Aikuinen laulun ja soiton harrastajana. Esitys kasvatustieteiden päivillä 2014

1. ”Musiikki on minulle kaikki
elämässäni – ja vielä enemmän”
Aikuinen soiton ja laulun
harrastajana
Esko Johnson
Teemaryhmä Taide ja taito — ikkuna
ihmisen ja kasvun tutkimukseen
Kasvatustieteen päivät
Oulu 21.10.2014

2. Sisältö
• Tutkimukseni lähtökohdat ja
olettamukset
• Tavoite, tutkimustehtävä ja
tutkimuskysymykset
• Tutkimuksen lähestymistapa
• Alustavia tuloksia (ja koonti)
1

3. Miksi tutkin tätä aihepiiriä?
Ei vain musiikkiharrastuksen elämyksellisyys ja
funktionalismi…
… vaan erityisesti harrastuksen kertomuksellisuus ja
kielellistäminen
2

4. Laulun ja soiton (harrastuksen) tutkimustoiminta (1)
• Oppimisteoriat – ”luonnolliset, arkiset” ja
”tieteelliset” uskomukset oppimisesta –
määrittävät sen, mistä lähdetään liikkeelle, mitä
sanotaan ja tehdään
– O’Neill & Senyshyn (2011), Webster (2011):
konstruktivistiset käsitykset/teoriat (vasta nyt)
nousemassa näkyvämmin esiin; lähinnä behaviorismi
ollut vallalla (oppija = [eriasteisesti] taitava suorittaja)
• Käsitepulmat ovat merkittäviä:
– Mitä on vaikkapa ”harrastaa (aktiivisesti) musiikkia”?
– Musiikin käyttö vs. musiikin tekeminen/tuottaminen
(att spela och sjunga – Bossius & Lilliestam 2011)
3

5. Laulun ja soiton (harrastuksen) tutkimustoiminta (2)
• Musiikin ja ihmis- ja kulttuuritieteiden aloilla
– Tutkittu harrastajaorkestereissa toimimista ja oppimista,
myös (käytäntö)yhteisön näkökulmasta (esim. Laes
2014)
– Tuotettu musikologisia, musiikkisosiologisia ja
kansatieteellisiä analyyseja (mm. muusikoiden
identiteetit, alakulttuurit ja ajankuvat; esim. Suutari
2000; Nordman 2003; Ruud 1997)
– Tutkittu musiikkiharrastusta elämäntarinoina ja
oppimiskokemusten kannalta (esim. Bossius & Lilliestam
2011; Ruismäki, Juvonen & Lehtonen 2013)
– Tutkittu musiikin sosiaalista, kulttuurista ja terapeuttista
merkitystä ja muuta “elämään ja elämässä
vaikuttamista” (Creech ym. 2013; Cunha & Lorenzino
2012; DeNora 2000; Lindström 2006; Taylor 2011)
6

6. Tutkimushankkeeni
Tarkoitukseni on tutkia soiton ja laulun harrastajan musiikin
oppimista ja osallistumista musiikkiryhmän (orkesteri, yhtye
tai kuoro) toimintaan.
- Tutkimukseni rajautuu harrastajasoittajien ja –laulajien
kokemukseen omasta musiikin harrastamisestaan ajassa
ja paikassa.
- Teoreettinen näkökulma: elämänlaajuisen oppimisen ja
harrastamisen (muuttuva, konstruoituva) yksilökokemus;
toisaalta
- Musiikin harrastaminen on dialogisessa suhteessa:
harrastaminen merkitykset muotoutuvat yksilöllisellä ja
sosiaalisella perustalla
- Musiikki syntyy soitosta ja laulusta, soiton ja laulun
harrastus perustuu toimintaan, vuorovaikutukseen ja
kommunikaatioon 7

7. Tutkimushankkeeni (jatk.)
- Tutkimuskysymykset:
(1) Kuinka tullaan harrastajasoittajaksi tai -laulajaksi?
(2) Kuinka pysytään ja kehitytään harrastajasoittajana tai
laulajana?
(3) Millaiseksi muodostuu tässä kokemuksessa dialogi
yksilön ja sosiaalisen ulottuvuuden välillä?
Lisäkysymys:
(4) Miten soiton ja laulun harrastus ilmenee harrastajien
käyttämässä kielessä (esim. metaforissa)?
8

8. Narratiivinen haastattelututkimus
• Kerronnallinen (kertomuksellinen) eli narratiivinen tutkimusote
(Clandinin & Connelly 2000; myös Johnson 2012).
• Laadullinen tapaustutkimus:
• Harrastajasoittajat ja –laulajat edustavat eri ikäisiä aikuisia Kokkolan
seudulla
• Harrastavat erilaisia musiikkilajeja: kansanmusiikkia, tanssimusiikkia,
klassista musiikkia, pop/rytmimusiikkia ja (kuoro)laulua
• Lähtökohtaolettamukseni: harrastus muotoutuu eri tavoin elämän-kulussa,
soiton ja laulun kokemuksen tekstuurissa (kontekstualismi)
Tutkimuksen alkuvaiheessa verkkokysely
• Tutkimusilmiön hahmottelu, haastatteluihin valmistautuminen
• Musiikkiharrastuksen monimuotoisuus ja kokonaisvaltaisesti eletty
kokemus; kokemuksen ilmaisu, kieli
9

9. Kerronnallinen eli narratiivinen tutkimus
- Muihin lähestymistapoihin verrattuna tavoitetaan
ehkä syvällisempi ymmärrys siitä, miten henkilö
paneutuu soiton ja laulun harrastukseensa
- Kertomus muotoaa tietämistä, ajattelua ja toimimista
sekä kokemusta näistä:
- olla soittaja ja laulaja oman tarinansa kautta
(vrt olla soittaja ja laulaja kappaleiden, soittimien,
tyylien ja tekniikoiden kautta)
Ks. Clandinin & Connelly (2000); myös Johnson (2012)
10

10. Harrastajasoittajan/
-laulajan tarina
• Ajallinen ulottuvuus
• Vaiheet, käänteet
• Tulevaisuus, odotukset
• Henkilökohtaiset
tavoitteet (unelmat)
Harrastajasoittajan/
-laulajan tarina
• Verkostot musiikin
harrastuksessa: yhtye ja/tai
kuoro
• Mikä vetää ja pitää henkilön
yhtyeessä/kuorossa ja sen
musiikin tekemisessä, mikä
ei?
• Mitä henkilö on ”sijoittanut”
soittamiseen ja/tai
laulamiseen? Mitä saanut ?
Miten kehittynyt? Mitä hän (ja
ryhmä/yhteisö) tavoittelee?
• Oppiminen ja edistyminen
(genret, ohjelmisto; tekniikat)
• Haasteet, käänteet,
kohokohdat
• Tunteet (ajassa ja paikassa)
• Identiteetti (ajassa ja
paikassa)
Haastattelututkimuksen teemat
11

11. Tutkimushenkilöiden valinta
• Soittoharrastukseni ohessa syntyneen
verkostoni kautta
• Eri-ikäisiä ja eri tavoin soittoa ja laulua
harrastavia henkilöitä Kokkolan seudulta
• Suomen- ja ruotsinkielisiä henkilöitä
(kaksikielinen alue)
12

12. Aineiston käsittely ja tulkinta
• Etenin kenttätekstistä (litteroinneista) kohti välitekstiä, ja
tästä suuntasin tutkimustekstiin (Clandinin & Connelly
2000)
– Kuuntelin haastattelutallenteet useaan kertaan
pysähtymättä ja tekemättä muistiinmerkintöjä
– Sen jälkeen kirjoitin haastattelun litteroinnin pohjalta
yksityiskohtaisen narratiivin (narrative condensation,
Kvale 1996; Lehtomaa 2005)
• Lähtökohtana dialoginen merkitysrakenne
• Member checking-periaate: tutkimushenkilö kommentoi,
tarkistaa (ja täydentää) tarinaansa
13

13. Tutkimushenkilöt
• Ville: (eläkeläinen) rumpali-laulaja, aloitti
tanssiyhtyeissä v. 1961 ja esiintyy edelleen
2-3 kertaa viikossa
• Lasse: (yrittäjä) viulisti ja säveltäjä,
soittanut pelimanniyhtyeissä ja
jousiorkesterissa
• Matias: (tutkija kulttuurialalla), soittanut ja
laulanut rock-yhtyeissä, esittänyt ja
tuottanut hengellistä nuorten musiikkia
• Jenny: (opiskelee luokanopettajaksi) laulaa
ja soittaa pianoa, rokkikoulun kasvatti
14

14. Miten he tulivat harrastajasoittajiksi
/-laulajiksi? (1)
• Kasvu (kehitys) soittajaksi/laulajaksi lapsuuden
kotiympäristössä - mutta ei suoraviivaista etenemistä
• Jenny muistaa kuinka äiti suostutteli, lahjoi ja suorastaan
pakotti hänet oppimaan viulunsoittoa (myöh. pianon
soittoa);
• Jenny ryhtyi laulamaan koululaisena, ja myöhemmin
vaihtoi pianoon (ja kitaraan);
Yksin harjoittelu oli vaikeaa Jennylle ”jag är så jättedålig
på att öva (ensam)”
• Lassen isällä oli paljon aikaa opastaa häntä viulunsoiton
alkeissa
• Ville: ”Kyllä se on tullut sieltä kotoa se alun perin se
musiikkihomma. Se tulee aika laajalti tuolta menneistä
polvista tämä koko innostus musiikkiin. Siinä mielessä
musiikki on periytynyt.”
15

15. Miten he tulivat harrastajasoittajiksi
/-laulajiksi? (2)
• Teini- ja nuoruusvuosina bändi, orkesteri, kuoro,
vertaisryhmä; opastajat, ohjaajat, opettajat (kurssit ja
musiikkikoulu) ja identifioinnin kohteet (vrt. Bossius &
Lilliestam 2011, 66-78)
• Matias samaistui maailman johtaviin bändeihin (pop,
rock) suosimansa genren piirissä; esikuvat ja yhtyeet
”inspirationskällor”
• Ville kävi paljon seuraamassa tanssiyhtyeen
harjoituksia ja pääsi tuuraamaan keikalla – siitä se lähti
• Näyttää että merkittävät uudelleenarvioinnit,
valintatilanteet, (harkitut ja satunnaiset) siirtymät ja
katkokset kuuluvat sekä nuoruuteen että aikuisikään
musiikkiharrastuksessa
16

16. Miten he tulivat harrastajasoittajiksi
/-laulajiksi? (3)
• Soittajan/laulajan ”sense of self” eli itseys (identiteetti)
vahvistui nuoruusvuosina ja aikuisiässä (Bossius &
Lilliestam 2011, 225-238)
• Villellä vakaumus, että hän ”tulee musiikkia harjoittamaan
koko loppuelämän, vaikkakin amatööripohjalta” ; ei
epäröinyt päätöstään silloin eikä myöhemminkään
• Jennyn kertoo löytäneensä itsensä musiikkiharrastuksen
avulla ja sen piiristä; ratkaisevia tässä olivat koulun
musiikinopetus, konservatorio ja erityisesti rokkikoulu ja sen
yhteisö
• Lasse: ”Man får mycket sociala kontakter och (…) för en
spelman är det ett tvång att få spela (…) du kan inte ändra,
och om man lyckas framföra några stycken bra, då är man
förhoppningsvis nöjd med sig själv, (…) så kan man inte
sluta” 17

17. Mikä piti heidät harrastajasoittajina
/-laulajina? Toisaalta, mikä koetteli heitä?
• Villen piti soittajana ja laulajana yhtyeet, soittokaverit,
soittamassa kulkeminen; keikkojen tuoma lisäansio; verkosto ja
ystävyyssuhteet
• Villeä koettelivat työläät ja aikaa veivät soittokeikat (varsinkin
aiemmin)
• Jennyn piti laulajana (ja soittajana) omaan kehitykseen
panostaminen, laulajan/soittajan itseyden vahvistuminen sekä
monet esiintymiset tunne-elämyksineen (erit. laulun
koskettavuus)
• Jennyn (harvoihin) kielteisiin kokemuksiin liittyvät tilanteet, joissa
puhuttiin pahaa muista kuoron jäsenistä
• Jennylle on yksin harjoittelu (edelleenkin) taistelua:
”Man måste koncentrera sig och det är så tungt (…) sen är det
hemskt då det låter ju som så hemskt (…) det far fel och så där,
också. Så då blir man så irriterad och sen blir man på dåligt
humör.”
• Matiakselle harrastus tuo monipuolisen täyttymyksen, mutta
laajetessaan hallinnan ja valinnan riskejä: ”man måste vara
enade om målet att så det inte blir ett stressmoment i stället för
hobby ” 18

18. Kertoja
Teleologia: miksi harrastaa ja
miten kehittyy
Dialogin erityispiirteitä
(yksilö ja sos. ympäristö)
Ville Keskeistä on ollut pääsy ja
osallistuminen yhtyeiden
toimintaan; niissä toiminta/
oppiminen; yhtyesoittaminen
ja siinä kehittyminen
muuttuvana elämäntapana;
soittajan (subjektiivinen)
kulku eli ”soittajan ura” ja
tunnekokemukset (+/-)
Sidoksisuus,
elämykset/tunteet; arvojen
vaaliminen yhdessä ja yksin
(eri yhtyeiden
[käytäntö]yhteisöissä); oman
musiikkisuorituksen kritiikki,
kyseenalaistaminen ja jatkuva
parantaminen;
identiteettipolitiikka
Lasse Antaa soiton harrastamiselle
merkityksiä (lähinnä) oman
elämänlaajuisen oppimisensa
kehyksessä; ”soittamisen
pakko”
Ansiotyön ja harrastuksen
suhde; soittoharrastuksen
mahdollistama vuorovaikutus;
vuorovaikutuksen hakeminen
yleisön kanssa (genren ehdoin)
Jenny Oman harrastuneisuuden
juuret saatu äidin vaikutuk-sesta
ja vahvistuneet
rokkikoulun dynaamiseksi
koetussa toiminnassa, nyt
keskiössä oman laulun ja
soiton kehitys
Huippukokemukset, tunteet ja
elämykset (kontekstissa,
tilanteissa); oman
lauluesityksen ainutlaatuinen
koskettavuus

19. Joitakin metaforia Villen kertomuksesta
(1) musiikki on jotenkin periytynyt
(2) porukka (kohdealue: yhtye, orkesteri)
(3) ja mulle lankes sitte se kakkosäänien ja
taustojen laulaminen, niin se oli melekonen
korkeakoulu siihen puoleen,
(4) oikeestaan suurin unelma on että sais olla
terveenä ja pystyis toteuttaan tekniikkaa mihin on
päässy, ettei kovin pahasti rapistuis tuo
tekniikkapuoli
21

20. Metaforia Jennyn kertomuksesta:
(1) Hela högstadiet så det var just det här
musikskolan, det var nog egentligen det som har
fått mig gå framåt och allting. Där var det
jättemycket uppträdanden och sånt
(2) [Jennyn kuorokokemuksista] Nå just inom
gruppen till exempel så kan det ju pratas dåligt
bakom ryggen om nån annan (….) så det är det är
ganska det är inte så positivt.
(3) [Jennyn saavutuksista] Nog har jag hittat mig
själv på det sättet och jag har fått arbete på grund
av det här.
22

21. KIRJALLISUUS
Bossius, T. & Lilliestam, L. 2011. Musiken och jag: Rapport från
forskningsprojektet "Musik i Människors Liv". Göteborg: Bo Ejeby.
Clandinin, D & Connelly, F. 2000. Narrative Inquiry: Experience and
Story in Qualitative Research. San Franciso, CA: Jossey-Bass.
Creech, A., Hallam, S., McQueen, H.& Varvarigou, M. 2013. The
power of music in the lives of older adults. Research Studies in Music
Education 35, 87–102.
Cunha, R. & Lorenzino, L. 2012. The Secondary Aspects of
Collective Music-making. Research Studies in Music Education 34, 73-
88.
Green, L. 2002, How Popular Musicians Learn: A Way Ahead For
Music Education. London: Ashgate Press.
DeNora, T. 2000. Music in Everyday Life. Cambridge: Cambridge
University Press.
Johnson, E. 2012. Introduction to narrative inquiry with special
consideration of research on education. Slideshare-esitys. Luettu
1.8.2014. Saatavilla:
http://www.slideshare.net/eskojohnson/introduction-tonarrative-inquiryworkshop2012.
.

22. KIRJALLISUUS
Laes, T. 2014. Empowering Later Adulthood Music Education: A Case
Study of a Rock Band for Third-Age Learners. International Journal of
Music Education.
Lehtomaa, M. 2005. Fenomenologisen kokemuksen tutkimus:
haastattelu, analyysi ja ymmärtäminen. Teoksessa J. Perttula (toim.)
Kokemuksen tutkimus. Helsinki: Dialogia, 163–194.
Lindström, D. 2006. Sjung, sjung för livet! En studie av körsång som
pedagogisk verksamhet och av deltagarnas upplevelse av hälsa och
livskvalitet. Licentiatuppsats. Luleå: Luleå tekniska universitet,
Institutionen för musik och medier.
Nordman, A. 2003. Takt och ton i tid. Instrument, musik och musiker i
svenskösterbottniska dansorkestrar 1920-1950. Turku: Åbo Akademi
O’Neill, S. & Senyshyn, Y. 2011. How Learning Theories Shape Our
Understanding of Music Learners. Teoksessa MENC handbook of
research on music learning. Vol 1: Strategies. New York, NY: Oxford
University Press, 3-34.
Ruismäki, H., Juvonen, A. & Lehtonen, K. 2013. Karaoke –The Chance
to Be a Star. The European Journal of Social & Behavioural Sciences 7
(4), 1222-1233.
Ruud, E. 1997. Musikk og identitet. Oslo: Universitetsforlaget.

23. KIRJALLISUUS
Stebbins, R.1992. Amateurs, Professionals and Serious Leisure.
Montreal: McGill-Queen's University Press.
Suutari, P. 2000. Götajoen jenkka. Tanssimusiikki ruotsinsuomalaisen
identiteetin rakentajana. Helsinki & Tukholma: Suomen
etnomusikologinen seura & Ruotsinsuomalaisten arkisto 2000.
Webster, P. 2011. Construction of Music Learning. Teoksessa MENC
handbook of research on music learning. Vol 1: Strategies. New York,
NY: Oxford University Press, 35-83.
Wenger, E. 1998. Communities of practice: learning, meaning, and
identity. Cambridge: Cambridge University Press.
Westerlund, H. 2002. Bridging Exprerience. Action, and Culture in
Music Education. Sibelius Academy. Music Education Department.
Helsinki: Sibelius Academy.