Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (7)
Similar to Taloyhtiön energiaviisas korjausrakentaminen
Similar to Taloyhtiön energiaviisas korjausrakentaminen (20)
Taloyhtiön energiaviisas korjausrakentaminen
- 2. Sisältö • Korjaushankkeen vaiheet ja taloyhtiön hallituksen tehtävät. • Rakennuksen elinkaari. • Asumisviihtyvyyden parantamisen toimenpiteet • Merkittävimmät peruskorjausremontit ja niiden yhteydessä tehtävät energiaremontit. • Case esimerkkejä energiaremonteista.
- 3. Korjaushankkeen vaiheet ja taloyhtiön hallituksen tehtävät
- 4. Korjaushankkeen vaiheet ja kesto Lähde: Onnistu korjaushankkeessa, Kiinteistöliitto Pirkanmaa ut urakkamuodot mahdollistavat suunnittelijan ja urakoitsijan osallistumisen koko hankkeen a Lisätietoa hankkeista ja eri urakkamuodoista http://issuu.com/kiinteistoliitto/docs/hankintaopas
- 5. Selvitykset Esisuun- nittelu Hanke- suunnittelu Suunnittelu Toteutuksen valmistelu Toteutus Vastaanotto Takuu- ja vastuuaika Piirustus- tukset ja korjaushisto ria Korjauksen tavoitteet Korjauksen sisältö ja laajuus Rakennuslupa vaiheen suunnitelmat Tuotannon suunnittelu Rakennus töiden toteutus Viimeistely Takuu- tarkastukset ja korjaukset Kuntoarvio+ korjausohjel ma Alustava budjetti Aikataulu ja kustannukset Toteutus- suunnitelmat Aliurakka- sopimukset, hankinnat Valvonta Vastaanotto katsel- mukset Vastuuajan mahdolliset korjaukset Aluevisio ja ryhmäkor- jausselvitys Kuntotutkim ukset Sopimusmalli ja organisointi Urakka- sopimus Toteutus- vaiheen tavoitteet Lisä- ja muutos- työt Puutteiden korjaus Lupa- tarkastelu Osakas- kysely Hankintatapa Viestintä Huoltokirja Alustavat korjaus- vaihtoehdot Projektin- johtajan valinta Päätös toteutus- muodoista Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden valinta Päätökset mahdollisista lisätöistä Lähde: Toteutusmuodot Taloyhtiön korjaushankkeissa, Juha Salminen. Korjaushankkeen vaiheet ja sisältö
- 6. Suunnittelun kustannusvaikutus • Suunnitteluun panostamalla pystytään vaikuttamaan merkittävästi rakentamisen kustannuksiin. Kuva: Vahanen-Yhtiöt
- 7. Hankesuunnitelman sisältö: • Taloyhtiön tavoitetilan ja asukkaiden tahtotilan (asukaskysely) selvittäminen • Alustava toteutusaikataulu ja korjausten vaiheistus • Korjaus- ja uusimisvaihtoehdot yksilöitynä riskianalyyseineen • Suunnittelutarpeet • Viranomaisvaatimusten täyttyminen • Nykytilan, korjaustarpeen ja lisätutkimustarpeiden selvittäminen • Hankkeen rahoitus-, kirjanpito- ja rahastointisuunnitelman ja saatavilla olevien avustusten selvittäminen • Hankesuunnitelman tärkeimmät asiat tulisi esitellä asukkaille infotilaisuudessa ennen yhtiökokousta! • Tarkempi listaus hankesuunnitelman sisällöstä • Energiatehokkuus toimien huomioiminen tulevissa peruskorjauksissa.pdf
- 9. Remontin myyminen osakkaille Lähde: Antti Elonen, As Oy Mäkilinna
- 10. Korjaushankkeen tavoitteet- Tilaaja • Urakoitsijan saama bonus/sanktio määräytyy tavoitteiden pääsemisen mukaan • Vastaanottotarkastukseen kannattaa ottaa mukaan valvoja ja suunnittelija • Laitteille ja uusille järjestelmille tulee pyytää huoltotakuu (esim. 5 vuotta)!!
- 11. Ryhmäkorjaamisen edellytykset ja hyödyt Edellytykset • Rakennukset samalla alueella • Rakennukset teknisesti ja tilaratkaisuiltaan samantyyppisiä • Rakennukset ovat iältään ja kooltaan samanlaisia • Taloyhtiöiden PTS:t ovat samankaltaisia Hyödyt • Edullisemmin • Paremmin • Nopeammin • Asukasystävällisemmin Lisätietoa ryhmäkorjauksesta: http://www.taloyhtio.net/ryhmakorjaus/
- 12. Ryhmähankinta • Erilaisia ryhmähankintamahdollisuuksia: – Erilaiset selvitykset: • Kuntoarviot, kuntotutkimukset, kiinteistöstrategia – Materiaalihankinnat – Korjaushankkeen eri vaiheen ryhmähankinnat: • Hankesuunnittelu, toteutussuunnittelu • Ryhmähankinnalla saadaan usein mittavia kustannushyötyjä!
- 13. Ryhmäkorjauspotentiaalin kartoitus 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 Julkisivuremontti Talot 1, 4 Talot 2,3,5 ja 6 Kattoremontti Talot 2,3, 5 ja 6 Talot 1 ja 4 Ikkunaremontti Talot 1, 5 ja 6 Talot 2,3 Talo 4 Putkiremontti Talot 1,2,3,4, 5 ja 6 Vesikalusteiden uusiminen (hanat,) Talot 1,2,3,4,5 ja 6 Vesikalusteiden uusiminen (wc-laitteet, pesualtaat) Talot 1,2,3,4,5 ja 6 Huoneistojen märkätilat Talot 1,3,5 ja 6 Talot 2 ja 4 Lämmönjakokeskus (kaukolämpölaitteisto) Talo 4 Talo 3 Talo 5 Talot 1,2 ja 6 Sähköjärjestelmä Talot 1,2,3,4,5 ja 6 Hissit Talot 1,2,3, 5 ja 6 Ilmanvaihtojärjestelmä (huippuimurin uusiminen) Talot 1 ja 6Talot 2,3,4 ja 5
- 15. Rakennuksen tärkeimmät osat • Lämmitysjärjestelmä • Ilmanvaihtojärjestelmä • Vesijohto- ja viemärijärjestelmä • Vesikatto • Julkisivu • Pihan rakenteet (sadevesien ohjautuminen) • Huoneistojen märkätilat • Ikkunat
- 16. -70-luvun kerrostalon elinkaaren merkittävimmät remontit 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 Rakennuksen elinkaari Kattoremontti Huopakate Betonitiilikate Julkisivuremontti Ikkunaremontti Putkiremontti Vesikalusteet Hanat WC-laitteet , pesualtaat Huoneistojen märkätilat (muovimatolliset) Huoneistojen märkätilat (laatoitetut) Lämmönjakokeskus Ilmanvaihtojärjestelmä (huippuimurit) Sähköjärjestelmät Hissit
- 19. Tyypilliset koneellisen poiston ilmanvaihto-ongelmat Ongelmat 1. Korvausilman aiheuttama vetoisuus 2. Tunkkainen ilma 3. Hajujen kulkeutuminen huoneistoista toiseen Syyt 1. Liian kova alipaine, vääränlaiset korvausilmaventtiilit tai venttiileitä liian vähän, termisen paine-eron vaikutus, poistoilmaventtiilien sulkeminen muissa huoneistoissa 2. Korvausilmareittejä liian vähän, liian pienellä toimiva huippuimuri, poistoilmaventtiilien tukkiminen 3. Liian pienellä toimiva huippuimuri, liian vähän korvausilmaventtiileitä (hajut rappukäytävästä), vuodot ilmanvaihtokanavassa,
- 20. Asumisviihtyvyyden parantaminen Tiiviyden parantaminen Vaikutus • Vetoisuuden vähentäminen Ilmanvaihdon parantaminen Vaikutus Raikas ja terveellinen sisäilma vedottomasti joka huoneistossa Lämmitysverkoston tasapainotus Vaikutus Tasaiset sisälämpö- tilat joka huoneistossa
- 21. Energiatehokkuuden ja asumisviihtyvyyden parantamisen kokonaisratkaisuketju Ensimmäinen vaihe: Tavoite • Sisäisen ja ulkoisen tiiviyden parantaminen Vaikutus • Vetoisuuden vähentäminen Toimenpiteet • Julkisivuremontti (lisäeristäminen + tiivistäminen) • Ikkunoiden ja parvekeovien vaihtaminen/kunnostus • Parveketaustaseinän lisäeristäminen • Käytäväovien tiivistäminen • Ilmanvaihtokanavan tiivistäminen
- 22. Julkisivuremontti • Julkisivuremontin laajuus kannattaa selvityttää kuntotutkimuksen avulla – Kustannus noin 5000-8000€ (5000-10 000m3 ) – Huomioitava vaikutukset muihin rakennusosiin esim. ikkunat ja kattorakenteet • Erilaajuisia julkisivuremontteja: – Pinnoitus (ei voida lisätä eristystä) – Vanhan seinärakenteen päälle tehtävät levyverhoukset, eristerappaukset, – Vaurioituneen ulkoseinärakenteen purku ja uusiminen tai uusien elementtien asentaminen vanhojen päälle
- 23. Energiaremonttivaihtoehdot julkisivuremontin yhteydessä • Tiiviyden parantaminen • Ulkoseinien eristyksen parantaminen • Ikkunoiden energiatehokkuuden parantaminen • Parvekeovien energiatehokkuuden parantaminen • Parvekelasitusten asentaminen • Parvekkeen taustaseinän eristäminen • Ilmanvaihdon parantaminen
- 25. Ikkunoiden valinnassa huomioitavat asiat Lähde: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliittö • Ikkunaremontin suunnittelussa tulisi käsitellä kokonaisuutta – Lämmöneristävyys, ilmaisenergian hyödyntäminen (valo, lämpö),aurinkosuojaus, ilmanvaihto • Lämmön eristävyys eli U-arvo • Ikkunoiden auringon säteilyn kokonaisläpäisy eli g-arvo • Mahdollisten sälekaihtimien hankinta • Ikkunoiden ilmatiiviys • Äänieristävyys • Lisätietoa: http://www.ikkunawiki.fi/ Kuvalähde: Petri Pylsy, Kiinteistöliitto
- 26. Energiatehokkuuden ja asumisviihtyvyyden parantamisen kokonaisratkaisuketju Toinen vaihe: Tavoite Ilmanvaihdon parantaminen • Tuloilmaikkunat tai älykkäät korvausilmaventtiilit (esim.Mobair tai Mukavax)) • Vakiopaine ja ulkolämpötila säädetyt huippuimurit tai PILP-järjestelmä •Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla Toimenpidevaihtoehdot Vaikutus Raikas ja terveellinen sisäilma vedottomasti joka huoneistossa Ilmanvaihdon perussäätö
- 27. Ilmanvaihtoremontin vaihtoehdot • Huippuimurien uusiminen ja korvausilmaventtiilien asennus/uusiminen • Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla • Poistoilmalämpöpumppu
- 28. Huippuimureiden vaihtaminen sekä korvausilmaventtiilien asentaminen/uusiminen • Huippuimurien käyttöikä on yleensä noin 20-30 v – Vain 2 tehovaihtoehtoa eli puoliteho ja täysteho • Uusissa huippuimureissa mahdollista portaaton säätö – Voidaan säätää imutehoa portaattomasti • Mahdollisuus erilaisille automaatioratkaisuille – Esim. Vakiopaine ja ulkolämpötila –ohjeistettu säätö – Kustannus noin 300-900€/huoneisto – Automaatiojärjestelmät mahdollista asentaa myös vanhoihin huippuimureihin • Varmistettava rakennuksen tiiveys (iv-kanavat, ikkunat, ovet)! Lähde: Pihla, Comfort Eco
- 29. Korvausilmaventtiilin suuntauksen vaikutus seinän lämpötilaan
- 30. Huippuimureiden vaihtaminen sekä korvausilmaventtiilien asentaminen/uusiminen • Korvausilmaventtiilien asentaminen tai uusiminen – Korvausilmaventtiilin ideana on tuoda ulkoa tuleva korvausilma hallitusti huoneistoon – Mahdollisuus toteuttaa ikkunaan sijoitetun mekanismin avulla (tuloilmaikkuna) – Puhaltimilla varustetun korvausilmaventtiilin ideana on suunnata tuleva ilma katon rajaan (esim. Mobair tai Mukavax) 200-400€/venttiili Lähteet: Pihla; Innoair Kuvalähde: Innoair
- 31. Tuloilmaikkuna • Vähentää vetoisuutta • Pienentää energiankulutusta • Tuloilmaventtiilit voidaan jälkiasentaa vanhoihin ikkunoihin (n.70- 100€/venttiili) • Suodattimet vaihdettava säännöllisesti! • Kannattaa pyytää koeasennus ennen varsinaista hankintapäätöstä • Kannattaa lasketuttaa tuloilmavirtojen mitoitus mitoitussuunnittelijalla! Kuvalähde: Timo Jokinen
- 32. Ilmanvaihtoremontin vaihtoehdot: Keskitetty koneellinen tulo- poistoilmanvaihtojärjestelmä LTO:lla• Tarvitaan uusi kanavisto tuloilmalle • Huomioitava putki- ja julkisivu- remonteissa • Voidaan säätää ilmanvaihto huoneistojen liesikuvuista • Kannattaa selvittää rakennuksen ilmanvuotoluku ennen hankintaa • Ei sovellu hataraan rakennukseen Kuvalähde: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto Lähteet: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto Energiatehokas asuinkerrostalojen talotekniikkakorjaus, Suomen rakennusmedia Oy
- 33. Ilmanvaihtoremontin vaihtoehdot: • Jokaisessa huoneistossa oma ilmanvaihtokoneisto • Asukas pystyy itse säätämään halutun ilmamäärän ja lämpötilan • Lisää huoneiston sähkönkulutusta • Huolto kannattaa järjestää keskitetysti • Selvitettävä rakennusvalvonnasta mahdollisuus seinä- puhallukselle
- 34. Energiatehokkuuden ja asumisviihtyvyyden parantamisen kokonaisratkaisuketju Kolmas vaihe: Tavoite Tasaiset huonelämpötilat jokaiseen huoneistoon • Patteritermostaattien toiminnan varmistaminen (uusiminen tarvittaessa) • Kaukolämpölaitteiston uusiminen tarvittaessa • Patteriverkoston perussäätö Toimenpiteet
- 35. Lämmitysjärjestelmän saneeraus • Lämmitysjärjestelmän osista kriittisimpiä saneerauskohteita: – Kaukolämpökeskus n. 20-25v iässä (pumput, automatiikka, paineenpito, lämmönsiirrin) • Lämmönsiirtimen mitoitusta suunniteltaessa kannattaa olla yhteydessä paikalliseen energiayhtiöön! – Venttiilit • Patteriventtiilit – Termostaattiset patteriventtiilien käyttöikä noin 15 vuotta » Mahdollisuus saada myös ohjelmoitavina – Käsikäyttöisten patteritermostaattien käyttöikä 25 vuotta • Linjasulkuventtiilien käyttöikä n. 30 vuotta • Selvitettävä tarve patteriverkoston perussäädölle
- 36. Lämmitysjärjestelmän saneeraus Lämmönsäätömahdollisuudet • Lämmitysjärjestelmän saneerauksen yhteydessä on mahdollista uusia myös huoneistojen lämmönohjausta • Lämmönohjaukselle on monta eri vaihtoehtoa: – Patterikohtaisella patteritermostaatilla tai käsipyörällä – Patterikohtainen säätö digitaalisella ohjelmoitavalla patteritermostaatilla – Huoneistokohtainen lämpötilansäätö • Asukas voi itse säätää huonelämpötilaa internetin tai huoneistossa olevan paneelin kautta • Isännöitsijä tai huolto säätää huoneistokohtaisia lämpötiloja keskitetysti internetissä olevan käyttöliittymän avulla • Selvitä, mikä tapa sopii parhaiten teidän asukkaille!
- 37. Käytettävyyden parantaminen rakennusautomaatiolla • Teknisten laitteiden määrän kasvaessa tulee ongelmaksi laitteiden yhteensovittaminen sekä niiden huolto – Laitevalinnoissa tulee huomioida niiden yhteensovittaminen rakennusautomaatiojärjestelmään! • Ratkaisuksi voidaan kohteeseen rakentaa rakennusautomaatiojärjestelmä – Kytketään samaan rakennusautomaatiojärjestelmään kaikki järjestelmät (ilmanvaihto, lämmitys, vesijärjestelmä, muut sähköjärjestelmät (esim. talosauna, hissi, valaistus) – Mahdollista kytkeä myös kodinohjausjärjestelmät osaksi kokonaisuutta • Huoneistokohtainen lämmön- ja ilmanvaihdon säätö, valaistuksen säätö, turvallisuusjärjestelmät – Mahdollista saada kaikki järjestelmät etäseurantaan (kulutuksen seuranta) sekä etävalvontaan
- 38. Rakennusautomaatio- järjestelmän hyödyt • Järjestelmien käytettävyys paranee • Asumisviihtyvyys paranee – Ilmanvaihto ja lämmitys voidaan säätää tarpeenmukaisesti • Huoltokustannukset vähenevät – Laitteiden turhat tarkastukset ja huollot vähenevät etävalvonnan seurauksena • Energian- ja vedenkulutuksen väheneminen – Etäseurannan avulla voidaan reagoida nopeasti havaittuihin poikkeamiin kulutuksissa • Turvallisuuden parantuminen – Sähkön katkaisu päälle jääneistä laitteista – Veden katkaisu vuototilanteessa
- 39. Case: 70-luvun Taloyhtiö energiatehokkuuden parantaminen (ei toteutettu)
- 40. Asumisviihtyvyys • Sisäilmasta tullut useita valituksia huoltoon • Lämpötilat vaihtelevat huoneistoissa 20-25 astetta (v.2012 mitattu) • Kohteessa koneellinen poistoilmanvaihto • Huoneistot yleisesti läpitalon huoneistoja – Korvausilma tulee tällä hetkellä hallitusti vain toisen puolen (makuuhuone) ikkunan tuloilmaventtiilistä – Toisella puolella (olohuone, parvekeikkuna) ei ole korvausilmalle reittejä
- 41. Energiatehokkuuden kannalta merkittävimmät tehdyt remontit • Ilmanvaihtokanavien nuohous ja ilmanvaihdon tasapainotus 2014 • Lämmönvaihtimien uusinta 2012 • Lämmitysverkoston venttiilien uusiminen ja perussäätö 2009 • Julkisivujen ja parvekkeiden peruskorjaus 2003 • Tuuletusparvekelinjojen ja porrashuoneikkunoiden maalaus 1999 • Huoneistoikkunoiden uusiminen (ei parvekesyvennysten) 1997 • Päätyjen lisälämmöneristys ja levytys sekä huopakatteen uusinta 1995 • Huomioita tehdyistä remonteista: • Huoneistoikkunoiden uusinnassa ei huomioitu ilmanvaihtoa kokonaisuutena Korvausilmalle ei ole tarpeenmukaisia reittejä • Korjausten yhdistämisen vaihtoehtoja olisi tullut selvittää ennen korjauksiin ryhtymistä • Energiatehokkuustoimenpiteiden vaiheistus on tehty väärin – Patteriverkoston perussäätö tulisi olla aina viimeiseksi tehty toimenpide energiatehokkuuteen vaikuttavien toimenpiteiden jälkeen
- 42. Merkittävimmät parannusehdotukset • Parvekkeen puoleisten ikkunoiden uusiminen (tuloilmaikkunat) – Vaihtoehtoinen tapa kunnostaa ikkunat ja asentaa tuloilmaventtiilit parvekeoveen • Parvekeseinän lisäeristäminen • Parvekeovien uusiminen • Käytäväovien tiivistäminen • Makuuhuoneiden ikkunoiden venttiilien uusiminen (rakoventtiilien vaihto tuloilmaventtiileihin) • Huippuimureihin taajuusmuuttajat ja automatiikka (vakiopainesäädin) • Ilmanvaihdon perussäätö ja patteriverkoston perussäätö • 733 000 -757 000 € (3600-3700 €/huoneisto (75€/m2)) • Energiaosuuskustannus 300 000 - 322 000 €
- 43. Parannuksen laskennalliset vaikutukset • Tarpeenmukainen vedoton ilmanvaihto jokaisessa huoneistossa • Tasaiset lämpötilat jokaisessa huoneistossa • Energiansäästö 20 000€ - 28 000 €/vuodessa • Takaisinmaksuaika 11-15 vuotta (energiaosuus)
- 44. Muut peruskorjaukset ja niiden yhteydessä tehtävät energiaremontit
- 45. Kattoremontti (huopa-tasakatto) • Vaihtoehdot: – Asentaminen vanhan kermin päälle • Huomioitava vanhan kermin kunto –Kannattaa teettää kattotutkimus, jos katolla ollut vuotoja!! – Vanhan kermin poisto – Harjakatoksi muuttaminen
- 46. Kattoremontti huomioitavat asiat (huopa-tasakatto) • Suunnittelun ja urakan tarjouspyynnön tulee tehdä kattoalan ammattilainen – Ammattilainen kannattaa ottaa myös mukaan suunnittelijan, urakoitsijan ja valvojan valinnassa • Kallistusten ja kattokaivojen riittävyys – Vesi ei saa kerääntyä katoille • Erityishuomio läpivienteihin!! – Läpivientien tiiveys • Vaadi kunnon takuu • Pyydä urakoitsijalta Kattoliiton seurantatieto-ote – Tieto lainmukaisten velvoitteiden suorittamisesta • Vastaanottotarkastukseen suunnittelija ja valvoja • Lisätietoa: Toimivat katot 2013, Kattoliitto
- 47. Putkiremontin perusteet • Putkiremontin vaihtoehtoisia tapoja: – Putkien uusiminen • Huonokuntoiset putket • Kustannus 600€/as.m2 • Käyttöikä n.50 vuotta – Sujutus • Entisissä johdoissa pienehköjä korjauksia • Soveltuu parhaiten pohjaviemärien saneeraukseen • Vaatii kuntotutkimuksen • Kustannus 400€/as.m2 • Käyttöikä n.50 vuotta (Sertifioduille menetelmille!) – Pinnoitus • Vaatii kuntotutkimuksen • Ei sovellu huonokuntoisille putkille • Rakennusluvan saaminen saattaa olla haasteellista • Kustannus 300 €/as.m2 • Käyttöikä n.15-25 vuotta Lähde: Onnistunut putkiremontti, Jaakko Laksola, Kiinteistöalan kustannus Oy
- 48. Energiaremonttivaihtoehdot putkiremontin yhteydessä • Uudet vesikalusteet • Märkätilojen vesikiertoinen lattialämmitys • Huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen • Lämmitysjärjestelmän saneeraus • Ilmanvaihdon uudistaminen – Ilmanvaihtokanavan tiivistäminen – Poistoilman lämmöntalteenotto • Sähkö, tele- ja automaatiosaneeraus • Putkien lämmöneristys • Jäteveden lämmöntalteenotto
- 49. Vedenkulutukseen vaikuttavat toimenpiteet Vedensäästötoimenpide Veden säästö % Veden säästö % Kalustekohtainen Huoneistokohtainen Sekoittimet Kaksiotehanat yksiotehanoihin 10-25 Sekoittimen säätö 10-15 Poresuutin virtauksen rajoittajalla 10 Yksiotehanat ekonappihanoihin 15-20 Vettä säästävät suihkupäät 35-48 WC-istuimet 6l istuin --> 2-4l istuimeen n. 60 9l istuin --> 2-4l istuimeen n. 75 Paineenalennus Kiinteistökohtainen vakiopaineventtiili 5-25 Huoneistokohtainen vakiopaineventtiili 15-25 Huoneistokohtainen kulutusmittaus 10-30 Lähde: Energiatehokas asuinkerrostalojen talotekniikkakorjaus, Rakennusmedia
- 50. Lämmitysjärjestelmän saneeraus • Lämmitysjärjestelmän osista kriittisimpiä saneerauskohteita: – Kaukolämpökeskus n. 20-25v iässä (pumput, automatiikka, paineenpito, lämmönsiirrin) • Huomioitava mahdollisuus vesikiertoisen lattialämmityksen liittämiseen lämmönsiirtimen valinnassa – Venttiilit • Patteriventtiilit – Termostaattiset patteriventtiilien käyttöikä noin 15 vuotta » Mahdollisuus saada myös ohjelmoitavina – Käsikäyttöisten patteritermostaattien käyttöikä 25 vuotta • Linjasulkuventtiilien käyttöikä n. 30 vuotta • Saneerauksen jälkeen tulee tehdä patteriverkoston perussäätö Lähde: Kiinteistön kuntoarvio, Rakennustieto
- 51. Lämmön talteenotto poistoilmasta: • Ei paranna ilmanvaihtoa • Liitettävyys kaukolämpö- järjestelmään tulee varmistaa lämmönmyyjältä! – Huomioitava mahdolliset muutokset lämpökeskukseen • Lämmönkeruuputkiston rakentaminen saattaa tulla kalliiksi • Kannattavuus riippuu poistoilmavirran suuruudesta Lähteet: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto Lämmöntalteenotto kerrostalon poistoilmasta poistoilmalämpöpumpulla, MAMK Energiatehokas asuinkerrostalojen talotekniikkakorjaus, Suomen rakennusmedia Oy
- 52. Energiaremontin kustannus esimerkkejä Lähteet: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto Kiinteistön Kuntoarvio, Rakennustieto Remontti Kustannus /lisäkustannus €/as.m2 Ikkunoiden energiatehokkuuden parantaminen (€/ikkuna.m2) 330-550/100-200 Ilmanvaihtoremontti (koneellinen tulo ja poisto) 100-250 Lisäeristäminen (€/julkisivu.m2) 100-300/20-40 Poistoilmalämpöpumppu 25 Lämmönjakojärjestelmä (kaukolämpö), venttiilien uusiminen, tasapainotus 15 - 30
- 53. Case-esimerkkejä
- 54. Case: Vuoden putkiremontti 2014 • Putkiremontti vuoden 1960 kerrostaloon – Yhteistilojen kunnostamisessa hyödynnetty sisustussuunnittelijaa – Vesimittarit ja vettä säästävät vesikalusteet – Linjasäätö- ja patteritermostaattien uusiminen sekä patteriverkoston perussäätö – Rappukäytävien valaistuksen uudistaminen – Kustannukset 700 €/m2 (ei aikataulu tai budjetti ylityksiä) Lähde: Kotitalolehti, Kurkistus lähiöön 2014
- 55. Case: Vuoden 2013 Julkisivuremontti Lähtötilanne • Rakennusvuosi 1978 • Asuntopinta-ala 5190 m2 • Asuntomäärä 90 • Kaksi erillistä taloa • Korjattu julkisivun vuotokohtia ja ikkunaongelmia 90-luvulta alkaen Tehdyt toimenpiteet • Julkisivuremontti – Lisäeristäminen 75mm • Parvekkeiden suurentaminen • Aurinkokeräimet 40m2 • Tuloilmaikkunat ja uudet parvekeovet • Lämmitys ja ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen • Poistoilmalämpöpumppu • Kokonaishinta n. 1,8 M€ (n.350€/m2) Lähde: Kiinteistölehti
- 56. Lähtötilanne • Kaukolämmön kulutus 2010-2013 712 MWh • Sähkönkulutus 2010-2013 230 MWh Tulokset • Kaukolämmön kulutus vuonna 2014 n. 400 MWh (tasapainotus ja automaatiosäädöt tekemättä!) • Sähkönkulutus vuonna 2014 n. 300 MWh Kuvalähde: Betoni-lehti 4/2013Lähde: Turun Seudun Kiinteistö- ja rakentajapalvelu Case: Vuoden 2013 Julkisivuremontti
- 57. • Lisätietoa suunnitelmallisesta korjaamisesta: – Energiatehokas asuinkerrostalojen talotekniikkakorjaus, Jaakkola, Lindstedt, Junnonen, Suomen rakennusmedia Oy – Onnistunut putkiremontti, Jaakko Laksola, Kiinteistöalan kustannus Oy – Taloyhtiön kuntokirja, Leevi Myyryläinen, Kiinteistöalan kustannus Oy – Taloyhtiön energiakirja, Virta, Pylsy, Kiinteistöalan kustannus Oy – Ikkunoiden käyttö, huolto, kunnossapito ja remontointi, KIMU-hanke, Kari Hemmilä, Jyri Nieminen (Kimu-hanke ) • Energiatehokas rakentaminen – http://eksergia.fi/category/6-energiakorjaus/ • Korjaushankkeen lyhyt tarkistuslista – http://www.kaupunginosat.net • Korjausrakentamisen hankintaopas: – http://issuu.com/kiinteistoliitto/docs/hankintaopas • Käyttöikälaskuri: – http://www.taloyhtio.net/korjausjaremontointi/korjauskalenteri/ Kysymyksiä tai palautetta: energiaopas@hel.fi tai facebook.com/energiaopas
Editor's Notes
- Kustannussuunnittelun tarkoituksena on estää tarpeettomien tai kohtuuttomien kustannusten syntyminen ja pitää hankkeen kustannukset tavoitteen mukaisina. Hankkeen edistyessä suunnitelmien mukaisia kustannuksia verrataan asetettuihin tavoitteisiin.
- Käyttöiät: Puuikkunat 30-60, puualumiini 40-70
- Parvekelasitusten asentaminen (5-10% säästö)
- Termostaattinen patteriventtiili koostuu venttiiliosasta ja termostaattianturista, joka voi olla kiinteästi venttiiliosassa tai irtoanturi. Termostaattisen patteriventtiilin tehtävänä on säätää patteriventtiiliä huonelämpötilan mukaan, jolloin huonelämpötila pysyy tasaisena Käsikäyttöisessä patteriventtiilissä säätö joudutaan tekemään itse
- Termostaattinen patteriventtiili koostuu venttiiliosasta ja termostaattianturista, joka voi olla kiinteästi venttiiliosassa tai irtoanturi. Termostaattisen patteriventtiilin tehtävänä on säätää patteriventtiiliä huonelämpötilan mukaan, jolloin huonelämpötila pysyy tasaisena Käsikäyttöisessä patteriventtiilissä säätö joudutaan tekemään itse
- Suihkusettien hinnat vaihtelevat 100-500€/kpl WC:n huuhtelun pienentämisessä pitää huomioida vaikutus viemäreiden toimivuuteen!!! Huoneistokohtainen paineenalennus on mahdollista kohteissa, missä on jakotukkijärjestelmä. Paineet saattavat vaihdella ala- ja yläkerroksissa, jos ei ole huoneistokohtaista vakiopaineventtiiliä Asuntokohtainen vedenmittaus helpoin: asunnon veden syöttö tapahtuu yhden ainoan putkilinjan kautta ja lämpimän käyttöveden kiertojohto voidaan päättää ennen vedenmittausta. Vesimittarin hinta 500-700€/huoneisto
- Termostaattinen patteriventtiili koostuu venttiiliosasta ja termostaattianturista, joka voi olla kiinteästi venttiiliosassa tai irtoanturi. Termostaattisen patteriventtiilin tehtävänä on säätää patteriventtiiliä huonelämpötilan mukaan, jolloin huonelämpötila pysyy tasaisena Käsikäyttöisessä patteriventtiilissä säätö joudutaan tekemään itse