Venäläistämistä ja vastarintaa

1. Sortokaudet
Kpl 29 - 30

2. Suomi kehittyi autonomian aikana
• Suomen hallinto kehittyi:
– Omat valtiopäivät, tulliraja Venäjän kanssa, oma
postilaitos, oma armeija, suomalainen virkamiehistö
• Suomen talous kehittyi:
– Teollistuminen alkoi, oma raha, liikenneyhteyksiä
rakennettiin (rautatiet, kanavat)
• Suomalainen kulttuuri kehittyi :
– Omat kielet, kieliasetus, kansakoulut…

3. Suomalaiset olivat
tyytyväisiä Venäjän
valtaan ja uskollisia
keisarille.

4. Nikolai II:n kruunajaiset 1894
” Tietäköön jokainen, että
tulen säilyttämään
itsevaltiuden periaatteet
yhtä lujina ja
järkähtämättöminä kuin
unohtumaton isävainajani. ”

5. Täydennä lauseet (s. 168 – 169)
Suomen venäläistämisaikaa kutsutaan
______________. Suomen venäläistämisen aloitti
kenraalikuvernööri ______________________ .
Hän halusi liittää ________________ osaksi
Venäjän armeijaa.
Helmikuussa 1899 julkaistiin _________________ ,
jonka mukaan Venäjällä voitiin säätää _________
___________ ______ . Suomalaiset järkyttyivät ja
päättivät kerätä __________________ keisarille
vietäväksi. Keisari ei kuitenkaan _____________
____________ _____________.

6. II
Ensimmäinen sortokausi
1899 - 1905

7. Taustoja
• Venäläisen
kiihkonationalismin nousu
• Maailmanpolitiikan
kiristyminen
 Saksasta suurvalta
 Kilpavarustelu
 Sodan uhka kasvoi
Vuonna 1896 Nikolai II
määräsi valko-sini-
punaisen lipun Venäjän
ainoaksi viralliseksi
valtiolipuksi.
Siihen asti sekaannusta oli
aiheuttanut mm.
keisariperheen
(Romanovien) oma lippu.

8. PietariSuomi
Saksa yhdistyi
yhdeksi valtioksi
vuonna 1871
?
?
?
1 ?

9. Suomen kenraalikuvernööri
Nikolai Bobrikov
” Ainoassakaan virassa en ole
tavannut venäläistä miestä. ”
” Kaikki osoitti, ettei Suomella ollut
mitään yhteistä valtakunnan
kanssa, ja minusta tuntui kuin
matkustaisin ulkomailla. Ja
kuitenkin alue muodostaa
valtakunnan pääkaupungin
lähimmän ja strategisesti erittäin
tärkeän rajamaan. ”

10. Bobrikovin päätelmä:
• Suomi on liian erilainen kuin
muu Venäjä.
• Suomi on siis turvallisuusriski.
• Jos Suomi venäläistetään,
Suomesta tulee luotettavampi.

11. ”Keisari antaa, keisari ottaa”
Se, mikä oli Nikolai II:n mielestä
valtakunnan yhtenäistämistä,
tuntui suomalaisista
epäoikeudenmukaiselta
sorrolta.

12. Tehtäviä:
Lue kpl 29 ja vastaa:
1) Millä eri tavoin Suomea pyrittiin venäläistämään?
2) Millä eri tavoilla suomalaiset vastustivat venäläistämistä?
(Huom! Kuvat ja kuvatekstit)
3) Millä eri tavoilla suomalaiset suhtautuivat
venäläistämistoimiin? (luku: aktiivista ja passiivista
vastarintaa)
Muista!
Historianluokka.wordpress.com  Teemat 7  Sortokaudet

13. 1) Venäläistämistoimia

14. Sortokausi alkaa
• Helmikuun manifesti 1899
• Manifesti = keisarillinen
julistus
• Koko valtakuntaa koskevat
lait säädetään Venäjällä.
Suomen valtiopäivät
saavat vain antaa
kommentteja.

15. Keskeisiä venäläistämistoimia 1/3
1899
• Helmikuun manifesti
1900
• Venäjän kieltä täytyi puhua virastoissa. Venäjän kieli pakolliseksi
oppiaineeksi kouluihin.
• Suomen postimerkit poistettiin käytöstä ja postin kieleksi venäjä.
Suomen
ensimmäinen
postimerkki
vuodelta 1856.

16. Keskeisiä venäläistämistoimia 2/3
1901
• Sortoa vastustaneita vangittiin ja karkotettiin maasta.
• Suomen armeija lakkautettiin.
Uudenmaan
tarkk'ampujapataljoona
viimeisessä
katselmuksessa
paraatikentällä vuonna
1902.
Vasemmalla kasarmin
Maurinkadun puoleinen
rakennus, oikealla
Pohjoisrannassa
pataljoonan
huoltorakennuksia.

17. Keskeisiä venäläistämistoimia 3/3
1903
• Bobrikoville diktaattorin
oikeudet.
• Sanomalehtiä lakkautettiin.
Sananvapauteen rajoituksia.
• Sortoa vastustaneita
vangittiin ja karkotettiin
maasta.
• Tottelemattomia
virkamiehiä erotettiin.
• Venäjänkieliset katukyltit.

18. 2) Suomalaisten vastarintaa

19. Suuri adressi 1899
• Kansalaisadressi, jonka
tarkoitus oli vedota
keisariin , jotta hän
peruuttaisi Helmikuun
manifestin.
• 522 931 allekirjoitusta
• Kerättiin 11 päivän aikana.
• Lukumäärä oli suuri, sillä
tuolloin Suomen väkiluku
oli noin 2.5 miljoonaa ja
sen aikaisilla kulkuvälineillä
ihmisten tavoittaminen
harvaan asutussa maassa
oli hankalaa ja hidasta.

20. Suuri lähetystö
Lähetystöön
kuului 500
jäsentä, jotka oli
valittu ympäri
Suomea.
Jäseniä oli
kaikista 8
läänistä
eri säätyjä
edustavaa
arvostettua ja
ansioitunutta
väkeä.

21. Aleksenteri II:n patsaan kukittaminen
Suomalaiset alkoivat
mielenosoituksena tuoda kukkia
Helsingin senaatintorilla seisovan
Aleksanteri II:n patsaan juurelle.

22. Mielenosoitukset ja tottelemattomuus
Mielenosoitus Pietarsaaressa

23. Kutsuntalakot
• Suomen armeijan
lakkauttamisen jälkeen,
suomalaiset nuoret miehet
yritettiin kutsua Venäjän
armeijaan.
• Suomalaiset miehet
kuitenkin kieltäytyivät
kutsunnoista.
• Esim. Helsingissä v. 1902 oli
870 asevelvollista, ja heistä
vain 57 ilmoittautui Venäjän
armeijaan.
• Useissa Pohjanmaan
kunnissa ei kukaan saapunut
paikalle.
• Helsingissä v.1902 kutsunnat
aiheuttivat mellakan.

24. Surumerkit, postikortit

25. Pilakuvat, pilkkarunot ja -laulut
• Erilaiset pilkka ja
häväistyskuvat ja –runot
levisivät ympäri Suomea.
• Erityisesti yliopisto-
opiskelijat lauloivat
keskenään pilkkalauluja
Bobrikovista.
• Venäläistämistoimet
henkilöityivät Bobrikoviin.

26. Bobrikovin murha 1904
” On hirveää ottaa toinen ihminen hengiltä. Omalla elämälläni olen minä sovittava rikokseni.
Tehtyäni tämän päätöksen olen minä saanut rauhan; tyynenä ja iloisena menen nyt kuolemaan.”
Eugen Schauman
(1875 – 1904)
Sankari vai
terroristi?

27. Taiteen keinoin: Isto
• Isto maalasi taulun v.
1899 Berliinissä.
• Helsingissä taulu oli esillä
eräässä huvilassa
Kaivopuistossa.
• Santarmit tekivät huvilaan
ratsian, mutta Isto
onnistui pakenemaan
taulun kanssa.
• Hyökkäys levisi
painokuvina kaikkialle
Suomeen.
Eetu Isto: Hyökkäys (1899)

28. Taiteen keinoin: Gallen-Kallela
Akseli Gallen-Kallela:
Sammon puolustus
Gallen-Kallela:
Ilmarinen kyntää
kyisen pellon

29. Taiteen keinoin: Sibelius
JEAN SIBELIUS: FINLANDIA (1899)
- Finlandia kuvaa sortokautta.
- Sibelius ei säveltänyt Finlandiaa
laulettavaksi.
http://www.youtube.com/watch?v=yJWNLIQhYH0

30. Venäläistämistoimet
(sortotoimet)
Myöntyväisyyslinja
- Vanhasuomalaiset
- ei ”ärsytetä” Venäjää
- Tietyistä oikeuksista voidaan
luopua väliaikaisesti
-> saadaan myöhemmin takaisin
Aktiivinen vastarinta
- väkivalta ratkaisu
- aseiden ym. salakuljetus
- terroritekojen suunnittelu
Muut keinot
-rauhanomaiset keinot
-kulttuuri
-> taide, musiikki, kirjallisuus
-”surumerkki”
Passiivinen vastarinta
- Tuli kieltäytyä niistä, jotka
loukkasivat Suomen perustuslakia
- väkivaltaa vastaan
- esim. virkamiehet, asevelv.
(= perustuslailliset)
3) Sortotoimien vastustaminen

31. Pietarin verisunnuntai tammikuussa 1905
Venäjän ongelmia:
• Keisarin itsevaltius
• Eriarvoisuus
• Kansan köyhyys
• Venäjän ja Japanin
sodan tappio
Verisunnuntai:
• Pappi Gabonin johtama mielenosoitus
• Sotilaat ampuivat aseettomia mielenosoittajia
• Satoja mielenosoittajia kuoli: verilöyly!
• Seurauksena yleislakko Venäjällä

32. Pietarin verisunnuntai tammikuussa 1905

33. Suurlakko 1905
• Venäjän yleislakko
levisi myös Suomeen.
• Suomessa ei
väkivaltaisuuksia.
• Suomessa tavoiteltiin
sortotoimien
lopettamista.
• Työväestö ajoi oman
asemansa
parantamista.
Helsinki

34. Suurlakko 1905
Tampere

35. Marraskuun manifesti 1905
päättää sortokauden
• Venäläistämistoimet lopetettiin.
• Sääty-yhteiskunta lakkautettiin.
• Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
–Yleinen = jokainen yli 24 v. sai äänestää
–Yhtäläinen = jokaisella yksi, samanarvoinen
ääni
• Naisille äänioikeus ja oikeus osallistua
vaaleihin ehdokkaana.
• Suomi sai eduskunnan.

36. Eduskuntauudistus 1906
Ennen vuotta 1906:
Säätyvaltiopäivät
• Neljän säädyn edustajat
• Äänioikeus 24-vuotiailla
miehillä, joilla tietty
määrä varallisuutta.
• Äänestettiin oman säädyn
ehdokasta
• n. 10 %:a väestöstä.
• Vaalit aluksi viiden, sitten
kolmen vuoden välein.
Vuoden 1906 jälkeen:
Eduskunta
• Koko kansan edustajat.
• 200 kansanedustajaa.
• Äänioikeus 24-vuotiailla.
• Suomi on jaettu
vaalipiireihin, ja vain
oman vaalipiirin
ehdokasta saa äänestää.
• 100 %:a väestöstä.
• Vaalit neljän vuoden
välein.

37. Eduskuntavaalit 1907
Maailman ensimmäiset
naiskansanedustajat

38. Tehtävä
PARITYÖ: Suomen suurlakko 1905
Tehkää sanomalehtiartikkeli ja lööppi
suurlakosta ja suurlakon päättymisestä.

39. Eduskunta kokoontui vapaapalokunnan
talon juhlasalissa Helsingissä

40. Äänioikeusikäraja
Äänioikeusikärajaa on
muutettu kolme kertaa:
– V. 1906 ikäraja oli 24 v.
– V. 1944 ikäraja oli 21 v.
– V. 1969 ikäraja oli 20 v.
– V. 1972 ikäraja oli 18 v.
Eduskuntatalo on rakennettu v. 1931

41. III
Toinen sortokausi
1909 - 1917

42. Venäläistäminen alkaa uudestaan
1908
– Suomen autonomiaa alettiin taas rajoittaa.
1910
– Koko valtakuntaa koskevat lait alettiin säätää
Venäjällä. Suomen eduskunta sai vain antaa
lausuntoja.
1912
– Venäläisille pääsy suomalaisiin virkoihin ja samat
kansalaisoikeudet.
1914
– Täydellinen venäläistämisohjelma.

43. Nyt suomalaiset
olivat yhtenäisiä:
itsenäistyminen on
ainoa vaihtoehto.

44. Tukholman olympiakisat 1912
• Ruotsalaiset tukivat Suomea.
• Suomi sai esiintyä kisoissa
omana joukkueena !

45. Hannes Kolehmainen
• ”Hymyilevä Hannes”
• Voitti Tukholmassa:
– Kultaa 5000 m / ME
– Kultaa 10 000 m / ME
– Kultaa maastojuoksu / ME
– Hopeaa maastojuoksun
joukkuekisa
• Ikimuistoisin kisa 5000 m.
– ME parani yli puoli min.
– Loppukiritaistelu
ranskalaisen Jean Bouin’n
kanssa.

46. Ensimmäinen maailmansota syttyy
1914
• Keskusvallat:
– Saksa, Itävalta-Unkari, Turkki
• Ympärysvallat:
– Iso-Britannia, Ranska, Venäjä
• Suomeenkin julistettiin
sotatila.
• Suomeen sijoitettiin paljon
venäläistä sotaväkeä
• v. 1917 Suomessa oli n. 100000
venäläistä sotilasta.

47. Jääkärit
• Osa suomalaisista oli
valmiita itsenäistämään
Suomen vaikka asein.
• Saksa halusi aiheuttaa
hajaannusta
vihollismaassa.
• Lupasi kouluttaa
suomalaisia miehiä
omassa armeijassaan.
• Saksaan lähteneitä miehiä
kutsuttiin jääkäreiksi.
• Monet olivat ylioppilaita.

48. Maanpettureita vai sankareita?
• Saksaan mentiin salaa
Ruotsin kautta.
• Suomessa toimi salainen
värväys- ja etappiverkosto.
• Kiinni jääneet vangittiin ja
laitettiin Spalernajan
vankilaan.
• Koulutus Lockstedtissa,
rintamapalvelus Latviassa.
• Palasivat Suomeen vasta
itsenäistymisen jälkeen v.
1918.

49. Jääkärimarssi
(1917, Sävellys: Jean Sibelius, sanat: Jääkäri Heikki Nurmio)
1. Syvä iskumme on, viha voittamaton,
meil' armoa ei kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.
2. Kun painuvi päät muun kansan, maan,
me jääkärit uskoimme yhä.
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa,
vaan yks' aatos ylpeä, pyhä:
Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.
3. Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
yks' suuri on Suomen valta.
Sen aatetta ei väkivoimat saa
pois Pohjolan taivaan alta.
Sen leijonalippua jääkärien
käsivarret jäntevät kantaa,
yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa.
yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa.
http://www.youtube.com/watch?v=hURmOm
TrNYA