinen nopeutuminen tukee Suomen vientiä ja kotimaisen kysynnänkin – kulutuksen ja investointien – kasvuvauhti pysyy edelleen kohtalaisen korkeana. Suomen talouskasvua koskevat riskit liittyvät kansainväliseen talouteen. USA:n talouskasvun odotettu hidastuminen ei estä Euroopan kasvun nopeutumista. Jos USA:n kasvu kuitenkin taittuu jyrkästi kohti taantumaa, voi kansainvälinen talous ajautua kriisiin.
Suomen kokonaistuotannon kasvu kiihtyi merkittävästi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä huolimatta kansainvälisen taloutta jatkuvasti uhkaavasta epävarmuudesta. Kun kokonaistuotanto vielä supistui tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, niin se kasvoi tuotannon suhdannekuvaajan mukaan toisella neljänneksellä runsaat kolme prosenttia alkuvuodesta ja noin viisi prosenttia viime vuodesta. Hyppäyksellinen muutos vaikuttaa tuotannon vuosimuutosta kuvaaviin lukuihin aina ensi vuoden ensimmäiselle neljännekselle saakka, vaikka kasvuvauhti hidastuisikin tästä eteenpäin. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että Suomen talouskasvu pysyy jatkossa kohtuullisena. Bruttokansantuote kasvaa tätä vuonna 3,7 prosenttia, kun kevään (8.4.) ennuste oli 3 prosenttia. Ensi vuotta koskeva bkt:n kasvuennuste on 3,7 prosenttia ja näin vain 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin viimekeväinen arvio.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennusteen mukaan Suomi vajoaa jyrkästi taantumaan. Kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonnakin vajaan prosentin. Suurin yksittäinen syy tuotannon laskuun on viennin määrän väheneminen liki 10 prosentilla tänä vuonna, mutta myös yksityisten investointien noin 10 prosentin putoaminen on merkittävä. Ensi vuonna vienti ja investoinnit supistuvat edelleen jonkin verran. Yksityinen kulutus polkee lähes paikallaan, ja hallituksen elvytystoimet jäävät tehottomiksi. Tänä vuonna työttömyysaste nousee 7,4 prosenttiin ja ensi vuonna jo 8,8 prosenttiin. Työllisyys heikkenee kahdessa vuodessa 100 000 hengellä. Kuluttajainflaatio hidastuu selvästi, noin 1,4 prosentin tasolle.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2016 asti. Näiden toimialojen tuotanto pysyy tänä vuonna keskimäärin viime vuoden tasolla. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2015 ja 2016 näkyy näiden toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna vajaat neljä
prosenttia ja vuonna 2016 noin neljä prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Kansainvälisestä rahoituskriisistä alkanut talouskriisi iski erityisellä voimalla Itämeren alueen maihin, myös Suomeen, jonka kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna 5,5 prosenttia. Suomen taantuman syvyyttä lisää maan metsäteollisuuden rakennekriisi. Tästä huolimatta suhdannekehitys seuraa verraten tiivisti kansainvälisen talouden kehitystä. Teollisuustuotanto kääntyy nousuun Suomessakin jo loppuvuonna. Lähinnä tämän ansiota kokonaistuotantomme kasvaa ensi vuonna 1,8 prosenttia. Suomi seuraa muita kehittyneitä maita myös siinä, että työmarkkinatilanne pysy pitkään heikkona. Meillä työllisyys supistuu vielä pitkään ensi vuoden lopulle saakka, jolloin työttömyysaste yltää keskimäärin 11,1 prosenttiin.
Talous & Yhteiskunta -lehden numero 4/2019 sisältää artikkeleita ja haastattelun, jotka kertovat alueellista keskittymistä käsitelleistä tutkimuksista. Suomen seitsemän suurimman kaupunkiseudun väestö kasvaa nopeimmin, kun taas pienempien kaupunkien ja maaseudun väestöosuus supistuu. Muutos on kuitenkin verrattain hidasta, ja sille on myös vastavoimia.
Talous & Yhteiskunta -lehden numeron 3/2019 teemana on työ ja terveys. Artikkeleissa tarkastellaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta ja pohditaan mitä voitaisiin oppia Ruotsissa jo tehdyistä terveydenhuollon uudistuksista. Muissa artikkeleissa käsitellään terveyskäyttäytymisen ja työmarkkinamenestyksen yhteyttä, työttömien aktivointia, työikäisten eritasoisia terveyspalveluja, työaikajoustojen vaikutusta terveyteen sekä informaatioteknologian ja tekoälyn käyttöä mielenterveyspalvelujen tukena. Haastateltavana on THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen. Hänen mielestään sote-uudistus on tehtävä, vaikka se vaatiikin vielä monen yksityiskohdan ratkaisemista.
Opiskelijavalinta ylioppilaskirjoitusten nykyarvosanojen perusteella ei ole täysin perusteltua, todetaan Aalto-ylipiston ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen uudessa tutkimuksessa. Ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla on pitkän ajan vaikutuksia. Hienojakoisempi arvosteluasteikko tekisi opiskelijavalinnasta nykyistä reilumman.
Esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan seitsemää kotitaloutta. Laskelmat kuvaavat ansiotulojen, tulonsiirtojen sekä verojen ja veronluonteisten maksujen kehityksen vaikutusta perheiden ostovoimaan. Perheille lasketaan Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat perhekohtaiset kulutuskorit, jotka mahdollistavat perhekohtaisten inflaatiovauhtien ja reaalitulokehitysten arvioinnin. Ensi vuonna eläkeläispariskunnan ostovoima kasvaa eniten ja työttömien vähiten. Esimerkkiperhelaskelmia on tehty Palkansaajien tutkimuslaitoksella vuodesta 2009 lähtien.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen talouskasvuksi tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia. Kasvua hidastaa eniten yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen. Toisaalta vienti kasvaa tänä vuonna hieman ennakoitua nopeammin, neljä prosenttia, ja ensi vuonnakin vielä kaksi prosenttia. Tuotannollisten investointien kasvu jatkuu maltillisena, mutta rakentamisen vähentyminen kääntää yksityiset investoinnit kokonaisuutena pieneen laskuun ensi vuonna. Hallituksen vuoteen 2023 mennessä tavoittelemien 75 prosentin työllisyysasteen ja julkisen talouden tasapainon toteutumista on vaikea arvioida, koska nämä tavoitteet on määritelty rakenteellisina ja niiden eri arviointimenetelmät saattavat tuottaa hyvin erilaisia tuloksia.
Suomen palkkataso oli 2015 ylempää eurooppalaista keskitasoa. Suomen suhteellinen asema ei ole juurikaan muuttunut 2010-luvun alun tilanteesta. Hintatason huomioiminen kuitenkin heikentää asemaamme palkkavertailussa. Palkkaerot meillä olivat vertailumaiden pienimpiä ja pysyivät melko samalla tasolla koko tarkastelujakson 2007–2015 ajan. EU-maissa havaittiin erisuuntaista kehitystä palkkaeroissa. Suurin osa palkkojen kokonaisvaihteluista selittyi taustaryhmien sisäisillä palkkaeroilla.
Suomessa toteutettiin vuonna 2005 laaja eläkeuudistus, jossa vanhuuseläkkeen alaikärajaa laskettiin. Tutkimuksessa havaitaan, että ikärajan lasku aikaisti eläkkeelle jäämistä. Kun alaraja laskettiin 65:stä 63:een, myös yleinen eläköitymisikä laski. Taloudellisten kannustimien muutosten vaikutukset eläköitymiseen jäivät paljon heikommiksi alaikärajan muuttamiseen verrattuna. Eläköitymisikään voidaan siis vaikuttaa tehokkaasti ja vähäisin kustannuksin lakisääteistä eläkeikää muuttamalla.
Talous & Yhteiskunta -lehden numeron 2/2019 artikkelit ja haastattelu kertovat tutkimuksista, joita on tehty Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeessa "Osaavat työntekijät - menestyvät työmarkkinat". Keskeinen kysymys on, miten sopeudutaan teknologisen kehityksen mukanaan tuomaan työn murrokseen.
Tutkimuksessa tarkastellaan ammattirakenteiden polarisaatiota sekä sitä, että mihin supistuvissa ja rutiininomaisissa ammateissa olevat työntekijät päätyvät hyödyntämällä kokonaisaineistoa vuosille 1970-2014. Ammattirakenteiden polarisaatio on jatkunut Suomessa jo vuosikymmeniä. Ammattirakennemuutoksen kehityskulku on pääosin tapahtunut siten, että keskitason tuotanto- ja toimistotyöntekijät ovat nousseet urapolkuja pitkin asiantuntijatöihin. Viimeaikaista palveluammattien osuutta on puolestaan kasvattanut se, että nuoret siirtyvät työmarkkinoille palvelutöihin. Rutiininomaisia ja kognitiivisia taitoja vaativien ammattien työntekijöillä on kuitenkin suurempi todennäköisyys nousta korkeammille palkkaluokille rutiininomaista ja fyysistä työtä tekeviin työntekijöihin verrattuna. Rutiininomaista ja fyysistä työtä tekevät tippuvat puolestaan suuremmalla todennäköisyydellä matalapalkka-aloille, ja heidän ansiotason kehitys on myös heikompaa.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle viimesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
The Labour Institute for Economic Research has lowered its forecast of Finland’s economic growth for the current year from last autumn’s 2.4 per cent to 1.4 per cent. Uncertainty in the international economic outlook will slow Finland’s economic growth, particularly this year. If the worst threats do not materialise, growth will pick up slightly next year to 1.5 per cent. Export growth, which came to a halt last year, will recover and growth in private consumption growth will also provide support to economic growth. In general, Finland has adjusted well to occupational restructuring, but it may be difficult to find means to employ older workers who only have basic education.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle vii-mesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Tämä PT Policy Brief tuo esiin havaintoja Suomen tuloerojen kehityksestä 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tällä ajanjaksolla tuloerot ovat kasvaneet. Aluksi kasvu oli hyvin nopeaa, kunnes kehitys tasaantui finanssikriisin myötä. Tämä näkyy tarkasteltaessa kehitystä viiden vuoden ajalta lasketuissa keskituloissa. Taloudessa on tuloliikkuvuutta, ts. tulot vaihtelevat vuodesta toiseen. Havaitsemme, että liikkuvuus tuloportaikossa on vähentynyt. Samalla kun tuloerot ovat kääntyneet kasvuun, on tuloverotuksen progressiivisuus alentunut. Valtion tuloveron alennusten ohella tähän on erityisesti tulojakauman huipulla vaikuttanut pääomatulojen voimakas kasvu.
Julkisen budjetin sopeuttamistoimia toteutetaan usein etuuksien indeksileikkauksina tai tuloverojen korotuksina. Näillä toimenpiteillä on tulonjako- ja työllisyysvaikutuksia. Tämä PT Policy Brief esittää SISU-mallilla lasketut vaikutukset käytettävissä oleviin tuloihin tuloluokittain, jos valtion tuloveroasteikkoa korotettaisiin 0,4 prosenttiyksiköllä tai jos kansaneläkeindeksiä leikattaisiin. Molemmissa toimenpiteissä budjetti vahvistuisi 180 miljoonalla eurolla mutta tulonjakovaikutukset ovat huomattavan erilaiset. Oheisen kuvion mukaisesti indeksileikkaukset kohdistuvat voimakkaasti alempiin tulonsaajakymmenyksiin, kun taas tuloveron korotukset kohdistuvat ylempiin kymmenyksiin. Kun huomioidaan muutosten aiheuttamat työllisyysvaikutukset, kokonaiskuva muuttuu vain hieman.
Makeisvero otettiin käyttöön makeisille ja jäätelölle vuoden 2011 alusta. Virallinen perustelu oli kerätä verotuloja, mutta poliittisessa keskustelussa selvä tavoite oli ohjata kulutusta terveellisempään suuntaan. Makeisvero nosti selvästi makeisten kuluttajahintoja, mutta se ei vaikuttanut makeisten kysyntään. Toisaalta vuonna 2014 virvoitusjuomavero nousi sokerillisille juomille, mutta sokerittomat juomat jäivät alemmalle verotasolle. Tämä muutos alensi sokerillisten juomien kulutusta ja ohjasi kulutusta sokerittomiin juomiin. Onnistunut terveellisiin tuotteisiin ohjailu näyttääkin vaativan riittävän läheisen terveellisempien tuotteiden ryhmän olemassaolon.
Talous & Yhteiskunta-lehden "Suuren vaalinumeron" 1/2019 jutut käsittelevät aiheita, jotka voivat nousta esille kevään vaalikeskusteluissa. Pääpaino on ilmastonmuutoksessa: haastateltavana on Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas, ja kahdessa eri artikkelissa pohditaan metsien hiilinielujen ja yhdyskuntarakenteen merkitystä pyrittäessä hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Muut artikkelit käsittelevät tuloerojen kasvua, sotea, eläkkeiden riittävyyttä, maahanmuuttajien työllistymistä, EMUn uudistamista, eurooppalaista palkkavertailua ja kestävyysvajeen sopimattomuutta talouspolitiikan suunnitteluun.
Raportissa tehdään laskelmia korkeakouluopiskelijoille suunnatun opintotuen tulorajojen muutosten vaikutuksista. Opintotuen tulorajojen tavoite on, että suurituloisille opiskelijoille ei makseta opintotukea. Samalla nykyiset tulorajat kuitenkin estävät opiskelijoita tienaamasta niin paljon kuin he haluaisivat. Laskelmissa hyödynnetään simulaatiomallia, jonka avulla voidaan arvioida miten opiskelijoiden tulojakauma muuttuisi eri vaihtoehtoisissa opintotuen tulorajojen muutoksissa. Tulosten mukaan nykyisiä tulorajaoja voisi nostaa esimerkiksi 50 prosentilla, jolloin yhdeksän kuukauden ajan opintotukea nostavan opiskelijan vuosituloraja olisi 18 000 euroa nykyisen noin 12 000 euron sijaan. Laskelmien mukaan tällöin päästäisiin opintotuen nykyisten tulorajojen haitallisista tulovaikutuksista laajasti ottaen eroon, koska vain harva opiskelija tienaisi tätä tulorajaa enempää. Ottaen huomioon verotulot ja tulonsiirrot tämä vaihtoehto lisäisi julkisyhteisöjen nettotuloja arviolta 5,9 miljoonaa euroa vuodessa.
Tässä tutkimuksessa tutkitaan diskreettien valintajoukkojen vaikutusta palkansaajien työn tarjonnan reagoimiseen tuloveroihin. Artikkelin empiirisessä osiossa hyödynnetään opintotuen tulorajojen aiheuttamaa tuloveroissa tapahtuvaa äkillistä nousua, ja reformia, jossa tulorajoja nostettiin. Tulosten mukaan vuoden 2008 reformi, jossa tulorajaa nostettiin 9 opintotukikuukautta nostaneille 9000 eurosta 12000 euroon, aiheutti merkittäviä muutoksia opiskelijoiden tulojakaumassa. Tulojakauma siirtyi korkeammalle tasolle lähtien noin 2000 euron tuloista. Koska opiskelijoiden verojärjestelmässä ei tapahtunut muutoksia näin alhaisella tasolla vuoden 2008 reformissa, eivät työn taloustieteen normaalit mallit pysty selittämään tätä siirtymää. Artikkelissa esitetään empiirisiä lisätuloksia, teoreettisia argumentteja ja simulaatiomalli, jotka kaikki viittaavat siihen, että tuloksen pystyy selittämään diskreettien valintajoukkojen mallilla. Lisäksi artikkelissa esitetään, että verotuksen hyvinvointitappiot voivat olla suuremmat kuin empiirisesti estimoidut, jos valintajoukot ovat diskreettejä, mutta niiden ajatellaan olevan jatkuvia.
Talous & Yhteiskunta -lehden uuteen numeroon sisältyy artikkeleita veropohjasta ja -vajeesta, liikenteen veroista, naisista tulojakauman huipulla, työllisyyden kasvusta, mikrosimulaatiomalleista ja digitalisaatiosta. Lehdessä on myös Helsingin yliopiston professori Uskali Mäen haastattelu, jossa käsitellään tieteenfilosofista näkökulmaa taloustieteeseen.
Tutkimuksessa rakennettiin uusia makrotaloudellisia malleja PT:n ennustetyötä varten. Malleilla tehtiin ennusteita vuosille 2017 ja 2018. Mallien BKT-ennuste vuodelle 2017 on 3,1 prosenttia (vrt. toteutunut 2,8 prosenttia) ja vuodelle 2018 1,8 prosenttia (vrt. PT:n 11.9 ennuste 2,7 prosenttia).
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuun
1. Julkaisuvapaa 24.8.2004 klo 10.00
Lisätietoja:
Ennustepäällikkö
Eero Lehto
p. (09) 2535 7350
Tiedottaja
Heikki Taimio
p. (09) 2535 7349
Talousennuste
vuosille 2004–2005
Ennusteryhmä:
Merja Kauhanen
Eero Lehto
Ilpo Suoniemi
Heikki Taimio
Teollisuus-
tuotanto elpyy
– kansantalous
uuteen nousuun
2. 2 (8)
TalousennustePALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS
Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto, puh. (09) 2535 7350 Julkaisuvapaa 24.8.2004 klo 10.00
Talousennuste vuosille 2004–2005
Teollisuustuotanto elpyy –
kansantalous uuteen nousuun
Odotettu suhdannekäänne toteutui touko-kesä-
kuussa teollisuustuotannon ja viennin vauhditta-
mana. Palkansaajien tutkimuslaitoksen viime maa-
liskuun ennuste kokonaistuotannon kolmen pro-
sentin kasvusta sekä sitä ylläpitävästä nopeasta,
lähes neljän prosentin yksityisen kulutuksen kas-
vusta on pääpiirteissään toteutumassa. Kokonais-
tuotannon määrän ennustetaan kasvavan tänä
vuonna 3,3 prosenttia ja ensi vuonna 3,6 prosent-
tia. Myös koko euroalueen suhdannetilanne on
parantunut. Euroalueen kuluttajien usko tulevai-
suuteen on tosin yhä horjuvaa, eikä talouskehitys
saa vieläkään riittävästi tukea yksityisestä kulu-
tuksesta. Suhdannekäänteen varmistuminen ja
kasvun nopeutuminen 2,5 prosentin tuntumaan
edellyttää kotitalouksien luottamuksen kohentu-
mista nykyisestä. Maailmantalouden nopean kas-
vun ja Lähi-idän konfliktien nostama öljyn hinta
muodostaa kuitenkin riskin, joka uhkaa ensi vuo-
den talouskasvua. On mahdollista, että korkea
öljyn hinta heikentää talouskasvua USA:ssa enem-
män kuin Euroopassa, mikä vahvistaa jälleen eu-
roa suhteessa dollariin ja heikentää Suomen vien-
tiin perustuvan talouskasvun edellytyksiä.
Euroopan kasvu yhä viennin varassa
Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi vuoden 2004
ensimmäisellä neljänneksellä 1,8 prosenttia edel-
-4
-2
0
2
4
6
8
2003:01
2003:03
2003:05
2003:07
2003:09
2003:11
2004:01
2004:03
2004:05
%
Suomi Saksa EU15
Kuvio 1. Teollisuustuotannon volyymi, %-muutos edel-
lisestä vuodesta.
Lähde: Eurostat.
lisvuodesta. Toisella neljänneksellä euroalueen
kokonaistuotanto oli kaksi prosenttia suurempi
kuin vuotta aiemmin. Euroalueen kasvu nojautuu
edelleen pitkälti vientiin. Tähän liittyen myös teol-
lisuustuotannossa on tapahtunut käänne parem-
paan. EU-maissa hyvä kuluttajaluottamus on pi-
tänyt yllä yksityisen kulutuksen kasvua vain Poh-
joismaissa ja Isossa-Britanniassa. Manner-Euroo-
passa suhdannekuva on toisenlainen. Siellä kulut-
tajaluottamus on edelleen hataraa ja yksityisen
kulutuksen selvää vauhdittumista saadaan vielä
odottaa. Vähittäiskauppalukujen perusteella yk-
sityinen kulutus on tosin jonkin verran vahvistu-
massa myös Manner-Euroopassa.
3. 3 (8)
TalousennustePALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
2003:01
2003:03
2003:05
2003:07
2003:09
2003:11
2004:01
2004:03
2004:05
%
Suomi Saksa EU15
Kuvio 2. Vähittäiskaupan volyymi, %-muutos edelli-
sestä vuodesta.
Lähde: Eurostat.
Näillä näkymin euroalueen ja EU-maiden talous-
kasvu kuitenkin vahvistuu ensi vuonna. Tätä kä-
sitystä tukevat myös ennakoivat indikaattorit.
Mitään tuntuvaa kasvun vauhdittumista ei kuiten-
kaan ole odotettavissa. Kasvun voimistumista se-
littää ennen kaikkea kotimarkkinoiden elpyminen.
Viennin merkitys kasvun vauhdittajana pienenee
samalla. Ei kuitenkaan voida sulkea pois sitä mah-
dollisuutta, että korkea öljynhinta ja siihen liitty-
vä USA:n kasvun hidastuminen yhdessä euron
vahvistumisen kanssa tyrehdyttävät orastavan kas-
vun ennen kuin kotitaloudet ja yritykset rohkais-
tuvat lisäämään kulutusta ja investointeja.
Saksan työreformi – ensivaikutus
heikensi kotimaista kysyntää
Kotimaisen kysynnän kasvun kannalta hankalin
tilanne on Saksassa, eikä laajan työllisyysrefor-
min toteuttaminen ainakaan lyhyellä aikavälillä
näytä tukevan talouskasvua. Tässä merkittävässä
ja koko Euroopan talouteen vaikuttavassa poliit-
tisessa linjauksessa ansiosidonnaisen työttömyys-
korvauksen maksuaikaa lyhennettiin samalla kun
poistettiin niin sanottu työttömyysavustus, joka oli
noin 57 prosenttia viimeisestä palkasta, jonka kes-
to oli rajaton ja jonka saantiin ei vaikuttanut edun-
saajan varallisuus eivätkä hänen asuinkumppaninsa
tulot. Tämän jälkeen pitkäaikaistyötön voi saada
työmarkkinatukea, jonka saannin ehdot ovat sa-
mantyyppiset kuin Suomessa mutta jonka taso on
selvästi Suomen ja useimpien vanhojen EU-mai-
den tasoa alempi. Työmarkkinareformi kiristi myös
tarjotun työn vastaanottamisen velvoitteita ja sank-
tioi melko ankarasti tarjotusta työstä kieltäytymi-
sen. Uudistus tulee voimaan täydessä mitassa ensi
vuoden alussa. Uudistuksen seurauksena työttö-
mien toimeentulo on heikentynyt ja tähän liittyvä
tuloepävarmuus on voimistunut, mikä on näyttä-
nyt jo vaikuttaneen negatiivisesti vähittäiskaupan
myyntiin ja yksityiseen kulutukseen. Saksan uu-
distuksen mahdolliset positiiviset työllisyys- ja
kysyntävaikutukset syntyvät vasta myöhemmin.
Mainittakoon, että uudistuksen yhteydessä toteu-
tetut veronalennukset eivät välttämättä elvytä yk-
sityistä kysyntää, koska samaan aikaan heikennet-
tiin julkisen sairausvakuutuksen ehtoja, mikä taas
pakottaa kotitaloudet kompensoimaan sitä lisää-
mällä yksityisten terveyspalveluiden ostoa.
EKP ei nosta korkoa lähikuukausina
Euroopan keskuspankki tuskin tulee nostamaan
korkoja tämän vuoden aikana. Vaikka raaka-ai-
neiden hintojen jyrkkä nousu aikaansaa nousupai-
neita myös jalosteiden ja sitä kautta kulutustuot-
teiden hintoihin, hitaahko kasvu ja uudelleen vah-
vistunut euro hillitsevät inflaatiota, mikä osaltaan
siirtää EKP:n koronnostoja. Reaalitalouden suh-
danteen parantuessa EKP kuitenkin kiristää ra-
hapolitiikkaa ensi vuonna. Myös USA:n keskus-
Lähde: BEA, IMF, OECD, Palkansaajien tutkimuslaitos.
Kansainvälinen talous
Kokonaistuotannon määrän kasvu (%) 2003 2004e 2005e
Yhdysvallat ................................................ 3,0 4,1 3,5
Euro–12 ..................................................... 0,5 1,8 2,4
Saksa .................................................... –0,1 1,6 2,2
Ranska .................................................. 0,5 2,0 2,6
Italia ...................................................... 0,3 1,0 1,6
EU–25 ........................................................ 0,9 2,1 2,5
Ruotsi.................................................... 1,6 3,0 3,2
Iso-Britannia .......................................... 2,2 3,0 2,6
Japani ........................................................ 2,5 4,2 3,5
Venäjä ....................................................... 7,3 7,5 7,0
Kiina ........................................................... 9,1 9,0 7,5
4. 4 (8)
TalousennustePALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS
pankin rahapolitiikan kiristämisen tekee tilaa
EKP:n koronostoille.
USA:n kasvu hiipuu ensi vuonna
USA:n kokonaistuotanto kasvoi kuluvan vuoden
ensimmäisellä neljänneksellä 4,5 prosenttia edel-
lisestä neljänneksestä (vuositasolle korotettuna).
Toisella neljänneksellä kasvu hidastui 3 prosent-
tiin. Työllistenkään määrä ei enää kasvanut mer-
kittävästi kesän lopulla. Kasvua hidasti ennen
kaikkea yksityisen kulutuksen kasvun vaimenemi-
nen. Veronalennusten vaikutus ei enää tuntunut,
ja myös kallistunut öljy hidasti kulutuksen volyy-
mikasvua. Kysymys on osin myös siitä, että koti-
taloudet ovat pakotettuja tinkimään kulutusme-
noistaan parantaakseen heikentynyttä rahoitusase-
maansa. Tämän vuoksi yksityisen kulutuksen kas-
vun hidastuminen on mahdollisesti pysyvämpää.
Yksityiset investoinnit kuitenkin elpyvät, ja asun-
torakentaminen on vielä toistaiseksi vilkasta, mut-
ta nämä tekijät eivät riitä ylläpitämään talouskas-
vua tämän vuoden jälkipuoliskolla enää yli 4 pro-
sentin vauhdissa. Kasvua hidastaa myös USA:n
viennin heikko menestys.
USA:n keskuspankki on kiristänyt rahapolitiik-
kaa ja nostanut ohjauskorkoaan 1,5 prosenttiin.
Korkoa nostettiin kahteen otteeseen 0,25 pro-
senttiyksikköä, ensin 29.6. ja sitten 10.8. Korko
oli ollut yhdessä prosentissa 25.6.2003 lähtien.
Rahapolitiikan kiristämiseen vaikutti se, että in-
flaatio on kiihtynyt selvästi USA:ssa. Kuluttaja-
hinnat ovat olleet kesä-heinäkuussa noin 3 pro-
senttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Myös
alkuvuoden nopeahko kasvu ja hyvä työllisyys-
kehitys rohkaisi USA:n keskuspankkia nosta-
maan korkoa. Keskuspankin analyysin mukaan
kasvu on tukevalla pohjalla ja kasvun hidastu-
minen toisella neljänneksellä on ohimenevää.
Kuitenkin uudet viestit teollisuuden tilausten
vähenemisestä, kuluttajien luottamuksen heiken-
tymisestä ja työllisyyden kasvun hidastumisesta
vahvistavat käsitystä siitä, että kasvun hidastu-
minen on pysyvää. Onkin ilmeistä, että tämän
vaikutuksesta USA:n rahapolitiikka on jatkossa
varovaista ja uutta koronnostoa saadaan odottaa
pitkälle syksyyn.
Aasia edelleen kasvun veturi
Aasiaa voidaan pitää maailmantalouden kasvun
veturina. Kiinan tämän vuoden kasvu yltää 9 pro-
senttiin, ja ensi vuonna sen kasvun odotetaan hi-
dastuvan 7,5 prosenttiin. Kiinan ja Itä-Aasian uu-
sien teollisuusmaiden talouksien laajentuminen on
vauhdittanut myös Japanin kokonaistuotannon
kasvua. Intiankin tuotanto on päässyt nopeaan
kasvuun. Korkean öljyn hinnan tukemana Venä-
jän talous on yli 7 prosentin kasvuvauhdissa eikä
se tästä laannu merkittävästi ensi vuonnakaan.
Suomen vienti piristyi alkukesällä
Suomen viennin volyymi kasvoi alkuvuonna noin
1,5 prosenttia edellisvuodesta. Viennin kasvulu-
kua tulee kuitenkin osaltaan alentamaan se, että
viime vuoden jälkipuoliskolla laivatoimitukset oli-
vat huomattavasti suuremmat kuin mitä ne tule-
vat olemaan tämän vuoden jälkipuoliskolla. Toi-
saalta vienti vauhdittui selvästi touko-kesäkuus-
sa, eikä sen kasvun odoteta enää hidastuvan vuo-
den lopulla. Tämän vuoksi Palkansaajien tutkimus-
laitos ennustaa samoin kuin viime keväänä, että
vienti kasvaa tänä vuonna 2,8 prosenttia.
Euroalueen heikon kotimaisen kysynnän vaiku-
tuksesta Suomen tavaraviennin arvo sinne supis-
tui alkuvuonna 10 prosenttia. Tämän vastapainoksi
vienti muihin EU-maihin kasvoi. Aasian kasvavat
markkinat ovat myös lisänneet Suomen vientitoi-
mituksia sinne. Suomen vienti Aasiaan (pl. Lähi-
ja Keski-Itä) kasvoikin alkuvuonna (tammi-tou-
kokuussa) 19 prosenttia edellisvuodesta. Vienti-
markkina-alueena Aasia on jo merkittävämpi kuin
Pohjois-Amerikka. Suomen vienti Venäjälle kas-
voi myös nopeasti – tammi-toukokuun vienti ylit-
ti 20 prosentilla edellisvuoden tason.
Ensi vuonna koko viennin kasvu nopeutuu 4,8
prosenttiin. Jo tänä vuonna toteutunut viennin
kasvun jyrkähkö nopeutuminen aikaansaa melkoi-
sen kasvuperinnön ensi vuoden vientilukuun. Ensi
vuonna viennin kasvua ylläpitää myös euroalueen
kotimarkkinakysynnän elpyminen.
Tavaratuonnin määrä on kasvanut alkuvuonna
vain puolisen prosenttia edellisvuodesta. Touko-
kesäkuussa tuontikin näyttää piristyneen. Tuon-
5. 5 (8)
TalousennustePALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS
nin volyymikasvua hidastivat ennen kaikkea tal-
ven ja alkukevään laimea viennin kehitys ja siihen
liittyvä hitaahko teollisuustuotannon kasvu. Kun
teollisuustuotanto ja vienti loppuvuodesta elpy-
vät, myös tuonnin volyymi kasvaa tuntuvasti huo-
limatta siitä, että öljyn ja eräiden muiden tuonti-
raaka-aineiden hinnat ovat nousseet jyrkästi.
Tavaroiden ja palvelusten tuontihintojen odote-
taan olevan tänä vuonna keskimäärin noin kolme
prosenttia korkeammalla tasolla kuin viime vuon-
na. Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde heikke-
neekin tänä vuonna, koska vientihinnat nousevat
vain vajaan prosentin viime vuodesta. Tämän vai-
kutuksesta kauppataseen ylijäämä supistuu jonkin
verran viime vuodesta. Ensi vuonna vientihinnat
nousevat jo kaksi prosenttia ja vaihtosuhde para-
nee. Tämä sekä viennin kasvun selvä nopeutumi-
nen kasvattavat myös kauppataseen ylijäämää.
Kotitalouksien ostovoima kehittyy
suotuisasti
Kotitalouksien ostovoima kasvaa tänä vuonna jon-
kin verran nopeammin kuin viime vuosina. Osin
tämä johtuu tilapäisistä tekijöistä, jotka ajoittuvat
kuluvalle vuodelle. Tärkein näistä on alkoholijuo-
mien valmisteverojen alennus, joka laski kulutta-
jahintoja maaliskuun alussa liki yhdellä prosentil-
la. Myös korkotaso pysyy matalana. Tämän vuo-
den keskimääräinen inflaatio jää poikkeuksellisen
hitaaksi, vain 0,3 prosenttiin, vaikka tuonnin ja
erityisesti öljyn hinnan kautta välittyvät inflaatio-
paineet ovat jonkin verran lisääntyneet.
Tänä vuonna valtion tuloverotaulukkojen alen-
nukset ja verojen ansiotulo- ja tulonhankkimisvä-
hennysten korotukset vähentävät kotitalouksien
maksamia veroja noin 800 miljoonaa euroa. Nämä
veronalennukset lisäävät kotitalouksien käytettä-
vissä olevia tuloja noin yhdellä prosentilla. Myös
palkkasumma kasvaa. Tulopoliittinen kokonaisrat-
kaisu määrää vielä tänä vuonna ansiokehityksen
päälinjat. Palkansaajien keskimääräinen ansiota-
so nousee kuluvana vuonna 3,5 prosenttia. Tähän
vaikuttavat alkuvuonna maksetut tulospalkkiot ja
muut liukumat. Sopimuskorotusten vaikutus on
2,2 prosenttia. Tehtyjen työtuntien lisääntyessä
palkkasumma kasvaa tämä vuonna 4 prosenttia,
joka on hieman enemmän kuin keväällä arvioim-
me.
Omaisuustulot kasvavat tänä vuonna nopeam-
min kuin yritysten voitot. Osinkoverotukseen tu-
levat muutokset lisäävät kuluvana vuonna yritys-
ten osingonmaksuhalukkuutta. Omaisuustulojen
kasvu ei heijastu sellaisenaan kotitalouksien ku-
lutuksen kasvuun vaan lisää tilapäisesti säästämis-
tä, kun varallisuutta siirretään muuhun muotoon.
Yksityisen kulutuksen nopea
kasvu jatkuu
Kuten keväällä arvioimme, kasvavat kotitalouksi-
en käytettävissä olevat tulot tänä vuonna nimelli-
sesti noin 6 prosenttia. Vaikka säästäminen lisään-
tyykin, antaa suotuisa tulokehitys tilaa myös ku-
lutuksen kasvulle. Kun otetaan huomioon hidas
inflaatiovauhti, kasvaa yksityinen kulutus tänä
vuonna reaalisesti 3,7 prosenttia.
Kulutuksen kasvua ovat vauhdittaneet alku-
vuonna edelleen ripeinä jatkuneet kestokulutus-
tavaroiden, erityisesti autojen hankinnat. Vaikka
autokauppa on sittemmin tasaantunut, eivät tuo-
reimmat tiedot anna aihetta muuttaa talven en-
nustettamme yksityisestä kulutuksesta. Suotuisa
tulokehitys, kuluttajien luottamus ja matalat ko-
rot ylläpitävät muun kulutuksen kasvua ja myös
asuntokauppaa. Pääkaupunkiseudulla asuntojen
Kysynnän ja tarjonnan tase
2003 2003 2004e 2005e
Mrd. € Määrän prosenttimuutos
Bruttokansantuote .................. 142,5 2,0 3,3 3,6
Tuonti ..................................... 43,8 2,6 2,5 3,8
Kokonaistarjonta ..................... 186,3 2,2 3,1 3,7
Vienti ...................................... 53,1 1,1 2,8 4,8
Kulutus ................................... 106,4 3,5 3,4 2,4
– Yksityinen kulutus ........... 74,6 4,3 3,7 2,5
– Julkinen kulutus .............. 31,8 1,6 2,7 2,3
Investoinnit ............................. 25,9 –2,1 2,9 5,8
– Yksityiset investoinnit ..... 21,8 –3,0 3,1 6,8
– Julkiset investoinnit ......... 4,1 2,7 1,6 0,6
Varastojen muutos
(ml. tilastollinen ero) ............... 1,0 0,3 0,0 0,0
Kokonaiskysyntä .................... 186,3 2,2 3,1 3,7
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.
6. 6 (8)
TalousennustePALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS
hintojen kasvu voi jatkua. Odotamme myös pal-
veluiden ja puolikestävien hyödykkeiden kysyn-
nän kasvavan aiempia vuosia vauhdikkaammin.
Kotitalouksien velkaantuminen lisääntyy, mutta
matala korkotaso pitää lainanhoitomenot siedettä-
vällä tasolla. Kotitalouksien velkaantuminen ei ole
kulutuksen kasvua hillitsevä tekijä vielä tämän en-
nustejakson aikana. Ensi vuonna autokauppa ta-
saantuu, kun suurimmat kulutuspaineet on jo pu-
rettu. Kulutuksen kasvu säilyy tästä huolimatta
kohtuullisen ripeänä, sillä kuluvan vuoden poikke-
uksellisen hyvä ostovoiman kehitys siirtyy osin ensi
vuodeksi. Ennustamme yksityisen kulutuksen mää-
rän kasvavan ensi vuonna 2,5 prosenttia.
Ensi vuonna kertaluonteinen alkoholiverojen
alennus ei enää juurikaan näy inflaation vuosikes-
kiarvossa ja inflaatio nopeutuu näennäisesti jää-
den kuitenkin selvästi alle kahden prosentin.
Ostovoima jatkaa kasvuaan
työmarkkinaratkaisun yksityiskohdista
riippumatta
Palkansaajien ostovoiman kehitys voidaan ensi
vuonna turvata useilla vero- ja palkkaratkaisujen
yhdistelmillä. Kansainvälisten suhdannenäkymi-
en parantuessa ennusteemme mukainen, kulutuk-
sen kasvun turvaava ostovoiman kehitys on mah-
dollista ilman tuntuvia veronalennuksiakin. Kos-
ka ensi vuotta koskevien tuloveroratkaisujen si-
sältö on toistaiseksi tuntematon, emme ole ennus-
teessa olettaneet muita veronkevennyksiä kuin
normaalit tuloveroasteikon inflaatiokorjaukset.
Ostovoimaa koskevan arviomme lähtökohtana
on palkansaajien keskimääräisen ansiotason 3,8
prosentin kasvu. Tällöin kotitalouksien ostovoi-
ma kasvaa reaalisesti ilman olennaisia veronke-
vennyksiä liki 2 prosenttia. Lopullinen luku riip-
puu luonnollisesti veroratkaisujen ja palkkaneu-
vottelujen yksityiskohdista.
Palkkojen osuus kääntyy laskuun
yksityisellä sektorilla
Vaikka ansiotaso kehittyy tänä vuonna aiempaa
suotuisammin ja myös palkkasumman kasvu vauh-
dittuu työllisyyden kääntyessä nousuun, ei funk-
tionaalinen tulonjako juuri muutu. Palkkasumman
kasvu on julkisella sektorilla hieman nopeampaa
kuin yksityisellä. Palkansaajakorvausten yhteen-
laskettu osuus yritys- ja rahoituslaitossektoreiden
arvonlisäyksestä säilyy ennallaan tai laskee lievästi
tänä vuonna. Ensi vuonna vientihintojen nousu ja
viennin vauhdittuminen vaikuttanee niin, että tuo-
tanto kasvaa yksityisellä sektorilla ripeämmin kuin
palkkasumma, jos palkankorotukset ovat totutul-
la tasolla.
Työllisyysluvuissa käänne parempaan
Alkuvuodesta työllisyysluvuissa ei ole vielä näky-
nyt selkeää käännettä parempaan. Tammi-kesä-
kuussa työllisiä oli keskimäärin 17 000 vähem-
män viime vuoden vastaavaan ajankohtaan ver-
rattuna. Tämä johtuu pääosin siitä, että teollisuu-
den työpaikat vielä vähenivät alkuvuodesta yli
14 000:lla. Työllisyyskehitys on ollut heikkoa
myös hotelli- ja ravintola-alalla sekä rakentami-
sessa. Työllisten määrä on kasvanut eniten julki-
sissa ja muissa palveluissa sekä liikenteessä.
Kokonaistuotanto on ripeytynyt kesän aikana,
mutta toistaiseksi tämä on näkynyt vasta tehtyjen
työtuntien määrän kasvussa. Syksyn aikana myös
työllisyys alkaa kohentua. Vaikka työllisyys kään-
tyy kasvuun loppuvuodesta, tämän vuoden keski-
arvo jää viime vuoden keskiarvon alapuolelle. Ensi
50
55
60
65
70
75
1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005e
%
Kuvio 3. Palkansaajakorvausten osuus yritystoimin-
nassa 1989–2003.
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.
7. 7 (8)
TalousennustePALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS
vuonna ripeän talouskasvun myötä työllisyys kään-
tyy jo selvään 0,8 prosentin kasvuun.
Heikosta työllisyystilanteesta huolimatta työt-
tömyys on edelleen alentunut, koska vaimea työ-
voiman kysyntä on saanut väkeä siirtymään työ-
markkinoiden ulkopuolelle. Työttömiä oli tammi-
kesäkuussa noin 5000 vähemmän kuin viime vuon-
na, ja työttömyysaste oli tammi-kesäkuussa 0,1
prosenttiyksikköä alhaisempi kuin edellisvuonna.
Työttömyysaste alenee tänä vuonna 8,8 prosent-
tiin ja ensi vuonna 8,6 prosenttiin.
Työvoimaan on kuulunut alkuvuodesta yli 20 000
henkeä vähemmän kuin edellisvuonna. Selvästi
eniten työvoimaan osallistuminen on laskenut nuo-
rilla. Naisten työvoimaosuus on myös laskenut
miehiä enemmän, koska naisten työllisyyskehitys
on kuluvana vuonna ollut selvästi miehiä heikom-
paa. Tänä vuonna työvoimaosuus laskee 65,8 pro-
senttiin, mutta ensi vuonna työvoiman kysynnän
elpyminen piristää myös työvoiman tarjontaa ja
työvoimaosuus nousee 66 prosenttiin.
Investoinnit elpyvät vasta ensi vuonna
Investoinnit kääntyvät tänä vuonna noin kolmen
prosentin kasvuun parin vuoden supistumisen jäl-
keen. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu noin kuuteen
prosenttiin. Asuinrakentaminen jatkuu kuluvana
vuonna vilkkaana. Tänä ja ensi vuonna investoin-
tien kasvuun muun muassa maa- ja vesirakenta-
misessa ja muussa talonrakentamisessa vaikutta-
vat useat suuret rakennushankkeet kuten Vuosaa-
ren satamahanke, Fortumin Porvoon öljynjalos-
tamon uusi laitos ja Olkiluodon uusi ydinvoimala.
Teollisuuden kone- ja laiteinvestoinnit supistuvat
vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna niiden odo-
tetaan jo kääntyvän kasvuun.
Valtiontalous – tuloylijäämästä
tuloalijäämään
Valtiontalouden rahoitusylijäämä supistui viime
vuonna voimakkaasti, lähes 1,8 miljardilla eurolla
250 miljoonaan euroon. Huolimatta valtionosuuk-
sien lisäyksistä myös kuntien rahoitusvaje kasvoi
selvästi, noin 450 miljoonalla eurolla, kun niiden
verotulot supistuivat ja kulutusmenot kasvoivat 5
prosenttia. Kuluvana vuonna valtiontalouden yli-
1160
1170
1180
1190
1200
1210
1220
1230
1240
1250
1999:01 2000:01 2001:01 2002:01 2003:01 2004:01
1070
1080
1090
1100
1110
1120
1130
1140
1150
1160
Miehet
Naiset
Miehet
1000 henkeä 1000 henkeä
Naiset
Kuvio 4. Naisten ja miesten työllisyys 1999:01–2004:06
(trendisarja).
Lähde: Tilastokeskus.
Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimus-
laitos.
Ennusteen keskeisiä lukuja
2003 2004e 2005e
Työttömyysaste (%) .............................. 9,0 8,8 8,6
Työttömät (1 000) .................................. 235 229 225
Työlliset (1 000) ..................................... 2365 2 359 2 377
Työllisyysaste (%) ................................. 67,3 67,0 67,4
Inflaatio, kuluttajahintaindeksi (%) ......... 0,9 0,3 1,6
Ansiotaso, ansiotasoindeksi (%) ............ 4,0 3,5 3,8
Kotitalouksien käytettävissä olevat
reaalitulot (%) ........................................ 4,9 5,2 1,7
Vaihtotaseen ylijäämä (mrd. €)............... 7,4 7,2 9,0
Kauppataseen ylijäämä (mrd.€) ............ 11,4 11,2 12,8
Valtiontalouden rahoitusylijäämä
mrd. €................................................ 0,3 –0,7 –1,3
% bkt:sta ........................................... 0,2 –0,5 –0,8
Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä
mrd. €................................................ 3,0 1,7 1,4
% bkt:sta ........................................... 2,1 1,2 0,9
Velkaantumisaste (Emu-velka)
% bkt:sta ........................................... 45,5 44,5 42,7
Veroaste, % ........................................... 44,9 44,2 43,6
Lyhyet korot (3 kk:n euribor) ................. 2,3 2,1 2,4
Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.).... 4,1 4,3 5,0
8. 8 (8)
TalousennustePALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS
jäämä kääntyy alijäämäksi (lähes 700 miljoonaa
euroa), ensimmäisen kerran vuoden 1999 jälkeen.
Ennusteessamme on arvioitu alkoholiveron tuo-
ton supistuvan liki 300 miljoonalla eurolla, ja huo-
limatta palkkasumman ripeästä kasvusta ansiotu-
loverotuksen kevennykset jättävät tulo- ja varal-
lisuusveron tuoton viimevuotiselle tasolle. Meno-
puolella kulutus- ja investointimenot sekä valtion-
osuudet kunnille kasvavat tuntuvasti.
Kuntataloudessa valtionosuuksien lisäyksellä
kompensoidaan tänä vuonna veronkevennysten ai-
kaansaamat verotulojen menetykset. Kuntatalou-
den rahoitusasema ei heikkene tänä vuonna pal-
joakaan, vaikka kuntien kulutusmenot kasvavat
tänä vuonna nimellisesti 5 prosenttia. Työeläke-
laitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen ylijää-
män pieneneminen pysähtyy sotumaksukertymän
elpymisen myötä. Julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä
on tänä vuonna enää 1,2 prosenttia kokonaistuo-
tannon arvosta, mutta EMU-velan suhde nimelli-
seen bruttokansatuotteeseen ei kuitenkaan nou-
se.
Ensi vuonna valtiontalouden alijäämä syvenee
edelleen selvästi, vaikka ennusteessa ei ole ole-
tettu uusia alennuksia ansiotulojen verotukseen
lukuun ottamatta kahden prosentin inflaatiotar-
kistusta. Alijäämää kasvattava kuntien valtion-
osuuksien samoin kuin valtion kulutus- ja inves-
tointimenojen kasvu. Yhteisöveroprosentin alen-
tamisen vaikutukset yhteisöverokertymään ku-
moutuvat yritysten parantuvilla tuloksilla, mutta
osinkojen tulo veronalaisiksi lisää pääomatulo-
veron tuottoa selvästi. Kuntien alijäämä alkaa ensi
vuonna supistua, kun kunnallisverojen kertymä
virkoaa. Eläkeuudistuksen ei oleteta merkittä-
västi hidastavan eläkemenojen kasvua vielä ensi
vuonna, mutta eräät sotumaksujen korotukset
lisäävät työeläkelaitosten ja muiden sosiaalitur-
varahastojen tuloja niin, että niiden ylijäämä
kääntyy lievään nousuun. Koko julkisen sekto-
rin EMU-ylijäämä alenee edelleen hieman, mut-
ta EMU-velkasuhde kääntyy laskuun.
Veroaste alenee tänä ja ensi vuonna
Julkiset kulutusmenot kasvavat tänä vuonna 2,7
prosenttia ja siten selvästi viimevuotista nopeam-
min. Lähinnä veronkevennysten vaikutuksesta
kokonaisveroaste alenee tänä vuonna 0,7 prosent-
tiyksikköä 44,2 prosenttiin. Julkisten kulutusme-
nojen määrä kasvaa ensi vuonna 2,3 prosenttia.
Veroaste alenee ensi vuonna 43,6 prosenttiin ko-
konaistuotannon arvon reippaan, 5,6 prosentin
kasvun vaikutuksesta.
Työllisyys ja hyvinvointi
Työllisyys on jopa jonkin verran heikentynyt tä-
män vuoden alkupuoliskolla, mitä voidaan selit-
tää pitkälti viime vuoden ja tämän vuoden alku-
puoliskon hitaahkolla, noin kahden prosentin ta-
louskasvulla. Verotuksen keventäminen, minkä
seurauksena valtiontalous on muuttunut alijäämäi-
seksi, on kuitenkin tukenut työllisyyttä. Tähän
nähden työllisyyden toteutunut kehitys ei ole vas-
tannut odotuksia. Näillä näkymin talouskasvu ri-
peytyy yli kolmeen prosenttiin, minkä seuraukse-
na työllisyys lisääntyy ensi vuonna vajaalla 20 000
henkilöllä. Työllisyysastetta tämä nostaa 0,4 pro-
senttiyksikköä.
Korkeahkon rakenteellisen työttömyyden ja
piintyneen pitkäaikaistyöttömyyden oloissa työl-
lisyyden nopeamman kasvun edistämisen ja vas-
taavasti työttömyyden nopeamman pienentämisen
tarvetta ei voida kiistää. Palkkamaltti on tärkeää
työllisyyden kestävän paranemisen kannalta. Tä-
män vuoksi on toivottavaa, että uusi tuloratkaisu
olisi kattava ja luonteeltaan maltillinen.
Valtiontalous voi tiettyyn mittaan tukea maltil-
lista tuloratkaisua. Valtiontalouden pelivara on
kuitenkin rajoitettu, koska tasapainosta kiinni pi-
täminen on lähivuosina tärkeää pelivaran säästä-
miseksi demografisesta muutoksesta aiheutuvien
tulevien paineiden vastaanottamiseksi. Finanssi-
politiikalla ei käytännössä voida tukea työllisyyttä
ilman, että alijäämä kasvaisi.
Työllisyyspolitiikassa on otettava huomioon, että
julkisen kysynnän lisäyksen kautta tapahtuva työl-
listäminen ei ainakaan johda suurempaan alijää-
mään kuin verotuksen keventämiseen perustuva
työllistäminen. Julkiset kulutus- ja investointime-
not ovatkin veronkevennyksille vaihtoehtoisia kei-
noja työllisyyden tukemiseksi.n