Sujuu kuin tanssi! Musiikki, liike ja tunteet
•
0 likes•920 views
Kajaanin sivistystoimen ja Kajaanin Kansalaisopiston vieraana luennoimassa musiikin vaikutuksista, tunteista ja liikkeestä.
Recommended
More Related Content
Similar to Sujuu kuin tanssi! Musiikki, liike ja tunteet
Similar to Sujuu kuin tanssi! Musiikki, liike ja tunteet (9)
More from Tommi Himberg
More from Tommi Himberg (14)
Sujuu kuin tanssi! Musiikki, liike ja tunteet
- 1. SUJUU KUIN TANSSI musiikki, liike ja tunteet Tommi Himberg Kajaani 5.2. 2015
- 2. Yhteystiedot Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos mindsync.wordpress.com tommi.himberg@aalto.fi @tijh www.slideshare.net/tijh/ 2
- 3. Johtopäätökset • olemme kaikki musikaalisia • musiikilla on meihin emotionaalisia, kognitiivisia ja sosiaalisia vaikutuksia • ihminen on sosiaalinen eläin, joka on virittynyt vuorovaikutukseen ja kokee sen palkitsevaksi • musiikki on ihmisenä olemista 3
- 4. Musiikkia löytyy kaikista kulttuureista ympäri maailman. Miksi? Mitä musiikki tekee, mitä hyötyä siitä on?
- 5. Mistä puhumme, kun puhumme musiikista? • Henri Chopin (1922-2008): Définitions 5
- 7. • Maorien Haka 7 • Uuden Seelannin Haka http://www.youtube.com/watch?v=83U_Vg1GRvA
- 8. • Thai Elephant Orchestra 8 • Thailand Elephant Orchestra http://www.youtube.com/watch?v=5UMJ8qfw-4E
- 9. Musiikin määritelmiä • musiikki on järjestettyä ääntä (organised sound) (Varèse) • ”humanly organised sound for soundly organised humanity” (Blacking) • ”human communication outside the scope of language” (Nettl) • “Without musicality no music.” (Honing) • “...music is whatever people choose to recognise as such...” (Nattiez) • “You just pick a chord, go twang, and you've got music” (Sid Vicious) • “The emotional essence of an experience crystallised in tone” (Mursell) 9
- 10. Music is clearly not just a passive, auditory stimulus, it is an engaging, multisensory, social activity. Overy & Molnar-Szakacs 2009 “
- 11. Musikaalisuus • sykkeen havaitseminen -> metrinen rakenne • sävelkorkeuksien erottaminen -> tonaalinen rakenne • biologinen valmius <-> kulttuurinen harjaantuminen • musiikin “passiivinenkin” kuuntelu edellyttää musikaalisuutta! 11 http://aeon.co/magazine/culture/how-all-humans-got-to-be-music-experts/
- 12. Musikaalisuus evoluution näkökulmasta? • sukupuolivalinta (Darwin, 1871; Miller, 2000) • vauvan ja vanhempien siteen vahvistaminen (Dissanayake, 2008) • henkisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen (Cross, 2007) • sosiaalisen yhtenäisyyden lisääminen (Merker, 2000) • vaikuttava keksintö (Patel, 2010) • hyödyllinen leikki, joka haastaa kognitiiviset kyvyt (Honing, 2011) 12(Honing & Ploeger, 2012)
- 14. Musiikki ja tunteet • tunteiden havaitseminen musiikissa • musiikin herättämät tunteet • musiikin esittäjän tunnetilat • musiikki tunteiden tutkimuksen välineenä 14
- 15. Dimensiomalli Valenssi Aktiviteetti + +- - Tyydyttynyt Rauhallinen Tyyni Rento Masentunut Surullinen Synkkä Tylsistynyt Väsynyt Unelias Kiihkeä Vihainen Turhautunut Ärsyyntynyt Pelokas Jännittynyt Pelästynyt Iloinen Ilahtunut Yllättynyt Tyytyväinen Onnellinen Jännittynyt (pos.) Russell (1980), Hevner (1936) 15musiclab.cc.jyu.fi/visualization
- 16. Musiikki, tunteet ja aivot • voimakkaat tunnekokemukset aktivoivat aivojen tunnealueita, palkitsemis- järjestelmää ja mm. vireystilan säätelyä (Blood & Zatorre, 2001) • musiikin harrastaminen * ikä vs. aivokuoren paksuus • motoriset alueet, DLPFC, OFC, päälaenlohko • tulkinta: motoriikka, tilanhahmotus, tunteet, impulssikontrolli 16
- 17. 17Hudziak et al. 2014
- 18. Tunteidensäätely • miksi musiikkia kuunnellaan? • Saarikallio: päämäärät, strategiat, musiikilliset toiminnat 18
- 19. Musiikki arkielämässä Aktiviteetti % Ajaessa / pyöräillessä 22 Kotitöissä 22 Työskennellessä 14 Nukkumaan mennessä 14 Syödessä 12 Herätessä 6 Liikunnan aikana 4 Taustana juhlissa jne. 4 Romantt. tapaht. taustalla 4 Julkisissa kulkuneuvoissa 4 Käyttötarkoitus % Muisteleminen / nostalgia 50 Mielialan parantaminen 16 Halu liikuttua 14 Vähentää stressiä 8 Vahvistaa mielialaa 8 Henkinen kokemus 6 Nautinnon lähde 6 Motivaatio 2 Visuaaliset mielikuvat 2 Lohdutuksen lähde 4 Sloboda (1999) N = 500 19
- 20. Strategioita Viihdyke Pekka: ”Jos mä oon jossain tietokoneella ni kyl mä sillon aina kuuntelen musiikkia. Kyl mul periaattees taukoomatta soi musiikki. Et se tuo sellast täytettä ja se tuo hyvää fiilistä ku kuuntelee hyvii bändei.” Elpyminen Joonas: ”Rankan viikon päätteeksi sai hetkeksi omaa rauhaa ja kuuntelin The Crashiä, joka on erittäin hyvää rentoutumismusiikkia.” Elämykset Liisa: ”Sitku mä kuuntelen tota (lempibiisi), ni joskus ku kuuntelee oikein tarkkaan ni tulee oikein kylmät väreet, se on mahtava tunne.” Irtautuminen Sara: ”Jos on kauheen masentava fiilis ni kyl sit on niinku mun mielest paljo kivempi alkaa kunteleen jotain piristävää.” 20Saarikallio, 2007 jne.
- 21. Strategioita Purkaminen Simo: ”Jos niinku, hirveen.. ahdistaa tai on hirveen masentunu, on se kyl sillee ihan jees pistää sit jotain kunnon mättöö niinku tulee sieltä. ” Mielikuvatyöskentely Sara: ”Mä rauhotun iltasin ennen nukkumaanmenoo sillee et mä kuuntelen musiikkii, sit samal siin mä ajattelen niit päivän asioita koska sen jälkeen ku mä oon aatellu ne, sit mä pystyn nukahtaan, et nyt nää on selvitettyjä.” Lohtu Pekka: ”Jos mulla on ollu joku asia mikä mua on häirinny, sit ku mä kuuntelen jotain kappaletta, sit mä saan niinku lohtua siitä et joku muuki ajattelee noin.” 21
- 24. Tahdistuminen 24 Simulaatio ja video: Petri Toiviainenhttps://vimeo.com/50903469
- 25. Tahdistuminen on sosiaalista • lapset taputtavat tarkemmin toisen ihmisen kuin “robotin” kanssa • jo 2.5 vuotiaat tahdistuvat • imitointi keskeinen oppimistapa • tahdistuminen tärkeä myös kielenoppimisessa 25Kirschner & Tomasello, 2009, 2010
- 27. 27 Musiikki ja liike Himberg & Thompson, 2011
- 29. Tahdistumisen vastustaminen 29Lucas, Clayton & Leante, 2011
- 30. Empatia 30
- 32. “Mozart-efekti” • Musiikin kuunteleminen parantaa suoritusta spatio-temporaalisessa tehtävässä (Rauscher, Shaw & Ky 1993, 1995) • “Musiikin kuunteleminen lisää älykkyyttä!” • laaja uutisointi, poliittiset vaikutukset: vauva-cd:t ja opetusohjelmat 32
- 33. Soittoharrastus • harjoittaa laajaa taitojen kirjoa: • motoriikka, ulkoa oppiminen, musiikilliset rakenteet, teoria, tunteiden ilmaiseminen ja havaitseminen, keskittyminen ja tavoitteellinen, itsenäinen harjoittelu • aiheuttaa myös pitkäaikaisia muutoksia aivoissa (Schlaug 2001) • rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset • auditoriset, motoriset ja koordinaatioalueet • spesialisaatio musiikin havaitsemiseen 33
- 34. Musiikin harrastamisen siirtovaikutuksia • Musiikaalisuustesteissä pärjääminen korreloi positiivisesti: •yleisen älykkyyden kanssa (Anvari 2002) •symbolisen päättelykyvyn kanssa (Gromko 1998) •spatiaalisten kykyjen kanssa (Hassler 1985) •analogiaan perustuvan päättelyn kanssa (Nelson 1989) • Soittoharrastus korreloi positiivisesti: •näön ja motoriikan kanssa (Orsmond 1999) •valikoivan huomion kanssa (Hurwitz 1975) •kielellisen muistin kanssa (Ho 2003, Jakobson 2003) • pieniä yhteyksiä, vaikutusten suunta epäselvä 34
- 36. Aivot!
- 38. Aivojen toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset • aivojen plastisuus: toimintojen ja rakenteen muutokset aivojen käytön seurauksena 38 Shahin et al. 2003 Schlaug et al. 2005
- 39. Muusikon aivot • ammattimuusikot > amatöörit > ei-muusikot 39 Schlaug et al. 2005
- 40. Sointujen erottaminen 40Putkinen et al. 2014
- 42. Vanheneminen 42Sluming et al. 2002
- 43. 43Särkämö et al.2008, 2014 Stroke Dementia
- 44. Musiikkiterapia • laaja käyttöalue • aivohalvauksesta toipuminen, masennus, autismi, dementia… • musiikki turvallinen keino käsitellä vaikeita tunteita • musiikillisiin rakenteisiin voi heijastaa psyykkisiä prosesseja • musiikin symbolinen etäisyys voi helpottaa vaikeiden asioiden käsittelyä (Ahonen, 1993) • musiikin tunnemerkitykset sidoksissa positiivisiin tunteisiin 44
- 46. Sosiaalisen tilanteen vaikutus • Aschin viivakoe osoitti paineen mukautua yhteisön näkemykseen faktoista riippumatta: 37%, 25% ei ollenkaan, 5% aina • Milgramin sähköshokkikoe: auktoriteetin vaikutus: 37/40 valmis antamaan “kuolettavan” iskun 46 1 2 A B C
- 47. Havainto vai päätöksenteko? • Aschin kokeen variantti: fMRI- tutkimus ja tehtävänä mentaalinen rotaatio • mukautumisvaikutus toimii paitsi päätöksenteon myös havainnon tasolla 47
- 48. Sosiaaliset aivot • sosiaalinen vuorovaikutus muovaa toiminnan havaitsemista • vuorovaikutuspartnerin toiminta nostaa aktiviteettia Kourtis et al. 2010
- 49. Peilineuronit (mirror neurons) • löydettiin puolivahingossa makaki- apinoiden aivoalueelta F5 • motorinen alue: peilisolut aktivoituvat kun apina tarttuu tai kun hän näkee toisen tarttuvan • mielen teoria, kommunikointi, evoluution suuri harppaus? Gallese et al. 1996 49
- 50. Peilineuronit: keskustelua • onko ihmisillä lainkaan peilineuroneita? • yksittäisten aivosolujen mittaus: on(Mukamel et al. 2010) • miten systeemi on kehittynyt? (adaptaatio vai assosiaatio-oppimisen tulos?) (Heyes 2010) • vain tietyillä aivoalueilla vaiko joka puolella? • auditoriset peilineuronit (Gazzola et al. 2006) • huomattavan paljon hypeä, liitetty mitä erilaisimpiin ilmiöihin tutkimatta asiaa ollenkaan (Hickok, 2009, 2014) 50
- 51. 51Himberg, 2014 / Gallese 2003
- 53. 2-person neuroscience • sosiaalista vuorovaikutusta pitää tutkia aidossa tilanteessa • “hyperscanning”, “hyperbrain” • synkronisaatio aivojen välillä • ongelmia: miten hyperaivojen odotetaan toimivan? • Aalto: MEG-2-MEG 53Sänger, Lindenberger & Müller, 2011
- 54. 2-person neuroscience 54Bäß et al. 2012
- 56. Loppuyhteenveto
- 57. Kulttuurin tehtävä? • muistuttaa määritelmien ja raja-aitojen keinotekoisuudesta • kytkeä ihmiset yhteen; pareiksi, ryhmiksi ja yhteiskunnaksi • opettaa, miten ajan ja tilan rajoitukset voidaan ylittää ja luoda vaihtoehtoisia maailmoja • liikuttaa kehoa ja mieltä • virittää ja kehittää tunneilmaisua, tunne- kokemuksia, empatiaa, mielenlukua 57
- 58. 58 Tiivistetysti: olemme “kaikki” musikaalisia, ja musiikillinen kehityksemme alkaa jo kohdussa, mutta musiikkiharrastuksen aloittamiselle ole yläikärajaa. Musiikki hyödyntää niitä mekanismeja, jotka ovat evoluution myötä tehneet ihmisistä sosiaalisia eläimiä; musiikki suuntaa huomiota, tahdistaa meitä muihin, saa meidät liikkumaan yhdessä ja aiheuttaa mielihyvää ja empatiaa. Musiikki jäsentää aikaa, antaa tilaa ja luo uusia maailmoja. Tutkimuksen myötä tiedämme, että musiikki muovaa aivoja, tukee niiden kehitystä, vahvistaa tunneprosesseja, ja suojaa aivojamme vanhenemisen vaikutuksilta. Musiikki on sosiaalista toimintaa, joka syntyy liikkeestä. Musiikki on virtuaalista liikettä ja se saa meidät liikkumaan–yhdessä. Musiikki on silta mielten välillä, lääke empatiavajeeseen. Musiikki tukee yksilön ja yhteisön hyvinvointia, mutta on ennen kaikkea kivaa.
- 59. tommi.himberg@aalto.fi mindsync.wordpress.com @tijh slideshare.net/tijh