2. Taustaa: edustuksellinen demokratia, media, puolueet,
vaalit (suhteellinen vaalitapa) ja eduskunta
Ministerin työn sijaan media kiinnittää yhä
Eduskuntatalo valmistui vuonna 1931.
enemmän huomiota heidän
Suomessa edustuksellinen demokratia.
yksityiselämäänsä
Hallituksen muodostaminen perustuu vaalitulokseen (suhteellisella vaalitavalla,15 vaalipiiriä, puolueen
kokonaismenestys). Ministerit valitaan yleensä kansanedustajista.
3. Vihkotyö: tee muistiinpanot alla
olevalla pohjalla (s.182 ->).
Hallituksen tehtävät:
1)
2)
3)
4)
Hallituksen muodostaminen:
Enemmistöhallitus =
4. Yleistä:
• Hallitus = valtioneuvosto + presidentti
• Koostuu ministeriöistä (12 + 1 kpl, + 6000
virkamiestä) -> johtajana ministeri (20 kpl)
Ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö,
valtiovarainministeriö, opetusministeriö, maa– ja metsätalousministeriö, liikenne- ja
viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö,
työministeriö, ympäristöministeriö + valtioneuvoston kanslia YHT. 13 KPL
5. Hallituksen muodostaminen:
• Eduskuntavaalit -> voittajapuolueen pj:stä pääministeri (eduskunta
äänestää, +50%)
• PM:n johdolla hallitusneuvottelut -> mitkä puolueet muodostavat
hallituksen?
• Hallituspuolueet tekevät hallitusohjelman (tavoitteet) sekä jakavat
ministeripaikat (kansanedustajista)
Kansan päättää hallituksen linjasta. Hallitusneuvotteluissa keskustellaan mitkä
Voittajia ovat suurimman puolueen puolueet ovat pääkysymyksissä samoilla linjoilla
ohella myös äänimäärää kasvattaneet (hallitusohjelma). Pyrkimys on muodostaa
puolueet myös enemmistöhallitus.
6. Tehtävät:
1.Hallitsee Suomea presidentin kanssa
(toimeenpanovalta)
2.Lakien ja budjettien valmistelu/esittely
3.Ulkopolitiikan johtaminen
Valtioneuvosto eli arkikielessä hallitus. Kataisen hallitus on
Suomen 72. hallitus.
8. Työskentely:
1.Yleisistunto (viikoittain)
2.Presidentin esittely (mm. lain vahvistukset)
3.Iltakoulu (epävirallisempi)
4.Valiokunnat (4 kpl )
ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, EU-ministerivaliokunta , raha-
asiainvaliokunta ja Talouspoliittinen ministerivaliokunta.
9. Eduskunta ja hallitus:
Puhemies
Ministerit (20 kpl)
mm. suullinen
kyselytunti
Oikeisto Vasemmisto
Sekä opposition että hallituspuolueiden kansanedustajat
ovat istuntosalissa puolueittain – ministerit ovat myös
kansanedustajia
10. Hallituksen eroaminen:
• Vaalien jälkeen aina uusi hallitus
• Muita syitä mm. välikysymys, sisäiset riidat yms.
• Vuodesta 1983 on istuttu täysiä vaalikausia (paitsi
Jäätteenmäki, 2003)
”Puhun niin totta
kuin osaan”
” yllättäen ja
pyytämättä"
11. Tilastoja eron syistä (90-l. asti)
• Vaalit 13 (nykyisin yleisin syy -> enemmistöhallitukset)
• Eduskunnan toimenpide 12
(Välikysymys, luottamuskysymys)
• Toimitusministeristö 8
• Presidentinvaalit 11 (ei enää syy!)
• Eduskunnan hajoaminen 2
• Riita presidentin kanssa 2 (ei enää syy!)
• Sisäiset riidat 6
• hallituskoalition muuttaminen 4
• Ulkopoliittiset syyt (ei enää…) 6
• muut 2 (PM sairastuminen, PM:n tuomio oikeudessa)
12. Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia
• Suomessa on tapahtunut vuoden 1990 jälkeen kahdeksan ministerieroa.
• Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo (kesk.) erosi 1992
yritystensä talousvaikeuksien tultua julki.
• Toinen valtiovarainministeri Arja Alho (sd.) erosi 1997, koska oli
hyväksynyt STS-pankin entisen pääjohtajan Ulf Sundqvistin
vahingonkorvausten kohtuullistamisen.
• Liikenneministeri Matti Aura (kok.) erosi 1999 Sonera-ongelmien takia.
• Kulttuuriministeri Suvi Lindén (kok.) erosi 2002, koska oli esittänyt 170
000 euron tukea golfkentälle, jossa oli itse osakkaana.
• Pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) erosi 2003 niin sanotun Irak-
vuodon vuoksi.
• Ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.) erosi 1.4.2008 tekstiviestikohun vuoksi.
• Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.) erosi 11.12.2008 perhesyihin
vedoten.
• Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) erosi 22.6.2010 tulevaan
nivelrikonkorjausleikkaukseen vedoten.[ Eron todelliset syyt hän aikoo
kuitenkin paljastaa vasta vuosien päästä…
13. Yhteenveto:
Hallitus hallitsee ministeriöiden (12+1 kpl, +6000 virkamiestä) kautta Suomea.
Ministerit (20 kpl) toimivat ministeriöiden johtajina.
Hallituksen muodostaminen perustuu eduskuntavaalin tulokseen: voittajapuolueen
puheenjohtajasta tulee pääministeri, jonka vetovastuulla käydään
hallitusneuvottelut. Neuvotteluissa keskustellaan siitä, mitkä puolueet ovat
poliittisista päälinjoista samaa mieltä, jotta yhteistyö toimisi. Pyrkimys on myös
muodostaa enemmistöhallitus (+100 kansanedustajaa hallituspuolueilla). Ne
puolueet, jotka eivät pääse hallitukseen muodostavat opposition (yleensä 4 vs. 4
puoluetta), jonka tulee tarjota vaihtoehtoja hallituksen politiikalle.
Uusi hallitus tekee hallitusohjelman johon kirjataan tärkeimmät tavoitteet
nelivuotiskaudelle.
Ministeripaikat jaetaan hallituspuolueen kansanedustajien kesken. Pääministeri on
hallituksen johtaja ja sitä kautta tärkein poliittinen virka Suomessa.
Hallitus työskentele yleisistunnossa (viikoittainen tapaaminen), valiokunnissa (4,
kpl, esim. ulkopolitiikka, talous ja EU-asiat), iltakoulussa (epävirallisempi) ja
presidentin esittelyssä (mm. lakien vahvistaminen).
Hallitus vaihtuu aina eduskuntavaalien jälkeen. Tosin vaalien tuloksen kautta voivat
samat puolueet/pääministeri jatkaa hallituksessa myös vaalien jälkeenkin.
Sanana ministeri juontuu latinan apulaista ( minister ) tarkoittavasta sanasta.
Valmistellaan kulisseissa. Alueellisuus ja tasa-arvo huomioidaan ministerisalkuissa.
Ministerien asema: .
Hallituksen jäsenet osallistuvat EU:ssa ministerineuvoston kokouksiin Huippukokouksissa käyvät Pääministeri ja ulkoministeri Ulkomaankauppaministeri on perinteisesti ollut monella valtiovierailuilla mukana Puolustusministeri reissaa turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kokouksissa Hallitus on myös jatkuvasti turvallisuustilanteen tasalla: Valmiustilan nostosta tai puolustusvalmisteluihin ryhtymisestä tulee aloite hallitukselta ja: Esim. Myyrmannin pommin räjähdettyä hallitus kokoontui välittömästi, kun ei vielä tiedetty mistä oli kyse Sotatilassa ministerit kantaisivat vastuuta sotatoimien ja lisäksi esim. huoltovarmuuden ja väestönsuojelun toimneepanosta.
Hallitus kokoontuu yleisistuntoon yleensä torstaisin (tarvittaessa useamminkin) Päätöksenteko tehdään kollegiaalisesti , eli jokainen ministeri saa sanoa mielipiteensä. Nuorin aloittaa. Eniten kannatettu mielipide voittaa, puheenjohtajan ääni ratkaisee, jos kannat menevät tasan. Esittelijänä on aina se ministeri, jonka alaan päätettävä asia kuuluu. Päätöksiä n. 2000 vuodessa. Ministeri voi halutessaan merkityttää eriävän mielipiteensä hallituksen päätökseen, ellei hän halua tehdä omaa esitystä asiasta. Mikäli ministeri on kannattanut päätöstä, hänellä on myöhemmin sitova oikeudellinen ja poliittinen vastuu päätöksestä. Muita tilaisuuksia: Iltakoulu on epävirallinen kokous keskiviikkoiltaisin, jossa hallitus valmistelee seuraavan päivän (yleisistunnon) päätöksiä Presidentin esittelyssä ministerit esittelevät presidentille eduskunnan säätämät lait yms. päätökset, jotka tämä sitten allekirjoittaa HUOM! Usein hallitukseen muodostuu sisärengas (suurinpiirtein : Pää-, Valtiovarain-, ulko, puolustus, sisäministeri), jolla on eniten jäsenyyksiä ministerivaliokunnissa ja jotka johtavat keskeisimpiä ministeriöirä
