Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

35. sisällissota

10,754 views

Published on

History

Published in: Art & Photos
  • Be the first to comment

35. sisällissota

  1. 1. 35. Kansalaissota – Vapaussota
  2. 2. Taustaa: Työväenaate ja itsenäistyminen Suomi oli itsenäistynyt poliittisesti riitaisissa merkeissä (oikeisto vs. vasemmisto) IMS:n aikana talous oli huonossa jamassa
  3. 3. Taustaa: käsitteet Porvarit (oikeisto) vs. & sosialistit (vasemmisto) Porvarit (oikeisto) = kauppiaita, tehtailijoita, suurtilallisia, yrittäjiä, upseereita -> omistavaluokka Sosialistit (vasemmisto) • = torpparit, tehtaantyöntekijät -> yhteisomistus, vallankumous (Karl Marx)
  4. 4. Vihkotyö: etsi viisi (5) syytä, sille miksi Suomessa ”ajauduttiin” sisällissotaan vuonna 1918. (sivuilta 12-13). Mieti myös samalla mitä syytä pidät tärkeimpänä. Syyt: • 1) • 2) • 3) • 4) • 5)
  5. 5. Syyt: 1) Torppareiden ja työväen heikko asema (oikeudenmukaisuus) Torppari = vuokraviljelijä (huono oikeusturva mm. taksvärkit ja häädöt) Suomi oli teollistunut hiljalleen 1800- luvun lopulta alkaen
  6. 6. 2) Poliittinen kahtiajako -> oikeisto vs. vasemmisto Porvarit olivat voittaneet vaalit; vasemmiston suurlakko 11/1917 marraskuussa -> Me vaadimme –ohjelma (mm. 8 h työpäivä)
  7. 7. 3) Järjestysvaltatyhjiö -> työväestö perusti punakaarteja (Etelä- Suomen tehdaskaupungit); valkoiset suojeluskuntia (maatalousvaltaiset Keski- ja Pohjois-Suomi) Punakaartilainen Suojeluskunnat (joukossa myös jääkäreitä)
  8. 8. 4) Talous -> nälkä ja työttömyys
  9. 9. 5) Lokakuun vallankumouksen esimerkki Lenin ja Lokakuun vallankumous 1917
  10. 10. Taustaa: Valkoisen Suomen joukkojen ylipäällikkö C. G.E. Mannerheim • suomalaisruotsalaista aatelissukua • Sotilaskoulutuksessa Venäjällä -> eteni tsaarin armeijan kenraaliksi • Sotakokemusta Venäjän–Japanin -sodassa (1905) ja ensimmäisestä maailmansodasta (1914-1918) • Suhteellisen tuntematon Suomessa -> valkoisten joukkojen ylipäälliköksi
  11. 11. Vihkotyö: aikajana sisällissodan tapahtumista oheisen mallin mukaan (s. 14-17) Suomen sisällissota: 1918 tapahtumat Mistä tapahtumista alkoi? Miksi valkoiset voittivat? Käännekohtataistelu? Toukokuu 1918 loppu / seuraukset Saksalaiset joukot? Mistä tapahtumista alkoi
  12. 12. Suomen sisällissota 1918 27.1 Suojeluskunnat Aseistariisuvat venäläisiä pohjanmaalla 27.1 Punakaarti valtaa Helsingin •Ratkaisutaistelu Tampereella (4/1918) •Valkoisten parempi aseistus ja koulutus ratkaisi •Päättyi 5/1918 •Sodassa, teloituksissa, vankileireillä kuoli n.37000 suomalaista Senaatti pyytää saksalaisten joukkojen apua (4/1918)
  13. 13. Taustaa: Etelä-Suomi oli punaisten tukialuetta; Pohjanmaa valkoisten. Rautatielinjat olivat sotilaalliset tärkeitä kohteita (Mikkeli!)
  14. 14. Taustaa: sisällissota vaati liki 37000 uhria
  15. 15. Kuolintapa Punaiset Valkoiset Muut Yhteensä Kaatunut 5 199 3 414 790 9 403 Teloitettu, ammuttu, murhattu 7 370 1 424 926 9 720 Kuollut vankileireillä 11 652 4 1 790 13 446 Kuollut vankileireiltä vapauduttuaan 607 - 6 613 Kadonnut 1 767 46 380 2 193 Muut kuolintavat 443 291 531 1 265 Kaikki yhteensä 27 038 5 179 4 423 36 640
  16. 16. Taustaa: Sodan käännekohta; valkoiset valtasivat Tampereen 4/1918
  17. 17. Valkoisilla oli parempi aseistus ja sodanjohto, silti suurin osa molempien joukoista oli amatöörejä sota-asioissa
  18. 18. Taustaa: Sodan loppupuolella Suomen senaatti pyysi saksalaisten apua, jonka vuoksi Mannerheim kiirehti lopettamaan sodan suomalaisvoimin. Voitonparaati Helsingissä 16. toukokuuta 1918
  19. 19. Sodan alussa, ja sen kääntyessä tappiolliseksi, punaiset teloittivat valkoisia (1500). Valkoiset kostivat sodan lopussa terroriteot – moninkertaisesti (7000).
  20. 20. Taustaa: punaisia kuoli vankileireillä nälän heikentäminä tauteihin
  21. 21. Taustaa: Mikkeli ja Suomen sisällissota Punaisten pääpaikka oli Naisvuori… …valkoiset majoittuivat Lyseossa Sodan loppupuolella (4-5/1918) Mikkeli toimi valkoisten joukkojen johtajan Mannerheimin päämajapaikkana
  22. 22. Pikkuryssät Pietarissa näkee pahaa unta, Venäjä on rajamaa ja Suomi valtakunta. Hei! Saksanniemi jne. Eespäin veikot pelko pois ja rivakasti tahti, suojeluskunnat Suomenmaan on vapauden vahti. Hei! Saksanniemi jne. Suojeluskunnat Suomenmaassa järjestystä vaatii, kaikki ryssät maasta pois ja alas punakaarti. Hei! Saksanniemi, Jääkärjoukko, Lapuan ja Härmän loukko, Vöyri, Kauhava ja muut! Jääkäreillä mukanaan on menestys ja onni, meikäläisten vyöllä riippuu saksalainen pommi. Hei! Saksanniemi jne. Vöyrin marssi
  23. 23. Pieni Suomen kansa katkoo kahleitansa kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on. Raakaa sortovaltaa vastaan nostaa maasta armeijastaan jalon kansan parhaat pojat taistohon. Hallitus on vankka kätyrlauma sankka se kauhuntuskaa levittää yl onnettoman maan. Urhojansa kansanvalta työntää esiin kaikkialta elämästä, kuolemasta kamppaillaan. Kiihtyy yhä taisto vapauden vaisto köyhälistön keskuudessa kasvaa yhä vaan. Eipä nyt auta hallitusta piinat kidutus ja tuska urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan. Virkavallan huolena vankilat ja tuonela tutkimatta hirttäminen, mestaus. Kumouksen sankari sydänveren antavi kallis ompi vapauden lunastus. Kumouksen myrskyt kapinat ja tyrskyt riehuu valtakunnan äärest äärehen. Siellä hirmuhenget saavat sydänverta janoavat särpiellä hurmejuomat kanssa korppien. Kuinka kauan siellä teurastusta viellä kestää kunnes kansalla on vapaus. Ei nyt taiston tuoksinassa tiedä kumpi voittamassa vallankumous vaiko taantumus Kylvömme kun tehdään kasvaa kerran tähkään sadoin kerroin kirkkahampi onnen aika uus. Silloin Suomen kansanvalta kiittää sankarpoikiansa ilonkyyneleitä palkaks' saapi sankaruus. Punakaartin marssi
  24. 24. Muistomerkit:Muistomerkit: valkoisten ja punaisten muistomerkitvalkoisten ja punaisten muistomerkit usein eri paikoissa…usein eri paikoissa…
  25. 25. Taustaa: Populaarikulttuuri muokkaa kuvaamme historiasta Sisällissota oli pitkään vaiettu ja arka-aihe. Väinö Linnan kirja Täällä Pohjantähden Alla avasi keskustelua ja toi punaisten näkökulmaa esille
  26. 26. Punaiset: • 1) Keistä koostui? • 2) Joukkojen nimi? • 3) Tukialue? Valkoiset: • 1) Keistä koostui? • 2) Joukkojen nimi? • 3) Tukialue? •Etsitään kirjasta tietoa sisällissodan osapuolista •Sivut 12-17. Kysymyksiä ei tarvitse kirjoittaa.
  27. 27. Punaiset Valkoiset • 1) sosialistit (torpparit ja tehdastyöläiset) • 2) punakaarti (apuna vajaat 7000 venäläistä) • 3) tukialueena Etelä- Suomi (Helsinki, Tampere) • 1) porvarit (talolliset, virkamiehet) • 2) suojeluskunnat (valkokaarti) • Mannerheim armeijan ylipäällikkö • jääkärit • vapaaehtoisia Ruotsista (1000) ja Saksasta (12 000) • 3) tukialueena Pohjois- ja Keski-Suomi (Vaasa)
  28. 28. Historia on tulkintaa: Vuosien 1918 tapahtumilla on useita nimityksiä – riippuen ajasta ja osapuolista Sodan eri osapuolet ovat antaneet sisällissodalle monia nimityksiä Huom! Historialliset termit syntyvät usein jälkikäteen • Sisällissota -> Suomen sisäinen sota • Kansalaissota -> Suomen kansa vastakkain • Vapaussota -> Vapauduttiin Venäjästä (valkoisten näkemys) • Luokkasota -> tilastojen valossa rikkaat vs. köyhät • Punakapina -> vasemmisto nousi kapinaan 1918 tammikuussa • ”vuoden 1918 tapahtumat” -> neutraalein, mutta historiallisena terminä epätarkka
  29. 29. Tiivistelmä: Heti itsenäistyttyään Suomessa syttyi sisällissota (1918) eli maan sisäinen kamppailu vallasta. Pitkän linjan syitä sodalla oli eriarvoisuus, etenkin työläisten ja torppareiden huono asema, johon haettiin muutosta työväenaatteen (vasemmisto, sosialismin) voimalla. Poliittisena vastavoiman oikeisto (mm. porvarit) pitivät kiinni oikeuksistaan. Myös vuoden 1918 olosuhteet edesauttoivat sisällissodan syntymistä: järjestysvaltatyhjiö, maailmansota, talouden huono tila, Venäjän vallankumouksen esimerkki ja vasemmiston tappio eduskuntavaaleissa. Sota syttyi tammikuussa kahdella rintamalla: punakaarti aloitti Helsingissä vallankumouksen ja valkoiset aseistariisumaan venäläisiä Pohjanmaalla. Etelän tehdaskaupungit olivat työläisten ydinaluetta; Pohjois- ja Keski-Suomi valkoisten. Valkoisten parempi koulutus (mm. jääkärit, Mannerheim) ja varakkuus käänsi nopeasti sodan heidän edukseen. Työläisten Tampere vallattiin huhtikuussa ja tammikuussa pidettiin voiton paraati Helsingissä. Suomen sisällissota oli Euroopan verisimpiä: kuolleita kaikkiaan 37000. Sisällissota oli pitkään arka-aihe Suomen historiassa, jota sodan osapuolet tulkitsivat eri tavoin. Esimerkiksi vuoden 1918 tapahtumille on annettu useita eri nimityksiä (kansalaissota, vapaussota).
  30. 30. Sisällissota-dokumentti • http://www.youtube.com/watch?v=Pd6pSZvN_ Sotasurmat-projektissa kartoitettiin sisällissodan uhrit: Ks. http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi Sotasurmat-projektissa kartoitettiin sisällissodan uhrit: Ks. http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi
  31. 31. Tiivistelmä: Heti itsenäistyttyään Suomessa syttyi sisällissota (1918) eli maan sisäinen kamppailu vallasta. Pitkän linjan syitä sodalla oli eriarvoisuus, etenkin työläisten ja torppareiden huono asema, johon haettiin muutosta työväenaatteen (vasemmisto, sosialismin) voimalla. Poliittisena vastavoiman oikeisto (mm. porvarit, tehtaan- ja maanomistajat) piti kiinni oikeuksistaan. Myös vuoden 1918 olosuhteet edesauttoivat sisällissodan syntymistä: järjestysvaltatyhjiö, maailmansota, talouden huono tila, Venäjän vallankumouksen esimerkki ja vasemmiston tappio eduskuntavaaleissa. Sota syttyi 1918 tammikuussa kahdella rintamalla: punakaarti aloitti Helsingissä vallankumouksen ja valkoiset aseistariisumaan venäläisiä Pohjanmaalla. Etelän tehdaskaupungit olivat työläisten ydinaluetta; Pohjois- ja Keski-Suomi valkoisten. Valkoisten parempi koulutus (mm. jääkärit, Mannerheim) ja varakkuus käänsivät nopeasti sodan heidän edukseen. Työläisten Tampere vallattiin huhtikuussa ja toukokuussa pidettiin voiton paraati Helsingissä. Suomen sisällissota oli Euroopan verisimpiä: kuolleita kaikkiaan 37000. Sisällissota oli pitkään arka-aihe Suomen historiassa, jota sodan osapuolet tulkitsivat eri tavoin. Esimerkiksi vuoden 1918 tapahtumille on annettu useita eri nimityksiä (kansalaissota, vapaussota).

×