Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

35 suomen sisällissota dokumentit ppt

11,981 views

Published on

  • Be the first to comment

35 suomen sisällissota dokumentit ppt

  1. 1. Suomen sisällissota 1918 Dokumentteja ja tehtäviä
  2. 2. Tässä diasarjassa käydään läpi Suomen sisällissodan tärkeimmät tapahtumat alkuperäislähteiden eli dokumenttien (valokuvat, postikortit, kirjeet jne) kautta. Tehtävänäsi on tarkastella dokumentteja mahdollisimman huolellisesti ja päätellä vastauksia kysymyksiin. Oppikirjan tekstistä ja historianluokan diasarjoista on myös apua.
  3. 3. Sanastoa Tehtävä: Mitkä seuraavista sanoista liittyvät punaisiin ja mitkä liittyvät valkoisiin? Me vaadimme Punakaartit Suojeluskunnat Jääkärit Mannerheim Terrori Vaasan senaatti Saksa Venäjä Työläiset Talonpojat Torpparit Kommunistit Porvarit
  4. 4. Aineistotehtävä 1: Torpparikysymys Tutustu Laukon kartanoon häätöihin ja vastaa oheisiin kysymyksiin. Mistä tapahtumavaiheesta uutinen on Miksi ihmiset muuttivat takaisin taloihin, joista heidät oli jo kerran häädetty? Mitä seurauksia häädöillä oli?
  5. 5. Torpparikysymys Esimerkki: Laukon lakko ja häädöt v. 1906 - 07 Teksti Laukon kartanolla oli 150 torppaa. Laukon lakkojen ja häätöjen aikana kartonon omisti paroni Herman Sigfrid Standertskjöld- Nordenstam. Tyypillinen torppa. Torpparit olivat vuokraviljelijöitä, jotka maksoivat vuokraa taksvärkkinä (päivätyönä) ja tilan tuotteilla.
  6. 6. Taustaa Suurimmalla osalla Laukon torpista oli vain suulliset vuokrasopimukset. Tyypillinen torpan vuosivuokra saattoi olla seuraavanlainen: • 5 hehtolitraa ruista, • 20 kananmunaa, • 5 litraa puolukoita, • 30 heinäseivästä • 38 markkaa rahaa Suurimman osan torpan vuokrasta muodosti taksvärkki. Päivätyöt olivat joko • 194 hevospäivää (mies ja hevonen työssä kartanossa) miestyöpäiviä tai hevostyöpäiviä. Lisäksi eräillä torpilla oli sopimuksissaan käskettäessä tehtäviä naistyöpäiviä sekä lisätyöpäiviä joista jälkimmäisistä maksettiin palkka. Torpparien oli myös pidettävä kunnossa kartanon maantieosuuksiin kuuluneita maanteitä ja heidän oli tietenkin myös suoritettava asunnoistaan menevät kruunun-, kunnan- ja kirkollisverot.
  7. 7. Taustaa Torpparien tyytymättömyys Laukossa johtui kehnoista rakennuksista ja raskaista taksvärkeistä, joita Laukkoon piti tehdä. Torppareita myös irtisanottiin pienistäkin syistä - esimerkiksi vuonna 1903 sanottiin irti kaksi torpparia, koska heidän lehmänsä olivat päässeet rikkonaisesta aidasta kartanon metsään. Vuonna 1906 perustettiin Laukon torppareiden ammattiosasto ja lakkoa alettiin puuhata olojen parantamiseksi. Lakko alkoi kesäkuussa 1906 ja siihen osallistui 115 Laukon alustalaista. Vastatoimena paroni ryhtyi oikeustoimiin häätääkseen lakkolaiset torpistaan. Tällöin 34 torpparia ryhtyi taas tekemään taksvärkkejään, loput joutuivat käräjille. Oikeudessa torpparit puolustautuivat syyttämällä paronia monista epäkohdista: mm. mielivaltaisista työvelvollisuuksien korottamisesta, etujen vähentämisestä ilman että luvattua vuokran alentamista olisi tapahtunut, sekä muustakin huonosta kohtelusta. Oikeus asettui paronin puolelle kiistassa ja totesi lakon laittomaksi sekä tuomitsi kaikkiaan 97 lakkoon ryhtynyttä Laukon kartanon torpparia jättämään torppansa "huoneineen ja maineen". Perheitä alettiin siis häätää. Tammikuussa 1907, tulipalopakkasilla, Helsingistä tuli kymmenen ratsupoliisia (venäläisiä kasakoita), jotka häätivät asukkaat 19 torpasta sekä rikkoivat ovet ja ikkunat estääkseen asukkaiden paluun. Häädetyt kuitenkin lainasivat uudet ikkunat ja ovet naapureilta ja torpat asutettiin uudelleen. Kasakat tulivat takaisin ja häätivät uudelleen nämä 19 perhettä sekä yli 60 muuta perhettä. Tällä kertaa tuho oli perusteellinen; torpista rikottiin myös leivinuunit. Häätöjen seurauksena jäi lähes 500 henkeä asunnottomaksi, joukossa sylivauvoja ja sairaita ja heikkokuntoisia vanhuksia
  8. 8. 1. Mistä tapahtumavaiheesta uutinen on Miksi ihmiset muuttivat takaisin taloihin, joista heidät oli jo kerran häädetty? Mitä seurauksia häädöillä oli?
  9. 9. Aineistotehtävä 2: Jakautunut kansa Tutustu oheisiin dokumentteihin vuodelta 1918 ja vastaa oheisiin kysymyksiin. Millaisen kuvan Vöyrin marssi antaa suojeluskuntalaista? Mitkä ovat suojeluskuntalaisten tavoitteet laulun mukaan? Miten punakaartilaiset näkevät itsensä laulun ja eri nimitysten perusteella? Millaisia ovat heidän vastustajansa?
  10. 10. Vöyrin marssi Suojeluskunnat Suomenmaassa järjestystä vaatii, kaikki ryssät maasta pois ja alas punakaarti. Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko, Lapuan ja Härmän joukko, Vöyri, Kauhava ja muut... Jääkäreillä mukanaan on menestys ja onni, meikäläisten vyöllä riippuu saksalainen pommi. Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko, Lapuan ja Härmän joukko, Vöyri, Kauhava ja muut... Pikkuryssät Pietarissa näkee pahaa unta, Venäjä on rajamaa ja Suomi valtakunta. Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko, Lapuan ja Härmän joukko, Vöyri, Kauhava ja muut… Eespäin veikot, pelko pois ja rivakasti tahti, suojeluskunnat Suomenmaan on vapauden vahti. Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko, Lapuan ja Härmän joukko, Vöyri, Kauhava ja muut... rom http://lyricstranslate.com/en/unknown-artist-finnish-v%C3%B6yrin-marssi-lyrics.html#ixzz3AldSn5p0
  11. 11. Punakaartin marssi Pieni Suomen kansa katkoo kahleitansa, kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on. Raakaa sortovaltaa vastaan nostaa maasta armeijastaan jalon kansan parhaat pojat taistohon. Hallitus on vankka, kätyrlauma sankka, se kauhuntuskaa levittää yli onnettoman maan. Urhojansa kansanvalta työntää esiin kaikkialta elämästä, kuolemasta kamppaillaan. Virkavallan huolena: vankilat ja tuonela, tutkimatta hirttäminen, mestaus. Kumouksen sankari sydänveren antavi kallis ompi vapauden lunastus. Kiihtyy yhä taisto, vapauden vaisto, köyhälistön keskuudessa kasvaa vaan. Eipä auta hallitusta piinat kidutus ja tuska, urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan. Kuinka kauan siellä, teurastusta viellä, kestää kunnes kansalla on vapaus? Ei nyt taiston tuoksinassa tiedä kumpi voittamassa vallankumous vaiko taantumus. Kumouksen myrskyt, kapinat ja tyrskyt, riehuu valtakunnan äärest äärehen. Siellä hirmuhenget saavat sydänverta janoavat särpiellä hurmejuomat kanssa korppien. Kylvömme kun tehdään, kasvaa kerran tähkään sadoin kerroin kirkkahampi onnen aika uus. Silloin Suomen kansanvalta kiittää sankarpoikiansa ilonkyyneleitä palkaks’ saapi sankaruus.
  12. 12. Punaisten käsitys valkoisista ja itsestään Punaiset kutsuivat valkoisia: • Joutilaat • Isännät • Sortajat • Harvat • Kermakerrokset • Aristokratia • Herrat, teollisuusherrat • Porvarit • Omistava luokka Punaisten nimityksiä itsestään: • Työväki • Työläiset • Raatajatoverit • Työnraatajajoukko • Työläiskansa • Sorretut • Köyhälistö • Köyhä • Kansa
  13. 13. Tehtäviä 1. Millaisen kuvan Vöyrin marssi antaa suojeluskuntalaista? 2. Mitkä ovat suojeluskuntalaisten tavoitteet laulun mukaan? 3. Miten punakaartilaiset näkevät itsensä laulun ja eri nimitysten perusteella? 4. Millaisia ovat heidän vastustajansa?
  14. 14. Aineistotehtävä 3: Nälänhätä Tutustu vuoden 1917 ja 1918 ruokatilanteesta kertoviin dokumentteihin ja vastaa oheisiin kysymyksiin. Kuinka leipäkorttia käytettiin? Miksi leipä oli kortilla? Mikä on ”Itsekkyys johtaa turmioon”-julisteen sanoma? Miksi tällainen juliste on täytynyt tehdä? Kuvaile oheisten aineistojen (kuvat, tilasto, ruokaohje) Suomen ruokatilannetta v. 1917-1918.
  15. 15. Säännöstelyä Yllä: Itsekkyys johtaa turmioon. Juliste vuodelta 1917. Vasemmalla: Valtion leipäkortti vuodelta 1918.
  16. 16. Leipäkeitto - ruokaohje v:lta 1917 1,5 litraa vettä 1/2 kuivettunutta leipää 1 kanelitanko 3 dl hapanta mehua (puolukka-, mustikka tai rabarperi) 1 1/2 dl sokeria Leipä ja kaneli pannaan kylmään veteen ja saa kiehua, kunnes leipä tuntuu pehmeältä. Keitto puserretaan seulan läpi ja kaadetaan sitten pataan. Siihen lisätään mehu, sokeri ja keitto saa kiehahtaa. Kun se on valmis, tulee sitä olla 1 1/2 litraa kaikkiaan. Heinälaatikkoa käytettäissä pannaan leipä ja kaneli tulelle 1 litraan vettä. Saa kiehahtaa ja pannaan sitten 1/2 tunniksi heiniin. Valmistetaan sen jälkeen edellisen selityksen mukaan. Jos keitto on liian sakeata, se otetaan pois heinälaatikosta ja vetelöitetään sitä kiehuvalla vedellä.
  17. 17. Tehtäviä 1. Kuinka leipäkorttia käytettiin? 2. Miksi leipä oli kortilla? 3. Mikä on ”Itsekkyys johtaa turmioon”-julisteen sanoma? Miksi tällainen juliste on täytynyt tehdä? 4. Kuvaile oheisten aineistojen (kuvat, tilasto, ruokaohje) Suomen ruokatilannetta v. 1917- 1918.
  18. 18. Aineistotehtävä4: Sotapropagandaa Tutustu seuraaviin aineistoihin sodan ajalta ja vastaa diojen kysymyksiin.
  19. 19. Vieressä kaksi postikorttia vuodelta 1918. Vastaa molemmista postikorteista erikseen seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä kuvassa tapahtuu? 2. Kumman osapuolen julkaisema postikortti on kyseessä? 3. Kummalle osapuolelle postikortin viesti on suunnattu? 4. Millainen viesti postikortilla on? A B
  20. 20. Tampereella käyty taistelu oli sisällissodan suurin yksittäinen taistelu. Oheinen ilmoitus on julkaistu Tampereen taistelun aikana. Vastaa: 1. Kumman puolen julkaisema ilmoitus on kyseessä? 2. Keneen sillä pyrittiin vaikuttamaan ja miksi?
  21. 21. Aineistotehtävä 5: Naiset ja lapset sodassa Tutustu seuraaviin kuviin ja lehtiartikkeleihin ja kirjoita vihkoosi ajatuksia, joita kuvat ja lehtiartikkeli lapsi- ja naissotilaista herättivät sinussa. Mitä kuvat kertovat naisista ja lapsista jotka osallistuivat sotaan? Näyttävätkö kuvien henkilöt sotilailta? Minkälaisia kohtaloita kuvien henkilöillä on saattanut olla? Miltä tuntuu, että monet ikäisenne osallistuivat sotaan?
  22. 22. Naiset punakaartissa
  23. 23. Naiskaartilaisia
  24. 24. Naiskaartilainen Lapsisotilaita molemmilta puolilta
  25. 25. Sadat lapset menettivät henkensä vuoden 1918 sodassa – nuorin lapsisotilas Kokemäeltä (Satakunnan kansa 12.3.2014) Suomessa keväällä 1918 käyty sisällissota kosketti syvästi myös lapsia. Sodan aikana kuoli eri tavoin yli 300 lasta, ja lisäksi taudit ja aliravitsemus tappoivat yli sata lasta punavankien leireillä. Tietokirjailija Tuulikki Pekkalainen kertoo tuoreessa tutkimuksessaan, että kuolleet lapset olivat enintään 15-vuotiaita tyttöjä ja poikia. Sodan osapuolilla oli myös lapsisotilaita. Punaisten puolella heitä kaatui yli 60 ja valkoisten puolella 20. Lisäksi muita, punaisiin tai valkoisiin kuulumattomia lapsia kaatui vajaat 20. Nuorin punakaartin sotilaaksi merkitty oli yhdeksänvuotias torpparin poika Toivo Peltonen Kokemäeltä. Peltonen kaatui Karkussa huhtikuussa 1918. Valkoisella puolella nuorin oli 11-vuotias lyseolainen Aatto Olavi Kaarlonpoika Penttilä Antreasta. Asetta kantanut koululainen kaatui Pirkkalan Epilässä maaliskuussa 1918. Ikä ei suojellut varsinkaan hävinneen puolen lapsia. Voittajat teloittivat lähes 60 punaista lasta. Lisäksi noin 1 500 joutui kurjiin oloihin vankileireille, joissa osa virui kuukausia ennen kuin heidän tapauksensa käsiteltiin valtiorikosoikeuksissa. Valtiorikosoikeuksiin päätyi kaikkiaan yli tuhat alaikäistä lasta. Onni Kokko 13v.
  26. 26. Lapsisotilaita
  27. 27. Tehtäviä Kirjoita vihkoosi ajatuksia, joita kuvat ja lehtiartikkeli lapsi- ja naissotilaista herättivät sinussa. • Mitä kuvat kertovat naisista ja lapsista jotka osallistuivat sotaan? • Näyttävätkö kuvien henkilöt sotilailta? • Minkälaisia kohtaloita kuvien henkilöillä on saattanut olla? • Miltä tuntuu, että monet ikäisenne osallistuivat sotaan?
  28. 28. Aineistotehtävä 6: Vankileirit Tutustu seuraaviin valokuviin, taulukkoon, lehtiartikkeliin ja vankileirikuvaukseen ja vastaa oheisiin kysymyksiin. 1. Kuinka paljon ihmisiä kuoli vankileireillä? 2. Miksi vankileireillä oli niin suuri kuolleisuus? 3. Kuvaile olosuhteita vankileireillä.
  29. 29. Vankileirikuvaus Niinpä Viljo Sohkasen (Suomenlinna) mukaan vangit toukokuussa saivat päivällä puoli pakillista keittoa ts. ”sameata vettä”, jossa ui jokin kaalin riekale ja hiukan rasvaa. Illalla oli tulitikkulaatikon kokoinen leipäpala ja ruskea, härski silli, joka syötiin kaikkineen. Vähän myöhemmin leipäpalakin jäi pois. Pian vangit söivät jokaisen pihan kivien välissä kasvavan kasvinkin juurineen. Jotkut löysivät onkimatoja. Sitten ruoka vaihtui ”kauravelliksi”. Se oli veteen keitettyä kuorineen jauhettua mustaa kauraa, ”pelkkiä kuoria”. ”Niitä ei voi syödä, eivät nekään, joilla on hyvät hampaat”. Sitten ruoka välillä ”parantui”. Illalla tuli sillin lisäksi toisinaan kananmunan kokoinen murikka pellavansiemenleipää. Keittoon ilmestyi ”soppajuuria”. Tampereelta kerrotaan, ettei leipää tai muutakaan ”todellista ruokaa” nähty kuukausimääriin, vaan kaikki oli kelvotonta, ”kurjaa, hapankaalista ja perunanvarsista keitettyä sakkaa, jossa särpimenä oli vanhaa livekalaa tai ilkeänmakuista rasvaa”. Jo aikaisin keväällä leirin syrjässä ollut mätänevä hevoshaaska syötiin ahnaasti sellaisenaan. Kesäkuumalla syöksyi kymmeniä vankeja paikalle , kun joukko sillinpyrstöjä kaadettiin likaveden mukana mukana likakaivoon. Eräs vanki Hämeenlinnasta muistelee saaneensa kotoa paketissa kilon makkaraa. Sen syötyään hän kohta oksensi sen suurina paloina, jolloin toiset heti olivat niitä suuhunsa panemassa. Lähde: Jaakko Paavolainen - Suomen kansallinen murhenäytelmä
  30. 30. Taulukko kuolleisuudesta
  31. 31. Espanjantauti tappoi noin 4500 punavankia Turun Sanomat 20.5.2007 Laajan sotasurmaselvityksen mukaan sotasurmiksi luokiteltuja kuolemia oli vuonna 1918 lähes 37 000, joista 27 000 punaisten surmia. Noin 11 650 punaista kuoli sairauksiin tai nälkään vankeudessa sekä noin 600 vapautumisen jälkeen. Vankileireillä - piikkilankojen takana - kuolleita oli noin 9 400, ja kaksituhatta kuoli vangittuina muualla, esimerkiksi haavoittuneina sairaaloissa. Toista tuhatta ihmistä kuoli lisäksi vankileirillä väkivaltaisesti. Etelä-Suomen punainen miesväestö sairasti espanjantaudin kesällä 1918 vankeudessa. Taudin leviäminen Suomessa alkoi juhannuksen aikoihin saksalaisten joukko-osastoista. Se iski heinäkuun alussa suomalaisiin asevelvollisiin ja punavankeihin, joita oli lähes 60 000. Lähes kaikki Helsingin leirien 12 000 vankia sairastuivat ensimmäisessä aallossa, ja kuolleisuus oli 1- 6 prosenttia. Osa sairastuneista kuoli muutamassa päivässä tukehtumalla keuhkojen tulehdusnesteeseen, osa 2-3 viikon päästä jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen tai aivokalvontulehdukseen. Toisessa aallossa lokakuussa vanhat vangit eivät enää sairastuneet, eli he olivat tulleet vastustuskykyisiksi. - Keuhkokuumeeseen kuoli normaalisti 20-30 prosenttia, espanjantaudista alkaneeseen jopa 40 prosenttia. Jälkitauteihin kuolleilla oli usein perussairaus, kuten keuhkotauti, astma, piilevä tubi, reumaattinen sydänvika. Ravitsemustilanne ei juuri vaikuttanut. Santahaminan naisvangeilta kuukautiskierto puuttui aliravitsemuksen takia, mutta heidän espanjantautikuolevuutensa jäi silti alhaiseksi, kertoo vankileirien kuolleisuutta tutkinut Pentti Mäkelä. Vaatetäiden levittämä toisintokuume tappoi Tampereen ja Tammisaaren vankeja. Tammisaaressa taudit lisäksi ketjuuntuivat, kun espanjantauti iski. - Toisintokuume on yksi hirveimmistä taudeista. Kuolleisuus oli 40-60 prosenttia. Se aiheutti esimerkiksi sisäisiä verenvuotoja, keuhkokuumeen tai sydänlihastulehduksen. Sairastunut poti 3-5 viiden päivän mittaista kuumejaksoa. Taudinaiheuttaja tuli Suomeen keväällä 1917 Venäjältä, ja epidemia alkoi Helsingin linnoitustyömailta. Kohtalonyhteys täihin tunnettiin, Tauti olisi voitu juuria pois. Se oli suurta holtittomuutta. Miehet ja vaatteet saunaan, kasarmit olisi voitu ruiskuttaa lysolilla. Isorokko aiheutti noin tuhat kuolemantapausta. Rokon leviämistä vauhditti 1910-luvulla rokotusten vastustusliike, eikä epävakaissa oloissa 1917 rokotuksia saatu annettuakaan, Mäkelä kertoo. Kevättalvella 1918 isorokko jylläsi punakaarteissa, ja vankileireistä pahin katastrofi muodostui Hämeenlinnaan, jonne perustettiin Pohjoismaiden suurin eristyssairaala. Isorokkoon sairastuneita oli paljon myös Lappeenrannassa. Rokko toi monille jälkitauteina ruusun ja muita infektioita. Nälän osuutta on vaikea arvioida, koska toisintokuume aiheutti anemiaa ja valkuaisainehukkaa ja lapamatokin oli tavattoman yleinen. - Potilaat olivat monisairaita. He olivat lopulta hitaasti käveleviä keltaisia luurankoja, joilla oli verinen ripuli. He eivät kuumeen kourissa pystyneet syömään, ja ripuli esti ravinnon imeytymisen. Mäkelä näkee, että varmasti oli vankiryhmiä, jotka kuolivat ensisijaisesti nälkään. Esimerkiksi Viipurin läänissä tavattiin kaiken kehonrasvan menettäneitä vankeja, jotka kuolivat yhtäkkisesti ilman taudin oireita.
  32. 32. Kuvia vankileireiltä
  33. 33. Tehtäviä 1. Kuinka paljon ihmisiä kuoli vankileireillä? 2. Miksi vankileireillä oli niin suuri kuolleisuus? 3. Kuvaile olosuhteita vankileireillä.
  34. 34. Sodalla on monta nimeä Tehtävä: Sisällissodalla on monta nimeä. Mitkä nimityksistä ovat neutraaleja, mitkä ottavat kantaa punaisten puolesta, mitkä valkoisten puolesta? Sisällissota Vapaussota Vuoden 1918 sota Vallankumous Punakapina Luokkasota Kansalaissota
  35. 35. LOPPUTEHTÄVÄ Hyödynnä kaikkea oppimaasi niin diasarjoista kuin oppikirjasta. 1. Piirrä Suomen sisällissotaan osallistunut ihminen (nainen, mies, lapsi, punainen, valkoinen) 2. Keksi hahmollesi taustatarina: kaupunki, sosiaalinen tausta, ammatti, sukupuoli, ikä, toiminta sodassa, kohtalo sodassa (sairaanhoitaja, teloittaja, teloitettu, vankileirillä, kaatunut jne.).
  36. 36. Lisää tehtäviä Punapäällikkö Tanttu -moniste Paleltuneet perunat -moniste

×